Ehdotus: Neuvoston Päätös tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa suorina toimina /* KOM/2001/0279 lopull. - CNS 2001/0124 */
Virallinen lehti nro 240 E , 28/08/2001 s. 0238 - 0248
Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa suorina toimina PERUSTELUT Eurooppa-neuvosto antoi 23.-24. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa Lissabonin, Feiran ja Nizzan kokousten tavoin tukensa "eurooppalaista tutkimusaluetta" koskevalle hankkeelle ja pyysi neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään komission vuosille 2002-2006 ehdottaman tutkimuksen puiteohjelman kesäkuuhun 2002 mennessä. Tässä yhteydessä se korosti erityisesti, että tarkoin määriteltyjen painopisteiden puitteissa olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin uusia toteutusvälineitä, joilla pyritään antamaan uudelle puiteohjelmalle keinot edistää eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Komissio antoi ehdotuksensa puiteohjelmaksi 21. helmikuuta 2001. [1] Sen jälkeen neuvostolla ja parlamentilla on ollut mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja keskustella siitä. Tutkimusasiain ministerit vaihtoivat ensivaikutelmiaan ohjelmasta 2.-3. maaliskuuta 2001 Uppsalassa järjestetyssä epävirallisessa tapaamisessa, ja neuvoston yksiköt ovat jo aloittaneet ehdotuksen tarkastelun. [1] KOM (2001) 94. Euroopan parlamentilla on ollut kolme tilaisuutta keskustella ehdotuksesta, ja viimeisellä kerralla sillä olivat keskustelun perustana komissiolta yksityiskohtaiseen kyselyyn saadut vastaukset. Antamalla tässä vaiheessa ehdotuksensa puiteohjelman toteuttaviksi erityisohjelmiksi komissio haluaa helpottaa toimielimissä käynnistynyttä keskustelua ja tarjota keskustelun pohjaksi mahdollisimman paljon tietoa. Tätä samaa tavoitetta silmällä pitäen komissio antaa samanaikaisesti tiedonannon tavoista, joilla yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklaa voitaisiin käyttää, jotta yhteisö voisi osallistua useiden jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin ohjelmiin kansallisten tutkimusohjelmien yleisen verkottamisen yhteydessä. Lisäksi komissio antaa piakkoin ehdotukset puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskeviksi säännöiksi. Varsinkin seuraavat ehdotusten osatekijät auttavat selkiyttämään kuvaa ehdotetun uuden puiteohjelman rakenteesta, sisällöstä ja toteutuksesta: - erityisohjelmiin jaettu rakenne - uudet toteutusvälineet ja niiden käyttö - suunniteltu tieteellinen ja teknologinen sisältö - Euratomin aloilla suunniteltu toiminta. Rakenne Puiteohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan viiteen erityisohjelmaan perustuvaa rakennetta: - EY:n puiteohjelma: - erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen", joka kattaa puiteohjelmaehdotuksen osiot "Tutkimuksen integrointi" ja "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen", - erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen", - YTK:n toimia koskeva erityisohjelma. - Euratomin puiteohjelma: - erityisohjelma epäsuorille toimille ydinfission ja -fuusion alalla, - YTK:n toimia koskeva erityisohjelma. Tämä rakenne noudattaa suoraan puiteohjelman rakennetta ja vastaa tarkasti taustalla olevia poliittisia tavoitteita. Rakenne on yksinkertainen ja helppotajuinen ja sen avulla voidaan varmistaa ehdotettujen eri toimintatyyppien johdonmukainen käyttö niin, että voidaan pyrkiä eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista koskevaan kokonaistavoitteeseen ja ottaa huomioon eri toimien ominaispiirteet. Rakenteessa kootaan yhteen toisaalta kaikki tutkimus ja sen koordinointi sekä toisaalta toimet, joilla pyritään Euroopan tasolla strukturoimaan useita tutkimustoiminnan keskeisiä näkökohtia. Kussakin tapauksessa johdonmukaiseen toteutukseen päästään käyttämällä yhteistä ohjelmakomiteaa, jonka kokoonpano vaihtelee käsiteltävän alan mukaan. Lisäksi YTK:n toimien ominaispiirteet edellyttävät erillisiä erityisohjelmia EY:n toimille ja Euratomin toimille. Puiteohjelmaehdotuksen liitteessä II olevien ohjeellisten määrien mukaisesti ja niiden avulla varmistetaan, että toiminta vastaa sekä sisällön että rahoituksen osalta perustamissopimuksen ajatusta. Uudet toteutusvälineet Uusi puiteohjelma myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen syntyyn lähinnä ohjelmalle suunniteltujen toteutustapojen kautta. Tässä yhteydessä erityisen tärkeitä ovat kolme uutta toteutusvälinettä, jotka ovat: huippuosaamisen verkostot, integroidut hankkeet ja yhteisön osallistuminen useiden jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin. Neuvosto ja Euroopan parlamentti kannattivat näitä uusia toteutusvälineitä eurooppalaista tutkimusaluetta koskevissa päätöslauselmissaan. Ne otetaan käyttöön, koska yhteisön toimintatapoja tutkimusalalla on muutettava, kuten on tuotu esiin monissa yhteisön tutkimuspolitiikkaa koskevissa raporteissa ja erityisesti äskettäin tehdyssä puiteohjelman viisivuotisarvioinnissa. Näiden toteutusvälineiden kehittely aloitettiin heti puiteohjelmaehdotuksen antamisen jälkeen. Komission yksiköt, kansalliset viranomaiset ja ohjelman kohderyhmät tutkimusorganisaatioissa, yliopistoissa ja yrityksissä ovat olleet tiiviissä yhteydessä keskenään ja käyneet yksityiskohtaisia keskusteluja toteutusvälineiden käytännön soveltamisesta. Lisäksi tästä aiheesta järjestettiin kaksi erityistä seminaaria 19. ja 20. huhtikuuta 2001 [2]. [2] Valmisteluasiakirjat osoitteessa http://europa.eu.int/comm/research/. Tämän perusteellisen selvitystyön ja keskustelujen tulosten pohjalta on voitu määritellä perusperiaatteet ja yleiset ehdot näiden uusien toteutusvälineiden käyttöä varten. Ne esitellään erityisohjelmaehdotusten liitteessä III ja ne koskevat erityisesti seuraavia seikkoja: - kunkin toteutusvälineen erityistavoitteet, - toimityypit, - yhteistyökumppanuuksien muodostamista, toimintaa ja kehittämistä koskevat yleisehdot, - yhteisön tukeen sovellettavat ehdot. Näiden periaatteiden ja ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että uudet toteutusvälineet edistävät tehokkaasti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, eli tutkimus- ja innovaatiotoiminnan pitkälle menevää integrointia Euroopassa siten, että käytännön toteutukseen jää kuitenkin runsaasti liikkumavaraa ja joustavuutta. Nimenomaan tämä on tunnusomaista uuden puiteohjelman toteutustavoille. Toteutusta tuetaan toimenpiteillä, joilla pyritään saamaan täysi hyöty Euroopan tutkimus- ja innovaatiopotentiaalista. Erityisesti rohkaistaan pk-yrityksiä osallistumaan kyseiseen toimintaan. Nämä näkökohdat liittyvät pääasiassa huippuosaamisen verkostoihin ja integroituihin hankkeisiin. Yhteisön osallistuminen perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla yhdessä toteutettaviin kansallisiin ohjelmiin on luonteeltaan toisenlaista toimintaa, jota on käsiteltävä muista erillään. Komissio antaa asiasta samanaikaisesti näiden ehdotusten kanssa tiedonannon, jolla pyritään käynnistämään tarvittava poliittinen keskustelu tästä puiteohjelman toteutustavasta. Tieteellinen ja teknologinen sisältö Sen lisäksi, että uusi puiteohjelma pyrkii rakenteensa puolesta jäsentämään ja integroimaan tutkimustoimintaa, sen peruspiirteisiin kuuluu Tukholman Eurooppa-neuvoston painotusten mukaisesti myös voimavarojen kohdentaminen muutamille tarkoin määritellyille ensisijaisille aihealueille. Tämä näkyy erityisohjelmaehdotuksissa, joissa esitetään laajemmin ja selkeämmin puiteohjelmaehdotuksessa hahmotellut tavoitteet, tutkimusalat ja alakohtaiset tutkimusaiheet. Varsinaiset käytännön tutkimusten kohteet tarkentuvat työohjelmien laatimisen myötä ja määriteltäessä huippuosaamisen verkostojen toimintaohjelmia ja integroitujen hankkeiden työsuunnitelmia. Erityisohjelmien tavoitteet, sisältö ja toteutusjärjestelyt on arvioitu etukäteen. Tässä yhteydessä on erityisesti pyritty määrittelemään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan seurattavissa ja mitattavissa olevat tavoitteet puiteohjelmaehdotuksen hahmotelmien mukaisesti. Painopistealoilla harjoitettavan toiminnan lisäksi erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" sisältää monia uusia tai uudella tavalla toteutettuja toimintakokonaisuuksia; - Kohdassa "Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi" harjoitettu toiminta, jolla pyritään vastaamaan yhteisön politiikan tarpeisiin tieteen eturintamaan kuuluvilla aloilla sekä löytämään ratkaisuja yllättäen esiin nouseviin kysymyksiin. Toiminta perustuu monivuotiseen kausisuunnitteluun, jossa tutkimusaiheet osittain arvioidaan ja valitaan vuosittain. - Kansallisten tutkimusohjelmien verkostoitumisen tukeminen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja -politiikan koordinointi. Tähän tarkoitukseen käytetään kevyitä ja joustavia menetelmiä. Kansainvälinen yhteistyö on puiteohjelmassa tärkeällä sijalla. Tällä alalla toimitaan monella tavalla: yhtäältä erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" avaamalla huippuosaamisen verkostoja ja integroituja hankkeita kolmansien maiden tutkijoille ja tutkimusyksiköille, ja toisaalta tietyin erityistoimin erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen", jossa tuetaan eurooppalaisten ja kolmansien maiden tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Kohdassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen" tuetaan yhteistyötä eurooppalaisten tiede- ja teknologiayhteistyöjärjestöjen kanssa ja kesken. Tällaiset järjestöt voivatkin osallistua kaikkeen ohjelmien toimintaan. Erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" kuvauksessa määritellään jäsentävän toiminnan toteutusehdot ja mahdolliset aiheet. Tällainen toiminta koskee esimerkiksi innovaatioiden parissa työskentelevien tahojen verkostoitumisen edistämistä, erilaisia uusia liikkuvuuden tukimuotoja, tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää integroitua toimintaa sekä tieteen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin liittyviä aihepiirejä ja järjestelyjä. Erityisohjelmien toteutuksessa otetaan täysin huomioon eurooppalaisen tutkimuksen alueellisiin näkökohtiin liittyvät eri piirteet sekä alueiden tunnustettu merkitys innovaatioprosessissa. Euratomin toiminta Koska Euratomin aloilla toteutettavat toimet ovat luonteeltaan erilaisia ja niillä on eri oikeusperusta, niillä on myös tiettyjä ominaispiirteitä. Tämän lisäksi ydinalalla eurooppalaista tutkimusaluetta on tarkasteltava hieman eri näkökulmasta. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen näyttäisi olevan helpompaa ydinfission alalla kuin muilla tieteen ja teknologian aloilla, koska alan tiede- ja teollisuusyhteisö on suhteellisen pieni ja sillä on pitkät yhteistyöperinteet. Hallitun ydinfuusion alalla eurooppalainen tutkimusalue on jo pitkälti todellisuutta, mistä voidaan kiittää kokonaisvaltaista eurooppalaista magneettisen fuusion tutkimusohjelmaa. Ehdotus epäsuorien ydinalan tutkimustoimien erityisohjelmaksi tarkentaa ja selventää huomattavasti Euratomin puiteohjelmaehdotuksen vastaavissa osissa esitettyjä hahmotelmia. Fissioteknologian alalla puiteohjelmaehdotuksessa määritellään painopisteeksi jätteen käsittely ja varastointi. Tällä alalla voitaisiin käyttää kahta EY:n puiteohjelman erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" painopistealoja varten suunnitelluista uusista toteutusvälineistä, nimittäin huippuosaamisen verkostoja ja integroituja hankkeita. Loput fissioalan toimet liittyvät ydinturvallisuuden muihin näkökohtiin: säteilysuojeluun, innovatiivisten ratkaisujen tutkimukseen ja ydinalan koulutukseen. Nämä toimet voidaan toteuttaa pienehköinä hankkeina ja verkottamalla kansallisia toimia sekä käyttäen tarvittaessa uusia toteutusvälineitä. Lämpöydinfuusion alalla erityisohjelmaehdotuksessa kehitellään edelleen ja selvennetään Euratomin puiteohjelmaehdotuksessa esitettyjä suuntaviivoja. Tässä käytetään perustana 19. tammikuuta 2001 järjestetyn ministeritapaamisen tuloksia ja erityisesti komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa [3]. [3] SEC(2001) 385. Erityisohjelmaehdotuksessa määritellään ehdotetut painopisteet ja kaudella 2002-2006 toteutettavat toimet noudattaen yhteisön tällä alalla soveltamaa ja jatkonkin kannalta suotavana pidettyä reaktoripainotteista lähestymistapaa, eli osallistumista Next Step- toimintaan ja JET-laitosten käyttöön. Näiden painotusten siirtämiseksi käytäntöön on tehtävä valintoja. Yhteisön tämän alan toimien vaikutusten lisäämiseksi ja eurooppalaisen tutkimusalueen hengen mukaisesti ehdotetaankin, että voimavaroja keskitettäisiin monenväliseen toimintaan, johon osallistuu eurooppalaisia tutkimusalan toimijoita yhteishankkeiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi tällä hetkellä JET ja jatkossa ITER, jos tarvittava päätös saadaan aikaan. Jo hyödylliseksi todettua Euroopan tasoista koordinointia on määrä jatkaa, mutta jäsenvaltioiden on otettava suurempi vastuu toimista, joissa reaktoripainotteisuus ja yhteys Next Step -hankkeeseen eivät ole yhtä vahvoja. Kaudella 2002-2006 olisi siirryttävä ohjelmaan, jossa on keskeistä sitoutuminen Next Step -hankkeeseen. Fuusiotutkimukselle ehdotetuista 700 miljoonasta eurosta 200 miljoonalla eurolla on tarkoitus tukea ITERin rakentamista, joka voisi alkaa puiteohjelmakauden toisella puoliskolla eli 2005-2006, ja josta on tehtävä erillinen päätös. Suurin osa yhteisön fuusiotutkimustoiminnasta kaudella 2002-2006 tähtää siis siirtymiseen nykyisin assosiaatioissa harjoitettavasta toiminnasta kaavailtuun fuusiofysiikan ja -teknologian liitännäisohjelmaan, kunhan ITER-hanke on vuoden 2006 jälkeen päässyt täyteen vauhtiinsa ja mikäli järjestelmän rakentamisesta on tuohon mennessä tehty päätös. Tehokas toteutus Koska puiteohjelman 2002-2006 tarkoituksena on tukea eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä, se rakentuu kolmelle periaatteelle: i) toimintaa keskitetään tietyille painopistealoille, ii) kokonaisuutta pyritään jäsentämään luomalla tiiviitä yhteyksiä kansallisen tason toimiin ja iii) toteutusta yksinkertaistetaan ja sujuvoitetaan. Tarvetta parantaa puiteohjelman ja erityisohjelmien toteutusta on korostettu toistuvasti: parannuksia ovat peräänkuuluttaneet varsinkin neuvosto ja Euroopan parlamentti, puiteohjelman viisivuotisarvioinnin suorittanut asiantuntijaryhmä sekä tilintarkastustuomioistuin. Parannuksiin päästään suurimmaksi osaksi uusilla toimintatavoilla ja toteutusvälineillä, joiden tarkoituksena on auttaa toisaalta keskittämään toimintaa ja toisaalta vahvistamaan yhteyksiä eri tasoilla toteutetun toiminnan välillä. Huippuosaamisen verkostot ja integroidut hankkeet on suunniteltu tätä silmällä pitäen, ja ne perustuvat hajautetumpaan lähestymistapaan, joka antaa osallistujille paljon liikkumavaraa ja tuo toteutukseen tarvittavaa joustavuutta. Varsinaisille yhteistyöryhmittymille annetaan mahdollisuus kehittyä niin, että toiminnan edetessä mukaan voidaan ottaa uusia jäseniä ja vanhoja voi jättäytyä pois. Uusiin toteutusvälineisiin sovellettavat periaatteet kuvataan erityisohjelmaehdotusten liitteessä III. Tarkemmat toteutussäännöt määritellään osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä, joissa otetaan huomioon myös yhteisöjen taloudellisten etujen turvaaminen. Ohjelmien hallinnossa tullaan "ulkoistamaan" joitain esimerkiksi pk-yrityksiä koskevan ja tutkijoiden liikkuvuutta tukevan toiminnan osioita. Keskustelua tarvitaan Komission annettua ehdotuksensa EU:n tutkimuksen puiteohjelmaksi käydään aina laajoja ja vilkkaita keskusteluja. Näissä keskusteluissa, jotka ovat jo alkaneet, olisi puhuttava muustakin kuin tutkimusaloista ja -painotuksista, kuten yleensä on ollut tapana. Laajempi keskustelu olisi tärkeää, koska - puiteohjelmassa 2002-2006 otetaan käyttöön uusia toimintamuotoja, joilla voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia eurooppalaiseen tutkimustoimintaan, ja näille uusille toimintamuodoille olisi luotava mahdollisimman hyvät edellytykset; - tällaisenaan puiteohjelman toteutus edellyttää entistä voimakkaampaa sitoutumista Euroopan tutkimusalan päättäjiltä entistä korkeammalla tasolla kansallisissa tutkimusorganisaatioissa, korkeakouluissa ja yrityksissä; samoin se edellyttää lisää aloitteellisuutta ja laajempaa vastuunottoa osallistujilta. 2001/0124 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa suorina toimina EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen [4], [4] EYVL ... ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [5], [5] EYVL ... ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [6], [6] EYVL ... ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [7], [7] EYVL ... sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006 (jäljempänä 'puiteohjelma 2002-2006') tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o .../.../EY [8] pannaan [Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdan mukaisesti] täytäntöön erityisohjelmin, joissa määritetään yksityiskohtaiset toteutussäännöt ja erityisohjelmien kesto sekä osoitetaan tarpeellisiksi katsotut varat. [8] EYVL ... (2) Puiteohjelma 2002-2006 muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta, jotka ovat "Tutkimuksen integrointi", "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" ja "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen". Tämän erityisohjelman avulla on määrä toteuttaa ensimmäiseksi mainittuun kokonaisuuteen sisältyvät Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) suorat toimet ja myötävaikuttaa kahden muun kokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen. (3) Tähän ohjelmaan olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o .../.../EY [9] hyväksyttyjä sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tulosten levittämistä puiteohjelmassa (jäljempänä 'osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt'). [9] EYVL ... (4) Ohjelman toteutuksessa olisi painotettava tutkijoiden liikkuvuuden ja koulutuksen sekä innovaatioiden edistämistä yhteisössä. (5) Tämän ohjelman toteuttamiseksi voi olla aiheellista tehdä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai assosiaatiosopimukseen liittyvän yhteistyön lisäksi erityisesti perustamissopimuksen 170 artiklaan perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Euroopan unionin jäsenyyteen valmistautuviin maihin. (6) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa mainittuja eettisiä perusperiaatteita. (7) Naisten asemaa eurooppalaisessa tieteessä ja tutkimuksessa pyritään vahvistamaan ja laajentamaan toteuttamalla komission tiedonantoon "Naiset ja tiede" [10] sekä samaa aihetta koskevaan neuvoston päätöslauselmaan [11] ja Euroopan parlamentin päätöslauselmaan [12] perustuvaa toimintasuunnitelmaa. [10] KOM(1999) 76. [11] Päätöslauselma 20.5.1999, EYVL C 201, 16.7.1999. [12] Päätöslauselma 3.2.2000, PE 284.656. (8) Tämä ohjelma olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon Yhteisen tutkimuskeskuksen palvelujen käyttäjien sekä yhteisön politiikkojen tarpeet ja noudattaen yhteisön taloudellisten etujen suojelun tavoitetta. Ohjelmaan kuuluvat tutkimustoimet olisi tarvittaessa mukautettava näihin tarpeisiin sekä tieteen ja teknologian kehitykseen. (9) Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi toimittava aktiivisesti innovaatioiden ja teknologian siirron aloilla. (10) Ohjelmaa toteutettaessa komission olisi kuultava Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa Yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä 10 päivänä huhtikuuta 1996 tehdyn komission päätöksen 96/282/Euratom [13] asiaa koskevien säännösten mukaisesti. [13] EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12. (11) Komission olisi asianmukaisessa vaiheessa teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman kattamilla aloilla harjoitetusta toiminnasta. (12) Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa on kuultu tämän erityisohjelman tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Hyväksytään puiteohjelmasta 2002-2006 (jäljempänä 'puiteohjelma') tehdyn päätöksen [...] mukaisesti Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamia tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn suoria toimia koskeva erityisohjelma (jäljempänä 'erityisohjelma') ajanjaksoksi, joka alkaa [.....] ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. 2. Erityisohjelman tavoitteet sekä tieteelliset ja teknologiset painopisteet määritellään liitteessä I. 2 artikla Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on [puiteohjelmasta tehdyn päätöksen [.../...] liitteen II mukaisesti 715 miljoonaa euroa. Tämän määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään liitteessä II. 3 artikla 1. Komissio vastaa erityisohjelman toteutuksesta. 2. Erityisohjelma toteutetaan puiteohjelmasta tehdyn päätöksen liitteissä I ja III sekä tämän päätöksen liitteessä III määriteltyjen välineiden avulla. 3. Tähän erityisohjelmaan sovelletaan päätöksellä [.../...] hyväksyttyjä sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tulosten levittämistä (jäljempänä 'osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt'). 