Kohti onnistunutta laajentumista - Strategia-asiakirja ja Euroopan komission kertomus kunkin ehdokasmaan edistymisestä liittymisvalmisteluissa [SEK (2001) 1744 - 1756]

I Yleinen asiayhteys

1. Johdanto

2. Yleinen mielipide ja laajentuminen

3. Laajentumisprosessi ja naapurimaat

a) Länsi-Balkan

b) EFTA-maat

c) Uudet itsenäiset valtiot

d) Välimeren alue

II Ehdokasmaiden edistyminen liittymisperusteiden täyttämisessä

1. Poliittiset arviointiperusteet

a) Kokonaiskehitys

b) Päätelmät

2. Taloudelliset arviointiperusteet

a) Kokonaiskehitys

b) Päätelmät

3. Muut jäsenyyden velvoitteet

a) Yhteisön säännöstön käyttöönotto, täytäntöönpano ja noudattamisen valvominen

b) Alakohtainen tarkastelu ja päätelmät

c) Euroopan rahaliitto ja euro

III Kohti onnistunutta laajentumista

1. Etenemissuunnitelmaa seuraten - jäljellä olevat neuvotteluluvut

a) Rahoituskehys ja siihen liittyvät luvut

b) Muut neuvotteluluvut

2. Toimintasuunnitelma hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien kehittämiseksi

a) Instituutioiden kehittämisen tehostaminen

b) Seurannan tehostaminen

c) Hallinnolliset valmiudet liittymisen jälkeen

3. Turkin liittymistä valmisteleva strategia uuteen vaiheeseen

4. Seuraavat askeleet

a) Liittymisperusteiden täyttäminen

b) Ensimmäiset liittymiset

c) Muut neuvotteluja käyvät ehdokasmaat - etenemissuunnitelman saattaminen ajan tasalle

IV Päätelmät

Liitteet

Liite 1: Määräaikaiskertomusten päätelmät

Bulgaria

Kypros

Tsekki

Viro

Unkari

Latvia

Liettua

Malta

Puola

Romania

Slovakia

Slovenia

Turkki

Liite 2: Ehdokasmaat: perustilastot (2000)

Liite 3: Liittymisstrategia

Liite 4: Ehdokasmaiden ratifioimat ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset, 30. syyskuuta 2001

Liite 5: Kummitoimintahankkeet 1998-2001

Liite 6: Neuvottelujen tilanne 26. lokakuuta 2001

I Yleinen asiayhteys

1. Johdanto

Euroopan unioni on jo lähes puolen vuosisadan ajan auttanut tukahduttamaan konflikteja ja vahvistamaan rauhaa, turvallisuutta, oikeutta ja hyvinvointia kaikkialla Euroopassa. Siitä lähtien kun ehdokasmaat kutsuttiin liittymään Euroopan unionin jäseniksi, laajentumisprosessilla on tuettu ratkaisevasti poliittista vakautta, talouskehitystä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Vakaat instituutiot, hallituksen vaihtuminen vapaiden ja demokraattisten vaalien perusteella, ihmisoikeuksien - vähemmistöjen oikeudet mukaan luettuina - tehokas suoja ja markkinatalouden periaatteiden noudattaminen ovat nykyisin tavanomaisia asioita. Laajentuminen tekee Euroopasta kansalaisilleen turvallisemman sekä edistää konfliktien ehkäisemistä ja rajoittamista maailmassa laajemminkin.

Laajentumisesta koituu hyötyä nykyisten ja uusien jäsenvaltioiden lisäksi naapurimaille, joihin Euroopan unionilla on läheiset suhteet. Maanosamme halki ei vedetä uusia jakolinjoja. Kukin uusi jäsenvaltio tuo EU:hun oman poliittisen, taloudellisen, kulttuurisen, historiallisen ja maantieteellisen perintönsä, mikä rikastuttaa Eurooppaa kokonaisuutena.

Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on 11. syyskuuta tapahtuneiden terrori-iskujen ja niiden jälkeisten tapahtumien myötä noussut tärkeämmäksi kuin koskaan ennen. Euroopan unionin jäsenehdokkaat ovat yhdessä EU:n kanssa tuominneet terrorismin, ja ne yhtyivät välittömästi ja täysipainoisesti 21. syyskuuta 2001 järjestetyn ylimääräisen Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmiin ja toimintasuunnitelmaan.

Komissio toistaa sitoutumisensa laajentumisen onnistumiseen. Tämä lisää turvallisuutta ja vakautta sekä Euroopassa ja sen naapurialueilla että kauempanakin. Ensi vuosi on ratkaiseva meneillään olevien liittymisneuvottelujen saattamiseksi onnistuneesti päätökseen ja ehdokasmaiden valmistautumiseksi jäsenyyteen.

Tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa ja tarkistetuissa liittymiskumppanuuksissa yksilöidään alat, joilla lisätoimia tarvitaan eniten. Yhdessä komission viime marraskuussa esittämän ja sen jälkeen pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa tuetun etenemissuunnitelman kanssa edellä mainitut asiakirjat muodostavat oppaan liittymisprosessin saattamiseksi onnistuneesti päätökseen asianomaisten maiden kanssa. Komissio esittää ensi vuoden määräaikaiskertomuksissa arvionsa kunkin ehdokasmaan valmiudesta ottaa vastaan jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvoitteet. Edellyttäen että ehdokasmaat jatkavat ponnistelujaan, jäsenyysneuvottelut pitäisi olla mahdollista saada päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä niiden maiden kanssa, jotka täyttävät liittymisperusteet. Näin nämä maat voisivat tulla EU:n jäseniksi vuonna 2004 Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti.

Prosessin periaatteet ovat pysyneet samoina. Berliinissä kokoontuneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettiin selkeät puitteet laajentumisen rahoittamiselle. Nämä puitteet luovat riittävän perustan jopa kymmenen uuden jäsenvaltion liittymiselle vuonna 2004. Nizzassa kokoontuneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa määriteltiin puitteet laajentumisen edellyttämälle toimielinten uudistukselle. Neuvotteluja käydään voimassa olevan yhteisön säännöstön pohjalta, niiden yhteydessä sovelletaan kunkin maan omien ansioiden ja kiinnikuromisen periaatteita ja ne saatetaan päätökseen jäsenyysperusteet täyttävien maiden kanssa. Juuri nämä ovat alun alkaen määritellyt, tarvittavat ja riittävät edellytykset ensimmäisten liittymisten toteuttamiseksi. Mahdolliset keskustelut Euroopan unionin kanssa eri politiikan alojen tai toimielinten uudistamisesta olisi käytävä erikseen, eivätkä ne saisi estää tai hidastaa liittymisneuvotteluja.

Kunkin ehdokasmaan kanssa käytävien neuvottelujen tahti kuvastaa ennen kaikkea sen omien jäsenyysvalmistelujen tahtia. Neuvottelutahdin eriyttäminen kunkin maan omien ansioiden perusteella sekä jäsenyysvalmistelujen ponnekas jatkaminen liittymistä valmistelevien EU:n välineiden tuella antaa myöhemmin neuvottelut aloittaneille maille mahdollisuuden kuroa kiinni välimatkaa muihin. Voimassa oleva laajentumisstrategia luo vankan perustan neuvottelujen päättämiselle aikataulun mukaisesti niiden ehdokkaiden kanssa, jotka ovat valmistautuneet riittävästi.

Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa vahvistetut jäsenyyden edellytykset, jotka on määritelty yksityiskohtaisemmin myöhemmissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa, muodostavat vertailukohdan kunkin ehdokasmaan edistymisen arvioimiseksi. Nämä edellytykset pätevät vieläkin eikä niiden muuttaminen tule kysymykseen. Liittymisprosessin tässä vaiheessa on kuitenkin tarpeen keskittyä yhtä lailla ehdokasmaiden valmiuksiin panna täytäntöön yhteisön säännöstö ja valvoa sen noudattamista kuin sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tästä syystä nyt kiinnitetään erityistä huomiota ehdokasmaiden hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksiin. Komissio lisää toimintasuunnitelman avulla tukeaan instituutioiden kehittämiselle ja seuraa tarkkaan neuvottelujen yhteydessä annettujen sitoumusten noudattamista ja liittymiskumppanuuksissa vahvistettujen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista.

Euroopan unioni jatkaa täyttä tukeaan niiden ehdokasmaiden liittymisvalmisteluille, jotka eivät saa neuvotteluja päätökseen edellä mainitussa aikataulussa. Neuvotteluja niiden kanssa jatketaan samojen periaatteiden mukaisesti, joita on noudatettu liittymisprosessin alusta alkaen. Laajentumista koskevassa vuoden 2002 strategia-asiakirjassaan komissio esittää ajantasaistetun etenemissuunnitelman ja tarvittaessa tarkistetun liittymistä valmistelevan strategian näille ehdokasmaille ottaen huomioon ensi vuonna saavutettavan edistymisen ja Eurooppa-neuvoston Göteborgin kokouksen päätelmät.

Laajentumisvalmistelujen tehostamiseksi ehdokasmaat otetaan yhä tiiviimmin mukaan EU:n ohjelmiin ja toimiin. Liittymistä valmistelevat talousohjelmat on suunniteltu pitäen mielessä talous- ja rahaliiton vaatimukset, ja kansallisia työllisyysstrategioita laaditaan parhaillaan. Göteborgissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotettiin ehdokasmaita omaksumaan unionin taloutta koskevat, yhteiskunnalliset ja ympäristötavoitteet omiin kansallisiin politiikkoihinsa. Ehdokasmaat olisi liitettävä mahdollisimman kiinteästi Lissabonin prosessiin, jossa keskitytään unionin strategiseen tavoitteeseen kehittää kestävä, hyvin kilpailukykyinen ja osaamiseen perustuva talous.

Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa nousee yhä tärkeämmäksi sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi että keskusteltaessa yhteisten rajavalvontajärjestelyjen mahdollisesta luomisesta pidemmällä aikavälillä. Schengenin järjestelmää sovelletaan kaikkiin uusiin jäsenvaltioihin. Täysipainoinen osallistuminen siihen tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensin uusien jäsenvaltioiden on saavutettava ulkorajojen valvonnan korkea taso liittymishetkellä, ja rajatarkastukset nykyisten ja uusien jäsenvaltioiden välillä poistetaan vasta myöhemmin neuvoston erillisellä päätöksellä.

Euroopan unioniin liittyminen ei ole sama asia kuin liittyminen euroon. Osallistuminen yhteiseen rahaan on osa yhteisön säännöstöä, mutta ehdokasmaiden on täytettävä euroon osallistumiseksi vaadittavat lähentymiskriteerit. Tästä päätetään myöhemmin, liittymisen jälkeen, kun on arvioitu, miten hyvin maat ovat saavuttaneet kestävän lähentymisen korkean tason, kuten euroalueen alkuperäistenkin osallistujien kohdalla tehtiin. Kunkin ehdokasmaan ensisijaisin tavoite on nyt kuitenkin Kööpenhaminassa vahvistettujen taloudellisten arviointiperusteiden täyttäminen.

Ehdokasmaat otetaan yhä tiiviimmin mukaan keskusteluihin Euroopan tulevaisuudesta, myös kokoukseen, jossa valmistellaan seuraavaa hallitustenvälistä kokousta. Valmisteleva kokous ja hallitustenvälinen kokous ovat merkitykseltään keskeisiä Euroopan tulevaisuuden kannalta, mutta ne eivät ole edellytyksenä laajentumiselle.

Sitä mukaa kun keskustelu Euroopan tulevaisuudesta etenee ja laajentumispäivä lähestyy, nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden kansalaiset haluavat ymmärtää yhä paremmin laajentumisen todennäköisiä vaikutuksia. Komissio työskentelee läheisesti Euroopan parlamentin kanssa ja on valmis vastaamaan tiedon kysyntään ja tukemaan asianomaisten maiden poliittisten johtajien ponnisteluja selostaa suurelle yleisölle, mitä kaikkea laajentuminen merkitsee.

Olisi suuri ilonaihe koko Euroopalle ja muullekin maailmalle, jos koko Kypros voisi liittyä Euroopan unioniin sellaisen sovintoratkaisun pohjalta, jossa otetaan huomioon eri osapuolten edut ja huolenaiheet. On valitettavaa, että Kyproksen turkkilaisjohto ei ole mukana Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa meneillään olevassa prosessissa. Komissio kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia hyödyntämään tätä tilaisuutta sovintoratkaisun saavuttamiseksi ennen liittymisneuvottelujen päättämistä. Jos sovintoratkaisua ei kuitenkaan saada aikaan liittymisneuvottelujen päättymiseen mennessä, neuvosto tekee päätöksen liittymisestä Helsingissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti ilman että sovintoratkaisu olisi liittymisen välttämätön edellytys.

Turkki on ehdokasmaa, johon sovelletaan samoja arviointiperusteita kuin muihinkin ehdokasmaihin, kuten Helsingissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin. Kyseisissä päätelmissä mainittu liittymistä valmisteleva strategia on nyt hyvässä vauhdissa. Komissio on tyytyväinen alulle pantuihin poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Turkin on varmistettava, että uudistukset ovat tuloksellisia, erityisesti ihmisoikeuksien suojan osalta, ja sen on osallistuttava aktiivisemmin Kyproksen ongelman ratkaisemiseen sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta nousseiden näkemyserojen tasoittamiseen.

Euroopan unionin tulevaa laajentumista valmistellaan perusteellisesti tässä asiakirjassa esitetyn strategian avulla. Se perustuu selkeisiin periaatteisiin, jotka on vahvistettu useissa peräkkäisissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa, sekä komission Agenda 2000 -asiakirjassa esittämään läpinäkyvään ja puolueettomaan menetelmään, jota sovelletaan vuosittain komission määräaikaiskertomuksissa. Tämä asiakirja ja siihen liittyvät kertomukset tarjoavat analyysin laajentumisprosessin tilanteesta syksyllä 2001 ja viitoittavat tietä sen varmistamiseksi, että prosessin seuraava ja ratkaiseva vaihe osoittautuu menestykseksi.

2. Yleinen mielipide ja laajentuminen

Nyt käsillä olevaa laajentumiskierrosta valmistellessaan Euroopan unionin poliittisten ja talouselämän johtajien on käytävä vuoropuhelua laajentumisesta suuren yleisön kanssa ja annettava oma panoksensa unionista ehdokasmaissa käytävään keskusteluun.

Mielipidetiedustelut ja eurobarometri osoittavat, että tiedottamista ja laajentumisen vaikutusten ymmärtämistä on parannettava nykyisissä unionin jäsenvaltioissa. Ehdokasmaissa yleisön tuki laajentumiselle on yleensä korkealla tasolla, mutta saattaa vaihdella eri tekijöiden kuten liittymisneuvottelujen edistymisen mukaan.

Komissio käynnisti toukokuussa 2000 tiedotusstrategian, jolla pyritään tarjoamaan tietoa laajentumisesta. Onnistuakseen strategia edellyttää, että vuoropuheluun osallistuvat Euroopan unionin toimielinten lisäksi vaaleilla valitut edustajat, poliittiset johtajat, hallitukset, talouselämän toimijat, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta laajemminkin.

Komissio kehittää tiedotusstrategiaansa hajautetusti ottaen huomioon sekä jäsenvaltioiden että ehdokasmaiden erityistarpeet ja -olosuhteet. Komission edustustot 15 jäsenvaltiossa ja lähetystöt 13 ehdokasmaassa vastaavat erilaisiin tarpeisiin mukautettujen ohjelmien laatimisesta. Aluetasolla etusija annetaan sellaisille nykyisen unionin alueille, jotka ovat yhteydessä jonkin ehdokasmaan rajaan. Strategiaa kehittäessään komissio työskentelee läheisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin toimistojen kanssa.

Komissio tiedottaa saavutettavista tuloksista neuvostolle ja parlamentille.

3. Laajentumisprosessi ja naapurimaat

Laajentuessaan EU saa uusia naapurimaita ja sen suhteet niihin muuttuvat uutta tilannetta vastaavalla tavalla. EU on kehittänyt oman politiikkansa kullekin naapurialueelle - Länsi-Balkanin vakautus- ja assosiaatioprosessi, Barcelonan prosessi Välimeren alueen maille sekä kumppanuus- ja yhteistyökehys Venäjälle, Ukrainalle ja muille uusille itsenäisille valtioille. Nämä täydentävät Euroopan vapaakauppasopimuksen ja Euroopan talousalueen maiden kanssa kehittynyttä läheistä ja yhtenäistä kumppanuutta.

Näiden politiikkojen avulla pyritään luomaan EU ja sen naapurimaat kattava vapaakauppa-alue, jolla vallitsee demokratia ja jolla kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

EU:n laajentuessa myös EU:n ja sen uusien naapurien yhteisten etujen kirjo laajenee. Tämä luo uusia mahdollisuuksia, kiihdyttää kasvua ja investointeja. Laajentuminen luo lopulta yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. On sekä EU:n että sen uusien naapurien etujen mukaista jatkaa yhteistyötä talousuudistusten lujittamiseksi ja liike-elämän vahvistamiseksi luomalla läpinäkyvä sääntely-ympäristö. Vähittäinen yhdenmukaistaminen sisämarkkinoita koskevien EU:n sääntöjen ja sääntelykehyksen kanssa helpottaa kaupankäyntiä ja houkuttelee investointeja naapurialueille. Tästä on hyötyä yrityksille kaikissa asianomaisissa maissa.

Laajentuminen tuo myös uusia haasteita. Se korostaa EU:n ja sen naapureiden tarvetta toimia läheisessä yhteistyössä esimerkiksi oikeus- ja sisäasioiden alalla. EU houkuttelee todennäköisesti puoleensa siirtolaisia naapurimaista ja haluaa kehittää näiden maiden kanssa keinoja varautua lailliseen siirtolaisuuteen ja torjua samalla laitonta siirtolaisuutta ja ihmiskauppaa. Rajavalvonnan merkitys korostuu, ja läheistä yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi tullivalvonnan, eläinlääkintään tai kasvinsuojeluun liittyvien tarkastusten sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjunnan aloilla.

Laajentuneen unionin on syvennettävä suhteitaan lähinaapureihinsa ja kehitettävä yhteistä lähestymistapaa edelleen. Laajentuneen EU:n kannalta on todennäköisesti houkuttelevaa liittää yhteen yhteisiä tekijöitä kolmesta nykyisestä eri maantieteellistä aluetta koskevasta politiikasta. Unionin tulevista ulkorajoista ei saa tulla uutta jakolinjaa. Huolellisesti suunnitellulla, nykyiseen politiikkaan perustuvalla lähialuepolitiikalla varmistetaan, että laajentunut EU ja sen naapurimaat syventävät yhteisiä etujaan ja toimiaan.

a) Länsi-Balkan

Vuonna 2001 demokratia vakiintui Länsi-Balkanin alueella. Sen jälkeen kun Jugoslavian liittotasavaltaan valittiin vaaleissa uusi demokraattinen johto, alueen maat ovat jatkaneet poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten uudistusten toteuttamista. Edistyminen ei ole kuitenkaan ollut tasaista, ja väkivaltaisuuksien puhkeaminen uudelleen Jugoslavian liittotasavallan eteläisillä alueilla ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa merkitsee takaiskua pyrkimyksille rauhaan ja vakauteen alueella. EU:n haasteena on reagoida tehokkaasti alueen epävakaisuuteen, ja unioni pyrkii samalla integroimaan alueen maat EU:hun Feirassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti.

Vakautus- ja assosiaatioprosessi luo kehyksen, jonka yhteydessä uudet sopimussuhteet ja avustusohjelma (Cards) auttavat kaikkia alueen maita edistymään omaa tahtiaan potentiaalisina EU:n jäsenehdokkaina. Alueellinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää vakauden lujittamiseksi ja olennainen tekijä EU:n sitoutumisessa Kaakkois-Eurooppaan. Tämä asia edellyttää vielä lisäponnisteluja. Kaikkia alueen maita on autettava niiden pyrkimyksissä yhteensovittaa alueellinen yhteistyö EU-integraation vaatimuksiin. Vakautus- ja assosiaatioprosessilla, vakaussopimuksella ja rahoitustuella on toisiaan täydentävä merkitys tässä asiassa.

b) EFTA-maat

Uudet jäsenvaltiot liittyvät myös unionin tekemiin sopimuksiin Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) jäsenten kanssa. Liittyvien maiden on haettava jäsenyyttä Euroopan talousalueessa ETA-sopimuksen 128 artiklan mukaisesti. Tämän huomioon ottaen komissio tiedottaa EFTA-kumppaneille säännöllisesti liittymisneuvottelujen etenemisestä.

c) Uudet itsenäiset valtiot

EU kehittää yhä vahvempaa kumppanuutta Venäjän kanssa, jotta molemmat osapuolet hyötyisivät tiiviimmästä yhteistyöstä esimerkiksi energiaan, ulkopolitiikkaan, oikeus- ja sisäasioihin sekä ympäristöön liittyvissä asioissa. Venäjän kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus muodostaa perustan poliittiselle vuoropuhelulle ja laaja-alaiselle yhteistyölle, Venäjän WTO-jäsenyyttä koskevaan hakemukseen liittyvä toiminta mukaan luettuna. EU:n ja Venäjän suhteiden kehittyminen mainitun sopimuksen puitteissa sai uutta vauhtia EU:n ja Venäjän huippukokouksessa lokakuussa 2001. Silloin sovittiin korkean tason työryhmästä, jonka tehtävänä on kehitellä ajatusta yhteiseksi eurooppalaiseksi talousalueeksi (Common European Economic Space).

Venäjä suhtautuu myönteisesti EU:n laajentumiseen ja odottaa EU:n punnitsevan huolellisesti laajentumisen vaikutuksia Venäjään. Näistä asioista keskustellaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen alaisissa elimissä kaikkien mahdollisten ennen laajentumista ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi. Muun muassa Kaliningrad on otettu esille tässä yhteydessä. Komissio on esittänyt vuonna 2001 keskusteluasiakirjan, jossa tarkastellaan laajentumisen vaikutusta Kaliningradiin ja muitakin keskinäisen mielenkiinnon kohteita kuten ympäristönsuojelua Itämeren alueella. On sekä EU:n että Venäjän etujen mukaista varmistaa, että Kaliningrad voi hyötyä laajentumisen myönteisistä vaikutuksista talouteen. Käytännön kysymyksistä kuten viisumeista ja rajamuodollisuuksista Kaliningradin ja muun Venäjän välillä matkustettaessa on keskusteltava yhteisön säännöstön mukaisten rakentavien ratkaisujen löytämiseksi.

EU:lla on kumppanuus- ja yhteistyösopimukset myös Ukrainan ja Moldovan kanssa, ja se on sitoutunut auttamaan näitä kahta maata niiden poliittisessa ja taloudellisessa siirtymäprosessissa niiden omaksuessa vähitellen eurooppalaisia lakeja ja käytänteitä. Molemmat maat on kutsuttu osallistumaan Eurooppa-konferenssiin, ja ne ovat aktiivisia alueellisissa ja osa-alueellisissa ryhmissä, joissa on mukana EU:n jäsenvaltioita, ehdokasmaita sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvia maita. Myös Valko-Venäjä on EU:n tuleva rajanaapuri, mutta suhteet siihen ovat vähäisiä, koska demokratia sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on maassa vielä heikkoa.

d) Välimeren alue

EU:n suhteita Välimeren alueen maihin hallitsee Barcelonan prosessi, joka kokoaa yhteen EU:n 15 jäsenvaltiota ja 12 Välimeren rannikkovaltiota poliittista ja turvallisuusasioita koskevan yhteistyön, vapaakauppaan johtavan taloudellisen yhteistyön sekä sosiaali- ja kulttuurialan yhteistyön merkeissä. Tämän yhteistyöprosessin tunnuspiirteitä ovat monet alueellisen yhteistyön aloitteet ja kahdenvälisten suhteiden verkosto. Prosessia on haitannut Lähi-idän levoton tilanne, mutta se on onnistunut pitämään yllä vuoropuhelua vuonna 1995 tapahtuneesta perustamisestaan alkaen ja se tarjoaa foorumin, jossa Israel ja arabivaltiot kohtaavat edelleen.

Assosiaatiosopimukset ovat tulleet voimaan EU:n sekä Marokon, Tunisian, Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä. Vastaavat sopimukset on allekirjoitettu myös Jordanian ja Egyptin kanssa, ja näistä ainakin ensiksi mainitun pitäisi tulla voimaan aivan pian. Neuvotteluja käydään Algerian, Libanonin ja Syyrian kanssa, ja näistä kahden ensiksi mainitun kanssa on hyvät mahdollisuudet saada sopimus valmiiksi ennen vuoden 2001 loppua. Kolme jäljelle jäävää yhteistyökumppania (Kypros, Malta ja Turkki) kuuluvat aiempien sopimusten piiriin ja ovat matkalla EU:n jäseniksi. Lisäksi Barcelonan prosessissa määrätään vapaakauppasopimusten tekemisestä EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kesken ("etelä-etelä-sopimukset"). EU onkin suhtautunut hyvin ilahtuneesti 8. toukokuuta 2001 käynnistettyyn Agadirin prosessiin, jossa Marokko, Tunisia, Egypti ja Jordania ovat sopineet siirtyvänsä vapaakauppaan keskenään, ja tarjonnut prosessille tukeaan.

Kaikkien Barcelonan prosessiin kuuluvan 27 maan ulkoasiainministerit sopivat marraskuussa 2000 uuden sysäyksen antamisesta Euro-Välimeri-yhteistyölle ja asettivat uusia kunnianhimoisia tavoitteita prosessin viemiseksi eteenpäin. Työskentelyä on tehostettu sen jälkeen. Syyskuun 11. päivän 2001 traagiset tapahtumat osoittivat kuitenkin, että tarvitaan vieläkin läheisempää yhteistyötä, eikä vähiten sosiaali-, kulttuuri- ja koulutusasioissa. Barcelonan prosessi tarjoaa tähän erinomaiset puitteet.

II Ehdokasmaiden edistyminen liittymisperusteiden täyttämisessä

Edellisten vuosien tavoin tämänkin vuoden määräaikaiskertomuksissa keskitytään toteutettuihin eikä niinkään valmisteluvaiheessa oleviin lainsäädäntötoimiin. Komissio on tarkastellut, onko ilmoitetut uudistukset tosiasiallisesti pantu täytäntöön vuoden 2000 lokakuun jälkeen. Kertomuksissa analysoidaan yhteisön säännöstön kunkin 29 luvun osalta kunkin ehdokasmaan edistymistä säännöstön hyväksymisessä sekä sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamisessa tarvittavien hallinnollisten rakenteiden avulla. Kussakin luvussa tarkastellaan sekä viime vuoden kertomuksen jälkeen tapahtunutta edistymistä että kokonaiskehitystä.

Arvio perustuu ensisijassa ehdokasmaiden itsensä toimittamiin tietoihin. Komissio on käyttänyt hyväksi myös liittymisneuvottelujen yhteydessä sekä assosiaatiosopimusten mukaisissa kokouksissa saatuja tietoja. Se on vertaillut näistä lähteistä saatuja tietoja niihin, jotka sisältyvät komissiolle vuoden 2001 alkupuoliskolla toimitettuihin yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskeviin uusiin kansallisiin ohjelmiin. Komissio on käyttänyt myös Euroopan parlamentin laatimia kertomuksia, jäsenvaltioiden toimittamia arvioita sekä kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja ETY-järjestön, kansainvälisten rahoituslaitosten, Euroopan liike-elämän yhdistysten ja valtioista riippumattomien järjestöjen työn tuloksia.

1. Poliittiset arviointiperusteet

Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston mukaan jäsenyys edellyttää, että "hakijamaassa on vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen". Amsterdamin sopimuksen 6 artiklassa puolestaan määrätään, että "unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin". Näitä periaatteita korostetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, joka annettiin Eurooppa-neuvoston Nizzan kokouksessa joulukuussa 2000.

a) Kokonaiskehitys

Vuoden 2000 määräaikaiskertomuksissa komission päätelmänä oli, että kaikki neuvotteluja käyvät maat täyttävät edelleen poliittiset arviointiperusteet ja että demokraattisten instituutioiden vahvistamisessa, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa ja ihmisoikeuksien suojelemisessa oli kaiken kaikkiaan edistytty edelliseen vuoteen verrattuna. Komissio kiinnitti kuitenkin huomiota tarpeeseen vauhdittaa oikeuslaitoksen uudistamista tai vahvistamista ja puuttua korruptioon. Lisäksi komissio kehotti voimallisiin toimenpiteisiin nais- ja lapsikaupan muodostaman kasvavan ongelman torjumiseksi ja korosti tarvetta kestäviin toimiin romaniväestön tilanteen parantamiseksi. Komissio kehotti Turkkia tekemään tarvittavat päätökset, jotta sen aikeet ihmisoikeuksien suojelemiseksi saisivat konkreettisen sisällön.

Edellisten määräaikaiskertomusten jälkeen ehdokasmaat ovat jatkaneet demokraattisten hallintojärjestelmiensä toiminnan vahvistamista. Valtakunnalliset tai paikallisvaalit on järjestetty Bulgariassa, Kyproksessa, Latviassa, Maltassa, Puolassa, Tsekissä, Romaniassa ja Virossa. Kyseiset vaalit olivat vapaita ja oikeudenmukaisia.

Huomattavia lisäponnisteluja on tehty julkishallinnon riippumattomuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Virkamieskuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on vahvistettu, ja virkamiesten kouluttamista sekä julkishallinnon nykyaikaistamista on jatkettu useissa maissa. Näitä ponnisteluja on jatkettava edelleen.

Lisäedistystä on tapahtunut oikeuslaitoksen uudistamisessa ja vahvistamisessa, mikä on ratkaiseva tekijä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen ja yhteisön säännöstön tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Monet maat ovat edistyneet perussäädösten antamisessa, henkilöstöresurssien vahvistamisessa ja työolojen parantamisessa. Ponnisteluja tällä alalla on tehostettava edelleen, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamiseen.

Aiemmissa kertomuksissa on yksilöity korruptio vakavaksi ongelmaksi, jota "pahentavat julkisen sektorin matala palkkataso ja laaja byrokraattinen talouden valvonta". Tämä arvio pitää edelleen suurelta osin paikkansa, joskin myönteistä kehitystä on tapahtunut. Useimmissa maissa korruption vastaisia elimiä on vahvistettu ja lainsäädäntö on kehittynyt muun muassa julkisten hankintojen ja julkisen tiedonsaannin aloilla. Myös kannustaminen julkishallinnon uudistuksiin voisi edistää useissa maissa korruption torjuntaa. Ponnisteluista huolimatta korruptio, petokset ja talousrikokset ovat edelleen yleisiä monissa ehdokasmaissa, ja ne heikentävät kansalaisten luottamusta ja horjuttavat uskoa uudistuksiin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on jatkettava voimallisia toimenpiteitä.

Aiempina vuosina komissio on korostanut Romanian lastenhuoltolaitosten ongelmaa. Romanian viranomaiset ovat toteuttaneet lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja rahoituksellisia toimia Phare-ohjelman tuella. Näitä ponnisteluja on jatkettava, jotta varmistetaan lasten ja asianomaisten perheiden elinolojen konkreettinen ja kestävä parantuminen, vältetään väärinkäytöksiä ja puututaan katulapsiongelmaan.

Viime vuoden kertomuksissa todettu huolestuttava suuntaus nais- ja lapsikaupassa on valitettavasti vahvistunut tänä vuonna. Monet ehdokasmaat ovat edelleen tämän kaupan lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaita, eikä ongelman lieventymisestä ole merkkejä. Tämän suuntauksen kääntämiseksi tarvitaan voimallisia toimenpiteitä, mutta samalla on turvattava uhrien oikeudet.

Monissa maissa on tapahtunut jonkin verran edistystä oikeudenkäyntiä edeltävään säilöönottoon liittyvissä ongelmissa. Ongelmat koskevat lähinnä säilöönoton liiallista kestoa, sitä ettei säilöönotetulla ole mahdollisuutta turvautua asianajajaan ja joissakin tapauksissa huonoa kohtelua. Näihin ongelmiin on puututtava.

Sukupuolten välisen tasa-arvon turvaaminen on edistynyt useissa maissa edelleen, sekä lainsäädännön että instituutioiden osalta. Naisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasavertaisuuden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisätoimia. Monissa maissa toteutetut toimet väkivallan uhrien avustamiseksi merkitsevät myönteistä kehitystä, mutta niiden lisäksi tarvitaan asianmukaisia ennalta ehkäiseviä toimia.

Vähemmistöjen suhteen voidaan panna merkille useita rohkaisevia edistysaskeleita. Viro ja Latvia ovat jatkaneet edistymistä ilman maan kansalaisuutta olevien kotouttamisessa ja täyttävät edelleen kaikki kansalaisuutta ja kansalaisuuden myöntämistä koskevat ETYJ:n suositukset. Molemmissa maissa on pyrittävä varmistamaan, että voimassa olevan kielilainsäädännön täytäntöönpanossa noudatetaan täysipainoisesti suhteellisuusperiaatetta ja perustellun julkisen edun periaatetta. Useissa maissa on vahvistettu lisätoimin lainsäädännöllistä ja institutionaalista kehystä vähemmistöjen suojelemiseksi. Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa vähemmistöillä on tärkeä merkitys sisäpolitiikassa.

Kaikissa maissa, joissa on huomattavia romaniyhteisöjä, on laadittu kansallisia toimintasuunnitelmia edelleen yleisenä jatkuvan syrjinnän torjumiseksi ja erittäin vaikeiden elinolojen parantamiseksi. Useimmissa tapauksissa näiden toimintasuunnitelmien toteutus on käynnissä, ja kansallisia budjettivaroja on lisätty joissakin maissa. Phare-rahoitusta on edelleen saatavilla näiden toimien tukemiseksi. Lisäponnisteluja tarvitaan sen varmistamiseksi, että ohjelmien toteutus on luonteeltaan kestävää ja tapahtuu läheisessä yhteistyössä romaniväestön edustajien kanssa ja että kaikissa asianomaisissa maissa on saatavilla tarvittavaa talousarviotukea.

Vuoden 2000 määräaikaiskertomuksessa komissio totesi, että Turkki ei täyttänyt Kööpenhaminassa vahvistettuja poliittisia arviointiperusteita. Huolimatta useista myönteisistä edistysaskeleista tämä arvio pätee edelleen, ja maassa tarvitaan lisäponnisteluja.

Yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskeva Turkin kansallinen ohjelma loi edellytykset merkittävälle perustuslain uudistukselle, joka perustui parlamentin sovittelukomitean työhön. Uudistuspaketti hyväksyttiin ennätyksellisen nopeasti 3. lokakuuta 2001 ylivoimaisella enemmistöllä, mikä on osoitus parlamentin päättäväisyydestä saada Turkki lähemmäs EU:n standardeja.

Uudistus on merkittävä askel ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamiseksi ja kuolemanrangaistuksen käytön rajoittamiseksi. Muutoksilla on vähennetty etenkin niitä syitä, joiden perusteella ilmaisuvapautta, lehdistönvapautta ja yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa. Huomio on nyt keskittynyt näiden merkittävien muutosten tosiasialliseen soveltamiseen. Valmisteilla on täytäntöönpanevaa lainsäädäntöä.

Muutoksista huolimatta perusvapauksien toteutuminen on edelleen puutteellista. Se, missä määrin Turkin asukkaat pääsevät nauttimaan perusvapauksiensa kohentumisesta, riippuu perustuslakimuutosten tulkinnasta, täytäntöönpanosäädösten yksityiskohdista ja siitä, miten viranomaiset soveltavat lakia käytännössä.

