52001DC0668

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Syyskuun 21. päivänä pidetyn Eurooppa-neuvoston seuranta: Euroopan matkailualan tilanne /* KOM/2001/0668 lopull. */


KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE - Syyskuun 21. päivänä pidetyn Eurooppa-neuvoston seuranta: Euroopan matkailualan tilanne

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto

I. Yleiskatsaus

Vaikutus EU:iin suuntautuvaan matkailuun lyhyellä aikavälillä

Vaikutus EU:sta suuntautuvaan matkailuun lyhyellä aikavälillä

II. EU:n markkinoiden erityispiirteet

1. Matkailun muodot

2. Kohdetyypit ja -maat

III. Erityisalat

1. Lentoliikenne

2. Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät

3. Majoitus

4. Muut alat

IV. Matkailualan sidosryhmien vaatimukset

V. Päätelmät

Johdanto

Komission 17. lokakuuta 2001 päivätyssä kertomuksessa [1] annettiin Gentin huippukokoukselle Yleiskatsaus EU:n toimista syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta ja näiden tapahtumien todennäköisen taloudellisen vaikutuksen arviointi. Kertomuksessa selvitetään EU:n toimia edellä mainittuun päivään mennessä asian suhteen ja luetellaan tärkeimmät toimenpiteisiin ja voimavaroihin liittyvät periaatteet EU:n tasolla. Kertomuksessa tutkitaan myös syyskuun 11. päivän tapahtumien vaikutuksia EU:n talouteen ja neljään yksittäiseen alaan, joista yksi on matkailu.

[1] KOM(2001) 611 lopullinen.

Komissio on arvioinut EU:n matkailuun kohdistuneita vaikutuksia tilanteen kehittyessä. Se on pyytänyt eurooppalaisia ja kansainvälisiä matkailualan järjestöjä kertomaan näkökantojaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutuksista ja terrori-iskun seurauksista matkailupolitiikalle. Näiden järjestöjen ohella myös useat kansalliset järjestöt ja jäsenvaltioiden matkailuviranomaiset ovat kommentoineet tilannetta.

Arvioinnin aikaansaamiseksi järjestettiin 18. lokakuuta Euroopan matkailualan edustajien ja asiaan liittyvien komission yksiköiden välinen kokous, johon oli kutsuttu myös jäsenvaltioiden matkailuviranomaiset. Tämä kokous tarjosi mahdollisuuden laajaan mielipiteidenvaihtoon tilanteesta. Luvut II-IV pohjautuvat näistä lähteistä saatuihin tietoihin.

I. Yleiskatsaus

Eurooppa tarjoaa monialaisimman ja tiheimmän matkailunähtävyyksien verkon maailmassa ja se on maailman suosituin matkailualue. Euroopan unionin kahden miljoonan matkailuyrityksen osuus on noin 5 prosenttia sekä BKT:sta että työllisyydestä. Tämä tarkoittaa yli kahdeksaa miljoonaa työpaikkaa. Matkailu tuottaa myös huomattavan määrän toimintaa muille aloille.

Välittömästi syyskuun 11. päivän jälkeen tehty vaikutusten simulointi ennusti matkailualalle dramaattisia menetyksiä, jotka vaikuttaisivat vakavasti bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen maailmanlaajuisesti. Simuloinnissa saatiin myös varoittavia lukuja Euroopan osalta. Komissio ei kuultuaan laajalti sidosryhmiä ole saanut vahvistusta luvuille. Se katsoo, että saatavilla olevat tietojen pohjalta ei ole mahdollista julkistaa tarkkoja lukuja syyskuun 11. päivän terrori-iskun lyhyen, keskipitkän tai pitkän aikavälin vaikutuksesta.