4 artikla 1. Komissio laatii erityisohjelman toteuttamista koskevan työohjelman, joka annetaan kaikkien niiden saataville, joita asia koskee; työohjelmassa määritellään yksityiskohtaisesti liitteessä I asetetut tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet sekä vahvistetaan toteutuksen aikataulu ja järjestelyt. 2. Työohjelmassa otetaan huomioon asiaan liittyvä tutkimustoiminta jäsenvaltioissa, assosioituneissa valtioissa sekä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Työohjelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan. 5 artikla Erityisohjelman toteuttamiseksi komissio kuulee Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa komission päätöksen 96/282/Euratom mukaisesti. Komissio tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti tämän erityisohjelman toteuttamisesta. 6 artikla 1. Komissio laatii säännöllisesti puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 4 artiklan mukaisen kertomuksen erityisohjelman toteutuksen edistymisestä. 2. Komissio teettää puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 5 artiklassa säädetyn riippumattoman arvioinnin erityisohjelman kattamilla aloilla toteutetuista toimista. 7 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä [...] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja LIITE I Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä toimet pääpiirteittäin 1. Johdanto Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) tehtävänä työohjelmansa toteuttamisessa on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin politiikkojen suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. Se palvelee jäsenvaltioiden yhteisiä etuja ja on riippumaton yksityisistä tai kansallisista eduista, ja näin ollen se tarjoaa tukea silloin kun Euroopan tason toiminta on tarpeen. YTK:n osuus puiteohjelmassa perustuu sen omiin viimeaikaisiin suosituksiin [14] ja komission hallinnonuudistuksen edellyttämiin vaatimuksiin. Se sisältää erityisesti seuraavat näkökohdat: [14] Davignonin raportti (2000), YTK:n viisivuotisarviointi (2000), YTK:n tieteellinen tarkastus (1999), priorisointia koskeva tarkastus (2001). - asiakaslähtöisyyden lisääminen - verkottaminen, jonka avulla luodaan laaja tietämyspohja ja lisätään eurooppalaisen tutkimusalueen hengessä jäsenvaltioiden ja jäsenyyteen valmistautuvien maiden laboratorioiden, teollisuuden ja sääntelyviranomaisten osuutta EU:n politiikan tieteellisessä ja teknologisessa tukemisessa - toimien kohdistaminen valikoituihin aihealueisiin, joista yksi on tutkijoiden koulutus. YTK:n toiminta vastaa erityisesti komission yksiköiden selvästi ilmoittamia tarpeita ja vaatimuksia, jotka on yksilöity ja joita ajantasaistetaan järjestelmällisen ja säännöllisen yhteydenpidon [15]avulla. [15] Palvelujen käyttäjien vuotuiset seminaarit, käyttäjäpääosastoja edustava työryhmä, kahdenväliset sopimukset jne. YTK edistää omilla osaamisalueillaan yhteisvaikutusta muiden erityisohjelmien ensisijaisten aihealueiden kanssa erityisesti osallistumalla epäsuoriin toimiin, joiden tarkoituksena on tuoda tarvittaessa lisäarvoa näissä ohjelmissa toteutettavaan työhön (tämä voidaan tehdä esimerkiksi vertailemalla ja validoimalla testejä ja menetelmiä tai yhdistämällä tuloksia poliittisen päätöksenteon tarpeita varten). YTK:n poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Nopea teknologian kehitys varsinkin bioteknologiassa ja tietoyhteiskunnan alalla muuttaa yhteiskuntaa siten, että päättäjiin kohdistuu uusia vaatimuksia, joiden mukaan on sekä suojeltava kansalaisia että huolehdittava kilpailukyvystä maailmanlaajuisessa taloudessa. Kuluttajien luottamusta horjuttaneet kriisit ja teknologian kasvava vaikutus arkielämään ovat saaneet aikaan sen, että päätöksentekijöillä on kaikkialla Euroopassa ja maailmassa velvollisuus huolehtia siitä, että luotettavaa tieteellistä tietoa käytetään hyväksi koko poliittisen päätöksentekoprosessin ajan. Tähän kuuluu kyky reagoida nopeasti ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin ja vastuullinen suhtautuminen tieteen ja teknologian ratkaisujen mahdollisiin pitkän aikavälin vaikutuksiin. Ratkaiseva askel oikeaan suuntaan on yhteisten eurooppalaisten tieteen ja teknologian vertailujärjestelmien kehittäminen, jota eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa on suunniteltu. YTK:n tehtävän uudelleenmäärittelyn, joka on EU:n politiikan tukeminen [16], myötä puiteohjelma 2002-2006 merkitsee uutta vaihetta YTK:n tavassa toteuttaa toimiaan. YTK:n ei voi yksinään olettaa täyttävän kaikkia tieteellisiä ja teknologisia tukitoimia koskevia tarpeita. Ehdotetulla YTK:n työohjelmalla on kolme ominaisuutta: i) toimien keskittäminen, ii) avoimuus ja verkottuminen ja iii) asiakaslähtöisyys. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten luodaan sopivat toteuttamisvälineet, ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tiettyihin politiikan aloihin vaikuttavia hankkeita yhdistetään hankeryhmiksi (katso liite III). [16] "YTK:n tehtävä ja sen toteuttaminen eurooppalaisella tutkimusalueella". Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 22.4.2001 (KOM(2001) 215). Komission omana tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn yksikkönä YTK:n tehtävänä on: - tarjota oman osaamisensa alueilla kysyntälähtöistä tieteellistä ja teknologista tukea eurooppalaisen politiikan muotoiluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan - myötävaikuttaa yhteisten tieteen ja teknologian vertailujärjestelmien perustamiseen eurooppalaisella tutkimusalueella. YTK:n tuki EU:n politiikoille koostuu teknisestä tuesta kysymyksissä, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, kansalaisten turvallisuuteen ja suojeluun sekä kestävään kehitykseen. Tekniseen tukeen kuuluu riskien arviointi, menetelmien, materiaalien ja teknologian testaus, validointi ja hienosäätö monien politiikan eri alojen tukemiseksi kysymyksissä, jotka koskevat elintarvikkeiden turvallisuutta, kemikaaleja, ilman laatua, veden laatua, ydinturvallisuutta ja petoksilta suojautumista. Melkein kaikki tekniset tukitoimet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden maiden laboratorioiden ja tutkimuskeskusten kanssa. Tarvittavan tuen tarjoamiseksi YTK on päättänyt kohdistaa muita aloja kuin ydinalaa koskevat toimensa uudelleen seuraavaan kahteen keskeiseen alueeseen: - Elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys - Ympäristö ja kestävä kehitys Näitä kahta keskeistä tutkimusaluetta täydennetään seuraavilla yleisluontoisilla toimilla: - Tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi - Vertailumateriaalit ja mittaukset - Yleinen turvallisuus ja petosten torjunta. 2. Ohjelman sisältö 2.1 Elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys Kuluttajien terveyden suojeleminen erityisesti elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden ja kemikaalien mahdollisilta haittavaikutuksilta on yksi Euroopan tärkeimmistä politiikan alueista. Tästä on todisteena Euroopan elintarvikeviraston perustaminen ja kemikaaleja koskevan uuden yhteisön politiikan laatiminen. Puiteohjelmassa 2002-2006 YTK toimii tiettyjen erityisvaatimusten pohjalta, jotka liittyvät elintarvikkeita ja kemikaaleja koskevien yhteisön politiikkojen nopeaan kehitykseen. YTK jatkaa toimintansa kehittämistä tieteellisenä vertailu- ja validointikeskuksena alueilla, jotka liittyvät elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen, kemikaalien turvallisuuteen, kemian alan mittausten ja metrologiainfrastruktuurin yhteisön laajuisiin näkökohtiin ja terveyttä koskevaan tietoon. YTK:n toimintasuunnitelma pohjautuu voimakkaasti laajaan verkottumiseen jäsenvaltioiden laboratorioiden kanssa, kehittyneiden analyysilaitteiden, vertailumittausten ja vertailumateriaalien ylläpitämiseen sekä osaamisen kehittämiseen sellaisissa biotieteissä kuten proteomiikka ja bioinformatiikka. Tietojärjestelmiä, tietopankkeja (esim. molekyylirekisteri) ja muita palveluja tarjotaan EU:n politiikkojen tueksi. Koska monet kysymykset ovat uusia ja sääntely-ympäristö on monisäikeinen, yhtenä painopistealueena on koulutus. Työssä keskitytään seuraaviin painopistealueisiin: - Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu - Geneettisesti muunnetut organismit - Kemikaalit - Biolääketieteen sovellukset Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Tällä painopistealueella keskitytään kehittämään ja validoimaan luotettavia menetelmiä ja vertailumateriaaleja vieraiden aineiden (luonnollisten, kuten mykotoksiinien, ja teollisesti valmistettujen, kuten PCB-yhdisteiden), (esimerkiksi torjunta-aineiden, kasvuhormonien ja eläinlääkkeiden) jäämien, ainesosien ja lisäaineiden osoittamiseen elintarvikkeissa ja rehussa. YTK:n tärkein tehtävä on menetelmien ja materiaalien testauksen koordinointi ja hyväksyttyjen tulosten toimittaminen riskinarvioinnin ja -hallinnan tueksi (ennen muuta eläinlääkejäämiä tutkiville Euroopan yhteisön vertailulaboratorioille). Koska monet elintarvikkeiden välityksellä leviävät sairaudet saavat alkunsa mikrobiologisesta, myös virusten aiheuttamasta saastumisesta, toiminnassa korostetaan nopeassa tunnistamisessa ja seurannassa käytettävien uusien toimintatapojen arviointia. Genomiikkaa ja proteomiikkaa koskevassa tutkimuksessa keskitytään selvittämään monien elintarvikkeisiin liittyvien ongelmien syitä, joista yksi on allergeenisuus, ja tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) luonnetta. YTK pyrkii tarttumaan joustavasti uusiin kansanterveyttä koskeviin kysymyksiin niiden noustessa esiin ja lisää toimiaan mikrobiologian alalla. Testien standardointi ja BSE:n sekä TSE:n uusien tarkkojen osoittamismenetelmien kehittäminen edellyttävät teurastamojen laajaan post mortem -testaukseen sovellettavaa laadunvalvontaa, joka toteutetaan yhteistyössä komission asianomaisten pääosastojen, TSE:tä käsittelevän väliaikaisen tiedekomitean ja johtavien TSE-laboratorioiden kanssa. YTK:n tehtävänä on erikseen määritellyn riskiaineksen tutkiminen (elintarvikkeiden seuranta niiden mahdollisesti sisältämän keskushermostokudoksen havaitsemiseksi sekä eläinperäisen jauhon kierrätys ja turvallinen käsittely). Erityisesti painotetaan turvallisuusnäkökohtia, jotka liittyvät siihen, että rehu on ravintoketjun tärkein lenkki. Elintarvikkeiden laadun merkitys lisääntyy elintarvikkeiden ja terveyden välisen suhteen vuoksi. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonnan (petosten ja väärennösten osoittamisen) lisäksi on suuri tarve arvioida ravintolisien ja funktionaalisten elintarvikkeiden tehoa ja/tai sivuvaikutuksia. Luomuelintarvikkeiden kasvava suosio edellyttää, että niiden aitouden arviointiin on käytettävissä sopivia menetelmiä. YTK suuntaa elintarvikkeiden aitouteen liittyvän asiantuntemuksensa markkinoille ilmestyviin ravitsemukseen vaikuttaviin tuotteisiin (nutraceuticals) ja niiden tehoon. Teknologian tulevaisuudennäkymien tutkimusta on tarkoitus harjoittaa elintarvikkeiden ja niiden valmistusprosessien kehittämisen yhteydessä ja tutkittaessa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan politiikan vaikutuksia maatalous- ja elintarvikesektoreihin. Geneettisesti muunnetut organismit YTK tarjoaa merkittävää tieteellistä ja teknistä tukea, joka liittyy elintarvikkeissa ja ympäristössä oleviin geneettisesti muunnettuihin organismeihin. Tuki toteutetaan geneettisesti muunnettuja organismeja tutkivien laboratorioiden eurooppalaisen verkoston puitteissa, ja sitä koordinoi YTK EU:n jäsenvaltioiden pyynnöstä. YTK:n tehtäviin kuuluu geneettisesti muunnettujen organismien osoittamiseen, tunnistamiseen ja kvantifiointiin käytettävien menetelmien kehittäminen ja validointi, sertifioitujen vertailumateriaalien määrän lisääminen (uudet lajit, valmisruoat), biomolekyylitietokantojen kehittäminen ja koulutus. Lisäksi toteutetaan (esimerkiksi näytteenottoon ja jäljitettävyyteen liittyviä) tutkimustoimia, jotka painottuvat uudentyyppisiin elintarvikkeisiin ja rehuihin tai joilla pyritään ratkaisemaan, mitä tehdä sellaisten lajien suhteen, joiden käyttö on EU:ssa kielletty. Näiden tutkimustoimien avulla on tarkoitus tukea sääntelyä ja saada aikaan yleiseurooppalaiset yhdenmukaistetut säännöt. Ympäristössä olevien geneettisesti muunnettujen organismien tutkimus edellyttää sellaisen uuden osaamisen kehittämistä, jonka avulla voidaan käsitellä biologista monimuotoisuutta ja maataloutta koskevia sekä geneettisiä näkökohtia, joita liittyy uusien organismien päästämiseen ympäristöön. Kemikaalit Kemikaaleja koskeva yhteisön uusi politiikka vaikuttaa voimakkaasti tukeen, jota YTK:lta edellytetään [17] tässä puiteohjelmassa. YTK:n tehtävään kuuluu kemikaalien sääntelyä koskevan laajennetun järjestelmän hoitaminen, mikä lujittaa jo ennestään läheisiä yhteyksiä asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten, yritysten ja kansainvälisten elinten, kuten OECD:n kanssa. Lisäksi ECB:n kokemus ja asiantuntemus riskinarvioinnista tarjoaa vankan perustan merkittävälle tutkimustyölle tällä alalla. [17] Tuki sisältää YTK:hon kuuluvan Euroopan kemikaaliviraston (ECB) työn. Vaihtoehtoisten menetelmien validoinnilla on yhä suurempi merkitys uuteen kemikaalipolitiikkaan sisältyvän uuden testausohjelman tukena. Lisäksi tutkitaan rokotteiden turvallisuutta ja alaa, joka sisältää monia haasteita: mahdollisesti vaarallisten aineiden toistuvien pienten annosten pitkäaikaisvaikutukset. Toimiin kuuluu myös terveyttä ja lääkkeitä koskevien validoitujen tietojen vaihto telemaattisin keinoin EU:n ehdokasmaiden sääntelyelimien välillä ja näiden tietojen levittäminen kaikille käyttäjäryhmille, myös kuluttajille ja potilaille. YTK osallistuu jo vaarallisiksi luokiteltujen aineiden riskinarviointiin kiinnittämällä huomiota haitallisten yhdisteiden irtoamiseen sellaisista materiaaleista, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten ja elintarvikkeiden kanssa (esimerkiksi lelujen sisältämät pehmittimet), ja kosmeettisten valmisteiden haitallisiin vaikutuksiin. YTK tekee myös tulevaisuutta luotaavia analyyseja yhteisön politiikkojen ja innovoinnin sekä Euroopan kemianteollisuuden kilpailukyvyn välisistä suhteista. Biolääketieteen sovellukset Ikääntyvä väestö muuttaa vääjäämättömästi EU:n terveydenhoitojärjestelmiin kohdistuvan kysynnän luonnetta. YTK:n suunnitelmissa on soveltaa materiaalien ja biotieteiden asiantuntemustaan istutteiden biologisen yhteensopivuuden ja pitkäaikaisen luotettavuuden tutkimiseen sekä optisten tekniikoiden käyttöön mahdollisimman vähäisesti invasiivisissa lääketieteen menetelmissä. Työ edellyttää verkottumista tutkimuslaboratorioiden, sairaaloiden, alan yritysten ja sääntelyviranomaisten kanssa. Lisäksi YTK aikoo työskennellä kliinisissä diagnostisissa mittauksissa käytettävän maailmanlaajuisesti hyväksytyn järjestelmän (in vitro -diagnostiikkaa ja lääkinnällisiä laitteita koskevat direktiivit) perustamisen hyväksi yhteistyössä Kansainvälisen kliinisen kemian yhdistyksen IFCC:n kanssa. YTK:n ydin- ja isotooppilaitoksia ja osaamista radioaktiivisten ja stabiilien isotooppien tuottamisessa ja käytössä hyödynnetään lääketieteellisissä tarkoituksissa, joita ovat uudet syöpähoitotyypit (alfa-immunoterapia, boorineutronisieppausterapia BNCT) ja kliiniset vertailumateriaalit. 2.2 Ympäristö ja kestävä kehitys Poliittisella tasolla kiinnitetään yhä enemmän huomiota veden, ilman ja maaperän laatuun ja käyttöön, energian kestävään käyttöön sekä maapallon ilmaston lämpenemisen uhkaan. Kyseisiä aloja koskevan yhteisön politiikan kehittäminen vaatii riittävää tietämystä syistä, prosesseista, vaikutuksista ja suuntauksista, mikä YTK:n on tarkoitus ottaa välittömästi huomioon toimintaohjelmansa määrittelyssä. Toimintaohjelmansa toteuttamisen myötä YTK lujittaa asemaansa tieto- ja referenssijärjestelmäkeskuksena eurooppalaiselta ulottuvuudeltaan merkittävissä ympäristöasioissa siten, että se osallistuu entistä enemmän jäsenvaltioiden referenssiverkkoihin ja kansainvälisellä tasolla varsinkin EU:n jäseneksi liittymistä valmistelevien maiden verkostoihin. Poliittisen päätöksenteon tukipalveluja vahvistetaan kehittämällä läheisemmät kumppanuussuhteet asianmukaisten komission yksiköiden kanssa ja harjoittamalla eri politiikan alat ylittävää, tekniikan ja talouden tulevaisuutta luotaavaa tutkimusta. Lisäksi tavoitteena on tehostaa YTK:n ja Euroopan ympäristökeskuksen toimien yhteisvaikutusta kiinnittämällä erityisesti huomiota tutkimustulosten levittämiseen. YTK:n toimintaohjelma kattaa seuraavat alueet: - globaalimuutoksen arviointi ja torjuminen - Euroopan ympäristön (ilman, vesivarojen ja maan resurssien) suojelu - kestävää kehitystä tukeva työ (uudet ja uusiutuvat energialähteet, ympäristöarvioinnit) - ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) tukeminen. Haitallisen globaalimuutoksen arviointi ja torjuminen YTK tukee ilmaston lämpenemistä koskevan EU:n strategian kehittämistä yhdistämällä teknisen, sosioekonomisen, mallintamis- ja tutkimusosaamisensa. Kioton pöytäkirjan täytäntöönpano edellyttää kasvihuonekaasuprosessien syiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä. Yhtenä YTK:n painopistealueena on kasvihuonekaasujen EU:n valvontajärjestelmän (neuvoston päätös 1999/296/EY) suora tukeminen. Tässä yhteydessä YTK:n tärkein tehtävä on korjata tietämyksessä olevia puutteita erityisten tutkimusten avulla. Työssä keskitytään tiedon laatua parantavan ja epävarmuustekijöitä vähentävän referenssijärjestelmän perustamiseen. Tässä järjestelmässä on ratkaisevaa maapeitteessä ja maan- ja metsien käytössä tapahtuvien eri laajuisten muutosten seuranta (katso myös GMES-järjestelmää koskeva jakso). Lisäksi energiaa koskevat tulevaisuuden skenaariot ja hiilidioksidipäästöennusteet ovat avainasemassa tarkoituksenmukaisten toimien toteuttamiseksi. Niin ikään tutkitaan poliittisia vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Työnsä optimoimiseksi YTK toteuttaa globaalimuutosta koskevat toimensa aiheeseen erityisesti omistetun hankeryhmän puitteissa. Tämän lisäksi voidaan tutkia kysymyksiä, jotka liittyvät ilmastopolitiikan toteuttamiseen, hiilidioksidin sitomiseen, ilmakehän laadun mittaamiseen sekä otsoni- ja ultraviolettisäteilyn dynamiikkaan Euroopan yllä. Euroopan ympäristön suojelu - Ilman laadun säilyttäminen Ilman pilaantuminen on yksi kansalaisten merkittävimmistä huolenaiheista Euroopassa, ja ilman pilaantumisen estämisestä onkin annettu runsaasti lainsäädäntöä (esimerkkinä tästä Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma). YTK:n työn kulmakivinä ovat a) ajoneuvojen ja kiinteiden lähteiden päästöjen arviointi (uudet päästödirektiivit, dieselpolttoaineita ja bensiiniä koskevat normit, uudet polttoaineet, hiukkas- ja dioksiinipäästöt, maailmanlaajuisten vertailutestiohjelmien ja teollisuuden päästöjen mittausmenetelmien yhdenmukaistaminen/standardointi) ja b) vertailutekijöiden tarjoaminen ilmanlaatua koskevien direktiivien täytäntöönpanoa ja kehittämistä varten (ilmansaasteiden kvantitatiivinen analyysi, seurantatekniikat, normien laatimista edeltävä työ, menetelmät, joilla arvioidaan ilman laatua parantavan politiikan vaikutuksia ihmisten altistumiseen ilmansaasteille, ja mallintamisvälineet tietojen analysointia ja päästöjen vähentämisskenaarioiden vertailua varten). Lisäksi on tarkoitus laatia useita politiikan aloja eli liikenne-, energia-, terveys- ja yrityspolitiikkaa kattava kokonaisvaltainen analyysi sen määrittämiseksi, miten nämä politiikat vaikuttavat päästöihin ja ilman epäpuhtauksien määrään. Analyysi laaditaan laajassa asiantuntijaverkostossa, johon kuuluu myös auto- ja energiateollisuuden edustajia. - Veden laatu Vesi on keskeinen luonnonvara tulevaisuudessa, ja erityisen tärkeää on ylläpitää luonnon vesivarantoja ja turvata hyvälaatuisen juomaveden saanti. Vesipolitiikan puitedirektiivi velvoittaa koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan kaikkeen voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön sisältyviä seuranta- ja raportointiprosesseja seuraavina kuutena vuotena. Jäsenvaltiot antavat ilmoituksen vesipolitiikan eri direktiivien (jotka koskevat esimerkiksi yhdyskuntajätevesiä, nitraatteja ja pintavesiä) täytäntöönpanosta, ja YTK:n on määrä tehdä tutkimusta, jonka tuloksena on jäsenvaltioiden ilmoitukset sisältävän yhteisen tietokannan yhdenmukaistaminen. Lisäksi YTK keskittyy seuraaviin toimiin: veden laadun ekologisten parametrien määrittäminen (myös olemassa olevien yleisluonteisten eurooppalaisten metrologiainfrastruktuurien tukemisen yhteydessä); merkittävien epäpuhtauslähteiden tunnistaminen; sisä- ja rannikkovesien laadun indikaattoreiden määrittäminen; erityisesti jätevesiin liittyvien mikrobiologisten vaaratekijöiden tunnistaminen; uuden sääntelyjärjestelmän sosioekonomiset vaikutukset. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia käsitellään tässä ohjelmassa painopistealueen "Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu" yhteydessä. Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan tutkimuksen avulla on tarkoitus tuottaa vertailumenetelmiä yhteisön tasolla. - Maaperän luonnonvarat Useimmat ihmisen toimet kohdistuvat maaperään ja maisemaan, joiden ominaisuudet määrittyvät niiden hoitokäytäntöjen perusteella. Tällaisia kysymyksiä käsitellään EU:n maatalouspolitiikan ympäristöä koskevilla osa-alueilla ja useissa säädöksissä (esimerkiksi ns. vesidirektiivissä, Euroopan aluekehityssuunnitelmassa, Euroopan unionin kaupunkeja koskevassa toimintaohjelmassa sekä ilmastonmuutosta koskevassa sääntelyssä). YTK tarjoaa tukea kokonaisvaltaista aluesuunnitteluanalyysia palvelevan yhteisen järjestelmän kehittämiseen poliittisen päätöksenteon ja arvioinnin pohjaksi. Valuma-alueita tutkitaan eri prosessien ja vaikutusten arvioimiseksi. Euroopan maaperäviraston hoitamaa laajaa tietokantaa on tarkoitus laajentaa verkottumisen avulla, ja käynnissä olevaa yhteistyötä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin kanssa lujitetaan. Huomiota kiinnitetään sellaisten välineiden kehittämiseen ja sellaisten tietojen tuottamiseen, jotka koskevat luonnonympäristöjä metsätalouden, maankäytön ja biologisen monimuotoisuuden suojelun yhteydessä. Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristöä koskevia osa-alueita tuetaan laatimalla maisema-analyyseja ja käyttämällä tarkoituksenmukaisia indikaattoreita. Lisäksi tuotetaan tietoa kaupunkien ja eri alueiden ympäristöjen tilasta ja muutoksista. Tässä työssä käytetään kehittyneitä kaukokartoitustekniikoita, maantieteellisiä tietojärjestelmiä ja aluesuunnitteluprosessien mallintamista. Kestävää kehitystä tukeva työ Kestävää kehitystä tukeva työ läpäisee YTK:n koko toimintaohjelman, ja siinä kiinnitetään huomiota taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien yhdistämiseen. - Energia Kioton pöytäkirja on tuonut energiakeskusteluun ratkaisevan tärkeän ulottuvuuden, koska energian käyttö ja liikenne vaikuttavat talouselämän kulmakivinä huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Hiljattain julkaistussa vihreässä kirjassa ja uusiutuvia energialähteitä koskevassa tiedonannossa on korostettu uusien ja uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuuden ja -teknologian merkitystä energian saannin varmuuden kannalta. YTK:n asiantuntemusta uusiutuvien energialähteiden, energiapolitiikan ja -teknologian alalla hyödynnetään käsiteltäessä kysymyksiä, joita nousee esiin yhteisön vapautetuilla energiamarkkinoilla. Näin ollen YTK keskittyy seuraaviin toimiin: - kehitetään akkreditoitujen laboratorioiden ja sertifiointijärjestelmien avulla referenssijärjestelmiä uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoon (painopistealueena aurinkosähkö), energian varastointiin ja sen käyttöön rakennuksissa - arvioidaan, validoidaan ja mallinnetaan uusia ja perinteisiä energiatekniikoita kiinnittäen erityistä huomiota turvallisuuteen, tehokkuuteen, jätteitä ja biomassaa hyödyntäviin energiatekniikoihin sekä jätteenpolton tehokkuuteen - laaditaan kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä energiaskenaarioita ja ennusteita ja tehdään arvio uusia ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien tekniikoiden markkinoista kilpaillussa energiataloudessa. - Ympäristöarviointi Ympäristön laadun kokonaisvaltaisen arvioinnin tarve tunnustetaan yhä laajemmin. YTK tukee kestävää kehitystä koskevaa EU:n strategiaa kehittämällä kokonaisvaltaisen ympäristöpolitiikan arviointiin sopivia välineitä ja toteuttamalla toimia, joiden tuloksena ympäristöasiat sisällytetään EU:n politiikkoihin. Euroopan ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja valvontatoimisto (EIPPCB) jatkaa direktiiveihin kytkeytyvää työtään ja arvioi parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ympäristön pilaantumisen vähentämiseksi valikoiduilla teollisuudenaloilla. Ilman pilaantumisen ja globaalimuutosten välisten yhteyksien ymmärtämiseksi tarvitaan monimutkaisia päästöskenaarioita. Jätehuolto on tärkeä alue, jossa jätteen elinkaaren kokonaisvaltainen analyysi sen syntymisestä käsittelyyn ja loppusijoittamiseen on välttämätöntä. Vastuullisuus ympäristöasioissa ja ihmisten terveys on toinen alue, jota koskeviin kokonaisvaltaisiin tutkimuksiin YTK osallistuu. Lisäksi YTK kehittää uusia välineitä ja lähestymistapoja ekotoksisuuden arviointiin, jotta voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuten ilman pilaantuminen ja vesiympäristössä olevat saasteet (hormonaaliset haitta-aineet, biosidit ja lääkkeet). Niin ikään YTK tarjoaa metodologista tukea ympäristöasioiden sisällyttämiseksi kehitysapuun. YTK pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että EY:n lainsäädännön vaatimukset täyttyvät vaihdettaessa ympäristöseurannan tietoja (radioaktiivisuus mukaan luettuna) ja vaihdettaessa tietoja (mallien keskinäisen vertailun avulla) tavanomaisissa olosuhteissa ja hätätilanteissa. YTK keskittyy jatkossakin yhteisön eri politiikkojen välisiin yhteyksiin ja vaikutuksiin, mikä on sen erityinen panos kestävää kehitystä palvelevien käytäntöjen toteuttamisessa yhteisön tasolla. Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) tukeminen Riippumattoman tiedon saanti ympäristöön ja kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavissa keskeisissä kysymyksissä on maailmassa yhä suuremmassa määrin tunnustettu tarve. GMES on eurooppalainen aloite sellaisten palvelujen toteuttamiseksi, joiden avulla kerätään, analysoidaan ja levitetään monia erilaisia tietoja ympäristön laadussa, luonnonvarojen saatavuudessa ja hoidossa tapahtuneista muutoksista sekä luonnonuhkista ja -luonnonkatastrofeista. GMES:ää toteutetaan parhaillaan kahden tavoitteen pohjalta; nämä tavoitteet ovat maailman ympäristön säilyttäminen ja kansalaisten turvallisuutta uhkaavien tekijöiden vähentäminen ja ennakointi. GMES:ssä käytetään ensisijaisesti maapallon tarkkailutekniikoita, jotta voidaan valvoa riittävän pitkällä aikavälillä keskeisiä maisemaa koskevia parametrejä (muun muassa maapeite, maankäyttö, luonnonvarojen vahingoittuminen tai ehtyminen) erilaisilla maantieteellisillä tasoilla. Lisäksi tarvitaan tekniikoita luonnonuhkien arvioinnin ja luonnonkatastrofien hallinnan tueksi. YTK keskittyy kehittämään EU:n politiikan kannalta merkittäviä sovelluksia, joista saadaan aineksia GMES:ään kolmella työsaralla: kansainvälisten ympäristöalan sopimusten tukeminen, luonnonuhkien ja -katastrofien sekä ympäristöön kohdistuvien paineiden arviointi. 2.3 Tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi EU:n politiikkojen määrittely riippuu yhä suuremmassa määrin tieteen ja teknologian kehityksen sekä sosiaalisen ja taloudellisen ympäristön oikea-aikaisesta ennakoimisesta ja ymmärtämisestä. YTK:lla on asiantuntemusta teknologian ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysoinnissa ja kokemusta eri tieteenalojen rajat ylittävän monitieteisen tulevaisuutta ennakoivan tutkimuksen koordinoinnista kansainvälisellä tasolla, mikä myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden toteuttamiseen. YTK:n toimet tällä tutkimuksen alalla perustuvat koko puiteohjelman 2002-2006 ajan tiiviiseen yhteistyöhön tutkimuksen pääosaston ja muiden asiakaspääosastojen kanssa. Toimet koskevat seuraavia aihealueita: - Teknologis-taloudellisen kehityksen ennakointi - Tulevaisuuden ennakoinnin kansainväliset yhteistyöfoorumit Teknologis-taloudellisen kehityksen ennakointi YTK tekee keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudentutkimusta keskeisistä teknologisista ratkaisuista, niiden vaikutuksista EU:hun ja kasvuun, kestävään kehitykseen, työllisyyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kilpailukykyyn. Tämä tutkimustyö antaa YTK:n omien osaamisalueiden työtä varten arvokasta taustamateriaalia ja -tietoa, johon kuuluu tulevaisuuden kehityksen analysointi teknologisten pullonkaulojen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, mukaan luettuina kvantitatiiviset arviot, ja lupaavien teknologioiden ja niiden käyttöönoton edellytysten yksilöinti. Tulevaisuuden ennakoinnin kansainväliset yhteistyöfoorumit YTK lujittaa suhteitaan kansainvälisten asiantuntijaryhmien ja huipputason neuvonantajien kanssa jatkamalla onnistuneiden kokemusten viitoittamalla tiellä (esimerkiksi Euroopan tieteen ja tekniikan seurantakeskuksen ESTOn muodostama verkko ja korkean tason taloustieteilijöiden ryhmä) ja työskentelemällä tulevaisuuden ennakoinnin kansainvälisen yhteistyöverkon perustamisen hyväksi. Se, että on olemassa mekanismi tärkeimpiä esiin nousevia haasteita koskevien analyysien jakamiseksi, on erityisen hyödyllistä edistettäessä Euroopan asemaa tiedettä ja hallintoa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa. Alueellisten toimien yhteydessä on tarkoitus perustaa poliittisen tulevaisuudentutkimuksen yhteinen referenssijärjestelmä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota ehdokasmaihin. 2.4 Vertailumateriaalit ja mittaukset Tuotteita koskevien standardien ja mittausten tunnustaminen on tärkeä osatekijä kuluttajansuojaan, vapaakauppaan, Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn ja ulkosuhteisiin liittyvien yhteisön politiikkojen toteuttamisen kannalta. YTK jatkaa tukeaan Euroopan nykyiselle metrologiainfrastruktuurille tai sen kehittämiselle, jotta voitaisiin tuottaa todistettua laatua olevia tuloksia, kehittää vertailumittauksia tiettyihin tarkoituksiin, valmistaa sertifioituja vertailumateriaaleja (CRM) niiden maailmanlaajuisen hyväksymisen edistämiseksi ja organisoida kansainvälisiä mittausten arviointiohjelmia. Lisäksi YTK:n tarkoitus on perustaa eri valtioiden välisiä tietokantoja EU:n politiikkojen tueksi. Kaikessa YTK:n työohjelmaan kuuluvassa toiminnassa tarvitaan hyväksyttyjä vertailumenetelmiä ja -materiaaleja niin ympäristön, elintarvikkeiden turvallisuuden, kansanterveyden alalla kuin ydinteollisuudessa. Edellä kuvatun työn lisäksi YTK:n suunnitelmissa on tukea sertifioitujen vertailumateriaalien eurooppalaisen järjestelmän perustamista. Tämä työ antaa YTK:lle sellaisen aseman, että se voi tarjota komission yksiköille EU:n lainsäädäntöön ja toimintatapoihin soveltuvia luotettavia neuvoja. YTK:n toimet koskevat seuraavia kahta aluetta: - BCR-materiaalit [18] ja teollisuuden sertifioidut vertailumateriaalit [18] Yhteisön vertailumateriaalitoimiston (Bureau Communautaire de Référence) sertifioimat vertailumateriaalit. - Kemian metrologia. BCR-materiaalit ja sertifioidut vertailumateriaalit Toiminta koskee vertailumateriaalien valmistamiseen ja sertifiointiin liittyvien konseptien ja tekniikoiden kehittämistä niiden maailmanlaajuisen hyväksymisen edistämiseksi EU:n ja Yhdysvaltain välisen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen puitteissa siten, että YTK toimii kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajana. YTK keskittyy valmistamaan BCR-materiaaleja ja uusia CRM:iä, joita käytetään teollisuusprosessien ja -tuotteiden valvonnassa. YTK tukee tutkimuksen pääosastoa laajentamalla mahdollisuuksien mukaan BCR-materiaalien varastointiin ja jakeluun liittyvää vastuualuettaan siten, että siihen kuuluu myös epäsuorien toimien tuloksena syntyvien uusien CRM:ien tuotannon ja sertifioinnin hallinnointi. Ydinmateriaalien vertailumateriaalivalikoimaa laajennetaan siten, että siihen kuuluu ydinmateriaalivalvonnassa ja ydinmateriaalikirjanpidossa käytettyjen vertailumateriaalien lisäksi ympäristöalan ydinmateriaalien vertailumateriaalit. Kemian metrologia YTK toimii vastaisuudessakin komission edustajana kansainvälisissä elimissä, joiden tehtäviin kuuluu maailmanlaajuisten kemian mittausjärjestelmien kehittäminen. YTK:n strategisiin tehtäviin kuuluu primaarien mittaustekniikoiden kehittäminen, isotooppien vertailumateriaalien valmistus ja sertifiointi sekä mittausten kansainvälisten arviointiohjelmien organisointi. Tutkimusaiheet riippuvat EU:n politiikan vaatimuksista, ja arvioinnit perustuvat suurelta osin useiden laboratorioiden työhön - erityisesti sellaisten laboratorioiden, jotka ovat omalla alallaan tai alueellaan vertailulaboratorion asemassa. EU:n ehdokasmaita ja Välimeren alueen maita tuetaan perustamalla verkostoja (PECOMet- ja MetMED-verkot), jotta kyseiset maat voivat rakentaa systemaattisen kemian alan mittausjärjestelmän. 