KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä

(komission esittämä)

1. Johdanto: Kertomuksen tarpeellisuus

Perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/94 [1] 3 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio esittää neuvostolle viimeistään 31. lokakuuta 2001 kiintiön jakamista yhteisössä koskevan kertomuksen, jossa on tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset. Tässä kertomuksessa on otettava huomioon korvausten mahdolliset muutokset sekä peruna- ja viljatärkkelysmarkkinoiden kehitys.

[1] EYVL L 197, 30.7.1994, s. 4.

Kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, että neuvoston on perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti jaettava kolmivuotiset kiintiöt jäsenvaltioiden kesken viimeistään 31. joulukuuta 2001 ja siitä eteenpäin kolmen vuoden välein edellisessä kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella.

Nykyiset kiintiöt on vahvistettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 1868/94 markkinointivuoden 2001/02 (kesäkuu 2002) loppuun saakka.

2. Kiintiöjärjestelmä

Perunatärkkelyksen hintajärjestelmä ja suoran tuen järjestelmä on sisällytetty vilja-alan markkinajärjestelyyn (neuvoston asetus (ETY) N:o 1766/92 [2]).

[2] EYVL L 181, 1.7.1992, s. 21.

Perunatärkkelys kilpailee suoraan viljatärkkelyksen kanssa. Vilja-alalla sovelletut tuotantorajoitukset, erityisesti kesannointivelvoite, sekä perunatärkkelyksen tuotannon kasvu 1990-luvun alussa saivat neuvoston rajoittamaan perunatärkkelyksen tuotantoa markkinointivuodesta 1995/96 alkaen. Tällöin käyttöön otettiin kiintiöjärjestelmä (neuvoston asetus (EY) N:o 1868/94), johon sisältyvät seuraavat tekijät:

- Jäsenvaltio vahvistaa kiintiön, joka jaetaan sitten alakiintiöihin kullekin perunatärkkelystä tuottavalle yritykselle.

- Perunantuottajille maksetaan korvaus kustakin perunatärkkelystä tuottavalle yritykselle toimitettuihin perunoihin sisältyvästä tärkkelystonnista. Tämä korvaus muistuttaa viljan hehtaarikorvausta.

- Perunatärkkelystä tuottavat yritykset saavat alakiintiönsä rajoissa palkkion, jonka tarkoituksena on korvata tietyt, viljatärkkelyksen tuottajiin nähden esiintyvät rakenteelliset haitat (vähemmän hyödynnettäviä sivutuotteita, valmistuskausi rajallisempi, ympäristöhaittojen ehkäisystä johtuvat korkeat kustannukset). Palkkion maksun edellytyksenä on, että valmistaja on maksanut tärkkelyksen tuotantoon tarkoitettujen perunoiden tuottajille vähimmäishinnan.

Perunantuottajan ja tärkkelystä tuottavan yrityksen on tehtävä vuotuinen viljelysopimus, jotta alakiintiö ei ylittyisi. Tässä sopimuksessa vahvistetaan erityisesti tärkkelysperunoiden alustava toimitusmäärä ja tärkkelystä tuottavan yrityksen maksama vähimmäishinta. Tärkkelystä tuottava yritys ei voi ottaa vastaan viljelysopimuksen ulkopuolisia perunoita. Viiden prosentin joustovaraa lukuun ottamatta alakiintiön ylittävä perunatärkkelys on vietävä sellaisenaan yhteisöstä ennen asianomaista markkinointivuotta seuraavaa 1. päivää tammikuuta ilman vientitukea.

Yksityiskohtaiset soveltamissäännöt annetaan komission asetuksessa (EY) N:o 97/95 [3], jossa selvennetään useita seikkoja, kuten viljelysopimusten tekeminen, perunoiden vähimmäistärkkelyspitoisuus, painon määrittely, tärkkelyspitoisuuden määrittely perunoiden saapuessa tehtaalle, ilman tukea tapahtuvaa vientiä koskevat säännökset, valvonnan yksityiskohtaiset säännöt ja mahdollisista puutteista johtuvat seuraamukset, yhteenliittymiin sovellettavat säännöt, omistajan vaihdokset ja perunatärkkelystä tuottavan yrityksen toiminnan aloittaminen tai lopettaminen.

