Valtiontukien tulostaulu, toinen laitos /* KOM/2001/0782 lopull. */
Valtiontukien tulostaulu, toinen laitos (komission esittämä) Valtiontukien tulostaulu 2001, toinen laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Tulostaulun rakenne ja rajoitukset 4 2.1. Rakenne 4 2.2. Rajoitukset 5 3. Yleiskatsaus valtiontukiin Euroopan unionissa 6 3.1. Tukholman indikaattori - Onko jäsenvaltioiden myöntämän tuen määrä laskenut- 6 3.2. Valtiontuen jakaantuminen jäsenvaltioiden ja talouden päätoimialojen kesken 7 4. Tarve suunnata tukea uudelleen horisontaalisiin, alueellisiin ja koheesiotavoitteisiin 8 4.1. Valtiontuen suuntaaminen horisontaalisiin tavoitteisiin 9 4.2. Valtiontuki alueellisen kehityksen ja koheesion edistämiseen 11 4.3. Valtiontuki tietyille palvelualoille 12 5. Menettelysääntöjen noudattaminen Euroopan unionissa 13 5.1. Päätöksentekomenettely 13 5.2. Kielteiset päätökset ja valtiontuen takaisinperintä 14 6. Valtiontuki T&K-toimintaan ja sisämarkkinat 16 6.1. Valtiontuki T&K-toimintaan 16 6.2. Valtiontuki T&K-toimintaan osana yritysten T&K-menoja 17 6.3. Riskipääoma auttaa huipputeknologian alan start-up -yrityksiä 18 6.4. Valtiontuki T&K-toimintaan ja innovaatio sisämarkkinoilla 18 7. Valtiontukea käsittelevät foorumit 21 7.1. Jäsenvaltioiden foorumi 21 7.2. Euroopan parlamentin foorumi 21 Kuviot ja taulukot Kuvio 1: Useimmissa jäsenvaltioissa valtiontuen määrä suhteessa BKT:hen on alentunut vuosina 1997-1999. 6 Kuvio 2: Valtiontuen vaihteleva jakaantuminen EU:ssa vuonna 1999 7 Kuvio 3: Useimmat jäsenvaltiot ovat suunnanneet tukea uudelleen horisontaalisiin tavoitteisiin vuosina 1997-1999. 9 Kuvio 4: Yksittäisille aloille myönnetyn tuen osuus pieneni vuosina 1997-1999. 10 Taulukko 1: Aluetuki ja aluekehitys 11 Kuvio 5: Seitsemän jäsenvaltiota on vähentänyt tukea tietyille palvelualoille. 12 Kuvio 6: Kielteisten päätösten osuus jäsenvaltioittain. 14 Taulukko 2: Takaisinperimismääräykset, joiden toteuttaminen oli kesken 10.9.2001 14 Kuvio 7: Takaisinperimismääräykset, joiden toteuttaminen on kesken jäsenvaltioissa. 15 Taulukko 3: Vireillä olevat takaisinperimismääräykset ja takaisin perittävät summat jäsenvaltioittain. 15 Kuvio 8: Valtiontuki T&K-toimintaan on suhteellisen vähäistä verrattuna yritysten T&K-menoihin. 17 Kuvio 9: Varhaisvaiheen riskipääoma. 18 Taulukko 4: Valtiontuki T&K-toimintaan ja valitut innovaatiota koskevat indikaattorit. 19 1. Johdanto Tässä tulostaulun toisessa laitoksessa pyritään lisäämään entisestään avoimuutta ja parantamaan tietoisuutta valtiontukien valvonnan tarpeellisuudesta. Komissio on viime vuosina tiukentanut merkittävästi valtiontukien valvontaa ja varmistanut siten, että jäsenvaltiot myöntävät ainoastaan yhteisen edun mukaista tukea. Vuosittaisen tuen kokonaismäärä oli EU:ssa silti edelleen yli 79 miljardia euroa vuonna 1999. Vaikka tämä tuki myönnetäänkin komission hyväksymin ehdoin, sillä on kiistämättä huomattava vääristävä vaikutus kilpailuun sisämarkkinoilla. Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti tunnustavat tämän ongelman. Vuoden 2001 maaliskuussa Tukholmassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että jäsenvaltioiden olisi saatava valtiontukien määrä suhteessa BKT:hen alenemaan vuoteen 2003 mennessä ja valtiontukia olisi suunnattava uudelleen horisontaalisiin, yleistä etua koskeviin tavoitteisiin, mukaan lukien koheesiotavoitteet. [1] Vuoden 2001 joulukuussa kokoontunut energia- ja teollisuusministereiden neuvosto vahvisti nämä tavoitteet ja korosti valtiontukien tulostaulun merkitystä ja hyödyllisyyttä. [1] SN 100/01, 20 ja 21 kohta. Vaikka komissio aikoo jatkossakin noudattaa tiukkaa politiikkaa valtiontukien valvonnan alalla, lisätä avoimuutta ja valvoa tarkkaan tukitasoja, myös jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä valtiontuen vähentämiseksi ja sen suuntaamiseksi horisontaalisiin tavoitteisiin. Tätä toivottiin erityisesti Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joiden tavoitteena on tehdä Euroopan unionista maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin osaamisyhteiskunta. Jäsenvaltioiden olisi ennen kaikkea tarkasteltava uudelleen kansallista tukipolitiikkaansa, arvioitava, onko valtiontuen myöntäminen aina tarkoituksenmukaisin keino markkinoiden toiminnan riittämättömyyden korjaamiseksi ja kuinka tehokasta myönnetty tuki on ollut, ja keskitettävä tukitoimenpiteet aloille, joilla markkinoiden toiminta on selvästi todettu riittämättömäksi. Tässä tulostaulun toisessa laitoksessa komissio pyrkii kannustamaan uudelleenarviointiprosessia jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot ovat jo osallistuneet tulostaulun laatimiseen, ja jotkin jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin tulostaulun ensimmäisestä laitoksesta esittämät huomautukset on jo sisällytetty tähän laitokseen. Toiset otetaan huomioon myöhemmissä laitoksissa. Tulostauluun liittyy kiinteänä osana jäsenvaltioiden foorumi, joka on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja tukipolitiikoistaan ja tuen ennakko- ja jälkikäteisvalvonnasta. Jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan tätä aloitetta jatkossakin. 