EUROPEAN TRAINING FOUNDATION: TOIMINTAKERTOMUS 2000

(komission esittämä)

Sisältö

1. Yleistä

1.1. Tavoitteet

1.2. Organisaatiorakenne

1.3. Neuvoa-antava komitea

1.4. Säätiön arviointiohjelma

2. Säätiön toiminta vuonna 2000

2.1. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaat

2.2. Kaakkois-Eurooppa

2.3. Uudet itsenäiset valtiot ja Mongolia

2.3. Välimeren maat ja alueet

2.5. Tempus

3. Yhteistyö muiden EU:n elinten kanssa

4. Rahoituskertomus

4.1. Rahoitusvarat

4.2. Vuoden 2000 talousarvion toteutuminen

4.3. Euroopan koulutussäätiön varainhoito- ja hallintajärjestelmän arviointi

4.4. Yhteinen tukipalvelu

5. Henkilöstö

5.1. Henkilöstö- ja organisaatiokaavio

6. Hallintoneuvosto

Liite 1 - Säätiön toiminta vuonna 2000

Liite 2 - Budjetti- ja muut varat

Liite 3 - Sopimukset

Liite 4 - Tempus-ohjelman teknistä apua koskevat sopimukset

Liite 5 - Henkilöstökaavio

Liite 6 - Säätiön hallintoneuvoston jäsenluettelo

Liite 7 - Säätiön järjestämät tapahtumat vuonna 2000

Liite 8 - Julkaisut

1. Yleistä

1.1. Tavoitteet

Euroopan koulutussäätiö on Euroopan unionin virasto, jonka tehtävänä on edistää laadukkaan ja olosuhteet huomioivan ammatillisen koulutuksen kehittämistä Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja alueilla, Uusissa itsenäisissä valtioissa ja Mongoliassa sekä Välimeren alueella ("kumppanimaissa").

Henkilöstöresurssien kehittämisen asiantuntijakeskuksena säätiö

* tarjoaa kumppanimaiden ajankohtaisia aloitteita ja tulevia tarpeita koskevia analyyseja ja neuvoja

* edistää yhteyksien solmimista koulutusalan avaintoimijoiden välillä

* levittää tietoa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä sekä

* toimii rahoittajien yhteistyötarjousten välittäjänä.

Lisäksi säätiö hallinnoi useita Phare- ja Tacis-ohjelmia Euroopan komission puolesta ja antaa komissiolle teknistä apua Tempus-ohjelman toteuttamisessa.

Vuoden 2000 ensimmäisellä puolivuotiskaudella säätiön hallintoneuvosto (katso jäljempää) aloitti säätiön tulevan kehityksen strategisen pohdinnan. Sen tuloksena hallintoneuvosto päätti kehittää säätiötä edelleen asiantuntijakeskuksena ja luopua vähitellen osallistumisesta ohjelmien hallinnointiin alkaen niistä Pharen ohjelmista, jotka päättyvät vuoden 2001 loppuun mennessä. Samaan aikaan säätiö ryhtyy osallistumaan täysimittaisesti Euroopan unionin ulkosuhteisiin liittyvien ohjelmien (Phare, Tacis, MEDA ja CARDS) ohjelmointikausiin.

1.2. Organisaatiorakenne

Säätiön toiminta suhteessa kumppanimaihin on järjestäytynyt maantieteellisten alueiden mukaan, eli säätiöllä on neljä eri alueiden asioita käsittelevää osastoa. Nämä kattavat hakijamaat, Länsi-Balkanin alueen, Uudet itsenäiset valtiot ja Mongolian sekä Välimeren alueen. Johtamiskoulutuksen alalla toiminnan koordinoinnista vastaa johtamiskoulutusyksikkö eli teemayksikkö, joka toimii yhteistyössä maantieteellisten osastojen kanssa. Erikoisyksiköt tarjoavat teknistä ja hallinnollista tukea koko organisaatiolle.

Säätiöllä on hallintoneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja joka koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista. Hallintoneuvosto hyväksyy säätiön vuotuisen työohjelman ja talousarvion, ja sitä kuullaan myös säätiön hallinnon kannalta merkittävistä ehdotuksista.

Hallintoneuvostoa avustaa neuvoa-antava komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden, kumppanimaiden, komission, kansainvälisten järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten ammatillisen koulutusalan asiantuntijoista. Se neuvoo hallintoneuvostoa vuotuisen työohjelman laadinnassa ja keskustelee säännöllisesti kokoontuvissa alaryhmissä ammattikoulutusjärjestelmän uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Säätiön johtaja raportoi hallintoneuvostolle ja toimii neuvoa-antavan komitean puheenjohtajana. Hänellä on taustatukenaan noin 120 hengen henkilökunta vastaamassa vuosittaiselta talousarvioltaan 16,2 miljoonan euron työohjelman toteuttamista (vuoden 2000 luvut).

Samaan aikaan hallintoneuvoston ja komission kanssa käytyjen keskustelujen kanssa säätiö arvioi myös sisäisiä henkilöstöjärjestelyjään, organisaatiotaan ja menettelyjään varmistaakseen, että ne vastaavat uusia strategisia suuntaviivoja. Säätiö on tilannut sisäisiä talous- ja hallintojärjestelmiään koskevia tutkimuksia täydentämään vuoden 1999 lopulla aloitettua teknisten ja hallinnollisten tukipalveluiden uudelleentarkastusta, jonka tarkoituksena oli varmistaa olemassa olevien palveluiden soveltuvuus toiminnallisten osastojen tarpeisiin. Näiden tulokset sisältyivät joukkoon suosituksia, jotka pantiin toimeen syyskuussa 2000.

Tämän lisäksi säätiö ryhtyi asettamaan vuosien 2001-2004 uusia henkilöstötavoitteita, jotka hallintoneuvosto hyväksyi syksyllä 2000, ja aloitti yhdessä komission kanssa säätiön komissiolle Tempus-ohjelman toteuttamiseen tarjoaman teknisen tuen organisaation uudistuksen.

1.3. Neuvoa-antava komitea

Neuvoa-antavan komitean vuosikokous pidettiin 15.-17. kesäkuuta 2000, ja siihen osallistui yli 80 jäsentä. Kokouksen tärkeimpänä tavoitteena oli, että jäsenet voisivat osallistua neuvoillaan vuoden 2001 työohjelman laadintaan varhaisvaiheessa ja ohjata säätiön toimia kullakin neljällä alueella. Tämän vuoksi perustettiin neljä alueellista alaryhmää. Lisäksi kuudessa säätiön toimihenkilöiden vetämässä seminaarissa keskityttiin seuraaviin kysymyksiin:

* ammatillinen jatkokoulutus ja sen rooli siirtymävaiheessa

* johtamiskoulutus

* työllistettävyyden parantaminen sisällyttämällä yrittäjyys koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

* kumppanimaiden ammatillisten koulutusjärjestelmien taloudellisen uudistuksen tarve

* työmarkkinat ja ammatillinen koulutus sekä

* alueelliset ammatilliset koulutuksen strategiat kansallisessa ympäristössä.

Seminaariraportit löytyvät säätiön kotisivulta osoitteesta www.etf.eu.int.

1.4. Säätiön arviointiohjelma

Helmikuun 2000 alussa perustettiin arvioinnin ohjauskomitea neuvomaan säätiötä sen vuotuisen arviointiohjelman toteuttamisessa. Komitea kokoontui ensimmäistä kertaa maaliskuussa ja sopi roolistaan ja tehtävistään sekä säätiön vuoden 2000 arviointiohjelman kattamista seuraavista hankkeista:

1. Säätiön monivuotisen hankkeen "ammatillisen koulutuksen tarveanalyysi ja ammattitaitostandardit" arviointi

Raportti tilattiin vuoden 1999 lopussa ja se valmistui kesäkuussa 2000. Tavoitteena oli tarkastella kriittisesti säätiön viimeisten viiden vuoden aikana toteuttamilla, tutkintoihin ja standardeihin liittyvillä toimilla tähän mennessä saavuttamia tuloksia. Raportti esitetään arvioinnin ohjauskomitean seuraavassa kokouksessa, ja se toimii myös pohjana asiantuntijoiden ja säätiön henkilöstön välisissä keskusteluissa alkuvuodesta 2001.

2. Säätiön neuvoa-antavan komitean viiden toimintavuoden arviointi

Tarkoituksena oli arvioida säätiön neuvoa-antavan komitean panostuksia, tuloksia ja vaikutuksia sekä käsittely- ja toimeenpanomekanismeja. Raporttiluonnoksesta keskusteltiin neuvoa-antavan komitean täysistunnossa kesäkuussa, ja osanottajilta pyydettiin lisää kirjallista palautetta. Raportin venäjänkielinen toisinto laadittiin ja toimitettiin perille heinäkuun lopussa. Saatuja kommentteja ja palautetta liitetään parhaillaan lopulliseen luonnokseen, joka lienee saatavilla alkuvuodesta 2001.

3. Säätiön kansallisten Phare-havaintokeskusten arviointi

Pharen kansallisten havaintokeskusten arvioiminen on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon säätiön tiedon keräämiseen ja analysoimiseen liittyvän roolin korostunut asema vuoden 2001 työohjelmassa. Tässä tutkimuksessa, joka käynnistettiin lokakuussa ja joka pohjautui vuoden 1997 väliarvioinnille, arvioitiin Pharen kansallisten havaintokeskusten aikaansaannoksia vuoden 1997 jälkeen ja ehdotettiin lisätoimia niiden tukemiseksi tulevaisuudessa. Arvioinnin tulokset saadaan vuoden 2001 ensimmäisen hallintoneuvoston kokouksen käyttöön. Tacis-ohjelman kansallisten havaintokeskusten arviointi on vuorossa vuonna 2001.