Komissio kehottaa voimakkaasti Turkkia tekemään huomattavia parannuksia, paitsi perustuslain määräyksiin ja ihmisoikeuksien suojelua koskeviin lakeihin, ennen kaikkea ihmisoikeustilanteeseen käytännössä. Tämä edellyttää monien nykyisten rakenteiden ja käytänteiden uudistamista. Komissio pitää myönteisenä, että kuolemanrangaistusten täytäntöönpano on pidetty keskeytyksissä ja että perustuslakiuudistuksella on rajoitettu kuolemanrangaistuksen käyttöä, mutta muistuttaa Turkille, että Euroopan unionin periaatteiden noudattamiseksi kuolemanrangaistus pitäisi poistaa kokonaan. Komissio kehottaa Turkkia varmistamaan, että Kaakkois-Turkin tilanteen merkittävään parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

b) Päätelmät

Kaikki neuvotteluja käyvät ehdokasmaat täyttävät edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet. Turkki ei täytä näitä arviointiperusteita vieläkään.

Kööpenhaminassa vahvistettujen poliittisten arviointiperusteiden asettamat vaatimukset sekä komission määräajoin laatimat arviot niiden täyttämisessä saavutetusta edistyksestä ovat toimineet edelleen tärkeinä kannustimina ehdokasmaille. Vuonna 1997 annettujen lausuntojen ja niitä seuranneiden määräaikaiskertomusten jälkeen tapahtunut kokonaiskehitys demokratian sekä oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen lujittamisessa ja syventämisessä on ollut huomattavaa. Kuluneen vuoden aikana kehitys on jatkunut yleisesti ottaen, ja kokonaistilanne demokraattisten instituutioiden vahvistamisen, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen ja ihmisoikeuksien suojelun kannalta on parantunut edelleen.

Vaikka ponnistelut oikeuslaitoksen uudistamiseksi tai vahvistamiseksi alkavatkin vähitellen tuottaa tulosta, niitä olisi nopeutettava ja tehostettava edelleen, erityisesti yhteisön säännöstön tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Korruption torjuntaa on tehostettava edelleen. Konkreettisia tuloksia tarvitaan tällä alalla myös, jotta voitaisiin vastata kansalaisten piirissä vallitsevaan huolestuneisuuteen ja taata yrityksille läpinäkyvät toimintaolosuhteet.

Oikeudenkäyntiä edeltävään säilöönottoon liittyviin jatkuviin ongelmiin eräissä maissa olisi puututtava. Nais- ja lapsikauppa useista ehdokasmaista, niiden kautta tai niihin on edelleen vakava huolenaihe, joka edellyttää voimallisia toimenpiteitä. Lisäponnisteluja tarvitaan sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi ja syrjinnän välttämiseksi. Samoin on erittäin tärkeää jatkaa ponnisteluja romaniväestön tilanteen parantamiseksi.

Turkin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että äskettäiset merkittävät perustuslakimuutokset johtavat ihmisoikeustilanteen konkreettiseen paranemiseen.

Kunkin määräaikaiskertomuksen päätelmät esitetään liitteessä 1. Luettelo ehdokasmaiden ratifioimista ihmisoikeuksia koskevista yleissopimuksista on liitteessä 4.

2. Taloudelliset arviointiperusteet

a) Kokonaiskehitys

Tämänvuotinen arvio ehdokasmaiden edistymisestä Kööpenhaminassa vahvistettujen taloudellisten arviointiperusteiden täyttämisessä on tehty hetkellä, jolloin maailmantalous on heikkenemässä nopeasti. Vuonna 2000 ja vuoden 2001 alkupuoliskolla talouskasvu ehdokasmaissa oli kuitenkin varsin vahvaa.

Vuonna 2000 kasvu oli ripeintä siitä lähtien, kun määräaikaiskertomuksia on laadittu. Keskimääräinen BKT:n reaalinen kasvu ehdokasmaissa oli noin 5 prosenttia, eli paljon enemmän kuin vuoden 1999 nollakasvu. Kymmenen KIE-maan keskimääräinen talouskasvu oli 3,6 prosenttia, mikä oli huomattavasti enemmän kuin edellisen vuoden 2,2 prosenttia. Talous palasi kasvu-uralle Liettuassa, Romaniassa, Tsekissä ja Virossa, ja kahdeksassa maassa talouskasvu kiihtyi. Poikkeuksia olivat Puola ja Slovenia, joissa kasvu hidastui hieman, vaikka pysyikin hyvässä vauhdissa ollen 4 prosenttia Puolassa ja 4,6 prosenttia Sloveniassa. Välimeren ehdokasmaat menestyivät keskimäärin siirtymätalouksia paremmin: BKT:n reaalinen kasvu oli 5 prosenttia Kyproksessa ja Maltassa ja 7,2 prosenttia Turkissa. Vastaavasti EU-maiden keskimääräinen BKT:n reaalinen kasvu oli 3,3 prosenttia, eli ehdokasmaat onnistuivat kuromaan kiinni välimatkaansa EU-maihin aiempia vuosia enemmän, vaikkakaan eivät merkittävästi.

Vuoden 2001 alkupuoliskolla EU:n talouskasvun heikentyessä myös ehdokasmaiden keskimääräinen BKT:n kasvu hidastui. Tähän mennessä kasvun hidastuminen on ollut tuntuvinta maissa, joissa kasvu on aiemmin ollut voimakkainta ja vakainta. Maat, jotka ovat vasta äskettäin nousseet taantumasta takaisin normaalille tuotannon kasvu-uralle, kuten Romania ja Tsekki, näyttävät selvinneen muita paremmin. Samoin Baltian maat, jotka kokivat laskusuhdanteen vuonna 2000, näyttävät selvinneen paremmin tämänhetkisestä taantumasta, osittain Venäjän ja uusien itsenäisten valtioiden nopeamman kasvun aiheuttaman ulkoisen kysynnän ansiosta. Puolassa taantuma on syvempi lähinnä eri politiikkojen huonon koordinoinnin sekä ulkoisen toimintaympäristön heikkenemisen ja sisäpoliittisen epävarmuuden vuoksi. Turkin talouskasvu on kääntynyt jyrkän negatiiviseksi. Kaksi pahaa rahoituskriisiä vuoden 2000 lopussa ja vuoden 2001 alussa ovat jättäneet jälkensä maan BKT:n kasvuun, mutta samalla ne ovat pakottaneet hallituksen toteuttamaan kauan kaivattuja uudistuksia ja talouden tilaa korjaavia toimenpiteitä.

BKT asukasta kohti prosenttiosuutena EU:n keskiarvosta ja ostovoimastandardeina mitattuna nousi kymmenessä KIE-maassa 39 prosenttiin vuonna 2000 oltuaan 38 prosenttia vuonna 1999. Kaikkien 13 ehdokasmaan osalta luku pysyi edellisen vuoden tavoin 35 prosentissa. Nykyisin suurten tuloerojen kurominen umpeen on vähintään keskipitkän aikavälin tavoite, joka edellyttää suhteessa korkeampaa keskimääräistä kasvuastetta useiden vuosien ajan. Verrattaessa vuoden 2000 tilannetta vuonna 1995 vallinneeseen tilanteeseen havaitaan, että yhdeksän ehdokasmaata on saavuttanut EU-maita tänä aikana, kolme maata (Bulgaria, Romania ja Tsekki) ei ole edistynyt, ja Turkki on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Viro, Latvia, Unkari, Puola ja Slovenia ovat edistyneet merkittävästi. Tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet, erityisesti kymmenessä KIE-maassa. Tämä on kuitenkin odotettua, koska entisessä hallintojärjestelmässä tulot jakautuivat varsin tasapuolisesti ja koska epätasainen kasvu on lisännyt tiettyjä ammattitaidon lajeja edustavan työvoiman kysyntää joillakin alueilla ja aloilla selvästi enemmän kuin toisilla. Nousevasta tulotasosta pitäisi kuitenkin olla hyötyä monille. Erot ovat edelleen vähäisempiä kuin EU-maissa.

Huolimatta kaiken kaikkiaan varsin terveistä kasvutekijöistä kaikissa ehdokasmaissa (Turkkia lukuun ottamatta) monissa asioissa epätasapainoisuus on lisääntynyt ja makrotaloudelliset olosuhteet vaihtelevat yhä maittain.

Vuoden 2001 määräaikaiskertomuksissa esitetään kaksi julkisen talouden tasapainoa kuvaavaa lukua. Niistä toinen perustuu yleisimmin käytettyyn kansalliseen käsitteeseen ja toinen lasketaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 95) mukaisesti. Ehdokasmaat ovat ilmoittaneet jälkimmäisen luvun tänä vuonna ensimmäistä kertaa. EKT 95 -järjestelmän mukainen julkisen talouden alijäämä on kasvanut jonkin verran ja on nyt 3,5 prosenttia BKT:sta, kun se aiemmin oli 3 prosenttia. Suurta kertaluontoista alijäämän kasvua tapahtui Slovakiassa ja Tsekissä lähinnä useiden vaikeuksiin joutuneiden pankkien aiheuttamien kustannusten kattamisesta, sillä EKT 95 -sääntöjen mukaan tällaiset kustannukset on kirjattava julkisen talouden nettorahoitusasemaan niiden syntymisvuonna.

Monilla mailla on vaikeuksia toteuttaa uudistuksia, jotka olisivat tärkeitä julkisen talouden vakauden turvaamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Unkarin julkisen talouden hoidossa on alkanut esiintyä jälleen joitakin epäselviä käytänteitä. Puolan kunnallisuudistukseen ei ole liitetty realistista suunnitelmaa kunnallisten palvelujen kustannusten kattamiseksi. Joissakin maissa sosiaaliturvan uudistaminen on ollut liian varovaista tai se on vielä alkuvaiheessaan, esimerkkeinä Slovakia, Slovenia ja Tsekki.

Kaiken kaikkiaan inflaatioaste on noussut monissa ehdokasmaissa, ja kymmenen KIE-maan keskiarvo on yli 15 prosenttia, mikä on huomattavasti korkeampi kuin viime vuoden keskiarvo, noin 10 prosenttia. Inflaation pääsyy on öljyn hintojen merkittävä nousu. Erityisen huolestuttavia ovat tapaukset, joissa rahapolitiikka ja rakenteelliset heikkoudet edistävät inflaatiota. Tältä osin myönteistä kehitystä on tapahtunut Puolassa ja Unkarissa uuden valuuttakurssin ja rahapoliittisen kehyksen ansiosta, kun taas Slovenia on jäänyt jälkeen. Romania ja Turkki ovat epäonnistuneet tänäkin vuonna inflaation saamisessa hallintaan, mutta ne ovat äskettäin hyväksyneet Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa sovitut vakautusohjelmat. Slovakian korkea inflaatio johtuu säännösteltyjen hintojen välttämättömistä mutta pitkään viivytellyistä korotuksista. Bulgarian kiihtyvää inflaatiota valuuttakatejärjestelmän yhteydessä on seurattava tarkkaan.

Hyvistä kasvuluvuista huolimatta kymmenen KIE-maan työttömyys on noussut 12,5 prosenttiin hieman alle 11 prosentista, mikä viittaa siihen, että rakenteellisilla uudistuksilla ja korkealla tuottavuuden kasvulla on yhä kielteinen vaikutus työllisyyteen. Poikkeuksen muodostavat Slovenia ja Unkari, joissa työttömyys on vähentynyt. Työssäkäyntiaste on pysynyt yleisesti ottaen vakaana, mutta on edelleen alhainen joissakin maissa. Työmarkkinoiden joustamattomuus sekä ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välinen epäsuhta vaikeuttavat työttömyyden vähentämistä myös nopeasti kasvan talouden maissa. Kyproksen ja Maltan voidaan sanoa olevan lähellä täystyöllisyyttä.

Kymmenessä KIE-maassa vaihtotaseen alijäämä on pienentynyt noin 5 prosenttiin aiemmasta 5,6 prosentista huolimatta vaihtosuhteen heikkenemisestä. Alijäämän kohentuminen on ollut huomattavaa Latviassa ja Liettuassa, joissa se oli aiemmin liian suuri. Maltan vaihtotaseen alijäämä kasvoi merkittävästi suuren kertaluonteisen tekijän vuoksi. Talouden elpyminen on heikentänyt Tsekin ulkoista tasapainoa, ja maan on oltava valmiina toteuttamaan korjaavia toimia. Lähes kaikissa tapauksissa ulkomaiset suorat sijoitukset ovat osaltaan edistäneet merkittävästi talouden ulkoisen epätasapainon rahoittamista. Ulkomaisten suorien sijoitusten joukossa yksityistämiseen liittyvä osuus vaikuttaa yhä hallitsevan kaikkiin ehdokasmaihin suuntautuvia rahavirtoja. Näin ollen ulkoisen velan määrä on pysynyt viime vuoden tasolla Turkkia lukuun ottamatta. Turkin valuutta heikkeni rajusti rahoituskriisin seurauksena, ja maan velkatilanne on muita vaikeampi, sillä sen varsin huomattavan ulkomaisen velan arvo maan omassa valuutassa on kasvanut suuresti. Turkkiin suuntautuvien ulkomaisten suorien sijoitusten arvo on puolestaan edelleen huomattavasti alle maan potentiaalin.

Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta ehdokasmailla on edelleen jonkin verran vaikeuksia joidenkin markkinatalouden toiminnan ja muun muassa tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanon kannalta tarvittavien oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen osatekijöiden järjestämisessä. Vaikeuksien laajuus vaihtelee Romanian - ja vähäisemmässä määrin Bulgarian - heikosta tilanteesta maihin, joissa markkinoille pääsylle tai markkinoilta poistumiselle ei ole merkittäviä esteitä ja joissa oikeusvarmuuden taso on korkea kuten Unkarissa ja Virossa. Suurin jäljellä oleva ongelma koskee konkurssilainsäädännön täytäntöönpanoa. Siinä edistyminen ennen liittymistä on ensiarvoisen tärkeää.

Teollisuusyritysten yksityistäminen on saatu lähes päätökseen monissa kymmenestä KIE-maasta, paitsi Romaniassa, jossa yksityistettävää on vielä paljon, ja vähäisemmässä määrin Bulgariassa. Puolan on vielä laadittava toteuttamiskelpoiset yksityistämis- ja rakenneuudistusstrategiat joillekin tärkeille perinteisille aloille. Yksityistämisstrategioissa on edetty yleishyödyllisten laitosten, liikenteen ja energian kaltaisille aloille, ja niihin liittyy toimia näiden alojen rakenteen uudistamiseksi. Rahoitusalalla pankkien yksityistäminen on saatu päätökseen Virossa, Unkarissa, Latviassa ja Tsekissä. Se on edennyt Liettuassa, Romaniassa, Puolassa ja Slovakiassa, mutta kangertelee huomattavasti Sloveniassa. Niiden valtion omistamien pankkien osalta, joita ei ole aikomuskaan yksityistää, on tärkeää, etteivät hallitukset puutu niiden toimintatapoihin ja lainapolitiikkaan. Rahoitusalan muilla osa-alueilla yksityistäminen on ollut varovaista ja epätasaista eri ehdokasmaissa. Maauudistuksen lopullinen toteutus ja toimivien maakaupan markkinoiden luominen takkuilee monissa kymmenestä KIE-maasta. Tämä haittaa maakaupan ja asuntomarkkinoiden kehittymistä sekä rakentamista, millä on epäsuotuisia vaikutuksia työmarkkinoihin ja rahoituksen välitystoimintaan.

Rahoituksen välitys on kymmenessä KIE-maassa edelleen yleisesti ottaen vähäistä. Tämän välitysalan merkitys investointien rahoittamisessa on hyvin vähäinen, vaikka yksityissektorin pitäisi olla kasvussa. Välitystoiminta on erityisen vähäistä ja tehotonta Bulgariassa, Romaniassa ja Liettuassa. Kaiken kaikkiaan lisäedistystä on tapahduttava ennen liittymistä, sillä rahapolitiikan vaikutusten asianmukainen kanavoiminen yksityissektorille edellyttäisi laajamittaisempaa ja tehokkaampaa rahoituksen välitystä. Rahoitusalan laajentumiseen on liittynyt pankkivalvonnan tehostuminen, mutta muiden osa-alueiden valvontaa on vielä kehitettävä, ei ainoastaan säännösten vaan myös hallinnollisten valmiuksien ja valvojien riippumattomuuden osalta.

Kumulatiivista edistymistä ehdokasmaiden taloudellisessa yhdentymisessä EU:hun on tapahtunut lähinnä kaupan ja pääomavirtojen (pääasiassa ulkomaisten suorien sijoitusten) muodossa.

Kaupan yhdentymisestä voidaan todeta, että vuonna 2000 ehdokasmaiden viennistä noin 62 prosenttia suuntautui EU:hun ja 58 prosenttia niiden tuonnista oli lähtöisin EU:sta. Ilman Turkkia osuudet olivat noin 65 prosenttia viennissä ja 62 prosenttia tuonnissa. Kaikki kymmenen KIE-maata ovat vuosina 1995-2000 kasvattaneet EU:hun suuntautuvan vientinsä osuutta. Samoin ne ovat ryhmänä kasvattaneet markkinaosuuttaan EU:ssa. Kuluneen vuosikymmenen aikana kymmenen KIE-maan alueen kauppa EU:n kanssa on kasvanut nopeammin kuin minkään muun alueen, ja vuonna 2000 sen osuus oli noin 11 prosenttia kaikesta EU:n kolmansien maiden kanssa käymästä kaupasta, kun vastaava luku vuonna 1992 oli 6 prosenttia. EU-maista tämä näkyy selvimmin aluetta lähimpänä olevissa maissa. Ehdokasmaiden välinen kauppa on pysynyt verrattain vähäisenä, joskin se on lisääntynyt hieman joidenkin KIE-maiden osalta edelliseen vuoteen verrattuna.

Rahoitusalan yhdentymisen osalta tilanne on, että 1990-luvulla kaksi kolmasosaa ehdokasmaihin suuntautuneesta nettomääräisestä pääomavirrasta oli peräisin EU:n jäsenvaltioista. Suurin osa ehdokasmaihin suuntautuneesta nettomääräisestä pääomavirrasta on ollut ulkomaisia suoria sijoituksia. Yksityistämisen vuoksi lähes puolet ulkomaisista suorista sijoituksista on suuntautunut suljetulle sektorille kuten rahoituslaitoksiin (pankkeihin) ja yleishyödyllisiin laitoksiin (esim. televiestintäalalle). Uusinvestoinnit ovat kasvussa joissakin maissa; ne muodostavat yli puolet ulkomaisista suorista sijoituksista Bulgariassa ja suurimman osan Unkarissa. Avoimella sektorilla viidesosa kaikista ulkomaisista suorista sijoituksista on kohdistunut suhteellisen työvoimavaltaisille teollisuudenaloille kuten tekstiili- ja vaatetusteollisuuteen, sähköteknisten koneiden ja laitteiden tuotantoon sekä autoteollisuuteen. Talouden siirtymävaiheen ja todellisen lähentymisen yhteydessä ulkomaiset suorat sijoitukset ovat auttaneet - ja auttavat jatkossakin - uusimaan vanhentunutta tuotantokoneistoa sekä tuomaan käyttöön uutta teknologiaa ja uusia johtamistaitoja.

b) Päätelmät

Kunkin maan edistymistä on arvioitu kahden Kööpenhaminassa vahvistetun taloudellisen arviointiperusteen avulla eli tutkimalla, onko maassa toimiva markkinatalous ja onko sillä edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa. Nämä kaksi arviointiperustetta määriteltiin tarkemmin komission Agenda 2000 -tiedonannossa:

Toimiva markkinatalous edellyttää, että sekä hinnat että kauppa on vapautettu ja että maassa on oikeusjärjestelmä, joka sisältää täytäntöönpanokeinot ja joka kattaa myös omistusoikeuden. Markkinatalouden toimivuutta parantavat makrotalouden tasapaino ja talouspolitiikkaa koskeva yksimielisyys. Talouden tehokkuutta parantavat hyvin kehittynyt rahoitussektori ja markkinoille pääsyn ja sieltä poistumisen estävien merkittävien esteiden puuttuminen. Maan kyky täyttää toinen arviointiperuste ("edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa") riippuu markkinatalouden olemassaolosta ja vakaasta makrotalouden kehyksestä, joiden ansiosta talouden toimijat voivat tehdä päätöksiä olosuhteissa, joissa voidaan ennakoida tulevaa. Siihen tarvitaan myös riittävästi inhimillistä ja aineellista pääomaa, myös infrastruktuuria. Valtionyrityksissä on toteutettava rakenneuudistus, ja kaikkien yritysten on tehtävä investointeja tehokkuuden parantamiseksi. Mitä paremmin yritykset saavat ulkopuolista rahoitusta ja mitä paremmin ne onnistuvat rakenneuudistuksessa ja innovaatiossa, sitä parempi niiden sopeutumiskyky on. Kokonaisuudessaan talous pystyy vastaamaan jäsenyyden velvoitteista sitä paremmin, mitä kiinteämmin se on integroitunut unioniin ennen liittymistään. Tämä ilmenee niiden tavaroiden määränä ja valikoimana, joilla käydään kauppaa EU:n jäsenvaltioiden kanssa.

Kun otetaan huomioon molemmat taloudelliset arviointiperusteet, voidaan todeta, että Kypros ja Malta ovat toimivia markkinatalouksia ja niiden pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari, Viro ovat toimivia markkinatalouksia. Näiden maiden välillä on huomattavia taloudellisia eroja, mutta jos ne jatkavat kutakin maata koskevassa määräaikaiskertomuksessa yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamista, niiden pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Bulgaria on hyvin lähellä toimivaa markkinataloutta. Edellyttäen että se jatkaa uudistusten toteuttamista ja tehostaa ponnistelujaan jäljellä olevien ongelmien poistamiseksi, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa keskipitkällä aikavälillä.

Romania ei täytä vielä kumpaakaan arviointiperustetta, mutta on ensimmäistä kertaa edistynyt ratkaisevasti tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Turkki ei ole kyennyt edistymään toimivan markkinatalouden saavuttamisessa, varsinkaan äskettäisten kriisien vuoksi. Monia huomattavia osia sen taloudesta on kuitenkin jo mukana kilpailussa EU:n markkinoilla osana EY:n kanssa muodostettua tulliliittoa.

Määräaikaiskertomuksiin sisältyvät yksityiskohtaiset päätelmät kunkin arviointiperusteen täyttämisestä esitetään liitteessä 1 ja tärkeimmät tilastoindikaattorit liitteessä 2.

3. Muut jäsenyyden velvoitteet

Kööpenhaminassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että "jäsenyys edellyttää kykyä vastata jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, mukaan luettuna poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen".

a) Yhteisön säännöstön käyttöönotto, täytäntöönpano ja noudattamisen valvominen

Pystyäkseen vastaamaan jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista maan on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön yhteisön säännöstö ja valvottava sen noudattamista. Eurooppa-neuvosto on korostanut useaan otteeseen sen tärkeyttä, että ehdokasmaat panevat yhteisön säännöstön täytäntöön ja valvovat sen noudattamista. Madridissa vuonna 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että ehdokasmaiden on tärkeää mukauttaa hallinnollisia rakenteitaan, jotta luodaan olosuhteet asteittaiselle ja sopusointuiselle yhdentymiselle. Vuonna 2000 Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että "neuvotteluiden etenemiseen vaikuttaa yhteisön säännöstön saattaminen osaksi ehdokasmaiden kansallista lainsäädäntöä ja erityisesti se, kykenevätkö ne panemaan yhteisön säännöstön tosiasiallisesti täytäntöön" vahvistamalla hallintonsa ja oikeuslaitoksensa rakenteita. Kesäkuussa 2001 Göteborgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti jälleen, että ehdokasmaiden on tärkeää jatkaa edistymistään yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöön panemisessa ja tosiasiallisessa soveltamisessa ja että niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävien hallinnollisten rakenteiden luomiseen sekä oikeusjärjestelmänsä ja virkamieskuntansa uudistamiseen.

Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpano ja soveltaminen ei ole pelkästään valtiovallan ja hallinnon asia, vaan se kuuluu myös yrityksille, alue- ja paikallistason elimille ja toimialajärjestöille. Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat peräänkuuluttaneet kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää osallistumista tähän prosessiin. Ehdokasmaiden viranomaisten on lisättävä vuoropuhelua erilaisten edustuselinten kanssa yhteisön säännöstön selittämiseksi ja sen täytäntöönpanon helpottamiseksi kaikkialla niiden alueella.

b) Alakohtainen tarkastelu ja päätelmät

Kaiken kaikkiaan tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa todetaan jälleen useimpien ehdokasmaiden edistyneen huomattavasti lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa useimmilla aloilla. Joillakin aloilla kuten liikenteen [1], televiestinnän, energian sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla on kuitenkin annettu tai annetaan lähiaikoina uusia merkittäviä yhteisön säännöksiä, jotka perustuvat useimmiten aiempaan yhteisön lainsäädäntöön.

[1] Valkoisessa kirjassa Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika (KOM (2001) 370 lopullinen) peräänkuulutetaan eri liikennemuotojen välisen kilpailun parempaa sääntelyä niin, että rautatieliikenteelle ja muille ympäristöä säästäville liikennemuodoille annettaisiin keinot nousta kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi tieliikenteelle.

Joillakin mailla on vielä vaikeuksia joidenkin yhteisön säännöstön osien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kuluneen vuoden aikana tapahtuneesta kehityksestä huolimatta tärkeimmäksi nyt todettu tarve koskee riittävien hallinnollisten rakenteiden luomista ja yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi tarvittavien hallinnollisten valmiuksien vahvistamista.

Useimpien tai kaikkien ehdokasmaiden osalta määräaikaiskertomuksissa ja ehdotetuissa tarkistetuissa liittymiskumppanuuksissa yksilöidään seuraavat tarpeet:

* Sisämarkkinoiden alalla on tarpeen luoda tai vahvistaa horisontaalisia hallintorakenteita, jotka liittyvät standardointiin, hyväksymiseen, varmentamiseen, vaatimustenmukaisuuden arviointiin, markkinoiden seurantaan, tutkintojen vastavuoroiseen tunnustamiseen ja rahoituspalvelujen valvontaan. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvontaa on tehostettava.

* Kilpailun alalla on tarpeen tehostaa valtiontukisääntöjen ja kilpailusäännösten täytäntöönpanovalmiuksia.

* Liikenteen ja energian alalla on tarpeen vahvistaa sääntelyrakenteita ja tarkastusmenettelyitä tai perustaa sellaiset (myös jatkossa annettavaa yhteisön säännöstöä silmällä pitäen), erityisesti tie- ja meriliikenteen turvallisuuden takaamiseksi.

* Televiestinnän sekä kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikan alalla on tarpeen perustaa riippumattomat sääntelyrakenteet tai vahvistaa niitä, televiestinnän osalta erityisesti myös jatkossa annettavaa yhteisön säännöstöä silmällä pitäen.

* Ympäristön alalla on tarpeen vahvistaa edelleen hallinnollisia sekä seuranta- ja täytäntöönpanovalmiuksia erityisesti jätteiden, veden ja kemikaalien suhteen.

* Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on tarpeen varmistaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien sääntöjen soveltaminen ja vahvistaa työsuojelutoimistoja.

* Oikeus- ja sisäasioiden alalla on tarpeen vahvistaa oikeusjärjestelmää ja rajavalvontaa, kiireellisimmin EU:n tulevilla ulkorajoilla, ja valmistautua osallistumaan Schengenin tietojärjestelmään. Samoin on varmistettava kaikkien eri toimijoiden parempi yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

* Tullin ja verotuksen alalla on tarpeen kehittää tietotekniikkajärjestelmiä sähköisessä muodossa olevien tietojen vaihtamiseksi yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa, ja samoin on kehitettävä vero- ja tulliviranomaisten valmiuksia panna täytäntöön yhteisön lainsäädäntöä ja valvoa sen noudattamista, ulkorajojen valvonta mukaan luettuna.

* Maatalouden alalla on tarpeen kehittää tarkastusmenettelyjä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan lainsäädäntöä vastaavasti, erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi, sekä valmiuksia panna täytäntöön ja soveltaa yhteisen maatalouspolitiikan hallintomekanismeja, erityisesti yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja maksajavirastoa (maaseudun kehityksen alalla toimiva Sapard-virasto voi olla maksajaviraston edeltäjä).

* Rakennepolitiikan alalla on tarpeen vahvistaa keskeisten ministeriöiden hallinnollisia valmiuksia ja luoda aiheelliset hallintorakenteet rakennerahastojen ohjelmasuunnittelua, hallinnointia ja valvontaa varten.

* Varainhoidon valvonnan alalla on tarpeen vahvistaa hallinnollisia valmiuksia julkisen sisäisen varainhoidon valvonnan ja petosten torjunnan aloilla.

Monilla muillakin aloilla yksittäisten ehdokasmaiden on parannettava hallinnollisia valmiuksiaan. Tämä saattaa koskea edellä mainittuja neuvottelulukuja, esimerkiksi ydinturvallisuuden alalla, tai muita lukuja kuten kalastusta, tilastointia tai talous- ja rahaliittoa. Ensisijaiset tavoitteet on määritetty kussakin määräaikaiskertomuksessa ja otettu mukaan kutakin ehdokasmaata koskevaan ehdotettuun tarkistettuun liittymiskumppanuuteen.

Määräaikaiskertomuksissa yksilöidään myös ne luvut, jotka eivät aiheuta merkittäviä hallinnollisiin valmiuksiin liittyviä ongelmia joko siitä syystä, että niihin liittyvän yhteisön säännöstön täytäntöönpano ei edellytä huomattavia hallinnollisia valmiuksia, tai koska maiden valmistautumistaso on yleisesti ottaen riittävä.

Määräaikaiskertomusten maakohtaiset päätelmät esitetään liitteessä 1.

c) Euroopan rahaliitto ja euro

Ehdokasmaiden on valmistauduttava osallistumaan nykyisiin monenvälistä seurantaa ja talouspolitiikan yhteensovittamista koskeviin menettelyihin, jotka ovat osa talous- ja rahaliittoa. Yksi aiempien liittymiskumppanuuksien ensisijaisista taloutta koskevista tavoitteista oli liittymistä edeltävän julkisen talouden valvontaa koskevan vuosittaisen menettelyn käyttöönotto. Se muodostuu kahdesta osasta: julkista taloutta koskevasta ilmoitusmenettelystä ja liittymistä valmistelevasta talousohjelmasta. Näistä keskustellaan monenvälisessä yhteydessä jäsenvaltioiden kanssa.

Ehdokasmaiden valuuttakurssistrategiaa koskevaa kehystä on selkiytetty. Siirtymisessä euron käyttöön on eritelty kolme toisiaan seuraavaa vaihetta: liittymistä valmisteleva vaihe, liittymisen jälkeinen vaihe ja euron käyttöönotto. Yhteisen rahan yksipuolinen käyttöönotto olisi vastoin perustamissopimuksessa määrättyä Euroopan rahaliiton perustana olevaa ajatusmallia, jonka mukaan euron mahdollinen käyttöönotto on monenvälisessä yhteydessä tapahtuvan rakenteellisen lähentymisen päätepiste. Yksipuolinen euron käyttöön siirtyminen ei näin ollen käy perustamissopimuksessa euron käyttöönotolle määrättyjen vaiheiden kiertämiseksi.

Jonkin ajan kuluttua liittymisestä uusien jäsenvaltioiden odotetaan liittyvän ERM II -mekanismiin. Tähän ERM II -mekanismiin voitaisiin sovittaa monienkin eri valuuttakurssijärjestelmien pääpiirteet, edellyttäen että niihin liittyvät sitoumukset ja tavoitteet ovat uskottavia ja ERM II:n sitoumusten ja tavoitteiden mukaisia. Ainoat jo tässä vaiheessa selvästi ERM II:n vastaisiksi todetut järjestelmät ovat valuuttakurssien täysin vapaa kelluminen, niin sanottu crawling peg -järjestelmä ja valuuttakurssin sitominen muuhun valuuttaan kuin euroon.

III Kohti onnistunutta laajentumista

Göteborgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti laajentumiselle kunnianhimoiset tavoitteet. Sen päätelmissä todettiin seuraavaa: "Edellyttäen, että edistyminen liittymiskriteereiden täyttämisessä jatkuu nykyistä vauhtia, etenemissuunnitelman ansiosta neuvottelut on mahdollista saattaa päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä niiden ehdokasvaltioiden osalta, jotka ovat valmiita. Tavoitteena on, että kyseiset maat osallistuisivat vuonna 2004 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin jäseninä."

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ponnisteluja sekä unionilta että ehdokasmailta. Unionin pitäisi määritellä yhteiset kannat etenemissuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Ehdokasmaiden on jatkettava valmistautumista liittymisperusteiden täyttämiseksi kokonaan ja kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ne parantavat hallinnollisia valmiuksiaan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon. Edistyminen neuvotteluissa riippuu vakuuttavasta edistymisestä yhteisön säännöstön omaksumisessa, täytäntöönpanossa ja soveltamisessa.

1. Etenemissuunnitelmaa seuraten - jäljellä olevat neuvotteluluvut

Neuvotteluissa on tapahtunut huomattavaa edistymistä. Ehdokasmaat ovat toimittaneet eri neuvottelulukuihin kuuluvaa yhteisön säännöstöä koskevat kantansa samoin kuin pyyntönsä siirtymätoimenpiteiksi. Monissa tapauksissa, joissa ehdokasmaat ovat antaneet riittävät sitoumukset yhteisön säännöstön soveltamisesta, tiettyjen neuvottelulukujen käsittely on päätetty toistaiseksi (ks. liite 6). Se, monenko neuvotteluluvun käsittely on toistaiseksi päätetty, ei kuitenkaan anna aina tarkkaa kuvaa neuvottelujen vaiheesta. Joissakin neuvoteltavina olevissa tapauksissa ratkaistavana on enää yksi tai kaksi poliittisesti tärkeää asiaa; nämä voidaan ratkaista, kunhan tarvittavat poliittiset päätökset tehdään.

Etenemissuunnitelma on osoittautunut hyödylliseksi sen varmistamisessa, että kaikki neuvotteluosapuolet sitoutuvat realistiseen aikatauluun. Komission kertomuksessa Gentissä kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle tarkasteltiin saavutettuja tuloksia ja hahmoteltiin asioita, joissa on tehtävä päätöksiä vielä Belgian puheenjohtajakaudella. [2] Asiakirjassa yksilöitiin useita liikennettä, verotusta, maataloutta, oikeus- ja sisäasioita sekä energiaa koskeviin neuvottelulukuihin liittyviä asioita, joissa EU:n on määriteltävä yhteinen kantansa.

[2] Komission tiedonanto: Tiedote Eurooppa-neuvostolle laajentumisstrategian täytäntöönpanon väliarvioinnista, KOM (2001) 553 lopullinen, 2. lokakuuta 2001.

Komissio on tällä välin toimittanut neuvostolle mahdollisuuksien mukaan neuvottelukannat näihin lukuihin, ja puheenjohtajavaltio Belgia etenee nopeasti neuvottelukantojen määrittelyssä. Viimeisen mainitun neuvotteluluvun osalta tiedonannossa korostettiin tarvetta tarkastella ehdokasmaiden kantoja ydinturvallisuutta koskeviin EU:n suosituksiin ja todettiin, että korjauskelvottomien ydinvoimalayksiköiden - Ignalina (Liettua), Bohunice-V1 (Slovakia) ja tietyt Kozluduyn voimalan yksiköt (Bulgaria) - sulkemista koskevia sitoumuksia on noudatettava, ja ne on näin ollen sisällytettävä asianmukaisesti liittymissopimuksiin.

Unionin sitoutuminen yhteisten kantojen määrittelyyn tietyssä aikataulussa myös sellaisilla aloilla, joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia, on toiminut myönteisenä eleenä ehdokasmaille. Näin toimiessaan unioni on osoittanut tarvittavaa joustavuutta ottamalla kantoja, jotka ovat tärkeitä julkisen hyväksynnän saamiseksi sekä unionissa että ehdokasmaissa. Tätä lähestymistapaa on tarkoitus jatkaa.