2. Tulostaulun rakenne ja rajoitukset 2.1. Rakenne Tulostaulu muodostuu viidestä osasta: Ensimmäisessä osassa luodaan yleinen katsaus valtiontukitilanteeseen jäsenvaltioissa. Tulostaulun toisessa osassa analysoidaan horisontaalista, alueellista ja alakohtaista tukea. Toistaiseksi tämä analyysi rajoittuu tehdasteollisuuteen ja palvelualaan. Kolmas osa sisältää tietoja valtiontukea koskevista komission ja jäsenvaltioiden valvontamenettelyistä. Tulostaulun neljännessä osassa pyritään käsittelemään valtiontukea laajemmassa yhteydessä osana sisämarkkinoita ja jäsenvaltioiden toteuttamia rakenteellisia uudistuksia. Valtiontuen laajempien vaikutusten vuoksi jäsenvaltiot saattavat taloudelliseen tehokkuuteen liittyvistä syistä katsoa tarpeelliseksi arvioida uudelleen valtiontukipolitiikkaansa tavalla, jolla ne menevät EY:n kilpailusääntöjen noudattamista pitemmälle. Viidenteen osaan, valtiontukifoorumiin, on koottu lähteitä ja Internet-linkkejä, joilta löytyy lisätietoja. Lopussa on tekninen liite, jossa esitetään tulostaulun jokaiseen kuvioon ja taulukkoon liittyvät tilastotiedot. Kaikki luvut ovat vuoden 1998 kiinteään arvoon. Tulevissa laitoksissa säilytetään tämä rakenne. Neljännessä osassa, joka on omistettu valtiontuen käsittelylle laajemmassa yhteydessä osana sisämarkkinoita, keskitytään myöhemmissä laitoksissa valtiontukeen muilla politiikan aloilla kuten ympäristö, pk-yritykset tai aluekehitys. Tavoitteena on mitata mahdollisuuksien mukaan tuen tehokkuutta. Tulostaulun toisen laitoksen ensimmäisessä osassa osoitetaan, kuinka valtiontuen osuus BKT:stä on muuttunut vuosina 1997-1999, ja esitetään valtiontuen osuus BKT:stä vuonna 1999 jäsenvaltioittain talouden päätoimialoilla. Toisessa osassa esitetään kuvioiden ja taulukoiden avulla, kuinka jäsenvaltiot ovat onnistuneet suuntaamaan tukea erityisaloilta horisontaalisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Kolmannessa osassa annetaan tietoja valtiontuen valvontamenettelystä ja erityisesti tiettyjen menettelyjen keskimääräisestä pituudesta. Tähän osaan sisältyy myös tietoja sääntöjenvastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperimisestä. Tulostaulun neljännessä osassa, joka on omistettu valtiontuen tarkasteluun taloudellisena välineenä sisämarkkinoilla, korostetaan tässä laitoksessa valtiontuen roolia yleisessä T&K-politiikassa. Viimeisessä osassa, foorumissa, annetaan lisätietoja jäsenvaltioiden ja myös Euroopan parlamentin toiminnasta. 2.2. Rajoitukset Tulostaulun toinen laitos kattaa Tukholmassa vuonna 2001 pidettyä Eurooppa-neuvoston kokousta edeltävät vuodet 1997-1999. Seuraavat tilastotietoja koskevat rajoitukset on otettava huomioon, kun Tukholmassa asetettuja tavoitteita tarkastellaan uudelleen vuonna 2003. Vuotta 2000 koskevat tiedot ovat saatavilla vuoden 2002 alussa. Täydelliset valtiontukea koskevat tiedot vuodelta 2003 ovat saatavilla vasta vuoden 2005 alussa, sillä jäsenvaltiot ja komissio tarvitsevat jopa vuoden valtiontukea koskevien tietojen kokoamiseen ja analysoimiseen. Tulostaulua varten kootut valtiontukea koskevat tiedot ryhmitellään päätavoitteiden mukaan. On syytä huomata, että päätavoitteet eivät voi aina antaa täysin paikkansa pitävää kuvaa lopullisista edunsaajista: esimerkiksi osa aluetuesta maksetaan itse asiassa pienille ja keskisuurille yrityksille, T&K-tukea myönnetään tietyille aloille ja niin edelleen. Sen vuoksi komissio parantaa jatkossakin kokoamiensa tietojen yksityiskohtaisuutta. Tulostaulussa käytetään useita eri indikaattoreita. On korostettava, että näiden indikaattoreiden tarkoituksena on kuvastaa todellista kehitystä yrittämättä selvittää syy-yhteyksiä. Näin ollen tulostaulussa ei tehdä päätelmiä, vaan esitetään pelkästään tosiseikkoja, joiden odotetaan kannustavan keskusteluihin, mutta ei vaikuteta keskustelujen tulokseen. On tärkeää pitää tämä mielessä tulostaulun tietoja käytettäessä. 3. Yleiskatsaus valtiontukiin Euroopan unionissa Tässä luvussa luodaan katsaus Euroopan unionissa vuosina 1997-1999 myönnetyn tuen kehitykseen ja eritellään vuonna 1999 myönnetty tuki talouden päätoimialojen mukaisesti. 3.1. Tukholman indikaattori - Onko jäsenvaltioiden myöntämän tuen määrä laskenut- Tukholmassa vuonna 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita vähentämään valtiontukea suhteessa BKT:hen vuoteen 2003 mennessä. Kuvion 1 indikaattori osoittaa, mitä jäsenvaltiot ovat tehneet neuvoston vaatimuksen täyttämiseksi. "Tukholman indikaattori" osoittaa valtiontuen vähentämisen kussakin jäsenvaltiossa vuosina 1997-1999 ennen Tukholmassa pidettyä Eurooppa-neuvoston kokousta. Komissio päivittää tämän indikaattorin vuosittain. Indikaattorin avulla kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi pystyä vuoteen 2003 mennessä vähentämään valtiontukia suhteessa BKT:hen. Kuvio 1: Useimmissa jäsenvaltioissa valtiontuen määrä suhteessa BKT:hen on alentunut vuosina 1997-1999. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom. Prosenttiyksikköinä ilmaistu muutos valtiontuen määrässä suhteessa kansalliseen BKT:hen jäsenvaltioittain vuosina 1997-1999. Lähde: kilpailun pääosasto ja Eurostat. Valtiontuki suhteessa BKT:hen on laskenut 11:ssä jäsenvaltiossa. Jäljelle jäävissä neljässä jäsenvaltiossa valtiontuki suhteessa BKT:hen on lisääntynyt. Kokonaistuen lisääntyminen Luxemburgissa, Alankomaissa ja Tanskassa johtuu rautatieliikenteelle myönnetyn tuen lisääntymisestä. Tukitason jyrkkä nousu Irlannissa on seurausta siitä, että komissio on vuodesta 1998 alkaen luokitellut valtiontueksi yhtiöveron alentamisen, jota nyt ollaan poistamassa. 3.2. Valtiontuen jakaantuminen jäsenvaltioiden ja talouden päätoimialojen kesken Valtiontuen kokonaismäärä EU:ssa suhteessa BKT:hen on laskenut tasaisesti vuodesta 1993. Vuosina 1997-1999 se laski yli 30 prosenttia. Viimeisimpien vuotta 1999 koskevien tietojen mukaan tukitaso on prosentti EU:n BKT:stä, mutta sen pienentämiseen tulevaisuudessa voi vielä olla varaa. Lisäksi jäsenvaltioiden kokonaistukitasojen välillä on vielä suuria eroja. Jäsenvaltioiden välillä on myös suuria eroja siinä, kuinka paljon talouden päätoimialat hyötyvät tuesta. Kuviossa 2 luodaan katsaus tuen jakaantumiseen jäsenvaltioiden ja talouden päätoimialojen kesken. Kuvio 2: Valtiontuen vaihteleva jakaantuminen EU:ssa vuonna 1999 >VIITTAUS KAAVIOON> Huom. Valtiontuen jakaantuminen talouden päätoimialoille jäsenvaltioittain prosentteina kansallisesta BKT:stä vuonna 1999. Erityisille palvelualoille myönnettyyn valtiontukeen sisältyvät lentoliikenne- ja rahoituspalvelut, matkailu, viestimet ja kulttuuri. Lähde: kilpailun pääosasto ja Eurostat. Irlannissa ja Suomessa valtiontuki prosentteina BKT:stä oli yli 1,5 prosenttia vuonna 1999, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa valtiontuki prosentteina BKT:stä oli alle 0,5 prosenttia. Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi tukitasot ovat EU:n keskiarvon alapuolella myös Ruotsissa, Alankomaissa, Italiassa ja Kreikassa. Tehdasteollisuuden, hiiliteollisuuden ja palvelualan osuus prosentteina kokonaistuesta vaihteli Luxemburgin 16 prosentista Portugalin 69 prosenttiin. Maataloudelle ja kalastukselle myönnetyn tuen osuus oli Saksassa ainoastaan 7 prosenttia kokonaistuesta, kun Suomessa maataloustuen osuus oli niinkin korkea kuin 73 prosenttia. Rautatiealalle myönnetyn tuen osuus oli suurin Luxemburgissa ja pienin Suomessa. Teknisessä liitteessä esitetään lisätietoja valtiontuesta jokaista työssäkäyvää henkilöä kohden (ks. taulukko 0). 4. Tarve suunnata tukea uudelleen horisontaalisiin, alueellisiin ja koheesiotavoitteisiin Tukholmassa ja Lissabonissa pidetyissä Eurooppa-neuvostoissa jäsenvaltiot tunnustivat tarpeen suunnata tukea yksittäisten yritysten tai alojen tukemisesta yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin, joihin kuuluvat myös koheesiotavoitteet. Näin ollen tulostaulussa keskitytään näihin tavoitteisiin. Tässä laitoksessa keskitytään näiden tavoitteiden saavuttamiseen tehdasteollisuuden, hiiliteollisuuden ja palveluiden alalla. Suurelle osalle maatalous- ja kalastusalasta on perinteisesti myönnetty paljon tukea yhteisön talousarviosta. Näitä aloja analysoidaan erikseen tulevissa tulostauluissa. Rautatieliikenteen alalla taloudellista tukea myönnetään tavallisesti yrityksille korvauksena julkisen palvelutehtävän hoitamisesta. Tällaiset korvaukset on vapautettu [2] EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesta pakollisesta valtiontuen arvioinnista. Sen vuoksi tässä luvussa ei käsitellä tukea maataloudelle, kalastukselle ja rautatieliikenteelle. [2] Neuvoston asetuksen N:o 1191/69 17 artikla. 4.1. Valtiontuen suuntaaminen horisontaalisiin tavoitteisiin Horisontaalisiin tavoitteisiin myönnettävän valtiontuen eli tuen, jota ei ole kohdistettu tietyille toimialoille tai maantieteellisille alueille, katsotaan tavallisesti vääristävän kilpailua vähemmän kuin alakohtainen ja tapauskohtainen tuki, jollaista on esimerkiksi pelastamis- ja rakenneuudistustuki. Horisontaalisesti kaikille aloille myönnetty tuki ei ole yhtä valikoivaa kuin muunlaiset tuet. Näin ollen sen myönteinen vaikutus markkinoiden toiminnan riittämättömyyden korjaamiseen korvaa todennäköisemmin sen kielteiset kilpailuvaikutukset. Tutkimus ja kehitys, ympäristönsuojelu ja energian säästäminen sekä pk-yritysten tukeminen ovat tärkeimpiä valtiontuella edistettäviä horisontaalisia tavoitteita. Sekä Tukholmassa että Lissabonissa kokoontuneet Eurooppa-neuvostot pyysivät jäsenvaltioita suuntaamaan tukia alakohtaisesta ja tapauskohtaisesta tuesta uudelleen näihin yhteisön edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin. Kuvio 3 osoittaa, missä määrin jäsenvaltiot ovat suunnanneet tukea uudelleen horisontaalisiin tavoitteisiin vuosina 1997-1999. Komissio päivittää tätä indikaattoria vuosittain seuratakseen kehitystä jäsenvaltioissa. Kuvio 3: Useimmat jäsenvaltiot ovat suunnanneet tukea uudelleen horisontaalisiin tavoitteisiin vuosina 1997-1999. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom. Prosenttiyksikköinä ilmaistu muutos horisontaalisiin tavoitteisiin (pk-yritykset, ympäristö ja energiansäästö, pk-yritysten kaupankäynti, työllistäminen ja koulutus) myönnetyn tuen osuudessa kokonaistuesta vuosina 1997-1999 ilman tukea maataloudelle, kalastukselle ja rautatieliikenteelle. Lähde: kilpailun pääosasto. Horisontaalisiin tavoitteisiin EU:ssa myönnetyn tuen suhteellinen osuus verrattuna alueellisiin tai alakohtaisiin tavoitteisiin on kasvanut lähes 12 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 1999. Sitä vastoin suhteellinen osuus on pienentynyt Alankomaissa, Itävallassa ja Irlannissa. Kuvio 4 osoittaa, että erityisaloille myönnetyn tuen osuus EU:ssa verrattuna alueellisiin tai horisontaalisiin tavoitteisiin on pienentynyt 1,6 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 1999, vaikka osuus onkin kasvanut Luxemburgissa, Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Belgiassa. Kuvio 4: Yksittäisille aloille myönnetyn tuen osuus pieneni vuosina 1997-1999. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom. Prosenttiyksikköinä ilmaistu muutos hiiliteollisuudelle ja yksittäisille tehdasteollisuuden aloille ja palvelualoille myönnetyn kokonaistuen määrässä (ilman tukea maataloudelle, kalastukselle ja rautatieliikenteelle) vuosina 1997-1999. Lähde: kilpailun pääosasto. EU:n tasolla kehitys on jo kulkemassa Eurooppa-neuvoston toivomaan suuntaan. Hiiliteollisuudelle ja yksittäisille palvelu- ja tehdasteollisuuden aloille myönnetyn tuen osuus kokonaistuesta oli silti edelleen yli 30 prosenttia vuonna 1999. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on vielä lisättävä ponnistelujaan, jotta pystyttäisiin saavuttamaan alakohtaisista tavoitteista horisontaalisiin tavoitteisiin siirtymistä koskeva tavoite. 4.2. Valtiontuki alueellisen kehityksen ja koheesion edistämiseen Sekä Tukholmassa että Lissabonissa kokoontuneet Eurooppa-neuvostot kehottivat jäsenvaltioita lisäksi siirtämään painopisteen alueellisen kehityksen ja koheesiotavoitteiden tukemiseen. Tässä luvussa esitetään yhtäältä 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla myönnetyn kansallisen aluetuen ja yhteisön aluekehitysrahastosta (tavoite 1) yrityksille suoraan myönnetyn tuen määrä ja toisaalta tukialueiden suhteellinen talouskasvu. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla myönnetty aluetuki ei sisälly taulukkoon 1. Taulukko 1: Aluetuki ja aluekehitys >VIITTAUS KAAVIOON> Huom: Kaikki luvut ovat vuosien 1996-1998 keskiarvoja. Positiivinen BKT:n kasvuero (+) merkitsee sitä, että kasvu on kansallisilla tukialueilla kansallista keskiarvoa nopeampaa, kun taas miinusmerkki (-) merkitsee sitä, että kasvu on tukialueilla kansallista keskiarvoa hitaampaa. (*) Koska Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa kaikki alueet ovat tukialueita, kansallisen BKT:n kasvuero ilmoitetaan suhteessa EU:n keskiarvoon. Taulukko sisältää aluetuen, joka on myönnetty 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla, sekä aluekehitysrahastosta myönnetyn tuen (tavoitteen 1 toimenpiteet) tukialueilla. Tukialueet ovat 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja alueita (voimassa 31.12.1999 saakka). Lähde: kilpailun pääosasto, aluepolitiikan pääosasto ja Eurostat. Taulukko 1 osoittaa, että vuosien 1996-1998 aikana kansallinen aluetuki prosentteina tukialueiden BKT:stä oli EU:n keskiarvon yläpuolella Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Lisäksi aluekehitysrahastosta yrityksille myönnetty suora tuki prosentteina tukialueiden BKT:stä on EU:n keskiarvon yläpuolella Portugalissa, Kreikassa ja Espanjassa. Kreikassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa ja Portugalissa tukialuiden BKT kasvoi muiden alueiden BKT:tä nopeammin vuosina 1996-1998. 4.3. Valtiontuki tietyille palvelualoille Tuki tiettyjen palvelualojen tukemiseen, erityisesti kun se myönnetään pelastamis- ja rakenneuudistustukena, on omiaan vääristämään kilpailua enemmän kuin tuki, joka on suunnattu horisontaalisiin tavoitteisiin. Tietyille palvelualoille, nimittäin lentoliikenteelle, rahoituspalveluille, matkailulle, viestintävälineille ja kulttuurille [3], suunnatun tuen pääosa suosii toimintoja, joiden merkitys on jatkuvasti kasvussa, kuten matkailua, tai aloja, joilla kilpailu on vapautettu äskettäin, kuten lentoliikennettä ja rahoituspalveluja. Kuviossa 5 esitetään erityisesti palvelualoille jäsenvaltioissa myönnetyn valtiontuen määrän suhteellinen muutos verrattuna kokonaistukeen (ilman maataloutta, kalastusta ja rautatieliikennettä). [3] Viestintävälineiden ja kulttuurin osalta on huomautettava, että merkittävä osa näille aloille myönnetystä tuesta on korvausta julkisen palvelun tehtävistä ja valtiontukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määriteltyjen kulttuurillisten tavoitteiden tukemiseen. Kuvio 5: Seitsemän jäsenvaltiota on vähentänyt tukea tietyille palvelualoille. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom. Prosenttiyksikköinä ilmaistu muutos erityisesti lentoliikenteelle, matkailulle, rahoituspalveluille, viestintävälineille ja kulttuurille myönnetyn tuen määrässä suhteessa kokonaistukeen ilman tukea maataloudelle, kalastukselle ja rautatieliikenteelle vuosina 1997-1999 jäsenvaltioittain. Lähde: kilpailun pääosasto. Seitsemän jäsenvaltiota on vuosina 1997-1999 vähentänyt tietyille palvelualoille myöntämänsä tuen suhteellista osuutta ja muut kahdeksan jäsenvaltiota ovat nostaneet sitä. Koska tuen vähentämisen määrä erityisesti Kreikassa ja Ranskassa tasoittaa tuen merkittävää lisäystä Alankomaissa ja Luxemburgissa, tuen kokonaismäärä Euroopan unionissa laskee selvästi. 