Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Inhimillisten voimavarojen kehittäminen Länsi-Balkanin alueella"

(2001/C 193/20)

Komitea päätti 12.-13. heinäkuuta 2000 pitämässään täysistunnossa työjärjestyksensä 23 artiklan 3 kohdan nojalla laatia lausunnon aiheesta "Inhimillisten voimavarojen kehittäminen Länsi-Balkanin alueella".

Lausunnon valmistelusta vastannut "ulkosuhteet"-jaosto hyväksyi lausuntonsa 11. huhtikuuta 2001. Esittelijä oli Georgios Sklavounos.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25. ja 26. huhtikuuta 2001 pitämässään 381. täysistunnossa (huhtikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 59 ääntä puolesta ja 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1. Lausunnon perusteet ja tavoite

1.1. Lausunnon perusteet ja tavoite ovat seuraavat:

1.1.1. Balkanin alue on hyvin tärkeä Euroopan yhdentymisen kannalta.

1.1.2. Inhimillinen ja sosiaalinen pääoma on tärkeää Balkanin alueen taloudellisen kehityksen ja etelää kohti tapahtuvan kestävän laajentumisen kannalta.

1.1.3. Balkanin alue on tärkeä, jotta Välimeren alue voi integroitua eurooppalaisiin rakenteisiin.

1.2. Lausunnon tavoitteena on korostaa näiden pääomamuotojen merkitystä ja antaa joukko ehdotuksia kokonaisvaltaista lähestymistavasta Länsi-Balkanin alueen inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseksi.

1.3. Kiistämättä tarvitaan selkeää, tehokasta ja päättäväistä EU:n ulkopolitiikkaa yleensä. Erityisesti sitä tarvitaan Balkanin alueen osalta.

Sodan ja epävakaisuuden "hinta" on liikaa Euroopan yhdentymisprosessille. Siten rauha ja vakaus Länsi-Balkanilla eivät ole alueellinen vaan eurooppalainen kysymys.

Vakautussopimus on elvytettävä vahvasti ja päättäväisesti, jotta se voi täyttää yhtäältä eurooppalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten odotukset sekä toisaalta vakautussopimusta koskevat kansainvälisen yhteisön asettamat tavoitteet ja paikallisyhteisöjen tarpeet.

Eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan on järjestelmällisesti, suunnitelmallisesti ja ohjelmoidusti osallistuttava inhimillisen ja sosiaalisen pääoman, osallistumiskulttuurin ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun rakenteiden kehittämiseen Länsi-Balkanin alueella.

Assosiaatiosopimukset ovat erittäin hyödyllinen väline Länsi-Balkanin maiden integroimiseksi eurooppalaisiin rakenteisiin, mutta tarvitaan kipeästi entistä johdonmukaisempaa ja kattavampaa lähestymistapaa, jossa aluetta tarkastellaan kokonaisuutena.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että alueellinen lähestymistapa ja kaikki Länsi-Balkanin aluetta koskevat alakohtaiset politiikat on yhdistettävä yhdeksi alueelliseksi kehitysohjelmaksi.

2. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman merkitys alueen kasvulle

2.1. Maailmanpankin raportissa "The road to stability and prosperity in the Southeastern Europe: A regional strategy paper" (Tie Kaakkois-Euroopan vakauteen ja vaurauteen: alueellinen strategia; 15. maaliskuuta 2000) korostetaan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämisen olevan hyvin tärkeä tekijä ja/tai edellytys alueen kestävälle kehitykselle. Raportin kaksi lukua (luvut 5 ja 6) käsittelevät suoraan tai epäsuorasti inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämistä.

2.2. Tarvitaan korkeakoulutusta, jotta voidaan kouluttaa johtajia, kehittää inhimillistä pääomaa ja muuttaa yhteiskuntaa.

2.2.1. Monikulttuurisen koulutuksen ja näkemyksen omaavien eliittien kehittymistä sekä tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista nuorille pidetään investoimisena sosiaaliseen pääomaan ja elintärkeänä kestävästi rauhanomaiselle tulevaisuudelle.

2.2.2. Hyvin koulutettua inhimillistä pääomaa pidetään keskeisenä tekijänä alueen taloudellisessa kehityksessä, köyhyyden lievittämisessä ja ympäristön pilaantumisen estämisessä.

2.2.3. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmä on kuitenkin huonontumassa, koulutettujen ja ammattitaitoisten ihmisten mahdollisuudet heikentyvät ja korkeasti koulutettu työvoima karkaa alueelta (aivovienti, brain drain). Samaan aikaan kaikki osapuolet tunnustavat, että koulutusjärjestelmä on välttämättä uudenaikaistettava.

3. Ongelma

3.1. Henkilöresurssien, inhimillisen ja sosiaalisen pääoman jatkuva ja laajamittainen tuhoutuminen sekä aivovienti ja maastamuutto ovat syitä, joiden vuoksi on viipymättä kehitettävä tehokas kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka avulla tämä pääoma voidaan jälleenrakentaa ja sitä voidaan kehittää kriittisenä, ratkaisevana tekijänä alueen taloudellisessa jälleenrakentamisessa.

3.2. Huolimatta alueen maiden ongelmien ja niiden syiden eroavaisuuksista siirtyminen pois kommunismista sekä viimeisin Balkanilla käyty sota ovat vaikuttaneet Länsi-Balkanin alueeseen seuraavalla tavalla:

3.2.1. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman säilyttämisen kannalta välttämättömien rakenteiden huomattava heikentyminen tai tuhoutuminen; institutionaalisten puitteiden, julkishallinnon sekä lakijärjestelmän legitimiteetin kriisi.

3.2.2. Yhteiskunnallinen pirstoutuminen: yhteiskunnallisten suhteiden hajoaminen; ryhmittymien, uskonnon, poliittisen puoluekoneiston sekä poliittisesti ja suvuittain määräytyneiden ryhmäidentiteettien murtuminen.

3.2.3. Antisosiaalinen, syrjivä ja defensiivinen ryhmäsolidaarisuus; taantuminen perheen sisäiseen lojaalisuuteen ainoana pysyvänä lojaalisuuden muotona, kun muut kuin perhesiteet muuttuvat ja hämärtyvät kaiken aikaa.

3.2.4. Epäluulo muukalaisia kohtaan yleensä sekä kaikkia perheen ulkopuolisia kohtaan.

3.2.5. Vaikeus tehdä yhteistyötä sekä epäluottamus kollektiivisia elimiä ja instituutioita kohtaan, mukaan luettuina ammattiliitot ja poliittiset puolueet.

3.3. Tiivistäen sanottuna koko yhteiskunnan sosiaaliset suhteet, arvojärjestelmä ja arvorakenteet ovat tuhoutuneet tai heikentyneet ratkaisevasti.

3.4. Konfliktit ja sodat eri kansallisuuksien välillä ja niihin liittyvä salailu tuottivat defensiivisen ja sulkeutuneen kansallisen solidaarisuuden ja peittivät alleen etnisten ryhmien sisäisen tyytymättömyyden ja pirstoutuneisuuden, poliittisen hajanaisuuden ja alikehittyneisyyden.

3.5. Jotta voitaisiin tarkoin kuvailla ja ymmärtää oikein inhimillisen ja sosiaalisen pääoman nykytilanne, on otettava huomioon varsin erilaiset, mutta samansuuntaiset historiallisesti traagiset kokemukset Albaniassa ja entisessä Jugoslaviassa toisen maailmansodan jälkeen.

3.6. Albaniassa pyrittiin Enver Hoxhan kaudella luomaan Albanian eri klaaneille, etnisille ryhmille ja uskonnollisille ryhmittymille albanialainen identiteetti ja kommunistinen tietoisuus. Tässä tavoitteessa ei kuitenkaan onnistuttu.

3.7. Raudanluja hallinto, ylikeskitetty elitistinen byrokraattinen yksipuoluejärjestelmä sekä massiivinen pyrkimys hävittää Albanian historia olivat tuomittuja epäonnistumaan, ja niillä oli pitkäaikaiset tuhoisat vaikutukset.

3.8. Samaan aikaan Jugoslaviassa Josip Broz Titon tavoitteena oli hajautetun liittovaltion avulla luoda jugoslavialainen identiteetti ja sosialistinen tietoisuus eri eteläslaavilaisten kansojen, ei-slaavilaisten vähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen keskuuteen.