2.5 Yleinen turvallisuus ja petosten torjunta Yleistä turvallisuutta koskevat kysymykset - joukkotuhoaseiden leviäminen, talouden globaalistuminen, yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset ja Internetin tietoturva, teknologiset tai luonnonkatastrofit - edellyttävät koordinoitua kansainvälistä lähestymistapaa. EU tarjoaa tähän puitteet useiden eri mekanismien avulla, ja lisäksi se on julistanut noudattavansa "nollasietokyvyn" periaatetta, jonka mukaan minkäänlaisia petoksia ei hyväksytä. Nämä poliittiset aloitteet ja sitoumukset vaativat tieteen ja teknologian tukea, ja YTK muokkaa parhaillaan työohjelmaansa vastatakseen välittömästi joihinkin tällaisiin erityisiin vaatimuksiin. YTK:lle on vuosien mittaan kehittynyt laajapohjainen ja laajalti tunnustettu asiantuntemus yleensä turvallisuuden ja petosten torjunnan alalla sekä suurien tietoinfrastruktuurien ja monimutkaisten järjestelmien käsittelyssä. Puiteohjelmassa 2002-2006 tätä asiantuntemusta tarjotaan EU:n toimielimille niiden painotusten ja tarpeiden mukaan. Tarjottavan tuen syventämiseksi ja laajentamiseksi korostetaan yhä enemmän muiden tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa tehtyjen ja tehtävien verkostojen hyödyntämistä. YTK:n tarkoituksena on keskittyä seuraaviin kysymyksiin: - Kansainvälinen humanitaarinen turvallisuus - Luonnolliset ja teknologiset katastrofit ja uhkat sekä niistä aiheutuvat hätätilanteet - Tietoverkkojen tietoturva - EU:n sääntelyn noudattamisen seuranta ja petosten torjunta. Kansainvälinen humanitaarinen turvallisuus YTK keskittyy EU:n humanitaarisista syistä harjoittaman miinanraivauksen teknisiin näkökohtiin. Ensinnäkin se voi näin parantaa tietämystä miinakenttien tutkimuksen ja miinojen haravoinnin nykytekniikoista testausten ja esikuva-analyysien avulla. Lisäksi YTK voi arvioida uusia tekniikoita ja lisätä EU:n miinanraivaustoiminnan näkyvyyttä, avoimuutta ja tehokkuutta. YTK myötävaikuttaa GMES-aloitteen kautta sellaisten valmiuksien kehittämiseen Euroopassa, joiden avulla on mahdollista saada oikeaan aikaan eurooppalaisten turvallisuuspolitiikkojen käyttöön satelliittien välittämiä yhdistettyjä tietoja sekä ympäristöä ja sosioekonomisia näkökohtia koskevia tietoja. Ydinmateriaalivalvontaa koskevan asiantuntemuksensa ansiosta YTK on tarvittaessa valmis työskentelemään joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen ja aseidenriisunnan yhteydessä esille nousseiden teknisten kysymysten parissa. Luonnolliset ja teknologiset katastrofit ja uhkat sekä niistä aiheutuvat hätätilanteet YTK tukee edelleen työtä sellaisen eurooppalaisen järjestelmän kehittämiseksi, jonka avulla voidaan ennustaa, arvioida, pitää hallinnassa ja vähentää yhteisössä esiintyviä uhkia. Puiteohjelmassa 2002-2006 YTK kehittää edelleen järjestelmällistä lähestymistapaa luonnon- ja teknologisten katastrofien pitämiseksi hallinnassa. YTK keskittyy teknologisten uhkien (esimerkiksi ilma-alusten vaaratilanteiden ja teollisuuskatastrofien) osalta huolehtimaan yhdenmukaistettujen eurooppalaisten seurantajärjestelmien (ECCAIRS [19], MAHB [20] ja EPERC [21]) toiminnasta ja parantamaan niitä. Järjestelmien toiminta on tarkoitus laajentaa ehdokasmaihin. YTK pyrkii tarjoamaan samanlaisia palveluja Euroopassa myös luonnonkatastrofien osalta. Lisäksi jatketaan työtä yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi tulvien ja metsäpalojen varalta Euroopassa, ja painopisteenä on kehittyneiden mallintamistietojen sekä perinteisen ja satelliittivälitteisen tiedon yhdistäminen. GMES-aloitteeseen luodaan yhteyksiä, ja eri verkostoja, kuten maanjäristystekniikan laboratorioiden verkkoa, laajennetaan kansainväliselle tasolle. Lisäksi YTK aikoo perustaa eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa eri infrastruktuureista koostuvan kokeiluverkoston rakenneturvallisuutta koskevan yhteisen aloitteen kehittämiseksi. [19] European Coordination Centre for Aircraft mandatory accident Reporting Systems (ilma-alusten vaaratilanteiden ilmoitusjärjestelmien eurooppalainen koordinointikeskus) [20] Major Accidents Hazard Bureau (suuronnettomuuksien riskejä tutkiva toimisto) [21] European Pressure Equipment Research Council (painelaitteiden eurooppalainen tutkimusneuvosto) Tietoverkkojen tietoturva YTK perustaa tämän alan työnsä niiden kokemusten varaan, jotka se on saanut tukiessaan EU:n käyttövarmuusaloitetta, tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisujärjestelmiä ja sähköisten maksujärjestelmien seurantakeskusta. Työskennellessään tiiviisti asianomaisten komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden organisaatioiden kanssa YTK tukee tarkoituksenmukaisten EU:n toimenpiteiden kehittämistä tietoverkkorikollisuuden aiheuttamien uhkien sekä yksityisyyttä ja Internetin tietoturvaa koskevien kysymysten varalta. Työssä keskitytään seuraavaan: menetelmät, joiden avulla uhat tunnistetaan paremmin; perusteet, joilla teknisiä vastatoimia arvioidaan ja testataan YTK:n tutkimuslaitoksissa; sopivien yhdenmukaisten toimien ja osoittimien kehittäminen ja tilastojen laatiminen yhteistyössä muiden asianomaisten, muun muassa Europolin kanssa. Lisäksi YTK pitää yllä tietoverkkorikollisuutta koskevaa verkkosivustoa ja raportoi siitä EU:n keskustelufoorumille, joka on perustettu komission tiedonannon "Turvallisempaan tietoyhteiskuntaan tietojärjestelmien turvallisuutta parantamalla ja tietokonerikollisuutta ehkäisemällä" (KOM(2000) 890 lopullinen) yhteydessä. EU:n sääntelyn noudattamisen seuranta ja petosten torjunta YTK tukee komission petosten torjuntatoimien tehostamiseen tähtäävää työtä tarjoamalla kehittyneitä teknologioita EU:n tasolla toimivien elimien käyttöön ja avustamalla jäsenvaltioita uusimman teknologian käytössä. YTK työskentelee tiiviisti asianomaisten komission yksiköiden kanssa ja antaa edelleen asianmukaista tukea yhteiselle maatalouspolitiikalle, yhteiselle kalastuspolitiikalle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). YTK tutkii uusien teknologioiden sovellusmahdollisuuksia (joita ovat DNA-analyysi tuotantoeläinten tunnistuksessa, satelliittikuvien käyttö viljelypinta-alan valvonnassa tai kalastusalusten tunnistuksessa, isotooppianalyysien ristiinkorrelointi juomien ja elintarvikkeiden sisällön ja alkuperän määrittämisessä, tietojen kerääminen julkisista tietolähteistä ja kieliteknologia erikielisten asiakirjojen analysoinnissa) ja lisäksi tarjoaa edelleen asiakkailleen kattavaa osaamista, johon sisältyy koko tiedonkeruusykli tallennuksesta, koostamisesta ja louhinnasta aina visualisointiin ja arviointiin saakka. Lisäksi YTK hyödyntää työssään metodologista kokemustaan oikea-aikaisten, luotettavien ja yhteiskunnallisista eroista riippumattomien tietojen tarjoamisessa poliittisen päätöksentekoprosessin käyttöön. Tämä toteutetaan virallista tilastointia varten siten, että koordinoidaan yhteistyössä Eurostatin kanssa aihepiirikohtaisia tutkimusverkkoja painottaen lyhyen aikavälin indikaattoreita ja suhdanne- ja rahoitusanalyyseja sekä kehitetään laadunvarmistusmetodologiaa, joka palvelee tieteellisen tiedon ohjaamista hallinnon käyttöön. Huomiota kiinnitetään entistä enemmän varhaisvaroitusjärjestelmiin ja suuntausten tunnistamiseen, tietojen levittämiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja tietämyksen jakamiseen jäsenvaltioissa olevien yhteistyölaboratorioiden kanssa. Petosten torjunnan ongelmaan ei puututa yksittäistapauksissa, vaan järjestelmätasolla siten, että kehitetään menettelyjä ja sääntöjä, joissa byrokratiaa on vähennetty ja jotka ovat luonnostaan sellaisia, että väärinkäytökset eivät onnistu helposti. LIITE II RAHOITUKSEN KOKONAISMÄÄRÄN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN Toimi // Rahoituksen määrä (milj. euroa) // Elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys Ympäristö ja kestävä kehitys Horisontaaliset toimet (tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi, vertailumateriaalit ja mittaukset, yleinen turvallisuus ja petosten torjunta) // 207 286 222 Yhteensä // 715 [22] [23] [22] Josta noin 6 prosenttia voidaan osoittaa kartoittavaan tutkimukseen ja enintään 2 prosenttia YTK:n omien tulosten hyödyntämiseen ja teknologian siirtoon. [23] Tähän kokonaismäärään sisältyy epäsuoriin toimiin osallistumisen edellyttämä osuus YTK:n talousarviosta. LIITE III OHJELMAN TOTEUTUSTA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖT 1. Komissio toteuttaa tässä tarkoitetut suorat toimet YTK:n hallintoneuvostoa kuultuaan liitteessä I esitettyjen tieteellisten tavoitteiden ja ohjelman sisällön perusteella. Toimet toteutetaan YTK:n asianomaisissa laitoksissa. 