Euroopan komissio yhtyykin sen vuoksi vahvasti Maailman matkailujärjestön (WTO) analyysiin ja johtopäätöksiin siitä, että taloudellisten vaikutusten Euroopan matkailuun voidaan odottaa jäävän ulottuvuudeltaan ja kestoltaan melko rajallisiksi, olettaen että mitään uutta dramaattista ei tapahdu. On selvää, että lyhyen aikavälin vaikutus on merkittävä erityisesti tietyille matkailun muodoille ja kohdetyypeille sekä erityisaloille, kuten jäljempänä esitetään. On kuitenkin mahdollista, että mitään merkittävämpää vaikutusta yhteisön matkailuun keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä ei tule. Lisäksi vaikutusta EU:n talouskasvuun ja työllisyyteen yleisemmin voi lieventää jossain määrin se, että lyhyen aikavälin vähennys kansalaisten matkailukulutuksessa voi kohdentua muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.

Syyskuun 11. päivän traagisten tapahtumien vaikutuksien arviointia matkustamiskäyttäytymisen ja talouden osalta vaikeuttaa se, että ne menevät päällekkäin aiempien tapahtumien, kuten maailman talouden alamäen ja suu- ja sorkkatautiepidemian puhkeamisen kanssa. Epidemialla oli erittäin tuhoisat vaikutukset ulkomailta suuntautuvaan matkailuun Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Edellä mainitussa Gentin huippukokoukselle annetussa kertomuksessa komissio ennusti elpymisen alkavan vuoden 2002 toisella puoliskolla noin vuoden 2001 vuosittaisen kasvun tasoisena.

Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan matkustuskäyttäytymisessä on viime viikkoina ollut jossain määrin muutoksia, ja suuntauksen uskotaan jatkuvan muutaman seuraavan kuukauden ajan. Tämä tarkoittaa valmismatkojen korvaamista yksityismatkoilla ja siirtymistä lentomatkustamisesta oman auton, bussin ja junan käyttöön. Lyhyitä matkoja perinteisiin kohteisiin suositaan. Toisaalta matkustajien pelkojen voittamiseen voi terrori-iskun seurauksena kulua jonkin aikaa. Tämän vaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi olla merkittävä pitkällä aikavälillä.

Vaikutus EU:iin suuntautuvaan matkailuun lyhyellä aikavälillä

Yhdysvaltojen terrori-iskulla on selvästi negatiivinen vaikutus Euroopan unioniin Euroopan ulkopuolelta suuntautuvaan matkailuun. Tapahtumat todistivat kuinka suuressa määrin matkailu on yhteydessä muihin aloihin ja muista aloista riippuvainen.

Ilmeinen matkustuspelko vaikuttaa ensi sijassa paljon kuluttaviin Amerikasta, Japanista ja Lähi-idästä tuleviin turisteihin, jotka keskittyvät tiettyihin kohteisiin. Suuri määrä lentovarauksia on peruttu, matkustajat eivät saavu varaamilleen lennoille ja paljon reittejä sekä sen seurauksena myös lentokalustoa on vähennetty. Edellä mainituista maista tulevien matkailijoiden määrä on vähentynyt arviolta 30 prosenttia. Etenkin Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ilmoittaneet kärsineensä jopa tätä suurempia menetyksiä. Vaikutukset ovat olleet melko vakavia etenkin kohteille, jotka ottavat vastaan yritysten kannustematkaryhmiä sekä kansainvälisten konferenssien ja näyttelyiden vieraita.

Välittömän negatiivisen vaikutuksen mentyä odotetaan, että tilanne jatkuu samanlaisena vielä talvikaudellakin etenkin Eurooppaan tulevien amerikkalaisten matkailijoiden osalta. Matkanjärjestäjiltä saatujen raporttien mukaan varauksia ei ole, ja näkymät syys- ja talvikaudelle ovat hyvin pessimistiset liike- ja vapaa-ajanmatkailun alalla. Monet amerikkalaiset matkailijat eivät varaa matkaa ulkomaille ennen kuin ovat vakuuttuneita poliittisen ja taloudellisen tilanteen vakaudesta. EU:n ulkopuolelta unioniin suuntautuvan matkailun osuus on vain 13 prosenttia vietetyistä öistä, mutta rahan käytön ja tuoton osalta sen merkitys on tärkeämpi. Tämän vuoksi Euroopan markkinat ovat kärsineet vähemmän ja ovat odottavalla kannalla kunnes tilanne selkiintyy. Euroopan sisäinen matkailu näyttäisi kärsineen vain vähän.