Vuoden 2002 alkupuolta koskevan etenemissuunnitelman mukaan unioni määrittelee yhteiset kantansa, jotta loppujenkin neuvottelulukujen käsittely saataisiin toistaiseksi päätettyä. Nämä luvut ovat maatalous, aluepolitiikka, rahoitus- ja talousarviosäännökset, toimielimiä koskevat asiat ja "muut asiat". Komissio toimittaa tarvittavat ehdotukset neuvostolle hyvissä ajoin. Ehdotuksiaan valmistellessaan komissio noudattaa jäljempänä selostettavaa lähestymistapaa.

a) Rahoituskehys ja siihen liittyvät luvut

Maataloutta ja aluepolitiikkaa koskevissa neuvotteluluvuissa on talousarviota koskevia merkittäviä osatekijöitä, jotka liittyvät rahoitus- ja talousarviosäännöksiä koskevaan lukuun. Näitä kolmea lukua koskevat neuvottelut on näin ollen käytävä osana johdonmukaista kokonaisuutta.

Berliinissä maaliskuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi rahoituskehyksestä vuosiksi 2000-2006, johon sisältyivät laajentumista koskevat järjestelyt sen oletuksen pohjalta, että unioniin liittyisi kuusi uutta jäsentä vuonna 2002. Tämä tulos vahvistettiin parlamentin, neuvoston ja komission välisellä sopimuksella.

Berliinissä saavutettu kattava sopimus koski samalla myös politiikan uudistusta ja tarvittavien määrärahojen varaamista liittymisen valmistelemiseen ja itse liittymiseen seuraavasti:

* maksumäärärahojen kokonaismäärän yläraja (1,27 prosenttia BKTL:sta) ja ehdoton yläraja vuosittaisille budjettisitoumuksille kussakin menoluokassa (rahoitusnäkymät vuosiksi 2000-2006). Eri menoluokkien ehdottomien ylärajojen odotettiin pysyvän yhdessä selvästi alle maksumäärärahojen kokonaismäärän 1,27 prosentin ylärajan myös laajentumisen jälkeen;

* yhteisen maatalouspolitiikan sekä rakenne- ja koheesiorahastojen uudistus;

* ehdokasmaille annettavan liittymistä edeltävän tuen kaksinkertaistaminen (3,1 miljardia euroa vuodessa [3]);

[3] Kaikki määrät ovat maksusitoumusmäärärahoja vuoden 1999 kiintein hinnoin.

* liittymisen rahoittamiseen varattuja määriä lisätään vähitellen vuoden 2002 6,5 miljardista eurosta 16,8 miljardiin euroon vuonna 2006.

Berliinissä tehdyn sopimuksen perustana olleet olettamukset ovat muuttuneet varsinkin mahdollisen liittymisajankohdan ja uusien jäsenvaltioiden mahdollisen lukumäärän suhteen.

Vaikka oletettaisiin, että ensimmäiset liittymiset tapahtuvat vuonna 2004 eivätkä vuonna 2002 ja että unioniin liittyy enemmän kuin kuusi - jopa kymmenen - uutta jäsenvaltiota, laajentumisen tarkistetut kustannukset vuosina 2004-2006 pysyvät alle Berliinissä sovittujen määrien. Tässä on otettu huomioon ajan tasalla olevat tiedot maataloustuotannosta ja kulutuksesta kymmenessä ehdokasmaassa.

Rahoitusnäkymissä liittymistä varten varatut vuosittaiset määrärahat lisääntyvät huomattavasti vuodesta 2002 vuoteen 2006. Koska ensimmäiset liittymiset tapahtuvat aiemmin kaavailtua myöhemmin, vastaaviksi vuosiksi tarvitaan vähemmän määrärahoja kuin jos ensimmäiset liittymiset tapahtuisivat jo vuonna 2002. Näin ollen Berliinissä sovitut ylärajat mahdollistavat jopa kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen.

Komissio tekee neuvostolle ehdotuksia yhteisistä neuvottelukannoista maatalouden, aluepolitiikan ja budjettikysymysten aloilla voimassa olevan yhteisön säännöstön ja Berliinin sopimuksen periaatteiden pohjalta. Näin ollen liittymisneuvottelut voidaan saattaa päätökseen riippumatta EU:n rahoitusta vuoden 2006 jälkeen koskevista päätöksistä.

Komissio varmistaa, että sen ehdottamat yhteiset neuvottelukannat ovat budjettivaikutuksiltaan Berliinissä vuoteen 2006 asti sovittujen menojen ylärajojen mukaisia ja että niihin sisällytetään tarvittavat mukautukset uusien jäsenvaltioiden mahdollisen lukumäärän varalta. Rajoittamatta EU:n rahoitusta koskevien päätösten tekemistä myöhemmin komissio aikoo erityisesti

* tarkastella maataloutta koskevan luvun yhteydessä, miten neuvotteluissa voitaisiin ratkaista suoriin maksuihin ja tarjonnan hallinnoimisvälineisiin liittyvät kysymykset;

* määrittää rakennepolitiikan alalla ne organisatoriset ja institutionaaliset edellytykset, jotka eri maiden on täytettävä, jotta tätä lukua koskevat neuvottelut voitaisiin päättää toistaiseksi, sekä selostaa menetelmää rakennerahastojen varojen myöntämiseksi uusille jäsenvaltioille vuoteen 2006 asti;

* tarkastella talousarviota koskevan luvun yhteydessä mahdollisia siirtymäjärjestelyjä.

Komissio varmistaa, että neuvosto voi keskustella näistä asioista yhteiseltä pohjalta vuoden 2002 alussa, tarkoituksena valmistella liittymisneuvottelujen jatkoa etenemissuunnitelman mukaisesti.

b) Muut neuvotteluluvut

Toimielimiä ja "muita asioita" koskevia neuvottelulukuja ei ole vielä avattu käsiteltäviksi yhdenkään ehdokasmaan kanssa. Etenemissuunnitelman mukaisesti unionin pitäisi määritellä kantansa myös näihin lukuihin vuoden 2002 alkupuoliskolla.

Toimielimiä koskevassa neuvotteluluvussa on kyse uusien jäsenvaltioiden ottamisesta mukaan unionin institutionaaliseen kehykseen. Kuten unioni korosti liittymisneuvottelujen alussa, jäsenyyteen liittyy sekä oikeuksia että velvoitteita, ja unioni odottaa uusien jäsenvaltioiden täyttävän jäsenyyden velvoitteet liittymisneuvotteluissa sovituin edellytyksin. Uudet jäsenvaltiot käyttävät oikeuksiaan samoin edellytyksin kuin muutkin jäsenvaltiot osallistumalla EU:n toimielimiin. Toimielimiä koskeva luku on perinteisesti käsitelty liittymisneuvotteluissa kaikkien muiden, yhteisön säännöstöä koskevien lukujen jälkeen.

Nyt käytävissä neuvotteluissa toimielimiä koskeva luku perustuu pääasiassa Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontuneen hallitustenvälisen kokouksen päätelmiin ja erityisesti

- Nizzan sopimuksen määräyksiin, mukaan luettuna erityisesti määräykset, jotka koskevat toimielinten mukauttamista laajentumista varten;

- hallitustenvälisen kokouksen julistusten määräyksiin, erityisesti julistuksen nro 20 määräyksiin liittymisneuvotteluissa esitettävästä yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin paikkojen jakautumiseen, äänten painottamiseen neuvostossa, samoin kuin talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean kokoonpanoon.

Uuden Nizzassa tehdyn sopimuksen päätelmissä vahvistettiin unionin vankka sitoutuminen laajentumisprosessiin. Sopimus on edelleen jäsenvaltioiden ratifioitavana. Komissio panee merkille, että sopimuksen on jo ratifioinut kolme jäsenvaltiota ja että useimmissa muissa valtioissa ratifiointimenettely etenee tyydyttävästi. Irlannissa kesäkuussa 2001 järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena Irlannin hallitus järjestää valtakunnallisen keskustelun selventääkseen sopimukseen liittyviä seikkoja.

Komissio toivoo, että jäsenvaltiot saavat ratifioinnin päätökseen suunnitelmien mukaan vuoden 2002 aikana. Komissio pitää yhteyttä puheenjohtajavaltioon sopivasta ajoituksesta ja menettelystä toimielimiä koskevan luvun käsittelemiseksi ottaen huomioon edistymisen Nizzan sopimuksen ratifioinnissa.

Neuvottelujen viimeinen luku koskee "muita asioita", kuten aiempienkin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Tähän lukuun voidaan sisällyttää kysymykset, joita ei ole käsitelty muissa luvuissa, esimerkiksi ongelmat, jotka eivät liity suoraan yhteisön säännöstöön. Aiemmissa liittymisneuvotteluissa tässä yhteydessä on esimerkiksi annettu avoimuutta ja "tiettyjen alueiden" asemaa koskevia julistuksia, jotka on sittemmin liitetty liittymissopimukseen. Vuoden 2002 aikana selviää, mitä asioita tämän luvun yhteydessä on tarpeen käsitellä nyt käytävissä neuvotteluissa.

2. Toimintasuunnitelma hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien kehittämiseksi

Jäsenvaltioiden hallinnolla ja oikeuslaitoksella on oltava riittävät valmiudet panna täytäntöön yhteisön säännöstöä ja valvoa sen noudattamista. Tämän vuoksi useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa on korostettu instituutioiden kehittämistä ennen liittymistä.

Vakaa julkishallinto ja riippumaton virkamieskunta on yhteinen tavoite kaikissa ehdokasmaissa. Useimmat maat ovat edistyneet merkittävästi julkishallinnon uudistamisessa ja ovat toteuttaneet virkamieskuntaa koskevia uudistuksia. Jotkin ovat toteuttaneet toimia pätevän henkilöstön houkuttelemiseksi sekä heidän ammattitaitonsa kehittämiseksi koulutuksen ja paremman palkkauksen avulla. Kuten määräaikaiskertomuksissa todetaan, paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Lisäksi eräiden ehdokasmaiden on tehostettava toimia korruption torjumiseksi.

Ennakoitavissa oleva ja tehokas oikeuslaitos on myös olennaista kansalaisten ja yritysten kannalta. Oikeuslaitoksen uudistaminen on edistynyt useimmissa ehdokasmaissa, mutta eräissä maissa oikeuslaitoksen riippumattomuutta on vielä vahvistettava ja tuomareiden palkkausta ja työoloja sekä koulutusta parannettava.

Useiden yhteisön säännöstöä koskevien lukujen osalta suurimmat haasteet on mainittu edellä (II jakson 3 b kohdassa). Ne koskevat hallinnollisia valmiuksia seuraavien asioiden varmistamiseksi:

* Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Tämä edellyttää usein asianmukaisia ja tehokkaita sääntelyviranomaisia kuten kilpailuviranomaisia, televiestinnän, energia-alan tai liikenteen sääntelyviranomaisia taikka tarkoituksenmukaisen tietotekniikan käyttöönottoa.

* Kestävät elinolot Euroopan unionissa. Tämä on varmistettava muun muassa takaamalla ympäristöstandardien soveltaminen, omaksumalla asianmukainen työterveyden ja -turvallisuuden taso, varmistamalla ydinturvallisuuden korkea taso ja parantamalla liikenneturvaa. Nämä toimenpiteet edellyttävät monenlaisia tarkastusjärjestelyjä.

* Euroopan unionin kansalaisten kokonaisvaltainen suojelu. Tämä on varmistettava muun muassa turvaamalla rajat monessakin tarkoituksessa, valvomalla markkinoita kuluttajansuojan kannalta, soveltamalla riittävää elintarvikkeiden turvallisuuden tasoa sekä tekemällä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alalla. Nämä toimenpiteet edellyttävät monenlaisia tarkastus- ja lainvalvontajärjestelyjä.

* Yhteisön varojen asianmukainen hallinnointi. Tämä edellyttää asianmukaisia keskus- ja aluehallinnon rakenteita julkisia hankintoja koskevien sääntöjen, varainhoidon valvonnan ja tilintarkastuksen soveltamiseksi sekä petosten ja korruption torjumiseksi.

Määräaikaiskertomuksissa ja ehdotetuissa tarkistetuissa liittymiskumppanuuksissa on määritetty yksityiskohtaisesti ne alat, joilla kunkin ehdokasmaan on toteutettava toimia hallinnollisten valmiuksien saattamiseksi riittävälle tasolle.

Seuraavien vaiheiden määrittämiseksi komissio laatii toimintasuunnitelman. Se analysoi vuoden 2002 alussa kunkin ehdokasmaan kanssa niiden lähestymistapaa näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa niiden aikomuksia tehostaa ponnistelujaan instituutioidensa kehittämiseksi. Lisäksi komissio toteuttaa erityisiä seurantatoimia, tarvittaessa yhdessä jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden kanssa.

* Toimintasuunnitelma perustuu ensisijaisiin aloihin, jotka on yksilöity tarkistetuissa liittymiskumppanuuksissa, määräaikaiskertomuksissa ja neuvottelujen yhteydessä tehdyissä sitoumuksissa.

* Toimintasuunnitelmassa yksilöidään jo toteutusvaiheessa olevat toimet hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi ja aktivoidaan uusia keinoja näiden ponnistelujen tehostamiseksi (käyttäen vakiintuneita keinoja kuten kummitoimintaa tai teknisen avun tiedonvaihtotoimistoa TAIEX - ks. liitteet 3 ja 5).

* Toimintasuunnitelmassa vahvistetaan tai otetaan käyttöön seurantamekanismeja kuten seurantakertomuksia, vertaisarviointeja (peer review) ja niin edelleen, joilla varmistetaan kunkin ehdokasmaan valmistautumisen taso.

Toimintasuunnitelma heijastaa määräaikaiskertomusten ja ehdotettujen tarkistettujen liittymiskumppanuuksien tavoin kunkin neuvotteluja käyvän maan tilannetta, ja siinä otetaan huomioon ehdokasmaiden kaavailemat liittymisajankohdat.

a) Instituutioiden kehittämisen tehostaminen

Ehdokasmaille annetaan jo nykyisin huomattavaa yhteisön avustusta, jotta ne voisivat kehittää hallinnollisia valmiuksiaan yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi. Yhteensä jopa kaksi kolmasosaa kansallisista Phare-ohjelmista on varattu instituutioiden kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin. Ohjelmasuunnittelua on kiihdytetty, ja vuonna 2002 vuotuiset kansalliset avustusohjelmat on tarkoitus saada hyväksyttyä paljon aikaisemmin kuin edeltävinä vuosina.

Komissio myöntää vuonna 1999 kullekin kymmenelle Phare-maalle sovittujen vuotuisten talousarviomäärärahojen lisäksi myös nykyisestä Phare-ohjelmasta jopa 250 miljoonaa euroa lisätoimiin instituutioiden kehittämiseksi. Tämä täydentävä tuki instituutioiden kehittämiselle muodostaa ehdokasmaille tarjouksen, johon niiden olisi syytä tarttua, ja näiden varojen käyttö olisi suunniteltava kesään 2002 mennessä. Vastaava painoarvo voitaisiin tarvittaessa antaa instituutioiden kehittämiselle liittymistä valmistelevalla tuella Maltassa ja Kyproksessa.

Komissio analysoi ehdokasmaiden kanssa vuotta 2003 koskevan ohjelmasuunnittelun yhteydessä tarvetta jatkaa ylimääräisiä toimia instituutioiden kehittämiseksi. Sopimusten tekemistä ja maksuja koskevien komission tavanomaisten sääntöjen mukaisesti hankkeita instituutioiden kehittämiseksi voitaisiin jatkaa käytännössä vielä ainakin kolmen vuoden ajan.

Nämä toimet täydentävät kunkin ehdokasmaan omia merkittäviä ponnisteluja, joita tuetaan usein Phare-ohjelmasta ja jäsenvaltioiden kahdenvälisin toimin sekä kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten toimesta.

b) Seurannan tehostaminen

Seurantatoimet ovat jo käynnissä. Komissio toimittaa neuvostolle säännöllisesti yksityiskohtaisia seurantataulukoita ja kertomuksia, joissa tarkastellaan, miten neuvotteluissa annetut sitoumukset on pidetty. Niissä käsitellään myös riittävien hallinnollisten valmiuksien luomista koskevia sitoumuksia.

Komissiolla ei ole aina tarvittavaa asiantuntemusta ehdokasmaiden hallinnon valmiustilan arvioimiseksi, koska täytäntöönpano riippuu suurelta osin jäsenvaltioista. Tämän vuoksi monilla aloilla on otettu käyttöön vertaisarviointeja. Niiden ansiosta ehdokasmaat voivat ottaa jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoita mukaan arvioimaan hallinnollisia valmiuksia. Vertaisarvioinnit on jo aloitettu tai niitä on suunnitteilla rahoituspalvelujen, oikeus- ja sisäasioiden, talousarvion, maatalouden, ydinturvallisuuden ja ympäristön aloilla. Komissio tarjoaa käytännön tukea etenkin teknisen avun tiedonvaihtotoimiston (TAIEX) tai muiden mekanismien (esimerkiksi SIGMA) kautta.

Komissio tiedottaa neuvostolle kevääseen 2002 mennessä vertaisarvioinneista tai muista olennaisista toimista ehdokasmaiden hallinnollisten valmiuksien arvioimiseksi. Tällä tavoin näiden toimien tulokset voidaan ottaa huomioon liittymisneuvottelujen yhteydessä.

Vertaisarvioinnit eivät ole kuitenkaan mikään ihmelääke. Ne täydentävät jatkuvaa seurantaprosessia. Niitä tulisi käyttää ainoastaan, jos se on tarkoituksenmukaista, ja niissä olisi keskityttävä määräaikaiskertomuksissa, ehdotetuissa tarkistetuissa liittymiskumppanuuksissa tai neuvottelujen yhteydessä yksilöityihin erityisiin huolenaiheisiin.

Nämä toimet myötävaikuttavat ehdokasmaiden liittymisneuvotteluissa tekemien sitoumusten seurantaan. Komissio raportoi toimintasuunnitelmastaan, sitoumusten seuranta mukaan luettuna, ennen Sevillassa kesäkuussa 2002 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta.

Vuoden 2002 määräaikaiskertomuksissa tarkastellaan saavutettua edistystä ja sitä, pystyvätkö ehdokasmaat luomaan liittymiseen mennessä riittävät rakenteet eri aloja koskevan yhteisön säännöstön panemiseksi täytäntöön ja sen noudattamisen valvomiseksi.

c) Hallinnolliset valmiudet liittymisen jälkeen

Jäsenvaltioiden odotetaan mukauttavan säännöllisesti hallinnollisia valmiuksiaan yhteisön säännöstön muuttuvia tarpeita vastaavasti. Riittävien hallinnollisten valmiuksien luominen on prosessi, joka ei pääty liittymisneuvottelujen päättyessä, vaan se jatkuu liittymiseen asti ja sen jälkeenkin.

Liittymissopimuksen allekirjoittamisen ja asianomaisten maiden tosiasiallisen liittymisen välisenä aikana komissio seuraa edelleen kehitystä liittymisneuvottelujen yhteydessä yksilöidyissä asioissa. Lisäksi se seuraa kehitystä niissä taloutta koskevissa asioissa, jotka on pantu merkille taloudellisten arviointiperusteiden käsittelyn yhteydessä. Komissio raportoi kehityksestä neuvostolle.

Liittymistä valmistelevien ohjelmien toimintaa jatketaan kyseisen ajan. Ensimmäisinä liittyvien maiden osalta 2003 jäänee viimeiseksi vuodeksi, jolle varataan määrärahoja liittymisen valmisteluun. Virkamiesten kouluttaminen saattaa nousta yhdeksi suurimmista tarpeista tällä ajanjaksolla. Täytäntöönpano jatkuu normaalisti enintään kolmen vuoden ajan. Jäsenyyden alkuvuosina tapahtuvaa ohjelmien hallinnointia ja mahdollista lopettamista varten on määriteltävä siirtymäjärjestelyt.

Liittymisen jälkeen komissio tarkastaa perustamissopimusten valvojana, miten uudet jäsenvaltiot panevat täytäntöön yhteisön säännöstöä, ja tässä tehtävässä komissio soveltaa samoja mekanismeja kuin nykyistenkin jäsenvaltioiden kohdalla. Näihin mekanismeihin kuuluvat komission säännölliset kertomukset neuvostolle yhteisön lainsäädännön soveltamisesta, rikkomisesta johtuvat menettelyt sekä komission ja jäsenvaltioiden välinen vuoropuhelu täytäntöönpanoon liittyvistä ongelmista (kuten sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkosto tai koordinointikeskukset).

Unionin sisällä turvaudutaan yhä enemmän esikuva-analyysiin ja vertaispaineeseen keskenään yhteentoimivien ja sopusointuisten hallintorakenteiden kehittämiseksi. Ehdokasmaiden osallistuminen yhteisön ohjelmiin ja yhteisön virastojen toimintaan edistää jo nyt niiden tosiasiallista yhdentymistä. Ehdokasmaat on jo otettu mukaan e-Europe-yhteisöaloitteeseen, kansallisten työllisyysstrategioiden laadintaan sekä Euroopan rahaliiton yhteydessä toteutettaviin toimiin e-Europe plus -aloitteen, työllisyyspolitiikan ensisijaisista tavoitteista tehtävän yhteisen arvion (ehdokasmaiden valmistautumiseksi osallistumaan Euroopan työllisyysstrategiaan) ja liittymistä valmistelevien talousohjelmien muodossa. Ehdokasmaiden olisi jatkettava näin tapahtuvaa yhdentymistä EU:n nykyisiin politiikkoihin ja mekanismeihin.

Lisäksi uudet jäsenvaltiot voivat hyötyä mahdollisista uusista mekanismeista, joita saatetaan ottaa käyttöön yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi. Uutta eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassaan komissio ilmoitti ehdottavansa vuonna 2002 kansallisten hallintojen välisiä kummitoimintajärjestelyjä toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevien parhaiden toimintatapojen levittämiseksi ehdokasmaista saatujen kokemusten perusteella sekä yhteisön lainsäädännön tuntemuksen lisäämiseksi kansallisten tuomioistuinten ja lakimiesten keskuudessa. Tällaisen kummitoiminnan käyttöönotto jäsenvaltioiden välillä auttaisi ehdokasmaita hyötymään näistä järjestelyistä liittymisen jälkeenkin. Tämä edistäisi yhteisön säännöstön parempaa täytäntöönpanoa laajentuneessa unionissa.

3. Turkin liittymistä valmisteleva strategia uuteen vaiheeseen

Helsingissä kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa määritellyn liittymistä valmistelevan strategian täytäntöönpano on hyvässä vauhdissa. Tämän vuoden loppuun mennessä strategian kaikki osat ovat kohdallaan. Seuraavassa vaiheessa huomio kiinnittyy yksityiskohtaisempaan valmistautumiseen EU-jäsenyyden vaatimusten täyttämiseen.

Tässä uudessa vaiheessa Turkkia kannustetaan tehostamaan ja vauhdittamaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän sisältyy lisää perustuslakia koskevia, lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja oikeuslaitoksen uudistuksia, joilla pyritään saattamaan Turkki lähemmäksi EU:n normeja. Äskettäinen perustuslakiuudistus ja uuden taloussuunnitelman toteutus muodostavat lupaavan alun tässä prosessissa.

Vahvistettua poliittista vuoropuhelua olisi hyödynnettävä aiempaa tehokkaammin, jotta tuettaisiin edistymistä liittymiskumppanuuden keskeisissä asioissa kuten ihmisoikeuksissa, Kyproksen kysymyksessä ja rajakiistojen rauhanomaisessa ratkaisemisessa.

Turkki on ilmaissut poliittisessa vuoropuhelussa tukensa YK:n pääsihteerin ponnistelulle kattavan ratkaisun löytämiseksi Kyproksen ongelmaan, ja nyt Turkin olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimiin helpottaakseen ratkaisun saavuttamista.

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Turkin tulisi toimia rakentavasti ratkaistaessa kysymystä yksityiskohtaisista säännöistä osallistumiseksi EU:n johtamia operaatioita koskeviin päätöksiin, jotta Laekenissa kokoontuva Eurooppa-neuvosto voisi päättää asiasta Nizzan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti.

Luottamusta lisääviä toimia Kreikan ja Turkin suhteissa kehitetään edelleen ja toteutetaan parhaillaan. Näin voidaan ehkä luoda rajakiistojen rauhanomaista ratkaisua edistävä ilmapiiri Helsingissä kokoontuneen Eurooppa-neuvosto päätelmien mukaisesti.

Rahoitustukea käytetään Turkin auttamiseksi liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Turkkia kehotetaan vahvistamaan hallinnollisia valmiuksiaan hankkeiden suunnittelussa ja hallinnoinnissa kaikkien ehdokasmaiden suhteen noudatetun hajautetun lähestymistavan mukaisesti. Komissio pyytää jäsenvaltioiden asiantuntijoilta neuvoja ja apua Turkin ponnistelujen tueksi. EU:n ja Turkin välillä allekirjoitettavan, Turkin osallistumista yhteisöohjelmiin koskevan puitesopimuksen perusteella Turkkia kehotetaan luomaan rakenteet näiden ohjelmien hallinnoimiseksi erityisesti koulutuksen alalla.

Neuvottelut tulliliiton laajentamisesta julkisten hankintojen ja julkisten palvelujen alalle on tarkoitus saada päätöksen ensi tilassa.

Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan kertomuksen edistymisestä yhteisön säännöstön analyyttisen arvioinnin valmistelussa. Kyseinen kertomus on vuoden 2001 määräaikaiskertomuksen liitteenä.

Tähänastisen kokemuksen sekä Turkin lainsäädännössä ja jäsenyyden hallinnollisissa valmisteluissa havaittujen puutteiden perusteella suositellaan nyt aloitettavaksi uusi vaihe maan liittymistä valmistelevassa strategiassa. Tähän liittyy Turkin lainsäädännön ja sen yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa koskevan aikataulun yksityiskohtainen tarkastelu. Tässä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota myös Turkin hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksiin panna yhteisön säännöstö tosiasiallisesti täytäntöön ja valvoa sen noudattamista.

Tästä lähtien EU ja Turkki käyvät entistä yksityiskohtaisempaa vuoropuhelua yhteisön säännöstön voimaan saattamisen, täytäntöönpanon ja soveltamisen vaatimuksista ja keskittyvät tarkasti määriteltyihin alakohtaisiin kysymyksiin, joita käsittelevät kunkin alan asiantuntijat nykyisillä foorumeilla. Alakomiteoiden asialistoissa keskitytään siis yksityiskohtaisesti määriteltyihin ensisijaisiin toimiin. Turkin virkamiehille tarjotaan enemmän ja entistä yksityiskohtaisempia tietoja yhteisön säännöstön tietyistä osista. EU:n asiantuntijat tarkastelevat Turkissa valmisteilla olevaa lainsäädäntöä. TAIEX järjestää seminaareja valikoiduista aiheista.

Turkkia kehotetaan osallistumaan aktiivisesti lainsäädännön lähentämistä koskevan komission tietokannan täydentämiseen, jotta edistymistä voitaisiin seurata yksityiskohtaisesti ja jatkuvasti.

Komissio suosittelee, että EY-Turkki-assosiaatiokomitea laatisi seuraavassa kokouksessaan luettelon aiheista, joihin tässä prosessissa olisi keskityttävä, samoin kuin kokousaikataulun.

4. Seuraavat askeleet

a) Liittymisperusteiden täyttäminen

Liittyminen edellyttää, että ehdokasmaat täyttävät jäsenyyden edellytykset eli poliittiset ja taloudelliset arviointiperusteet ja että ne kykenevät selviytymään jäsenyyden velvoitteista. Komissio antaa myönteisen suosituksen tietyn maan liittymisestä, jos se on vakuuttunut, että kyseinen maa pystyy täyttämään edellytykset liittymiseen mennessä.

Tämänvuotisten määräaikaiskertomusten ja liittymisneuvottelujen tämänhetkisen tilanteen valossa komissio ei voi vielä todeta, että yksikään ehdokasmaista täyttäisi liittymisen edellytykset. Neuvottelujen etenemisvauhdin ja tähänastisen edistymisen huomioon ottaen komissio uskoo kuitenkin voivansa antaa vuoden 2002 määräaikaiskertomusten perusteella suosituksia siitä, mitkä ehdokasmaista ovat valmiita jäsenyyteen. Kahdestatoista neuvotteluja käyvästä maasta kymmenellä on Göteborgissa sovitun aikataulun mukainen tavoitepäivämäärä liittymiselle.

Kussakin maassa vielä tarvittavat uudistukset yksilöidään tämänvuotisissa määräaikaiskertomuksissa ja tarkistetuissa liittymiskumppanuuksissa. Vuoden 2002 määräaikaiskertomuksissa komissio täydentää arviotaan edistymisestä näiden vielä tarvittavien uudistusten toteutuksessa ja arvioi kunkin maan edistymistä jäsenhakemuksesta annetun lausunnon jälkeen. Näin ollen unionin pitäisi olla valmis päättämään liittymisneuvottelut Tanskan puheenjohtajakauden eli vuoden 2002 loppuun mennessä vaaditut edellytykset täyttävien maiden kanssa, jolloin ne voisivat liittyä unioniin vuonna 2004.

b) Ensimmäiset liittymiset

Liittymisneuvottelujen päätelmät kirjataan liittymissopimukseen, jossa todennäköisesti kootaan aiempien liittymisten tavoin yhteen oikeudelliseen asiakirjaan erillisten liittymiskonferenssien tulokset. Oikeudellisten tekstien laatiminen vaatii teknisiä valmisteluja, jotka on jo aloitettu.

Viimeisimmän laajentumisen yhteydessä tämä oikeudellinen asiakirja muodostui lyhyestä sopimuksesta ja pitkähköstä liittymisasiakirjasta, joka sisälsi lähinnä johdetun lainsäädännön teknisiä mukautuksia neljän asianomaisen hakijamaan liittymistä varten. Siinä oli myös määräys sopimuksen mukauttamisesta siltä varalta, että jokin ehdokasmaista ei ratifioisi sopimusta. Näin sopimus saattoi tulla voimaan, vaikka Norja ei sitä ratifioinut.

Seuraavan liittymissopimuksen laatiminen olisi aloitettava vuoden 2002 alkupuolella neuvoston ja liittymiskonferenssien puitteissa. Komissio avustaa asiassa tekemällä tarvittavia teknisiä ehdotuksia. Se myös määrittää teknisiä mukautuksia edellyttävät yhteisön säännöstön osat ja laatii neuvostolle luettelon kaikista näistä teknisistä mukautuksista ottaen samalla huomioon kultakin ehdokasmaalta kerätyt tiedot.

Laajentuminen edellyttää unionin puolelta neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää, ja komissio antaa lopullisen lausunnon neuvottelujen tuloksesta. Liittymisneuvottelujen tuloksena syntyvän sopimuksen allekirjoittavat virallisesti asianomaiset osapuolet (jäsenvaltiot ja ehdokasmaat), ja sopimusvaltioiden on ratifioitava se kunkin oman perustuslain vaatimusten mukaisesti.

c) Muut neuvotteluja käyvät ehdokasmaat - etenemissuunnitelman saattaminen ajan tasalle

Niiden ehdokasmaiden osalta, jotka eivät kuulu ensimmäisiin liittyjiin, komissio jatkaa määräaikaiskertomusten laatimista, kunnes niiden valmistautumistaso on sellainen, että ne täyttävät liittymisperusteet. Euroopan unioni jatkaa täysipainoista tukeaan näiden ehdokasmaiden jäsenyysvalmisteluille.

Neuvotteluja näiden maiden kanssa jatketaan samojen periaatteiden mukaan, joita liittymisprosessissa on noudatettu alusta alkaen. Kaikkien 29:n yhteisön säännöstöön liittyvän neuvotteluluvun ottaminen käsiteltäväksi pitäisi olla mahdollista ensi vuonna, edellyttäen että ehdokasmaat ovat valmistautuneet riittävästi.

Laajentumista koskevassa vuoden 2002 strategia-asiakirjassaan komissio esittää ajantasaistetun etenemissuunnitelman ja tarvittaessa tarkistetun liittymistä valmistelevan strategian tällaisille ehdokasmaille ottaen huomioon ensi vuonna saavutettavan edistymisen ja Göteborgissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät.

IV Päätelmät

Edellä todetun perusteella Euroopan komissio suosittaa Eurooppa-neuvostolle päätelmien tekemistä seuraavien tekijöiden perusteella:

1) Määräaikaiskertomukset osoittavat, että kaikki neuvotteluja käyvät maat ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana edistyneet huomattavasti liittymisperusteiden täyttämisessä. Yhdessä etenemissuunnitelman kanssa tämä on mahdollistanut merkittävän etenemisen neuvotteluissa.

2) Prosessia ohjaavat periaatteet ovat pysyneet samoina. Berliinissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti selkeän kehyksen laajentumisen rahoitukselle. Tämä kehys tarjoaa riittävän perustan jopa kymmenen uuden jäsenvaltion liittymiselle vuonna 2004. Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritteli kehyksen laajentumisen edellyttämälle toimielinten uudistukselle. Neuvotteluja käydään nykyisin voimassa olevan yhteisön säännöstön pohjalta, ja ne saatetaan päätökseen liittymisperusteet täyttävien maiden kanssa soveltaen kunkin maan omien ansioiden ja kiinnikuromisen periaatteita. Nämä ovat alun alkaen määritellyt tarvittavat ja samalla riittävät edellytykset ensimmäisten liittymisten toteuttamiselle.

3) Etenemissuunnitelmaa olisi noudatettava kaavaillulla tavalla. EU:n on nyt määritettävä yhteiset kantansa jäljellä oleviin neuvottelulukuihin. Komissio varmistaa, että neuvosto voi keskustella rahoituskysymyksistä kokonaisuutena vuoden 2002 alussa, ja tekee neuvostolle ehdotuksia maatalouden, aluepolitiikan ja talousarvion aloilla voimassa olevan yhteisön säännöstön ja Berliinissä tehdyn sopimuksen periaatteiden pohjalta. Liittymisneuvottelut voidaan saattaa päätökseen riippumatta EU:n rahoitusta vuoden 2006 jälkeen koskevista päätöksistä.

4) Tämänvuotisten määräaikaiskertomusten ja liittymisneuvottelujen tämänhetkisen tilanteen valossa komissio ei voi vielä todeta, että yksikään ehdokasmaista täyttäisi liittymisen edellytykset. Neuvottelujen etenemisvauhdin ja tähänastisen edistymisen huomioon ottaen komissio uskoo kuitenkin voivansa antaa vuoden 2002 määräaikaiskertomusten perusteella suosituksia siitä, mitkä ehdokasmaista ovat valmiita jäsenyyteen. Kahdestatoista neuvotteluja käyvästä maasta kymmenellä on Göteborgissa sovitun aikataulun mukainen tavoitepäivämäärä liittymiselle. Näin ollen unionin pitäisi olla valmis päättämään liittymisneuvottelut Tanskan puheenjohtajakauden eli vuoden 2002 loppuun mennessä vaaditut edellytykset täyttävien maiden kanssa, jolloin ne voisivat liittyä unioniin vuonna 2004. Tätä varten tarvittavat hallinnolliset valmistelut unionin toimielimissä ovat jo käynnissä ja niitä olisi jatkettava.

5) Osana toimintasuunnitelmaa komissio analysoi vuoden 2002 alussa kunkin ehdokasmaan kanssa niiden meneillään olevia ponnisteluja instituutioidensa kehittämiseksi ja tarvittaessa niiden aikomuksia tehostaa ponnistelujaan instituutioiden kehittämiseen tarkoitettua täydentävää tukea käyttäen. Komissio tiedottaa neuvostolle kevääseen 2002 mennessä seurantatoimista, vertaisarvioinnit mukaan luettuina, jotta ne voidaan ottaa huomioon liittymisneuvottelujen yhteydessä. Komissio raportoi Sevillassa kesäkuussa 2002 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä toimintasuunnitelmastaan, johon kuuluu myös ehdokasmaiden liittymisneuvotteluissa tekemien sitoumusten seuranta. Vuoden 2002 määräaikaiskertomuksissa tarkastellaan sitä, onko ehdokasmailla liittymiseen mennessä riittävät hallinnolliset valmiudet yhteisön säännöstön panemiseksi täytäntöön ja sen noudattamisen valvomiseksi.