4. Vuosina 1990-1998 toteutettujen EU:n Phare-ohjelmaan sisältyvien ammatillisen koulutuksen uudistusohjelmien arviointi

Säätiö, komission ulkomaanavun yhteinen toimiala (SCR) sekä työllisyyden pääosasto ovat viimeisten kuuden vuoden kokemuksen pohjalta sopineet säätiön hallinnoimien ammatillisen koulutuksen uudistusohjelmien teknisen loppuarvioinnin tekemisestä. Tätä ennen säätiö oli tilannut myös tekniset arvioinnit kaikista loppuun viedyistä kansallisista Phare-ohjelmista, ja kyseisen työn tuloksia käytetään hyväksi lopullisessa kaikki maat käsittävässä analyysissa. Loppuarvioinnin tarkoituksena oli analysoida Phare-ohjelmien toteuttamisen vaikutusta Phare-kumppanimaiden edistykseen ammatillisten koulutusjärjestelmien uudistamisessa. Aiheesta on valmistumassa raporttiluonnos sisäisiä keskusteluita varten, ja valmistuttuaan raportti esitetään Pharen hallintokomitealle Brysselissä.

2. Säätiön toiminta vuonna 2000

2.1. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaat

Täydellinen kuvaus säätiön toimista hakijamaissa sisältyy sivun 37 taulukkoon. Alla on selostus eräistä vuoden 2000 työohjelman keskeisistä saavutuksista.

1. Komission tukeminen

Säätiö avusti vuonna 2000 edelleen komissiota liittymistä valmistelevan strategian toteuttamisessa hakijamaissa. Säätiö etenkin

* toteutti edelleen komission puolesta ja eräissä tapauksissa sai päätökseen Phare-uudistusohjelmia ammatillisen koulutuksen, johtamiskoulutuksen, yrityksen sisäisten henkilöstöresurssien kehittämisen ja korkeakoulutuksen aloilla useissa hakijamaissa (Bulgaria, Viro, Liettua ja Romania) sekä etäopetuksen ja korkeakoulutuksen useita maita koskevia ohjelmia kaikissa Phare-kumppanimaissa.

* järjesti onnistuneesti joukon paikallisia, alueellisia ja kansallisia Euroopan sosiaalirahastoa käsitelleitä seminaareja (kaikkiaan 55) Phare-hakijamaissa osana Pharen Euroopan sosiaalirahaston erityistä valmisteluohjelmaa. Ohjelma huipentui lokakuussa Brysselissä pidettyyn päätöskonferenssiin, jota komission työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto sekä laajentumisasioiden pääosasto tukivat ja johon ne osallistuivat näkyvästi. Erityisen valmisteluohjelman myötä säätiö myös tuki aktiivisesti kansallisten koulutusyksikköverkostojen kehittämistä. Verkon tarkoituksena on auttaa hakijamaita näiden valmistautuessa Euroopan sosiaalirahastoon tarjoamalla kohdistettua koulutusta ja tietoa. Tähän pyrittiin myös päätösseminaarilla, jossa tarkasteltiin kansallisten koulutusyksiköiden kestävyyttä.

* tarjosi komissiolle ja EY:n valtuuskunnille asiantuntija-apua Phare-ohjelmien suunnittelussa henkilöresurssien kehittämisen alalla sekä otti osaa ohjelmiin liittyviin työmatkoihin komission pyynnöstä

* tuki pyynnöstä hakijamaiden asianomaisia ministeriöitä neuvonnalla, joka koski ammatilliseen koulutukseen liittyviä kysymyksiä

* päivitti arvioinnin, joka koski säätiön ammatillisen koulutuksen uudistuksen edistymistä ja joka oli tarkoitettu komission hakijamaiden liittymisvalmiuteen liittyvää vuotuista edistyskertomusta varten;

* suunnitteli ja käynnisti Puolassa, Sloveniassa, Tsekin tasavallassa ja Unkarissa aloitetun hankkeen, johon sisältyy kattavan kokoomateoksen laatiminen hakijamaiden ammattikoulutusjärjestelmistä ja työvoimapalveluista. Tämän komission työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston pyynnöstä käynnistetyn hankkeen tarkoituksena on myötävaikuttaa komission ja hakijamaiden välillä sovittujen työllisyyspolitiikkojen yhteisten arviointiasiakirjojen seurantaan.

2. Säätiön rahoittamat toimet

Säätiö myös suunnitteli ja rahoitti monia kokeiluhankkeita, joiden tarkoituksena on täydentää tai seurata Pharen toimia eräissä hakijamaissa etenkin Euroopan sosiaalirahastoon liittymisen valmistelujen alalla. Näihin kuului seuraavien hankkeiden tukeminen:

* Liettua, jonne perustettiin alueellinen koulutuskeskus

* kahdeksan Puolan aluetta Saksaan suuntautuneiden opintomatkojen ja seminaarien välityksellä

* Romania, jossa ammatillisen jatkokoulutuksen Constanta-hanketta jatkettiin ranskalaisten ja italialaisten rahoittajien sekä Belgian flaaminkielisen yhteisön tuella

* Liettuassa ja Latviassa opettajien ja kouluttajien koulutus suomalaisten ja tanskalaisten rahoittajien tuella

* Bulgaria, Puola, Slovakia ja Slovenia, joissa järjestettiin työmarkkinaosapuolten osallistumista ammatilliseen koulutukseen käsitteleviä seminaareja.

Säätiö kiinnitti vuonna 2000 erityishuomiota sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaan, jossa korostettiin erityisesti Keski-Euroopan hakijamaiden romaniväestöä, ja suunnitteli seuraavat toimet:

* Lissabonissa Portugalin viranomaisten tuella järjestetty erityiskonferenssi aiheesta sekä Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen etenkin sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen

* hyvien käytäntöjen kartoitus, jonka tarkoituksena oli edistää hakijamaiden romaniväestön sosiaalista osallistumista

* Sinaiassa (Romania) lokakuussa 2000 Soros Foundation -säätiön tuella järjestetty seminaari ammatillisen koulutuksen roolista sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.

3. Johtamiskoulutus

Säätiö jatkoi vuonna 2000 toimintaansa johtamiskoulutuksen alalla seuraavasti:

* käynnisti alueellisen yritysten ammattitaitotutkimuksen, jonka tarkoituksena oli saada tietoa työnantajien ammattitaitotarpeista ja edistää henkilöstöresurssien kehittämiseen liittyvien strategioiden laatimisprosessia. Hankkeella myötävaikutetaan hakijamaiden valmistautumiseen jäsenyyteen ja mahdolliseen EU:n rakennerahastojen, etenkin Euroopan sosiaalirahaston käyttöön.

* sai Bulgariassa päätökseen saksalaisen OWZ (Bayerisches Zentrum für Ost-West Management Training GmbH) -järjestön kanssa toteutetun työntekijöiden yhteisen aloitehankkeen, jonka kohteena olivat pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi toimivat välittäjät. Näiden välittäjien joukosta valikoidut kouluttajat osallistuivat koulutusohjelmaan, joka järjestettiin osaksi Bulgariassa, osaksi Saksassa.

* avusti Bulgarian hallitusta ammatillisen koulutushankkeen hallinnoinnissa toteuttamisessa tarjoamalla teknistä asiantuntemusta hankkeen organisointiin, ohjaukseen ja seurantaan.

4. Kansalliset havaintokeskukset

Säätiö ohjasi ja tuki edelleen kansallisia havaintokeskuksiaan vahvistamalla niiden analyysivalmiuksia, edistämällä verkostoitumista ja valvomalla niiden päivittäistä työtä. Aloitteisiin sisältyi

* säätiön rahoittama ja erään Yhdistyneen kuningaskunnan tavoitteen 1 piiriin kuuluvan alueen tuella järjestetty hanke. Tavoitteena oli auttaa kansallisia havaintokeskuksia ymmärtämään alueellisten työmarkkinatietojen keräämisen merkitys Euroopan sosiaalirahaston tulevan alueita koskevien ohjelmien laatimisen, valvonnan ja arvioinnin yhteydessä. Hankkeella pyrittiin myös analyysitaitojen kehittämiseen.

* Torinossa pidetyt kokoukset, joissa järjestettiin räätälöityä koulutusta ja tilaisuus vaihtaa kokemuksia.

* toimintojen valvominen, palautteen antaminen raporteista ja säännöllisten vierailujen järjestäminen kumppanimaahan.

2.2. Kaakkois-Eurooppa

Täydellinen selostus säätiön toimista Kaakkois-Euroopassa sisältyy sivun 39 taulukkoon. Seuraavilla sivuilla on selostettu eräitä vuoden 2000 työohjelman keskeisistä saavutuksista.

1. Komission tukeminen

* Vuoden 1997 ammatillinen Phare-koulutusohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen Bosniassa ja Herzegovinassa Sarajevossa järjestetyn päätöskonferenssin myötä, jossa esiteltiin Bosnian ja Herzegovinan ammatillisen koulutuksen uudistusstrategiaa ja -politiikkaa käsittelevä vihreä kirja. EY:n valtuuskunta Sarajevossa uskoi säätiön käsiin myös rinnakkaisohjelman (450 000 euroa), joka käynnistettiin toukokuussa ja jonka tavoitteena on vihreän kirjan muuntaminen valkoiseksi kirjaksi sekä vuoden 1997 ohjelman myötä kehitetyn opinto-ohjelman toteuttaminen.

* Lokakuussa säätiö sai myös päätökseen Pharen ammatillisen koulutusohjelman toimeenpanovaiheen entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa.

* Erään säätiön toimihenkilön tultua nimitetyksi komission Kosovon jälleenrakennustyöryhmän jäseneksi komissiolle jätettiin helmikuussa 2000 asiakirja, jossa osoitettiin välittömät sodan jälkeiset koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen vaatimukset ja joka sisälsi ehdotuksia ja seurantaan liittyviä suosituksia. Kahden Pristinassa järjestetyn seminaarin jälkeen, joihin osallistuivat Kosovon liike-elämän avaintekijät, esitettiin erityisiä suosituksia, jotka koskivat pk-yritysten ammattitaidon kehittämistä ja julkisiin palveluihin liittyvää johtamiskoulutusta. Lisäksi säätiö tuki yhteistyössä UNMIK-yhteishallinnon kanssa työmarkkinoita koskevien perustietojen keruutoimia sekä työmarkkina- ja koulutushavaintokeskuksen perustamista.

