KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE - Yhdysvalloissa suoritettujen terrori-iskujen seuraukset ilmailualalla

1. Johdanto

1. New Yorkissa ja Washingtonissa 11. syyskuuta tehtyjen terrori-iskujen jälkivaikutukset ovat tuntuneet voimakkaina Euroopan lentoliikenteessä. Euroopan unioni ryhtyi välittömiin toimiin ratkaistakseen kiireellisimmät kysymykset ja lisäksi mukauttaakseen voimassa olevia sääntöjä uuden tilanteen edellyttämällä tavalla. Eurooppa-neuvosto neuvotteli 21. syyskuuta 2001 ja liikenneministerien neuvosto 14. syyskuuta 2001 toimenpiteistä lentoliikenteen turvatoimien lujittamiseksi. Näiden lisäksi on ratkaistavana kysymys terrori-iskujen vaikutuksista ilmailualalla vallitsevaan tilanteeseen, joka jo ennestään kaipasi vakauttamista.

2. Komission jäsen Loyola de Palacio tapasi Euroopan lentoyhtiöiden liiton AEA:n edustajat 20. syyskuuta järjestetyssä kokouksessa. De Palacio tunnusti, että lentoyhtiöitä koettelee poikkeuksellinen tilanne, mutta muistutti, ettei komissio voisi hyväksyä toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat jäsenvaltioiden ja lentoyhtiöiden välistä kilpailua vääristävästi, eikä liioin sitä, että valitsevaa tilannetta käytettäisiin tekosyynä tarvittavien rakenneuudistusten lykkäämiselle. Toisaalta hän vahvisti, että tiettyihin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä tällaisen erityistilanteen vuoksi, ja tunnusti olevan legitiimiä, että julkinen valta ottaa vastattavakseen tiettyjen turvatoimenpiteiden lujittamisen.

3. Koska vakuutusyhtiöt ovat korottaneet merkittävästi terroriteoista ja sodasta johtuvien riskien vakuutusmaksuja, osa jäsenvaltioista ilmoitti aikeestaan myöntää kansallisille lentoyhtiöilleen tukea jo terrori-iskuja seuranneen viikon lopulla. Komissio antoi asian välittömästi 22. syyskuuta kokoontuneiden valtiovarainministerien käsiteltäväksi, jotta siihen voitaisiin ottaa kantaa koordinoidusti. Valtiovarainministerit katsoivat, että jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti ottaa vastatakseen näiden riskien kattamisen tai vakuutusmaksujen lisäykset sillä ehdolla, että kyseinen tuki on tiukasti puitesääntöjen mukaista ja että se annetaan tämän tarkistamista varten tiedoksi komissiolle.

4. Samaan aikaan Yhdysvaltojen hallitus vahvisti maan lentoyhtiöiden tueksi tarkoitetun toimenpidepaketin. On syytä tarkistaa, voivatko nämä amerikkalaisille lentoyhtiöille suunnatut tukitoimenpiteet vaikuttaa niihin markkinoihin, joilla valitsee kova kilpailu amerikkalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden välillä. Kyse on pääasiallisesti Atlantin ylitysreiteistä. Toistaiseksi tätä on vaikea arvioida.

5. Tarkastellessaan alan tukitoimenpiteitä yhteisön on huolehdittava siitä, että vältetään kilpailun vääristymät, ja siitä, ettei alan välttämätön rakennemuutos ja vakiinnuttaminen - joka oli käynnissä ennen syyskuun 11. päivän tapahtumia - esty tai joudu kyseenalaiseksi.

2. Alustava arviointi

6. Terrori-iskujen seuraukset ovat tuntuneet ankarina Yhdysvalloissa: terroristien kohteet sijaitsivat Yhdysvaltojen alueella, käytetyt lentokoneet liikennöivät Yhdysvaltojen sisäisessä liikenteessä, Yhdysvallat sulki ilmatilansa useiksi päiviksi ja maan kansalaiset reagoivat välittömästi peruuttamalla suuren osan matkasuunnitelmiaan. Vaikka vaikutukset Euroopan lentoliikenteeseen eivät olleet yhtä välittömiä, eurooppalaiset lentoyhtiöt joutuivat peruuttamaan lentonsa Yhdysvaltoihin samana ajanjaksona ja psykologinen vaikutus tuntuu myös Euroopan kansalaisissa.

2.1. Tilanne Euroopassa

7. Ilmailuala kärsii kroonisesta pääoman puutteesta, markkinoiden sirpaleisuudesta Euroopan tasolla, pahasta velkaantuneisuudesta ja jatkuvista kassavirtaongelmista. Jo todettavissa ollut talouskasvun hidastuminen oli ehtinyt aiheuttaa sektorille todellisia ongelmia. Lisäksi kriisi iskee Euroopan lentoyhtiöihin samaan aikaan, kun ne kärsivät viime vuonna tapahtuneesta kerosiinin hinnan noususta. Jotkin yhtiöistä olivat toteuttamassa rakennemuutossuunnitelmia, mutta tällä saralla oli vielä paljon tehtävää. Kriisi vakavoittaa ongelmia, joista kärsittiin jo ennen terrori-iskuja rakennemuutoksen ollessa jo käynnisssä.

8. Syyskuun 11. päivää seuranneina päivinä kysyntä vähentyi merkittävästi. Tämä tuntui erityisen kipeästi Yhdysvalloissa, missä kysynnän väheneminen oli 75 prosentin luokkaa. Vaikutus on tuntunut myös Atlantin ylitysreiteillä, joilla liikennöi eurooppalaisia yhtiöitä. Euroopassa matkustajamäärät eivät toistaiseksi ole vähentyneet läheskään yhtä jyrkästi, mutta kuitenkin 15-30 prosenttia. Täyttöaste on laskenut erityisesti liityntäyhteyksillä (20-30 %), mikä on vaikuttanut etenkin alueellisiin lentoyhtiöihin.

9. Euroopan lentoyhtiöiden liitto AEA on tehnyt 13 yhtiön otokseen perustuvan ennusteen, jonka mukaan tulojen menetys nousee vuoden loppuun mennessä 3,6 miljardiin euroon. Ennusteen pohjana on arvio, jonka mukaan matkustajamäärä vähenee 7,7 % ja kapasiteetti 4,7 %.