2. Toimia toteuttaessaan YTK osallistuu tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Euroopan unionin päätöksenteon tueksi perustettujen, jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten laboratorioiden tai eurooppalaisten tutkimusyhteenliittymien verkostojen toimintaan tai tällaisten verkostojen perustamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön teollisuuden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Kolmansien maiden tutkimuslaitokset voivat myös osallistua hankkeisiin puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 6 artiklan säännösten tai yhteisön ja kyseisten maiden välisten tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevien mahdollisten sopimusten mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön ehdokasmaiden, Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton maiden tutkimuslaboratorioiden ja -laitosten kanssa. YTK soveltaa asianmukaisia menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoa sen asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien vaatimuksista ja mahdollistetaan näiden osallistuminen toimiin. YTK huolehtii itse hankkeiden toteutuksessa saadun tiedon levittämisestä (ottaen huomioon tietojen luottamuksellisuuteen liittyvät mahdolliset rajoitukset). 3. Liitännäistoimenpiteitä ovat seuraavat: - YTK:n henkilökunnan tutustumiskäynnit kansallisiin laboratorioihin sekä teollisuuden ja yliopistojen laboratorioihin - nuorten, erityisesti ehdokasmaista tulevien tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen ja erityisesti naisten osallistumisen kannustaminen - EU:n politiikkojen laadintaan ja/tai toteuttamiseen liittyvä koulutus, jossa pääpaino on monitieteisyydessä - vierailevien tutkijoiden ja erityisesti ehdokasmaiden kansallisten asiantuntijoiden tutustumiskäynnit YTK:n laitoksiin ja erityisesti naisten osallistumisen kannustaminen - järjestelmällinen tietojen vaihto muun muassa tieteellisten kokousten, seminaarien, keskustelutilaisuuksien ja tieteellisten julkaisujen kautta - hankkeiden ja ohjelmien saavutusten riippumaton tieteellinen ja strateginen arviointi. RAHOITUSSELVITYS Politiikan ala(t): Tutkimus Toiminnan ala(t): Suorat toimet Toimenpiteen nimi: Ehdotus neuvoston päätökseksi tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa suorina toimina 1. Budjettikohta/-kohdat B6-111: Toimielimeen sidoksissa olevat henkilöt B6-121: Toteuttamiskeinot B6-2: Suorat toimintamäärärahat - yhteisön politiikkojen tieteellinen ja tekninen tuki - EY:n puiteohjelma 2002-2006 2. Numerotiedot 2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 715 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina 2.2 Toimenpiteen soveltamisaika: 2002-2006 2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio: a) Maksusitoumusmäärärahojen (MSM)/maksumäärärahojen (MM) aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) >TAULUKON PAIKKA> b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2) >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3) >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> 2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa |X| Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen. | | Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista | | ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista. 2.5 Vaikutukset tuloihin [24]: [24] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa. |X| Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat). TAI | | Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat: >TAULUKON PAIKKA> 3. BUDJETTITIEDOT >TAULUKON PAIKKA> 4. OIKEUSPERUSTA Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artikla. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös .../../EY eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006. 5. KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Yhteisön toiminnan tarve [25] [25] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa. 5.1.1 Toiminnan tavoitteet Yhteisen tutkimuskeskuksen tehtävänä on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin politiikkojen suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. Se palvelee jäsenvaltioiden yhteisiä etuja ja on riippumaton yksityisistä tai kansallisista eduista, ja näin ollen se tarjoaa tukea silloin kun Euroopan tason toiminta on tarpeen. YTK:n työohjelmassa keskitytään poliittisiin avainalueisiin, joita koskevaa erityisosaamista YTK:lla on tarjottavana. YTK:n muita aloja kuin ydinalaa koskevat toimet keskitetään kahteen keskeiseen tutkimusalueeseen: "Elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys" ja "Ympäristö ja kestävä kehitys", joiden tukena ovat YTK:n yleisluontoiset osaamisalueet ("Tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi", "Vertailumateriaalit ja mittaukset" ja "Yleinen turvallisuus ja petosten torjunta"). Ohjelman johtoajatuksena ovat turvallisuuteen ja varmuuteen liittyvät kysymykset, jotka koskevat riskien arviointia sekä menetelmien, materiaalien ja teknologian testausta, validointia ja hienosäätöä politiikan eri alojen tukemiseksi. Jotta YTK voisi vastata tehokkaammin poliittisiin tarpeisiin, se laajentaa verkottumistoimiaan strategian kannalta entistä paremmin laajan tietämyspohjan luomiseksi. YTK aikoo luoda eurooppalaisen tutkimusalueen hengessä tiiviitä yhteyksiä moniin erilaisiin yhteistyökumppaneihin niin EU:n sisällä (eurooppalaiset virastot ja järjestöt sekä jäsenvaltioiden viranomaiset) kuin sen ulkopuolella myötävaikuttaakseen merkittävästi yhteisen tieteellisen referenssijärjestelmän luomiseen omilla osaamisalueillaan. Tällä tavoin syntyvien verkostojen tehtävänä on tarjota tieteellisiä palveluja (varhaisvaroitus-, ennakointi- ja nopean reagoinnin järjestelmiä, tietojen validointia ja integrointia, yhteydenpitoa etutahoihin ja poliittisiin päättäjiin) ja tuotteita (tietokantoja, yhteisiä normeja, validointimenetelmiä jne.). Koko työohjelman ajan huolehditaan käyttäjälähtöisyyden lisäämisestä, jotta tieteellistä ja teknistä tukea voitaisiin antaa poliittisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Painopistealueiden asettamista ja poliittisten tarpeiden mukaista voimavarojen kohdistamista varten perustetaan käyttäjiä edustava työryhmä, johon osallistuu korkean tason edustajia komission yksiköistä. 5.1.2 Arviointiin liittyvät toimenpiteet YTK:n ohjelmaa arvioidaan säännöllisesti tieteellisin tarkastuksin ja viisivuotisarvioinnein. Työohjelma esitellään vuosittain myös muille komission yksiköille. YTK:n palveluja käyttävien komission pääosastojen edustajista muodostuva korkean tason käyttäjäryhmä vahvistaa painopisteet ja tarkistaa niitä yhteisön politiikkojen asettamien vaatimusten perusteella. YTK:n laitoksia koskeva tieteellinen tarkastus aloitettiin vuonna 1999. Sen avulla on tarkoitus antaa YTK:n johdolle tietoa ja palautetta laitosten tieteellisestä asemasta sekä arvioida niiden tieteellisiä vahvuuksia ja heikkouksia uuden ohjelman toteuttamisessa sekä henkilöstön että muiden voimavarojen osalta. Päätavoite oli varmistaa, että viides puiteohjelma toteutetaan tieteelliset laatuvaatimukset täyttävällä tavalla. Tieteellisen tarkastuksen yleispäätelmissä vahvistettiin YTK:n tieteellisten strategioiden ja sen uuden tehtävän asianmukaisuus. Viisivuotisarviointi, joka lainsäädännön mukaan oli tehtävä ennen kuin komissio antaa ehdotukset puiteohjelmasta 2002-2006, toteutettiin vuonna 2000. Koska tieteellisiä kysymyksiä oli jo käsitelty tieteellisessä tarkastuksessa, viisivuotisarvioinnissa keskityttiin YTK:n toimien hallintoon ja siihen, mitkä vaikutukset YTK:n tuella on EU:n politiikkoihin, sekä käsiteltiin toiminnan tuloksia hyväksyttyihin ohjelmiin nähden. Viisivuotisarvion perusteella annetuissa suosituksissa tuli hyvin selvästi ilmi, että YTK:n uusi tehtävänkuva on säilytettävä ja sen toteutuminen varmistettava kaikilta osin. Tutkimuskomissaari Philippe Busquin perusti tammikuussa 2000 korkean tason paneelin, jonka puheenjohtaja oli varakreivi Etienne Davignon. Paneelin tehtävä oli tarkastella YTK:n toimintaa ja antaa sitä koskevia suosituksia. Paneelin laatima Davignonin raportti annettiin heinäkuussa 2000. Korkea tason paneeli hyväksyy roolin, joka YTK:lle annetaan viidennessä TTK-puiteohjelmassa, ja katsoo, että YTK:lla on selkeä pitkän aikavälin tehtävä. Paneeli ehdottaa, että YTK voisi olla muidenkin yhteisön toimielinten käytettävissä, ja esittää useita organisatorisia malleja. Se suosittaa, ettei YTK hajauttaisi voimiaan, vaan keskittyisi tiettyihin toimiin ja edistäisi tiivistä verkottumista Euroopan muiden huippuosaamiskeskusten kanssa. Lisäksi paneeli kiinnittää erityistä huomiota ydinalan toimiin. Vuoden 2000 heinäkuussa julkaisi raporttinsa komissaarien erityisryhmä, joka oli nimitetty aikaisemmin samana vuonna laatimaan poliittinen katsaus Euroopan unionin toimielinten toimista ja saattamaan ne vastaamaan käytettävissä olevia henkilöstöresursseja. Tässä raportissa yksilöitiin tarkemmin eräitä toimia. YTK on vastannut näihin eri arviointeihin ryhtymällä keskittämään toimiaan eräisiin asiantuntemuksensa ydinalueisiin ja määritellyt rakenteensa eri osista toimintoja, joita on mahdollista vähentää. Tätä koskevan toimien priorisointitarkastuksen tulokset julkaistiin sisäisesti 2.4.2001. Asianomaisia yksikköjä on kuultu komissiolle annettavasta tiedonannosta, jolla tämän arvioinnin tuloksista tiedotetaan muille komission yksiköille. 