2. Säätiön rahoittamat toimet

Vuoden 2000 työohjelman toiminnot toteutettiin enimmäkseen suunnitelmien mukaisesti. Yksityiskohtaiset tiedot kaikista toimista ovat sivun 37 taulukossa, ja ne kattoivat seuraavat pääalueet:

Ammatillinen koulutus sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa

Ammatillisen koulutuksen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan alalla säätiö:

* sai valmiiksi Albaniaa, Bosniaa ja Herzegovinaa, entisen Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa sekä kaikkia Phare-hakijamaita koskevat tutkimukset. Alustavat tulokset esiteltiin toukokuussa 2000 pidetyssä kokouksessa.

* järjesti Bulgariassa 19.-20. kesäkuuta Kaakkois-Euroopan nuorisotyöttömyyttä käsittelevän alueellisen seminaarin, jonka seurauksena laadittiin raportti tämän alan toimien poliittisesta tärkeysjärjestystä. Seminaari johti myös kahteen pienoishankkeeseen, joissa kokeillaan innovatiivisia keinoja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja jotka käynnistettiin Kroatiassa ja Montenegrossa.

* aloitti tutkimuksen aiheesta "esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joilla romaniväestö voidaan saada mukaan koulutukseen ja työmarkkinoille ammatillisen koulutuksen avulla" sekä esitteli tulokset lokakuussa Romaniassa järjestetyssä seminaarissa. Tutkimus kattaa kaikki hakijamaat (katso sivu 37) sekä Turkin ja Albanian.

Työn ja oppimisen yhdistäminen

Työn ja oppimisen yhdistämisen alalla säätiö

* järjesti toukokuussa alueellisen työn ja oppimisen yhdistämishankkeeseen liittyneen alueellisen seminaarin Dubrovnikissa Kroatiassa. Seminaariin liittyi alueen kansallisten havaintokeskusten välinen tapaaminen. Seminaarissa sovittiin hankkeen tulosten julkaisemisesta ja kansainvälisestä levittämisestä.

* ryhtyi valmistelemaan kansallisia työn ja oppimisen yhdistämistä koskevia pyöreän pöydän kokouksia alueen maissa.

Ammatillinen jatkokoulutus

* Karlskronassa Ruotsissa pidetyssä ammatillista jatkokoulutusta käsitelleessä konferenssissa, joka järjestettiin yhdessä hakijamaiden kanssa, oli lisäksi edustajia Kaakkois-Euroopan maista.

3. Johtamiskoulutus

* Pk-yritysten johtamiskoulutushankkeen suunnittelu Albaniassa edistyi. Hanke käynnistettäneen alkuvuodesta 2001.

* Säätiö aloitti Kaakkois-Euroopassa tarjolla olevan johtamiskoulutuksen nykytilan arvioinnin. Arviointi keskittyy Kroatiaan, Montenegroon, Serbiaan ja Bosnia-Herzegovinaan.

4. Kansalliset havaintokeskukset

* Alueen kansallisten havaintokeskusten verkoston laajentamiseksi ja vahvistamiseksi säätiö avasi uudet keskukset Kroatiaan, Montenegroon ja Kosovoon.

5. Säätiön avainasema vakaussopimuksessa

* Säätiö esitti tärkeää roolia vakaussopimuksen koordinoinnissa henkilöstöresurssien kehittämisen alalla. Koska henkilöstöresurssien kehittämistä pidettiin laaja-alaisena kysymyksenä, säätiö perusti työryhmän, joka koostui kumppani- ja rahoittajamaiden edustajista ja jonka tarkoituksena on osallistua sekä demokratian/ihmisoikeuksien edistämiseen (taulukko 1) että taloudelliseen jälleenrakentamiseen (taulukko 2).

* Henkilöstöresurssien kehittämistyöryhmän työhön sisältyi politiikkojen viitekehysten määrittelyä ja hanke-ehdotusten kehittämistä etenkin pk-yritysten tukemisen ja sosiaalisen osallistumisen aloilla (katso jäljempää).

* Henkilöstöresurssien kehittämistyöryhmän työllä vaikutettiin ensisijaisten hankkeiden käynnistämiseen Kaakkois-Euroopassa (nk. "vakaussopimuksen nopeat aloittamistoimet").

* Säätiö on myös osallistunut OECD:n koordinoimaan ja vakaussopimuksen tuella rahoitettavaan koulutussektorin arviointiin. Tämän arvioinnin tuloksena laaditaan ammatillista koulutusta ja työllisyyttä koskevat raportit kaikista Kaakkois-Euroopan maista.

6. Neuvoa-antavan komitean aluetyöryhmä

Työryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2000. Ensimmäinen kokous järjestettiin Ateenassa 17.-18. helmikuuta 2000, ja sen tarkoituksena oli:

* tunnistaa ammatillisen koulutuksen haasteet ja ensisijaiset tavoitteet Kaakkois-Euroopan jälleenrakennusprosessissa

* selvittää säätiön mahdollista roolia jälleenrakennusprosessissa henkilöstöresurssien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tunnistaa tähän liittyvät toimet vuoden 2000 työohjelmassaan (etenkin sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja pk-yritysten kehittämiseen tähtäävissä ammatillisissa koulutushankkeissaan)

* antaa neuvoja kansallisten havaintokeskusten mahdollisesta roolista taloudellisessa jälleenrakennusprosessissa.

Aluetyöryhmän toinen kokous järjestettiin kesäkuussa Torinossa vuotuisen neuvoa-antavan komitean kokouksen yhteydessä. Työryhmä arvioi säätiön alueella tekemää työtä ja antoi suuntaviivoja säätiön strategialle Kaakkois-Euroopassa vuosina 2001-2003.

2.3. Uudet itsenäiset valtiot ja Mongolia

Täydellinen selostus säätiön toimista Uusissa itsenäisissä valtioissa ja Mongoliassa sisältyy sivun 40 taulukkoon. Seuraavilla sivuilla on selostettu eräitä vuoden 2000 työohjelman keskeisiä saavutuksia.

1. Komission tukeminen

* Uusia itsenäisiä valtioita ja Mongoliaa koskevassa neuvoston uudessa asetuksessa Tacis-ohjelmalle osoitettujen yleisten ensisijaisten alojen yhteydessä säätiö osallistui vuosien 2000-2003 alustavien ohjelmien valmisteluun siten, että se toimitti komissiolle kirjalliset arvioinnit kunkin maan ammatillisen koulutuksen ensisijaisista tavoitteista ja tarpeista. Säätiö osallistui myös vuosien 2000-2001 toimintaohjelmien laadintaan Kazakstanille, Kirgisialle, Moldovalle, Venäjän federaatiolle, Ukrainalle ja Uzbekistanille.

* Säätiö tarjosi asiantuntemustaan komissiolle myös useiden Tacis-hankkeiden käynnistyksen valmisteluissa. Esimerkiksi Kirgisian työttömille ja osattomille ryhmille suunnatun Tacisin koulutusrahaston osalta säätiö tuki edunsaajaa, Tacisin koordinointiyksikköä ja komissiota tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelussa ja auttamalla komissiota sisällön valvonnassa. Säätiö tuki myös ulkomaanavun yhteistä toimialaa johtamiskoulutusohjelman valvonnassa osallistumalla alkuvaiheen ja edistysraporttien laatimiseen, koulutuksen sisällön ja metodologian valintaan sekä johtamiskoulutusohjelman tukirahaston hanke-ehdotuksen laatimiseen.

2. Tuki Tacis-ohjelmien toteuttamisessa

* Säätiö hallinnoi edelleen useita Tacis-ohjelmia komission puolesta. Tacis-hanke "Moldovan ammattikoulutusjärjestelmän uudistaminen" vietiin helmikuussa onnistuneesti päätökseen, ja seurantahankkeesta neuvotellaan.

* Säätiö käynnisti työt, jotka liittyvät Uzbekistanin ammatillisen koulutuksen uudistusta tukevaan Tacis-hankkeeseen, ja ryhtyi aluksi kehittämään opinto-ohjelmia kuudelle ammattiprofiilille kolmessa ammatillisessa kokeiluoppilaitoksessa. Parantaakseen alueen eri toimijoiden välistä koordinaatiota säätiö pyrki sitomaan tämän hankkeen säätiön Standardit 2000 -hankkeeseen, GTZ-hankkeeseen ja Aasian kehityspankki -hankkeeseen.

* Säätiö jatkoi Tacisin Delphi-hankkeen hallinnointia. Erityishuomiota kiinnitettiin toimintojen kehittämiseen viidellä Venäjän alueella, ja edistystä saavutettiin koulutuksen lähentämisessä kysyntään sekä sosiaalisen vuoropuhelun käsitteen kehittämisessä.

* Säätiö osallistui Valko-Venäjän johtamiskoulutuksen valmiuksien lisäämishankkeeseen, joka sisältyi kansalaisyhteiskunnan kehittämisohjelmaan. Säätiö hallinnoi tätä hanketta.

3. Säätiön rahoittamat toimet

* Säätiö edistyi yhteisrahoitetun Luoteis-Venäjän ammatillisen koulutuksen uudistukseen tähtäävän kokeiluhankkeen toisessa vaiheessa, joka käsitti uusien opinto-ohjelmien ja koulu-/alakohtaisen opettajakoulutuksen kehittämistä edelleen. Hankkeessa keskityttiin myös voimakkaasti kouluttamaan alueellisia koulutus- ja työvoimaviranomaisia, jotta alueellista ammatillisen koulutuspolitiikkaa voitaisiin kehittää. Väliarvioinnin tuloksista keskusteltiin kaikkien avaintoimijoiden kanssa, joihin kuuluu Ranska, joka otettiin lämpimästi vastaan uutena kumppanina hankkeeseen. Koehankkeeseen ja Maailmanpankin uuden koulutushankkeen valmisteluun osallistuvien alueiden välille on solmittu läheiset yhteydet. Säätiö ja Maailmanpankki ovat sopineet yhteistyönsä työohjelmasta hankkeen valmistelu- ja toteutusvaiheessa.

* Ukrainassa käynnistettiin syyskuussa vastaava ammatillisen koulutuksen uudistushanke, johon osallistuvat Italia, Ranska ja Kansainvälinen työjärjestö. Hanke keskittyy maatalous- ja liikennealaan kolmella Ukrainan alueella. Ensimmäiset työmarkkinoiden arvioinnit on laadittu.