10. AEA:n antamien tietojen mukaan lentoyhtiöt ovat karsineet liikenteestä 108 lentokonetta eli 5,6 % kalustosta, ja 17 000:ta työntekijää (5 %) uhkaa irtisanominen näissä yhtiöissä. Esim. British Airways on ilmoittanut vähentävänsä 5 200 työntekijää niiden 1 800 irtisanomisen lisäksi, jotka yhtiö oli jo suunnitellut toteuttavansa maaliskuuhun 2002 mennessä. Alalla odotetaan lisää henkilöstön vähennyksiä, jotka voivat koskea jopa 30 000-40 000 työntekijää.

11. Jotkin - erityisesti amerikkalaiset - yhtiöt käyttävät tilaisuutta hyväkseen poistaakseen kalustostaan vanhimmat koneet. Lukuisat yhtiöt ovat ilmoittaneet lopettaneensa uuden henkilöstön palkkaamisen, ja muutamat niistä ovat laajalti irtisanoneet henkilöstöään. Alalla odotetaan uusia irtisanomisia, jotka epäilemättä ylittävät laskusuhdanne-ennusteiden pohjalta tehdyt arviot.

12. Myös reittiverkkoihin on tehty muutoksia, eikä kyse ole pelkästään Yhdysvaltoihin vaan myös Lähi-itään ja jopa Euroopan sisäisiin kohteisiin liikennöitävistä reiteistä. Joihinkin - erityisesti harvaliikenteisiin - kohteisiin ei enää liikennöidä lainkaan. Esimerkkinä mainittakoon Lufthansa, joka on lopettanut liikennöinnin pitkillä reiteillä Frankfurtista Rio de Janeiroon ja Bogotaan sekä Berliinistä Washingtoniin ja myös vähentänyt Frankfurtista Washingtoniin ja New Yorkiin liikennöitävien lentojen määrää. Lisäksi Lufthansa on ilmoittanut lopettavansa liikennöinnin Frankfurtista Pariisi-Orlylle ja Valenciaan ja lakkauttavansa reitit Hampuri-Lontoo, Düsseldorf-Moskova ja Dortmund-Kööpenhamina.

13. Näistä toimenpiteistä huolimatta jotkin kustannukset ovat jyrkässä kasvussa, mikä entisestään vaikeuttaa kriisin hoitamista. AEA:n mukaan lisäturvatoimenpiteiden kustannukset voivat nousta 145 miljoonaan euroon. Sama koskee vakuutusmaksuja: vakuutuskulujen kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut, mikä lisää eurooppalaisten lentoyhtiöiden kustannuksia.

14. Lisäksi tulee se, että vallitseva epätietoisuus muodostaa yhtiöille raskaan taakan. Uusien iskujen pelossa vakuutusyhtiöt ilmoittivat aluksi supistavansa vakuutusten kattavuutta huomattavasti nykykäytännöstä. Lentoyhtiöiden osakekurssit laskivat kahdessa viikossa 50 %, mikä ilmentää sijoittajien epäluottamusta ja hankaloittaa yhtiöiden toiminnan rahoitusta. Komissio ei voi tässä vaiheessa antaa tarkkaa arviota kriisin laajuudesta eikä sen vaikutuksista Euroopan ilmailualaan. Se aikoo seurata tilanteen kehittymistä ollakseen valmis reagoimaan ja koordinoimaan jäsenvaltioiden reaktioita niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka se esittää tässä tiedonannossa.

2.2. Tilanne Yhdysvalloissa

15. Verrattaessa lentoyhtiöiden tilannetta Yhdysvalloissa ja Euroopassa on pidettävä mielessä - kuten yhteistä liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa tuodaan esille -, että kukin kolmesta suurimmasta amerikkalaisesta lentoyhtiöstä kuljettaa vuosittain keskimäärin 90 miljoonaa matkustajaa ja kukin Euroopan suurimmista yhtiöistä vain 30-40 miljoonaa (ts. suhde on yhden suhde kolmeen).

16. Amerikkalaiset lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet, että terrori-iskujen vuoksi vuodelle 2001 kirjataan 10 miljardin dollarin tappiot. ATA (Air Transport Association of America) on ilmoittanut noin 100 000 henkilön irtisanomisesta Yhdysvaltain ilmailualalla, ja lentoyhtiöt ovat terrori-iskujen vuoksi varautuneet 18-33 miljardin dollarin tappioihin vuonna 2002.

17. Kongressi vahvisti 21. syyskuuta kiireellisesti sarjan toimenpiteitä osana laajempaa tukiohjelmaa, jonka arvo on enimmillään 18 miljardia dollaria ja joka koostuu mm. seuraavista toimista:

- Myönnetään välittömästi 5 miljardia dollaria suoraa tukea. Tuella korvataan amerikkalaisten yhtiöiden välittömiä tappioita, jotka johtuvat ilmatilan sulkemisesta sekä terrori-iskujen vaikutuksista lentoliikenteeseen välillä 11. syyskuuta 2001 - 31. joulukuuta 2001. Tuki on määrä jakaa suhteessa kullakin yhtiöllä ennen 11. syyskuuta olleeseen kapasiteettiin (matkustajapaikat x reittien pituus maileina).

- Otetaan käyttöön presidentin vahvistamin perustein erityisiä valtion luottojärjestelyjä valtionvarainministeriön tukemina korkotukilainoina tai luottotakauksina yhteensä enimmillään 10 miljardin dollarin edestä.

- Perustetaan lautakunta, joka valvoo edellä mainittujen taloudellisten välineiden käyttöä. Lautakunnan kokoonpano: liikenneministeri tai hänen edustajansa, Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) johtokunnan puheenjohtaja (joka toimii lautakunnan puheenjohtajana), valtiovarainministeri sekä valtion tilintarkastusviraston pääjohtaja (Comptroller General).

- Määritellään korvausperiaatteet. Kunkin lentoyhtiön on näytettävä toteen terrori-iskujen vuoksi kärsimänsä tappiot mm. esittämällä kaikki taloudelliset ja rahoitukseen liittyvät perustelut. Tätä valvovat liikenneministeri ja Comptroller General, jotka voivat suorittaa hakijoille tilintarkastuksia.

- Lentoliikenteen turvatoimiin ja turvallisuuteen varataan 3 miljardia dollaria niistä yhteensä 40 miljardista dollarista, jotka on tarkoitettu uhrien vahingonkorvauksiin.