5.2 Suunnitellut toimet - Elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys Puiteohjelmassa 2002-2006 YTK:sta on tarkoitus tulla tieteellinen referenssi- ja validointikeskus alueilla, jotka liittyvät elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen sekä kemikaalien turvallisuuteen, mukaan luettuna asianmukaisten tietokantojen ylläpitäminen. YTK:n toimintasuunnitelma pohjautuu voimakkaasti laajaan verkottumiseen jäsenvaltioiden laboratorioiden kanssa, kehittyneiden analyysilaitteiden, vertailumittausten ja vertailumateriaalien ylläpitämiseen sekä osaamisen kehittämiseen sellaisissa biotieteissä kuten proteomiikka ja bioinformatiikka. Tietojärjestelmiä, tietopankkeja (esim. molekyylirekisteri) ja muita palveluja tarjotaan EU:n politiikkojen tueksi. Koska monet kysymykset ovat uusia ja sääntely-ympäristö on monisäikeinen, yhtenä painopistealueena on koulutus. Työssä keskitytään seuraaviin painopistealueisiin: elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, geneettisesti muunnetut organismit, kemikaalit ja biolääketieteen sovellukset. - Ympäristö ja kestävä kehitys Poliittisella tasolla kiinnitetään yhä enemmän huomiota veden, ilman ja maaperän laatuun ja käyttöön, energian kestävään käyttöön sekä maapallon ilmaston lämpenemisen uhkaan. YTK lujittaa asemaansa tieto- ja referenssijärjestelmäkeskuksena eurooppalaiselta ulottuvuudeltaan merkittävissä ympäristöasioissa. Se perustaa referenssiverkkoja jäsenvaltioiden kanssa ja kansainvälisellä tasolla varsinkin EU:n jäseneksi liittymistä valmistelevien maiden kanssa. Tutkimustulosten hyödyntämisen ja levittämisen parantamiseksi se työskentelee vuorovaikutuksessa Euroopan ympäristökeskuksen kanssa. YTK toimii vertailulaboratoriona sellaisten ympäristöön liittyvien mittausten alalla, kuten moottoriajoneuvojen päästöt ja ilman ja vesivarojen laatu. Lisäksi se laatii arviointeja, joita tarvitaan parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yksilöintiin yhtenäisessä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä ja valvonnassa. YTK:n työohjelma kattaa seuraavat alueet: globaalimuutoksen arviointi ja torjuminen, Euroopan ympäristön (ilman, vesivarojen ja maan resurssien) suojelu, kestävää kehitystä tukeva teknologia (uusiutuvat energialähteet, kokonaisvaltaiset ympäristöarvioinnit) ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) tekninen tuki. Näitä kahta keskeistä toiminta-aluetta tuetaan seuraavilla yleisluontoisilla osaamisalueilla: - Vertailumateriaalit ja mittaukset Standardien tunnustaminen on tärkeä osatekijä kuluttajansuojaan, vapaakauppaan, Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn ja ulkosuhteisiin liittyvien yhteisön politiikkojen toteuttamisen kannalta. YTK:n jatkaa toimintaansa, jossa se kehittää vertailumittauksia tiettyihin tarkoituksiin, valmistaa sertifioituja vertailumateriaaleja (CRM) niiden maailmanlaajuisen hyväksymisen edistämiseksi ja organisoi kansainvälisiä mittausten arviointiohjelmia. Lisäksi YTK perustaa eri valtioiden välisiä tietokantoja ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta ja kansanterveyttä sekä ydinteollisuutta koskevien EU:n politiikkojen tueksi. Työssä keskitytään yhteisön vertailumateriaalitoimistoon, teollisuuden sertifioituihin vertailumateriaaleihin ja kemian metrologiaan. - Yleinen turvallisuus ja petosten torjunta Yleistä turvallisuutta koskevat kysymykset edellyttävät koordinoitua kansainvälistä lähestymistapaa. Kysymykset, jotka liittyvät joukkotuhoaseiden leviämiseen, talouden globaalistumiseen, yksityisyyteen kohdistuviin loukkauksiin ja Internetin tietoturvaan sekä teknologisiin tai luonnonkatastrofeihin, ovat usein luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. EU pitää petosten torjuntaa ensisijaisen tärkeänä ja on julistanut noudattavansa "nollasietokyvyn" periaatetta, jonka mukaan minkäänlaisia petoksia ei hyväksytä. YTK:lla on laajalti tunnustettu asiantuntemus yleensä turvallisuuden ja petosten torjunnan alalla sekä suurien tietoinfrastruktuurien ja monimutkaisten järjestelmien käsittelyssä. Tätä asiantuntemusta tarjotaan Euroopan unionin toimielimille painottaen entistä enemmän verkostojen kehittämistä muiden tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa. Tällä alueella YTK keskittyy seuraaviin, eri alojen rajat ylittäviin kysymyksiin: kansainvälinen turvallisuus, luonnolliset ja teknologiset katastrofit ja uhkat sekä niistä aiheutuvat hätätilanteet, tietoverkkojen tietoturva sekä seuranta ja valvonta. - Tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi YTK:lla on asiantuntemusta teknologian ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysoinnissa ja kokemusta eri tieteenalojen rajat ylittävän monitieteisen tulevaisuutta ennakoivan tutkimuksen koordinoinnista kansainvälisella tasolla. Tämä myötävaikuttaa EU:n politiikkojen kehittämiseen ja eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden toteuttamiseen. YTK:n toimet tällä tutkimuksen alalla kytkeytyvät koko puiteohjelman 2002-2006 ajan teknologian kehitystä ennakoiviin kansallisiin ohjelmiin ja tiiviiseen yhteistyöhön tutkimuksen pääosaston ja muiden asiakaspääosastojen kanssa. Toiminnassa keskitytään teknologis-taloudellisen kehityksen ennakointiin, EU:n politiikkoja tukeviin sosioekonomisiin selvityksiin, sosioekonomisen tiedon laatuun ja tulevaisuuden ennakoinnin kansainväliseen yhteistyöfoorumiin. 5.3 Toteuttamismenetelmät Puiteohjelman 2002-2006 suorat toimet, jotka hallinnoi ja toteuttaa komission henkilöstö. 6. RAHOITUSVAIKUTUKSET 6.1 Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi) (Alla olevassa taulukossa ilmoitettujen kokonaismäärien laskutapa on esitettävä taulukossa 6.2 esitetyn jaottelun avulla) 6.1.1 Rahoitustuki Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) >TAULUKON PAIKKA> 6.2 Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi) [26] [26] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa. (Jos toimia on useita, on ilmoitettava kuhunkin eri toimeen kuuluvia konkreettisia toimenpiteitä kohti tarkat tiedot suoritteiden laajuuden ja kustannusten arviointia varten.) Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) >TAULUKON PAIKKA> Laskentatapa on tarvittaessa selitettävä. 7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN 7.1 Vaikutus henkilöstöön >TAULUKON PAIKKA> Vuonna 2002 YTK:lla on yksi ainoa henkilöstörakenne, johon kuuluu 1 902 virkaa. Näistä 733 on ura-alueen A virkoja, 595 kuuluu ura-alueeseen B, 537 ura-alueeseen C ja 37 ura-alueeseen D [27]. Henkilöstöä hallitaan yhtenä ryhmänä, jolloin sitä voidaan osoittaa sekä ydinalan tehtäviin että muihin tehtäviin. Ydinalan tehtävissä olevien henkilöiden osuus koko henkilöstöstä vaihtelee puiteohjelman toteutusaikana. Suhde on noin 2/3. Suhteellisen suuri osa (noin 200) lyhytaikaisista tieteellisistä viroista saa myös rahoitusta muina kuin henkilöstösääntöjen alaisina toimina. Tällaista henkilöstöä ovat esimerkiksi stipendiaatit, vierailevat tutkijat ja kansalliset asiantuntijat. [27] Nykyisin (vuonna 2001) henkilöstön määrä on 2 080. Kuten ennenkin, näistä henkilöstösääntöjen alaisista viroista muodostuu erillinen henkilöstörakenne. Niiden kokonaismäärä on enimmäisraja sille, miten paljon henkilöstöä voidaan ottaa palvelukseen. Käytännössä henkilöstön määrä riippuu käytettävissä olevista varoista (toimielinten määrärahat, kilpailukykyiset tulot ja muut mahdolliset tulolähteet). 7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus >TAULUKON PAIKKA> Määrät edustavat 12 kuukauden kokonaismenoja. Eri resurssit (henkilöstö, materiaalit, erityiset määrärahat) jaetaan saman kokonaismäärärahan sisällä. Henkilöstömäärärahat on jaettu sen jälkeen, kun on otettu huomioon infrastruktuurin vähimmäistarpeet ja päätetty hankkeiden ja verkottamisen toteuttamiseen tarvittavien erityisten määrärahojen vähimmäistaso. Koska henkilöstöbudjettia on pienennetty vuosien 1998-2002 viidennestä puiteohjelmasta, henkilöstön määrää on vähennettävä selvästi (150 virkaa). Vähentäminen riippuu palkkakehityksestä vuosina 2003-2006 sekä tarvittavan pätevyyden kehityssuuntauksesta, mikä vaikuttaa A-, B-, C- ja D-ura-alueiden henkilöstön suhteeseen. 7.3 Muut toimesta johtuvat hallintomenot >TAULUKON PAIKKA> Määrät edustavat 12 kuukauden kokonaismenoja. (1) Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu. I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3) II. Toimen kesto III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // EUR Vuodet EUR (Arvioidessaan toimeen tarvittavia hallinnollisia ja henkilöresursseja pääosastojen ja yksiköiden on otettava huomioon alustavasta talousarvioesityksestä käydyissä periaatekeskusteluissa ja sitä hyväksyttäessä tehdyt komission päätökset. Tämä tarkoittaa, että pääosastojen on mainittava, että henkilöstötarpeet voidaan täyttää alustavan talousarvioesityksen hyväksymisen yhteydessä määrätyn alustavan määrärahajaottelun asettamissa rajoissa. Jos tässä käsiteltyjä toimia ei ole poikkeuksellisesti voitu ennakoida alustavaa talousarvioesitystä laadittaessa, komissiota on pyydettävä päättämään, voidaanko ehdotetun toimen toteuttaminen hyväksyä ja jos, niin miten: määrärahojen tapauskohtaisella uudelleenjaolla, lisätalousarviolla vai talousarvioesitykseen tehtävällä oikaisukirjeellä.) 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Komissio tarkastelee erityisohjelman 2002-2006 toteuttamista vuosittain sellaisten riippumattomien asiantuntijoiden avulla, joilla on tähän tarvittava pätevyys. Komissio arvioi erityisesti, onko tavoitteita, painopisteitä, rahoituskeinoja ja hallinnointia mukautettu tilanteen mukaan. Se tekee tarvittaessa ehdotuksia erityisohjelman 2002-2006 mukauttamiseksi tai täydentämiseksi. Komissio laatii Yhteisen tutkimuskeskuksen toiminnasta vuosikertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle. 9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET Jos ohjelman toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolisia toimeksisaajia tai jos se edellyttää rahoitusta kolmansille osapuolille, komissio tekee tarkastuksia tarvittaessa ja erityisesti, jos sillä on syytä epäillä toteutetun tai toimintakertomuksissa kuvaillun työn todellista luonnetta. Euroopan yhteisön tarkastusten suorittamiseen käytetään joko yhteisön omaa henkilökuntaa tai tarkastettavan osapuolen lainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia. Yhteisö valitsee nämä tilintarkastajat. Valinta on suoritettava siten, että vältetään kaikki mahdolliset eturistiriidat, jotka tarkastettava osapuoli voi osoittaa. Komissio varmistaa myös, että tutkimuksen toteuttamisen yhteydessä suojellaan Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja tehokkailla tarkistuksilla. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä ja oikeasuhteisia seuraamuksia. Tätä tarkoitusta varten kaikkiin ohjelman toteuttamista koskeviin sopimuksiin on sisällyttävä tarkistuksia, toimenpiteitä ja seuraamuksia koskevat säännöt sekä viittaukset asetuksiin (EY) N:o 2988/95, 2185/96, 1073/99 ja 1074/99. Sopimuksiin on sisällyttävä erityisesti seuraavat seikat: - erityiset sopimuslausekkeet, joilla suojellaan EY:n taloudellisia etuja toteutetun työn valvonnalla ja tarkastuksilla; - määräys osallistumisesta petostentorjunnan alan hallinnollisiin tarkastuksiin asetusten (EY) N:o 2185/96, 1073/99 ja 1074/99 mukaisesti; - hallinnollisten seuraamusten soveltaminen kaikkiin sopimusten täytäntöönpanoa koskeviin tahallisiin tai tuottamuksellisiin väärinkäytöksiin puiteasetuksen (EY) N:o 2988/95 mukaisesti; tässä yhteydessä voidaan soveltaa myös ns. mustalle listalle joutumista; - maininta siitä, että väärinkäytösten ja petosten tapauksessa voidaan soveltaa perintämääräyksiä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklan mukaisesti. Lisäksi YTK:n vastuuhenkilökunta toteuttaa rutiinitoimenpiteisiin kuuluvia sisäisiä tarkastuksia ja valvontaohjelmaa, jotka koskevat tieteellisiä ja talousarvioon liittyviä näkökohtia. Sisäisistä tarkastuksista vastaa YTK:n sisäisen tarkastuksen yksikkö ja paikallisista tarkastuksista kyseisen yksikön lisäksi tilintarkastustuomioistuin