Vaikutus EU:sta suuntautuvaan matkailuun lyhyellä aikavälillä

EU-kansalaisten matkoista yksi neljäsosa suuntautuu muihin Euroopan maihin (ei-EU maihin) ja maailmanlaajuisiin kohteisiin, kun taas kolme neljännestä pysyy EU:n rajojen sisäpuolella. Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin matkustaminen on vähentynyt merkittävästi, mikä on johtanut eurooppalaisten lentoyhtiöiden talouden epävakauteen. Suuret eurooppalaiset matkanjärjestäjät ennustavat varausten vähentymistä kaikkiin kohteisiin, mutta etenkin Yhdysvaltoihin ja Lähi-Itään. Kaakkois-Aasian, Karibian ja eteläisen Afrikan kohteisiin tehdään varauksia yhä melko hyvin. Kun EU:n ulkopuolisten kohteiden markkinat tulevaisuudessa pyrkivät elpymään, niiden uskotaan tarjoavan hyviä hintaetuja eurooppalaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi.

II. EU:n markkinoiden erityispiirteet

1. Matkailun muodot

Liikematkailu ja etenkin kokous- ja kannustematka-ala (yritysten työntekijöilleen palkkioksi kustantamat matkat) ovat kärsineet erityisen voimakkaasti. Suuri määrä konferensseja ja yritysten kannustematkoja on peruttu. Liikematkailun kysynnän odotetaan ensi vuonna elpyvän, mutta jäävän aiempia vuosia selvästi alhaisemmalle tasolle.

Vaikutus Euroopan risteilyalaan, joka on suuresti riippuvainen amerikkalaisista matkailijoista on myös hyvin kielteinen. Maat, joissa risteilyala on tärkeässä asemassa ja joissa on useita satamia risteilyreiteillä, ovat raportoineet liiketoiminnan vähenemisestä jopa puoleen tavallisesta. Eräs suuri yritys, joka teki paljon risteilyjä Välimerellä, lopetti toimintansa. Eräät muut risteily-yhtiöt ovat siirtäneet aluksiaan Euroopasta esimerkiksi Karibialle.

2. Kohdetyypit ja -maat

Merkittävät negatiiviset vaikutukset kohdistuvat Euroopassa erityisesti pääkaupunkeihin ja muihin tärkeisiin kaupunkeihin, joiden matkailusta suuri osa on liike-, kongressi- ja kannustematkailua ja/tai Euroopan ulkopuolisten (etenkin Yhdysvalloista ja Japanista tulevien) matkailijoiden kulttuuri- ja nähtävyysmatkailua. Muuntyyppiset kohteet kärsivät vähemmän.

Tämä yleiskatsaus kertoo eri maaryhmien välisistä eroista. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta kärsivät enemmän kuin muut EU-maat, koska niissä käyvien amerikkalaisten osuus on ollut perinteisesti suuri tai keskimääräistä suurempi. Toisaalta Espanja ja Portugali eivät ole ilmoittaneet mistään mitattavista muutoksista.

Jotkut asiantuntijat arvioivat, että yksityismatkailun lisääntyessä maat, joiden matkailu on suureksi osaksi riippuvainen valmismatkoista, kärsivät enemmän. Matkanjärjestäjien on nyt päätettävä vähentävätkö ne kapasiteettiaan ensi vuodeksi ja vaihtavatko ne matkakohteita turvallisempina pidettyihin kohteisiin. Tämänhetkinen varausten puute, vaikkakin syynä siihen on suurelta osin matkustamispäätösten lykkääminen, voi johtaa taloudellisiin ongelmiin (kassavirran osalta), jotka vaikuttavat matkanjärjestäjien lisäksi myös Välimeren maiden hotelleihin. Muut lähteet odottavat toisaalta, että Etelä-Euroopan rannikko- ja saaristokohteet hyötyvät eurooppalaisten haluttomuudesta matkustaa kaukokohteisiin.