18. Tuen ehtoina ovat, että tietyn palkkatason ylittävät palkat jäädytetään syyskuun 11. päivään 2003 saakka ja että lentoyhtiöt jatkavat yleishyödyllisten reittien liikennöintiä ("Essential Air Service"). Komissio aikoo tarkistaa, voivatko nämä amerikkalaisille lentoyhtiöille suunnatut tukitoimenpiteet vaikuttaa niihin markkinoihin, joilla valitsee kova kilpailu amerikkalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden välillä. Kyse on pääasiallisesti Atlantin ylitysreiteistä.

3. Vakuutusten erityisongelma

19. Lentoyhtiöt ovat perinteisesti olleet hyvin vakuutettuja lentokoneiden menetyksen varalta ja vastuuvakuutettuja matkustajien ja kolmansien osapuolten vahinkojen varalta. Terrori-iskut ovat paljastaneet ilmailualan haavoittuvuuden aiheuttamalla vahinkoja, joiden laajuus on ylittänyt kaiken ennakoitavissa olevan. Muutamia päiviä iskujen jälkeen vakuutusyhtiöt ilmoittivat peruuttavansa sodan tai terrorismin riskien varalta otetut vastuuvakuutukset tai supistavansa niiden kattavuutta huomattavasti. Tämä sai useat jäsenvaltiot asettamaan kyseenalaiseksi riittävää vakuutussuojaa vaille jääneiden yhtiöiden liikennöintioikeudet. Lisäksi vakuutusyhtiöt ilmoittivat merkittävistä korotuksista niiden vakuutusten maksuihin, joita ne edelleen tarjoavat. Myöhemmin ne ilmoittivat alan muille yrityksille (lentoasemille, maahuolinta- ja lennonvarmistus palveluille jne.) niidenkin vakuutussuojan poistamisesta tai supistamisesta.

20. Kaikki jäsenvaltiot [1] ovat ottaneet käyttöön tilapäisjärjestelyjä taatakseen lentoyhtiöiden vastuuvakuutuksen jatkuvuuden 30 päivän ajan, kunnes vakuutusmarkkinat tarjoavat jälleen riittävän laajaa vakuutussuojaa (ks. erityisesti kohta 5.2 jäljempänä). Nämä toimenpiteet on annettava tiedoksi komissiolle, jotta se voisi tutkia, vastaavatko ne perustamissopimuksen sääntöjä. Jäsenvaltiot ovat parhaillaan ilmoittamassa näitä toimenpiteitä komissiolle, joka tarkastelee niitä valtiontukisääntöjen perusteella.

[1] Ks. liite 1.

21. Komissio tunnustaa vakuutusyhtiöille langenneen huomattavan taloudellisen taakan, mutta sen on tutkittava, onko niiden toiminta sopusoinnussa perustamissopimuksen kilpailusääntöjen kanssa. Tästä syystä komissio on käynnistänyt oma-aloitteisen menettelyn tutkiakseen, ovatko edellytykset, joiden mukaisesti vakuutusmaksujen korotuksista on päätetty, kilpailusääntöjen mukaisia.

22. Lentoyhtiöiden vakuutussuojaa ollaan palauttamassa entiselleen, vaikka taloudelliset ehdot ovat hyvin raskaat. Käytännössä ehdot merkitsevät, että yhtiöiden on maksettava nykyisten vakuutusmaksujen lisäksi lisämaksu, joka on noin 3,10 Yhdysvaltain dollaria / matkustaja ja ilman voittoa. Muilla toimijoilla eli lentoasemilla ja maahuolinta- ja lennonvarmistuspalveluilla ei edelleenkään ole vakuutussuojaa. Tämä tilanne haittaa pahasti lentoliikenteen toimintaa ja uhkaa aiheuttaa vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia häiriöitä. Vakuutusyhtiöiltä ja kansallisilta viranomaisilta saatujen tietojen mukaan toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä mahdollisimman pian vakuutussuojan palauttamiseksi myös näille muille toimijoille, jolloin ne voisivat paremmin selvityä vallitsevasta tilanteesta.

23. Kun otetaan huomioon epävarmuustekijät markkinatilanteeseen paluussa 30 päivän jälkeen sekä Yhdysvaltojen toimenpiteet, jotka takaavat vakuutussuojan 180 päiväksi, on vaikea kuvitella, että valtioiden takuudet vakuutussuojalle voisivat lakata ensimmäisten 30 päivän jälkeen. Kriisi on osoittanut, että vastaavat tapahtumat voisivat tulevaisuudessa uudelleen johtaa siihen, että ilmailualan vakuutusuoja katkeaa. Jäsenvaltiot ovat pyytäneet komissiota laatimaan suuntaviivat, joita noudattaen tällaisessa tilanteessa voidaan taata toimenpiteiden tehokkuus ja johdonmukaisuus. Jotta tasapuoliset kilpailuedellytykset säilyisivät yhteisön ulkopuolisten maiden lentoyhtiöiden kanssa ja jotta vältettäisiin jäsenvaltioiden epäyhtenäinen reagointi, komissio katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi tarkistettava, että yhteisön ulkopuolisten maiden lentoyhtiöillä on todistettavasti Euroopan siviili-ilmailukonferenssin ECAC:in suosituksiin perustuva vähimmäissuoja riskien varalta. Jos tällaista suojaa ei ole, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukaisiin koordinoituihin toimenpiteisiin mm. peruuttamalla liikennöintioikeudet ja kieltämällä ylilennot yhteisön kansainvälisiä velvoitteita noudattaen.

4. Turvatoimenpiteet

24. Eurooppa-neuvosto pyysi 21. syyskuuta pitämässään ylimääräisessä kokouksessa liikenneministerien neuvostolta toimenpiteitä, jotka koskevat aseiden luokitusta, miehistön teknistä koulutusta, ruumaan menevän matkatavaran tarkastusta ja seurantaa, ohjaamoon pääsyn suojaamista ja jäsenvaltioiden soveltamien turvatoimien laadunvalvontaa.

25. Komissio on jo antanut neuvostolle seuraavat ehdotukset, joiden pohjalta se voi vahvistaa joitain näistä toimenpiteistä:

- teknisten sääntöjen (JAR-OPS) ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun asetuksen muutosehdotus [2], joka mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet ohjaamojen ovien vahvistamiseksi,

[2] KOM(2000) 121 lopullinen, 24.3.2000 COD (2000/0069).