* Georgiassa, Uzbekistanissa ja Kirgisiassa järjestettyjen, yhteistyötä rahoittajien kanssa koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa käsitelleiden seminaarien tuloksena laadittiin suosituksia, jotka koskivat rahoittajien osallistumista tulevaisuudessa ja koordinaation parantamiseen tähtääviä järjestelyjä. Venäjän opetusministeriön aloitteesta Moskovassa järjestettiin rahoittajien kokous. Sekä rahoittajat että edunsaajat vahvistivat kansallisten havaintokeskusten roolin tärkeinä rahoittajien koordinoijina.

* Säätiö rahoitti Alma-Atassa Kazakstanissa järjestämänsä kansainvälisen seminaarin aiheesta "työllistettävyyden parantaminen sisällyttämällä yrittäjyys koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen". Seminaarin osanottajat tulivat EU:sta, Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Uusista itsenäisistä valtioista. Luoteis-Venäjällä ja Ukrainassa toteutettavaa uutta hanketta on kehitelty.

* Standardit 2000 -hankkeen avulla tuettiin edelleen maita metodologioiden parantamisessa yhtenäisten ammatillisen koulutuksen standardien kehittämiseksi kaikille aloille. Kaikissa osallistujamaissa laadittiin kokeelliset standardit, joista sitten keskusteltiin ja joita analysoitiin kahdessa Tashkentissa ja Minskissä järjestetyssä standardointia koskevassa kokouksessa. Sovittiin yhteisestä lähestymistavasta, joka julkaistiin standardien kehittämistä käsittelevän julkaisun IV osassa.

* Kirgisian yritysten kehittämiskoulutushankkeen tuloksena saatiin ainutlaatuista tietoa yritysten kehittymisestä (Kirgisian yritystutkimus). Tutkimukseen haastateltiin noin 200 yritystä maan kaikilta aloilta ja alueilta. Valmisteilla on käytännönläheinen henkilöstöresurssien kehittämisopas yrityksissä tapahtuvan työn tueksi. Myös henkilöstöresurssien kehittämistarpeisiin vastaava koulutuspaketti kehitettiin ja sitä kokeiltiin. Hanke ulotettiin Kazakstaniin ja Uzbekistaniin. Säätiö suunnittelee nyt myös yhteistoimintaa Kansainvälisen työjärjestön kanssa.

4. Johtamiskoulutus

Kuten mainittu, säätiö tarjosi tukeaan komissiolle johtamiskoulutusohjelman toteuttamisessa. Lisäksi säätiö viimeisteli vuonna 1999 aloitetun hankkeen, jonka tarkoituksena oli kehittää ja monipuolistaa johtamiskoulutuksen opetus- ja oppimateriaaleja Novosibirskissa Venäjän federaatiossa. Tulokset on levitetty ympäri aluetta. Säätiö myös rohkaisi edelleen johtamiskoulutusverkostojen kehittämistä Venäjällä ja Keski-Aasiassa tukemalla Venäjän Russian Association of Business Education -liittoa (RABE) ja Central Asian Management Development Foundation -säätiötä (CAMAN). Ukrainassa, Kazakstanissa ja Kirgisiassa käynnistettiin vuonna 2000 uusi hanke, jonka päämääränä on vahvistaa johtamiskoulutuslaitosten ja yritysten välisiä kumppanuuksia.

5. Kansalliset havaintokeskukset

* Alueen kansalliset havaintokeskukset laativat sovitun ja korjatun sisällysluettelon pohjalta uudet tilannekatsaukset, joihin sisältyvät vuosien 1998-99 tärkeimmät indikaattorit.

* Säätiö sai päätökseen ensimmäisen Uusien itsenäisten valtioiden avainindikaattorit -raportin (1995-97) julkaisutyön. Säätiö myös julkaisi kansallisten havaintokeskusten avustuksella raportin aiheesta "ylikansallinen ammatillisen koulutuksen analyysi Uusissa itsenäisissä valtioissa ja Mongoliassa".

* Pharen ja Tacisin kansalliset havaintokeskusverkostot solmivat läheisemmät suhteet keskenään, kun molempien edustajat kokoontuivat maaliskuussa Torinoon kansallisten havaintokeskusten vuosikokoukseen. Marraskuussa järjestettiin myös Tacisin kansallisen havaintokeskusverkostojen erillinen kokoontuminen Kishinjovissa.

* Komissio ja säätiö allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan kansallisille havaintokeskuksille myönnetään vuosiksi 2000 ja 2001 350 000 euron taloudellinen tuki Tacis-ohjelmasta. Sopimuksen kattaman toiminnan oletettiin käynnistyvän vuoden 2001 alussa.

* Tavallisten tehtäviensä lisäksi monet kansalliset havaintokeskukset osallistuivat maakohtaisiin hankkeisiin, jotka sisältyivät IV henkilöstön kehittämisohjelmaan sekä Standardit- ja koulutusalan yritystoimintahankkeisiin. Näiden hankkeiden avulla lisättiin kansallisten havaintokeskusten näkyvyyttä ja vahvistettiin niiden roolia omassa maassa.

6. Neuvoa-antavan komitean aluetyöryhmä

* Neuvoa-antavan komitean aluetyöryhmän vuosikokouksessa Uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian aluetyöryhmä osoitti voimakasta kiinnostusta säätiön työhön osallistumista kohtaan ennen kaikkea analyysiraporttien muodossa. Myös neuvoa-antavan komitean jäsenten, paikallisten asiantuntijoiden ja kansallisten havaintokeskusten yhteistyön lisääminen tiedonkulun parantamiseksi ja kansallisten havaintokeskusten verkostointitehtävän tukemiseksi sai osakseen paljon tukea.

2.3. Välimeren maat ja alueet

Täydellinen selostus säätiön toimista Välimeren alueella sisältyy sivun 42 taulukkoon. Alla on kuvailtu eräitä vuoden 2000 työohjelman tärkeimpiä saavutuksia.

1. Säätiön osallistumisen lisääminen Välimeren alueella

Vuonna 1999 käynnistyneen alkuvaiheen jälkeen säätiö kokosi tietoa Välimeren alueesta ja laajensi toimintaansa. Vuoden 2000 alkukuukausien aikana saatiin päätökseen vuonna 1999 käynnistettyjä seuraavia tärkeitä toimia:

* Säätiö laati komission kommenttien perusteella 'ammatillisen koulutuksen yleiskatsauksia' Algeriasta, Libanonista, Maltalta, Kyprokselta, Jordaniasta ja Turkista [1] sekä tiedotti tuloksista asianosaisille.

[1] Vaikka Malta, Kypros ja Turkki ovat hakijamaita, vuoden 2000 alustavat toimet sisällytettiin Välimeren alueen työohjelmaan.

* Säätiö järjesti helmikuussa Damaskosissa seminaarin, jonka tavoitteena oli auttaa politiikan laatijoita Syyrian sosioekonomiseen tilanteeseen soveltuvien oppisopimusohjelmien suunnittelussa. Tämä onnistunut tapahtuma rohkaisi Syyrian viranomaisia kehittämään edelleen oppisopimuksiin liittyviä kokeilujärjestelmiä, jotka perustuvat yksityissektorin ja julkisen teollisuussektorin toimivaan kumppanuuteen.

2. Komission tukeminen

Säätiön Välimeren osaston johtaja oli vuoden ensimmäiset kuusi kuukautta komennuksella komissiossa Brysselissä. Vierailun tarkoituksena oli perehdyttää säätiötä edelleen komission tarpeisiin ja toiminnan rajoituksiin, jotta voitaisiin määritellä paremmin, miten säätiö pystyy tukemaan komissiota EU:n politiikkojen täytäntöönpanossa Välimeren alueella. Komennuksen jälkeen säätiö sopi komission kanssa joukosta ehdotuksia, jotka koskivat monia säätiön komissiolle tuottamia haastavia palveluita vuonna 2001 ja sen jälkeen.

Säätiö pyrki myös voimavarojensa rajoissa vastaamaan alueelta tulleisiin toivomuksiin. Se vastasi esimerkiksi Algerian koko koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmän uudistamista koskevista ehdotuksista huolehtivan valiokunnan pyyntöön, joka koski asiantuntija-apua. Säätiö myös käytti komission pyynnöstä asiantuntemustaan ammatilliseen koulutuspolitiikkaan tarvittavien hankkeiden tunnistamiseksi ja muotoilemiseksi Algeriassa sekä antoi teknistä neuvontaa Välimeren alueen työllisyyden ja ammatillisen koulutuksen Euro-Med-havaintokeskuksen perustamisessa. Säätiö laati lisäksi komission pyynnöstä luonnoksen suuntaviivoista ammatillisen koulutuksen alakohtaisten mukauttamisohjelmien kehittämiseksi.

3. Säätiön rahoittamat toimet

* Torinossa järjestettiin 7.-10. toukokuuta Maailmanpankin ja muiden paikallisten tukijoiden (Torinon kunta ja maakunta, Regione Piemonte, Italian opetusministeriö) yhdessä rahoittama konferenssi toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Konferenssissa oli noin 100 osanottajaa, näiden joukossa 21 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen maiden ministeriä ja ylempää virkamiestä sekä Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen edustajia. Konferenssissa pohdittiin eri alojen suuntauksia aihepiirinä esim. laadun ja asiaankuuluvuuden arviointi ja valvonta, standardit, opinto-ohjelmien kehittäminen, rahoitus ja opettajakoulutus.

* Säätiö järjesti Algeriassa 25.-27. syyskuuta 2000 yhdessä Algerian ammattikoulutusministeriön ja Fond National de Développement de l'Apprentissage et de la Formation Continue -rahaston (FNAC) kanssa alueellisen seminaarin oppisopimuskoulutuksesta ja ammatillisen jatkokoulutuksen rahoitusvälineistä. Seminaariin osallistui noin 200 henkeä, joihin kuului asianosaisten ministeriöiden edustajat Tunisiasta, Marokosta ja Libyasta, Algerian julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien edustajat ja kansainvälisiä rahoittajia.