Kohteiden, jotka suuntaavat myyntikampanjansa vähemmän kärsineille markkinoille ja luovat uusia tuotteita (esimerkiksi yhteistyössä kansallisten matkailutoimistojen ja lentoyhtiöiden kanssa), uskotaan toipuvan melko nopeasti. Joissain tapauksissa houkutteleva hinnoittelu voi luoda uusia markkinoita.

III. Erityisalat

Euroopan matkailualalta saatujen tietojen perusteella tilanne voidaan tiivistää seuraavasti.

1. Lentoliikenne

Komission 10. lokakuuta 2001 antama tiedonanto Yhdysvalloissa suoritettujen terrori-iskujen seurauksista ilmailualalla sisältää yksityiskohtaisia lukuja terrori-iskun vaikutuksesta Euroopan lentoliikennealaan. Tämä ala on kärsinyt eniten, mikä on johtanut myös henkilöstön huomattaviin vähennyksiin. Lasku ensimmäisen luokan ja liikeluokan matkustajien sekä kaukomatkustajien määrässä on taloudellisesti merkittävin. Vaikutus lentoliikenteeseen on selvästi nähtävissä Eurooppaan ja Euroopasta suuntautuvan reittilentotoiminnan ja myös jossain määrin Euroopan sisäisen liikenteen vähenemisenä. Euroopan sisäisiä lentoja on vähennetty enemmänkin taloudellisten paineiden vuoksi kuin markkinoiden heikentymisen vuoksi. Pääasiassa Euroopassa toimivat pelkistettyjä palveluita tarjoavat halpalentoyhtiöt eivät ole kärsineet vakavasti.

Suurten eurooppalaisten lentoyhtiöiden ilmoitukset vähentää palveluita ja henkilöstöä ovat vähentäneet luottamusta siihen, että ne voisivat toimia samalla teholla kuin ennen terrori-iskuja. Välittömästi katastrofin jälkeen tapahtunut matkustajien siirtyminen lentomatkustamisesta rautateille kestänee vain vähän aikaa. Madaltunut toimintakyky ja kustannusten kohoamisesta (vakuutukset ja turvallisuustoimenpiteet) johtuva hintojen nousu vaikuttavat osaltaan lentomatkustamisen vähenemiseen keskipitkällä aikavälillä. Kuitenkin kun lentoyhtiöt elpyvät ja alkavat edistää lentomatkustamista voittaakseen markkinoita takaisin, ja kun matkustajat alkavat uskoa lisättyjen turvatoimenpiteiden tekevän lentomatkustamisen entistä turvallisemmaksi, toimintakyvyn ja lentoliikenteen määrän odotetaan elpyvän keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

2. Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät

Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät ovat ehkä kärsineet matkailualan ryhmistä kaikkein eniten. Noin 80 prosenttia lentolipuista myydään Euroopassa matkatoimistojen kautta, ja tämä myynti muodostaa niiden liikevaihdosta 40 prosenttia. Heti syyskuun 11. päivän jälkeen matkatoimistoille tuli suuri määrä peruutuksia, joista osassa vaadittiin hinnan takaisinmaksua. Välittömästi iskun jälkeen kansainvälisessä matkailussa tapahtui valtava vähennys, ja myös lähitulevaisuuden matkojen varauksissa vähennys on merkittävä. Huomattava lasku kaikkein kannattavimmilla aloilla, eli ensimmäisen luokan ja liikeluokan paikkojen, kaukolentojen ja normaalihintaisten lentoyhtiöiden (vastakohtana halpalentoyhtiöille) palveluiden myynnissä, on matkatoimistoille erityisen vahingollinen.

Jotkut matkanjärjestäjät ovat kärsineet toisia enemmän. Suuret matkanjärjestäjät kärsivät erityisesti liiketoiminnastaan tilauslentoyhtiöinä ja vaikutukset ovat samankaltaisia kuin reittilentotoimintaan kohdistuneet vaikutukset. Erityisen voimakkaasti kärsineisiin matkakohteisiin erikoistuneet matkatoimistot ja matkanjärjestäjät ovat kokeneet erityisen suuria menetyksiä. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä puuttuvat taloudelliset varat, jotka auttaisivat niitä pääsemään välittömän negatiivisen vaikutuksen yli. Osa yrityksistä on ilmoittanut henkilöstön vähentämisestä, tai niiden on ilmoitettu olevan lähellä konkurssia. Odotettavissa on, että jotkut yritykset putoavat markkinoilta, ja jo aiemmin ilmennyt yritysten keskittämiskehitys tullee lisääntymään.