- poikkeamien ilmoittamista siviili-ilmailun alalla koskeva direktiiviehdotus [3], joka mahdollistaa mm. turvatoimenpiteiden noudattamisen valvonnan,

[3] KOM(2000) 847 lopullinen, 19.12.2000, COD (2000/0343) ja muutettu ehdotus KOM(2001) 532, 25.9.2001.

- matkustamomiehistöä koskevia turvallisuusvaatimuksia ja ammatillisen pätevyyden todistamista siviili-ilmailun alalla koskeva komission ehdotus [4], joka mahdollistaa henkilöstön koulutuksen yhdenmukaistamisen. Neuvoston odotetaan vahvistavan 15. lokakuuta yhteisen kannan tähän ehdotukseen.

[4] KOM(1997) 382 lopullinen, 22.7.1997, ja muutettu ehdotus KOM(1999) 68 lopullinen, 5.3.1999.

26. Lisäksi komissio ehdottaa asetusta yhteisten sääntöjen vahvistamiseksi siviili-ilmailun turvaamisessa. Asetuksen myötä voitaisiin vahvistaa yhteiset säännöt matkatavaroiden ja matkustajien tarkastusta varten ja järjestää yhteisten sääntöjen noudattamisen seuranta. Heti perään komissio ehdotti jäsenvaltioille lentoasemilla tehtävien tarkastuskäyntien järjestämistä vahvistaen näin Euroopan siviili-ilmailukonferenssin ECAC:in muutama kuukausi sitten tekemää aloitetta. Neuvoston asettama tilapäinen työryhmä antaa liikenneministerien neuvostolle 15.-16. lokakuuta alustavan raportin, jonka pohjalta ECAC:n antamia suosituksia voidaan lujittaa. Samaan aikaan huolehditaan koordinoinnista ammattijärjestöjen kanssa sekä siviili-ilmailun alakohtaisessa neuvottelukomiteassa.

27. Perinteisesti ilmailuala on itse vastannut suurelta osin turvatoimien kustannuksista. Jos julkinen valta lujittaa tiettyjä turvatoimia johtuen hyökkäyksistä, jotka on suunnattu koko yhteiskuntaa eikä lentoliikenteessä toimivia vastaan, komissio katsoo, että julkisen vallan on otettava vastatakseen niiden kustannuksista. On itsestään selvää, että jos tiettyjä toimenpiteitä tehdään suoraan pakollisiksi lentoyhtiöille ja muille alan toimijoille, kuten lentoasemille ja maahuolinta- ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille, niiden rahoittaminen valtiovallan toimesta ei saa johtaa perustamissopimuksen vastaisiin toimintatukiin.

5. Valtiontukisääntöjen soveltaminen

28. Tarkastellessaan, ovatko valtion tukitoimenpiteet perustamissopimuksen mukaisia, komissio suhtautuu myönteisimmin toimenpiteisiin, jotka ovat vähiten omiaan synnyttämään kilpailun vääristymiä yhteisön lentoyhtiöiden välillä eli jotka ovat sovellettavissa yhdenmukaisesti kaikkiin lentoyhtiöihin yhteisössä. Lentoyhtiöt ovat itsekin pyytäneet, että niiden pyytämät tuet eivät vääristäisi kilpailuolosuhteita, ja suosivat tästä syytä toimenpiteiden toteuttamista yhteisön tasolla.

29. Komissio painottaa tässä yhteydessä, että syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat eivät saa asettaa kyseenalaiseksi politiikkaa, jota komissio soveltaa valtion myöntämään rakennemuutostukeen ja joka perustuu erityisesti tuen ainutkertaisuuden ("one time, last time") periaatteeseen. On vältettävä se, että syyskuun 11. päivän tapahtumia käytetään tekosyynä voimassa olevien rakennemuutostukia koskevien puitesääntöjen kiertämiselle pyrittäessä ratkaisemaan niitä vakavia ongelmia, joiden kanssa jotkin rakenneuudistuksessa olevat yhteisön lentoyhtiöt ovat kamppailleet jo kuukausia tai vuosia.

30. Komissio palauttaa mieleen, että kaikki jäsenvaltioiden vahvistamat valtiontuet on ilmoitettava komissiolle, jotta se voisi arvioida niiden vaikutukset ajoissa ja antaa lausunnon niiden yhdenmukaisuudesta perustamissopimuksen kanssa. Myös Liègessä 22. syyskuuta 2001 epävirallisesti kokoontunut Ecofin-neuvosto palautti mieleen tämän velvoitteen.

31. Persianlahden kriisin aikana komissio vahvisti kolmeksi kuukaudeksi joukon toimenpiteitä, joilla oli määrä auttaa lentoyhtiöitä selviytymään vaikeuksista lyhyellä aikavälillä. Komissio mm. ilmoitti aikeestaan suhtautua myönteisesti tietynlaisiin valtiontukiin, joiden tarkoituksena on korvata turvatoimien ja vakuutusten aiheuttamia lisäkustannuksia, lykätä osittain lennonvarmistusmaksujen perimistä sekä hyväksyä - lentoliikenteeseen sovellettavien kilpailusääntöjen mukaisesti - joitakin lentoyhtiöiden välisiä sopimuksia, jotka koskivat kapasiteetin vähentämistä, yhteisiä toimintoja sekä tulo- ja lähtöaikojen jakamista lentoasemilla. Ala reagoi tilanteeseen hyvin, ja liikenne palasi normaaliksi pian jälkeenpäin. Tämän jälkeen alan sääntelyjärjestelmä on muuttunut. Lentoliikenteen markkinoilla vallitsevat nyt olosuhteet, joiden periaatteena on vapaa pääsy markkinoille ja joissa liikenteenharjoittajat voivat kehittää toimintaansa kilpailullisesti, mukauttaa toimintansa, kapasiteettinsa ja aikataulunsa kysyntään aiempaa paremmin ja myös selviytyä paremmin kriiseistä.

32. Ylimääräisen liikenneneuvoston 14. syyskuuta asettama tilapäinen työryhmä on kokoontunut kolme kertaa 25. syyskuuta sekä 2. ja 5. lokakuuta ja koonnut tietoja pääasiallisista tukitoimenpiteistä, joilla on tarkoitus kompensoida yhtäältä vakuutuskustannusten nousua ja toisaalta tiukemmista turvavaatimuksista johtuvia lisäkustannuksia. Työryhmän kokoamista tiedoista käy ilmi myös, että kilpailu on vaarassa vääristyä niiden tukien vuoksi, jotka amerikkalaisille lentoyhtiöille on myönnetty korvaukseksi tulonmenetyksistä, jotka aiheutuivat niille lentoliikenteen ollessa pysähdyksissä Yhdysvalloissa.