6) Neuvotteluja jatketaan niiden ehdokasmaiden kanssa, jotka eivät ole ensimmäisten liittyjien joukossa, liittymisprosessia alusta alkaen ohjanneiden periaatteiden mukaisesti. Kaikkien 29:n yhteisön säännöstöön liittyvän neuvotteluluvun ottaminen käsiteltäväksi pitäisi olla mahdollista ensi vuonna, edellyttäen että ehdokasmaat ovat valmistautuneet riittävästi. Laajentumista koskevassa vuoden 2002 strategia-asiakirjassaan komissio esittää ajantasaistetun etenemissuunnitelman ja tarvittaessa tarkistetun liittymistä valmistelevan strategian näille ehdokasmaille, ottaen huomioon ensi vuonna saavutettavan edistymisen ja Eurooppa-neuvoston Göteborgin kokouksen päätelmät.

7) Kaikki ehdokasmaat olisi kutsuttava liittymään mahdollisimman kiinteästi Lissabonin prosessiin. Ehdokasmaat otetaan myös yhä tiiviimmin mukaan keskusteluihin Euroopan tulevaisuudesta ja kokoukseen, jossa valmistellaan seuraavaa hallitustenvälistä kokousta.

8) Kyproksen ongelman ratkaisemiseen pyrkivien osapuolten olisi hyödynnettävä tätä tilaisuutta sovintoratkaisun saavuttamiseksi ennen liittymisneuvottelujen päättämistä. Jos tarvittavaa poliittista tahtoa löytyy, eri osapuolia askarruttavat ongelmat huomioon ottava ratkaisu on saavutettavissa Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa. On erityisen tärkeää, että Kyproksen turkkilaisjohto sitoutuu jälleen YK:n käynnistämään prosessiin. Poliittista sovintoratkaisua koskevat määräykset voidaan sovittaa Kyproksen EU:hun liittymistä koskeviin järjestelyihin EU:n olemassaolon perusperiaatteiden mukaisesti. Helsingissä kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa päätettiin kuitenkin, että jos sovintoratkaisua ei saada aikaan liittymisneuvottelujen päättymiseen mennessä, neuvosto tekee päätöksensä liittymisestä Helsingissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti ilman että sovintoratkaisu olisi liittymisen välttämätön edellytys.

9) Tämän vuoden loppuun mennessä kaikki Helsingissä kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa päätetyn, Turkin liittymistä valmistelevan strategian osaset ovat koossa. Liittymistä valmistelevassa strategiassa olisi siirryttävä uuteen, aiempaa intensiivisempään vaiheeseen, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti Turkin lainsäädäntöä ja valmisteluja sen yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Turkkia kannustetaan jatkamaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, jotta maa edistyisi Kööpenhaminassa vahvistettujen arviointiperusteiden ja liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden täyttämisessä. Lyhyellä aikavälillä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisoikeuksien parempaan kunnioittamiseen käytännössä sekä taloudellista vakautta ja kasvua suosivien olosuhteiden luomiseen. Turkin olisi suhtauduttava rakentavasti Kyproksen ongelman ratkaisemiseen. Samoin Turkin olisi edistettävä aktiivisesti Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta syntyneiden mielipide-erojen tasoittamista.

10) Sen varmistamiseksi, että suuri yleisö jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa on hyvin perillä laajentumisprosessista, sen vaikutuksista ja mahdollisista hyödyistä, toteutetaan tiedotusstrategiaa jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin täydellä tuella. On ehdottoman tärkeää, että Euroopan maanosan historiallinen jälleenyhdistyminen saa taakseen Euroopan kansojen vankan tuen.

Liitteet

Liite 1: Määräaikaiskertomusten päätelmät

Bulgaria

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi Bulgarian täyttävän poliittiset arviointiperusteet. Tämän jälkeen maa on edistynyt huomattavasti demokratian, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaavien instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä. Kuluneen vuoden aikana tätä kehitystä on pyritty entisestään vahvistamaan. Bulgaria täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Viime vuodesta edistymistä on edelleen tapahtunut julkishallinnon uudistamisessa. Monilla virkailijoilla on virkamiesstatus, ja nyttemmin on annettu virkamiehen etiikkaa koskevat säännöt. Laki mahdollisuudesta julkisen tiedon saantiin on myönteinen askel, mutta lakia on vielä selkeytettävä sen tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tehokkaan, avoimen ja vastuullisen julkishallinnon varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätoimia.

Merkittävää kehitystä edustavat hallituksen hiljattain hyväksymät kaksi strategiaa, joista toinen koskee oikeuslaitoksen uudistamista ja toinen korruption torjuntaa. Nyt on haasteena panna nämä strategiat täytäntöön. Oikeuslaitos on edelleen heikko, eikä esille ole tullut syitä muuttaa viime vuoden arviota, jonka mukaan tarvitaan edelleen ponnisteluja, jotta siitä tulisi vahva, riippumaton, toimiva ja ammattimainen ja jotta se kykenisi takaamaan oikeusvaltioperiaatteen täyden noudattamisen ja osallistumisen tuloksellisesti sisämarkkinoihin. Korruptio on jatkuvasti vakava huolenaihe; lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on vaativa tehtävä ja ponnisteluja korruption torjumiseksi on lisättävä.

Poliisille annettavan ihmisoikeuskoulutuksen ja ihmiskaupan torjunnan osalta on edistytty jonkin verran. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä poliisin toimintaan, joka etenkin ilmoitettujen pahoinpitelyyn liittyvien tapausten osalta aiheuttaa vakavaa huolta.

Lastensuojeluvirasto ja kansallinen lastensuojelualan neuvoa-antava elin on perustettu. Lastensuojeluviraston saattaminen toimintakuntoon edellyttää vielä toimenpiteitä. Laitoksissa elävien lasten määrää ei ole onnistuttu merkittävästi vähentämään. Kehitysvammaisten lasten osalta ongelmana ovat huonot olosuhteet joissakin hoitokodeissa.

Romaniväestöön kohdistuu edelleen laaja-alaisesti sosiaalista syrjintää. Hallituksen poliittiset sitoumukset romanien ongelmien korjaamiseksi eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Myönteisemmästä kehityksestä kertoo se, että jotkin kansalaisjärjestöt ovat jatkaneet hankkeitaan, joilla pyritään lopettamaan romanien erottelu omiin kouluihin.

Hyvin vähän on edistytty romaneja koskevan puiteohjelman täytäntöönpanossa, joka on yksi liittymiskumppanuuden ensisijaisista tavoitteista, sekä etnisiä ja väestötieteellisiä kysymyksiä käsittelevän kansallisen neuvoston vahvistamisessa.

Bulgarian liittymiskumppanuuden muista ensisijaisista tavoitteista virkamieslain täytäntöönpano on edistynyt. Oikeuslaitoksen vahvistamista koskevaa tavoitetta ei kuitenkaan ole vielä saavutettu

Bulgariassa on jo lähes toimiva markkinatalous. Sen odottaisi selviytyvän kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa keskipitkällä aikavälillä edellyttäen, että se jatkaa uudistustoimiaan pysyvien ongelmien poistamiseksi.

Bulgarian makrotaloudessa on menossa neljäs vakaa vuosi, ja talouden kehitys on ollut tyydyttävä. Maa on edistynyt hyvin yksityistämisen, erityisesti pankkien yksityistämisen, sekä rakenneuudistuksen osalta, ja se on luonut mikrotaloudellisen perustan kestävää kasvua varten.

Inflaatio on kuitenkin nopeutunut huomattavasti vuonna 2000. Investointien määrä on edelleen riittämätön ja rahoituksen välitys vähäistä ja tehotonta. Maakaupan markkinoihin erityisesti liittyvät puutteet vaikuttavat kyseisten markkinoiden ja muiden talouden alojen toimintakykyyn. Viranomaisten olisi asetettava etusijalle oikeuslaitoksen vahvistaminen ja sääntelykehyksen täytäntöönpano. Yksityissektorin kehittämistä haittaavat hallinnolliset esteet, jotka vaikuttavat yritysten perustamiseen, kehittämiseen ja lopettamiseen konkurssimenettelyt mukaan luettuna, on poistettava. Näiden uudistustoimien yhtämittainen täytäntöönpano ja merkittävät yksityiset ja julkiset investoinnit ovat kestävän kasvun ja kilpailukyvyn kehittymisen tärkeimmät edellytykset.

Bulgaria on jatkanut ripeästi lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa, mutta sen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen on vielä kiinnitettävä enemmän huomiota. Julkishallinnon uudistaminen on jatkunut, mikä on myönteinen merkki. Sitä on jatkettava, jotta julkishallinto olisi valmis hoitamaan tehtävänsä, kun liittyminen Euroopan unioniin toteutuu. Oikeuslaitokseen liittyviä valmistelutöitä on kuitenkin tehty vain vähän, ja sitä olisi nykyaikaistettava ja vahvistettava etenkin yhteisön säännöstön tosiasiallisen soveltamisen varmistamiseksi.

Sisämarkkinoiden osalta Bulgaria on edistynyt useimmilla aloilla. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on edistytty, ja tärkein saavutus tässä yhteydessä on eurooppalaisten akkreditointielinten yhteistyöjärjestön jäsenyys. Standardoinnin ja varmentamisen sekä markkinavalvontajärjestelmien hallintoinfrastruktuurin vahvistaminen on edelleen tarpeen. Rahoituspalvelujen osalta Bulgaria on kehittänyt asianmukaiset pankkivalvontakäytännöt. Yhtiöoikeuden yhdenmukaistamista on jatkettu ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevaa lainsäädäntökehystä parannettu, mutta sen soveltamisen varmistamiseksi tarvitaan vielä työtä. Valtiontukien osalta Bulgaria on vihdoin aloittanut asianomaisen sääntökehyksen laatimisen ja täytäntöönpanon, mutta se ei ole vielä yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Bulgarialla ei edelleenkään ole yhteisön säännöstön mukaista tietosuoja-alan lainsäädäntökehystä.

Maatalouden alalla Bulgaria on edelleen edistynyt yleisesti hyvin lainsäädännön lähentämisessä, mutta yhteisön säännöstön täytäntöönpanon osalta on vielä tehtävä paljon työtä. Eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyviä tarkastusjärjestelyjä on vielä parannettava. Huomionarvoista on edistyminen Sapard-ohjelmaan (maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma) liittyvän viraston perustamisessa. Kalastusalalla on edistytty aiempia vuosia nopeammin.

Vaikka työlain yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa on edistytty, tasavertaista kohtelua koskevan lainsäädännön osalta edistyminen on edelleen hidasta. Työsuojeluviranomaisen hallinnollisia valmiuksia on vahvistettu, mutta edellytyksiä panna täytäntöön työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva yhteisön säännöstö on vielä parannettava.

Aluepolitiikan alalla Bulgariassa on tapahtunut vain vähän edistymistä ja rakennepolitiikkojen täytäntöönpanoa varten tarvitaan vielä paljon valmistelevaa työtä.

Bulgaria on edelleen edistynyt yhteisön ympäristösäännöstön siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta lainsäädännön täytäntöönpano ja yhdenmukaistamisen kustannukset on vielä hoidettava.

Liikenteen alalla täytäntöönpanorakenteiden hyväksyminen ja perustaminen ovat edenneet entiseen tapaan. Myös investointien määrä on kasvanut.

Energia-alan uudelleenorganisointi on edennyt erittäin hitaasti kautta koko vuoden 2001, koska lainsäädäntökehyksen suunniteltu tarkistus on aikataulusta jäljessä. Nämä viivästykset ovat haitanneet tehokkuuden lisäämistä ja yksityistämistä varten tehtäviä valmisteluja. Ydinenergian osalta Bulgarian on noudatettava yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisia laitosten käytöstä poistamista koskevia sitoumuksiaan ja turvattava ydinturvallisuuden korkea taso.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla on lainsäädännön osalta edistytty useimmilla osa-alueilla, mutta hallintojärjestelmän toimintakyky ei ole parantunut riittävästi. Ulkorajojen valvonnan suhteen on edistytty jonkin verran, vaikka parantamisen varaa silti vielä on, erityisesti virastojen välisen yhteistyön osalta.

Ulkopolitiikan alalla Bulgaria on edelleen hyvin toimintakykyinen, ja se osallistuu edelleen merkittävästi alueellisen vakauden säilyttämiseen ja jatkaa yhteisön ja sen etuuskohtelukumppaneiden kanssa käytävän kaupan vapauttamista.

Tullin ja verotuksen osalta Bulgarian on kehitettävä tietotekniikkajärjestelmiään niin, että ne mahdollistavat tietojenvaihdon yhteisön kanssa.

Varainhoidon valvonnan ja julkisen talouden menojen hallinnan ja valvonnan suhteen on tapahtunut edistymistä. Tätä työtä on edelleen jatkettava.

Vaikka yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien instituutioiden perustamisessa ja julkishallinnon uudistamisessa voidaankin todeta tapahtuneen jonkin verran edistymistä, Bulgarian hallinnollinen toimintakyky on edelleen heikko. Vielä tarvitaan yhtäjaksoista kehitystä ja lisää resursseja, jotta pystyttäisiin vastaamaan edessä oleviin haasteisiin. Yhteisön varojen asianmukainen ja tehokas hallinnointi, jota on mahdollista valvoa, edellyttää vielä hallinnollisen toimintakyvyn kehittämistä.

Vaikka julkishallintoa koskeva työ etenee, oikeuslaitosta koskevat valmistelut yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa varten edistyvät huolestuttavan hitaasti. Oikeuslaitoksen uudistamista on nopeutettava huomattavasti.

Bulgaria on osittain saavuttanut kaikki yhteisön säännöstöä koskevat liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin tavoitteet, ja viime vuodesta niiden suhteen on edistytty. Hallinnon toimintakyvyn osalta Bulgaria on lähestynyt tavoitteita, poikkeuksena kuitenkin oikeuslaitoksen vahvistaminen, jonka suhteen edistyminen on ollut vähäistä. Tähän odotetaan muutosta hiljattain hyväksytyn oikeuslaitoksen uudistusta koskevan strategian täytäntöönpanon myötä. Bulgaria on aloittanut useimpia liittymiskumppanuuden keskipitkän aikavälin tavoitteita koskevan työn.

Kypros

Kypros täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet. Lisäponnisteluja on tehty hallinnon valmistelemiseksi toimimaan EU:ssa, ja viranomaisten toiminta demokratian ja ihmisoikeuksien aloilla on edelleen yleisesti ottaen moitteetonta.

Kyproksella on toimiva markkinatalous. Sen pitäisi voida selvitä kilpailun ja markkinavoimien paineista EU:ssa.

Maan makrotalouden tila on edelleen vakaa: BKT on kasvanut merkittävästi, inflaatio on matala ja työttömyys alhainen. Vuonna 1999 käyttöön otettu julkisen talouden vakauttamissuunnitelma on korjannut tehokkaasti joitakin merkittäviä julkisen talouden rakenteellisia vikoja. Edistystä on tapahtunut rakenneuudistusten osalta erityisesti rahoituksen, ympäristön ja terveydenhuollon aloilla. Sekä rahoitusalan että pääomataseen suurempi vapauttaminen on edennyt nopeasti.

Vaihtotaseen alijäämä kasvoi kuitenkin merkittävästi. Rahoitusalan ja pääomataseen tervetullut vapauttaminen asettavat taloudelle uusia haasteita. Kyproksen viranomaisten pitäisi huolehtia rahoitusalan moitteettomasta ja yhdenmukaisesta valvonnasta osuuskunnallinen pankkitoiminta mukaan luettuna. Niiltä osin kuin hintoja vielä säännellään pitäisi omaksua markkinapainotteinen lähestymistapa. Kyproksen on avainaloja ulkomaiselle kilpailulle avaamalla jatkettava yksityissektorinsa valmistelemista toimimaan siinä yhtenäismarkkinaympäristössä, jota unioniin liittyminen merkitsee.

Tämän määräaikaiskertomuksen kattamalla ajanjaksolla Kypros on edistynyt merkittävästi yhteisön säännöstön eri alueilla ja edennyt vakuuttavaan tahtiin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa sekä tarvittavien hallinnollisten toimielinten perustamisessa ja kehittämisessä. Yhdenmukaistamisprosessi on nopeutunut asteittain. Huomattava määrä lakeja on kuitenkin vielä antamatta.

Eräillä sisämarkkinoiden tärkeillä osa-alueilla on viime vuoden aikana edetty. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on nopeutettu eurooppalaisten standardien käyttöönottoa ja annettu uutta alakohtaista erityislainsäädäntöä. Yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöön panemiseksi tarvitaan kuitenkin jatkuvasti mittavia ponnisteluja, erityisesti uuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan periaatteita koskevan puitelain sekä sittemmin annettujen uuden lähestymistavan mukaisten direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevien asetusten osalta. Lisäksi pitäisi laatia strategia markkinoiden valvonnasta vastaavien viranomaisten välisen koordinoinnin parantamiseksi. Vaikka Kypros onkin toteuttanut tiettyjä toimenpiteitä henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja erityisesti sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisessa ristiriitaisuuksien poistamiseksi yhteisön säännöstöön nähden, merkittävää lainsäädäntötyötä on vielä jäljellä ennen liittymistä. Rahoituspalvelujen alalla lainsäädäntötyö on edennyt hyvin, ja valvonnan yleistaso vaikuttaa tyydyttävältä. Erityisen tärkeänä pitäisi pitää osuuskuntien ja talletuslaitosten uudistamista. Pääomanliikkeiden vapauttaminen on jatkunut, ja sitä olisi jatkettava sen varmistamiseksi, että markkinat toimivat moitteettomasti liittymisen yhteydessä. Rahanpesun torjumiseksi on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä muun muassa sisällyttämällä asianajajat ja kirjanpitäjät alan lainsäädännön soveltamisalaan. Kypros on myös kiristänyt toimia, jotka liittyvät tilinomistajien tunnistamiseen ja liiketoimien raportoimiseen eri kansainvälisten tahojen antamien suositusten mukaisesti. Yhdenmukaistamisprosessia pitäisi nopeuttaa teollis- ja tekijänoikeuksien osalta. Olisi huolehdittava valtiontukisääntöjen tehokkaasta soveltamisesta ja täytäntöönpanosta, mukaan luettuna voimassa olevien tukijärjestelmien yhdenmukaistaminen; erityisesti kyseeseen tulee offshore-toiminnan verotusjärjestelmä.

Maatalouden alalla on edistytty osittain, mutta joitakin yhteisön säännöstön merkittäviä osatekijöitä ja mekanismeja ei vieläkään sovelleta varsinkaan yhteisten markkinajärjestelyjen osalta eikä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla.

Kalatalouden alalla on jatkettu hallinnollisten valmiuksien parantamista. Lisäedistymistä tarvitaan Kyproksen lipun alla purjehtivan kalastuslaivaston nykyisen ja suunnitellun rakenteen osalta. Merkittävää edistystä on tapahtunut lähes kaikilla liikennepolitiikan aloilla, erityisesti meriliikenteessä, jota koskevat turvatarkastukset ovat parantuneet. Luokituslaitosten toimintaa pitäisi valvoa.

Vaikka verolainsäädännön mukauttamiseksi yhteisön säännöstöön onkin toteutettu toimia ja tehty aloitteita esimerkiksi suunnitellun verouudistuksen muodossa, välillisen verotuksen yhdenmukaistaminen ja offshore-yrityksiä koskevan välittömän verotuksen erityisjärjestelmä ovat vielä ratkaisua vailla.

Televiestinnässä lainsäädännön antaminen on viivästynyt huomattavasti, samoin yhteisön säännöstön keskeisimpien osien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tarvittavien toissijaisten sääntelyasiakirjojen valmistelu.

Ympäristöalalla edistys on ollut mainittavaa. Kypros on jatkanut yhdenmukaistamistoimia sekä lainsäädännön mukauttamisessa että hallinnollisten valmiuksien parantamisessa. Nyt olisi kiinnitettävä erityishuomiota moitteettomaan täytäntöönpanoon ja soveltamisen noudattamiseen.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla edistystä on tapahtunut erityisesti rajavalvonnan, maahanmuuton sekä korruption ja petosten torjunnan aloilla. Turvapaikka-asioihin liittyviä hallinnollisia valmiuksia on parannettu perustamalla pakolaisviranomainen, mutta lainsäädäntötyö ei ole edennyt. Koska turvapaikkahakemusten määrä on nousussa, lainsäädännön yhdenmukaistamista olisi nopeutettava erityisesti hakemusperusteiden sekä riippumattoman muutoksenhakuviranomaisen perustamisen osalta.

Kypros on edistynyt merkittävästi tullin alalla niin, että yhdenmukaistamista tarvitaan enää vain muutamilla aloilla; erityisesti kyseeseen tulevat väliaikainen maahantuonti, taloudellisesti vaikuttavat tullimenettelyt sekä kulttuuriesineet.

Varainhoidon valvonnasta todettakoon, että Kyproksen varainhoidon valvontajärjestelmä on moitteeton ja vastaa eurooppalaisia standardeja. Toimia on kuitenkin toteuttava tulojen sisäisen valvonnan sekä liittymistä valmistelevien varojen ja rakennerahastovarojen moitteettoman hallinnon aloilla.

Viime vuoden aikana Kypros on määrätietoisesti jatkanut toimia hallinnollisten valmiuksiensa parantamiseksi. Koulutusohjelmia on järjestetty eri aloilla, kuten sosiaaliturvajärjestelmän koordinoinnissa, meriliikenteen turvallisuudessa sekä oikeus- ja sisäasioissa. Lisäksi avainaloille, kuten rahoituspalveluihin, yhtiöoikeuteen, eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun, kalatalouteen, liikenteeseen, verotukseen, sosiaalipolitiikkaan ja työllisyyteen, televiestintään, ympäristöön sekä oikeus- ja sisäasioihin, on palkattu lisää henkilöstöä. Tämän johdosta Kypros on voinut vahvistaa markkinoiden valvontajärjestelmiä tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla, tehostaa rahoituspalvelujen asianmukaista valvontaa, kehittää tarkastusjärjestelyjä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla sekä vahvistaa työsuojeluhallintoa.

Yhteisön säännöstön soveltamiseksi tehokkaasti on perustettu uusia hallintorakenteita. Esimerkkejä niistä ovat rajojen yli suoritettavia tilisiirtoja koskevassa direktiivissä edellytetty riitojenratkaisuviranomainen, valtiontukia valvova viranomainen, tieliikenneministeriön yhteyteen markkinoille pääsyä käsittelemään perustettu uusi yksikkö, tilastoasiain neuvosto, erityisvirkamiesryhmä, jonka tehtävänä on selvittää yksityiskohtaisesti, miten sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hallituksen uusissa rakenteissa, sekä pakolaisviranomainen. Muissa tapauksissa olemassa olevien toimeenpanoelinten valtuuksia on lisätty; esimerkkejä niistä ovat arvopaperipörssikomissio, rahanpesun torjuntayksikkö (Mokas) ja kilpailunsuojelukomissio. Lisäksi on suunnitteilla perustaa uusi lääkealan elin (lääkkeiden hintojen valvontakomitea). Tullin alalla Kypros on äskettäin aloittanut tietotekniikkajärjestelmän ajantasaistetun version käyttöönoton, mikä mahdollistaa sähköisen tietojenvaihdon yhteisön kanssa.

Tulevaisuudessa Kyproksen on suotavaa vahvistaa standardointiin ja sertifiointiin liittyvää hallinnollista infrastruktuuria tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi. Lisätoimia tarvitaan myös toimeenpanovalmiuksien vahvistamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, erityisesti rajavalvonnan sekä piratismin ja tuoteväärennösten osa-alueilla. Vaikka sekä kilpailun että valtiontukien aloilla on tapahtunut edistystä, parantamisen varaa on infrastruktuurissa, henkilöstön osaamisessa sekä kilpailulainsäädännön noudattamisessa. Verotuksen osalta Kyproksen pitäisi kehittää tietotekniikkajärjestelmiä sähköisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Koska televiestintäalalle nimitettiin odotusten mukaisesti riippumaton sääntelyviranomainen, alan viranomaistoiminnan pitäisi alkaa pian. Oikeus- ja sisäasiain alalla on välttämätöntä tehostaa rajavalvontaa. Lisätoimia tarvitaan myös tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luomiseksi, jotta voidaan varmistaa EY-varojen moitteeton, tehokas ja valvottavissa oleva hallinnointi.

Kaiken kaikkiaan Kyproksella on jo hallinnolliset valmiudet panna täytäntöön yhteisön säännöstön eri näkökohdat.

Viime vuoden aikana Kypros on täyttänyt liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet pääomien vapaan liikkuvuuden, ympäristön ja varainhoidon valvonnan osalta. Valtaosalla muista aloista ensisijaiset tavoitteet täyttyivät osittain. Kypros on saavuttanut lisäedistystä liittymiskumppanuuden keskipitkän aikavälin ensisijaisissa tavoitteissa ja täyttänyt onkin niistä eräät osittain esimerkiksi oikeus- ja sisäasiain, aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden koordinoinnin aloilla sekä sisämarkkinakysymyksissä.

Tsekki

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Tsekki täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt merkittävästi instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä edelleen kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on toteutettu lisätoimia tässä tarkoituksessa. Tsekki täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Hallitus on toteuttanut toimia myös keskus- ja aluehallinnon toiminnan parantamiseksi. On kuitenkin valitettavaa, ettei Tsekki ole antanut vieläkään julkishallintoansa koskevaa virkamieslakia. Se olisi olennaista riippumattomuuden, ammattipätevyyden ja vakauden edistämiseksi.

Oikeuslaitoksen uudistus on päässyt hyvään vauhtiin. Työ siviilioikeuden alalla on edistynyt hyvin, ja ponnisteluja jatketaan rikoslain sekä tuomioistuinten organisaation ja oikeuslaitoksen oman hallinnon alalla. Erityisesti on hyväksytty rikosoikeudellisista menettelyistä annetun lain radikaali uudistus, jolla pyritään lisäämään valmiuksia tehokkaaseen rikostutkintaan ja tapausten saamiseen tehokkaasti tuomioistuinkäsittelyyn.

Korruption ja talousrikollisuuden torjumiseksi on toteutettu joitakin lisätoimia. Korruptio ja talousrikollisuus ovat kuitenkin edelleen vakavia huolenaiheita, mikä käy ilmi hallituksen raportista, jossa peräänkuulutetaan poliittisten voimien tukea näihin ilmiöihin puuttumiseksi.

Tsekki on lujittanut sisäistä institutionaalista kehystään ihmisoikeuksien alalla. Lisäponnisteluja tarvitaan kuitenkin sitkeästi jatkuvan nais- ja lapsikaupan torjumiseksi tehokkaammin.

Tsekin hallitus on toteuttanut merkittävästi romaniväestöä ja muita vähemmistöjä koskevia toimia. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin yleisenä jatkuvan syrjinnän vähentämiseksi romaniväestöä koskevan, kesäkuussa 2000 hyväksytyn hallituksen politiikan mukaisesti. Keskushallinnon olisi varmistettava, että kaikki hallinnon tasot, alue- ja paikallistaso mukaan luettuina, noudattavat täysimääräisesti ja soveltavat voimassa olevaa vähemmistöjen oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja että tätä varten on saatavilla tarvittavat määrärahat.

Liittymiskumppanuudessa yksilöityjen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty jonkin verran, mutta ponnistelujen jatkaminen on tarpeen. Hallitus on tehnyt parlamentille ehdotuksen virkamieslaiksi, mutta sitä ei ole hyväksytty eikä kattava uudistus ole näin ollen päässyt alkuun. Oikeuslaitoksen uudistamisessa on tapahtunut jatkuvaa ja rohkaisevaa edistymistä. Useimmat romaniväestöä koskeneen, hallituksen vuonna 1997 antaman päätöslauselman tehtävistä on suoritettu, ja hallitus on omaksunut romaniväestöä koskevan pitkän aikavälin politiikan. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin syrjinnän vastaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Tsekissä on toimiva markkinatalous. Edellyttäen, että Tsekki jatkaa edistymistä julkistalouden lujittamisessa keskipitkällä aikavälillä ja saattaa rakenteelliset uudistukset päätökseen, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Makrotaloudellinen tilanne kaiken kaikkiaan on kohentunut. Talous on alkanut jälleen kasvaa ja kasvu ulottuu aiempaa useammille aloille, ja samalla inflaatio on pysynyt maltillisena. Julkisen tilinpidon avoimuutta pyritään lisäämään. Korkealla pysyneet kotimaiset ja erityisesti ulkomaiset investoinnit ovat johtaneet huomattaviin rakenneuudistuksiin ja suureen tuottavuuden kasvuun yrityssektorilla. Pankkien uudelleenjärjestelyssä on edistytty edelleen, ja alan yksityistäminen on saatu päätökseen.

Vaihtotaseen alijäämä on kuitenkin kasvanut ja julkistalouden alijäämä on lisääntynyt huomattavasti, mihin ovat vaikuttaneet muutoksiin liittyvät kertaluonteiset kustannukset ja joustava suhdannepolitiikka. Julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä ei ole myöskään vielä varmistettu. On erittäin tärkeää parantaa edelleen markkinoille pääsyä ja sieltä poistumista koskevaa oikeudellista kehystä ja panna tehokkaasti täytäntöön rahoitusalan vakautta koskevat säännökset. Viranomaisten olisi jatkettava järjestämättömien luottojen selvittämistä pankkien uudelleenjärjestelyn jälkeen. Ponnisteluja jäljellä olevien suurten valtionyritysten yksityistämiseksi tai uudelleenjärjestelemiseksi olisi jatkettava aktiivisesti, jotta lisättäisiin yritysjohdon valvontaa (corporate governance) ja tehokkuutta.

Tsekki on edistynyt huomattavasti lisää monissa yhteisön säännöstön eri luvuissa. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin edelleen joillakin aloilla. Myös hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa on edistytty, joskin tätä haittaa edelleen julkishallintoa koskevan oikeudellisen kehyksen puuttuminen.

Yhdenmukaistaminen yhtenäismarkkinoita koskevan säännöstön kanssa on jo pitkällä, mutta jäljellä olevat puutteet on vielä paikattava. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden suhteen on edistytty julkisia hankintoja lukuun ottamatta, ja standardeista sekä sertifioinnista vastaavat elimet toimivat edelleen hyvin. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla lainsäädännön voimaansaattamista on nopeutettava, erityisesti ammattitutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen osalta. Palvelujen vapaan liikkuvuuden alalla olisi jatkettava yhdenmukaistamista rahoituspalveluja koskevan yhteisön säännöstön kanssa. Arvopaperikomission valmiuksia on vahvistettu, joskin vahvemmat sääntelyvaltuudet olisivat paikallaan rahoituspalvelujen valvonnan parantamiseksi. Pääomien vapaan liikkuvuuden alalla nykyiset nimettömät tilit on vielä poistettava.

Kilpailuasioissa lainsäädäntö vastaa jo suurelta osin yhteisön säännöstöä, ja kilpailuasioita sekä valtiontukea koskevien säännösten noudattamisen valvonta on ollut kohtuullisen tehokasta. Tsekin olisi osoitettava noudattavansa valtiontukisäännöksiä tiukasti ja avoimesti teräs- ja rahoitusaloilla. Kilpailuviraston henkilöstötilanne on kaiken kaikkiaan hyvä ja henkilöstö on hyvin koulutettua. Yhtiöoikeuden alalla säännöstö on suurelta osin sopusoinnussa yhteisön säännöstön kanssa. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta vastaavien viranomaisten, kuten tullin, poliisin, oikeuslaitoksen ja elinkeinovalvontaviranomaisten, täytäntöönpano- ja seurantavalmiuksia olisi vahvistettava edelleen.

Talous- ja rahaliiton alalla kaiken kaikkiaan huomattava osa yhteisön säännöstöstä on hyväksytty, mutta lisäponnisteluja tarvitaan vielä keskuspankin riippumattomuutta koskevien säännösten yhdenmukaistamiseksi. Verotuksessa on tapahtunut vain vähäistä edistystä, ja useita tärkeitä arvonlisäverotuksen ja valmisteverojen lähentämistä koskevia asioita on vielä ratkaistava. Samoin tarvitaan konkreettisempaa edistymistä verohallinnon moitteettoman ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi liittymisen tapahtuessa.

Televiestinnän alalla ei ole viime aikoina tapahtunut juurikaan edistystä, vaikka yhdenmukaistamisen taso on kaiken kaikkiaan tyydyttävä. Kaavaillun vapauttamisen mahdollistavat tekniset edellytykset on vielä täytettävä. Audiovisuaalialan politiikkaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on tapahtunut huomattavaa kehitystä.

Edistystä on tapahtunut edelleen myös alakohtaisissa politiikoissa. Maantieliikennettä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt ja Tsekistä on tullut Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen jäsen. Rautatieliikenteen alalla ei ole kuitenkaan tapahtunut huomattavaa edistystä. Energiasektorilla on tapahtunut huomattavaa edistystä valmisteluissa maan liittymiseksi sähkön ja kaasun sisämarkkinoihin. Teollisuuspolitiikassa tarvitaan uutta sysäystä yritysten rakenneuudistuksen viemiseksi eteenpäin.

Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla lainsäädännön voimaansaattaminen on jatkunut. Sosiaali- ja työllisyyspolitiikan alalla yhdenmukaistaminen on edistynyt tasavertaista kohtelua, työlainsäädäntöä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevissa asioissa. Aluepolitiikassa rakennerahastojen tulevan täytäntöönpanon edellyttämää oikeudellista kehystä on täydennetty edelleen. Lisäponnisteluja tarvitaan kuitenkin sen varmistamiseksi, että vastuulliset hallintoelimet ovat täysin toimintakykyisiä, koulutettuja ja hyvin koordinoituja, jotta ne olisivat valmiita rakennerahastojen toimien täytäntöönpanoon liittymisen tapahtuessa.

Maatalouden alalla on tapahtunut hyvää edistystä kasvinsuojelua koskevassa lainsäädännössä. Yhdenmukaistamista on kuitenkin jatkettava monissa tähän laajaan yhteisön politiikkaan kuuluvissa asioissa, esimerkiksi eläinlääkinnän alalla. Maatalouden valtiollisen interventiorahaston perustamisessa on edistytty hyvin, mutta lisäponnisteluja tarvitaan erityisesti maatalousministeriön organisaation uudistamiseksi.

Hyvää edistystä on tapahtunut yhteisön ympäristölainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Erityisesti ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain antaminen oli merkittävä edistysaskel. Eri hallintoelinten välistä koordinaatiota on parannettava ja erityistä huomiota on kiinnitettävä meneillään olevan hajauttamisen vaikutuksiin.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla edistystä on tapahtunut erityisesti viisumi- ja siirtolaispolitiikan yhdenmukaistamisessa sekä poliisiyhteistyön ja oikeusasiain yhteistyön lainsäädännöllisen kehyksen vahvistamisessa. Korkealaatuisen Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen on myönteistä. Merkittäviä lisäponnisteluja tarvitaan kuitenkin järjestäytyneen rikollisuuden ja "valkokaulusrikollisuuden" torjuntaa koskevan hallituksen politiikan toteuttamiseksi tehokkaan poliisitoiminnan ja organisatoristen toimenpiteiden avulla. Rajavalvonnassa tarkastukset virallisilla rajanylityspaikoilla ovat parantuneet, mutta laittomien siirtolaisten pysäyttämisessä erityisesti Slovakian vastaisella vihreällä rajalla (maastorajalla) on edelleen suuria vaikeuksia.