3. Majoitus

Pääasiassa Euroopan ulkopuolisista maista tulevia henkilöitä ja liike-, kongressi- tai messuvieraita majoittavat suuret ja korkeatasoiset hotellit pääkaupungeissa ja muissa tärkeissä kaupungeissa ovat kärsineet merkittävästi hotellivieraiden määrän vähenemisestä jopa yli puoleen tavallisista määristä. Nämä menetykset ja näkymät niiden kattamiseksi ovat suorassa suhteessa kohdetyyppien ja -maiden yhteydessä mainittuihin vaikutuksiin. Joidenkin maiden kokonaismenetykset kaupunkikohteissa on arvioitu 20-30 prosentiksi. Tässä suhteessa mitään muutosta ei ole odotettavissa ennen kuluvan vuoden loppua. Ensimmäisiä myönteisiä merkkejä odotetaan vuoden 2002 toisella neljänneksellä, jollei mitään muuta enää tapahdu.

Nämä seuraukset vaikuttavat myös majoitusalan työllisyystilanteeseen. Tärkeimpien kaupunkien hotellit ilmoittavat aikeistaan vähentää työntekijöitä tai halusta lyhentää niissä kaikkien työntekijöiden työaikoja aluksi.

Halvan majoituksen tasolla retkeilymajat kärsivät eniten, koska niiden amerikkalaisten vieraiden osuus on suuri. Vaikutus eurooppalaisiin retkeilymajoihin voi olla suurempi kesällä 2002, koska terrori-iskut tapahtuivat niiden tärkeimmän sesongin jälkeen. Niiden odotetaan menettävän 5-20 prosenttia ensi vuoden liikevaihdosta maantieteellisestä sijainnista riippuen. Liiketoiminta eurooppalaisten nuorten osalta kärsii periaatteessa vähemmän, mutta retkeilymajatoimintaan vaikuttaa suuresti, jos viranomaiset asettavat koulujen matkoja koskevia rajoituksia tai ehtoja, kuten osittain on tehty terrori-iskujen jälkeen esimerkiksi Ranskassa.

4. Muut alat

Euroopan autovuokrausala ennustaa yksityis- ja liikematkailijoiden lyhytaikaisen autovuokrauksen liikevaihdon putoavan yhdellä kolmanneksella tämän vuoden loppuun. Syyskuun 11. päivän jälkeisinä ensimmäisinä kolmena viikkona yksi suurimmista autovuokraamoista kirjasi 15 prosentin vähennyksen lentokenttätoiminnassaan. Samanaikainen 12 prosentin kasvu rautatieasemilla ei mitenkään pystynyt korvaamaan näitä menetyksiä, koska tämä liiketoiminta ei ole yhtä merkittävää. Vaikutus autonvalmistajiin on myös merkittävä, koska tämän hetkisen autokannan odotetaan uusiutuvan hitaammin ja vähemmän. Nämä vaikutukset koskevat sekä uusia että käytettyjä autoja.

Syyskuun 11. päivän jälkeen vapaa-ajanpuistojen kävijämäärät putosivat 30 prosenttia tai enemmän, ja tämän odotetaan merkitsevän, että uuteen kalustoon investoidaan etenkin pk-yrityksissä tällä toimialalla vähemmän. Investointihalukkuuden väheneminen pätee myös muihin edellä mainittuihin aloihin. Seuraukset voivat lyhyellä aikavälillä johtaa kaluston toimittajien ja valmistajien taloudellisiin vaikeuksiin, ja yrityksiä voidaan joutua lopettamaan. Pidemmällä aikavälillä kaikilla aloilla voi syntyä keskittymiä, mikä johtaa tarjonnan yksipuolistumiseen.