3.9. Kommunismin ja kaksinapaisen maailmanjärjestelmän romahdus sekä Jaltan kokouksen päätökset muiden tekijöiden ohella johtivat osaltaan Albanian järjestelmän nopeaan kaatumiseen ja Jugoslavian liittovaltion hitaaseen, mutta traagiseen hajoamiseen.

3.10. Ilman todellisia avoimia demokraattisen osallistumisen perinteitä ja kokemuksia, avointa rahoitusta sekä todellista, demokraattisesti paikallisilla vaaleilla alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti valittua jäsenistöä nykyiset puoluejärjestelmät - joiden kaaderien juuret ovat pitkälti samoissa entisissä hallintojärjestelmissä - ovat enemminkin sosiaalisen kontrollin järjestelmiä ja sosiaalisesti hyväksyttävän ja legitiimin järjestelmän uudelleenluomiseen pyrkiviä koneistoja kuin poliittisia puolueita siinä merkityksessä, kuin ne läntisissä demokraattisissa ja parlamentaarisissa perinteissä ymmärretään.

3.11. Yksi "ongelman" peruskysymyksistä on se, että tuenantajamaiden, kansainvälisten elinten ja kansalaisjärjestöjen on vaikea ymmärtää sitä, minkä Maailmanpankki hiljattain myönsi:

"Tärkeämpää on, että meidän on painotettava entistä vähemmän politiikkoja ja entistä enemmän instituutioita. Instituutioita siinä mielessä, kuin Douglas North ne tulkitsee: niillä tarkoitetaan ideoita, ideologioita, ennakkoluuloja, käyttäytymissääntöjä, ei organisaatioita tai muita fyysisiä entiteettejä. Tämän kaltaisten instituutioiden muuttamiseksi on muutettava kulttuuria.

Tämä merkitsee paljon enemmän kuin pelkästään valtion omistamien yritysten yksityistäminen tai lakien säätäminen. Se merkitsee julkishallinnon virkamiesten asenteiden ja jopa yksityissektorin asenteiden muuttamista.

Ymmärrämme sen, ettei hallitus voi vain luoda ja legitimoida uusia instituutioita ja käyttäytymisnormeja ja siirtää niitä kansalaisiin lakien ja poliittisten toimien avulla. Kansalaisyhteiskunnan tulee tuntea tarvetta muutokseen. Tästä syystä meidän tulee olla valmiita auttamaan sekä kansalaisia että hallitusta - tämän muutosprosessin molempia osapuolia(1)."

4. Kuntajärjestelmä

Kuntajärjestelmä on heikko ja tehoton (erityisesti Albaniassa), koska se toimi alempana tasona, jonka virkamiehet oli nimitetty ja/tai jotka olivat puolueen nimittämiä virkailijoita sen sijaan, että elimet olisivat olleet vaaleilla valittuja paikallisia johtajia, jotka vastaavat paikallisesta hyvinvoinnista ja jotka ovat vastuussa paikallisille ihmisille. Konfliktiaikoina etniset ja uskonnolliset rajat halvauttivat kunnallisjärjestelmän ja etniset kylät tai kylien etniset "erillisalueet" vaikeuttivat kuntajärjestelmän kehitystä.

5. Julkishallinto ja julkisen sektorin hallinto

5.1. Yksipuoluejärjestelmään ja puolueen kontrolloimaan hallintoon ja julkiseen sektoriin liittyvä kulttuuri Albaniassa ja samanlainen mutta liittovaltiopohjalta ja etniseltä pohjalta toimiva kulttuuri Jugoslaviassa aiheuttivat aiemman tehottomuuden ja näkyvät heikkoutena nykyisessä järjestelmässä.

5.2. Konfliktien, sotien, kauppasaartojen sekä valtion ja kansalaisten tarpeet tyydyttäneiden puolivirallisten pimeiden markkinoiden vuodet lisäsivät ja syvensivät julkishallinnon ja julkisen sektorin kriisejä.

6. Yleinen yhteiskunnallinen hajanaisuus

6.1. Poliittisen järjestelmän ja arvojärjestelmän hajoaminen Albaniassa, oman identiteetin etsintä EJT Makedoniassa, Kroatiassa, Serbiassa, Montenegrossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa, Jugoslavian liittovaltion hidas ja traaginen hajoaminen, sosialismi, kansalaissota ja kauppasaarto sekä vakava taloudellinen kriisi ovat vaikuttaneet oikeusjärjestelmään ja sen toimintaan.

6.2. Siirtymävaiheen kokemukset, Albanian pyramidi-sijoitusyritykset, ei-avoimet yksityistämisprosessit EJT Makedoniassa ja Kroatiassa sekä pimeät markkinat Serbiassa ja Montenegrossa ovat luoneet yleisen yhteiskunnallisen epäluottamuksen ilmapiirin sekä kansalaisten keskuudessa että heidän suhteissaan viranomaisiin.

6.3. Kaikilla tasoilla ja kaikissa hallintoportaissa on syntynyt legitimiteetin kriisi, joka syvenee korruption jatkumisen myötä.

6.4. Sosiaaliturvajärjestelmien romahtaminen ja valtion kyvyttömyys maksaa edes eläkkeitä ja peruspalkkoja ovat vahvistaneet normittomuuden noidankehää ja pimeitä markkinoita, harmaata taloutta ja järjestäytyneen rikollisuuden ujuttautumista yhteiskuntaan. Esimerkiksi EJT Makedoniassa työttömiä on enemmän kuin työssäkäyviä, eikä massiivisiin lomautuksiin liitetä minkäänlaista koulutusta tai toiveita tulevasta työpaikasta.

7. Elintaso

7.1. Elintason lasku on ollut tosiasia alueen kaikissa maissa ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan. Reaalipalkat ovat laskeneet ja rekisteröity työttömyys vuonna 1998 oli esimerkiksi EJT Makedoniassa 36, Jugoslaviassa 30 ja Bosnia ja Hertsegovinassa 55 prosenttia.

7.2. Bulgariassa köyhyysrajan alapuolella elävien määrä seitsenkertaistui vuosien 1995 ja 1997 välillä, ja Romaniassa se viisinkertaistui vuosina 1989-1998.

7.3. Noin 3 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa pelkästään Serbian, Hertsegovinan ja Kroatian sodan seurauksena. Kosovon kriisiä ei tähän vielä ole laskettu mukaan.

7.3.1. Serbialaisten lähteiden mukaan Serbiassa on tällä hetkellä miljoona pakolaista. Jos vähimmäiskustannuksiksi henkeä kohden lasketaan dollari päivässä, he muodostavat pelkästään taloudellisesti ajatellen kestämättömän taakan maan taloudelle.

7.3.2. Montenegron väestöstä 13 prosenttia on pakolaisia.

7.3.3. Sosiaaliturva- ja terveydenhoitojärjestelmien sortuminen lisäsivät yhteiskunnallista tyytymättömyyttä, kapinahenkeä ja hajanaisuutta. Ympäristön tilan huonontuminen sekä hallituksen ja yhteiskunnan kykenemättömyys tehokkaisiin ympäristönsuojelutoimiin pahentavat kaikki ongelmaa ja vaarantavat yhteiskuntarauhaa. Vähemmistöjen ja erityisesti romanien tilanne on huonontunut viime sodan vuoksi.

8. Koulutus ja nuoriso

8.1. Koulutukseen käytetyt julkiset varat ovat alhaiset kaikissa maissa. Verotulojen osuus BKT:stä on vähentynyt viime vuosien aikana. Kun kaikkien maiden bruttokansantuote on laskenut merkittävästi koko siirtymävaiheen ajan, myös opiskelijaa kohden käytössä olevat koulutusmäärärahat ovat vähentyneet huomattavasti. Useissa maissa koulutusalan institutionaalinen kapasiteetti on heikentynyt ja infrastruktuuri rapistunut, opettajat ovat heikosti palkattuja, koulutettuja ja motivoituneita ja koulutusmateriaali, oppikurssit ja opetustyyli vanhentuneita. Kaikki edellä mainittu on vielä kärjistynyt etnisesti sekalaisissa yhteisöissä, joissa on hyvin vaikeaa laatia ja soveltaa monikulttuurisia koulutusohjelmia.

8.2. Käytännöllisesti katsoen kaikissa Kaakkois-Euroopan maissa on valtava pula kalustosta, tarvikkeista ja opetusmateriaalista. Vielä tätäkin kipeämmin tarvitaan kykyä johtaa ja toteuttaa koulutusjärjestelmiä.