33. Koska toimintatuki on periaatteessa kielletty, komissio katsoo, että perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan määräyksiä voidaan soveltaa vaikeuksiin, joiden kanssa lentoyhtiöt tällä hetkellä kamppailevat. Kun otetaan huomioon 11. päivän 2001 tapahtumien odottamaton luonne, uhrien lukumäärä, vahinkojen laajuus ja vaikutukset maailmantalouteen, niitä voidaan komission mielestä pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina poikkeuksellisina tapahtumina. Tilapäiset tukitoimenpiteet, joita jäsenvaltiot toteuttavat lentoyhtiöiden hyväksi, eivät saa kuitenkaan johtaa kärsittyjen vahinkojen ylikorvaamiseen.

34. Tässä vaiheessa komissio katsoo, että perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan määräyksiä voidaan soveltaa kahdentyyppisiin vahinkoihin, joita syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat ovat aiheuttaneet.

5.1. Toimenpiteet niiden kustannusten korvaamiseksi, jotka aiheutuvat lentoyhtiöille Yhdysvaltojen ilmatilan sulkemisesta neljäksi päiväksi

35. Komissio katsoo, että Yhdysvaltojen ilmatilan sulkemisesta 11.-14. syyskuuta 2001 suoraan aiheutuneet kustannukset ovat välitön seuraus syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumista. Jäsenvaltiot voivat näin ollen kompensoida näitä kustannuksia perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:

- Korvaus maksetaan syrjimättömästi jäsenvaltion kaikille lentoyhtiöille.

- Korvaus koskee vain 11.-14. syyskuuta 2001 toteutuneita kustannuksia, jotka johtuvat Yhdysvaltain viranomaisten määräämästä lentoliikenteen keskeyttämisestä.

- Korvauksen määrä lasketaan täsmällisesti ja objektiivisesti vertaamalla kunkin lentoyhtiön kyseisten neljän päivän aikana rekisteröimää liikennettä saman lentoyhtiön edellisviikon aikana rekisteröimään liikenteeseen ja korjaamalla näin saatu tulos vastaavan ajanjakson aikana vuonna 2000 tapahtuneen kehityksen mukaan. Korvauksen enimmäismäärä, jossa on otettava huomioon sekä toteutuneet kustannukset että vältetyt kustannukset, on yhtä suuri kuin kyseisten neljän päivän aikana asianmukaisesti todettu tulojen menetys. Määrä on joka tapauksessa vähemmän kuin 4/365 yhtiön liikevaihdosta.

36. Amerikkalaisille lentoyhtiöille myönnetyn suoran tuen mahdollisesti aiheuttamiin kilpailuvääristymiin ei voida puuttua, koska yhteisön ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita ei säännellä sopimuksen puitteissa. Jäsenvaltiot ovat asettaneet etusijalle kahdenväliset sopimukset, minkä vuoksi niillä ei ole kollektiivista toimintamahdollisuutta. Komissio katsoo vuonna 1994 vahvistettujen ilmailualan valtiontukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti, että jos yhteisön ulkopuolisten maiden myöntämän valtiontuen turvin on mahdollista tarjota hyvin halpoja hintoja, kyseisiä käytäntöjä on tarkasteltava yhteisön ulkopolitiikan yhteydessä. Siltä varalta, että todetaan harjoitetun saalistushinnoittelupolitiikkaa, komissio pidättää itselleen oikeuden antaa ehdotuksia kompensoidakseen vahinkoja, joita yhteisön lentoyhtiöt ovat vaarassa kärsiä. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa hyvän toimintatavan säännöstön vahvistamista tässä asiassa Yhdysvaltojen kanssa.

5.2. Vakuutuskulujen lisäyksistä vastattavaksi ottaminen

37. Syyskuun 22. päivänä kokoontunut Ecofin-neuvosto keskusteli kiireellisistä toimenpiteistä, joihin jäsenvaltiot voisivat ryhtyä, jotta lentoyhtiöt selviytyisivät tulevina kuukausina vakuutuskulujen lisäyksistä tietyin edellytyksin. Ecofin-neuvosto teki erityisesti seuraavat päätelmät:

- Tuella on pelkästään korjattava vakuutusmarkkinoiden häiriö, jotta varmistettaisiin vakuutussuoja kolmansien osapuolten kärsimille terrori- tai sotateoista johtuville vahingoille.

- Kansallisten viranomaisten on laskutettava kohtuullinen maksu, jonka on mahdollisuuksien mukaan ilmennettävä niitä riskejä, joille käyttöönotettavat järjestelyt antavat vakuutussuojan. Tämä ehdon soveltamista voidaan kuitenkin lykätä lyhyellä aikavälillä.

- Järjestelyt otetaan käyttöön yhden kuukauden ajaksi, ja samalla jatketaan työtä pysyvämmän ratkaisun löytämiseksi ja sen edistämiseksi, että vakuutusyhtiöt palaavat markkinoille mahdollisimman pian.

Lisäksi Ecofin-neuvosto muistutti velvoitteesta ilmoittaa nämä toimenpiteet komissiolle, jotta se voisi tarkistaa niiden yhdenmukaisuuden valtiontukisääntöjen kanssa.

38. Päätöksissä, jotka komissio tekee sille ilmoitetuista toimenpiteistä valtiontukisääntöjen mukaisesti, otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat ja erityisesti se, täyttävätkö kyseiset julkiset tuet seuraavat ehdot:

- sovelletaanko niitä ilman rajoituksia ja yhdenmukaisesti kaikkiin saman jäsenvaltion lentoyhtiöihin,

- rajoittuuko niiden kesto yhteen kuukauteen,

- onko niiden yksinomaisena tarkoituksena kompensoida syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumista johtuvia vakuutuskulujen lisäyksiä ja ovatko ne sellaisia, etteivät ne millään tavalla aseta lentoyhtiöitä parempaan tilanteeseen kuin missä ne olivat ennen 11. syyskuuta 2001.