IV. Matkailualan sidosryhmien vaatimukset

Euroopan matkailuala on esittänyt useita toimenpidepyyntöjä. Se korostaa etenkin, että Euroopan ulkopuolisen myynninedistämisen koordinointia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, ja se on pyytänyt komissiota olemaan aktiivinen Euroopan markkinoimisessa turvallisena matkakohteena. Euroopan matkailuala on vedonnut komissioon taatakseen poliittisten toimien kehityksen merkityksellisillä aloilla siten, että matkailualan edut otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon. Läheistä yhteistyötä alan kanssa on ehdotettu, jotta välittömästä kriisistä päästäisiin yli ja tätä tärkeää palvelualaa tuettaisiin (myös taloudellisesti).

Matkailutoiminnan ALV-astetta on vaadittu alennettavaksi ja pk-yrityksille on ehdotettu erityistukia. Tämän lisäksi ammattisidosryhmät pyytävät alentamaan lentokenttäveroja, jotka korkeimmillaan ovat 30 prosenttia halpojen lentolippujen hinnoista. Jos näin ei tehdä, on olemassa riski, että verotulot vähenevät huomattavasti. Sidosryhmien mielestä matkustajien verohelpotukset auttavat lisäämään matkustamista ja elvyttämään lentoyhtiöiden taloutta ilman, että julkisen sektorin tarvitsisi avustaa heikkoja yhtiöitä taloudellisesti. Matkailuala pitää vahinkojen vähentämistoimia tärkeinä tappioiden rajoittamisen kannalta, mukaan luettuina verotulot matkailualalta valtiolle.

EU:n hotelli- ja ravintola-alan sekä matkailualan työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvä komitea on aloittanut keskustelut syyskuun 11. päivän tapahtumien mahdollisista seurauksista. Yksikään työmarkkinaosapuoli ei ole vielä rohjennut ilmaista määrällisesti mahdollisia seurauksia. On odotettavissa, että viranomaisia pyydetään toimeenpanemaan eri EU-toimintatapojen mukaiset soveltamistoimenpiteet koordinoidusti alan auttamiseksi.

V. Päätelmät

Komissio on 10. lokakuuta 2001 antamassaan tiedonannossa Yhdysvalloissa suoritettujen terrori-iskujen seuraukset ilmailualalla [2] tuonut julki poliittisen kantansa. Jotkut siinä ehdotetuista toimenpiteistä vastaavat Euroopan matkailualan vaatimuksiin. Ne koskevat matkustajien turvallisuuden lisäämistä Euroopan unionin laajuinen koordinaatio ja turvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanon valvonta mukaan luettuina. Ne olettavat myös valtioiden kantavan vastuun lisävakuutuskustannuksista ja tuesta lentoyhtiöiden talouden elvyttämiseksi.

[2] KOM(2001) 574 lopullinen.

Tiettyjä markkinasegmenttejä, aloja ja kohteita kohdanneesta välittömästä kriisitilanteesta huolimatta matkailualan pitkän aikavälin kasvua ja kilpailukykyä vaarantavia toimenpiteitä on vältettävä.

Tämän vuoksi Euroopan matkailualalle on kehitettävä keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaava strategia. Tämä sekä Euroopan matkailualan sidosryhmien yhdentymis- ja yhteistyövaatimukset pitäisi saada toteutettua komission tiedonannossa 13. marraskuuta 2001 "Yhteistyöhön perustuva toimintatapa Euroopan matkailun tulevaisuutta varten" [3] esitetyn uuden, yhteistyöhön perustuvan ja matkailualalle suunnatun lähestymistavan avulla. Tässä lähestymistavassa korostetaan kaikkien matkailun sidosryhmien etujen parempaa yhdistämistä yhteisön politiikoissa ja matkailua koskevissa aloitteissa sekä matkailualan ja muiden osapuolten välisen vuoropuhelun parantamista. On ehdotettu, että se pantaisiin toimeen avoimen koordinaation menetelmin.

[3] KOM(2001) 665 lopullinen.

Koska epävarmuus jatkuu, komissio jatkaa matkailualaan kohdistuvien vaikutusten seuraamista ja antaa tilanteesta arvionsa. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden, matkailualan ja muiden sidosryhmien kanssa.