5. Menettelysääntöjen noudattaminen Euroopan unionissa 5.1. Päätöksentekomenettely Komissio valvoo jäsenvaltioiden myöntämiä valtiontukia muodollisella ja avoimella menettelyllä, josta säädetään neuvoston asetuksessa N:o 659/1999 [4]. Tällä hetkellä ilmoitettujen tukien hyväksyminen vie keskimäärin noin neljä kuukautta. Hyväksymiseen kuluvan ajan pituus on seurausta siitä, että monissa tapauksissa jäsenvaltioilta saatu ensimmäinen ilmoitus ei sisällä kaikkia asian kannalta merkityksellisiä tietoja, vaan komission on pyydettävä niitä erikseen. [4] Ks. EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. Jos komissio epäilee jäsenvaltion tukitoimenpiteen yhdenmukaisuutta EY:n perustamissopimuksen kanssa, se aloittaa 88 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn. Tällä hetkellä kestää keskimäärin yhdeksän kuukautta ennen kuin komissio aloittaa ilmoitetusta tuesta muodollisen tutkintamenettelyn. Komissio on parhaillaan yksinkertaistamassa valtiontukisääntöjä ja valvontamenettelyjä; tämä auttaa lyhentämään näitä aikoja erityisesti siten, että jäsenvaltioille annetaan paremmat ja tarkemmat ohjeet siitä, mitä tietoja niiden on toimitettava komissiolle. Jäsenvaltioiden tukiasioista tekemien ilmoitusten laadun parantaminen nopeuttaa huomattavasti komission päätöksentekomenettelyä. Toinen tukien arviointiaikoja lyhentävä tekijä on pk-yrityksiä [5] ja koulutustukia [6] koskevien ryhmäpoikkeusasetusten antaminen jonkin aikaa sitten. Niiden vaikutuksia analysoidaan tulevissa tulostauluissa. [5] Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen, EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33-42. [6] Komission asetus (EY) N:o 68/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen, EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20-29. 5.2. Kielteiset päätökset ja valtiontuen takaisinperintä Kun komissio päättelee, että tuki ei täytä kriteereitä, joiden perusteella se voitaisiin katsoa yhdenmukaiseksi EY:n perustamissopimuksen kanssa, se tekee kielteisen päätöksen. Kuviossa 6 esitetään kielteisten päätös osuus jäsenvaltioittain vuosina 1998-2000. Kuvio 6: Kielteisten päätösten osuus jäsenvaltioittain. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom: Valtiontukipäätökset kaikilla aloilla kalastusta lukuun ottamatta. Lähde: maatalouden, kilpailun sekä liikenteen ja energian pääosastot. Tehdessään kielteisen päätöksen komissio määrää yleensä jäsenvaltion perimään tuen takaisin tuensaajalta, jos tuki on jo myönnetty. Taulukossa 2 ja kuviossa 7 esitetään katsaus takaisinperimismääräysten tämän hetkiseen tilanteeseen. Taulukko 2: Takaisinperimismääräykset, joiden toteuttaminen oli kesken 10.9.2001 >TAULUKON PAIKKA> Huom: Valtiontuen takaisinperintää koskevat menettelyn muilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja liikenne. Tuomioistuinmenettelyillä ei välttämättä ole lykkäävää vaikutusta takaisinperintään. Lähde: kilpailun pääosasto. Kuvio 7: Takaisinperimismääräykset, joiden toteuttaminen on kesken jäsenvaltioissa. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom: Valtiontuen takaisinperintää koskevien, 10.9.2001 vireillä olleiden menettelyjen määrä jäsenvaltioittain muilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja liikenne. Lähde: kilpailun pääosasto. Taulukossa 3 esitetään yhteismarkkinoille soveltumattomien, takaisin perittävien tukien määrä jäsenvaltioittain. Joissakin tapauksissa, kun tuensaajien lukumäärä on suuri, ei ole mahdollista määritellä yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen tarkkaa määrää ennen kuin tuensaajat ovat maksaneet sen takaisin. Noin puolet Saksassa takaisin perittävästä määrästä liittyy yhteen tapaukseen, joka on käsiteltävänä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Taulukko 3: Vireillä olevat takaisinperimismääräykset ja takaisin perittävät summat jäsenvaltioittain. >TAULUKON PAIKKA> Huom: Valtiontuen takaisinperintää koskevat menettelyt jäsenvaltioittain muilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja liikenne. Lähde: kilpailun pääosasto. 6. Valtiontuki T&K-toimintaan ja sisämarkkinat 6.1. Valtiontuki T&K-toimintaan Markkinavoimat eivät välttämättä yksin varmista sosioekonomisesti ihanteellista tutkimus- ja kehitystoiminnan tasoa. Yritysten investointipäätökset perustuvat ennen kaikkea niiden omiin etuihin, mutta T&K-ohjelmasta yhteiskunnalle aiheutuvat kokonaisedut voivat olla merkittävästi näitä yksityisiä etuja suuremmat epäsuorien vaikutusten vuoksi (ulkoisvaikutukset). Ulkoisvaikutuksia voi syntyä useiden eri kanavien kautta: eri yritysten työntekijöiden väliset keskustelut, tutkimushenkilöstön liikkuvuus, tekniset julkaisut ja konferenssit, tietojen julkaiseminen patenttiasiakirjoissa ja jäljittely. Lisäksi tutkimustuloksia, jotka eivät johda suoraan uusiin tuotteisiin tai menetelmiin, ei voida suojella patenteilla. Silloinkin kun tulokset voidaan patentoida, patentin voimassaoloaika voi olla lyhyempi kuin aika, joka olisi välttämätön kohtuullisen tuoton saamiseksi investoinnista. Lisäksi erityisesti pienillä yrityksillä voi