39. Vakuutusmarkkinoiden tilanteen kehitys ei anna juurikaan aihetta olettaa, että näiden tukitoimenpiteiden soveltaminen voidaan lopettaa ensimmäisen kuukauden kuluttua. Komissio kuitenkin katsoo, että vakuutusyhtiöillä ei ole syytä peruuttaa vakuutussuojaa muilta ilmailualan toimijoilta, kuten lentoasemilta ja maahuolinta- ja lennonvarmistuspalveluilta; näihin toimintoihin liittyvät riskit eivät ole samanluonteisia kuin syyskuun 11. päivän itsemurhaiskuja seuranneet riskit.

40. Jos tilanne jatkuu entisenkaltaisena ensimmäisten 30 päivän jakson jälkeen, jäsenvaltio voi päättää vakuutusyhtiöille myönnettävän lisätakauksen jatkamisesta tai asettua suoraan vakuutusyhtiöiden paikalle ja ottaa vastatakseen riskeistä välittömästi. Jäsenvaltioiden on kaikissa tapauksissa noudatettava yhteisiä suuntaviivoja seuraavien seikkojen suhteen:

- kesto,

- vakuutussuojan taso,

- vakuutusmaksujen vahvistamismenetelmät,

- vakuutussuojaa nauttivat toimijat,

- yhteisön ulkopuolisten maiden kohtelu.

Komissio tutkii sille tässä yhteydessä ilmoitetut julkiset tuet 87 artiklan 2 kohdan b alakohtaan nojautuen ja sen perusteella, miten me noudattavat edellä mainittuja periaatteita. Lisäksi tämän lisävakuutussuojan kustannusten on lakattava viimeistään 31. joulukuuta 2001, ja ne on siirrettävä lentoyhtiöille siten, että palautetaan tasapuoliset kilpailuedellytykset yhteisön lentoyhtiöiden välille.

41. Vallitseva kriisi on tuonut esiin, että vastaavat tapahtumat voisivat tulevaisuudessa johtaa uudelleen siihen, että ilmailualan toimijoiden vakuutusuoja katkeaa. Jäsenvaltiot ovat pyytäneet komissiota laatimaan suuntaviivat, joita noudattaen tällaisessa tilanteessa voidaan taata toimenpiteiden tehokkuus ja johdonmukaisuus. Mahdollisina vaihtoehtoina voidaan tarkastella erityisen keskinäisen rahaston perustamista riskien varalta, jotta voitaisiin välttää kansallisten toimenpiteiden kustannukset, kun haaste on yhteinen. Toisena vaihtoehtona voidaan tarkastella sitä mahdollisuutta, että lentoyhtiöt itse perustaisivat vakuutusrahastoja, joiden nimenomaisena tarkoituksena on lentoliikenteeseen liittyvien riskien kattaminen. Myös korvausrahasto voisi olla yksi vaihtoehto. Lisäksi komissio esittää liikennelupien myöntämisen yhteydessä vaadittavien vakuutusmäärien ja -ehtojen yhdenmukaistamista (neuvoston asetus 2407/92) ja aikoo antaa tätä koskevia ehdotuksia.

6. Yhteisön muut toimenpiteet

42. Komission tehtävänä on valvoa kilpailusääntöjen soveltamista sekä tulo- ja lähtöaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen soveltamista. Kysynnän laskun vaikutukset on syytä arvioida tarkastellen näitä sääntöjä.

6.1. Tulo- ja lähtöajat

43. Tulo- ja lähtöaikojen jakamista koskevan asetuksen (neuvoston asetus 95/93) lähtökohtana on tilanne kulloisenkin koordinointikauden aikana. Niinpä asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan lentoliikenteen harjoittajalla ei ole oikeutta samaan tulo- ja lähtöaikojen sarjaan seuraavalla vastaavalla kaudella, ellei se voi osoittaa koordinaattorille käyttäneensä tämän luvalla vähintään 80 prosenttia näistä kyseessä olevalle ajanjaksolle jaetuista tulo- ja lähtöajoista.

44. Asetuksessa otetaan kuitenkin huomioon, että poikkeukselliset - ennalta-arvaamattomat ja väistämättömät - ja lentoliikenteen harjoittajasta riippumattomat olosuhteet voivat vaikuttaa tulo- ja lähtöaikojen käyttöön. Asetuksen 10 artiklan 5 kohdan a ja e alakohdan nojalla liikenteenharjoittajat voivat vedota vallitseviin olosuhteisiin - kuten lentokoneille määrättyyn lentokieltoon, lentoaseman tai ilmatilan sulkemiseen taikka lentojen sarjan keskeytykseen, joka johtuu näihin vuoroihin kohdistuvista tahallisista toimista, joiden vuoksi toimintaa on käytännössä tai teknisesti mahdotonta harjoittaa - ollakseen menettämättä aikaisempiin oikeuksiinsa ("periytyviin oikeuksiin") perustuvia tulo- ja lähtöaikojaan kuluvan kauden ja seuraavan vastaavan kauden aikana.

45. Komissio katsoo, että Yhdysvaltain ilmatilan sulkeminen 11.-14. syyskuuta sekä tätä seuranneet muutokset liikenteessä (liikenteen keskeyttäminen, vuorojen vähentäminen) ovat poikkeuksellisia olosuhteita, joilla on kielteinen vaikutus lentoyhtiöiden Atlantin ylitysreitteihin ja kyseisen reittiverkon yhdysliikenteeseen yhteisön sisällä. Se katsoo, että koordinaattorien tulisi tulkita edellä mainittuja asetuksen säännöksiä siten, että taataan, etteivät lentoyhtiöt menetä terrori-iskujen seurausten vuoksi käyttämättä jääneitä tulo- ja lähtöaikojaan.

Liikenteenharjoittajien tulisi näin ollen voida säilyttää periytyviin oikeuksiinsa perustuvat tulo- ja lähtöaikansa seuraavana koordinointikautena kesällä 2002. Koordinaattorit voivat jakaa kuluvalla kaudella käyttämättä jäävät tulo- ja lähtöajat uudelleen loppukauden ajaksi väliaikaisina tulo- ja lähtöaikoina, jolloin muut liikenteenharjoittajat saavat käyttää niitä saamatta kuitenkaan periytyviä oikeuksia.

46. Jos vallitseva tilanne jatkuu ja vaikuttaa merkittävästi 26. lokakuuta alkavaan talvikauteen 2001-2002, komissio tutkii lentoyhtiöiden tällöin esittämin perustein, pitääkö sen jatkaa järjestelmän voimassaoloa.