9. Rikollisuus ja korruptio

Korruptiota pidetään hyvin tärkeänä tekijänä normittomuudessa ja yhteiskunnallisen, taloudellisen ja poliittisen alikehittyneisyyden osasyynä Balkanin alueella yleensä ja Länsi-Balkanin alueella erityisesti. Kaikkiaan 99 maasta tehdyssä korruptiovertailussa Transparency International Corruption Perceptions Index sijoitti EJT Makedonian sijalle 63 (yhdessä Romanian kanssa); Kroatia oli sijalla 74, Albania sijalla 84.

9.1. Konfliktin ja turvattomuuden sekä äärimmäisen köyhyyden jatkuminen ruokkii korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja nämä puolestaan ensin mainittuja. Kuten Kaakkois-Euroopan parlamenttien verkoston (MP Network for South Eastern Europe) viime kokouksessa (EJT Makedonian Skopjessa 26.-27. helmikuuta 2001) todettiin, kaupankäynti naisilla ja lapsilla ruokkii suurine voittoineen korruptiota.

9.2. Korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat lisää sosiaalista, taloudellista, poliittista ja moraalista rappiota alueella. Vieraiden joukkojen läsnäolon katsotaan osaltaan lisäävän naiskauppaa, prostituutiota ja siten korruptiota.

9.3. Korruptio ruokkii rikollisuutta ja rikollisuus sitä. Nais- ja lapsikauppa, köyhien lasten elinten myyminen, lapsityö ja lapsiprostituutio kukoistavat alueella korruption tuloksena ja sitä ylläpitävinä osatekijöinä.

10. Kolikon toinen puoli

10.1. Balkanin alueen historia yleensä ja Länsi-Balkanin historia erityisesti ei ole jatkuvien konfliktien, vihan ja verenvuodatuksen historiaa. Kuten monet historiantutkijat ja sosiologit ovat todistaneet, alueella on ollut myös rinnakkaiselon, symbioosin ja erilaisten läheisten kontaktien ajanjaksoja.

10.2. Esimerkkinä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta voidaan mainita Milan Sufflayn artikkeli "The classic study of Serb-Albanian osmosis" kirjassa "Srbic Arbnasi" (1925).

10.3. Myös Montenegrossa ja Pohjois-Albaniassa albanialaisten ja montenegrolaisten heimojen välillä on ollut vahvoja yhteyksiä, heimojen välisiä avioliittoja ja sotaliittoutumia. Montenegrolaisia heimoja voidaan pitää albanialaisten sukujen haaroina ja päinvastoin.

10.4. Myöskään Kosovon historiassa konfliktit eivät ole syntyneet ainoastaan etnisistä eroista vaan myös maanomistukseen liittyvistä syistä, kun köyhät muslimit ja kristityt albanialaiset ja serbit ovat olleet vastakkain albanialaisten maanomistajien kanssa. Myös Hoxhan kaudella edistysmieliset kosovolaiset olivat enemmän vaikeuksissa Albaniassa kuin Serbiassa, mikä osoittaa poliittisten jakolinjojen olleen ajoittain yhtä vahvat.

11. On olemassa tieteellisiä historiallisia todisteita ja sosiaalista muistia, jota voidaan hyödyntää aloitettaessa uusi rauhan ja yhteistyön aikakausi

Alueella on riittävästi luonnonvaroja, suuri kulttuurinen ja historiallinen perintö, geopoliittista merkitystä sekä kulttuurisesti ja taloudellisesti kukoistava diaspora Pohjois-Euroopassa, Australiassa, Kanadassa ja USA:ssa, joten yleisesti ottaen alueen integroituminen EU-rakenteisiin ja itse EU:hun tulee olemaan suuri etu Euroopalle.

12. Nykyiset toimet, suunnitelmat ja strategiat

Balkanin aluetta koskevia strategioita, toimia ja suunnitelmia on pohdittu paljon.

12.1. Vakautussopimus säilyy kaiken kattavana "järjestelmänä" ja suunnitelmana alueella, ja siihen sisältyy kiinnostus sosiaaliseen ja inhimilliseen pääomaan. Epäilemättä kansainvälinen yhteisö sekä Euroopan ja Länsi-Balkanin kansalaiset odottavat vakautussopimukselta paljon. Vakautussopimuksen aikaansaaminen sinänsä on jo saavutus. Mutta mikäli vakautussopimuksella ei saavuteta asetettuja tavoitteita, epäonnistumisella on pitkäaikaiset katastrofaaliset vaikutukset. Toivomme, että entisessä Jugoslavian tasavallassa tapahtuneiden muutosten ansiosta ei ole enää syytä lykätä vakautussopimuksen muuttamista johdonmukaiseksi kehittämisohjelmaksi.

12.2. On olemassa paljon - jopa liikaakin - kansalaisjärjestöjä, instituutioita, maailmanlaajuisia ja YK:n organisaatioita, eurooppalaisia ja amerikkalaisia organisaatioita ja järjestöjä, jotka toimivat Balkanilla ja erityisesti Länsi-Balkanin alueella Bosniassa, Kosovossa ja Albaniassa.

12.3. TSK:n tiedonantojen ja lausuntojen lisäksi voidaan mainita seuraavia korkealaatuisia asiakirjoja:

12.4. CEPS:n Balkania koskeva suunnitelma (Centre for European Policy studies 2000A.804, Editors: Michael Emerson, Daniel Gros).

12.5. Työryhmän raportti Balkanin alueen talouksien kestävästä kehittämisestä (USA:n Council on Foreign Relationin rahoittaman kansainvälisen työryhmän raportti "Promoting sustainable Economies in the Balkans").

12.6. "The Road to Stability and Prosperity in South-Eastern Europe: A regional strategy paper", 1. maaliskuuta 2000, Maailmanpankki, Europe and Central Asia Region.

12.7. Kreikka on laatinut aluetta varten erittäin konkreettisen jälleenrakennussuunitelman, joka on valmis toteutettavaksi.

13. Eri instituutioiden ehdottamien suunnitelmien tärkeät yhteiset nimittäjät ovat merkki yhteisestä pohjasta toiminnalle

13.1. Kaikki alueen osapuolet ovat ilmaisseet poliittisen tahtonsa rauhaan ja vakauteen.

13.2. Sadat organisaatiot ja asiantuntijat työskentelevät jo nyt alueen hyväksi ja ovat saaneet sitä varten rahoituksen.

13.3. EU ja kansainväliset rahoituslaitokset ovat sitoutuneet toimintaan, ja alueen valtiot ja kansainvälinen yhteisö odottavat tuloksia.

13.4. Jugoslaviassa tapahtuneiden muutosten myötä esteet uudelle alulle alueellisessa lähestymistavassa, Länsi-Balkanin aluetta koskevat uudet elinvoimaiset ja tehokkaat strategiat ja uudet lähestymistavat etelää kohti tapahtuvaan laajentumiseen ovat luonnollisestikin EU:n asialistalla.

14. Edellytykset menestyksekkäille strategioille inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseksi

Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittäminen edellyttää suotuisaa ilmapiiriä, joka tukee toivon ja turvallisuudentunteen kehittymistä, kannustaa osallistumaan ja tarjoaa jonkinlaiset takeet rehellisestä toiminnasta yritysmaailmassa, paikallisessa ja valtakunnallisessa politiikassa sekä oikeusjärjestelmässä.

Kansainväliseltä yhteisöltä, EU:lta, vakautussopimuksen allekirjoittajilta ja alueen hallituksilta tarvitaan esimerkiksi seuraavanlaisia toimia.

Vakautussopimuksen allekirjoittajien on sopimuksen kussakin osiossa sitouduttava konkreettisiin aikatauluihin suhteessa tiettyihin prioriteetteihin, esimerkiksi rajojen varmistamiseen:

- puolustusmenojen vähentäminen

- sitoutuminen konkreettiseen alueelliseen suunnitelmaan ja sen toteuttamisohjelmaan, mukaan luettuina suunnittelu, koordinointi, rahoitus sekä toiminta.

On määriteltävä rajatylittävät prioriteettihankkeet ja nimettävä kullekin prioriteettihankkeelle siitä vastaava viranomainen.

On pyrittävä perustamaan Balkanin vapaakauppa-alue.

Balkanin valuutat on saatava mukaan euroalueeseen.

EU:n tasolla on perustettava aluepoliittisia välineitä, esimerkiksi:

- Kaakkois-Euroopan TEN-toimisto

- Kaakkois-Euroopan ISPA-toimisto

- Kaakkois-Euroopan Phare-toimisto

- Kaakkois-Euroopan kunta- ja taajamakehityksen toimisto.