Tullialaa koskeva yhteisön säännöstö on omaksuttu suurimmaksi osaksi, vaikka tullilain muutos on vielä hyväksyttävä, ja toimintavalmiuksia on parannettu. Kaikesta huolimatta tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että tietotekniikkajärjestelmät ovat täysin yhteensopivia yhteisön järjestelmien kanssa ennen liittymistä.

Varainhoidon valvonnan alalla on edistytty julkista sisäistä varainhoidon valvontaa ja ulkoista tarkastusta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa, mutta lisätoimia tarvitaan kattavan valvontajärjestelmän kehittämiseksi.

Kaiken kaikkiaan Tsekin hallinnollisia valmiuksia ollaan vahvistamassa, ja tämänsuuntaisia toimia on jatkettava erityisesti maatalouden, ympäristön, aluepolitiikan ja rajavalvonnan aloilla. Lisätoimia tarvitaan myös EY:n varojen hyvän, tehokkaan ja valvottavissa olevan hallinnoinnin edellyttämien hallinnollisten valmiuksien luomiseksi.

Suurimpaan osaan liittymiskumppanuudessa yksilöidyistä ensisijaisista toimista on tartuttu, ja näiden tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty kaiken kaikkiaan tyydyttävästi. Yhtenäismarkkinoihin liittyvät lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu, joskin joillakin aloilla tarvitaan lisätoimia. Verotusasioissa on edistytty vain vähän. Maatalouteen, ympäristöön sekä oikeus- ja sisäasioihin liittyvät ensisijaiset tavoitteet on saavutettu osittain.

Yhtenäismarkkinoihin liittyvät keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet on saavutettu suurelta osin lukuun ottamatta julkisia hankintoja.

Eräitä talous- ja rahaliittoa sekä verotusta koskevia ensisijaisia tavoitteita ei ole saavutettu. Muiden alojen keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden suhteen on tapahtunut jonkin verran edistystä, ja yleensä ne on saavutettu osittain.

Viro

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Viro täyttää poliittiset arviointiperusteet. Maa on tämän jälkeen edistynyt huomattavasti niiden instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä, joilla taataan demokratian ja oikeus valtioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kun ni oit ta mi nen ja suojelu. Tätä kehitystä on pyritty entisestään vahvistamaan kuluneen vuoden aikana. Viro täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Viro on edistynyt julkishallinnon nykyaikaistamisessa siirtymällä entistä tulos läh töi sem pään järjestelmään ja parantamalla kansalaisten tiedonsaantioikeutta. Oikeus järjestelmän nykyaikaistamista ja oikeuslaitoksen toiminnan kehittämistä on jatkettu lisäämällä koulutusta, toteuttamalla tuomioistuinlaitoksen organisaatiouudistus ja kehittämällä tietotekniikkajärjestelmiä. Julkishallinnon uudistusohjelman täy tän töön panoa on kuitenkin jatkettava ja kiinnitettävä siinä yhteydessä erityistä huomioita avoimuuden lisäämiseen henkilöstöasioissa sekä eri elinten yhteistyön tehostamiseen. Oikeuslaitoksen osalta Viron on jatkettava tuomioistuinkäsittelyjen tehostamista ja samalla parannettava tuomioistuinten päätösten laatua ja tehostettava niiden täytäntöönpanoa. Kansalaisten oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi on niin ikään edelleen parannettava ja varsinkin oikeusavun saatavuutta on lisättävä.

Viro on edelleen edistynyt ilman maan kansalaisuutta olevien henkilöiden integroitumista edistävien konkreettisten toimien toteuttamisessa. Merkittävänä edistysaskeleena voidaan pitää oikeuskansleriviraston hallinnollisten valmiuksien vahvistamista, kuten viraston toimipisteiden perustamista Koillis-Viroon. Viron olisi huolehdittava siitä, että yhdentymiskehitys jatkuu nykyistä tahtia. Tämä edellyttää kansalaisuuden myöntämis menettelyn tehokkuuden turvaamista, kielenopetuksen järjestämistä sekä kansalaisuuskysymystä koskevan tiedon jakamista kaikilla yhteiskunnan aloilla. Viron olisi varmistettava, että kielilain täytäntöönpanossa noudatetaan perustellun yleisen edun ja suhteellisuuden periaatteita, Viron kansainvälisiä velvollisuuksia ja Eurooppa-sopimusta.

Viro pyrkii edelleen saavuttamaan vuoden 1999 liittymiskumppanuuden lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet. Erityisesti se on toteuttanut ilman Viron kansalaisuutta olevien henkilöiden integroitumista edistäviä konkreettisia toimia, kuten järjestänyt kielenopetusta viron kieltä taitamattomille. Jatkon kannalta näiden ensisijaisten tavoitteiden täyttäminen edellyttää, että pyrkimyksiä jatketaan pidemmällä aikavälillä ja että huolehditaan taloudellisten investointien jatkumisesta, jotta saavutettuja myönteisiä tuloksia voidaan edelleen hyödyntää.

Viro on toimiva markkinatalous. Edellyttäen, että se jatkaa uudistusohjelman toteuttamista ja panee ohjelman täytäntöön kokonaisuudessaan, se pystynee selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Viron talous on lähtenyt jälleen voimakkaaseen kasvuun, ja Viro on onnistunut vahvistamaan talouskehitystään, lisännyt vakautta, uudistanut yrityssektoria ja pannut täytäntöön uudistuksia yleishyödyllisten palvelujen alalla ja energia-alalla. Eläkeuudistus on hyväksytty. Lainsäädäntöä, instituutioita ja sääntelyä koskeva kehys on otettu käyttöön ja sitä sovelletaan suurelta osin asianmukaisella tavalla.

Vaihtotaseen alijäämä on kuitenkin edelleen korkea. Työmarkkinat ovat erittäin eriytyneet, mistä syystä työttömyysaste on korkea samalla kun työvoimasta on joiltakin osin pulaa. Olisikin kehitettävä aloitteita, jotka lisäävät työmarkkinoiden kykyä mukautua talouskasvuun paneutumalla erityisesti koulutuksen laadun parantamiseen ja työmarkkinoiden liikkuvuuden lisäämiseen. Öljyliuskealan rakenneuudistus on vasta aluillaan ja sitä olisi kiirehdittävä. Huolimatta siitä, että maaseutualueiden heikko kysyntä on vaikeuttanut maaomaisuuden rekisteröintiä, rekisteröinnin nopeuttaminen edistäisi maakaupan markkinoiden kehittymistä. Viron tulisi edelleen paneutua finanssipolitiikkansa hoitoon pitääkseen vaihtotaseen alijäämän hallinnassa. Kaiken kaikkiaan Viro on edistynyt hyvin yhteisön säännöstön käyttöönotossa ja täytäntöönpanossa. Mitä tulee Viron valmiuteen ottaa käyttöön ja panna tosiasiallisesti täytäntöön yhteisön säännöstö, suurin osa tarvittavista instituutioista on perustettu. Näitä instituutioita on edelleen vahvistettava, ja hallinnon valmiuksien kehittämistä yksittäisillä aloilla on edistettävä.

Edistyminen sisämarkkinoiden osalta on jatkunut tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla; julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa sekä standardien käyttöönotto ovat edistyneet, vaikkakin yksittäisiä aloja koskevan lainsäädännön mukauttamista on vielä jatkettava. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla on annettu uutta lainsäädäntöä, jolla taataan ammatillisen pätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen. Kilpailupolitiikan alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edelleen jatkunut ja kilpailuoikeutta ja valtiontukia koskeva lainsäädäntö vastaa nyt suurilta osin yhteisön säännöstöä. Kuluttajansuojan ja terveyden aloilla lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edennyt hyvin. Yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on jossain määrin edistynyt palvelujen tarjoamisen vapauden, pääoman vapaan liikkuvuuden ja yritysoikeuden aloilla, joilla valmiuksien todettiin jo viime vuonna olleen varsin pitkällä. Erityistä huomioita on kuitenkin edelleen kiinnitettävä piratismin ja tuoteväärennösten torjuntaan.

Maataloudessa ovat yhteisen maatalouspolitiikan käyttöönottoon liittyvät valmistelut, kuten Sapard-toimiston osittainen akkreditointi, edistyneet huomattavasti. Myös kasvinsuojelualalla on edistytty. Parannettavaa on kuitenkin vielä paljon, varsinkin eläinlääkintäalalla. Elintarvikkeiden laadun saattaminen EU:n standardien mukaiseksi on edelleen suuri haaste. Kalastusalalla on toteutettu hallinnollisten rakenteiden uudelleenjärjestely ja alusten valvontajärjestelmän perustamista on jatkettu. Lisätoimet markkinapolitiikan alalla varsinkin kalastusalusrekisterin kehittämiseksi sekä EY:n rakennetuen edellytyksenä olevan lainsäädäntökehyksen käyttöön ottamiseksi ovat tarpeen. Valvontaan liittyviä valmiuksia on lisättävä.

Liikennepolitiikan alalla Viro on edelleen edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja täytäntöönpanossa. Välttämätöntä kirjanpidon erottamista sekä rautateiden sääntelyviranomaisen roolia on selkeytettävä. Energia-alalla ei ole juurikaan edistytty. Tällä alalla on tehostettava toimenpiteitä varsinkin sähkömarkkinoiden osalta.Viron on myös kehitettävä edelleen hallinnollisia rakenteita sekä vahvistettava energiamarkkinoiden sääntelyelintä.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla Viro on edistynyt kiitettävästi lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Täytäntöönpanoon on kiinnitettävä lisähuomiota. Myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on pyrittävä edistämään aktiivisesti. Virossa on edelleen pk-yritysten kehitystä suosiva liiketoimintaympäristö. Aluepolitiikan alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä. Viron on kuitenkin huomattavasti tehostettava valmisteluja hallintonsa valmiuksien parantamiseksi, jotta se voisi jäseneksi tultuaan suoriutua EY:n rakennepolitiikan käyttöönotosta.

Viro osallistuu edelleen EY:n tiede- ja tutkimusohjelmiin sekä koulutusalan ohjelmiin. Televiestinnän ja tietotekniikan sekä kulttuurin ja audiovisuaalipolitiikan aloilla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatu pääosin päätökseen.

Ympäristöalalla on edistytty lisää ympäristölainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja täytäntöönpanossa. Viron on jatkettava näitä pyrkimyksiä ja vahvistettava hallinnon valmiuksia varsinkin paikallistasolla. Niin ikään ympäristölainsäädännön soveltamista on parannettava.

Viro on edelleen edistynyt oikeus- ja sisäasioiden alalla, kuten hyväksynyt uuden rikoslain. Toimia on jatkettava lainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseksi, sisäisen yhteistyön parantamiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä järjestäytyneen rikollisuuden, myös huumekaupan, torjuntaan tarvittavien hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.

Verotuksen alalla on edistytty alv- ja valmisteverokantojen yhdenmukaistamisessa. Näitä toimia on jatkettava. Tulliliiton alalla Viro on ottanut käyttöön uuden tullikoodeksin. Tulleja ja vastaavia maksuja on edelleen yhdenmukaistettava ja niitä on alettava soveltaa tehokkaasti. Hallinnolliset ja toiminnalliset valmiudet panna täytäntöön yhteisön säännöstöä vaativat vielä huomattavia ponnisteluja. Viron on varmistettava vero- ja tullihallinnon tietotekniikkajärjestelmien yhteensopivuus EY:n järjestelmien kanssa.

Viro on edistynyt hyvin ulkosuhteiden alalla, mutta sen on edelleen jatkettava lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Viro on jatkanut ulkopolitiikkansa yhdenmukaistamista EU:n ulkopolitiikan kanssa ja osallistuu edelleen aktiivisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen.

Varainhoidon valvonnan alalla on saavutettu lisäedistystä sisäisen varainhoidon valvonnan täytäntöönpanossa, joka on nyt saatu päätökseen. Lainsäädäntöä on hyväksyttävä myös ulkoisen varainhoidon alalla.

Kokonaisuutena katsoen on syytä jälleen todeta, että Viro on edistynyt hallintonsa valmiuksien kehittämisessä. Viro on kehittynyt edelleen yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa ja tehokkaassa soveltamisessa, minkä on katsottava yleensä olevan vaikeampi, kalliimpi ja enemmän aikaa vievä tehtävä kuin lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sinänsä. Kuten edellä on todettu, Viron saavutuksiin voidaan lukea yhden ainoan rahoitustarkastuksesta vastaavan viraston perustaminen, Sapard-toimiston akkreditointi, kalastusalan hallinnon rakenneuudistus, yritystukirahastojen yhdistäminen ja ministeriöiden varainhoidon valvonnasta vastaavien osastojen perustaminen. Lisää huomioita tulee kiinnittää varsinkin markkinavalvontajärjestelmän rakenneuudistukseen, piratismin ja tuoteväärennösten torjunnan tehostamiseen, yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyviin valmisteluihin ja elintarvikkeiden laadun parantamiseen. Viron on myös huolehdittava yhteisön säännöstön mukaisten investointien toteuttamisesta ja täytäntöönpanon valvonnasta ympäristöalalla, valmistautumisesta EY:n rakennerahastoihin osallistumiseen, lainvalvontaviranomaisten toiminnan koordinoinnin parantamisesta ja riittävien toiminnallisten valmiuksien kehittämisestä yhteisön säännöstön täytäntöön panemiseksi. Myös EY-varojen moitteettomaan, tehokkaaseen ja valvottavissa olevaan hallinnointiin tarvittavien valmiuksien luomiseen on kiinnitettävä lisähuomiota.

Viro on edelleen pyrkinyt saavuttamaan osia kaikista vuoden 1999 liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin tavoitteista. Tällä hetkellä Viro pyrkii saavuttamaan useita osia keskipitkän aikavälin tavoitteista, kuten ensisijaiset tavoitteet sisämarkkinoiden, maatalouden, kalastuksen, liikenteen, työllisyyden ja sosiaalikysymysten, ympäristön sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla.

Unkari

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio esitti päätelminään, että Unkari täytti poliittiset arviointiperusteet. Tämän jälkeen maa on edistynyt huomattavasti demokratian, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaavien instituutioiden vahvistamisessa ja syventämisessä. Kuluneen vuoden aikana näitä toimia on jatkettu edelleen. Unkari täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Julkishallinnon uudistamisessa myönteistä kehitystä tapahtui, kun annettiin uusi lainsäädännöllinen kehys, jolla lisätään hallinnon vastuuta ja tehokkuutta. Paremman palkkauksen ja uramahdollisuuksien ansiosta julkishallinto on lisännyt suosiotaan työpaikkana. Toimien toteuttamista jatkettiin myös koulutuksen alalla, josta on tullut merkittävä osa urakehitystä.

Kun kyse on oikeuslaitoksen toiminnasta, tuomioistuinten kokonaistehokkuus parani sen jälkeen, kun lisätoimenpiteitä toteutettiin instituutioiden kehittämisen alalla erityisesti nykyaikaistamalla tietotekniikkajärjestelmiä ja menettelyjä, ottamalla käyttöön jatkuva koulutus ja ottamalla palvelukseen uutta henkilöstöä. Korkeimman oikeuden alituinen liiallinen työtaakka kuitenkin heikentää sen valmiuksia ohjeistaa alempia oikeusasteita ja yhdenmukaistaa tuomioistuinten käytäntöjä. Talousarviovarojen vähyys vaikeuttaa oikeuslaitosuudistuksen toteuttamatta olevien osien täytäntöönpanoa.

Korruption torjuminen oli tärkeällä sijalla poliittisella asialistalla. Tilanteen parantamiseksi annettiin uusia säädöksiä varojen ilmoittamisesta ja aikaisempaa ankarammista rangaistuksista. Korruptio on kuitenkin edelleen ongelma, mistä syystä uudet toimenpiteet olisi pantava täytäntöön nopeasti korruption torjunnan tehostamiseksi.

Kun kyse on ihmisoikeuksista ja perusvapauksista, edistystä voidaan todeta tapahtuneen turvapaikka-asioissa, joiden tilanne on parantunut huomattavasti entistä nopeampien ja parempien menettelyjen sekä aikaisempaa asianmukaisempien vastaanottovalmiuksien ansiosta. On kuitenkin tarpeen puuttua poliisin toimintaan erityisesti, kun kyse on ilmoitetuista pahoinpitelytapauksista. Julkisen palvelun viestinten alalla on päätettävä hallintoneuvostojen koostumukseen liittyvistä periaatteista.

Uusia romanivähemmistölle suunnattavia poliittisia välineitä otettiin käyttöön ja toimenpiteitä toteutettiin. Tätä kehitystä tuki myös talousarviovarojen huomattava lisääminen hallituksen jo vuonna 1999 hyväksymän keskipitkän aikavälin toimintaohjelman täytäntöönpanon jatkamiseksi. Vuonna 2001 tukitoimet kohdistettiin pääasiassa koulutuksen, työllisyyden, sosiaalipolitiikan, oikeussuojan ja kulttuurin aloille. Tässä yhteydessä on tärkeää lisätä toimia laajalle levinneen syrjinnän torjumiseksi sekä panna täytäntöön jo voimassa oleva lainsäädäntö ja varmistaa sen soveltaminen. Romanivähemmistölle olisi myös annettava tilaisuus osallistua aktiivisemmin julkiseen toimintaan.

Unkari on pannut täytäntöön vuoden 1999 liittymiskumppanuuden lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet, jotka koskivat romaniväestöön suunnatun keskipitkän aikavälin toimintaohjelman jatkuvaa täytäntöönpanoa ja talousarviovarojen lisäämistä tätä varten sekä julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistamisen jatkamista.

Unkarissa on toimiva markkinatalous. Edellyttäen että se noudattaa täysin ja panee täytäntöön uudistusohjelmaansa johdonmukaisesti, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Kansantalouden tilanne on edelleen vakaa: bruttokansantuote kasvaa voimakkaasti lisääntyvien investointien, työttömyyden jatkuvan vähenemisen ja vaihtotaseen suotuisan kehityksen tukemina. Rautateiden rakenneuudistusta jatkettiin huomattavalla pelastusoperaatiolla ja velkajärjestelyillä. Unkari on ottanut käyttöön aikaisempaa asianmukaisemman raha- ja valuuttakehyksen, joka hidastaa inflaatiota.

Finanssipolitiikka on kuitenkin paisunut liikaa vuonna 2001. Julkisessa taloudessa viime aikoina käytetyt läpinäkymättömät toimintatavat, huoli eläkejärjestelmän uudistamisen jatkumisesta ja terveydenhoitojärjestelmän uudistuksen viiveet ovat synnyttäneet tiettyä levottomuutta vakauttamisen jatkumisesta ja julkisen talouden kestävyydestä keskipitkällä aikavälillä. Viranomaisten on noudatettava julkisessa taloudessa kurinalaisuutta sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikalla tuetaan uutta rahapolitiikan kehystä ja ulkoista tasetta. Tämä hidastaisi inflaatiota. Terveydenhuollon uudistus olisi toteutettava pikaisesti.

Unkari jatkoi edistymistään yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sen täytäntöönpanemisessa useilla aloilla. Tarkasteluajanjaksona Unkari on lähentynyt tasaisesti hallintovalmiuksien sellaista tasoa, jota yhteisön säännöstön asianmukainen täytäntöönpano edellyttää.

Ripeän edistymisen todettiin jatkuneen sisämarkkinoiden alalla. Tällä alalla on jo suurin osa yhteisön säännöstöä otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja hallinnon perusrakenteet ovat jo olemassa. Kun kyse on tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, yhdenmukaistamista on jatkettu yhdenmukaistetun ja uuden lähestymistavan mukaisen tuotelainsäädännön osalta. Unkari on pystynyt hakemaan Euroopan standardointielinten CENin ja CENELECin täysjäsenyyttä. Toimia olisi jatkettava johdonmukaisen ja kattavan markkinavalvontajärjestelmän varmistamiseksi. Julkisten hankintojen alalla edellytetään toimia täydellisen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi sekä nykyisen sääntöjen avoimuuden ja soveltamisen valvonnan varmistamiseksi valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla ja erityisesti, kun kyse on moottoriteiden rakentamisesta. Palvelualalla pankki- ja vakuutuslainsäädäntö on saatettu pääosiltaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja valvontaviranomainen näyttää toimivan tyydyttävällä tavalla. Pääomanliikkeet on vapautettu lähes kokonaan. Tärkeä uusi rahanpesulaki, jolla pyritään muun muassa pääsemään eroon nimettömistä talletustileistä rahanpesun vastaisen toimintaryhmän suositusten noudattamiseksi, odottaa parlamentin hyväksymistä. Yhtiöoikeuden alalla Unkarin lainsäädäntö on teollisuus- ja tekijänoikeusasioissa jo pääosin yhteisön säännöstön mukainen. Unkari on edistynyt melko hyvin lainsäädännön soveltamisen valvonnassa. Kilpailupolitiikan alalla jatkettiin valtiontukien valvontaan liittyvien asia- ja menettelynäkökohtia koskevien sääntöjen saattamista yhteisön säännöstön mukaisiksi. Lisätoimia tarvitaan valtiontukijärjestelmien, erityisesti verotukijärjestelmien, saattamiseksi yhteisön säännöstön mukaisiksi. Sekä kilpailuelimet että valtiontuen valvontaelimet toimivat tyydyttävällä tavalla.

Verotuksen alalla jatkettiin arvonlisävero- ja valmisteverotasojen yhdenmukaistamista. Asianmukaisia tietotekniikkajärjestelmiä, jotka mahdollistavat tietojen vaihdon yhteisön ja jäsenvaltioiden kanssa sähköisessä muodossa, on kuitenkin yhä kehitettävä. Erityisesti tullialalla hallinto- ja toimintavalmiuksia vahvistettiin koulutuksen ja välineiden nykyaikaistamisen avulla. Unkarin on yhä toteutettava toimia tietotekniikkajärjestelmänsä yhdenmukaistamiseksi EY:n tietokoneistettuun tullijärjestelmään yhteenliitettävyyden varmistamiseksi liittymiseen mennessä. Talous- ja rahaliiton alalla Unkarin keskuspankin riippumattomuutta vahvistettiin uudella lailla. Teollisuuspolitiikan sekä pienten ja keskisuurten yritysten aloilla Unkari jatkoi edistymistään hyväksymällä Széchenyi-suunnitelman ja panemalla sen täytäntöön. Tarkastelujakson aikana myös Unkarin terästeollisuuden rakenneuudistus edistyi.

Huomattavaa edistymistä saavutettiin ympäristöalalla erityisesti antamalla säädöksiä ympäristövaikutusten arvioinnista, vedestä, jätteistä, teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen valvonnasta ja riskienhallinnasta, kemikaaleista ja säteilysuojasta. Myös tämän alan hallintovalmiudet paranivat, mutta niitä on lujitettava lisää erityisesti selkeyttämällä tehtävänjakoa asianomaisten ministeriöiden välillä.

Tarkastelujakson aikana maatalouden alalla edistyminen rajoittui elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinlääkintää koskeville aloille. Eläinlääkintä- ja kasviensuojelualan tarkastusjärjestelyjä on yhä saatettava ajan tasalle. Lisätoimet ovat tarpeen tarvittavien menettelyjen ja rakenteiden käyttöönottamiseksi ajoissa, jotta Unkari voisi osallistua yhteisen maatalouspolitiikan harjoittamiseen. Lainsäädännön yhdenmukaistamista on jatkettava liikenteen alalla, ja toimia on toteutettava rautatiealan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, koska se on välttämätöntä markkinoille pääsyä koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi tarpeellisia instituutioita on perustettava yhteisön säännöstön soveltamisen valvomiseksi riittävällä tavalla. Energia-alalla edistyttiin vain vähän. Tarpeellinen lainsäädännöllinen kehys, jolla mahdollistetaan Unkarin osallistuminen energian sisämarkkinoille, on vielä otettava käyttöön. Audiovisuaalisella alalla ei todettu edistymistä tapahtuneen.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla edistyttiin huomattavasti erityisesti antamalla tarkistettu työlaki. Todellinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää keskinäistä luottamusta lisääviä toimenpiteitä.

Aluepolitiikassa Unkari on edistynyt myönteisesti valmistautuessaan rakennerahastojen ohjelmasuunnitteluun ja määritellessään täytäntöönpanorakenteet, mutta hallintovalmiuksia sekä rahoitus- ja varainhoitomenettelyjä on lujitettava entisestään. Lisäksi olisi perustettava toimivat ministeriöiden väliset koordinointimekanismit ja kumppanuusperiaatteen entistä laajempi soveltaminen olisi varmistettava.

Edistymistä televiestintäalan lainsäädännössä on seurattava asianmukaisten soveltamisen valvontatoimenpiteiden avulla.

Oikeus- ja sisäasioissa saavutettiin huomattavaa edistymistä jatkamalla lainsäädännön saattamista yhteisön säännöstön mukaiseksi viisumi-, maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. Petosten, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostettiin antamalla täydentäviä säädöksiä ja vahvistamalla institutionaalisia rakenteita. Ulkorajojen osalta otettiin käyttöön rajanylityspaikkojen yhdenmukaistetun kehittämisen strategia. Schengenin sopimusta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy yhteisön säännöstön keskeisimmät kysymykset.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tietyt naapurimaissa eläviä unkarilaisvähemmistöjä koskevan lain säännökset rikkovat mitä ilmeisemmin vallitsevia vähemmistöjen suojelua koskevia eurooppalaisia normeja. Tämän vuoksi Unkarin olisi päästävä sovintoon naapurimaidensa kanssa noudattaakseen "Venetsian komission" hiljattain raportissaan esittämiä päätelmiä. Kuten lain 27 artiklan 2 kohdassa säädetään, laki on lisäksi saatettava yhteisön säännöstön mukaiseksi viimeistään unioniin liityttäessä, koska tällä hetkellä se ei ole perustamissopimuksessa määrätyn syrjimättömyyden periaatteen mukainen.

Varainhoidon valvonnassa on edistytty jonkin verran sekä ulkoisen tarkastuksen että julkisen talouden sisäisen varainhoidon valvonnan aloilla. Tilintarkastajien yleisiä hallintovalmiuksia ja toiminnan riippumattomuutta sisäisen tarkastuksen alalla olisi vahvistettava entisestään. Varainhoito- ja talousarviosäännöstö edellyttää lisätoimia, jotta yhteisrahoitusta ja monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevat yhteisön vaatimukset voidaan täyttää.

Unkari jatkoi edistymistään yhteisön säännöstön soveltamiseksi tarvittavien hallintovalmiuksien luomisessa useimmilla aloilla. Kun kyse on hallinto- ja oikeudenkäyttövalmiuksista, muun muassa valtiontukien valvonta, audiovisuaalinen ala, markkinavalvonta, liikenne ja maatalous edellyttävät lisätoimia. Ne ovat tarpeen myös tarvittavien hallintovalmiuksien luomiseksi, jotta voidaan varmistaa EY:n varojen hyvä, tehokas ja valvottavissa oleva hoito.

Unkari on jatkanut pyrkimyksiään saavuttaa liittymiskumppanuutensa lyhyen aikavälin tavoitteet, lukuun ottamatta tiettyjä maatalouden, audiovisuaalisen politiikan, tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja kilpailupolitiikan osa-alueita. Se on lisäksi toteuttanut eräitä keskipitkän aikavälin tavoitteita sosiaalipolitiikan ja työllisyyden, ympäristön sekä oikeus- ja sisäasioiden (turvapaikka- ja viisumikäytäntöasioissa) aloilla.

Latvia

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Latvia täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt merkittävästi instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä edelleen demokratian, oikeusvaltio periaatteen, ihmis oikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on toteutettu lisätoimia tässä tarkoituksessa. Latvia täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Latvian hallitus on viimeksi kuluneen vuoden aikana edelleen ollut sitoutunut maan julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistamiseen sekä korruption torjuntaan. Se on hyväksynyt julkishallinnon uudistusta ja korruption torjuntaa koskevat strategia-asiakirjat sekä puitelainsäädäntöä julkisista laitoksista, ja käytännön toimenpiteitä on toteutettu kaikilla kolmella alalla. Julkishallinnon uudistustahtia olisi nyt pidettävä yllä saamalla lainsäädännöllinen kehys valmiiksi ja edistämällä virkamieskunnan vakautta muun muassa palkkauudistuksen avulla. Samanaikaisesti olisi toteutettava oikeusjärjestelmän uudistus kiinnittäen erityistä huomiota oikeudelliseen kehykseen, tuomioistuinten päätösten nopeuttamiseen ja täytäntöön panoon sekä tutkintavankeus asioihin. Edelleen ongelmana olevan korruption torjuntatoimenpiteitä on jatkettava, jotta saataisiin aikaan laaja-alaisia konkreettisia tuloksia.

Maan kansalaisuutta vailla olevien yhteiskuntaan integroitumista on edistetty edelleen muun muassa helpottamalla kansalaisuuden myöntämismenettelyjä sekä hyväksymällä laajennettu yhteiskunnan integraatio-ohjelma ja oikeusperusta tulevalle yhteiskunnallisen integraation säätiölle. Toteutettavia kansalaisuutta vailla olevien integroitumisen edistämistoimia on jatkettava panemalla täytäntöön kattavan yhteiskunnan integraatio-ohjelman kaikki osat, mukaan luettuina toimet kansalaisuushakemusten edistämiseksi ja latvian kielen opetuksen lisääminen. Latvian olisi varmistettava, että kielilain täytäntöön panossa noudatetaan perustellun yleisen edun ja suhteellisuuden periaatteita, Latvian kansainvälisiä velvollisuuksia ja Eurooppa-sopimusta.

Latvia on edistynyt liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa kielilain ja kielenopetuksen sekä hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien aloilla. Keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty jonkin verran kansalaisuutta vailla olevien integroinnin syventämisen, virkamieskunnan kehittämisen ja julkishallinnon valmiuksien parantamisen aloilla; toimia on kuitenkin jatkettava.

Latviassa on toimiva markkinatalous. Edellyttäen, että se jatkaa huomattavia ponnisteluja rakenneuudistuksiensa toteuttamiseksi, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Latvia on säilyttänyt makrotaloudellisen vakauden. Se on edistynyt edelleen rakenne uudistusten toteuttamisessa, eläkejärjestelmän uudistuksen loppuunsaattamisessa, rahoitusvalvonnan uuden kehyksen luomisessa sekä yleishyödyllisten laitosten uuden valvontaviranomaisen perustamisessa. Markkinatalouden vaatima oikeudellinen kehys on enimmäkseen valmis, ja markkinoille pääsyn ja markkinoilta poistumisen mekanismit toimivat edelleen tyydyttävästi. Rahoitusala vahvistuu asteittain, vaikkakin se on edelleen pieni.

Viranomaisten on kuitenkin jatkettava kurinalaista finanssipolitiikkaa keskipitkällä aikavälillä pitääkseen julkisen talouden alijäämän ja vaihtotaseen alijäämän hallinnassa. Vielä yksityistämättä olevien suuryritysten yksityistäminen on edistynyt odotettua hitaammin, ja se olisi saatettava päätökseen. Maanomistuksen yksityistämistä ja maakaupan markkinoiden kehitystä pitäisi edistää. Liiketoimintaympäristön kehittämiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joita olisi jatkettava erityisesti poistamalla jäljellä olevat lainsäädännölliset ja hallinnolliset rajoitteet yritysten kehittämiseltä. Työttömyysaste on edelleen korkea, ja työmarkkinoiden joustavuutta olisi lisättävä.

Latvia on edistynyt vakaasti lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa useimmilla aloilla. Latvia on tunnustanut tarpeen parantaa hallinnon valmiuksia hallinnoida ja soveltaa yhteisön säännöstöä, missä on edelleen huomattavia haasteita. Kuluneena vuonna on toteutettu olemassa olevien rakenteiden uudistuksia ja luotu useita uusia erityiselimiä, jotta yhteisön säännöstön vaatimuksia voitaisiin noudattaa.

Sisämarkkinoihin liittyvät valmistelut ovat edistyneet. Tavaroiden liikkuvuuden alalla on edistytty eurooppalaisten standardien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja akkreditointi- ja standardointielimiä on vahvistettu edelleen. Uusi markkinoiden valvontaneuvosto on aloittanut toimintansa, mutta markkinoiden valvontajärjestelmän uudistusta on jatkettava. Myös julkisten hankintojen alalla on annettu uutta lainsäädäntöä, mutta julkisten hankintojen valvontavirastoa ei ole vielä perustettu. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla on annettu puitelainsäädäntöä tutkinto todistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta. Palvelujen tarjoamisen vapauden alaan liittyvät kaksi uutta elintä, rahoitus- ja pääomamarkkinakomissio sekä valtion tietovalvontavirasto ovat aloittaneet toimintansa, vaikkakin viimeksi mainitun elimen oikeusperustaa on kehitettävä. Myös pääoman liikkuvuuden alalla on annettu lainsäädäntöä muun muassa turvallisuus palveluista ja rajojen yli tapahtuvista luottojen siirroista. Yhtiöoikeuden alalla on edelleen parannettavaa lainsäädännön soveltamisessa. Kauppalain voimaantulon viivästyminen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan varmistaminen ovat vakavia haasteita. Valtiontukiin liittyvä uusi lainsäädäntö on huomattava askel kohti kilpailupolitiikan vaatimusten noudattamista. Latvia on parantanut lainsäädännön soveltamista tällä alalla, mutta toimenpiteitä kilpailu- ja valtiontukisääntöjen täysipainoisen täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi jatkettava. Tullin alalla on edistytty lainsäädännön yhden mukaistamisessa ja hallintorakenteiden kehittämisessä, ja myös verotuksen hallinto rakenteita on parannettu. Molemmilla aloilla olisi edelleen kehitettävä tietotekniikka järjestelmiä tietojen vaihtamiseksi sähköisesti yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa.

Maatalouden alalla on toteutettu kannustavia toimia erityisesti eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluasioissa sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Maatalouslakia on muutettu, yhteisien markkinajärjestelyjen täytäntöönpanosuunnitelma on hyväksytty, uusi eläinlääkintälaki on tullut voimaan ja hallintoa on uudistettu ja vahvistettu. Tehtävää on vielä paljon sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisessa että tarvittavien rakenteiden ja järjestelyjen käyttöönotossa ja kehittämisessä; tällaisia ovat muiden muassa maksajavirasto, yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, yhteiset markkina järjestelyt ja tarkastusmenettelyt.

Myös liikenteen alalla on edistytty: maantie- ja rautatieliikenteen alalla on jatkettu lainsäädännön yhdenmukaistamista, ja meriliikenteen turvallisuuden parantamistoimet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Sosiaali- ja työllisyysalan yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistytty merkittävästi uuden työlain ja työsuojelulain hyväksymisen myötä. Lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi parannettava hallinnon valmiuksia erityisesti työterveyden ja -turvallisuuden aloilla, muun muassa vahvistettava edelleen työsuojeluviranomaisia. Energia- ja ympäristöaloilla on edistytty lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Toimia on jatkettava energia-alalla painottaen erityisesti sähkö- ja kaasudirektiivejä sekä öljyvarastoja; ympäristöalalla yhdenmukaistaminen on saatettava päätökseen ympäristöä koskevan tiedon saannin, jätehuollon ja kemikaalien suhteen. Latviaan on perustettu useita erityiselimiä kuten energia-alan valvontaviranomainen, säteilyturvakeskus ja ympäristö virasto, mutta hallinnon rakenteita on kehitettävä edelleen.

Useimpien televiestintäalan säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edelleen kesken. Kulttuuri- ja audiovisuaalialan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on edistytty merkittävästi. Oikeus- ja sisäasioissa on edistytty tietosuojan, viisumeiden ja rajavalvonnan aloilla hyväksymällä mm. Schengenin sopimusta koskeva toiminta suunnitelma. Toimia on jatkettava, ja maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatettava päätökseen. Myös rajavalvonnan valmiuksien ja infrastruktuurin parantaminen on tärkeä tavoite. Järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan, rahanpesun, petosten ja korruption torjuntaa on tehostettava.

Aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen alan perus lainsäädäntö on vielä antamatta. Myös ohjelmasuunnittelu-, seuranta- ja arviointi valmiuksia on kehitettävä. Päätös antaa tuleva vastuu rakennerahastoista valtiovarain ministeriölle on merkittävä edistysaskel. Vaikka julkisen sisäisen varainhoidon valvonnan ja ulkoisen tilintarkastuksen alan lainsäädäntöä on vielä antamatta, alalla on kuitenkin tapahtunut jonkin verran edistystä, erityisesti hallintorakenteiden kehittämisessä. Toimia on jatkettava.

Latvian hallinnon valmistautuminen EU-jäsenyyteen on yksi maan suurimmista haasteista. Voidakseen täyttää velvollisuutensa yhteisön säännöstön hallinnoinnissa ja soveltamisessa yhteisöön liittyessään Latvia on uudistanut huomattavan osan asianomaisten instituutioiden ja elinten rakenteista tai luonut uusia elimiä. Toimia on jatkettava muun muassa luomalla edelleen uusia elimiä ja järjestelyjä, esimerkiksi julkisten hankintojen valvontavirasto, maataloustuotteiden markkinoiden interventio mekanismit sekä työntekijöiden vakuusrahasto työnantajan maksu kyvyttömyyden varalta. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että kaikki instituutiot saavat riittävät voimavarat voidakseen varmistaa yhteisön säännöstön luotettavan täytäntöönpanon ja soveltamisen; esimerkiksi uudella julkisten palvelujen sääntelykomissiolla on merkittäviä yhteisön säännöstöön liittyviä velvollisuuksia rautateiden, energian ja televiestinnän aloilla. Myös EY:n varojen hallinnon moitteettomuus, tehokkuus ja valvonta on varmistettava.

Latvia on edistynyt kaikkien liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Edistystä on tapahtunut muun muassa tavaroiden vapaan liikkuvuuden, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla sekä ympäristöasioissa, joissa tavoitteet on miltei saavutettu. Kaikkiin keskipitkän aikavälin tavoitteisiin on paneuduttu, ja useimmissa niistä edistytään hyvin. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden, audiovisuaalialan lainsäädännön ja tullin aloilla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Toimia kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin jatkettava edelleen kiinnittäen erityistä huomiota aloihin, joilla ei ole vielä annettu keskeistä lainsäädäntöä, esimerkiksi energia- ja televiestintäalat sekä taloudellinen ja yhteiskunnallinen koheesio. Myös hallinnollisia rakenteita on edelleen vahvistettava tietyillä aloilla, kuten maataloudessa, kalastuksessa ja EY:n varojen valvonnassa.

Liettua

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Liettua täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt merkittävästi instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä edelleen kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on toteutettu lisätoimia tässä tarkoituksessa. Liettua täyttää edelleen poliittiset arviointiperusteet.

Liettua on edistynyt jonkin verran julkisen hallintonsa ja oikeuslaitoksensa uudistamisessa; hallintotuomioistuinjärjestelmä on järjestetty uudelleen. Maan oikeusjärjestelmä on kehittynyt uuden siviililain voimaantulon myötä. Valmiuksia korruption torjuntaan on vahvistettu. Oikeusasiamiehen aktiivisuus yhtäläisten mahdollisuuksien ja viime aikoina myös lasten oikeuksien alalla on huomattavaa.

Ponnisteluja on jatkettava julkishallinnon uudistuksen viemiseksi eteenpäin, ja niiden on koskettava kaikkia hallinnonaloja, mutta samalla on luotava edellytykset tarvittavalle jatkuvuudelle ja hallinnon vakaudelle. Riittävä rahoitus olisi turvattava, ministeriöiden välistä koordinaatiota on vahvistettava edelleen ja koulutuksesta olisi tehtävä aiempaa järjestelmällisempää. Oikeusjärjestelmään liittyen olisi annettava kiireellisesti uusi laki tuomioistuimista. Tuomioistuinjärjestelmän hallinnolle on turvattava riittävät määrärahat ja tarvittavat johtajaresurssit. Rikosoikeudellisia menettelyjä koskevan lain antamista olisi nopeutettava uuden rikoslain täytäntöönpanon mahdollistamiseksi.

Kuluneen vuoden aikana korruption torjunnan alalla toteutettuja toimia on jatkettava ja vahvistettava, ja parlamentin on hyväksyttävä kansallinen korruption vastainen strategia ja ohjelma sen täytäntöönpanemiseksi. Samoin on annettava uusi korruption ehkäisemistä koskeva laki. Hallinnon korruptiota koskevan jatkuvan huolen vuoksi tarvitaan lisäedistystä hallintomenettelyjen soveltamisen avoimuuden varmistamisessa, ja korruption torjunnasta vastaavien virastojen koordinaatiota olisi vahvistettava edelleen.

Liettua on edistynyt poliittisiin arviointiperusteisiin liittyvien ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Julkishallintoa koskevan lain ja virkamieslain täytäntöönpanossa edistyminen on ollut vähäistä. Hallitus on hyväksynyt kansallisen korruption vastaisen strategian, joka parlamentin on vielä hyväksyttävä ja joka on pantava täytäntöön. EY:n lainsäädäntöä ja yhteisön säännöstön soveltamista koskeva tuomareille suunnattu koulutusohjelma on päässyt käyntiin, ja sitä on jatkettava.

Liettuassa on toimiva markkinatalous. Edellyttäen, että se jatkaa huomattavia ponnisteluja rakenneuudistusohjelmansa toteuttamiseksi, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Liettua on säilyttänyt makrotaloudellisen vakauden, parantanut julkisen talouden tasapainoa ja ulkoista tasapainoa sekä vähentänyt valtion puuttumista talouteen. Pankkisektorin, muiden alojen ja maan yksityistäminen on saatu lähes päätökseen. Uusi konkurssilaki ja laki yritysten uudelleenjärjestelystä ovat tulleet vihdoin voimaan.

Työttömyysaste on kuitenkin edelleen korkea, ja työmarkkinoiden rakenteellisiin ongelmiin on puututtava. Energiamarkkinoiden uudelleenjärjestelemiseksi ja vapauttamiseksi on annettu tärkeitä lakeja, mutta vielä on annettava lisäsäädöksiä ja varmistettava säädösten tosiasiallinen täytäntöönpano. Rahoituksen välitys on edelleen vähäistä ja tehotonta. Sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoitusten määrä on suhteellisen vähäinen. Viranomaisten on pantava asianmukaisesti täytäntöön uusi yritystoimintaa koskeva oikeudellinen kehys, erityisesti konkurssilainsäädäntö. Suunniteltu eläkeuudistus on toteutettava nopeutetusti. Julkisen talouden hoidossa on jatkettava kurinalaista linjaa, ja julkisen talouden rahoituksen kestävyys keskipitkällä aikavälillä on varmistettava, myös jotta vaihtotaseen alijäämä pysyisi hallinnassa valuuttakatejärjestelmän yhteydessä.

Liettua on edistynyt useimmilla aloilla huomattavasti yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanossa. Vaikka edistymisaste vaihtelee, aukkokohdat kutistuvat koko ajan ja joillakin aloilla yhdenmukaistaminen on edennyt pitkälle. Alat, joilla tarvitaan vielä huomattavia ponnisteluja, liittyvät etenkin EY-varojen käyttöön. Kaiken kaikkiaan hallinnolliset valmiudet ovat parantuneet, vaikka eräillä sellaisilla aloilla, joiden hallintorakenteet ovat muuttuneet kuluneen vuoden aikana, tarvittavien valmiuksien luominen uudestaan on ollut haastavaa.

Sisämarkkinoiden alalla Liettua on jatkanut edistymistä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön säännöstön voimaan saattamisessa ja instituutioiden (erityisesti standardoinnista ja akkreditoinnista vastaavien) vahvistamisessa. Julkisia hankintoja koskevan säännöstön yhdenmukaistaminen on vielä kesken, mutta voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanossa on tapahtunut edistystä. Julkisista hankinnoista vastaavan viraston hallinnolliset valmiudet ovat parantuneet, mutta niitä on vahvistettava vielä lisää. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla kansalaisten oikeuksia koskeva lainsäädäntö on suurelta osin yhteisön säännöstön mukainen. Ammattitutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen alalla saavutettua edistystä on jatkettava. Palvelujen tarjoamisen vapauden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt ja samalla on pyritty vahvistamaan hallinnollisia valmiuksia erityisesti rahoituspalvelujen alalla. Pääomien vapaan liikkuvuuden alalla on tapahtunut edistystä, ja alan vapauttaminen Liettuassa on edennyt jo pitkälle. Kilpailupolitiikan alalla osoituksena yhdenmukaistamisen tasosta on Liettuan kilpailuneuvoston tähän mennessä kohtuullisen hyvä menestys säännöstön noudattamisen valvojana. Yhtiöoikeuden alalla on tapahtunut hyvää edistystä muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevan säännöstön yhdenmukaistamisessa, mutta lainsäädännön tosiasiallista soveltamista on parannettava huomattavasti.

Talous- ja rahaliiton alalla Liettua on saavuttanut korkean yhdenmukaistamisen tason annettuaan uuden lain maan keskuspankista. Verotuksen alalla Liettua on edistynyt säännöstönsä yhdenmukaistamisessa välillistä verotusta koskevan yhteisön säännöstön kanssa ja on parantanut hallinnollisia valmiuksiaan. Maan veroviraston tietotekniikkajärjestelmien nykyaikaistamista on jatkettava, jotta ne voitaisiin liittää EY:n järjestelmiin. Tulliliittoa koskevan säännöstön yhdenmukaistamisessa on tapahtunut hyvää edistystä, mutta siihen liittyviä hallinnollisia ja toiminnallisia valmiuksia on vahvistettava huomattavasti; erityisesti tietotekniikkajärjestelmiä on kehitettävä, jotta ne voitaisiin liittää EY:n järjestelmiin.

Liettua on jatkanut maatalouden rakenneuudistuksia. Tärkeitä toimenpiteitä on kuitenkin vielä toteutettava erityisesti maapalstojen merkitsemisjärjestelmän kehittämiseksi edelleen, yhteisen maatalouspolitiikan hallintomekanismien noudattamiseksi ja käytäntöön soveltamiseksi sekä maksajavirastoa koskevien valmistelujen jatkamiseksi. Liettua on jatkanut edistymistä elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkinnän ja kasvinsuojelun aloilla, mutta sen on vahvistettava edelleen täytäntöönpanorakenteitaan. Maan ulkorajoilla tehtävien tarkastusten kehittämisessä on edistytty vain vähän. Kalastuksen alalla on tapahtunut edistystä erityisesti hallinnollisten valmiuksien osalta, mutta huomattavaa lisätyötä tarvitaan valmistautumiseksi rakenteellisiin toimiin ja markkinapolitiikkaan.

Liikenteen alalla Liettua on edistynyt hyvin etenkin maantieliikenteen turvallisuutta, rautatieliikenteen rakenneuudistusta ja siviili-ilmailua koskevissa asioissa, myös hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa. Huomattavaa edistystä tarvitaan kuitenkin vielä joillakin aloilla, etenkin tarkastusvalmiuksien parantamisessa. Energia-alalla Liettua on yltänyt kohtuulliseen yhdenmukaistamisen tasoon, mutta sen on jatkettava ponnistelujaan etenkin energian sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Lisätoimia tarvitaan myös ydinenergian alalla. Liettuan on vahvistettava ja toteutettava Ignalinan voimalan sulkemista koskevat sitoumuksensa ja varmistettava ydinturvallisuuden korkea taso.

Sosiaalipolitiikan alalla Liettua on edistynyt vakaasti yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sen täytäntöönpanossa. Vielä on kuitenkin annettava uusi työlaki ja kansanterveyslaki. Täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on tarpeen vahvistaa.

Liettua on edistynyt edelleen ympäristön alalla, jossa suurin osa puitelainsäädännöstä on saatettu voimaan. Täytäntöönpano on kuitenkin edelleen merkittävä haaste erityisesti aloilla, jotka edellyttävät suuria tai yksityisten yritysten tekemiä investointeja.

Televiestinnän alalla on edistytty jonkin verran sääntelykehyksen yhdenmukaistamisessa. Sääntelyviranomainen on aloittanut toimintansa, mutta sitä on vielä vahvistettava.

Oikeus- ja sisäasioissa on tapahtunut edistystä ulkorajojen vahvistamisessa ja viranomaisten toiminnan koordinoinnissa. Näitä toimia on jatkettava. Liettua on hyväksynyt Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman.

Aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden koordinoinnin alalla on tehty äskettäin tärkeitä päätöksiä rakennerahastojen hallinnoinnin institutionaalisesta rakenteesta. Nämä päätökset on pantava pikaisesti täytäntöön vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia, kehittämällä ministeriöiden välistä koordinaatiota ja luomalla puitteet yhteisön tuen ohjelmasuunnittelua ja toteutusta varten kumppanuuden periaatetta kunnioittaen.

Varainhoidon valvonnassa on tapahtunut jonkin verran edistystä, mutta Liettuan on vahvistettava kiireellisesti ja huomattavasti valmiuksiaan panna täytäntöön julkista sisäistä varainhoidon valvontaa koskeva lainsäädäntö ja valvoa sen noudattamista. Liettua on edistynyt hiukan rahoitusta ja talousarviota koskevien säännösten alalla, mutta vuonna 2000 talousarviosta annetun lain täytäntöönpanon lisäksi tarvitaan huomattavasti lisätoimia.

Liettua on jatkanut varovaista budjettipolitiikkaa, ja samalla se on edistynyt hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä, mikä on tarpeen yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi. Nämä valmiudet ovat kuitenkin vielä epävarmalla pohjalla ja saattavat helposti heikentyä, jos organisaatiorakenteita muutetaan harkitsemattomasti. Saavutettujen hallinnollisten valmiuksien säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen tarvitaan jatkuvia ponnisteluja.

Kaiken kaikkiaan Liettua on edistynyt tyydyttävästi liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ja vähäisemmässä määrin myös keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Liettua on saavuttanut suurimmaksi osaksi useita lyhyen aikavälin ensisijaisia tavoitteita, jotka koskevat taloudellisia arviointiperusteita, sisämarkkinoita, energiaa ja ympäristöä. Joidenkin lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden, etenkin maatalouden alalla, saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi. Liettua on saavuttanut osittain useimmat keskipitkän aikavälin ensisijaisista tavoitteista, mutta lisätoimia tarvitaan erityisesti EY-varojen hallinnoinnin ja valvonnan aloilla.

Malta

Malta täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet. Hallintoa on edelleen valmisteltu toimimaan EU:ssa, ja tilanne demokraattisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien osalta on yleensä ottaen edelleen hyvä.

Oikeuslaitoksen toimivuutta on edelleen parannettu, käsittelyä odottavien oikeusasioiden määrä on vähentynyt ja valmistelut pakolaislain täytäntöönpanoa varten on tehty.

Maltassa on toimiva markkinatalous, ja sen odottaisi selviytyvän kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa.

Makrotaloudellinen kehitys on ollut suotuisaa, kun otetaan huomioon BKT:n kasvu, työttömyysaste, inflaatio ja julkisen talouden alijäämän merkittävä pieneneminen. Alijäämää on edelleen pienentänyt hallituksen keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen ohjelma. Rakenneuudistus- ja yksityistämisohjelmien ja yrittäjyyttä koskevien hankkeiden valmistelu on edistynyt.

Huolimatta siitä, että julkisen talouden alijäämä on pienenemässä, se on edelleen liian suuri ja kasvattaa osaltaan vaihtotaseen erittäin suurta vajetta. Vaikka tämän vajeen taustalla oleva tilanne onkin voimakkaasti kertaluonteinen, vaihtotaseen kehittymistä olisi seurattava tiiviisti. Viranomaisten olisi pidettävä huolta siitä, että julkisen talouden rahoitusasema on kestävä keskipitkällä aikavälillä, mikä olisi otettava huomioon myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksessa. Yleishyödyllisten laitosten ja tappiollisten julkisten yritysten uudelleenorganisointi ja yksityistäminen etenevät edelleen hitaasti. Talouden alalla tarvitaan lisää valtion puuttumista rajoittavia toimia. Rakenteellisia muutoksia on nopeutettava ja vapauttamista lisättävä, jotta vaihtotaseen ja ulkoisen kilpailukyvyn kestävyyttä voidaan tukea avoimemmassa ympäristössä.

Viimeisimmän määräaikaiskertomuksen antamisen jälkeen Malta on edistynyt hyvin lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa ja hallinnollisen toimintakykynsä vahvistamisessa. Edistyminen on kuitenkin ollut epätasaista eri alojen kesken.

Yhdenmukaistaminen on edennyt merkittävästi tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan säännöstön osalta, erityisesti uuden yhtenäisen lähestymistavan yhteydessä. Maltan on jatkettava toimia standardoinnin, varmentamisen ja markkinavalvonnan aloilla sekä yhdenmukaistettava julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntönsä muutoksenhakujärjestelmän ja julkisoikeudellisten elinten osalta. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta Maltan lainsäädännön yhdenmukaistamista on edelleen jatkettava. Malta on jatkanut lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan säännöstön kanssa, mutta tämä työ on kuitenkin vielä kesken erityisesti pankkitoimintaa ja sijoituspalveluja, tietosuojaa sekä rahanpesua koskevan lainsäädännön osalta. Yhtiöoikeuden alalla Malta on saanut lainsäädännön yhdenmukaistamisen lähes valmiiksi. Kilpailualalla on edistytty jonkin verran valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon aloittamisen suhteen, mutta alan hallinnollista toimintakykyä on vielä vahvistettava ja on huolehdittava siitä, että julkisiin yrityksiin sovelletaan kilpailulakia yhteisön säännöstön mukaisesti.

Edistyminen on ollut merkittävää sosiaalipolitiikan alalla, lähinnä työlainsäädännön ja työterveyden ja -turvallisuuden suhteen. Työtä on vielä tehtävä yhtäläisten mahdollisuuksien osalta, ja edellytyksiä panna täytäntöön työterveys- ja -turvallisuusalan lainsäädäntö on parannettava.

Verotuksen alalla työ on edistynyt huomattavasti valmisteveron osalta ja jonkin verran arvonlisäveron osalta; liiketoimiin liittyvän verovapautuksen soveltamisalan sekä välittömän verotuksen toimintasääntöjen osalta on vielä tehtävää. Vaikka tullialalla edistymistä onkin tapahtunut jossain määrin, Maltan tullilainsäädännön yhdenmukaistamista alan yhteisön säännöstön kanssa on vielä jatkettava ja hallinnollisia valmiuksia sen täytäntöönpanoa varten on parannettava.

Televiestintäalaa sekä kulttuuri- ja audiovisuaalialan politiikkaa koskeva työ on edistynyt. Malta on myös kehittänyt tarkoituksenmukaisen toimintakehyksen investointien edistämistä ja pk-yritysten rakenneuudistusta varten.

Tilastoinnin alalla Maltan tilastoalan keskusvirasto on jatkanut ja jatkaa edelleen menetelmiensä yhdenmukaistamista yhteisön standardien kanssa. Varainhoidon valvonnan osalta Maltan keskushallinnon sisäisen tarkastusjärjestelmän uudelleenorganisointi on saatu päätökseen ja kansallista tarkastusvirastoa on vahvistettu edelleen niin, että Maltalla on nyt riittävä sisäisten ja ulkoisten tarkastusten institutionaalinen kehys. Maltan olisi vielä vakiinnutettava tämä kehitys. Merkittävää edistymistä on tapahtunut aluepolitiikan alalla, jolla on perustettu rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpanossa tarvittavat rakenteet ja vahvistettu niitä.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla edistyminen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on ollut vähäistä. Maltan hallinnossa on tehty valmisteluja, jotta turvapaikkalainsäädäntö voitaisiin panna täytäntöön ja rajavalvonta toteuttaa Schengen-järjestelmän vaatimusten mukaisesti; on laadittu Schengenin sopimusta koskeva toimintasuunnitelma. Työtä tarvitaan vielä tietosuojan, maahanmuuttopolitiikan, viisumipolitiikan ja oikeudellisen yhteistyön osalta.

Maatalouden alalla edistyminen on ollut vähäistä. Maltan on vielä omaksuttava suurin osa laajasta maataloussäännöstöstä ja valmisteltava maataloutensa yhteisen maatalouspolitiikan soveltamista varten. Maltassa ympäristöalalla annettu ympäristönsuojelulaki yhdessä liitännäislainsäädännön kanssa on osoitus merkittävästä edistymisestä, mutta alan lainsäädännöstä on vielä paljon yhdenmukaistamatta ja edellytykset panna lainsäädäntö täytäntöön ovat edelleen erittäin huonot. Ympäristösäännöstön käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa varten on myös laadittava kokonaisvaltainen strategia.

Viime vuoden aikana Maltassa on alettu vahvistaa edellytyksiä panna täytäntöön valtiontukia, aluepolitiikkaa ja turvapaikkakysymyksiä koskeva yhteisön säännöstö. Toimintavalmiuksien kehittämistä on jatkettu monilla aloilla, joita ovat erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, markkinavalvonta, liikenne, verotus, sosiaalipolitiikka, tulli, tilastointi, rajavalvonta ja varainhoidon valvonta. On tärkeää vahvistaa edelleen hallinnollisia valmiuksia näillä aloilla, erityisesti meriturvallisuutta koskevan yhteisön säännöstön osalta. Sekä tullin että verotuksen aloilla on kiinnitettävä erityistä huomiota tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen, jotta tietojenvaihto yhteisön kanssa voidaan toteuttaa sähköisessä muodossa. Rajavalvonnan hallinnollista toimintakykyä on edelleen vahvistettava. Maltan olisi myös kohdennettava nykyistä enemmän voimavaroja teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon.

Edellytykset panna yhteisön säännöstö täytäntöön ovat huolestuttavan heikot erityisesti ympäristöalalla, ja niiden vahvistaminen olisi asetettava etusijalle. Maltan olisi parannettava hallinnon toimintakykyä huomattavasti myös maatalousalalla, erityisesti sen olisi parannettava eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualojen tarkastusjärjestelyjä.

Suurin osa liittymiskumppanuuden lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteista on osittain saavutettu. Erityisen merkittävää edistyminen on ollut tavaroiden vapaan liikkuvuuden sekä sosiaalipolitiikan, verotuksen ja televiestinnän aloilla. Maltan on panostettava vielä lisää erityisesti maatalouden ja ympäristön sekä palvelujen vapaan liikkuvuuden aloihin.

Puola

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio päätteli, että Puola täytti poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt huomattavasti demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaavien toimielintensä edelleen vahvistamisessa ja juurruttamisessa. Viime vuoden aikana on pyritty edelleen tähän suuntaan. Puola täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Julkishallinnon alalla edistys jatkuu vuoden 1999 virkamieslain täytäntöönpanossa. Lisäponnistuksia tarvitaan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että riippumaton, hyvin koulutettu ja motivoitunut virkamieskunta on käytettävissä liittymisajankohtaan mennessä.

Puola on edistynyt oikeuslaitoksen uudistamisessa ja pahimpien pullonkaulojen vähentämisessä. Uudistusta on nopeutettava ja oikeudelliseen koskemattomuuteen liittyvät asiat on ratkaistava.

Vakavaa huolta edelleen aiheuttavan korruption torjunnassa on toteutettu lisätoimia, mukaan luettuna hyvin tarpeellisen lainsäädännön antaminen. Nyt on keskityttävä varmistamaan yhdenmukainen lähestymistapa korruptioon, lainsäädännön täytäntöönpanoon ja ennen kaikkea kehittämään korruptiota torjumaan kykenevä hallinnon ja liike-elämän kulttuuri.

Miesten ja naisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvän oikeudellisen kehyksen luomisessa on edistytty jonkin verran mutta työtä on vielä tehtävä tältä osin.

Uutena aiheena on noussut esiin huostaanoton väärinkäyttö, josta on tehty joissakin tapauksissa ilmoitus. Tähän on puututtava, ja ensimmäiset toimenpiteet on jo tehty tältä osin.

Hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien vahvistaminen, tuomarikunnan toiminnan ja sen Euroopan yhteisön lainsäädäntöä koskevan koulutuksen parantaminen olivat liittymiskumppanuuden ensisijaisia tavoitteita. Työtä tehdään parhaillaan mutta lisäponnistelut ovat tarpeen.

Puola on toimiva markkinatalous. Jos se jatkaa ja tehostaa käynnissä olevia uudistustoimiaan johdonmukaisessa poliittisessa ympäristössä, sen pitäisi kyetä selviytymään kilpailun ja sisäisten markkinavoimien paineesta unionissa lähiaikoina.

Kertomuksen kattaman ajanjakson ensimmäisen puoliskon aikana Puolan kansantalous pysyi riittävästi tasapainossa ja sen kasvu oli jälleen vakaata kunnes se hidastui merkittävästi viime vuoden toisen vuosipuoliskon alusta. Yksityistämistä jatkettiin samoin kuin herkkien alojen kuten hiili- ja energia-alojen rakenneuudistusta. Liike-elämän oikeudellista kehystä vahvistettiin antamalla uusi konkurssilaki ja uusi yrityslainsäädäntö.

Kasvun jyrkkä lasku heijastaa suurelta osin talouspolitiikkayhdistelmän - finanssi- ja rahapolitiikan yhteensovittamisen ongelmia. Jo ennestään korkea työttömyys on kasvanut edelleen ja julkisen talouden alijäämä on kasvussa. Talouspolitiikkaa on säänneltävä, jotta saataisiin aikaan sopivampi politiikkayhdistelmä ja vältyttäisiin vaarantamasta julkisen talouden keskipitkän aikavälin kestävyys. Tämä myös rauhoittaisi markkinoita ja antaisi vauhtia liike-elämälle. Viranomaisten olisi nopeutettava yksityistämistä ja rakenneuudistusta joillakin avainaloilla, esimerkiksi perinteisillä teollisuuden aloilla ja maataloudessa. Heidän olisi edettävä selvin suunnitelmin esteiden poistamiseksi työmarkkinoilta poistumiselle ja verotuksen tai sosiaaliturvamaksurästien muodossa olevalle välilliselle valtiontuelle, mikä estää markkinavoimien toiminnan. Konkurssimenettelyjen täytäntöönpanoa on parannettava. Lisätoimia tarvitaan Puolan infrastruktuurin parantamiseksi ja työmarkkinoiden saamiseksi vastaamaan muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin.

Kertomuksen kattamana aikana lainsäädännön antamisessa on työskennelty tehokkaasti. Joillakin aloilla on edistytty merkittävästi primäärioikeuden antamisen osalta. Toisilla aloilla on vuoden 2000 saavutuksia tasaisesti koottu antamalla tarvittavaa johdettua oikeutta edellisenä vuonna annettujen puitelakien perusteella. Tämä koontamisprosessi ja lainsäädännön täydentäminen on elintärkeää yhteisön säännöstön täytäntöönpanokyvyn osalta tulevaisuudessa ja toimia on edelleen tehostettava tällä alalla. Työtä on tehtävä vieläkin enemmän yhteisön säännöstön täytäntöönpanon vaatiman hallinnon toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tältä osin on tapahtunut kehitystä, mutta alalla saavutetun edistyksen ja lainsäädännön antamisen välinen ero on edelleen suuri.

Sisämarkkinoiden osalta ponnistelut ovat joillakin aloilla puitelainsäädännön aikaisemman antamisen jälkeen keskittyneet yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon näillä aloilla tarvittavaan johdettuun oikeuteen, erityisesti standardeihin ja varmentamiseen ja valtiontukiin. Molemmat ovat aloja, joilla Puolan voimassa olevat velvollisuudet edellyttävät liittymispäivämäärää edeltävää täytäntöönpanoa ja joilla on edistytty rajoitetusti. Standardien ja varmentamisen osalta vaaditaan huomattavia ponnistuksia hallinnon tarvittavan toimintakyvyn kehittämiseen. Näin ei ole asia kilpailun osalta, jossa toimintakykyä on mutta täytäntöönpano on ollut rajoitettua. Sisämarkkinoihin puitelain antamisen kautta liittyvien elintarvikkeiden turvallisuustekijöiden osalta on edistytty, mutta merkittäviä ponnistuksia tarvitaan vielä johdetun oikeuden antamiseksi ja hallinnon toimintakyvyn kehittämiseksi. Teollisoikeutta koskeva laki on annettu mutta lyhyen aikavälin vaikeuksia on yhä uudesta lääkelaista yksinomaan peräisin olevien tietojen osalta. Vaikkakin hallinnon rakenteita on jonkin verran parannettu, toimia on tehostettava ja korostettava täytäntöönpanon valvontaa.

Puolan saavutukset palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden osalta ovat edelleen hyviä ja näiden alojen hallinnon toimintakykyä on vahvistettu. Julkisten hankintojen alan lainsäädäntötyössä on edistytty merkittävästi, ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta on edistytty jonkin verran. Lisäponnistelut ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että Puola saadaan ongelmitta mukaan sisämarkkinoiden toimintaan.

Teleliikenteen alalla voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano on ollut asteittaista. Jonkin verran edistystä on tapahtunut välittömän verotuksen verokantojen yhdenmukaistamisessa ja työtä on vielä tehtävä sen varmistamiseksi, että käyttöön saadaan tietojenkäsittelyjärjestelmät, jotka mahdollistavat tietojen vaihdon EY:n ja Puolan välillä.

Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) osalta ei ole tapahtunut valtionpankin itsenäisyyttä vahvistamaan pyrkivää lainsäädännön kehitystä.

Teollisuuspolitiikassa on jonkin verran edistytty. Teräsalalla on toteutettu tarvittavia toimia jäljellä olevien ongelmien ratkaisemiseksi mutta niitä on seurattava voimaperäisesti.

Maatalousalan yhdenmukainen strategia puuttuu edelleen. Tarvittavaa merkittävää muutosta politiikan, lainsäädännön ja rakenteiden osalta ei vielä ole toteutettu sen enempää maataloudessa kuin kalataloudessakaan. Molemmilla aloilla on edistytty jonkin verran primäärilainsäädännön osalta, erityisesti maatalouden eläinlääketieteellisen lainsäädännön osalta. Kalatalouden hallinnon toimintakyky on edelleen äärimmäisen heikko, ja huomattavia heikkouksia on ilmennyt maataloudessa erityisesti yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän ja rajatarkastusten osalta sekä eläinlääkintä- että kasvinsuojelualalla.

Ympäristöalalla on edistytty merkittävästi primäärilainsäädännön osalta. Energia- ja erityisesti liikennealalla on edistytty jonkin verran. Kaikilla kolmella alalla tarvitaan myös huomattavasti lisätyötä hallinnon toimintakyvyn vahvistamiseksi. Näin on erityisesti ympäristöasioissa, joissa sekä alueellisia että kansallisia rakenteita on vahvistettava entisestään.

Aluepolitiikassa on tapahtunut vähän kehitystä. Sosiaalialan kehitys on keskittynyt julkisen terveydenhuollon lainsäädäntöön kun taas täytäntöönpano on edelleen huolen aihe erityisesti työterveydenhuollon ja -turvallisuuden osalta. Tältä osin vaaditaan lisäponnisteluja erityisesti työsuojelutarkastusviranomaisten vahvistamiseksi. Oikeus- ja sisäasioissa edistytään jatkuvasti, erityisesti rajavartijoiden ja rajavalvonnan osalta, jossa aikaisemmin hyväksyttyä tullin toimintastrategiaa pannaan täytäntöön. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjuvien lainvalvontaviranomaisten, erityisesti poliisivoimien, tilannetta on pyritty parantamaan. Näitä toimia on tehostettava. Lisätoimia vaaditaan tullialalla lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstöön ja tehokkaan toimeenpanokyvyn aikaansaamisen varmistamiseksi. Sisäistä varainhoidon valvontaa koskevan lainsäädännön on havaittu merkittävästi edistyneen, nyt on haasteena saada aikaan tarvittavat valvontajärjestelmät.

Puola on edistynyt lainsäädäntönsä mukauttamisessa edelleen erityisesti johdetun oikeuden kautta. Kuten aikaisemmin havaittiin, tätä pyrkimystä on täsmennettävä liittymistä varten tarvittavien rakenteiden mukauttamiseksi ja vahvistamiseksi. Joidenkin alojen hallinnon toimintakyvyn taso on jäänyt jälkeen. Lisätoimia tarvitaan myös tarvittavan hallinnon toimintakyvyn aikaansaamiseksi EY:n varojen moitteettoman, tehokkaan ja valvottavissa olevan hallinnon varmistamiseksi.

Tämä lainsäädännön valmisteluissa edistymisen ja hallinnon toimintakyvyn vahvistamisen välinen ero on nähtävissä siinä, missä määrin liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet on saavutettu. Edistystä on tapahtunut yhteisön säännöstöön perustuvien osien osalta. Erityisesti varmentamisessa, maataloudessa, kalataloudessa ja aluepolitiikassa, sosiaalialalla, tullialalla sekä oikeus- ja sisäasioissa tarvitaan jatkotoimia hallinnon toimintakyvyn aikaansaamiseksi tai vahvistamiseksi.

Puola on alkanut edistyä kaikkien keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Edistyminen on ollut vaihtelevaa, selvintä on ollut ensisijaisten tavoitteiden lainsäädännöllisiä perusteita koskeva kehitys. Tämä tarjoaa pohjan täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittavan hallinnon toimintakyvyn kehittämiselle. Tätä koskevia jo alulle pantuja toimia on tehostettava.

Romania

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio päätteli, että Romania täyttää poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen Romania on edistynyt huomattavasti demokratian, oikeusvaltion periaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioituksen ja suojelun takaavien instituutioidensa vakauden vahvistamisessa ja syventämisessä. Viime vuoden aikana on havaittu lisää myönteistä kehitystä. Romania täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Lainsäädäntöelimen tehokkuus on lisääntynyt huomattavasti kuten myös hallinnon toiminta kokonaisuudessaan. Oikeudellisten menettelyjen uudistus on jatkunut ja julkisia hankintoja koskevan uuden lainsäädännön tehokkaalla täytäntöönpanolla on merkittävä osuus korruption torjunnassa. Korruptio on kuitenkin yhä edelleen vakava, ratkaisematon ongelma. Toinen erityinen huolenaihe on, että julkishallinnon strategisen uudistuksen osalta ei ole edistytty, ja tuomioistuinten riippumattomuus on edelleen taattava.

Merkittävää edistystä on tapahtunut ihmisoikeuksien alalla. Lastenhuoltojärjestelmän uudistus on meneillään, homoseksuaalisuus ei ole enää rikos, ja omaisuuden palauttamista ja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kohtelua koskevaa tärkeää uutta lainsäädäntöä on hyväksytty. Ehdonalaisten rangaistusten järjestelmän käyttöönotto merkitsee huomattavaa rikosoikeuden uudistusta ja useita aloitteita on tehty ihmiskaupan torjumiseksi. Myöhemmissä uudistuksissa olisi keskityttävä rikoslain nykyaikaistamiseen ja poliisien tilivelvollisuuden lisäämiseen sekä heidän toimintansa suhteellisuuden varmistamiseen. Lastenhuoltolaitosten todellisten elinolosuhteiden parantamista olisi pyrittävä jatkamaan.

Vähemmistökielten käyttöä laajentava uusi lainsäädäntö ja kansallinen strategia romanien elinolosuhteiden parantamiseksi hyväksyttiin. Nyt on keskityttävä strategian täytäntöönpanoon tavoitteena laajalle levinneen syrjinnän tehokas torjuminen ja elinolosuhteiden parantaminen.