6.2. Aikataulujen ja kapasiteetin koordinointi

47. Vallitsevasta kriisistä johtuva kysynnän jyrkkä lasku ja kustannusten nousu voivat johtaa siihen, että lentoyhtiöt supistavat tuntuvasti kapasiteettiaan, reittiyhteyksiensä määrää ja vuorojaan joillakin reiteillä. Tämän vuoksi voidaan kysyä, onko vallitsevalla tilanteella vaikutusta siihen, miten kilpailusääntöjä sovelletaan lentoyhtiöihin.

48. Komissio painottaa, että kilpailusääntöjen soveltamisessa voidaan ottaa huomioon markkinoiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset, jotka johtuvat ennakoimattomista tapahtumista tai normaaleista suhdannevaihteluista. Lisäksi lentoyhtiöillä on milloin tahansa vapaus supistaa kapasiteettiaan, muuttaa aikataulujaan tai lopettaa osa palveluistaan. Ne voivat tietyissä olosuhteissa myös sopia toimintatavoista keskenään.

49. Tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä tarpeelliselta vahvistaa tilapäisiä sääntelytoimenpiteitä, kuten ryhmäpoikkeusta. Tällä hetkellä sovellettavat säännöt [5] sallivat tietyt koordinointimuodot - kuten tulo- ja lähtöaikoja ja matkustajamaksuja koskevat neuvottelut - yhtiöidenvälisten yhteyksien edistämiseksi. Aikataulujen ja kapasiteetin koordinointia tapahtuu jo alliansseissa. Joka tapauksessa muihin, spesifisempiin yhteistyömuotoihin voidaan soveltaa yksittäispoikkeusta perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan nojalla, jos niiden hyödyt painavat vaa'assa enemmän kuin niiden kilpailua rajoittavat vaikutukset. Komissio aikookin omaksua myönteisen asenteen esim. kapasiteetin koordinointia koskeviin sopimuksiin, joiden yksinomaisena tarkoituksena on ylläpitää säännöllistä liikennettä vähemmän liikennöidyillä reiteillä tai harvaliikenteisinä vuorokaudenaikoina.

[5] Komission asetus 1617/93, annettu 25. kesäkuuta 1993, perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta aikataulujen yhteistä suunnittelua ja yhteensovittamista, yhteisen lentoliikenteen harjoittamista, neuvotteluja säännöllisen lentoliikenteen matkustaja- ja rahtimaksuista sekä lähtö- ja saapumisaikojen jakamista lentoasemilla koskevien sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna 29. kesäkuuta 2001 annetulla komission asetuksella 1324/2001.

7. Ilmailualan ja yhteisön reagointimahdollisuudet

7.1. Ilmailualan lujittaminen

50. Euroopan lentoliikennemarkkinat ovat edelleen hajanaiset huolimatta jo käynnissä olevista lujittamistoimista. Alan ja markkinoiden pirstaleisuuden seuraukset näkyvät konkreettisesti siinä, että Euroopan lentoyhtiöt ja niiden asiakkaat eivät pääse hyötymään sisämarkkinoiden kaikista mahdollisuuksista. Maailmanlaajuisesti monet eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat pieniä kansainvälisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Jotkin yhtiöt ovat vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja voivat jatkaa toimintaansa vain kumppanien kanssa. Yhteisön vaikutusvalta on rajoitettu, koska yritysosapuolten välillä tai kansainvälisissä neuvotteluissa ei omaksuta yhteistä lähestymistapaa. Tämän vuoksi on jatkettava ja vauhditettava toimia, joiden tavoitteena on yhteisön lentoyhtiöiden rakenneuudistus ja lujittaminen. Tämä edellyttää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun voimistamista.

7.2. Johdonmukainen politiikka yhteisön ulkopuolisiin maihin nähden

51. On myös tärkeää käsitellä omistajuuteen ja määräysvaltaan liittyvää kysymystä: omistajuutta ja määräysvaltaa koskevat perinteiset säännöt asettavat lentoyhtiöille kahdenvälisissä sopimuksissa rajoitteita, jotka vaikeuttavat fuusioita ja yritysostoja. Komissio toteaa, että tältä osin on tärkeää luoda mahdollisimman nopeasti dynaaminen ja johdonmukainen ulkosuhdepolitiikka.

52. Vallitseva kriisi osoittaa, että on viipymättä tarpeen ottaa huomioon kehitys Pohjois-Amerikassa, koordinoida toimintaa Yhdysvaltain viranomaisten kanssa ja taata tasapuoliset kilpailuedellytykset Atlantin ylitysliikenteessä. Tähän tähtäävässä sopimuksessa tulisi myös määrätä kriisijärjestelyistä ja taata, ettei kumpikaan osapuoli voisi ryhtyä yksipuolisiin toimenpiteisiin, jotka voisivat haitata tarpeettomasti toisen osapuolen etuja. Edellyttäen, että neuvosto vahvistaa neuvotteluohjeet, EY:n ja USA:n välinen sopimus voitaisiin neuvotella nopeasti ja luoda näin tarvittavat puitteet ja rakenteet, joissa kummankin osapuolen lentoyhtiöille voidaan taata vakaat, luotettavat ja kilpailulliset toimintaolot.

53. Yleisemmin todettakoon, että ICAO:n roolia tulisi vahvistaa myös turvatoimien alalla - kuten sitä on jo vahvistettu teknisen turvallisuuden alalla - sen takaamiseksi, että Euroopan lentoasemille saapuvat ja yhteisön ilmatilaa käyttävät lentokoneet täyttävät vähimmäissäännöt. Tapahtuneiden kaltaisten uudentyyppisten terrori-iskujen torjumiseksi on lisäksi tarpeen, että sääntöjen noudattamista valvotaan kansainvälisten lentojen lisäksi myös kotimaanlennoilla.

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan myös vakuutuksissa: terrorismi- ja sotariskeihin liittyvän vakuutussuojan puuttuessa yhteisön on ryhdyttävä toimenpiteisiin kieltääkseen pääsyn lentoasemilleen ja ilmatilaansa. Ottaen huomioon näiden toimenpiteiden vaikutukset mm. kehitysmaihin komissio aikoo ottaa käyttöön yhteisön tekemien sopimusten puitteissa sallitut varat antaakseen tarvittavaa avustusta.