[3] EYVL L 16, 24.1.1995, s. 3.

3. Agenda 2000:n yhteydessä tehdyt päätökset

Asetusta (EY) N:o 1868/94 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1252/1999 [4] Agenda 2000:n hintapäätösten yhteydessä. Samalla muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1253/1999 [5] neuvoston asetuksen (EY) N:o 1766/92 8 artiklassa vahvistettua vähimmäishintaa ja perunantuottajien korvausta. Perunatärkkelysalan hintojen lasku päätettiin korvata suuremmassa määrin kuin vilja-alalla, samalla kun talousarvion muuttumattomuus varmistettiin alentamalla asetuksessa (EY) N:o 1868/94 vahvistettuja kiintiöitä markkinointivuosiksi 2000/01 ja 2001/02.

[4] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 15.

[5] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 18.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1766/92 8 artiklassa vahvistettua vähimmäishintaa ja perunantuottajien korvausta voidaan mukauttaa markkinointivuodesta 2002/03 alkaen (Agenda 2000:n välitarkastus), jos viljojen interventiohinnan viimeistä alentamista koskeva päätös tehdään.

4. Perunatärkkelystuotannon ja -kiintiöiden kehitys

Jäljempänä olevissa taulukoissa 1 ja 2 esitetään perunatärkkelystuotannon kehitys kiintiöjärjestelmässä sekä jäsenvaltioiden vahvistamat eri kiintiöt.

Taulukko 1 Perunatärkkelystuotannon kehitys kiintiöjärjestelmässä (1)

1 000 tonnia

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Kuten asetuksissa (EY) N:o 1868/94 ja (EY) N:o 97/95 määritellään, mukaan luettuna enintään viiden prosentin joustovara mutta pois luettuna määrät, jotka on viety ilman vientitukea.

Lähde: Asetuksen (EY) N:o 97/95 20 artiklan mukaiset jäsenvaltioiden tiedonannot.

Taulukko 2 Perunatärkkelystuotannolle vahvistettujen kiintiöiden kehitys

1 000 tonnia

>TAULUKON PAIKKA>

(1) 110 000 tonnin varannosta on jaettu 104 554.

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/94, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1252/1999 (Agenda 2000), 2 artikla.

Sen jälkeen kun Saksalle varattu varanto (jonka tarkoituksena oli kattaa ennen 31. päivää tammikuuta 1994 peruuttamattomasti sidotuista investoinneista johtuva tuotanto) otettiin käyttöön markkinointivuonna 1996/97, EU:n perunatärkkelystuotanto on vaihdellut varsin vähän. Tuotanto on ollut 1,8-1,9 miljoonaa tonnia vuodessa lukuun ottamatta markkinointivuotta 1998/99, jolloin tuotanto laski 1,66 miljoonaan tonniin epäsuotuisten ilmasto-olojen vuoksi.

Tuotanto on koko ajan pysytellyt hyvin lähellä kiintiötä kahta ääripäätä lukuun ottamatta:

1998/99 : - 11 % huonot ilmasto-olot

2000/01 : + 2 % kiintiön lasku (Agenda 2000) ja hyvät ilmasto-olot.

Markkinointivuosi 2000/01 on sujunut hyvissä merkeissä: asiantuntijoiden mukaan hyvä perunatärkkelyssato ja suotuisat markkinanäkymät yhdessä suhteellisten pienten alkuvarastojen kanssa ovat saaneet useat tärkkelystä tuottavat yritykset turvautumaan viiden prosentin joustovaraan asetuksen (EY) N:o 1868/94 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän lisäksi jotkin perunatärkkelystä tuottavat yritykset ovat ylittäneet käytössään olevat kiintiöt, ja nyt nämä määrät on vietävä ilman vientitukea ennen 1. päivää tammikuuta 2002 asetuksen (EY) N:o 1868/94 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti (asianomainen kokonaismäärä on 15 000 t).