Kaikkien Kaakkois-Euroopan maiden hallitusten on luotava aluepoliittisten välineitä sekä Balkanin erityisoloihin soveltuvia alueellisia ja sektorikohtaisia toimia.

14.1. Kohti myönteistä kierrettä ja valtion uusia vastuualueita Balkanilla

14.1.1. Valtioiden vastuuta inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehityksen tavoitteenasettelussa on toistettu herkeämättä kaikissa Balkanista laadituissa asiakirjoissa. Hallitus toisensa jälkeen on menettämässä uskottavuutensa, koska ei kykene luomaan yhteiskunnallisia siteitä tai kaikkia koskevaa solidaarisuutta, koska näistä yhteiskunnallisista "elementeistä" ei ole hallitusten päätöksiä tai ministerien määräyksiä.

14.1.1.1. Yhteisön, valtion ja alueen asiaan sitoutuminen ei toteudu, jos emme pysty irtautumaan noidankehästä ja tuottamaan ehdottomasti myönteistä kierrettä sekä kestävän rauhan, turvallisuuden, alueellisen yhteistyön ja voimakkaan kehityksen mekanismeja.

14.1.2. Vakautussopimuksen kehityksen seurannan on oltava kunkin puheenjohtajakauden ohjelman yhtenä painopistealueena.

14.1.2.1. Kansainvälisen yhteisön tulee sitoutua rauhan ja vakauden ylläpitoon alueella.

14.1.2.2. Vakautussopimuksen pääasiallisten allekirjoittajien on sitouduttava rajuun koordinoinnin maksimoimisen hätäohjelmaan ja alueella toteutettavien toimien tehostamiseen sekä erilaisten toimielinten, laitosten ja järjestöjen vähentämiseen mahdollisimman harvoihin, jotta vähentämisestä saadut säästöt voidaan osoittaa edunsaajille.

14.1.2.3. Ilmoitetaan alueellisen lähestymistavan muuttamisesta alueelliseksi ohjelmaksi ja sitoutetaan EU mahdollisimman laajasti tehostamaan ja koordinoimaan omaa osallistumistaan.

14.1.2.4. Yhdistetään laajentumiskehitys alueen vakauteen ja jäsenyyskehitykseen.

14.1.3. Kuvatun kaltainen sitoutuminen toimii katalysaattorina alueen yhteiskunnille ja hallituksille.

14.1.3.1. Tältä pohjalta alueen hallituksia voidaan pyytää ja rohkaista toteuttamaan alueellisia ja valtiontasoisia aloitteita.

14.1.3.2. Tällä perusteella alueen ja maailman elinkeinoelämä vastaa myönteisesti osallistumiskutsuun. Aivovienti pysähtyy, ulkomaille muuttanut Balkanin väestö rohkaistuu palaamaan ja osallistumaan alueen jälleenrakennukseen ja Balkanin diaspora päättyy.

14.2. Alueellisten rahoitusvälineiden luominen

14.2.1. Politiikan, aluepolitiikan ja hankkeiden toimeenpano edellyttää taloudellisia resursseja, taloudellista suunnittelua ja hallintoa.

14.2.2. Perustamalla alueellisista hankkeista vastaavia viranomaisia, alueellisia rahoitusvälineitä ja alueellisia suunnitelmia tukevien aluepoliittisia välineitä optimoidaan synergiavaikutukset. Täydentävät toimet moninkertaistavat suunnittelun ja rahoituksen tehon ja tarjoavat pohjan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sekä kansainvälisten rahoituslaitosten tehokkaalle osallistumiselle.

14.2.3. Tällainen toimenpide luo positiivisen dominovaikutuksen. Näin edistetään myönteisen psykologisen ilmapiirin syntymistä paikallisyhteisöissä ja talouselämässä. Näin minimoidaan myös korruption vaara, sillä hankkeet ovat Balkanin laajuisia ja niitä valvotaan sekä Balkanin että EU:n tasolla.

14.2.4. Tällainen toimenpide (alueellisista hankkeista vastaavat viranomaiset, alueelliset rahoitusvälineet, aluekohtainen suunnittelu ja toimeenpano) edellyttää ja edistää alueellisten instituutioiden rakentamista esimerkiksi seuraavilla aloilla: ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen tutkimus ja kehittäminen, vesihuolto, metsien ja jokien suojelu, yliopistojen yhteistyö alueellisen sosiaalidialogin alalla, pankkitoiminta, julkishallinnon uudistaminen, tietoyhteiskunnan edistäminen, kaupunkien ongelmien käsittely sekä alakohtaisia taloudellisia strategioita, matkailua, maataloutta jne. koskeva yhteistyö.

14.2.5. Tällaiselta konkreettiselta pohjalta on mahdollista herättää jälleen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Kansalaiset voivat uudessa hengessä osallistua yhteisiin toimiin, uuteen osallistuvaan kulttuuriin ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Kansalaisjärjestöt voivat auttaa saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet. Myönteiset kokemukset ja parhaiden käytäntöjen soveltaminen sekä virheiden välttäminen mahdollistavat Kaakkois-Euroopalle kansalaisjärjestöjen hyödyllisyyden optimoinnin kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehittämisessä.

14.3. Paikallistason osallistumisen ja valtuuksien kehittäminen kansainvälisten ja EU:n ohjelmien kautta

14.3.1. Yksi sosiaalisen ja inhimillisen pääoman kehittämisen edellytyksistä Länsi-Balkanin alueella on, että parannetaan paikallisyhteisöjen osallistumista kansainvälisiin ja EU:n ohjelmiin, joiden tavoitteena on yhteiskunnallinen ja taloudellinen jälleenrakentaminen sekä pienimuotoisten luotto- ja rahoitusjärjestelmien luominen paikallisten talouksien sekä pienten ja keskisuurten perheyritysten tukemiseksi ja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Balkanin alueen tähänastisten pienimuotoisten rahoitusohjelmien kustannukset ja kansainväliset kokemukset tällaisista ohjelmista ovat myönteisiä ja toiveita herättäviä.

14.3.2. On syytä tutkia kiireellisesti, onko jo nyt lukuisten organisaatioiden, instituutioiden, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen toiminta riittävän koordinoitua, jotta voidaan välttää kielteiset vaikutukset. Tästä on jo olemassa vakavasti otettavia viitteitä.

14.3.3. Korkeimmalta mahdolliselta tasolta alhaisimpaan olisi syytä tehdä ihmisille selväksi, ettei kyseessä ole pelastajien välinen kilpailu, josta on mahdoton selvitä hengissä. Tiedotusvälineiden on kerrottava selkeä poliittinen visio tulevaisuudesta ja osoitettava, että se on myös mahdollista saavuttaa.

14.3.4. Kaikilta YK:n tai kansainvälisten rahoituslaitosten varoja käyttäviltä organisaatioilta on vaadittava kustannustehokkuuden arviointi sekä vuosiraportti.

14.3.5. YK:n tai YK:n yhdessä paikallisten hallitusten kanssa on pyrittävä yhteistyöhön ja koordinointiin toimintakustannusten pienentämiseksi tuensaajavaltioiden hyväksi.

14.3.6. On palkattava paikallisia työntekijöitä toteuttamaan ohjelmia ja toimenpiteitä, korvattava ulkomaalaiset paikallisella työvoimalla Bosniassa, Kosovossa ja Albaniassa sekä pyrittävä välttämään menneisyydessä tehtyjen virheiden vaikutukset Serbian jälleenrakennukseen.

14.3.7. Kansainvälisten rahoituslaitosten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

14.3.8. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten on tehtävä yhteistyötä. On luotava riippumattomat paikalliset tiedotusvälineet, jotka tukevat ihmisoikeuksia, osallistuvaa kulttuuria ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

14.3.9. Asianomaisten eurooppalaisten organisaatioiden on autettava ja tuettava liikettä kuntien uudistamiseksi ja niiden itsehallinnon edistämiseksi.

14.4. Tarve tehostaa jälleenrakennuksen ja sen toimijoiden ja toiminnan koordinointia

14.4.1. On osoitettu selkeästi, että alueella tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja koordinointia. EU:n ja Maailmanpankin yhteinen Brysselin-toimisto ei riitä ratkaisemaan koordinointiongelmaa.