* Marraskuussa esiteltiin suunnitelmat Egyptissä järjestettävästä seminaarista, jonka aiheena oli innovatiiviset ammatillisen koulutuksen standardikäytännöt Mashreq-alueella. Lähi-idän poliittisen tilanteen vuoksi seminaari oli kuitenkin lykättävä huhtikuulle 2001. Säätiö oli jo ryhtynyt ammatillisen koulutuksen standardien kehittämistä koskevaan tutkimustyöhön kaikissa yritykseen alustavasti osallistuvissa kuudessa maassa, ja Egyptiä koskeva tapaustutkimus oli määrä julkistaa seminaarissa. Uutena ajankohtana järjestettävän seminaarin valmistelut jatkuivat.

* Helmikuussa 2000 Damaskosissa järjestetyn oppisopimusjärjestelmiä käsitelleen säätiön seminaarin jälkeen Syyrian opetusministeriö pyysi säätiöltä asiantuntija-apua, joka liittyi vuonna 2001 toteutettavan oppisopimusjärjestelmien pilottihankkeen käynnistämiseen. Säätiö ryhtyi valmistelutöihin vuoden 2000 kuluessa.

4. Johtamiskoulutus

* Johtamiskoulutuksen alalla jatkettiin pk-yritysten kasvua edistävää Välimeren ympäristön johtamis- ja yrittäjäkoulutusta koskevaa tutkimusta, joka keskittyi Egyptiin, Jordaniaan ja Libanoniin. Tutkimuksen päätelmistä laaditaan yhteenveto, jota ryhdytään levittämään raporttimuodossa alkuvuodesta 2001. Raportissa osoitetaan mahdollisuuksia parantaa johtamis- ja yrittäjäkoulutusta, jotta pk-yritysten kasvua voitaisiin kiihdyttää.

5. Neuvoa-antavan komitean aluetyöryhmä

* Neuvoa-antavan komitean Välimeren alueen työryhmä kokoontui kesäkuussa Torinossa. Keskustelu keskittyi säätiön vuoden 1999 toimintaan ja siitä saatuihin kokemuksiin, vuoden 2000 toimintojen tilanteeseen sekä säätiön vuoden 2001 työohjelmaan.

*

2.5. Tempus

Säätiö tarjosi komissiolle edelleen teknistä apua vuonna 1990 käynnistetyn Tempus-ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmassa alkoi kolmas vaihe, nimeltään Tempus III, joka kattaa vuodet 2000-2006. Siihen ovat tällä hetkellä valintakelpoisia Uudet itsenäiset valtiot, Mongolia, Albania, Bosnia ja Herzegovina, Kroatia ja entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

Uudessa vaiheessa käytetään "ylhäältä alas" ja "alhaalta ylös" suuntautuvia lähestymistapoja ja varmistetaan, että kaikki hankkeet vastaavat selvästi kansallisia ensisijaisia tavoitteita ja että niihin sisältyy toimijoina politiikan laatijoita sekä akateemisen yhteisön ja yleensä kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaita rohkaistaan voimakkaasti käyttämään asiantuntemustaan, jotta tietotaito ja kokemukset saadaan käyttöön ja voidaan tukea niiden siirtämistä Tacis-maille ja Albanialle, Bosnialle ja Herzegovinalle, Kroatialle sekä entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle. Käyttöön on otettu uusia yhteistoiminnan muotoja, kuten verkostohankkeet, joiden päämääränä on levittää laadukkaiden, käynnissä olevien ja päättyneiden Tempus-hankkeiden tuloksia laajemmille kansallisille ja alueellisille yleisöille. Varsinkin Albanian, Bosnian ja Herzegovinan, Kroatian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kohdalla alueellisen yhteistyön merkitys korostuu huomattavasti.

Valinta - Tempus Phare

Hankkeen tyyppi // Vastaanotetut hakemukset

Eurooppalaiset yhteishankkeet & verkostohankkeet

(määräaika 1. maaliskuuta 2000, 31. maaliskuuta 2000 vain Kroatiassa) // 100

Yksittäiset liikkuvuusapurahat // 65

(määräaika 3. huhtikuuta 2000) // joista 59 EU:hun

Yhteensä // 165

Eurooppalaiset yhteishankkeet ja verkostohankkeet

Kun Tempus III -ohjelma julistettiin avoimeksi Albaniassa, Bosniassa ja Herzegovinassa, Kroatiassa ja entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, kaikkiaan 100 hakemusta otettiin vastaan, rekisteröitiin, kopioitiin ja lähetettiin kansallisiin Tempus-toimipisteisiin ja komissiolle. Hakemusten kelvollisuuden arviointi aloitettiin maaliskuun 20. päivänä 2000 ja saatiin päätökseen huhtikuun loppuun mennessä. Komission johdolla järjestetyt valintakokoukset pidettiin kumppanimaissa, minkä ansiosta EU:n ja Kaakkois-Euroopan asiantuntijat pystyivät työskentelemään yhdessä kussakin maassa. Kroatian valintakokous pidettiin poikkeuksellisesti Torinossa. Vuoden 2000 jälkipuoliskolla suoritettiin todennäköisesti rahoitettavien hankkeiden tekninen arviointi. Tämän jälkeen kutakin hanketta varten laadittiin joukko suosituksia.

Yksittäiset liikkuvuusapurahat

Hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 65, ja ne käsittivät liikkuvuutta sekä Albaniaan, Bosniaan ja Herzegovinaan, Kroatiaan että entisen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja näistä maista.

Valinta - Tempus Tacis

Hankkeen tyyppi // Vastaanotetut hakemukset

Eurooppalaiset yhteishankkeet ja verkostohankkeet

(määräaika 1. maaliskuuta 2000) // 263

Yksittäiset liikkuvuusapurahat // 91

(määräaika 3. huhtikuuta 2000) // joista 75 EU:hun

Yhteensä // 354

Eurooppalaiset yhteishankkeet ja verkostohankkeet

Kun Tempus III -ohjelma julistettiin haettavaksi Armeniassa, Azerbaidzanissa, Valko-Venäjällä, Georgiassa, Mongoliassa, Venäjän federaatiossa, Tadzhikistanissa, Ukrainassa ja Uzbekistanissa, eurooppalaisia yhteishankkeita ja verkostohankkeita koskevia hakemuksia saatiin kaikkiaan 263. Hakemusten kelvollisuuden arviointi aloitettiin maaliskuun 20. päivänä 2000 ja saatiin päätökseen huhtikuun loppuun mennessä. Valintakokouksia, joissa komission edustaja toimi puheenjohtajana, pidettiin Tbilisissä, Kiovassa ja Torinossa. Vuoden 2000 jälkipuoliskolla suoritettiin todennäköisesti rahoitettavien hankkeiden tekninen arviointi. Tämän jälkeen kutakin hanketta varten laadittiin joukko suosituksia.

Yksittäiset liikkuvuusapurahat

Liikkuvuusapurahoja koskevia hakemuksia, jotka koskivat liikkuvuutta sekä Tacis-kumppanimaihin että -maista, käsiteltiin kaikkiaan 91.

Hankkeiden seuranta

Sekä Tempus Phare- että Tempus Tacis -ohjelmien seurantatoimet kattoivat tavanomaiset pääalueet eli yli 550:n käynnissä olevan hankkeen sopimusten hallinnoinnin sekä asiakirja- ja kenttäseurannan.

Kansallisten Tempus-toimistojen edustajien kokous järjestettiin 20.-21. tammikuuta Torinossa. Toinen päivä omistettiin Tempus Phare -hankkeiden kenttäseurannalle. Komission pyynnöstä laadittiin Tempus-seurantavierailuopas 1999/2000, ja kumppanimaiden osallistujille annettiin päivän mittainen koulutus.

Kansalliset Tempus-toimistot ja maakohtaiset toimipisteet suorittivat vuoden alkupuoliskon aikana 135 Tempus Phare -hankkeiden kenttäseurantavierailua. Tempus Tacis -ohjelman piirissä Tacisin ulkoiset seuranta- ja arviointiryhmät jatkoivat edelleen kenttäseurantavierailujen tekemistä Tacisin eurooppalaisissa yhteishankkeissa.

Sopimusvuoden 1998/99 Tempus Phare ja Tacis -eurooppalaisten yhteishankkeiden vuosikertomusten ja loppuraporttien taloudellinen arviointi aloitettiin helmikuussa 2000. Vuoden 2000 kuluessa oli määrä arvioida kaikkiaan 822 Phare- ja 137 Tacis-raporttia.

Samanaikaisesti viimeisteltiin edellisten vuosien hankkeiden arviointia sekä eurooppalaisten yhteishankkeiden osalta että muiden Tempus-ohjelman yhteistyötoimien, kuten täydentäviä ja suppeita toimia koskevien hankkeiden, eurooppalaisten yhteisverkostojen sekä yksittäisten liikkuvuusapurahojen osalta. Touko- ja kesäkuun kuluessa saatiin valmiiksi keskeneräiset Pharen eurooppalaisten yhteishankkeiden raporttien arvioinnit sopimusvuosilta 1993/94, 1994/95 ja 1995/96, ja näiden vuosien eurooppalaiset yhteishankkeet on saatettu loppuun.

Vuonna 1999 käynnistetyn 115 hanketta kattaneen tilintarkastuskampanjan tarkastuskertomusten seuranta eteni yhteistyössä komission kanssa. Samanaikaisesti aloitettiin uusi tilintarkastuskampanja, joka koskee 88 Phare- ja 35 Tacis-hanketta. Ensimmäiset raporttiluonnokset vastaanotettiin toukokuussa.

Huhtikuussa varainkäytön valvontaryhmään liittyi kaksi uutta henkilökunnan jäsentä.

Tempuksen julkaisut, tiedotus ja tapahtumat

Vuoden alkupuoliskon aikana ilmestyi joukko Tempus-julkaisuja, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, ja lisää on tulossa. Näihin sisältyivät seuraavat julkaisut:

* Tempuksen toiminnasta kertovat tiedotuslehtiset

* Uudet tiedotuslehtiset käsittelivät Tempus-ohjelmaa yleensä (3 esittelylehtistä) tai ne oli suunnattu Tempus Tacis -maille (kaikki maat paitsi Tadzhikistan), Albanialle, Bosnialle ja Herzegovinalle ja entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sekä EU:n jäsenvaltioille.