Markkinointivuoden 2001/02 ensimmäiset ennusteet osoittavat tärkkelysperunasadon pienenevän epäsuotuisten ilmasto-olojen vuoksi. Näin ollen tärkkelystuotannon pitäisi laskea alle kiintiöiden alennuksen ja edellisenä markkinointivuonna joustovaran mukaisesti käytettyjen määrien. Asiantuntijoiden mukaan markkinanäkymät ovat melko epäsuotuiset erityisesti, koska varastot olivat suuremmat markkinointivuoden alussa.

Taulukosta 3 ja jäljempänä olevasta kaaviosta käy ilmi perunatärkkelystuotannon kehitys kiintiöihin verrattuna koko EU:ssa. Markkinointivuosia 1995/96 ja 1998/99 lukuun ottamatta (huonot ilmasto-olot) EU:n tuotanto noudattelee vahvistettua kiintiötä.

Taulukko 3 Perunatärkkelystuotannon ja peruskiintiön kehitys EU:ssa

1

>TAULUKON PAIKKA>

000 tonnia

Kaavio: Perunatärkkelystuotannon ja peruskiintiön kehitys EU:ssa

>VIITTAUS KAAVIOON>

5. Vilja- ja perunatärkkelysalan kehitys

5.1. Vilja- ja perunatärkkelyksen vienti

Maailmanmarkkinat ovat tärkeä vilja- ja perunatärkkelyksen sekä niistä johdettujen tuotteiden markkina-alue.

Kahdessa jäljempänä olevassa taulukossa esitetään alan päätuotteiden viennin kehitys.

Taulukko 4a on peräisin EUROSTAT/COMEXT-tietokannasta. Siitä puuttuu kuitenkin joitakin määriä, jotka ovat tilastolliselta kannalta katsottuna luottamuksellisia.

Taulukko 4a Vilja- ja perunatärkkelyksen viennin kehitys

1 000 t tärkkelysekvivalentteina

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: EUROSTAT/COMEXT.

Taulukossa 4b esitetään toisenlainen arvio, joka perustuu jäsenvaltioiden MAATALOUDEN PÄÄOSASTOON (perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien tuotteiden vientitodistukset) ja YRITYSTOIMINNAN PÄÄOSASTOON (liitteeseen I kuulumattomien tuotteiden vientituki) lähettämiin tiedonantoihin.

Taulukko 4b Vilja- ja perunatärkkelyksen viennin kehitys

1 000 t tärkkelysekvivalentteina

>TAULUKON PAIKKA>

Lähteet: - Sellaisenaan oleva vilja- ja perunatärkkelys ja glukoosit: MAATALOUDEN PO / jäsenvaltiot, vientitodistushakemukset,

- Muunnettu tärkkelys: YRITYSTOIMINNAN PO / jäsenvaltiot - kuukausittaiset maksuilmoitukset.

Taulukon 4b mukaan viennin kokonaismäärä kohosi noin 1,1 miljoonasta tonnista (vuonna 1995) 1,4 miljoonaan tonniin (vuonna 2000). Taantumaa tapahtui vuosina 1996 ja 1999. Kaksi pääluokkaa ovat sellaisenaan oleva vilja- ja perunatärkkelys, jonka vienti kohosi 0,5 miljoonasta 0,6 miljoonaan tonniin, sekä muunnettu tärkkelys, jota tuotetaan pääasiassa peruna- ja maissitärkkelyksestä ja jonka vienti nousi 0,4 miljoonasta yli 0,5 miljoonaan tonniin samalla ajanjaksolla. Pääasiassa maissi- ja vehnätärkkelyksen pohjalta tuotettavan glukoosin vienti kasvoi 0,2 miljoonasta 0,3 miljoonaan tonniin vuosina 1995-2000.