14.4.1.1. Balkanilla on havaittavissa päällekkäisyyttä kaikilla sektoreilla ja toiminnan tasoilla.

14.4.2. Yksityisellä sektorilla toiminnassa on mukana ainakin kolme ryhmää:

14.4.2.1. Yksi ryhmä opastaa hallituksia toimeenpanemaan vakautussopimuksen investointipakettia.

14.4.2.2. Yksi ryhmä toimii transatlanttisen business-vuoropuhelun puitteissa.

14.4.2.3. Yksi ryhmä toimii Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteen rajoissa.

14.4.3. On havaittu, että EU:ssa ongelma on monimutkaisen monitasoisen ja moninapaisen Balkanin-politiikan muotoilu ja toteuttaminen.

14.4.3.1. Euroopan komissio ulkomaankaupan, ulkomaanpolitiikan, laajentumisen, kehitysavun sekä talous- ja varainhoitoasioiden aloilla.

14.4.3.2. Ministerineuvosto.

14.4.3.3. Hallitustenvälinen taso EU:ssa.

14.4.3.4. Edellä mainittujen lisäksi Balkanilla toimii jälleenrakennusjoukkoja Kosovossa ja Bosniassa. Jälkimmäiset ovat toimineet jo pitkään.

14.4.4. Yhdysvallat.

14.4.4.1. Yhdysvalloissakin on monia politiikkaa suunnittelevia ja toteuttavia keskuksia ja toimijoita.

14.4.4.2. Kansallisella turvallisuusneuvostolla on oma Kaakkois-Euroopan asioiden toimistonsa. Kansallinen talousneuvosto, taloudellisten asiain osasto, Eurooppa-asiain osasto.

14.4.4.3. Ulkoministeriö käyttää monia koordinaattoreita: vakautussopimuksen toimeenpanon koordinaattori, Kaakkois-Euroopan tuen koordinaattori, Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteiden koordinaattori, Kosovon erityisneuvonantaja.

14.4.4.4. Yhdysvaltojen kansainvälisen kehityksen virasto.

14.4.4.5. Ulkomaankauppaministeriö.

14.4.5. EU:n ja Yhdysvaltojen lisäksi Balkanilla ovat läsnä myös Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan tutkimus- ja kehityspankki sekä sadat valtioista riippumattomat järjestöt. Monista niillä (myös valtion tukea saavilla) on omat päämääränsä ja syynsä toiminnalleen.

15. Suosituksia alueellisiksi aloitteiksi

15.1. Yhteiskunnallista syrjäytymistä ehkäisevät ja kattavaa yhteiskunnallista ja alueellista solidaarisuutta sekä identiteettiä palauttavat aloitteet.

15.2. Ahdasmielisen valikoivan solidaarisuuden voittaminen on vaikeaa, mutta se voi onnistua hyvin järjestetyillä ponnistuksilla, kun yhteiskunnallis-taloudelliset eturyhmät liitetään yhteen (etnisten, kulttuuristen, uskonnollisten, aluehallinnollisten) raja-aitojen ylitse niille ratkaisevan tärkeissä kysymyksissä. Tällaisia ponnistuksia ovat esimerkiksi seuraavat:

15.3. Adrian- ja Joonianmeren aloitteet.

15.3.1. Meriympäristöä suojelevien järjestöjen yhteistyö. Yhteistyön tukeminen EU:n, alueiden ja valtioiden ohjelmista.

15.3.2. Alakohtainen yhteistyö. Matkailuteollisuuden esimerkki: hotellien omistajat.

15.3.3. Adrianmeren kaupunkien ja satamien yhteistyö.

15.4. Yhteistyö yhteiskunnallisen vuoropuhelun perusrakenteiden luomiseksi. Uskottavat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

15.4.1. Yhteistyö alueiden yhteisen komitean perustamiseksi.

15.4.2. Ammatinharjoittajien, tutkijoiden ja yliopistojen alueellisten yhdistysten rohkaiseminen.

15.4.3. Alueellinen tutkimusyhteistyö erityisesti kestävän kehityksen kysymyksissä.

15.4.4. Alueellinen joukkoviestinyhteistyö. Sanomalehdet, radio, tv, tieteelliset aikakauslehdet.

15.5. Samoin suuntautuneiden poliittisten puolueiden alueellinen yhteistyö.

15.6. Järjestäytyneen ja säännöllisen hallinnollisen yhteistyökehyksen luominen aluetta koskevien kysymysten varalle. Ensimmäisenä aiheena ympäristönsuojelu.

15.7. Yhteistyön luominen kirkkojen ja seurakuntien välille.

15.8. Lasten, naisten ja vanhusten vakavat ja lisääntyvät tarpeet on täytettävä. Ratkaisu löytyy paikallisen, alueellisen ja valtiollisen tason toiminnan koordinoinnista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja tuesta.

16. Suositukset valtiota alemman tason yhteistyön edistämiseksi

16.1. Valtiota alemman tason yhteistyön edistäminen: valtiota alemman tason järjestäytyneiden elinten (kunnat, kaupungit, alueet, osuuskunnat jne.) välisenä vastavuoroisena strategiana, jolloin yhteistyötä tehdään yhtäältä länsibalkanilaisten - ja yleensäkin balkanilaisten - viranomaisten sekä toisaalta EU:n jäsenvaltioiden valtiotason alempien viranomaisten ja balkanilaisten vastaavien viranomaisten kesken.

16.1.1. Luodaan järjestäytynyttä vuoropuhelua valtiota alemmalla tasolla kaupunkien, kestävien kaupunkien, lapsiystävällisten kaupunkien, terveellisten kaupunkien, turvallisten kaupunkien ja Balkanin kaupunkien välillä. Edistetään "Balkanin ulottuvuuden" periaatetta kaikilla valtiollisen politiikan tasoilla.

17. Suositukset kansalliseksi vastuuksi: tulevaisuuteen suunnattu kansallisen sovinnon toimintasuunnitelma, jossa asetetaan selkeät säännöt ja sitoudutaan kansalais- ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun kehittämiseen

17.1. Annetaan selkeät säännöt yhteiskunnallisesta osallisuudesta, vähemmistöjen osallistumisesta, riippumattomattomasta ja ansioihin perustuvasta hallinnosta sekä oikeuslaitoksesta.

17.1.1. Annetaan poliittisille puolueille yhteiskunnan taloudellista tukea ja edellytetään niiden osoittavan avoimesti rahoituslähteensä.

17.1.2. Asetetaan valtiollisille joukkoviestimille riippumattomat yleisesti tunnustetut hallintoelimet.

17.1.3. Laaditaan selkeä strategia toimivalle, demokraattiselle, vastuulliselle ja lakeja noudattavalle ja valvovalle valtiolle sekä tehokkaalle, selkeästi määritellylle ja kilpailukykyiselle julkiselle sektorille.

17.1.4. Laaditaan kansallinen suunnitelma keskushallinnon hajauttamiseksi ja kuntien ja kaupunkien uudelleenorganisoimiseksi siten, että ne kasvavat valtionhallinnon alhaisimmasta tasosta vallan ja sosio-ekonomisen kehityksen demokraattisiksi keskuksiksi.

17.2. Tässä turvallisuuden, vakauden ja toivon ilmapiirissä yhteiskunnallisia siteitä uudelleen solmivien valtiosta riippumattomien järjestöjen "viesti" ja "toiminta" pääsevät kuuluville ja niitä voidaan noudattaa.

17.2.1. Myönteisessä kierteessä yhteiskuntaan voidaan juurruttaa aito kansalaiskeskustelu eikä vain sen irvikuva. Tällöin myös aito yhteiskunnallinen sitoutuminen ja osallistuminen palaavat.

17.3. Kun korostetaan pienten ja keskisuurten yritysten tukea, mikrotalouden vakautta ja kuntien itsenäistä roolia paikallisessa kehitysstrategiassa, mahdollistetaan hidas mutta vakaa alhaalta ylöspäin suuntautuva kehitys kaikilla sosio-ekonomisilla sekä vallan tasoilla. Pk-yritysten roolin tärkeys on ehdottomasti tunnustettava paitsi taloudellisen myös yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden, yhteiskunnallisen kehityksen, työllisyyden, jälleenrakennuksen, yhteiskunnallisten siteiden uudelleen solmimisen sekä itse paikallisyhteisöistä nousevan paikallisjohtajuuden kannalta. Pienille perheyrityksille annettava tuki on tunnustettava merkittäväksi tekijäksi yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden jälleenrakennustyössä.