olla vaikeuksia löytää ulkoisia rahoituslähteitä T&K-hankkeille tällaisiin hankkeisiin liittyvien suurten riskien vuoksi. Sen vuoksi yrityksen omat rahoitusvarat rajoittavat yleensä sen T&K-toiminnan määrää. Näin ollen yritykset harjoittavat T&K-toimintaa toivottua vähemmän, koska ne eivät pysty hyötymään rahoittamansa tutkimustoiminnan tulosten epäsuorista vaikutuksista ja koska niiden taloudelliset varat ovat rajoitetut. Tämän vuoksi julkinen tuki T&K-menojen pienentämiseksi voi edistää hyvinvointia kokonaisuudessaan. Kun tällä tuella on vääristävä vaikutus kilpailuun, se kuitenkin kuuluu EY:n perustamissopimuksen sisältämien valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamisalaan. Komission on sen vuoksi valvottava huolellisesti näitä vaikutuksia. Koska yleisenä poliittisena tavoitteena on tukien suuntaaminen uudelleen horisontaalisiin tavoitteisiin, komission tapana on ollut suhtautua myönteisesti T&K-toimintaan myönnettävään valtiontukeen. Tästä huolimatta tällainen tuki voidaan hyväksyä ainoastaan silloin, kun se kannustaa yrityksiä T&K-toimintaan, joka ylittää niiden päivittäisen liiketoiminnan (ylimääräistä toimintaa koskeva periaate). 6.2. Valtiontuki T&K-toimintaan osana yritysten T&K-menoja Perinteisesti yritykset ovat rahoittaneet merkittävän osan T&K-toiminnasta yhteisössä. T&K-tuki on yksi keino, jonka avulla jäsenvaltiot voivat tukea yritysten T&K-toimintaa. Kuviossa 8 vertaillaan yritysten T&K-menoja ja myönnettyä T&K-tukea. Kuvio 8: Valtiontuki T&K-toimintaan on suhteellisen vähäistä verrattuna yritysten T&K-menoihin. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom: Kaikki luvut ovat vuosien 1997-1999 keskiarvoja. T&K-tukea koskevia tietoja ei ole kerätty T&K-alaa koskevissa selvityksissä tavanomaisten ohjeiden ja standardien mukaisesti (Frascati Manual) ja sen vuoksi vertailut voivat sisältää epätarkkuuksia. Aluetuen yhteydessä myönnetty T&K-tuki ei sisälly lukuihin. Yritysten T&K-menoja koskevia tietoja ei ole saatavilla Itävallan ja Luxemburgin osalta. Joidenkin jäsenvaltioiden osalta T&K-menoja koskevat tiedot perustuvat Eurostatin arvioihin. Lähde: kilpailun pääosasto ja Eurostat (rakenteelliset indikaattorit). T&K-tuki on vain 0,05 prosenttia EU:n BKT:stä. Suurimmat osuudet ovat Suomessa, Tanskassa ja Itävallassa. 6.3. Riskipääoma auttaa huipputeknologian alan start-up -yrityksiä Tietyissä tapauksissa yrityksillä on vaikeuksia löytää ulkoisia rahoituslähteitä liiketoimintasuunnitelmille niihin liittyvien suurten riskien vuoksi. Erityisesti huipputeknologian alan yritykset kohtaavat käynnistys- ja kehitysvaiheessaan [7] tällaisia vaikeuksia, koska niiden liiketoiminnan onnistuminen on epävarmempaa kuin vakiintuneiden yritysten. Start-up -yritykset, jotka toimivat huipputeknologian ja T&K:n alalla, kohtaavat suuria vaikeuksia yrittäessään löytää riittävästi rahoitusta T&K-toiminnan tuloksien välittömään kaupallistamiseen liittyvien suurten riskien kattamiseksi. Riskipääoman saaminen varhaisessa vaiheessa voi ainakin osittain heikentää tätä rajoittavaa tekijää. Kuviossa 9 esitetään varhaisvaiheen riskipääoman suhteellinen merkitys jäsenvaltioissa. [7] Komissio määrittelee riskipääoman asiakirjassa "Riskipääoma: avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa" (SEC(1998) 552 lopullinen, 31.3.1998). Kuvio 9: Varhaisvaiheen riskipääoma. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom: Riskipääoma (varhaisvaiheessa eli perustamis- ja käynnistysvaiheessa) prosentteina BKT:stä (vuosien 1997-1999 keskiarvot). Luxemburgin osalta ei ole saatavilla riskipääomaa koskevia tietoja. Lähde: kilpailun pääosasto, Eurostat (rakenteelliset indikaattorit) ja European Venture Capital Association. Riskipääoman osuus prosentteina BKT:stä on suurin Belgiassa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Suomessa. Koko EU:ssa varhaisvaiheen riskipääoman osuus on ainoastaan 0,02 prosenttia BKT:stä. 6.4. Valtiontuki T&K-toimintaan ja innovaatio sisämarkkinoilla Koska T&K-tuen osuus yritysten T&K-alan kokonaismenoista on suhteellisen pieni, T&K-tuen kokonaismäärän vaikutuksia innovaatioon sisämarkkinoilla voidaan arvioida vain osittain. Siitä huolimatta taulukossa 4 esitetään T&K-tuki prosentteina BKT:stä ja T&K-alan kokonaismenot prosentteina BKT:stä ja joitakin T&K-toiminnan tuloksia, jotka osoitetaan patenttien lukumääränä ja työvoiman tuottavuuden kasvuna. Työvoiman tuottavuuden kasvun avulla mitataan tuotannon tehokkuutta. Vähintään merkittävän osuuden tuotannon tehokkuuden parantumisesta oletetaan heijastavan T&K:n vaikutusta. Vaikka näiden indikaattoreiden merkitys on selvästi rajallinen, niiden vertailun pohjalta voidaan tehdä eräitä havaintoja. Sekä patenttien määrä että työvoiman tuottavuuden kasvu vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Näiden indikaattoreiden ja T&K-tuen määrän välillä ei ole selvää yhteyttä. Esimerkiksi niissä jäsenvaltioissa, joissa T&K-tuet ovat suhteellisen korkealla tasolla, patenttien lukumäärä ei välttämättä ole suuri eikä työvoiman tuottavuuden kasvu nopeaa. On syytä huomata, että T&K-tuen ensisijaisena tavoitteena ei ole patenttien luominen ja että patenttien lukumäärä riippuu voimakkaasti siitä, millä alalla teollinen tutkimus toteutetaan. Näin ollen patenttien lukumäärään vaikuttaa voimakkaasti myös se, kuinka voimakkaita tai heikkoja tietyt alat ovat jäsenvaltioissa. Taulukko 4: Valtiontuki T&K-toimintaan ja valitut innovaatiota koskevat indikaattorit. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom. Kaikki tiedot työvoiman tuottavuutta lukuun ottamatta ovat vuosien 1997-1999 keskiarvoja. Huomioon on otettu ainoastaan Euroopan patenttivirastossa rekisteröidyt patentit. Luxemburgin osalta ei ole saatavilla T&K-alan kokonaismenoja koskevia tietoja. T&K-tukea koskevia tietoja ei ole kerätty T&K-alaa koskevissa selvityksissä tavanomaisten ohjeiden ja standardien mukaisesti (Frascati Manual) ja sen vuoksi vertailut voivat sisältää epätarkkuuksia. T&K-tukea koskevat luvut eivät sisällä aluetuen yhteydessä myönnettyä T&K-tukea. Lähde: kilpailun pääosasto, tutkimuksen pääosasto ja Eurostat. Tulevaisuudessa toteutettavassa syvällisessä T&K-tuen tehokkuutta koskevassa analyysissa voitaisiin käyttää hyväksi myös joitakin niistä indikaattoreista, jotka kerättiin kansallisten tutkimuspolitiikkojen vertailuanalyysin ensimmäisessä vaiheessa. Erityisesti monet niistä indikaattoreista, joita käytettiin julkisiin ja yksityisiin T&K-investointeihin liittyvien kansallisten tutkimuspolitiikkojen vertailussa sekä tieteellisen ja teknisen tuottavuuden vertailussa, voisivat auttaa ymmärtämään paremmin T&K-tuen ja taloudellisen tuottavuuden mahdollista vuorovaikutusta. Seuraavissa julkaisuissa käsitellään syvällisemmin jäsenvaltioiden yleistä T&K-politiikkaa: Euroopan komissio (2001): Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta: Vuoden 2001 avainluvut; Erikoispainos; Indicators on benchmarking of national research policies ja Euroopan komissio (2001): Euroopan innovaatioiden tulostaulu. Internet-osoitteet: http://europa.eu.int/comm/research/area/benchmarking2001.pdf http://www.cordis.lu/innovation-smes/scoreboard/scoreboard_2001.htm 7. Valtiontukea käsittelevät foorumit Tämä luku sisältää Internet-linkkejä valtiontukipolitiikkaa koskeviin tietolähteisiin jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa. Katsaus valtiontuen valvonnan oikeudellisiin puitteisiin löytyy Euroopan yhteisöjen Internet-palvelimelta EUROPAlta seuraavasta osoitteesta: http://europa.eu.int/comm/competition/state_aid/legislation/ 7.1. Jäsenvaltioiden foorumi Tärkeä osa vertaisarviointia, jota komissio haluaa edistää tulostaululla, on jäsenvaltioiden välinen avoin tietojenvaihto kansallisen valtiontuki-/kilpailupolitiikan eri osa-alueista. Sen vuoksi tulostaulun on tarkoitus sisältää linkit jäsenvaltioiden tämän alan Internet-sivuille. Tällä tavoin tehdään paremmin tunnetuksi, mitä tietoja jäsenvaltiot jo tarjoavat yleisölle valtiontukipolitiikastaan. Täydennyksenä jäsenvaltioiden foorumissa tulostaulun ensimmäisessä laitoksessa jo julkaistuille tiedoille jäljempänä käsitellään uusinta kehitystä. Ranska on perustanut yhden valtakunnallisen ja useita alueellisia komiteoita, joiden tehtävänä on arvioida yrityksille myönnetyn valtiontuen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja valvoa tuen käyttöä sen tehokkuuden parantamiseksi (Loi no. 2001-7 du 4 Janvier 2001 relative au contrôle des fonds publics accordés aux entreprises, julkaistu Ranskan virallisessa lehdessä nro 4, 5.1.2001, s. 218; Décret no. 2001-483 du 6 Juin 2001 rélatif à la Commission nationale et aux commissions régionales des aides publiques aux entreprises, julkaistu Ranskan virallisessa lehdessä 7.6.2001, s. 8999). Nämä säädökset ovat saatavilla Ranskan virallisen lehden Internet-sivustossa seuraavassa osoitteessa: http://www.legifrance.gouv.fr/ Saksa on vähän aikaa sitten julkaissut kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä tukiraportistaan 18. laitoksen. http://www.bundesfinanzministerium.de/Anlage6738/Beiheft-zum-18.-Subventionsbericht.pdf ja http://www.bundesfinanzministerium.de/Anlage6737/18.-Subventionsbericht-der-Bundesregierung.pdf . 7.2. Euroopan parlamentin foorumi Valtiontukipolitiikkaa koskevat Euroopan parlamentin asiakirjat ovat saatavilla seuraavasta Internet-osoitteesta:http://www.europarl.eu.int/committees/econ_home.htm. Tekninen liite Kaikki valtiontukea koskevat tiedot liittyvät komission tekemien päätösten täytäntöönpanoon eivätkä asioihin, joiden tutkiminen on kesken. Kun keskeneräisiä asioita koskevat päätökset on tehty, ne voivat vaikuttaa esitettyihin lukuihin takautuvasti. Valtiontukimenot on osoitettu sille vuodelle, jolloin ne syntyivät. Jos menot jossakin tapauksessa jakaantuvat usealle vuodelle, tuen kokonaismäärä on jaettu niille vuosille, joina menot syntyivät. _______________________________________________________________________ Kuvio 1 Lähteet: // Kilpailun pääosaston tietokanta jäsenvaltioiden valtiontukimenoista. Tiedot markkinahinnoilla lasketusta bruttokansantuotteesta Eurostatin Newcronos-tietokannasta. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> _______________________________________________________________________ Kuvio 1a: Valtiontuen määrän muutos jäsenvaltioittain vuosina 1997-1999 lukuun ottamatta tukea maataloudelle, kalastukselle ja rautatieliikenteelle. Lähteet: // Kilpailun pääosaston tietokanta jäsenvaltioiden valtiontukimenoista. Tiedot markkinahinnoilla lasketusta bruttokansantuotteesta Eurostatin Newcronos-tietokannasta. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. >VIITTAUS KAAVIOON> Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> _______________________________________________________________________ Kuvio 2 Lähteet: // Kilpailun pääosaston tietokanta jäsenvaltioiden valtiontukimenoista. Tiedot markkinahinnoilla lasketusta bruttokansantuotteesta Eurostatin Newcronos-tietokannasta. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> Kuvio 2a: Valtiontuen jakaantuminen talouden päätoimialoille lukuun ottamatta maataloutta, kalastusta ja rautatieliikennettä prosentteina kansallisesta BKT:stä. Lähteet: // Kilpailun pääosaston tietokanta jäsenvaltioiden valtiontukimenoista. Tiedot markkinahinnoilla lasketusta bruttokansantuotteesta Eurostatin Newcronos-tietokannasta. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> >VIITTAUS KAAVIOON> Taulukko 0: Valtiontuki euroina jokaista työssä käyvää henkilöä kohden Lähteet: // Kilpailun pääosaston tietokanta jäsenvaltioiden valtiontukimenoista. Työllisyyttä koskevat tiedot ovat peräisin Eurostatin Newcronos-tietokannasta. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. >VIITTAUS KAAVIOON> __________________________________________________________________ Kuvio 3 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. >VIITTAUS KAAVIOON> _______________________________________________________________________ Kuvio 4 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> _______________________________________________________________________ Taulukko 1 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. Markkinahinnoilla laskettua alueellista BKT:tä koskevat tiedot ovat peräisin Eurostatin Newcronos-tietokannasta. Aluekehitysrahaston (tavoitteen 1 toimenpiteet) nojalla myönnettyä tukea koskevat tiedot ovat peräisin rakennerahastojen vuosikertomuksista vuosilta 1996, 1997 ja 1998. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. Alueellista BKT:tä koskevat tiedot on valittu NUTS 3 -tasolla. Italiaa koskevat BKT-tiedot ovat saatavilla ainoastaan NUTS 2 -tasolla. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> >VIITTAUS KAAVIOON> Kuvio 5 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. Huomautukset: // Kaikki luvut ovat miljoonina euroina vuoden 1998 kiinteään arvoon. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> _______________________________________________________________________ Kuvio 6 Lähteet: // Komission valtiontukirekisteri XXVIII kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 1998 XXVIX kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 1999 Huomautukset: // Seuraavia menettelyasetuksessa (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1) määriteltyjä päätöstyyppejä ei ole otettu huomioon tässä taulukossa: - välipäätökset - päätökset menettelyn aloittamisesta - päätökset menettelyn lopettamista ilmoituksen peruutuksen vuoksi - aiheelliset toimenpiteet voimassa olevien tukitoimenpiteiden muuttamiseksi - siirtäminen yhteisöjen tuomioistuimelle tai neuvostolle Kalastusalaa koskevat valtiontukipäätökset eivät ole mukana tässä taulukossa. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> Taulukko 2, kuvio 7, taulukko 3 ja päätöksentekomenettely Lähteet: // Kilpailun pääosasto. Huomautukset: // Ilmoitettu tuki: mukaan otettiin otos, joka käsitti 96 viimeaikaista päätöstä olla vastustamatta ilmoitettua tukea muilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja liikenne. Ilmoittamaton tuki: kaikki kesäkuun 2000 ja kesäkuun 2001 välisenä aikana EYVL:ssä julkaistut päätökset muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta muilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja liikenne otettiin mukaan analyysiin. _______________________________________________________________________ Kuvio 8 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. T&K-menoja koskevat tiedot ovat peräisin Eurostatin tietokannasta. Huomautukset // Neljäs sektori (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) on yleensä merkitykseltään vähäpätöinen paitsi Portugalissa, jossa kyseisen sektorin osuus vuonna 1999 oli yli 10 prosenttia. Kyseistä sektoria ei ole laskettu mukaan tässä erittelyssä. Keskiarvot on laskettu saatavilla olevien tietojen perusteella. Institutionaalisen sektorin T&K-menojen erittelyä ei ole saatavilla Itävallan eikä Luxemburgin osalta. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> Kuvio 9 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. Riskipääomaa (varhaisvaihe) koskevat tiedot ovat peräisin Eurostatin tietokannasta. Tiedot: >VIITTAUS KAAVIOON> ______________________________________________________________________ Taulukko 4 Lähteet: // Valtiontukea koskevat tiedot kilpailun pääosaston tietokannasta, joka koskee jäsenvaltioiden valtiontukimenoja. Patentteja, T&K-menoja ja työvoiman tuottavuutta koskevat tiedot Eurostatin tietokannasta. ______________________________________________________________________