* Kahden vuoden välein julkaistava Tempus-hakuopas ilmestyi vuonna 1999, ja vuonna 2000 siihen laadittiin kaikilla EU-kielillä ja venäjäksi lisäys, joka sisältää tarkemmat tiedot yhteistyöstä Tadzhikistanin, Valko-Venäjän ja Kroatian kanssa.

Tapahtumien osalta säätiö avusti komissiota Brysselissä 23.-24. maaliskuuta 2000 pidetyn Tempus Tacis -hankkeiden edustajien kokouksen järjestelyissä. Kokous keräsi yhteen yli 140 hankkeen edustajat Uusien itsenäisten maiden ja Mongolian hiljattain valituista hankkeista.

Tempus-osasto piti yhteyttä Romanian kansalliseen Tempus-toimistoon valitakseen ja toimittaakseen julkaisuja ja asiaankuuluvaa materiaalia Bukarestissa 18.-20. kesäkuuta pidettyä 4. opetusministerien konferenssia varten. Lisäksi Sarajevossa 15.-16. kesäkuuta pidetyssä alueellisessa Tempus-seminaarissa jaeltiin runsaasti Tempus-materiaalia.

Vuonna 2001 kehiteltävän Tempus-hanketietojärjestelmän valmistelut aloitettiin vuonna 2000. Ehdotettu järjestelmä muovautuu Internet-pohjaiseksi tietokannaksi, ja sillä rohkaistaan Tempus-ohjelmien tulosten laajempaa levittämistä sekä parannetaan verkostoitumisen ja sähköisten keskustelufoorumien mahdollisuuksia.

Säätiön Tempus-osasto tarjosi täyden logistisen tuen alueelliselle "instituutioiden rakentaminen kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi" -seminaarille, joka järjestettiin Skopjessa (Makedonia) 24.-25. marraskuuta 2000. Kokoukseen osallistui kaksi Tempus-osaston jäsentä, jotka johtivat puhetta toisessa rinnakkaisista pankkitoiminta- ja rahoitustyöryhmistä. Täysistunnossa pidettiin esitys aiheesta "Tempus-instituutioiden kehittämishankkeen suunnittelu".

>TAULUKON PAIKKA>

Vuoden 2000 Tempus-ohjelmaan liittyvät julkaisut

3. Yhteistyö muiden EU:n elinten kanssa

Säätiö jatkoi yhteistoimintaansa muiden EU:n elinten kanssa yhteisesti kiinnostavissa asioissa. Erillisvirastojen johtajien vuotuinen kokous komission pääsihteerin kanssa pidettiin Brysselissä helmikuussa. Tällöin virastoilla oli mahdollisuus ottaa esiin laajentumisen, toimintaan perustuvan talousarvioiden laadinnan ja varainhoitoasetuksen uudistuksen kaltaisia kysymyksiä, jotka johtuvat etenkin Kinnockin tekemistä uudistuksista komissiossa. Lisäksi virastojen johtajat kokoontuivat kesäkuussa Brysseliin tapaamiseen Euroopan Parlamentin budjettivaliokunnan kanssa ja esittivät vuoden 2001 talousarvioesityksensä.

Säätiö otti myös edelleen osaa useita virastoja ja muita EU:n elimiä käsittävän yhteisen tukipalvelun toimintaan soveltaakseen ja kehittääkseen SI2-järjestelmää, talousarvion ja varainhoidon hallinnan välinettä.

Säätiö toimi edelleen yhteistyössä CEDEFOPin kanssa Thessalonikassa useissa yhteistä mielenkiintoa herättäneissä kysymyksissä, kuten skenaariohanke, ammattikoulutuksen rahoitusta käsittelevä yhteinen konferenssi entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (järjestettiin kesäkuussa Mavrovossa) sekä sosiaaliseen vuoropuheluun ammatillisessa koulutuksessa liittyvä hanke. Vuoden aikana järjestettiin useita yhteiskokouksia.

Nämä kaksi virastoa sopivat yhdessä komission kanssa hakijamaiden erityistarpeet huomioon ottavan lähiyhteistyöstrategian kehittämisestä liittymisen valmisteluprosessia varten. Päämääränä optimoida hakijamaiden vähittäinen osallistuminen EU:n politiikan kehittämiseen ammatillisen koulutuksen alalla. Tämä yhteistyö perustuu kummankin viraston omalle toimivallalle ja pyrkimykselle hyödyntää kummankin vahvuuksia ja kokemusta toisiaan täydentäen. Tätä varten virastot laativat yhteistä asiakirjaa, joka jätetään kummankin hallintoneuvoston kokoukselle alkuvuodesta 2001.

4. Rahoituskertomus

4.1. Rahoitusvarat

Säätiö saa Euroopan yhteisön talousarviosta vuotuisen määrärahan, joka kattaa hallintokulut sekä vuotuisen työohjelman toimintamenot (vuoden 2000 määräraha oli kaikkiaan 16,2 miljoonaa euroa).

Säätiö myös hallinnoi edelleen Euroopan unionin eri avustusohjelmista myönnettyä rahoitusta, joka myönnetään Phare- ja Tacis-ohjelmien hallinnointiin komission puolesta ja komission kanssa allekirjoitettujen sopimusten perusteella. Vuonna 2000 säätiö käytti ammattikoulutushankkeisiin noin 27 miljoonaa euroa Phare- ja Tacis-sopimusvaroja (tarkemmat tiedot sivulla 47). Säätiö antaa komissiolle teknistä apua Tempus-ohjelmassa, ja se hallinnoi noin 136 miljoonan euron Tempus Phare -varoja sekä 97 miljoonan euron Tempus Tacis -varoja (erittely sivulla 49).

4.2. Vuoden 2000 talousarvion toteutuminen

Vuoden 2000 tiukan talousarviokehyksen ja ennalta arvaamattomien tapahtumien vuoksi säätiö esitti seuraavaa kahta varainsiirtoa osastojen 1 ja 2 lukujen välillä.

* Jotta kaikki vuoden 2000 työohjelman toiminnot olisi pystytty toteuttamaan, matkabudjettia lisättiin 50 000 eurolla (kyseistä budjettia oli leikattu 40 000 eurolla vuoteen 1999 verrattuna). Tämän mahdollistivat työhönotossa ja muissa henkilöstökuluissa saavutetut säästöt.

* Säätiöön kohdistuneiden murtoyritysten johdosta turvallisuuden tasoa jouduttiin nostamaan. Lisäksi ylläpitokustannukset oli sopeutettava todellisiin vuosikustannuksiin. Myös jakelukustannuksia oli lisättävä Välimeren maiden lisääntyneen toiminnan vuoksi.

Hallintoneuvosto hyväksyi talousarvion muutoksen marraskuussa 2000. Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarvion toteutuminen (euroina) 31. joulukuuta 2000:

>TAULUKON PAIKKA>

4.3. Euroopan koulutussäätiön varainhoito- ja hallintajärjestelmän arviointi

Kevään 2000 kuluessa varainhoidon valvoja ryhtyi arvioimaan säätiön varainhoito- ja hallintojärjestelmää. Huhtikuussa valmistuneesta raportista kävi ilmi monia varainhoidossa ilmenneitä heikkouksia ja monista (sekä järjestelmien että henkilöstön) muutoksista aiheutunut monimutkaisuus ja puutteellinen vakauttaminen.

Loppuvuodesta 1999 ja ennen varainhoidon valvojan arviointia säätiö tilasi ulkopuoliselta yritykseltä varainhoitojärjestelmien täytäntöönpanotutkimuksen, joka kohdistui säätiön talousarviokirjanpitojärjestelmään SI2 ja jonka tarkoituksena oli tehostaa sen käyttöä säätiössä. Tutkimuksessa todettiin, että säätiö ei käytä järjestelmän mahdollisuuksia täysimääräisesti hyväkseen.

Säätiö hyväksyi useimmat näiden kahden raportin kommenteista ja laati niiden vastineeksi toimintasuunnitelman. Eräiden ongelmien ratkaisu kuitenkin riippuu SI2-järjestelmään liittyvistä teknisistä kysymyksistä, jotka eivät ole säätiön hoidossa. Näiltä osin kehitys riippuu järjestelmän tuottajan (budjettipääosaston) toimista, eikä säätiö voi suoraan vaikuttaa siihen.

Kuten varainhoidon valvoja totesi heinäkuisissa kommenteissaan, toimintasuunnitelma oli alkujaan liian kunnianhimoinen ja perustui toiveikkaaseen olettamukseen, että riskitekijöitä olisi erittäin vähän. Tämä erittäin optimistinen kuvitelma ei kuitenkaan toteutunut. Ensinnäkin uuden atk-pohjaisen talousarvion käsittelyjärjestelmän, SI2:n, vaadittu asennus lykättiin alkukesästä syyskuun viimeiseen viikkoon, ja testausvaiheeseen päästiin vasta lokakuussa. Niinpä monien varainhoitojärjestelmää koskevien suositusten toimeenpanoa on lykätty kolmella tai neljällä kuukaudella pitkälle vuoden 2001 alkupuoliskolle.

Työt ovat kuitenkin käynnissä kaikilla toimintasuunnitelman aloilla lukuun ottamatta niitä puolia, joihin odotetaan teknisiä ratkaisuja budjettipääosastolta tai komission hallinnonuudistuksen jatkokehitystä (esim. varainhoitoasetus, varainhoidon valvonta, tilintarkastukset). Varainhoidon valvontajärjestelmän käyttöpäällikön nimittäminen vaikutti huomattavasti toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

Näitä varainhoidon hallinnan kehityssuuntauksia tuettiin samanaikaisella säätiön hallinnollisten ja keskuspalveluiden arvioinnilla. Sen päätarkoituksena oli lisätä tehokkuutta ja koordinointia nimittämällä hallinnollisten ja keskuspalveluiden johtaja ja määrittelemällä uudelleen entisten keskuspalveluosastojen roolit, niin että niistä muodostui neljä uutta yksikköä. Näiden yksiköiden roolit määriteltiin tutkimalla työn kulkua ja eri palveluiden välisiä yhteyksiä.