17.4. Laaditaan kansallisia strategioita koulujen ja koulutusjärjestelmien uudelleenluomiseksi.

17.4.1. Edistetään yliopistojen välistä yhteistyötä koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden luomiseksi.

17.4.2. Yhdenmukaistetaan opinto-ohjelmia, jotta edistetään vastavuoroista tunnustamista ja opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopan yliopistojen ja oppilaitosten välillä.

17.4.3. Otetaan käyttöön moduulijärjestelmiä ja suoritusten siirtojärjestelmiä.

17.5. Laaditaan kansallisia strategioita maasta lähteneen henkisen pääoman palauttamiseksi, hajaannuksessa elävän balkanilaisväestön kotiuttamiseksi ja sen liittämiseksi mukaan jälleenrakennusohjelmiin.

17.6. Käynnistetään ponnistukset paikallisen yliopisto-, kulttuuri- ja akateemisen eliitin aseman palauttamiseksi maiden arvojärjestelmien ja arvorakenteiden jälleenrakentamistyössä.

18. TSK:n tehtävää koskevat suositukset

18.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on mm. toimintasuunnitelman ansiosta ratkaiseva osa yhteiskunnallisen ja kansalaiskeskustelun edistämisessä kussakin maassa ja alueella, sillä komitea on yhteiskunnallisen jälleenrakentamisen myönteisen kierteen muodostamisessa yksi merkittävimmistä tekijöistä. Koordinaation ja vuoropuhelun luominen alueella toimivien tärkeimpien valtiosta riippumattomien järjestöjen kesken olisi hyödyllistä.

18.2. Vaikka yhteiskunnallinen keskustelu ja kansalaiskeskustelu edellyttävät tietyn tasoista henkisen ja sosiaalisen pääoman kehitystä, ne myös edistävät tämän pääoman kestävää kehitystä.

18.3. Aluekohtaista yhteiskunnallista vuoropuhelua voidaan hyödyntää kehitettäessä:

- alueellisia eturyhmiä, yhteistä toimintaa ja yhteistyötä

- alueellista eliittiä, joka pitää yhteyttä, työskentelee yhdessä ja luottaa toisiinsa.

18.3.1. Alueellisen eliitin yhteistyötä alueellisten kehityssuunnitelmien laatimiseksi ja tukemiseksi sekä nuorten rohkaisemiseksi osallistumaan kaikkiin päätöksenteon tasoihin.

18.3.2. Edistetään yhteistyössä alueiden komitean ja parlamentin kanssa valtioiden sisäisiä ja kansallisuusrajat ylittäviä luottamusketjuja yleensä Balkanin niemimaalla ja erityisesti Länsi-Balkanilla. Hiljattain luotu kaakkoiseurooppalaisten kansanedustajien verkko on loistava esimerkki kansallisuusrajat ylittävästä verkosta.

18.3.3. TSK voi tehdä aloitteita mm. alueellisen yhteistyön järjestämiseksi ja suunnitelmallisen vuoropuhelun käymiseksi komitean ryhmien I, II ja III toiminnan pohjalta.

18.3.4. Kehotetaan ja rohkaistaan jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoja tarjoamaan koulutusta sekä tieteellistä ja tiedollista tukea Balkanin maiden talous- ja sosiaalineuvostoille.

18.3.5. Järjestetään tiedonsaanti ja pääsy tietokantoihin.

18.3.6. Tarjotaan käyttöön TSK:n lausuntoja joistain tärkeistä aiheista, esimerkiksi kestävästä kehityksestä ja taajama-asioista.

18.3.7. Järjestetään kussakin maassa konferensseja, joissa käsitellään henkisen ja sosiaalisen pääoman kehittämistä hyvän hallintotavan ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tärkeimpänä tekijänä.

18.3.8. Kehitellään ajatusta perustaa Kaakkois-Euroopan sosiaali- ja talousneuvostojen foorumi alueiden komiteaan sekä kaupunkien tai ainakin pääkaupunkien liitto.

18.3.9. Rohkaistaan Balkanin niemimaan yliopistoja yhteistyöhön, koska ne ovat paitsi tärkeimpiä osaamisen lähteitä myös tulevien johtajien kasvupaikkoja.

18.3.10. Tuetaan hajaannuksessa elävän balkanilaisväestön keskustelufoorumin perustamista ja toimintaa.

Bryssel, 25. huhtikuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) TRANSITION: The Transition Newsletter about reforming economies - Nov. Dec. 2000/Jan. 2001.

LIITE I

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

1. Henkisen ja yhteisön pääoman merkitys kasvulle.

1.1. Parhaista käytänteistä kerätty ja arvioitu kokemus sekä vertailut johtamisen ja halllintotapojen välillä osoittavat inhimillisen ja sosiaalisen pääoman olevan ratkaisevia taloudellisen kasvun toteutumiselle.

1.1.1. YK:n ja Maailmanpankin raporteissa sen merkitys kielletään yhä useammin. Raporteissa se halutaan tunnustettavan painopistealueeksi ja siihen liittyviä politiikkoja halutaan toteuttaa.

1.1.2. Sosiaalisen pääoman kehittämisen ja hallinnan politiikat etenevät ja niitä tuetaan YK:n ohjelmista. Politiikkoihin kuuluvat:

- sosiaalisen pääoman kehittäminen

- sosiaalisen pääoman yhdistäminen maiden välillä

- sosiaalisen pääoman liittäminen maiden välillä.

1.1.3. Teollisuusmaissa tehdyt tutkimukset ja vertaileva tutkimus osoittavat, että henkisen ja sosiaalisen pääoman ensisijainen merkitys ei rajoitu kehitysmaihin (köyhyyden voittamiseen tai kasvun nopeuttamiseen), vaan se on tärkeää myös kehittyneille maille niiden kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta.

1.1.4. On yleisesti myönnetty, että "maantieteellinen sijainti, luonnonvarat ja jopa sotilaallinen mahti eivät enää ole ratkaisevia." Niiden sijasta kansakunnan vauraus riippuu sen ja sen kansalaisten - yksityisestä ja kollektiivisesta - tavasta järjestää ja hoitaa talouttaan, perustetuista instituutioista ja tehdyistä investoinneista.

1.1.5. Hallintomallien ja -käytänteiden muuttuminen kohti henkistä ja sosiaalista pääomaa korostavia kilpailukykystrategioita osoittaa siirtymistä suhteellisista eduista (edullinen työvoima tai luonnonvarat) kilpailukyvyn tuomiin etuihin. Näitä tuottavat selkeät ja tehokkaat tuotteiden ja palveluiden tuotannon, toiminnan sekä markkinoinnin kilpailustrategiat.

1.2. Oikein ymmärrettynä tuottavuuteen kuuluvat sekä kansakunnan tuotteiden markkina-arvo (hinta) että niiden tuotannon tehokkuus.

1.2.1. On ilmeistä, ettei lukumääräisesti useampien tuotteiden tuottaminen työyksikköä tai pääomayksikköä kohti takaa välttämättä suurinta voittoa (tai palkkaa). Voiton lisääntyminen edellyttää vakaata tai nousevaa tuotteiden hintatasoa.

"Talouskehityksen keskeinen kysymys on, miten luodaan nopean ja kestävän tuotannonkasvun edellytykset."

1.2.2. Kansakunnan tuottavuus on sen kaikkien yritysten tuottavuuden yhteissumma. Näin ollen se on kehitysjohtamisella henkisen ja yhteisön pääoman kasaamisesta saatu tulos.

1.2.3. Tuottavuus paikallisena, yhteiskunnallisena, yhteisöllisenä ja kulttuurisena kehitysprosessina etenee käsi kädessä henkisen ja sosiaalisen pääoman kehityksen ja hallinnan kanssa. Kansainvälisissä vertailevissa johtamistutkimuksissa on todettu seuraavaa:

2. Jotta yritykset pystyvät selviytymään taloudellisesti kansainvälisessä kilpailussa tai jopa nousemaan kilpailukyvyltään maailmanluokkaan, niiden on rakennettava tuottavuuden varaan ja hyödynnettävä paikallisen teollisuuden ja toisiinsa kytkeytyvien yritysten ryppäiden tuottavuutta.

Niiden on kyettävä käyttämään kerääntynyttä tietoa, kokemusta ja osaamista sekä tutkimuskeskuksia, koulutetun henkilökunnan saatavuutta, tehokasta paikallishallintoa, laadukasta peruspalveluinfrastruktuuria, esim. viestintäyhteyksiä jne.