Romania on saavuttanut liittymiskumppanuuden poliittisiin arviointiperusteisiin liittyvät lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet parantamalla laitoksissa olevien lasten elinolosuhteita, edistymällä lastenhuoltopolitiikan uudistamisessa, kehittämällä romaneja koskevan kansallisen strategian ja toteuttamalla toimenpiteitä tuen antamiseksi vähemmistöohjelmille. Keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden osalta on edistytty lastenhuoltoa koskevan tavoitteen saavuttamisessa, ja aloitteita on tehty romanien koulutukseen pääsyn parantamiseksi. Muilla aloilla tarvitaan kuitenkin vielä merkittäviä toimia: romaneja koskevaa strategiaa ei ole vielä pantu täytäntöön, syrjinnän vastainen lainsäädäntö on hyväksytty, mutta sitä ei vielä sovelleta, ja poliisivoimien demilitarisointia ei ole vielä aloitettu.

Romania on edistynyt toimivan markkinatalouden perustamisessa ja vaikka se ei keskipitkällä aikavälillä pystykään selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa, se on toteuttanut toimenpiteitä, jotka mahdollistavat sen toimintakyvyn kehittämisen tulevaisuudessa edellyttäen, että se jatkaa aloittamiaan taloudellisia uudistuksia.

Romania on edistynyt makrotalouden vakauttamisessa, kasvu on alkanut uudelleen ja vienti on lisääntynyt. Hallitus on tietoinen tarpeesta panna täytäntöön Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovittu ohjelma ja liittymistä valmisteleva talousohjelma. Rakenteelliset uudistukset on aloitettu uudelleen, erityisesti yksityistämisen ja energian hintojen mukauttamisen aloilla. Viimeaikaiset yksityistämiset merkitsevät uutta sitoutumista toimivan markkinatalouden perustamiseen.

Maan vaikeassa sosiaalisessa ympäristössä on kuitenkin vielä vakavaa talouden tasapainottomuutta, korkea inflaatio ja kasvava vaihtotaseen vaje. Yhä heikko makrotaloudellinen ympäristö, epävarma oikeudellinen kehys ja huono hallinnon toimintakyky estävät yksityissektorin kehittymistä. Laajoilla yrityssektorin osilla ei ole vielä aloitettu rakenneuudistusta tai se on vasta varhaisessa kehitysvaiheessa. Romanian uudistusohjelma on edelleen huomattava. Viranomaisten olisi asetettava etusijalle makrotalouden vakauden turvaaminen torjumalla inflaatiota ja pysäyttämällä maksutaseen huonontuminen. Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovitun, inflaation syiden poistamiseen keskittyvän ohjelman täytäntöönpano kokonaisuudessaan mahdollistaisi raha- ja valuuttakurssipolitiikan asteittaisen suuntautumisen inflaation vähentämiseen. Yrityksille olisi saatava rahoituskuri pysäyttämällä yritysten välisten velkarästien kerääntyminen ja lopettamalla valtion tuen antaminen kannattamattomille yrityksille. Kyseisten käytäntöjen finanssipolitiikalle aiheuttaman rasituksen poistuminen mahdollistaisi finanssipolitiikan ja rahapolitiikan paremman yhteensovittamisen. Ensisijaisena tavoitteena on myös yritysten rakenneuudistuksen ja yksityistämisen liittäminen toimivan markkinatalouden moitteettoman lainsäädäntö- ja instituutioperustan luomiseen.

Romania on jatkanut edistymistä yhteisön säännöstön käyttöönotossa. Edistystä yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä eivät kuitenkaan ole aina vastanneet hallinnollisen toimintakyvyn parannukset.

Romanian edistys sisämarkkinoiden lainsäädännön osalta on ollut vaihtelevaa. Lukuun ottamatta uuden julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön hyväksymistä tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on edistytty vain vähän, eikä uutta yleistä lähestymistapaa koskevaa puitelainsäädäntöä ole vielä annettu. Standardoinnin, varmentamisen ja markkinoiden valvonnan hallinnollista infrastruktuuria olisi vahvistettava. Lainsäädännön yhdenmukaistamisessa henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön säännöstön kanssa on tapahtunut ainoastaan vähäistä edistystä, ja vaikka edistystä on tapahtunut vakuutus- ja pankkivalvonnan alalla, yhteisön säännöstöä ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä arvopaperimarkkinoilla. Henkilötietojen suojelua koskeva lainsäädäntö on edelleen riittämätöntä. Romanian uusi rahanpesun ehkäisemistä koskeva lainsäädäntö on tervetullut, mutta vielä on olemassa laaja valuutanvaihdon valvontajärjestelmä ja muita pääoman liikkeiden rajoituksia. Rahoituspalvelujen valvontaa olisi myös parannettava. Lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhtiöoikeutta ja kilpailupolitiikkaa koskevan yhteisön säännöstön kanssa on edelleen edistytty; kyseisillä aloilla Romania on jo saattanut yhteisön säännöstön suurelta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa sekä valtiontukea koskevien sääntöjen ja kilpailusääntöjen soveltamisen valvontakapasiteettia olisi edelleen kehitettävä.

Verotuksen alalla Romania on edistynyt hieman erityisesti valmisteverojen osalta. Lainsäädännön yhdenmukaistamista tarvitaan kuitenkin vielä alv-alalla, ja verohallinnon nykyaikaistamisessa on vielä paljon tehtävää, mukaan luettuna yhteisön ja jäsenvaltioiden sähköisen tiedonsiirron kehittäminen. Romanian hyväksymä teollisuuspoliittinen strategia on tervetullut, ja yksityistämisen alalla tarvitaan merkittävästä kehityksestä huolimatta paljon lisäponnisteluja. Pk-yritysten alan edistäminen on edennyt hyvin, ja yritysten toimintaolosuhteiden parantamiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä.

Romania on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa maatalouteen liittyvän yhteisön säännöstön useiden osien kanssa, mutta alan rakenneuudistusta on tuskin aloitettu. Maatalousministeriön hallinnon kokonaiskapasiteetti on edelleen vähäinen ja Romanian on vielä kehitettävä kykyään panna täytäntöön yhteisen maatalouspolitiikan hallintomekanismit. Eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan tarkastusjärjestelyjä on ajantasaistettava. Äskettäin hyväksytty kalastuslaki saattaa Romanian lainsäädännön suurelta osin yhteisön säännöstön mukaiseksi. Hallinnon rakenteita on kuitenkin vielä vahvistettava.

Romania on edistynyt edelleen hyvin liikennettä koskevan lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa. Energia-alan lainsäädäntö on ollut epäjohdonmukaista, ja tämän vuoksi edistystä on tapahtunut ainoastaan vähän. Teleliikenteen alalla on edistytty vähän yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta laajoja valmisteluja on tehty uudistusten mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Romania on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ympäristöön liittyvän yhteisön säännöstön kanssa, mutta sillä ei ole hallinnollista kapasiteettia soveltaa tehokkaasti äskettäin annettua lainsäädäntöä eikä alalle myönnetä tarpeeksi varoja. Romania on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa kuluttajansuojaan liittyvän yhteisön säännöstön useiden osien kanssa, mutta sen tehokkaan soveltamisen varmistamiseen on kiinitettävä huomiota. Romania on edistynyt ainoastaan vähän audiovisuaalialalla.

Sosiaalipolitiikka on hallituksen tärkeimpiä painopistealueita, ja vaikka siinä on edistytty, yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa on jatkettava sekä hallinnon toimintakykyä on parannettava (erityisesti työterveyden ja -turvallisuuden alalla sekä työsuojeluviranomaisten vahvistamisen osalta). Aluepolitiikan alalla tapahtui tiettyä edistystä tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana pääasiassa institutionaalisten järjestelyjen parantamisen osalta. Uudet rakenteet ovat kuitenkin edelleen heikkoja, ja paljon työtä tarvitaan vielä julkisten varojen hallinto- ja valvontakapasiteetin ohjelmoinnissa, valvonnassa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla on edistytty huomattavasti viisumipolitiikan, rajavalvonnan ja maahanmuuton aloilla. Tietyillä tärkeillä aloilla, kuten tietosuojan alalla, on vielä kuitenkin tarvetta antaa lainsäädäntöä, ja rajavalvonnan kapasiteettia ja infrastruktuuria on edelleen ajantasaistettava.

Romania on enenevässä määrin toteuttanut kauppapolitiikkoja, jotka ovat ristiriidassa sen kansainvälisten velvollisuuksien kanssa ja jotka merkitsevät etääntymistä yhteisön säännöstöstä. Samaan aikaan Romanian toimiminen ETYJ:n puheenjohtajavaltiona osoitti, että maalla on kyky omaksua vastuu johtavasta kansainvälisestä roolista ulkoasioiden alalla. Romania on edistynyt edelleen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa tullia koskevan yhteisön säännöstön kanssa, vaikka tullilaitoksen toimintakykyä olisi parannettava ja olisi tehostettava pyrkimyksiä kehittää järjestelmiä, jotka mahdollistavat sähköisen tietojenvaihdon EY:n ja Romanian välillä.

Tietystä myönteisestä kehityksestä huolimatta Romanian viranomaiset eivät ole vielä onnistuneet laatimaan kattavaa toimintakehystä julkisten varojen sisäiselle varainhoidon valvonnalle, ja kyseisen alan hallinnon toimintakykyä on vielä vahvistettava. Romania on edistynyt jonkin verran valtion talousarviomenettelyjen uudistamisessa, mutta lisäponnisteluja tarvitaan vielä sekä valtion talousarvion että omien varojen osalta.

Julkishallinnon kokonaiskapasiteetti yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi on edelleen rajallinen ja se muodostaa merkittävän esteen Romanian liittymisvalmisteluille. Tietyt hallinnon osat pystyvät toimimaan tehokkaasti, mutta monilla tärkeillä aloilla hallinnon heikkous on vakava huolenaihe. Huolena on yhteisön säännöstön käyttöönoton lisäksi myös EY:n varojen hallinnointi. Hallinnon toimintakyvyn kehittämisessä ei ole edistytty merkittävästi, vaikka hallitus on aloittamassa kyseisen asian käsittelyn.

Liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden osalta Romania on saavuttanut liikenteeseen liittyvät tavoitteet. Edistystä on tapahtunut verotuksen, tullin ja oikeus- ja sisäasiain aloilla, mutta mitään kyseisten alojen ensisijaisista tavoitteista ei ole vielä täysin saavutettu. Vähäistä edistystä on saavutettu sisämarkkinoihin, maatalouteen, ympäristöön, työllisyyteen ja sosiaaliasioihin ja hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvien ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Romania on alkanut toteuttaa joitakin liittymiskumppanuuden keskipitkän aikavälin ensisijaisia tavoitteita. Liikenteeseen ja kalatalouteen liittyvät keskipitkän aikavälin tavoitteet on lähes saavutettu. Maatalouden, ympäristön ja työllisyyden osalta ei kuitenkaan ole tapahtunut huomattavaa edistystä.

Slovakia

Vuoden 1999 määräaikaiskertomuksessa komissio totesi, että Slovakia täyttää poliittiset arviointiperusteet. Maa on tämän jälkeen edistynyt huomattavasti demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaavien instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä. Tätä kehitystä on pyritty entisestään vahvistamaan kuluneen vuoden aikana. Slovakia täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Hallintojärjestelmän rakenteen ja toiminnan kehittämisessä on edistytty merkittävästi. Julkishallinnon hajauttamisen oikeudellinen kehys on hyväksytty, samoin virkamieslaki. Nyt on lainsäädännön asianmukaisella täytäntöönpanolla varmistettava, että julkishallinto hoitaa keskeisen osuutensa oikeusvaltioperiaatteeseen nojautuvan toimivan demokratian osana ja liittymisprosessin tukijana.

Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi on toteutettu merkittäviä toimia. Perustuslain muutoksella poistettiin tuomareiden nelivuotinen koeaika ja annettiin säännökset oikeusasiain neuvoston perustamisesta. Tämä muutos on nyt pantava täytäntöön primäärilainsäädännön keinoin ja käytännön tasolla tuomarikunnan ammatillisen ja poliittisen puolueettomuuden varmistamiseksi.

Slovakia on edistynyt edelleen korruption torjunnassa, erityisesti siltä osin kuin on kyse hallituksen toimintaperiaatteiden saattamisesta konkreettisten toimien muotoon ja niiden täytäntöönpanosta sekä kansainvälisten velvoitteiden sisällyttämisestä kansalliseen lainsäädäntöön. Korruptio on kuitenkin edelleen vakava ongelma. Slovakian olisi jatkettava korruption vastaisten toimien tehostamista huolehtimalla toimintasuunnitelmien tarkasta täytäntöönpanosta, soveltamalla tiukasti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja antamalla uudet säädökset suunnitellusti sekä vahvistamalla toimivaltaisten elinten hallinnollisia valmiuksia ja niiden toiminnan keskinäistä yhteensovittamista.

Perustuslain uudistuksella luotiin myös perusta Slovakian toimielinrakenteen vahvistamiselle ihmisoikeuksien alalla. Poliisin toimintaan on kuitenkin tarpeen puuttua erityisesti ilmoitettujen pahoinpitelytapausten vuoksi.

Tarkastelujaksolla toteutettiin merkittäviä toimia vähemmistöjen oikeuksien suojelemiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa ja erityisesti hallituksen asiaa koskevien strategioiden toteuttamisessa. Vähemmistökielten käytön ja suojelun lisäämisessä edistyttiin. Romanivähemmistön tilanteesta voidaan todeta, että vuosina 1999 ja 2000 hyväksytyn romaniväestöä koskevan strategian täytäntöönpanoa olisi tehostettava ja tarkoitukseen olisi varattava riittävästi varoja kansallisella ja paikallisella tasolla. Tässä yhteydessä on tärkeää ryhtyä lisätoimiin laajalle levinneen syrjinnän torjumiseksi.

Julkishallinnon nykyaikaistamiseen ja hajauttamiseen liittyvät vuoden 1999 liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet on saavutettu. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisessa, joka oli myös yksi lyhyen aikavälin tavoitteista, edistyttiin merkittävästi. Toisen lyhyen aikavälin tavoitteen eli romaniväestön tilanteen parantamisen osalta saavutettiin vain vähän konkreettisia tuloksia, vaikka oikean suuntaisia toimenpiteitä toteutettiinkin. Edistyminen oli rajoitettua myös niiden vuoden 1999 liittymiskumppanuuden keskipitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden toteuttamisessa, jotka edellyttivät vähemmistökieliä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon jatkamista sekä romanivähemmistöä koskevien toimintaperiaatteiden selkeyttämistä ja tähän liittyvien määrärahojen lisäämistä.

Slovakia on toimiva markkinatalous. Se pystynee selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä, jos se toteuttaa merkittäviä lisätoimia julkisen talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa samalla, että ilmoitettua rakenneuudistusohjelmaa kehitetään edelleen ja että se pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan.

Makrotalouden vakaus on kokonaisuutena katsoen säilynyt. Pankkien yksityistäminen on edistynyt hyvin ja on jo loppuvaiheessaan. Myös jäljellä olevien valtion omistamien yleishyödyllisten laitosten ja kuljetusalan yritysten rakenneuudistuksessa ja yksityistämisvalmisteluissa on edistytty. Slovakia on edistynyt myös yksityisen sektorin kehittämiselle vahvistettavan kehyksen valmistelussa.

Vaihtotaseen alijäämän merkittävä kasvu edellyttää kuitenkin varovaisempaa finanssipolitiikkaa. Työttömyysaste on korkea ja nousee edelleen. Yrityssektorin kehittämisen oikeudellista ja institutionaalista kehystä on eräiltä osiltaan paranneltava ja kyseiset osat on pantava tosiasiallisesti täytäntöön. Rahoitusalan valvontaa on tehostettava edelleen. Julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä on pyrittävä varmistamaan. Viranomaisten on toteutettava finanssipoliittiset tavoitteensa panemalla täytäntöön julkisiin menoihin liittyvät keskipitkän aikavälin uudistukset erityisesti terveydenhuollon, eläkkeiden ja valtiontukien aloilla. Makrotalouden vakauttamista on tuettava jatkuvasti tasapainoisella yhdistelmällä finanssi- ja rahapoliittisia toimenpiteitä. Yksityisen sektorin kehitys tulevaisuudessa riippuu yksityistämisessä, hallinnollisen ja oikeudellisen kehyksen vahvistamisessa sekä rahoitusalan uudistamisessa tapahtuvasta edistymisestä. Lisäksi työllisyystilanteen parantaminen edellyttää työmarkkinoiden perusteellista uudistamista.

Slovakian hyvä edistyminen lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa on jatkunut. Viime vuoden tapaan edistymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut yhtä paljon kaikkien neuvottelulukujen osalta. Slovakia on edistynyt merkittävästi sellaisilla aloilla kuin tavaroiden vapaa liikkuvuus, yhtiöoikeus, sosiaalipolitiikka ja työllisyys sekä tulliliitto. Tietyillä aloilla kuten maataloudessa sekä aluepolitiikassa ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisessa on edelleen havaittavissa rakenteellisia heikkouksia. Vaikka hallinnon toimintakyvyn vahvistamisessa onkin edistytty, jatkuvia ja tehokkaita toimia tarvitaan edelleen kaikilla aloilla.

Edistyminen sisämarkkinalainsäädännön osalta on jatkunut erityisesti tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden alalla. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla on edelleen edistytty vain rajoitetusti. Yhtiöoikeuden säännösten suhteen on edistytty merkittävästi tavaramerkkejä lukuun ottamatta erityisesti sen ansiosta, että lainsäädännön yhdenmukaistamista yhtiöoikeudellisten direktiivien kanssa on jatkettu ja lisäksi on annettu uusi patenttilaki. Teollis- ja tekijänoikeuksien eri osa-alueista vastaavien hallinto- ja oikeusviranomaisten asianmukaista vahvistamista olisi jatkettava. Valtiontukilain muutoksen myötä kilpailupolitiikkaa koskeva lainsäädäntö vastaa nyt pääosin yhteisön säännöstöä. Kilpailusäännöistä poiketen valtiontukisääntöjen soveltamisen valvonta on kuitenkin edelleen melko pintapuolista ja läpinäkymätöntä. Sisämarkkinoihin liittyviä hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava erityisesti rahoituspalveluiden valvonnan osalta.

Maatalouden alalla on yleensä ottaen edistytty vain vähän lainsäädännön mukauttamisessa yhteisön säännöstöön ja sen täytäntöönpanossa lukuun ottamatta eläinlääkintäkysymyksiä, joissa on edistytty merkittävästi. Slovakian olisi tehostettava toimiaan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamiseksi, nopeutettava erityisten markkinajärjestelysäännösten antamista ja kasvinsuojelualaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista ja vahvistettava hallinnollisia valmiuksia, rajatarkastusasemat mukaan lukien.

Liikennealaa ja erityisesti maaliikennettä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa jatkui. Kaikilla aloilla tarvitaan kuitenkin edelleen merkittävää yhdenmukaistamista ja hallinnon toimintakyvyn vahvistamista, minkä yhteydessä on muun muassa saatettava päätökseen tarvittavien rakenteiden luominen.

Välillistä ja välitöntä verotusta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on edistytty vain vähän ja alv- ja valmisteverokantojen mukauttaminen edellyttää vielä lisätoimia. Slovakia on edennyt verohallintonsa uudistamisessa ja sen olisikin pyrittävä päättäväisesti toteuttamaan suunnitellut nykyaikaistamistoimenpiteet. Verohallintoon olisi kehitettävä tietotekniikkajärjestelmät, jotka mahdollistavat sähköisen tietojenvaihdon yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa.

Energia-alan edistysaskeleisiin kuuluu päätös avata pääosin kansalliset sähkömarkkinat ja aloittaa tärkeimpien energiayhtiöiden yksityistäminen. Ydinenergian alalla Slovakian olisi kunnioitettava reaktoreiden käytöstäpoistoa koskevia sitoumuksiaan ja varmistettava jatkossakin ydinturvallisuuden tason säilyminen korkeana. Slovakian uudistustahti teollisuuspolitiikassa on säilynyt entisenlaisena sen jatkettua etenkin pankkialan yksityistämistä ja yrityssektorin rakenneuudistusta. Slovakian televiestintä- ja tietotekniikka-alan lainsäädäntö on nyt suurelta osin yhteisön säännöstön mukainen postipalveluja koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Nyt olisi keskityttävä lainsäädännön tosiasialliseen täytäntöönpanoon ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen. Kuluttajansuojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on jatkunut erityisesti muiden kuin turvallisuuteen liittyvien kysymysten osalta. Markkinoiden valvonnasta vastaavien toimielinten vahvistamiseen ja niiden toiminnan riittävään koordinointiin tähtääviä pyrkimyksiä on jatkettava.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on edistytty merkittävästi erityisesti siltä osin kuin on kyse työlainsäädännön sekä miesten ja naisten yhtäläistä kohtelua koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta yhteisön säännöstön kanssa. Nyt olisi paneuduttava lainsäädännön täytäntöönpanoon kiinnittäen erityistä huomiota työterveys- ja työturvallisuussäännösten noudattamisen valvontaan.

Aluepolitiikassa ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisessa ei edelleenkään ole juuri edistytty. Ongelmana on edelleen se, että alan ministeriöissä ja toimielimissä ei ole riittävästi pätevää henkilöstöä.

Ympäristöalan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on edistytty hyvin - veden laatua, luonnonsuojelua, teollisuussaasteita ja riskienhallintaa lukuun ottamatta - mutta yhdenmukaistamisessa riittää vielä paljon työtä. Hallinnon toimintakyvyn vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä olisi jatkettava suunnitellusti.

Oikeus- ja sisäasioissa tehtävän yhteistyön alalla on edistytty lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä erityisesti ulkorajojen valvonnan osalta muun muassa Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisen myötä. Myös viisumipolitiikan ja poliisiyhteistyön aloilla on tapahtunut edistymistä. Merkittäviä edistysaskeleita tarvitaan kuitenkin edelleen kaikilla asianomaisilla aloilla, missä yhteydessä on myös tehostettava hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen tähtääviä pyrkimyksiä.

Tulliliiton osalta tapahtui huomattavaa edistymistä, kun uusi tullilaki ja laki tullialan valtionhallintoon kuuluvista toimielimistä tulivat voimaan. Nyt olisi kehitettävä tietotekniikkajärjestelmiä, jotka mahdollistavat tietokoneavusteisen tietojenvaihdon EY:n ja Slovakian välillä. Merkittävää edistymistä on havaittavissa varainhoidon valvonnan alalla, sillä julkishallinnon sisäisen varainhoidon valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen peruslainsäädäntökehys on nyt valmis. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rakennepoliittisiin toimiin käytettävien varojen valvontaan ja EY:n taloudellisten etujen suojaamiseen.

Hallintojärjestelmän toimintakyvystä voidaan todeta, että vaikka toimielinten vahvistamisessa edistyttiin hyvin muutamilla aloilla, kehitys on kokonaisuutena katsoen ollut vähäistä tässä suhteessa. Pääomien vapaan liikkuvuuden ja tulliliiton osalta on tapahtunut huomattavaa edistymistä, kun taas edistyminen on ollut vähäistä erityisesti maatalouden, liikennepolitiikan, aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen sekä oikeus- ja sisäasioissa tehtävän yhteistyön aloilla. Lainsäädännön täytäntöönpanoa olisi tehostettava erityisesti yhtiöoikeuden, kilpailupolitiikan sekä sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla. Verotus-, energia- ja ympäristöalojen hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa on päästy hyvään vauhtiin, joka olisi pyrittävä säilyttämään. EY-varojen tehokkaaseen ja valvottavissa olevaan hallinnointiin liittyviä toimielimiä ja järjestelmiä on vahvistettava huomattavasti.

Hallituksen päätös lisätä EU-integraatioon liittyvien kysymysten parissa työskentelevien määrää noin 1 200 henkilöllä vuoteen 2002 mennessä on tervetullut askel, jota tarvitaan hallintojärjestelmän kokonaisuutena katsoen yhä heikon toimintakyvyn vahvistamiseksi.

Vuoden 1999 liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet on pääosin saavutettu sisämarkkinoiden sekä sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla. Lisäksi ne on saavutettu osittain energia-alalla ja oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön osalta mutta vain vähäisessä määrin maatalous- ja ympäristöaloilla. Kaikki keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet on saavutettu osittain, lukuun ottamatta liikennepolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamista sekä ympäristöalaa, joiden osalta tavoitteita on toteutettu vain vähäisessä määrin.

Slovenia

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Slovenia täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt merkittävästi instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä edelleen kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on toteutettu lisätoimia tässä tarkoituksessa. Slovenia täyttää edelleen poliittiset arviointiperusteet.

Slovenia on edistynyt hyvin oikeuslaitoksensa uudistamisessa antamalla uutta lainsäädäntöä ja toteuttamalla toimia, jotka otettiin käyttöön osittain jo edellisvuonna ja joilla pyritään purkamaan käsittelyä odottavien oikeustapausten sumaa. Näiden toimien tuloksena käsittelyä odottavien oikeustapausten määrä on vähentynyt huomattavasti.

Julkishallinnon uudistus kokonaisuutena on edistynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Virkamieslaki ja laki julkisista virastoista on kuitenkin vielä annettava. Ne muodostavat tärkeän osan julkishallinnon uudistuksen edellyttämästä puitelainsäädännöstä, jossa säädetään virkamieskunnan riippumattomuudesta ja julkisten virastojen asemasta. Tätä alaa koskevia toimia olisi jatkettava.

Poliisin toimintaan on syytä puuttua, sillä tietoon on tullut joitakin kansalaisten huonoa kohtelua koskevia tapauksia.

Vuoden 1999 liittymiskumppanuudessa määriteltiin julkishallinnon uudistuksen vauhdittaminen lyhyen aikavälin ensisijaiseksi tavoitteeksi, ja Slovenian voidaan katsoa yltäneen tähän tavoitteeseen. Julkisia virastoja koskevan lainsäädännön antaminen, joka määriteltiin keskipitkän aikavälin tavoitteeksi, on kuitenkin vielä toteuttamatta. Slovenia on edistynyt hyvin oikeusjärjestelmän toiminnan parantamista koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa. Ponnistelujen jatkaminen rajakiistojen ratkaisemiseksi Kroatian kanssa määriteltiin keskipitkän aikavälin tavoitteeksi, ja se on nyt saavutettu.

Sloveniassa on toimiva markkinatalous. Edellyttäen, että Slovenia toteuttaa vielä tarvittavat uudistukset kilpailun lisäämiseksi kotimarkkinoillaan, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa lyhyellä aikavälillä.

Makrotalouden kehitys on jatkunut yleisesti ottaen suotuisana: BKT on kasvanut vakaasti, työttömyys on pysynyt alhaisena ja vaihtotaseen alijäämä on supistunut. Jäljellä olevia pääomanliikkeiden rajoituksia poistetaan vähitellen osana säädeltyjen valuuttakurssien järjestelmää.

Huolena on kuitenkin edelleen sitkeä inflaatio, joka on yhteydessä Slovenian taloudessa yleiseen hintojen indeksoimiseen sekä raha- ja valuuttakurssipolitiikan kehykseen. Maan työmarkkinat eivät ole tarpeeksi joustavat. Markkinoiden toimintaa voitaisiin parantaa vähentämällä valtion vaikutusta tiettyihin talouden aloihin. Viranomaisten olisi edistyttävä ilmoitettujen rakenneuudistusten täytäntöönpanossa ja joidenkin keskeisten alojen kuten pankki- ja vakuutusalan yksityistämisessä. Tämä auttaisi houkuttelemaan enemmän ulkomaisia sijoittajia ja loisi paremman mikrotaloudellisen perustan kestävälle talouskasvulle keskipitkällä aikavälillä. Nämä rakenteelliset toimet antaisivat raha- ja valuuttakurssipolitiikalle mahdollisuuden keskittyä hintavakauteen ulkoisen kilpailukyvyn säilyttämisen sijasta. Meneillään oleva rahoitusalan uudistus luo myös vankemmat edellytykset pääomanliikkeiden täysimääräiselle vapauttamiselle.

Edellisen määräaikaiskertomuksen jälkeen Slovenia on kaiken kaikkiaan edistynyt hyvin yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa. Se on edistynyt huomattavasti yhtiöoikeuden, maatalouden, liikenteen, energian, kulttuurin ja audiovisuaalialan sekä televiestinnän aloilla. Sen sijaan edistyminen on ollut vähäistä muilla aloilla, erityisesti aluepolitiikan, henkilöiden vapaan liikkuvuuden, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä kuluttajansuojan ja terveyden suojelun aloilla. Slovenia on vahvistanut edelleen hallinnollisia valmiuksiaan erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, televiestinnän, kulttuurin ja audiovisuaalialan sekä sisäisen varainhoidon valvonnan aloilla.

Slovenia on edistynyt hyvin edellisen määräaikaiskertomuksen jälkeen lainsäädännön antamisessa ja täytäntöönpanossa sisämarkkinoita koskevan yhteisön säännöstön keskeisillä aloilla. Lainsäädäntö on kehittynyt huomattavasti yhtiöoikeuden alalla, jossa oikeudellinen kehys on nyt lähes valmis. Slovenian olisi keskityttävä nyt uusien teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säännösten asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Edistyminen on ollut hyvää myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeudellisen kehyksen viimeistelemisessä, ja nyt olisi kiinnitettävä huomiota instituutioiden vahvistamiseen, äskettäin perustettu standardointilaitos ja markkinoiden valvontajärjestelmät mukaan luettuina. Slovenia on raportointijaksolla edistynyt huomattavasti pääomien vapaan liikkuvuuden esteiden poistamisessa, mutta prosessi on saatava päätökseen hallituksen asettamassa määräajassa. Edistystä on tapahtunut myös palveluiden tarjoamisen vapauden alalla, jolla lainsäädännön mukauttaminen yhteisöön säännöstöön on pitkällä. Valvontaviranomaisia olisi edelleen lujitettava. Vaikka kilpailupolitiikan alalla on tapahtunut uutta kehitystä vain vähän, Slovenian valmistelut ovat alalla kuitenkin pitkällä ja sen olisi jatkossakin keskityttävä tehokkaaseen soveltamisen valvontaan. Sen sijaan henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla on raportointijaksolla edistytty ainoastaan vähän, ja Slovenian olisi nopeutettava lainsäädännön mukauttamista erityisesti ammattipätevyyttä koskevien tutkintotodistusten vastavuoroisen tunnustamisen ja kansalaisoikeuksien osalta.

Verotuksen alalla Slovenia on edelleenkin edistynyt vakaasti ja nyt se on täyttänyt sitoumuksensa verottomien tuotteiden myymälöiden muuttamisen osalta. On tärkeätä, että Slovenia kehittää tietotekniikkajärjestelmiään sähköisen tiedonvaihdon mahdollistamiseksi yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa.

Maatalouden alalla on edistytty erittäin hyvin erityisesti eläinlääkintää, kasviterveyttä ja kasvinsuojelua koskevien uusien säädösten antamisen ansiosta. Ensisijaisiin tavoitteisiin olisi nyt kuuluttava hallinnollisten valmiuksien lujittaminen, yhteisen maatalouspolitiikan hallintomenetelmien täytäntöönpanon päätökseen saattaminen ja asianmukaisten eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskevien tarkastuselinten perustaminen.

Slovenia on edistynyt merkittävästi liikenteen alaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa antamalla keskeiset ilmailu-, merenkulku- ja tieliikennelait. Se on edelleenkin edistynyt liittymiseen valmistautumisessa energia-alalla erityisesti avaamalla kotimaiset sähkömarkkinat.

Edellisen määräaikaiskertomuksen jälkeen Slovenia on edistynyt erittäin vähän liittymiseen valmistautumisessa aluepolitiikan alalla. Rakennerahastojen täytäntöönpanon valmistelujen nopeuttamista olisi pidettävä ensisijaisena tavoitteena. Edistyminen on raportointijaksolla ollut vähäistä myös työllisyyden ja sosiaaliasiain alalla, jolla työsuhdesäädöksen antaminen on edelleenkin viivästynyt.

Ympäristön alalla yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on jo pitkällä, ja ponnistelut olisi nyt keskitettävä jäljellä olevan keskeisen lainsäädännön antamiseen veden laadun, geneettisesti muunnettujen organismien (GMO) ja säteilysuojelun alalla. Raportointijaksolla on kuluttajansuojan alalla edistytty ainoastaan vähän, ja huomattavia ponnisteluja vaaditaan varsinkin muiden kuin turvallisuutta koskevien toimenpiteiden alalla.

Slovenia on edistynyt merkittävästi lainsäädännön mukauttamisen päätökseen saattamisessa ja yhteisön säännöstön täytäntöönpanon varmistamisessa televiestinnän ja kulttuurin aloilla sekä audiovisuaalialalla antamalla keskeistä lainsäädäntöä ja perustamalla televiestinnän ja yleisradioinnin hallintoelimen.

Jonkin verran on edistytty oikeus- ja sisäasioiden alalla erityisesti Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman vahvistamisella ja turvapaikkahakemuksia käsittelevän henkilöstön määrän lisäämisellä. Slovenian olisi jatkettava ponnistelujaan valmiuksiensa ja infrastruktuurin kohentamiseksi rajavalvonnassa, laittomien maahanmuuttajien keskuksesta erillisen turvapaikanhakijoiden asuntolan perustamiseksi ja puuttuvan johdetun oikeuden antamiseksi.

Slovenia on jo pitkällä tullilainsäädännön mukauttamisessa, ja sen olisi nyt keskityttävä lainsäädännön mukauttamisen loppuun saattamiseen ja hallintonsa lujittamiseen jatkuvalla uudistamisella, mukaan luettuna tietotekniikkajärjestelmien kehittäminen, sähköisen tiedonvaihdon mahdollistamiseksi EY:n ja Slovenian välillä.

Ulkoisen varainhoidon valvonnan alalla on edistytty hyvin tilintarkastustuomioistuinta koskevan uuden lain antamisen ansiosta, ja valmistelut ovat jo pitkällä kyseisellä alalla. Huomiota olisi nyt kiinnitettävä julkishallinnon varainhoidon valvonnan lujittamiseen.

Slovenian hallinnollisia valmiuksia yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon on parannettu. Edellisen määräaikaiskertomuksen jälkeen on edistytty merkittävästi täytäntöpano-, valvonta- ja sääntelyelinten perustamisen ansiosta tavaroiden vapaan liikkuvuuden, televiestinnän ja kulttuurin aloilla sekä audiovisuaalialalla. Useimmat yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavista toimielimistä on nyt perustettu, ja huomio olisi nyt keskitettävä riittävien voimavarojen tarjoamiseen niiden käyttöön, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä. Hallinnollisia valmiuksia on tarpeen kehittää rakennerahastojen hallinnoinnin alalla. Tietosuojaa varten on vielä tosiasiallisesti perustamatta riippumaton valvontavirasto. Lisää ponnisteluja vaaditaan myös tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen EY-varojen moitteettoman, tehokkaan ja valvottavissa olevan hallinnoinnin varmistamiseksi.

Slovenia on saavuttanut suuren osan liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisista tavoitteista taloudellisten arviointiperusteiden, sisämarkkinoiden, maatalouden, liikenteen, ympäristön, työllisyyden ja sosiaaliasioiden sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Hallinnollisten ja oikeudenkäyttöön liittyvien valmiuksien lujittamisen alalla (mukaan lukien EY-varojen hallinnointi ja valvonta) ensisijaisiin tavoitteisiin on päästy osittain. Sen olisi nyt keskityttävä erityisesti jäljellä oleviin lyhyen aikavälin ensisijaisiin tavoitteisiin, varsinkin EY-varojen valvontaan liittyviin. Slovenia on edistynyt hyvin myös joidenkin keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Sen olisi nopeutettava valmistelujaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla ja varmistettava ensisijaisiin tavoitteisiin pääsy erityisesti taloudellisten arviointiperusteiden, sisämarkkinoiden, maatalouden sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden aloilla.