4.4. Yhteinen tukipalvelu

Vuosi 2000 oli EU:n erillisvirastojen yhteisen tukipalvelun SI2:n toinen toimintavuosi. Tukipalveluun kuuluu tällä hetkellä yksitoista jäsentä [2], ja sen tehtävänä on luoda ja toteuttaa yhteinen tuki- ja kehitysrakenne uusille atk-pohjaisille talousarvio- ja kirjanpitojärjestelmille. Tukikeskus päätettiin alkuvuodesta 2000 siirtää säätiöstä budjettipääosastolle SI2-kehitysryhmän valvonnassa, mikä mahdollisti läheisemmän ja suoremman yhteistyön tuki- ja kehitystoiminnan välillä. Kesäkuussa konsortion puheenjohtajuus sekä varainhoito siirtyivät Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiölle (Dublin).

[2] Euroopan koulutussäätiö (Torino), Euroopan ympäristökeskus (Kööpenhamina), Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto (Bilbao), Euroopan unionin elinten käännöskeskus (Luxemburg), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (Lissabon), Yhteisön kasvilajikevarasto (Anters), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Dublin), talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea (Bryssel), Euroopan jälleenrakennusvirasto (Kosovo) sekä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (Wien).

5. Henkilöstö

Vuoden 2000 lopussa säätiön palveluksessa oli henkilöstökaavion sisältämät 130 henkilöstön jäsentä, joista noin 110 oli väliaikaisia toimihenkilöitä. Useita avaintoimia oli kuitenkin julistettu avoimiksi hallintoneuvostossa sovittujen keskipitkän aikavälin vaatimusten täyttämiseksi. Henkilöstön luokitukset ja kansalaisuudet käyvät ilmi seuraavista taulukoista.

5.1. Henkilöstö- ja organisaatiokaavio

1. Väliaikaiset toimihenkilöt

Taulukko A: Väliaikaisten toimihenkilöiden määrä ura-alueen ja kansalaisuuden mukaan 31. joulukuuta 2000

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko B: Henkilöstömuutokset vuonna 2000

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko C: Säätiön muun henkilöstön määrä ja luokittelu vuoden 2000 lopussa

Paikalliset toimihenkilöt // 11

Komennuksella olevat kansalliset asiantuntijat // 5

6. Hallintoneuvosto

Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2000 poikkeuksellisesti kolme kertaa: 15. helmikuuta, 14. huhtikuuta ja 27. marraskuuta.

Hallintoneuvoston helmikuun kokouksessa

* merkittiin tiedoksi johtajan edistymiskatsaus säätiön työstä

* myönnettiin johtajalle vuoden 1998 talousarvion toteutusta koskeva vastuuvapaus ja merkittiin tiedoksi vuoden 1999 alustavat menotiedot

* hyväksyttiin vuoden 2000 kokonaistalousarvio, jonka suuruus oli 16,2 miljoonaa euroa

* hyväksyttiin vuoden 2000 työohjelma, jossa sovellettiin komission käyttämää toimintopohjaista talousarvion laadintatapaa

* hyväksyttiin ylennystä koskeva ehdotus ja esitetty henkilöstösuunnitelma

* hyväksyttiin ylimääräisen väliaikaisen toimen perustaminen henkilöstösuunnitelmaan (yhteisen tukipalvelun järjestelmänvalvoja).

Hallintoneuvoston huhtikuisessa kokouksessa keskityttiin henkilöstöresurssien kehittämisen kasvavaan merkitykseen maaliskuussa pidetyn Lissabonin huippukokouksen jälkeen sekä tämän johdosta ilmenneeseen tarpeeseen määritellä selkeämmin säätiön rooli ulkosuhteiden politiikkojen muuttuessa.

Hallintoneuvosto sopi säätiön roolista seuraavaa:

* Säätiö on ennen kaikkea havainto- ja huippuosaamiskeskus, joka pyrkii keräämään uusimmat tiedot ammattikoulutuksen kehityksestä kumppanimaissa. Tähän tehtävään sisältyy

- - etenkin Euroopan unionista lähtöisin olevista tutkimuksista ja hyvistä esimerkeistä tiedottaminen ja näiden edistäminen

- - tuen ja neuvojen tarjoaminen niitä kaipaaville maille

- - aktiivinen ja järjestelmällinen osallistuminen Euroopan unionin ammatillisiin koulutusohjelmiin ja -hankkeisiin

- - jäsen- tai muiden valtioiden hankkeiden hallinnoiminen

- - seurannasta, arvioinneista ja tutkimustyöstä huolehtiminen.

* Tähän tavoitteeseen päästäkseen säätiön on

- - pidettävä toimintaansa yllä

- - osallistuttava täysimittaisesti komission kanssa Phare-, Tacis, MEDA- ja CARDS-ohjelmien ammatilliseen koulutukseen liittyvien toimien hankekausiin

- - osallistuttava Euroopan jälleenrakennusviraston työhön

- - autettava komission pyynnöstä hakijamaita valmistautumaan Euroopan sosiaalirahastoon osallistumiseen ja kansallisten työllisyysstrategioiden kehittämiseen

- - toimittava läheisessä yhteistyössä CEDEFOPin ja muiden huippuosaamiskeskusten kanssa tavoittaakseen julkaisujen ym. kohdeyleisöt

- - toimittava komission ja jäsenvaltioiden poliittisessa ohjauksessa kuitenkin niin, että säätiöllä on riittävä vapaus toimia komissiolle ja hallintoneuvostolle vastaavan johtajansa täyden toimivallan alaisuudessa.

Hallintoneuvosto hyväksyi vuoden 2001 talousarvioesityksen, jonka summa oli 16,8 miljoonaa euroa. Tästä summasta 600 000 euroa talletettiin vararahastoon, kunnes säätiö saisi valmiiksi ehdotuksensa vuoden 2001 työohjelman toteuttamisen vaatimien henkilöstöresurssien rakenteesta ja tasosta. Kyseisessä työohjelmassa korostettiin säätiön roolia asiantuntija- eikä niinkään ohjelmien hallinnointikeskuksena hallintoneuvoston sopimien strategisten suuntaviivojen mukaisesti.

Kolmannessa 27. marraskuuta pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa

1. merkittiin tiedoksi johtajan edistymiskatsaus säätiön työstä

2. myönnettiin johtajalle vuoden 1998 talousarvion täytäntöönpanoa koskeva vastuuvapaus ja merkittiin tiedoksi vuoden 2000 alustavat menotiedot

3. hyväksyttiin vuoden 2001 kokonaistalousarvio, jonka suuruus oli 16,8 miljoonaa euroa

4. hyväksyttiin vuoden 2001 työohjelma, jossa sovellettiin komission käyttämää toimintopohjaista talousarvion laadintatapaa

5. hyväksyttiin vuoden 2002 alustava talousarvioesitys, jonka summa oli 16,8 miljoonaa euroa

6. hyväksyttiin keskipitkän aikavälin henkilöstöresurssi- ja talousarvionäkymä vuosille 2002-2004.

Komission yksiköt ja säätiö ovat käyneet huhtikuusta 2000 saakka "strukturoitua vuoropuhelua", jolla valmistellaan vuoden 2001 työohjelmaa ja talousarviota. Toinen tärkeä tavoite on ollut sopia säätiön talousarvion ja henkilöstöresurssien keskipitkän aikavälin kehitysstrategiasta. Hallintoneuvoston keskipitkän aikavälin näkymän hyväksymistä koskeva päätös merkitsee, että säätiöllä on nyt selkeä käsitys resursseista, joiden mukaan suunnitella tulevaisuuttaan asiantuntijakeskuksena hallintoneuvoston edellisissä kokouksissa käytyjen keskustelujen mukaisesti.

LIITTEET

Liite 1 - Säätiön toiminta vuonna 2000

I Hakijamaat

>TAULUKON PAIKKA>

II Kaakkois-Eurooppa

>TAULUKON PAIKKA>

III Uudet itsenäiset valtiot ja Mongolia

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

VI Välimeren alue

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 2 - Budjetti- ja muut varat

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 3 - Sopimukset

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 4 - Tempus-ohjelman teknistä apua koskevat sopimukset