2.1. On ymmärrettävä, että tuotantokyky ei ole eikä se voi olla "sooloilua". Se on monien kehityskulkujen summa, jonka osatekijöitä ovat paikallisen elinkeinotoiminnan kollektiivinen kehitys, ympäristö ja alue.

2.1.1. Alueellisesti kasaantunut henkinen ja sosiaalinen pääoma, institutionaalinen kehys, virallinen yhteistyö ja epäviralliset yhteydet sekä kerääntynyt kokemus edellä mainittujen pääomien johtamisessa ja jakamisessa muodostavat aineellisen ja aineettoman perustan, josta tuottavuus kehittyy ja johon kilpailukyky juurtuu.

2.1.2. Yrityksen kilpailukyky edellyttää "hedelmällistä" ja myönteistä toimintaympäristöä, lainsäädäntöä, hallintoa, tutkimusta, yliopistoja ja pankkiympäristöä, vakiintuneita liike-elämän käytänteitä sekä business-kulttuuria.

2.2. Yritysten toimintaympäristö ei voi olla liiketoiminnan tulos. Sen on oltava elinkeinoelämän, akateemisen ja tieteellisen yhteisön, valtion sekä yritysten ja niiden työntekijöiden tehokkaan yhteistyön yhteisvaikutuksen tulos - paikallisen eliitin ja johdon toiminnan ja yhteistyön kulttuuri.

LIITE II

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Keskeiset käsitteet

- Henkilöresurssit

Yleensä henkilöresursseilla tarkoitetaan väestömäärää, ikäryhmiä ja työvoimaa.

- Henkinen pääoma

Henkinen pääoma määritellään muodostuvat yksilön

- koulutuksesta ja osaamisesta

- kokemuksesta, asiantuntemuksesta ja erikoistumisesta

- ammattitaidosta ja luovuudesta

- aloitekyvystä ja -halusta

- kyvystä ja halusta sovittaa henkilökohtaiset tarpeet ryhmän ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Toisinaan kehityskirjallisuudessa henkilöresursseja ja henkistä pääomaa käytetään toistensa synonyymeinä.

- Sosiaalinen pääoma

Tietyn yhteisön sosiaalinen pääoma määritellään vallitsevaksi arvohierarkiaksi ja tarpeiksi sekä yhteisössä vallitsevaksi työetiikaksi.

Yhteiskunnan solidaarisuus ja sosiaaliset siteet, yhteiskunnallinen herkkyys, kyky ratkaista ja selvittää ristiriidat.

Yhteistyön institutionalisointi, eliitin ja johtavien ryhmien välinen vuoropuhelu.

Yhteisen hyvän, yhteisen edun ja yhteiskunnan edun (kaikkine ilmentymineen) tärkeänä pitäminen, kunnioitus ja jopa vapaaehtoinen palveleminen. Näkymätöntä ja henkistä pääomaa käytetään usein edellä mainitussa rahana mitattavassa tarkoituksessa. Liikeyritysten kohdalla tehdään ero näkymättömän ja henkisen pääoman välillä, ja "pääomaa" muodostuu yrityksen sisällä sekä sen ulkopuolella.

- Sosiaalinen side

Sosiaalinen side on sosiologian termi, jolla tarkoitetaan sitä, mikä liittää yksilön yhteiskuntaan ja mikä muodostaa yhteisön. Se ei ole lakisääteinen eikä esivallan asettama. Toisinaan sosiaalista sidettä pidetään tunteena johonkin yhteisöön kuulumisesta.

- Kansalaisyhteiskunta(1)

Kansalaisyhteiskunta on määritelty militaarisesta ja autoritaarisesta yhteiskunnasta poikkeavaksi yhteiskuntamuodoksi. Yhteiskunnan tyyppi määräytyy ennen kaikkea päätöksentekoprosessin mukaan, yhteiskunnallisen osallisuuden ja päätöksentekoon osallistumisen sekä yhteiskunnallisen osallistumisen tehokkuuden perusteella.

Kansalaisyhteiskunnassa

- yhteiskunnalliset etujärjestöt (järjestäytynyt yhteiskunta) arvioivat valtion toimintaa ja politiikkaa ja vaikuttavat niihin vapaasti ja ratkaisevasti

- yhteiskunnalliset etujärjestöt osallistuvat valtiosta riippumattomina vapaasti ja demokraattisesti yleisen, julkisen tai ryhmien edun määrittelyyn, uudelleenmäärittelyyn ja palveluun. Etujärjestöt edistävät ihmisoikeuksia tai tiettyjen ryhmien oikeuksia sekä demokraattisen osallistuvan kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteiden kehitystä.

- Kansalaisyhteiskunnan kehitys

Kansalaisyhteiskunnan kehitystä ei mitata kannatuksensa lisäämiseksi (julkisin varoin) kilpailevien valtiosta riippumattomien järjestöjen lukumäärän kasvulla ja niistä riippuvaisilla syrjäytyneillä yhteiskuntaryhmillä, joita järjestöt palvelevat.

Kehitystä mitataan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen luonteella, asemalla ja toiminnalla.

Kansalaisyhteiskunta kehittyy sitä mukaa, kun kansalaisyhteiskunnan järjestöt lisäävät yhteiskunnan ja keskivertokansalaisen vaikutusmahdollisuuksia järjestöissä ja instituutioissa siten, että ne voivat osallistua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun kriittisesti ja tehokkaasti, vaikuttaa hallituksen päätöksentekoon, kehittää yhteiskunnallista osallisuutta ja demokraattisen osallistumisen, kulttuuria ja rakenteita. Kansalaisyhteiskunta ei kehity valtiosta riippumattomien järjestöjen muodostaman nykyisen vahvan liikkeen kanssa, sillä tämä pyrkii korvaamaan valtion tarjoamalla sosiaalihuoltoa tai korvaamaan yhteiskunnan tarjoamalla hyväntekeväisyyttä.

(1) Syyskuussa 1999 TSK antoi lausunnon, jossa käsitellään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolia ja panosta Euroopan rakentamisessa (EYVL C 329, 17.11.1999).

LIITE III

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Statistic and information material

Table 1: EU Assistance to Balkan Countries 1991-1999((Includes assistance for economic programs, democracy, institution-building, humanitarian aid, balance-of-payments support, and infrastructure.)) (millions of dollars)((Converted from euro figures at euro 1000 = $ 1,03.))

>TAULUKON PAIKKA>

Source:

EU press release dated November 19, 1999.

Table 2: US Assistance Funding for Balkan Countries: Economic Restructuring, Institution-Building, and Social Development Programs, Fiscal Year 1991-1999((US assistance provided through SEED Act funding. Does not include substantial humanitarian assistance provided under other programs.)) (millions of dollars)

>TAULUKON PAIKKA>

Source:

US State Department.

Table 3: Breakdown of US Aid Commitments to Kosovo, November 1999-December 2000((Commitments made at the aid coordination conference in Brussels on November 17, 1999.)) (millions of dollars)

>TAULUKON PAIKKA>

Source:

US State Department and World Bank/European Commission webpage on Economic Reconstruction and Development in Southeast Europe (www.seerecon.org).

Table 4: Transparency International Corruption Indicators((The Transparency International Corruption Index for 1999 has been published on October 26, 1999. CPI scores relate to perceptions of the depth of corruption as seen by business people, risk analysts, and the general public and ranges between 10 (highly clean) and 0 (highly corrupt).))

>TAULUKON PAIKKA>

Table 5: Currently Displaced Persons (Refugees and IDPs) in SEE Region

>TAULUKON PAIKKA>

Source:

UNHCR, November 15, 1999.

Table 6: Selected Indicators On Political Process/Accountability/Paticipatory Institutions

>TAULUKON PAIKKA>

Note:

Bigger numbers indicate better governance for KKZ, and worse governance for FH.

Table 7: Selected Corruption Indicators

>TAULUKON PAIKKA>

Note:

Bigger numbers indicate worse governance for FH, EBRD bribery questions - bigger numbers indicate bettergfovernance TI, KKZ, and ICRG.

Table 8: Selected Legal/Judicial Indicators

>TAULUKON PAIKKA>

Note:

Bigger numbers indicate worse governance for FH abd WDR97. Bigger numbers indicate better governance for EBRD law and order index, TI, KKZ, and ICRG.

Table 9: Summary of Social Indicators for SEE, 1997

>TAULUKON PAIKKA>

Source:

WB ECA Social Protection Strategy (1999 draft); UNICEF Transmonee report (1999); UNDP Human Security in SEE (1999).