Turkki

Turkin parlamentin 3. lokakuuta 2001 hyväksymät perustuslain muutokset ovat merkittävä askel ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamiseksi ja kuolemanrangaistuksen käytön rajoittamiseksi. Muutoksilla on tiukennettu perusteita, joilla perusvapauksia kuten sananvapautta ja mielipiteiden levittämistä, lehdistönvapautta ja yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa. Huomio kohdistuu nyt näiden merkittävien muutosten tosiasialliseen täytäntöönpanoon. Turkin hallitus viimeistelee luonnosta uudeksi lakipaketiksi, jolla monet näistä peruslain muutoksista ja varsinkin sanan- ja mielipiteenvapautta koskevat muutokset on määrä panna täytäntöön. Tämän pitäisi edistää liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden täyttymistä.

Näistä muutoksista huolimatta perusvapauksien käyttämiseen liittyy kuitenkin edelleen monia rajoituksia. Se, miten paljon yksilöt Turkissa lopulta todella hyötyvät perusvapauksia koskevista parannuksista, riippuu täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön sisällöstä ja lakien soveltamisesta käytännössä. On rohkaisevaa, että käyttöön on otettu yleinen oikeasuhteisuuden periaate ja että uudistuksen yleiseksi päämääräksi on ilmoitettu ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen tuominen tosiasiallisesti etualalle.

Kuolemanrangaistusten täytäntöönpanokieltoa on jatkettu. Perustuslain muutetussa 38 artiklassa rajoitetaan kuolemanrangaistuksen käyttö terroristisiin rikoksiin ja sotatilaan tai välittömän sodanuhan tilanteisiin. Terroristisia rikoksia koskeva poikkeus ei noudata Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjaa N:o 6, jossa ei sallita mitään varauksia mutta jossa sallitaan sotarikoksia koskeva poikkeus. Rikoslakiin tarvitaan muutoksia tämän muutetun artiklan täytäntöönpanemiseksi. Samassa yhteydessä on mahdollista arvioida Turkin valmiuksia allekirjoittaa ja ratifioida ihmisoikeussopimuksen pöytäkirja N:o 6.

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevissa uudistuksissa on paljon myönteistä. Lailla kiellettyjen kielten käyttöä koskevat perustuslain 26 ja 28 artiklan säännökset on kumottu. Tämä saattaa helpottaa muiden kielten kuin turkin käyttöä ja on myönteistä kehitystä. Voimassa olevia lainsäädännöllisiä ja käytännön rajoituksia on muutettava, jotta tätä perustuslain muutosta voidaan soveltaa, kuten Turkin viranomaiset ovat myöntäneet. Kaikkien eri etnistä syntyperää olevien turkkilaisten sivistykselliset oikeudet eivät ole todellisuudessa parantuneet.

Monia tärkeitä vankilauudistuksia on tehty. Turkkia kannustetaan varmistamaan, että nämä uudistukset toteutetaan kokonaan. Kohtuuton voimankäyttö vankilaprotestien tukahduttamiseksi on valitettavaa. Jatkuvat ihmishenkien menetykset nälkälakkojen seurauksena eivät ole humanitaariselta kannalta hyväksyttävissä. Nälkölakkoihin osallistuvien poliittisista motiiveista riippumatta uusien kuolemantapausten estämiseen olisi pyrittävä voimakkaammin. Näitä asioita koskeva vapaa keskustelu olisi sallittava.

Oikeusjärjestelmän uudistus on jo aloitettu. Oikeuslaitoksen riippumattomuus, valtion turvallisuusasioita käsittelevien tuomioistuinten ja sotilastuomioistuinten toimivaltuudet sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden noudattaminen antavat yhä aihetta huoleen.

Lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen henkilökunnan ihmisoikeusasioiden tuntemusta on pyritty parantamaan monilla aloitteilla, mutta niiden käytännön vaikutusta on vielä liian varhaista arvioida.

Huolimatta useista aloitteista Turkin julkishallinnon avoimuuden lisäämiseksi korruptio on edelleen vakava ongelma. Euroopan neuvoston tärkeiden korruptioa ja rahanpesua koskevien yleissopimusten hiljattainen allekirjoittaminen oli myönteinen edistysaskel.

Kaakkois-Turkin taloudellisen tilanteen kohentamiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta alueellisia eroja saadaan kavennettua ja kaikkien kansalaisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä mahdollisuuksia parannettua. Poikkeustila on edelleen voimassa neljässä kaakkoisessa maakunnassa.

Turkilla on demokraattisen järjestelmän perustekijät, mutta monet tärkeät seikat kuten armeijan asettaminen siviilien alaisuuteen ovat käytännössä vielä ratkaisematta.

Huolimatta monista perustuslaillisista, lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista muutoksista yksilötason todellinen ihmisoikeustilanne Turkissa vaatii parannuksia.

Vaikka Turkki alkaa edistyä joillakin aloilla, se ei vielä täytä Kööpenhaminan poliittisia arviointiperusteita ja sitä kannustetaan tämän vuoksi tehostamaan ja nopeuttamaan uudistusprosessiaan sen varmistamiseksi, että koko maan kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet saavat täyden lainsuojan, jota noudatetaan käytännössä. Tehostettua poliittista vuoropuhelua olisi hyödynnettävä tehokkaammin liittymiskumppanuudessa etusijalla olevien asioiden - kuten ihmisoikeuksien, Kyproksen-kysymyksen ja rajakiistojen rauhanomaisen ratkaisemisen - edistyksen tukemiseksi.

Koska Turkin hallitus tukee Rauf Denktashin päätöstä vetäytyä YK:n lähentymisneuvotteluista ja kieltäytyä YK:n pääsihteerin kutsusta neuvotteluihin New Yorkiin, Turkin poliittisessa vuoropuhelussa ilmaisemaa tukea YK:n pääsihteerin pyrkimyksille löytää kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan olisi nyt osoitettava ratkaisua helpottavilla konkreettisilla toimilla.

Kahden finanssikriisinsä vuoksi Turkki ei ole kyennyt edistymään toimivan markkinatalouden saavuttamisessa. Huomattavat talouden osa-alueet kilpailevat kuitenkin jo EU:n markkinoilla yhteisön ja Turkin tulliliiton puitteissa.

Kaksi finanssikriisiä keskeyttivät talouden elpymisen ja katkaisivat käynnissä olleen talouden vakauttamisohjelman. Makrotaloudellinen vakaus on järkkynyt, ja monet makrotaloutta epätasapainottavat tekijät ovat ilmestyneet takaisin. Turkki on hyväksynyt ja se on toteuttamassa vaativaa talousuudistusohjelmaa, jolla korjataan sen edeltäjiä paremmin Turkin rahoitussektorin riskejä ja heikkouksia ja pyritään vähentämään julkisvallan puuttumista moniin talouden aloihin. Nämä ongelmat olivat keskeisiä näissä kriiseissä.

Etusijalle on asetettava lyhyen aikavälin makrotaloudellisen vakauden palauttaminen inflaatiota hillitsemällä. Keskipitkällä aikavälillä viranomaisten on kuitenkin edelleen pidettävä tavoitteena vakaata pohjaa kestävälle markkinaperusteiselle talouskehitykselle. Monilla aloilla kuten pankkialalla, maataloudessa ja valtion yritysten osalta tarvitaan vielä merkittäviä rakennemuutoksia, jotta koko talouden keskipitkän aikavälin kilpailukyky voidaan taata. Valtiot menot on kohdistettava keskipitkällä aikavälillä uudelleen, jotta voidaan investoida riittävästi koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja koko maan julkiseen infrastruktuuriin.

Yhteisön säännöstöä on saatettu osaksi Turkin lainsäädäntöä eniten tulliliiton kattamilla aloilla. Näillä aloilla on saavutettu lisää yhdenmukaisuutta sitten edellisen määräaikaiskertomuksen. Lisäksi pankkialalla on annettu merkittävää, muun muassa keskuspankkia koskevaa lainsäädäntöä samoin kuin televiestinnän, energian ja maatalouden aloilla. Joissakin tapauksissa uusi lainsäädäntö poikkeaa kuitenkin huomattavasti yhteisön säännöstöstä (kosmeettiset tuotteet, audiovisuaalipolitiikka, sosiaalipolitiikka). Yhteisön säännöstön ja Turkin lainsäädännön välille on jäänyt merkittäviä eroavuuksia. Yhteisön säännöstön soveltamiseen tarvittavia hallinnollisia valmiuksia on parannettu vain vähän.

Sisämarkkinoiden alalla on annettu useita säädöksiä tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta standardit mukaan luettuina. Teknisen lainsäädännön puitteiden hyväksyminen on erityisen merkittävä toimenpide. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin monilla aloilla. Nykyinen julkisten hankintojen järjestelmä ei ole yhteisön säännöstön mukainen. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden suhteen ei ole tapahtunut edistystä. Pääomien vapaan liikkuvuuden esteenä on yhä monilla aloilla ulkomaisia investointeja koskevia merkittäviä rajoituksia. Merkittäviä toimia vaaditaan muita kuin rahoituspalveluita koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisen jatkamiseksi. Rahanpesua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Yhtiöoikeuden alalla ei ole tapahtunut ehdistystä uuden kauppaoikeuden luomiseksi. Merkittävää edistystä on tapahtunut lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön teollis- ja tekijänoikeuksien kanssa. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi on perustettu erikoistuomioistuimia, mutta tämän alan lakien täytäntöönpanovalmiuksia on parannettava. Kilpailulainsäädännön soveltaminen on edelleen tyydyttävää. Turkin valtiontukipolitiikka ei vastaa yhteisön säännöstöä. Uudesta laista huolimatta alkoholi- ja tupakkamonopolin tilanne on edelleen huolestuttava.

Turkki on aloittanut merkittävän uudistuksen maatalouden alalla. Kuitenkin tietyt perusominaisuudet Turkin uudessa suoria tuloja koskevassa politiikassa eroavat nykykäytännöstä unionissa. Turkilta puuttuvat useat perusjärjestelyt kuten koko maan kattava maarekisteri. Sen olisi keskityttävä eläinten ja kasvien suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön saattamiseen osaksi omaa lainsäädäntöään sekä sen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen.

Kalataloudessa ei ole tapahtunut edistystä yhteisen kalastuspolitiikan omaksumisessa. Nykyaikainen kalastusalusten rekisteröintijärjestelmä olisi perustettava.

Liikennepolitiikan osalta Turkin olisi lisättävä lainsäädäntötyötään tarvittavien liikennettä koskevien yhteisön säännösten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Hallinnollisia valmiuksia panna täytäntöön ja soveltaa lainsäädäntöä kaikilla aloilla olisi parannettava.

Verotuksen alalla tarvitaan huomattavaa edistystä erityisesti arvonlisäverojärjestelmässä käytettävien veroprosenttien lähentämisessä.

Turkin tilastoinfrastruktuuri on useimmilla aloilla hyvin erilainen kuin EU:n järjestelmä. Käytännön edistymistä ei voida ilmoittaa tapahtuneen.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on toteutettu toimenpiteitä, mutta ne eivät ole kaikki olleet yhteisön säännöstön mukaisia. Esimerkiksi uusi talous- ja sosiaalineuvostoa koskeva laki ei luo edellytyksiä todelliselle työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle. Turkin lainsäädäntö eroaa edelleen hyvin paljon yhteisön lainsäädännöstä. Energia-aloista sähkö- ja kaasualoilla on saavutettu todellista edistystä. Kaksi tärkeintä tänä vuonna annettua lakia ovat erittäin tärkeitä Turkin valmistautuessa energian sisämarkkinoihin.

Televiestintäalalla uudet lainsäädännölliset puitteet olisi saatettava yhteisön säännöstön mukaisiksi muun muassa yleispalveluiden ja tietosuojan osalta.

Turkki ei ole edistynyt aluepolitiikassa, ja paljon huomiota on kiinnitettävä rakennepolitiikkojen täytäntöönpanoon.

Ympäristöalalla on annettava lisää uutta lainsäädäntöä mukaan luettuna tärkeä puitelaki, jonka parlamenttikäsittely on kesken.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla Turkki allekirjoitti hiljattain kolme tärkeää Euroopan neuvoston yleissopimusta, jotka koskevat rahanpesua ja korruption torjumista. Rikosten torjuntaa koskeva kahdenvälinen sopimus Kreikan kanssa on tullut voimaan. Turkki on tehnyt aloitteita mukautuakseen EU:n viisumipolitiikkaan ja tehdäkseen siirtolaisten takaisinottoa koskevia sopimuksia. Hallinnollisia valmiuksia olisi lujitettava rajatarkastusten alalla ja laittoman siirtolaisuuden torjunnassa.

Tullilainsäädäntö on lähes yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa.

Varainhoidon valvontaan liittyviä Turkin julkishallinnon valvontamekanismeja olisi parannettava.

Hallinnollisia valmiuksia eri aloilla on parannettava, jotta voidaan varmistaa, että säännöstöä tosiasiassa sovelletaan ja pannaan täytäntöön. Kaikilla hallinnon tasoilla tarvitaan huomattavaa uudistusta. Joissakin tapauksissa tämä edellyttää uusien rakenteiden perustamista kuten valtiontukien ja aluekehityksen aloilla. Joillakin aloilla on perustettu uusia sääntelyelimiä. Niiden riippumattomuus olisi varmistettava, ja niille on annettava riittävä henkilöstö ja toimintabudjetti.

Turkin liittymiskumppanuus hyväksyttiin maaliskuussa 2001, ja Turkki on tehnyt huomattavia valmisteluja sen täytäntöönpanemiseksi. Turkilla on selkeämpi käsitys yhteisön säännöstöstä, ja hallitus on aloittanut uuden lainsäädännön intensiivisen valmisteluprosessin. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan, energian, televiestinnän ja tullin aloilla toteutetuilla toimenpiteillä on osittain saavutettu liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin tavoitteet. Huomattavia lisäponnisteluja tarvitaan yhteisön säännöstöön liittyvien liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liite 2: Ehdokasmaat: perustilastot (2000)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähteet : Eurostat kansallisten lähteiden perusteella.

(1) Menetelmää, jonka avulla lasketaan ostovoimastandardeina ilmoitettava BKT, on tarkistettu viime vuoden kertomusten jälkeen.

Tiedot eivät näin ollen ole vertailukelpoisia.

(2) Kokonaisväestöä koskevat tiedot, joita on käytetty laskettaessa BKT:tä henkeä kohti, ovat peräisin kansantalouden tilinpitojärjestelmästä ja voivat poiketa väestötilastojen vastaavista tiedoista.

2000

>TAULUKON PAIKKA>

(3) Luvut on laskettu kansantalouden tilinpitojärjestelmän väestötietojen perusteella, jotka voivat poiketa väestötilastojen vastaavista tiedoista.

(4) Maksutasetiedot

(5) Maltan osalta rekisteröidyt työttömät

Lähteet: Eurostat kansallisten lähteiden perusteella.

Liite 3: Liittymisstrategia

Liittymisstrategiassa yhdistyvät ensisijaisten tavoitteiden vahvistaminen ja eräät muut välineet kuten rahoitustuki, assosiaatiosopimukset sekä osallistuminen yhteisön ohjelmiin ja sen virastojen toimintaan. Strategian avulla ehdokasmaat voivat valmistautua unionin jäsenyyteen yhdenmukaistamalla lainsäädäntöään yhteisön säännöstön kanssa ennen liittymistään.

a) Ensisijaiset tavoitteet

Liittymisstrategian perustana ovat liittymiskumppanuudet. Voimassa olevat liittymiskumppanuudet hyväksyttiin Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden osalta joulukuussa 1999, Kyproksen ja Maltan osalta maaliskuussa 2000 ja Turkin osalta maaliskuussa 2001. Niissä vahvistetaan määräaikaiskertomuksissa esitetyn analyysin perusteella ne ensisijaiset tavoitteet, jotka kunkin maan on saavutettava liittymisperusteiden täyttämiseksi. Niissä ilmoitetaan myös, mitä rahoitustukea maat voivat saada yhteisöltä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisia edellytyksiä tähän tukeen liittyy.

EU:n ei ole tarvinnut soveltaa liittymiskumppanuusjärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen ehdollisuuslauseketta, jossa säädetään riittämättömästä edistymisestä liittymisperusteiden täyttämisessä ja assosiaatiosopimuksissa määrättyjen velvoitteiden täyttämättä jättämisestä. Kussakin määräaikaiskertomuksessa tuodaan esille voimassa olevan liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät saavutukset ja puutteet.

Komissio toimittaa neuvostolle ehdotukset liittymiskumppanuuksien tarkistamisesta määräaikaiskertomusten antamisen yhteydessä. Niissä yksilöidään vuosien 2002 ja 2003 ensisijaiset tavoitteet. Ehdotukset on tehty kaikkien muiden maiden paitsi Turkin osalta, jonka liittymiskumppanuus hyväksyttiin niin äskettäin, että sitä ei ole tarpeen tarkistaa.

Kukin ehdokasmaa laatii liittymiskumppanuutensa pohjalta yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskevan kansallisen ohjelman, jossa ilmoitetaan liittymistä koskevien ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat henkilöresurssit ja rahoitus sekä tavoitteiden saavuttamisaikataulu. Tätä ohjelmaa päivitetään säännöllisesti. Turkki vahvisti kansallisen ohjelman ensi kertaa vuonna 2001. Kaikki muut ehdokasmaat ovat päivittäneet ohjelmiaan vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla. Joissakin maissa yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskeva kansallinen ohjelma on nykyisin osa talousarviomenettelyä. Kuhunkin määräaikaiskertomukseen sisältyy kansallista ohjelmaa koskeva arviointi.

b) Rahoitustuki

Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaat ovat saaneet EY:ltä rahoitustukea siirtymäprosessinsa alusta lähtien Phare-ohjelman välityksellä. Phare-ohjelman lisäksi käytössä on nyt kaksi muuta ohjelmaa, joilla tuetaan kyseisiä maita niiden valmistautuessa osallistumaan koheesio- ja rakennerahastojen toimintaan. ISPA (liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline) jakaa yli miljardi euroa vuodessa ympäristö- ja liikenneinfrastruktuuriin liittyviin investointeihin osana koheesiorahastoon osallistumista koskevia valmisteluja. Sapard-ohjelmasta (maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma) ennakoidaan jaettavan yli 500 miljoonaa euroa vuodessa maatalouden ja maaseudun kehittämiseen valmisteltaessa kyseisten maiden osallistumista maatalouden ja kalastuksen rakennerahastoihin.

Phare-ohjelman vuotuisista yli 1,6 miljardin euron määrärahoista osarahoitetaan instituutioiden kehittämistä ja niihin liittyviä yhteisön säännöstön täytäntöönpanon edellyttämiä infrastruktuuri-investointeja ja tuetaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tarkoituksena auttaa ehdokasmaita valmistautumaan rakennerahastojen täytäntöönpanoon liittymisen jälkeen. Kuhunkin näistä kolmesta osa-alueesta käytetään noin kolmasosa varoista.

Instituutioiden kehittämiseen osoitettavalla Phare-tuella autetaan ehdokasmaita parantamaan valmiuksiaan panna täytäntöön ja soveltaa yhteisön säännöstöä. Tärkein väline tässä yhteydessä on kummitoiminta (twinning). Tämä toiminta perustuu siihen, että jäsenvaltioiden ministeriöiden, aluetason elinten, julkisten laitosten ja ammattijärjestöjen toimihenkilöitä siirretään vähintään vuoden ajaksi vastaaviin ehdokasmaiden toimielimiin. Kummitoimintaa on harjoitettu Keski- ja Itä-Euroopan maissa vuodesta 1998 lähtien.

Kummitoiminta laajennettiin Kyprokseen ja Maltaan vuonna 2001 ja ulotetaan lisäksi Turkkiin vuodesta 2002 alkaen kyseisiä maita koskevien rahoitusvälineiden sallimissa rajoissa. Tällä hetkellä on käynnissä noin 500 kummitoimintahanketta, jotka kattavat useimmat yhteisön säännöstön osa-alueet (lisätietoja liitteessä 5).

Tämän vuoden alusta ehdokasmaille tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää jäsenvaltioiden kokemusta pienempien lyhyen tai keskipitkän aikavälin hankkeiden yhteydessä uuden "twinning light" -nimisen järjestelmän avulla. Ensimmäiset hankkeet aloitetaan vuoden 2001 lopussa. Lisäksi TAIEX-toimistosta (teknisen avun tiedonvaihtotoimisto) on edelleen saatavissa lyhytaikaista neuvontaa ja SIGMA-ohjelma (Phare-rahoitteinen ja OECD:n hallinnoima) puolestaan tarjoaa julkishallinnon horisontaalisiin toimintoihin liittyviä neuvontapalveluja Keski- ja Itä-Euroopan maille erityisesti julkishallinnon uudistuksen sekä varainhoidon valvonnan ja tilintarkastuksen aloilla.

Sapard-ohjelman täytäntöönpano on hajautettu kokonaan. Ohjelmasta osarahoitetaan komission hyväksymien maaseudun kehittämissuunnitelmien perusteella edunsaajamaiden valitsemia maaseudun kehittämishankkeita. Kunkin maan täytäntöönpanojärjestelmän perustana on Sapard-virasto, joka vastaa ohjelman hallinnosta ja maksuista ja jonka on saatava toiminnalleen komission valtuutus. Tämä prosessi on osoittautunut ennakoitua monimutkaisemmaksi mutta on nyt käynnissä ja on jo osittain saatettu päätökseen Bulgariassa ja Virossa. Toteutuksessa esiin nousseiden ongelmien vuoksi prosessia on tarpeen nopeuttaa muiden ehdokasmaiden osalta.

ISPA-välineen puitteissa kukin maa on valmistellut liikennettä ja ympäristöä koskevat kansalliset strategiat, joiden perusteella komissio on hyväksynyt hankkeita koko sen määrärahamäärän arvosta, joka oli käytettävissä vuodelle 2000. Varat jakautuivat lähes tasan näiden kahden toiminta-alan kesken. Vastaava tulos on odotettavissa vuonna 2001.

Euroopan investointipankki on varautunut myöntämään Keski- ja Itä-Euroopan maille (mukana myös joitakin ehdokasmaihin kuulumattomia maita) lainaa yli 17 miljardia euroa vuosina 2000-2007 (8,9 miljardia euroa yhteisön talousarviotakauksen turvin ja 8,5 miljardia euroa ilman tätä takausta liittymistä valmistelevan välineen kautta). Lainoja myönnettäneen yhteensä 3,5 miljardia euroa vuonna 2001.

Neuvosto antoi maaliskuussa 2000 liittymistä valmistelevia toimia koskevan asetuksen Kyproksen ja Maltan osalta. Sen mukaan maille myönnetään 95 miljoonaa euroa rahoitusapua vuosina 2000-2004 liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Vuoden 2000 määrärahat ovat Maltan osalta 6 miljoonaa euroa ja Kyproksen osalta 9 miljoonaa euroa. Nämä maat voivat saada rahoitusta EIP:n liittymistä valmistelevasta välineestä ja EIP:n Välimeren maita koskevasta, 6,425 miljardin euron suuruisesta rahoitusvälineestä. EIP:n Kyprokselle myöntämien lainojen kokonaismäärä oli 200 miljoonaa euroa vuonna 1999.

Turkille myönnettävän rahoitusavun määrän ennakoidaan vuonna 2001 olevan 177 miljoonaa euroa. Tämä tuki myönnetään MEDA-ohjelmasta ja kahden eurooppalaista strategiaa / liittymisstrategiaa koskevan asetuksen nojalla. Näitä varoja voidaan käyttää rakenneuudistuksiin, instituutioiden kehittämiseen ja yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon liittyviin investointeihin samalla tavoin kuin muissakin ehdokasmaissa. Komissio on ehdottanut uutta rahoitustukiasetusta varmistaakseen, että tuen myöntämisessä otetaan huomioon liittymisvalmistelut, ja saattaakseen tuen hallinnoinnin ja sen myöntämiseen liittyvät menettelyt lähemmäksi Phare-ohjelman hallinnointia ja menettelyjä. Kyseinen asetus muodostaa oikeusperustan yhtä ainoaa tukitoimien budjettikohtaa varten ja sillä korvataan näin ollen nykyiset kolme välinettä (Turkki voi kuitenkin edelleen saada tukea useita maita käsittävistä MEDA-ohjelmista).

Turkki voi saada EIP:n lainoja nk. Euromed II -lainanantovaltuutuksen mukaisesti. Lainavarauksen kokonaismäärä on 6,425 miljardia euroa tammikuun 2000 ja tammikuun 2007 väliselle ajalle. Lisäksi äskettäin päätettiin, että Turkki voi saada rahoitusta myös EIP:n liittymistä valmistelevasta välineestä (ks. edellä). Erityistoimivaltuutus (määrältään 450 miljoonaa euroa) on parhaillaan täytäntöönpanovaiheessa. Lisäksi käytettävissä on maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen tarkoitettu 600 miljoonan euron rahoitusjärjestely (TERRA). Turkille voidaan myöntää rahoitusta myös uudesta 1 miljardin euron suuruisesta Välimeren alueen kumppanimaille tarkoitetusta rahoitusvälineestä, joka kattaa koko alueen.

Assosiaatiosopimukset

Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden kanssa tehdyt Eurooppa-sopimukset muodostavat kehyksen, jonka avulla voidaan valvoa yhteisön säännöstön käyttöönottoa ja liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteisön säännöstön analyyttinen arviointi suoritetaan nykyisin pääasiassa kyseisillä sopimuksilla perustetuissa alakomiteoissa (ks. asiaa koskeva jakso jäljempänä). Vastaavia assosiaatiosopimuksia on tehty Välimeren alueen ehdokasmaiden kanssa.

Unkarin ja Tsekin kanssa tehdyt Eurooppa-sopimukset ovat edenneet toiseen vaiheeseensa kesäkuussa 2000 ja helmikuussa 2001. Tämä merkitsee molemmissa tapauksissa vapauttamisprosessin jatkumista erityisesti sijoittautumista koskevien määräysten osalta. Komissio tutkii parhaillaan seuraavien muiden assosioituneiden maiden mahdollisuuksia siirtyä toiseen vaiheeseen: Bulgaria, Puola, Romania ja Slovakia. Slovenian tapauksessa ensimmäinen vaihe kestää periaatteessa vuoteen 2003 saakka. Viron, Latvian ja Liettuan Eurooppa-sopimuksissa ei edellytetä siirtymistä toiseen vaiheeseen.

Eurooppa-sopimuksissa määrätään tullien ja määrällisten rajoitusten poistamisesta, joten ne mahdollistavat teollisuustuotteiden vastavuoroisen vapaakaupan. Tämän myötä ne edistävät kyseisten maiden taloudellista yhdentymisestä EU:hun. Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaille myönnettiin uusia maataloustuotteiden kauppaa koskevia myönnytyksiä yksipuolisena kahdenvälisenä toimenpiteenä heinäkuussa 2000 (Liettuan osalta tammikuussa 2001) odotettaessa Eurooppa-sopimusten lisäpöytäkirjojen voimaantuloa. Kunkin KIE-maan kanssa, samoin kuin Kyproksen ja Maltan kanssa, valmistaudutaan neuvottelemaan maataloustuotteiden kauppaa koskevien myönnytysten laajentamisesta edelleen. Samanaikaisesti on saatettu voimaan jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia lisämyönnytyksiä Viron osalta (syyskuu 2001) ja Slovenian osalta (marraskuu 2001). Näitä tuotteita koskevista lisämyönnytyksistä ollaan parhaillaan tekemästä päätöstä myös Bulgarian, Unkarin, Slovakian, Latvian ja Liettuan osalta.

Unkarin ja Tsekin kanssa tehdyt Eurooppa-sopimusten pöytäkirjat eurooppalaisesta vaatimustenmukaisuuden arvioinnista tulivat voimaan 1. kesäkuuta 2001 (Unkari) ja 1. heinäkuuta 2001 (Tsekki). Latvian ja Liettuan kanssa tehdyt sopimukset vastaavista pöytäkirjoista on parafoitu; Viron, Slovakian ja Slovenian kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja. Näiden pöytäkirjojen tarkoituksena on laajentaa teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat sisämarkkinasäännöt koskemaan ehdokasmaita ennen näiden liittymistä unioniin. Pöytäkirjoissa määrätään, että ehdokasmaiden on otettava yhteisön säännöstö käyttöön tietyillä aloilla. EY ja ehdokasmaa sopivat myös hyväksyvänsä ne toistensa tekniset elimet, jotka arvioivat tavaroiden säännöstenmukaisuutta, mikä tekee rajanylityspaikoilla suoritettavat tekniset tarkastukset tarpeettomiksi.

EU:n ja Turkin kahdenvälisten suhteiden kulmakivenä on edelleen tulliliiton täytäntöönpano. Huhtikuussa 2000 aloitetut neuvottelut sopimuksesta, jonka tarkoituksena on palvelujen vapauttaminen ja julkisten hankintojen markkinoiden vastavuoroinen avaaminen, ovat edelleen käynnissä.

Osallistuminen yhteisön ohjelmiin ja sen virastojen toimintaan

Kaikki ehdokasmaat osallistuvat jossain määrin yhteisön ohjelmiin. Keski- ja Itä-Euroopan maat osallistuvat erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorisotoiminnan, tutkimuksen, kulttuurin, audiovisuaalialan, energian, ympäristön, pienten ja keskisuurten yritysten ja kansanterveysalan ohjelmiin. Kypros osallistuu tiettyihin ohjelmiin audiovisuaalialalla sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorisotoiminnan, tieteellisen tutkimuksen, ympäristön ja pienten ja keskisuurten yritysten alalla, kun taas Malta osallistuu tieteellistä tutkimusta, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorisotoimintaa koskeviin ohjelmiin. Turkki osallistuu kahteen yhteisön ohjelmaan mutta vain hanketasolla (Life ja tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viides puiteohjelma). Helsingissä joulukuussa 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti valmistellaan parhaillaan Turkin täyttä osallistumista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotoiminnan ohjelmiin. Keskusteltavana on myös maan osallistuminen muihin ohjelmiin.

Kuten viime vuoden strategia-asiakirjassa ilmoitettiin, ehdokasmaiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien menettelyjen tehostamiseksi on kunkin Keski- ja Itä-Euroopan maan osalta tekeillä yleiset assosiaationeuvoston päätökset ja Kyproksen, Maltan ja Turkin osalta vastaavasti sopimukset. Nämä uudet päätökset ja sopimukset helpottanevat merkittävästi maiden osallistumista ohjelmiin. Niissä vahvistetaan yleiset periaatteet osallistumiselle nykyisiin ja tuleviin ohjelmiin, ja komissio ja ehdokasmaiden toimivaltaiset viranomaiset neuvottelevat niiden perusteella yksittäisiin ohjelmiin osallistumista koskevista ehdoista ja edellytyksistä. Ehdokasmaat voivat edelleen käyttää niille myönnettyä liittymistä valmistelevaa tukea rahoittaakseen osan osallistumiskustannuksistaan.

Sopimukset ehdokasmaiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan ratifioitiin äskettäin, minkä seurauksena kaikista 13 ehdokasmaasta tulee keskuksen jäseniä vuonna 2002. Vastaavia sopimuksia neuvotellaan lähitulevaisuudessa asiasta kiinnostuneiden ehdokasmaiden kanssa näiden osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Valmisteilla on myös ehdokasmaiden osallistuminen yhteisön muiden erillisvirastojen toimintaan.

Yhteisön säännöstön analyyttinen arviointi

Neuvotteluissa mukana olevien maiden kanssa suoritettu yhteisön säännöstön analyyttinen arviointi ("screening"), jonka avulla yksilöitiin neuvotteluissa käsiteltävät kysymykset, saatiin päätökseen vuonna 1999. Vuoden 2000 loppuun mennessä annettu ja julkaistu uusi yhteisön säännöstö toimitettiin kyseisille maille, jotta ne voisivat ottaa siihen kantaa neuvottelujen yhteydessä. Kuten viime vuoden strategia-asiakirjassa selostettiin, uuden yhteisön säännöstön selittäminen tapahtuu assosiaatiokomiteoissa ja alakomiteoissa, joissa myös keskustellaan tämän säännöstön käyttöönotosta ja täytäntöönpanosta. Tarvittaessa on lisäksi järjestetty kokouksia, joissa on käyty läpi uutta säännöstöä tiettyjen neuvottelulukujen kuten liikenteen, maatalouden tai televiestinnän osalta.

Vuonna 2002 noudatetaan samoja menettelyjä lukuun ottamatta seuraavaa poikkeusta. Koska neuvottelut parhaiten edistyneiden maiden kanssa alkavat lähestyä loppuaan, uutta yhteisön säännöstöä aiotaan toimittaa neuvotteluja käyville maille kahdesti: ensimmäisen kerran vuoden alussa, jolloin toimitetaan vuonna 2001 annettu säännöstö, ja toisen kerran vuoden toisen puoliskon alussa, jolloin toimitetaan vuoden 2002 ensimmäisen puoliskon aikana annettu säännöstö.

Myös Turkin tapauksessa yhteisön säännöstön analyyttinen arviointi suoritetaan assosiaatiosopimuksella perustetussa kahdeksassa alakomiteassa, jotka aloittivat työnsä kesäkuussa 2000. Kukin alakomitea on kokoontunut jo kahdesti. Santa Maria da Feirassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pyytämä komission kertomus neuvostolle siitä, miten yhteisön säännöstön analyyttisen arviointiprosessin valmistelussa on edistytty, on liitteenä Turkkia koskevassa määräaikaiskertomuksessa.

Eurooppa-konferenssi

Eurooppa-konferenssi on poliittinen neuvottelufoorumi, jossa käsitellään EU:n jäsenvaltioita ja ehdokasmaita kiinnostavia asioita. Turkki osallistui Eurooppa-konferenssiin ensimmäistä kertaa Sochaux'ssa 23. marraskuuta 2000, jolloin järjestettiin ministeritason kokous. Seuraava, valtionpäämiesten ja pääministerien tasolla 7. joulukuuta 2000 pidetty konferenssi tarjosi tilaisuuden keskustella toimielinuudistuksesta ja unionin toiminnasta pitkällä aikavälillä.

Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto ehdotti, että "vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat valtiot sekä EFTA-maat kutsuttaisiin mukaan mahdollisina jäseninä". Göteborgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että "Eurooppa-konferenssi kokoontuu nykyisessä kokoonpanossaan Belgian puheenjohtajakaudella. Unionin kumppanuuden vahvistamiseksi Ukrainan ja Moldovan kanssa näitä maita pyydetään myöhemmin liittymään Eurooppa-konferenssiin". Eurooppa-konferenssin viimeisimmässä, Brysselissä ministeritasolla 20. lokakuuta 2001 pidetyssä kokouksessa, jossa keskusteltiin kansainvälisen terrorismin vastaisista toimista, osoitettiin merkille pantavaa yksimielisyyttä ja määrätietoisuutta.

Liite 4: Ehdokasmaiden ratifioimat ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset, 30. syyskuuta 2001

>TAULUKON PAIKKA>

X = yleissopimus ratifioitu

O = yleissopimus ratifioimatta

BG=Bulgaria; CY=Kypros; CZ=Tsekki; EE=Viro; HU=Unkari; LV=Latvia; LT=Liettua; MT=Malta; PL=Puola; RO=Romania; SK= Slovakia; SI=Slovenia; TK=Turkki

Liite 5: Kummitoimintahankkeet 1998-2001

PHARE-OHJELMASTA VUOSINA 1998-2001 RAHOITETTUJEN KUMMITOIMINTAHANKKEIDEN MÄÄRÄ

>TAULUKON PAIKKA>

NIIDEN VUOSIEN 1998-2001* KUMMITOIMINTAHANKKEIDEN MÄÄRÄ, JOISSA JÄSENVALTIOT OVAT MUKANA VETÄJINÄ TAI KUMPPANEINA

>TAULUKON PAIKKA>

*)Kummitoiminnan hankekumppaneiden valintaa ei ole vielä saatu päätökseen vuoden 2001 osalta.

**) Tämä kokonaismäärä ei vastaa hankkeiden kokonaismäärää, koska suurimpaan osaan hankkeista osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio.

0.0.0.0.

Liite 6: Neuvottelujen tilanne 26. lokakuuta 2001

>TAULUKON PAIKKA>