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 5 - Henkilöstökaavio

>VIITTAUS KAAVIOON>

Liite 6 - Säätiön hallintoneuvoston jäsenluettelo

Euroopan komissio

Puheenjohtaja // Domenico Lenarduzzi

Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston varapääjohtaja

Euroopan komissio

Euroopan komissio

Jäsen // Catherine Day

Ulkosuhteiden pääosaston varapääjohtaja

Euroopan komissio

Euroopan komissio

Jäsen // Matthias Ruete

Laajentumisasioiden pääosasto

Euroopan komissio

Itävalta

Jäsen // Wolfgang Lentsch

Pääjohtaja

Liittovaltion talousministeriö

Itävalta

Varajäsen

// Gottfried Tauchner

Teknisen ja ammatillisen koulutuksen pääosaston johtaja

Liittovaltion opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö

Belgia

Jäsen // Micheline Scheys

Koulutuspolitiikan koordinointiosaston päällikkö

Flaaminkielisen yhteisön opetusministeriö

Belgia

Varajäsen // Ei vielä nimitetty

Tanska

Jäsen // Kaj Holbraad

Keski- ja Itä-Euroopan yksikön vanhempi neuvonantaja

Opetusministeriö

Tanska

Varajäsen // Merete Pedersen

Ammatillisen koulutusosaston pääneuvonantaja

Opetusministeriö

Suomi

Jäsen // Timo Lankinen

Hallitusneuvos/Ammatillisen koulutuksen johtaja

Opetusministeriö

Suomi

Varajäsen // Ossi V. Lindqvist

Kuopion yliopisto

Ranska

Jäsen // Jacques Maire

Euroopan ja kansainvälisten asioiden valtuutettu

Työllisyys- ja solidaarisuusministeriö

Ranska

Varajäsen // Jacques Mazeran

DRIC:n projektipäällikkö

Opetus-, tiede- ja teknologiaministeriö

Saksa

Jäsen // Peter Thiele

Hallitusjohtaja - EU-kysymykset, koulutuspoliittinen yhteistyö

Liittovaltion opetus- ja tiedeministeriö

Saksa

Varajäsen // Georg Seletzky

Ammatillisen koulutuksen ryhmänjohtaja

Opetus-, tiede- ja tutkimusministeriö

Kreikka

Jäsen // Panagiotis Maistros

Puheenjohtaja

Ammattikoulutusjärjestö OEEK

Kreikka

Varajäsen // Haralambos Loukissas

Eurooppa- ja kansainvälisten asioiden osaston johtaja

Ammattikoulutusjärjestö OEEK

Irlanti

Jäsen // Eugene Forde

Johtava hallintovirkamies, työvoimakehitysjaos

Yritystoiminta-, kauppa- ja työministeriö

Irlanti

Varajäsen // Thomas Murray

Avustava johtava hallintovirkamies

Yritystoiminta-, kauppa- ja työministeriö

Italia

Jäsen // Gianpaolo Scarante

PECO-ohjelman koordinoija

Ulkoministeriö

Italia

Varajäsen // Luciano Gallino

Yhteiskuntatieteiden dosentti, kasvatusopin laitos

Torinon yliopisto

Luxemburg

Jäsen // Gilbert Engel

Professori, insinööri

Opetusministeriö

Luxemburg

Varajäsen // Edith Stein

Talousattasea

Luxemburgin kauppakamari

Alankomaat

Jäsen // Ei vielä nimitetty

Alankomaat

Varajäsen // Arie Ijzerman

Kansainvälisen politiikan osaston apulaisjohtaja

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö

Portugali

Jäsen // Francisco Caneira Madelino

Työllisyys- ja ammattikoulutusinstituutti

Portugali

Varajäsen // Armando Marques Aleixo

Ammattikoulutusministeriön johtaja

Yritys- ja ammattikoulutusinstituutti

Espanja

Jäsen // María José Muniozguren Lacano

Ammatillisen koulutuksen apulaisjohtajan tekninen neuvonantaja

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Espanja

Varajäsen // Rosario Martín Herranz

Kansallisen tutkintoinstituutin metodologia- ja arviointiosaston johtaja

Työllisyys- ja sosiaaliministeriö

Ruotsi

Jäsen // Dan Fagerlund

Kansallisen opetusviraston vanhempi neuvonantaja

Opetus- ja tiedeministeriö

Ruotsi

Varajäsen // Johan Lindell

Opetus- ja tiedeministeriö

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsen // Gordon Pursglove

Opetus- ja työministeriö - EY-koulutusosasto

Yhdistynyt kuningaskunta

Varajäsen // Melanie Speight

EU:n Keski- ja Itä-Euroopan osaston koordinoija

Kansainvälinen kehitysosasto

Liite 7 - Säätiön järjestämät tapahtumat vuonna 2000

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 8 - Julkaisut

Yleisjulkaisut

Euroopan koulutussäätiön toimintakertomus 1999 (DA/DE/EN/ES/FI/FR/GR/IT/NL/PT/SV)

Raportti säätiön toiminnasta ja sen tuloksista vuonna 1999

Euroopan koulutussäätiön työohjelma 2000 (EN/FR/DE/IT/ES/RU)

Työohjelma 2000 sisältää täyden selostuksen säätiön tulevista toimista ja ensisijaisista tavoitteista seuraaville kolmelle vuodelle nykytiedon valossa ja ilmentää kehitysprosessia, joka tällä hetkellä vaikuttaa säätiön työn laajuuteen ja sisältöön.

Tietoa ja tilastoja ammatillisista koulutusjärjestelmistä

Useita maita kattava Tacis-raportti (EN/RU)

Tämä raportti, jonka Euroopan koulutussäätiö on koostanut kansallisten havaintokeskusten verkostonsa avulla, on Tacis-maiden kohdalla ensimmäinen ja kattaa aikavälin 1995-1997. Raportti valaisee alueen ammatillisen koulutuksen tärkeimpiä suuntauksia ja tilastoja ja sisältää perustelut ammatillisen koulutusuudistuksen tukemiselle. Raportti täydentää säätiön Tacis-avainindikaattorit 2000 -julkaisua.

Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansallisten havaintokeskusten raportit (EN)

Kokoelma Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden kansallisten havaintokeskusten raportteja. Raportit on laadittu Euroopan koulutussäätiön määrittelemän rakenteen pohjalta, ja ne sisältävät yksityiskohtaista tietoa kyseisten maiden ammatillisista koulutusjärjestelmistä.

Avainindikaattorit-tietolehtinen - Keski- ja Itä-Eurooppa (EN)

Joukko tietolehtisiä, jotka sisältävät keskeistä tietoa Keski- ja Itä-Euroopan ammatillisesta koulutuksesta

Phare-avainindikaattorit 2000 (EN)

Joukko tietolehtisiä, jotka sisältävät keskeistä tietoa Keski- ja Itä-Euroopan ammatillisesta koulutuksesta

Tacis-avainindikaattorit 2000 (EN)

Tämä raportti, jonka Euroopan koulutussäätiö on koostanut kansallisten havaintokeskusten verkostonsa avulla, on Tacis-maiden kohdalla ensimmäinen ja kattaa aikavälin 1995-1997. Raportti valaisee alueen ammatillisen koulutuksen tärkeimpiä suuntauksia ja tilastoja ja sisältää perustelut ammatillisen koulutusuudistuksen tukemiselle.

Ammatillinen koulutus ja työmarkkinat

Standardit-käsikirjojen kolmas osa (EN/RU)

Tämä on Euroopan koulutussäätiön standardeille omistetun julkaisusarjan kolmas osa. Uudessa käsikirjassa pohditaan kolmea peruskysymystä, joiden tarkoituksena on varmistaa asianmukaisuus.

* Miten työmarkkinoiden muutoksia ja suuntauksia tulisi arvioida-

* Miten ammatillisten koulutusjärjestelmien tulisi reagoida näihin muuttuviin tarpeisiin-

* Miten voidaan varmistaa, että yritykset laatia asianmukaisia standardeja ovat onnistuneet-

Raportin keskeinen sanoma on, että ammatillisen koulutuksen perustaa on laajennettava ja sen on muututtava joustavammaksi, jotta voitaisiin varmistaa sen nopea ja joustava reagointi työmarkkinoiden ja liike-elämän tarpeisiin.

Kansainvälinen standardien kehittämisen käsikirja (EN)

Kansainvälinen ammatillisen koulutuksen standardien ja työelämän vaatimusten yhdistämisen käsikirja edistää merkityksellisempien, avoimempien ja käyttäjäystävällisempien standardien laatimisen metodologiaa (mallia), joka on selkeä ja työnantajien, työntekijöiden, kouluttajien, opiskelijoiden ja vanhempien käytettävissä ja joka voidaan tunnustaa kansainvälisesti.

Liettuan, Latvian, Puolan, Slovenian ja Slovakian tasavallan taustatutkimukset (EN)

Tämä toinen Euroopan koulutussäätiön komission tuella keräämä viiden tutkimuksen ryhmä (ensimmäiset julkaistiin vuonna 1999) sisältää viimeisimmät tiedot ja analyyseja EU:n hakijamaiden työmarkkinoiden tämänhetkisestä tilanteesta. Ne sisältävät myös laajan arvioinnin nykyisten hakijamaiden valmiuksista osallistua EU:n yhteismarkkinoihin työllisyyden ja koulutuksen alalla.

Konferenssin yhteenveto: "Kehityksen tiedot ja taidot: toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rooli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa" (EN/FR)

Yhdeksäntoista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen maan ja alueen edustajat, jotka toimivat ammatillisen koulutuksen alalla, kokoontuivat Torinoon toukokuussa 2000 keskustelemaan aluetta kohtaavista merkittävistä haasteista toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta.

Konferenssin yleisenä päämääränä oli tarjota alueen viranomaisille, johtajille ja kouluttajille hyvien käytäntöjen ja hankkeiden esimerkkejä ammatillisen koulutuksen alalla sekä edistää alueen sisäistä vuoropuhelua. Raportti sisältää täydet selostukset käydyistä keskusteluista.

Työmarkkinatiedot Euroopan sosiaalirahaston ohjelmoinnin yhteydessä (EN)

Tämä raportti sisältää Euroopan sosiaalirahaston ohjelmista käytännön esimerkkejä, jotka esiintyvät alueellisissa yhteyksissään ja valaisevat instituutioiden ja kumppanuuksien kehittämisen prosessia. Raportti myös korostaa työmarkkinoita koskevan tiedon keskeistä roolia tässä prosessissa.

Johtamiskoulutus

Pk-yritysten kasvua edistävä yrittäjäkoulutus (EN)

Raportilla on kaksi päätavoitetta:

* Tarjota konkreettista ohjausta, käytännön malleja ja ratkaisuja yrittäjäkoulutuksen tarjoajille, virastoille ja muille organisaatioille, jotka antavat tukea Keski- ja Itä-Euroopan pienille ja keskisuurille yrityksille.

* Tarjota työväline kansallisen, alueellisen ja paikallistason politiikan laatijoiden sekä kaikkien pk-yritysten kehitykseen suoraan tai epäsuorasti osallistuvien organisaatioiden käyttöön.

Keski- ja Itä-Euroopan johtamiskoulutustarpeiden arviointi (EN)

Joukko olennaisena osana kansainvälistä tutkimushanketta laadittuja raportteja useiden maiden nykyisestä koulutustilanteesta, johdon haasteiden ja strategisten ratkaisujen ketjusta, johtajien nykyisistä valmiuksista sekä näihin liittyvistä koulutustarpeista/prosesseista. Hankkeen alustava tutkimustyö suoritettiin viidessä maassa valikoiduissa tuotanto- ja palvelusektorin yrityksissä, ja sen tuloksena ilmestyivät

* Puolan, Slovenian, Bulgarian, Romanian sekä Venäjän federaation (Moskovan ja Uralin alueen) maakohtaiset raportit

* Useita maita käsittävä vertailuanalyysi.

Hankkeen toteutti Central and East European Management Development Association -järjestö (CEEMAN) yhteistyössä Euroopan koulutussäätiön kanssa.