We have to indicate that the situation is severely deteriorating from 1995-1996 up to 2000.

Tietolaatikko 1 Köyhyyden tunnusmerkit Kaakkois-Euroopassa

- Köyhyyden määrä vaihtelee rajusti alueittain kaikissa maissa. Suuria eroja on havaittavissa Albanian ylänkö- ja vuoristoalueiden ja rannikon välillä, Serbian tasavallan (RS) ja Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltion välillä (lisäksi molemmissa sisäisiä eroja) sekä Etelä- ja Pohjois-Romanian välillä. Kulutuseroja vahvistavat toisistaan poikkeavat mahdollisuudet käyttää laadukkaita sosiaalipalveluita. Tämä lisää todennäköisyyttä, että köyhyys juurtuu lujaan joillekin maantieteellisille alueille.

- Köyhyys on kaikissa maissa pahempaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun köyhyysluvut olivat Romaniassa (1994) 80 % korkeammat, Bulgariassa (1997) 23 % korkeammat ja Albanian maaseudulla noin viisi kertaa korkeammat kuin kaupunkialueilla (Tiranaa lukuunottamatta) ja Kroatiassakin merkittävästi korkeammat (1998). Tämän lisäksi köyhyyden syvyysaste (eli kuinka paljon köyhyysrajan alapuolella köyhät henkilöt keskimäärin elävät) ja vakavuus (jossa otetaan huomioon epätasa-arvo köyhien kesken) ovat maaseudulla huomattavasti suurempia kuin kaupunkialueilla.

- Perheenpään koulutustaso korreloi voimakkaasti köyhyyden kanssa. Yliopistokoulutuksen saaneiden perheet elävät muita epätodennäköisemmin köyhyydessä, kun taas kotitaloudet, joiden pääasiallinen elättäjä ei ole käynyt peruskoulua loppuun, ovat keskimääräistä useammin köyhiä. Heidän osuutensa kaikista köyhistä on EJT Makedoniassa ja Albaniassa noin 80 % ja Bosnia ja Hertsegovinassa yli 40 %.

- Kotitaloudet, joissa perheenpää on työttömänä, ovat kaikkein köyhimpiä.

- Työttömien korkeasta köyhyysasteesta huolimatta kotitaloudet, joiden perheenpää käy työssä, muodostavat merkittävän osan köyhästä väestönosasta, koska niiden osuus kokonaisväestöstä on varsin suuri. Esimerkiksi Albaniassa 70 % köyhistä käy työssä. Romaniassa (1994) noin 70 % köyhistä oli joko työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

- Suurperheet ovat muita köyhempiä. Albaniassa köyhillä on suurimmat perheet ja keskimäärin 3,4 lasta. Perheen lapsiluvun keskiarvo on 1,5. EJT Makedoniassa lasten lukumäärä korreloi positiivisesti köyhyyden kanssa, kolme- tai useampilapsisten perheiden köyhyysaste on kaksinkertainen kansalliseen keskiarvoon verrattuna, ja ne edustavat lähes puolta kaikista köyhistä. Myös Bulgariassa suurperheet ovat muita köyhempiä, ja lapsilla on vanhuksia suurempi riski joutua elämään köyhyydessä. Kroatia näyttää olevan ainoa poikkeus. Siellä vanhukset asuvat keskimääräistä pienemmissä kotitalouksissa, mutta ovat suurin yksittäinen köyhien ryhmä. Bosnia ja Hertsegovinasta saadut ennakkotulokset näyttävät olevan samansuuntaisia.

- Romaniväestö erottuu erityisen köyhänä ja pysyvästi köyhänä väestönosana siitä huolimatta, että tätä on ollut vaikea osoittaa määrällisesti, sillä etnisyyteen liittyviä kysymyksiä on rajoitettu joissain kyselytutkimuksissa. Romaniperheissä on useita merkittävään köyhyyteen liitettyjä ominaispiirteitä. Niitä ovat korkea syntyvyys, alhainen koulutus (mm. suuret lukutaidottomuusluvut) ja korkea työttömyys. Bulgariassa romanien köyhyysaste oli n. 85 %, lähes kaksi ja puoli kertaa niin suuri kuin valtakunnallinen keskiarvo. KIE-maista, esim. Unkarista, saadut tulokset osoittavat samaa.

Lähde:

Päätelmät perustuvat seuraaviin Maailmanpankin tutkimuksiin: Albania: Growing Out of Poverty (1996), and Albania: Poverty and Social Welfare (Rashid et al., 1999); Poverty in Bosnia and Herzegovina: the Legacy of War (Bisogno, draft mimeo, WB, 1999); Bulgaria: Poverty During the Transition (WB, 1999); Croatia: Economic Vulnerability and Social Welfare Study, Issues Paper (mimeo, WB, 1999); FUR of Macedonia: Focusing on the Poor (two vols., WB, 1999); ja Romania: Poverty and Social Policy (two vols., WB, 1997).

Tietolaatikko 2 Korruption vastainen toiminta Albaniassa

Albaniaan perustettiin 30. tammikuuta 1998 korruption vastainen toimikunta hallituksen asetuksella nro 72. Virallisina tavoitteina on a) luoda strategia korruption vastaisen toiminnan organisoimiseksi ja ohjaamiseksi, b) koordinoida korruption vastaista toimintaa valtion laitoksissa ja yksityisellä sektorilla sekä c) taata tarvittava yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, jotka tukevat hallituksen tekemiä korruption vastaisia aloitteita.

Maailmanpankin ja USAIDin kanssa on tehty yhteistyössä riippumattomia yritys- ja kotitaloustutkimuksia. Niiden lisäksi Albanian taloudellinen tutkimuskeskus, joka on ei-valtiollinen elin, haastatteli julkisen sektorin virkamiehiä.

Tutkimuksissa kävi ilmi seuraavaa:

- Yli puolet yrityksistä myönsi maksavansa lahjuksia virkamiehille. Korruptioon näytettiin käytetyn noin 7 %:a yrityksen liikevaihdosta.

- Yritysten virkamiehille maksamat lahjukset ovat yleisempiä kaupan alalla ja rakennusalan yrityksissä kuin tuotanto- ja palvelualoilla. Kaupan ja rakennusalan yrityksistä noin kolme neljännestä myönsi maksavansa lahjuksia.

- Noin puolet yksityisistä kansalaisista myönsi maksaneensa lahjuksia vuoden 1991 jälkeen.

- Virkamiehet vahvistivat korruption olevan hyvin yleistä. Yli kaksi kolmannesta haastatelluista virkamiehistä katsoi lahjonnan levinneen laajalle Albaniassa.

- Virkamiesten käsityksen mukaan yli 50 % tullitarkastajista "ostaa" virkansa.

- Neljännes niistä yksityisistä kansalaisista, joiden perheenjäsen on vakavasti sairas, myönsi maksavansa lahjuksia valtiollisten terveyspalvelujen henkilökunnalle.

Tiranassa 30. kesäkuuta 1998 järjestetyssä seminaarissa kehitettiin avoimen keskustelun jälkeen mittava instituutioiden ja politiikan uudistusohjelma, jonka tarkoituksena oli vähentää korruptiota. Seminaari tarjosi pääministerille tilaisuuden osoittaa sitoutumistaan ohjelmaan. Hallituksen laatimasta korruption vastaisesta toimintasuunnitelmasta keskusteltiin pitkään seminaarissa. Sen tulokset ja päätelmät pääsivät sanomalehtien ja tv-asemien otsikoihin ja avasivat vilkkaan julkisen keskustelun.

Seminaarin menestys juonsi juurensa sitä edeltäneestä mittavasta suunnittelusta ja analyyttisesta työstä sekä tutkimuksista saaduista, korruptiota koskevista vakuuttavista tiedoista.

Seminaarissa ehdotetuista uudistuksista tärkeimmät ovat:

1) tuki perinpohjin uudistettavalle oikeuslaitokselle

2) verojen ja tullin perinpohjainen uudistus

3) kouluille, sairaaloille ja muille julkisille palveluille julkinen talousarvio, jolloin asiakkaiden valitustiet helpottuvat

4) parannuksia julkisissa hankinnoissa, kirjanpidossa ja virkamiesten ammattitaidossa.

Näiden uudistusten lisäksi hallitus on sitoutunut julkaisemaan uusimmat tutkimustulokset, jatkamaan tutkimusten tekoa säännöllisesti ja toimimaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa sovitun toimintaohjelman etenemisen seurannassa.