Perunatärkkelyksen ja siitä johdettujen tuotteiden vienti kasvoi samalla ajanjaksolla, mikä heijastaa erityistuotteiden kysynnän kasvua.

Tiettyjä määriä vilja- ja perunatärkkelystä viedään lisäksi myös lukuisissa muissa liitteeseen I kuulumattomissa tuotteissa kuin muunnetussa tärkkelyksessä. Tämän tuotevalikoiman moninaisuuden vuoksi näitä tuotteita ei ole sisällytetty edellä esitettyihin taulukoihin 4a ja 4b.

5.2. Vilja- ja perunatärkkelyksen tuotanto

Taulukko 5 Vilja- ja perunatärkkelystuotannon kehitys (arvio)

milj. tonnia

>TAULUKON PAIKKA>

Lähteet: - viljatärkkelyksen osalta AAC (Association des Amidonneries de Céréales de l'UE eli EU:n viljatärkkelystuottajien järjestö),

- perunatärkkelyksen osalta: jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 97/95 20 artiklan mukaiset tiedonannot, joihin sisältyy kiintiöiden ulkopuolinen tuotanto, erityisesti jotkin alle asetuksessa (EY) N:o 97/95 säädetyn tason jäävät valmistustappiot.

Markkinointivuoden 1995/96 jälkeen vilja- ja perunatärkkelystuotanto on kasvanut yhteisössä keskimäärin noin viiden prosentin vuosivauhtia. Erityisesti tästä on hyötynyt vehnätärkkelys. Koska perunatärkkelyksen tuotantoa rajoittaa kiintiöjärjestelmä, perunatärkkelyksen osuus tärkkelystuotannosta on laskemassa alle 25 prosentin.

6. Ehdotus

Komissio ehdottaa tässä kertomuksessa esitettyjen, erityisesti peruna- ja viljatärkkelysmarkkinoiden tasapainoa koskevien seikkojen perusteella markkinointivuonna 2001/02 voimassa olevan kiintiöjärjestelmän jatkamista kolmella vuodella.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/94 3 artiklan 1 kohdan mukaan komissio esittää neuvostolle viimeistään 31. lokakuuta 2001 kiintiöjärjestelmää koskevan kertomuksen, jossa on tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset. Komissio haluaisi kuitenkin muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin on juuri 1. lokakuuta 2001 esittänyt kertomuksen vilja- ja perunatärkkelysalasta. Tässä kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin esitti tiettyjä huomioita ja suosituksia, joita komissio tarkastelee yksityiskohtaisesti ennen jatkotoimia. Kun kuitenkin otetaan huomioon 31. lokakuuta oleva määräaika, tarkastelua ei voida saattaa loppuun ja tehdä tarpeellisia päätelmiä. Tämä olisi antanut komissiolle mahdollisuuden ottaa kaikki osatekijät huomioon ja esittää oletettavasti muutoksia tässä kertomuksessa ja asetusehdotuksessa.

Komissio on myös tilannut vilja- ja perunatärkkelysalasta tutkimuksen, jota laaditaan parhaillaan. Komissio odottaa loppuraportin valmistuvan lähikuukausina. Komission täytyy siis ottaa myös kyseinen tutkimus huomioon sen valmistumisen jälkeen ja tehdä siitä omat päätelmänsä.

Lisäksi komissio haluaa muistuttaa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1766/92, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1253/1999, 8 artiklassa säädetään, että vähimmäishintaa ja perunantuottajien korvausta olisi mukautettava, jos viljan interventiohinnan lopullisesta alentamisesta päätetään Agenda 2000:n yhteydessä tehtyjen päätösten mukaisesti (välitarkastus).

Kiintiöjärjestelmän jatkamista ehdotetaan, mutta kuitenkin sillä edellytyksellä, että tarkastelun alla olevien edellä mainittujen kertomusten ja raporttien perusteella voidaan tehdä tarvittavat päätelmät.