Komissio on mm. sitä mieltä, että WTO:n tulisi käsitellä ilmailualan kysymyksiä nykyistä laajemmin.

7.3. Yhtenäinen ilmatila

54. Lentoyhtiöt ovat painottaneet tarvetta luoda nopeasti yhtenäinen eurooppalainen ilmatila mm. lentoliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Komissio on lentoyhtiöiden kanssa samaa mieltä, sillä hanke vaikuttaisi alan turvallisuuteen ja kilpailukykyyn. Tarvittavat ehdotukset on jo tehty. Komissio on vedonnut jäsenvaltioihin hankkeen viemiseksi eteenpäin ja panee merkille sopimuksen, joka on tehty lainsäädännön soveltamisesta Gibraltarin lentoasemaan. Jotta tämä keskeisen tärkeä hanke voitaisiin toteuttaa vuonna 2004, Euroopan komissio aikoo esittää laajan säädösehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on vähentää ilmatilan organisoinnista johtuvia kustannuksia ja tehostaa yhteistyötä ilmatilan turvallisuuden takaamiseksi.

8. Päätelmät

55. Komissio katsoo, että syyskuun 11. päivän terrori-iskujen luoma tilanne oikeuttaa vahvistamaan kiireellisiä toimenpiteitä voimassa olevien sääntöjen ja politiikkojen mukaisesti.

- Komissio aikoo tarkastella myönteisesti valtiontukisääntöjen mukaisesti ja esitettyjen kriteerien perusteella toimenpiteitä niiden tappioiden kompensoimiseksi, jotka aiheutuivat lentoyhtiöille niiden neljän päivän aikana, jolloin Yhdysvaltain ilmatila oli suljettuna, ja jotka suoraan liittyvät siihen.

- Komissio tarkastelee valtiontukisääntöjen mukaisesti ja esitettyjen kriteerien perusteella

a) sitä, että vakuutuskustannusten lisäykset otettaisiin vastattavaksi enintään yhden kuukauden ajaksi,

b) jäsenvaltioiden myöntämän tuen tilapäistä jatkamista kuluvan vuoden loppuun, jos tällaisen tuen tarve on edelleen olemassa ja jos se ei aseta lentoyhtiöitä suosiollisempaan asemaan kuin missä ne olivat ennen vakuutusuojan poistamista.

- Turvatoimien osalta

komissio katsoo, että julkisen vallan on vastattava tiettyjen turvatoimien lujittamisesta.

- Lentoyhtiöihin sovellettavien kilpailusääntöjen osalta

komissio tutkii tapauskohtaisesti, täyttyvätkö ehdot, joiden nojalla voidaan myöntää perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukainen poikkeus. Komissio aikoo omaksua myönteisen asenteen kapasiteetin koordinointia koskeviin sopimuksiin, joiden tarkoituksena on ylläpitää säännöllistä liikennettä vähemmän liikennöidyillä reiteillä tai koordinoida aikatauluja harvaliikenteisten vuorokaudenaikojen osalta.

- Tulo- ja lähtöaikojen osalta

komissio katsoo, että lentoyhtiöt voivat säilyttää tulo- ja lähtöaikansa periytyvien oikeuksiensa nojalla yhteisön lentoasemilla kesäkaudella 2002. Jos vallitseva tilanne jatkuu 26. lokakuuta alkavalla talvikaudella 2001-2002, komissio tutkii, onko sen otettava käyttöön toimenpiteitä talvikautta 2002-2003 varten.

- Suhteet yhteisön ulkopuolisiin maihin:

Siltä varalta, että todetaan harjoitetun saalistushinnoittelupolitiikkaa, komissio pidättää itselleen oikeuden antaa ehdotuksia kompensoidakseen vahinkoja, joita yhteisön lentoyhtiöt ovat vaarassa kärsiä. Komissio aikoo ehdottaa hyvän toimintatavan säännöstön vahvistamista Yhdysvaltain viranomaisten kanssa sen välttämiseksi, että amerikkalaisten lentoyhtiöiden saamat tuet vääristävät kilpailua.

Komissio muistuttaa olleensa aina sillä kannalla, että lentoliikennettä koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa käsiteltävät asiat kuuluvat yhteisön toimivaltaan. Erityisesti transatlanttisten suhteiden osalta komissio katsoo, että neuvoston tulisi mahdollisimman pian antaa hyväksyntänsä käsittelyssä olevalle valtuutukselle neuvotella sopimus Yhdysvaltojen kanssa, jotta voitaisiin luoda tarvittavat puitteet ja rakenteet, joissa kummankin osapuolen lentoyhtiöille voidaan taata vakaat, luotettavat ja kilpailulliset toimintaolot. Tämä mahdollistaisi yritysten sääntelyjärjestelmän ja erityisesti omistajuussääntöjen mukauttamisen.

Tällaisen sopimuksen puuttuessa ja kunnes neuvotteluvaltuutus saadaan jäsenvaltioiden tehtävänä on toimia kahdenvälisten sopimusten perusteella siten, että käytäntö on yhteisön tasolla ainakin jossakin määrin koordinoitua.

56. Lisäksi komissio tarkastelee

a) vakuutusriskien "keskinäistämistä" Euroopan tasolla,

b) liikennelupien myöntämisen yhteydessä vaadittavien vakuutusmäärien ja -ehtojen tarkistamista (neuvoston asetus 2407/92) yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

57. Komissio seuraa edelleen tarkasti tilanteen kehittymistä ilmailualalla ja ryhtyy nopeasti toimenpiteisiin, jos tilanne pahenee.

Komissio pidättää itselleen oikeuden tarkastella uudelleen tässä tiedonannossa vahvistettuja tai ilmoitettuja toimenpiteitä sen mukaan, miten vallitseva tilanne kehittyy.

Lisäksi komissio aikoo keskustella tehtävistä johtopäätöksistä kaikkien alan toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

58. Neuvoston ja Euroopan parlamentin tehtävänä on vahvistaa tilanteen edellyttämät turvatoimenpiteet, kun ne ovat käsitelleet annetut ehdotukset. Komissio pyytää näitä kahta toimielintä käsittelemään ensisijaisena sen ehdotusta, joka koskee yhteisiä sääntöjä lentoliikenteen turvaamisessa.

LIITE

Jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat toimenpiteet vakuutuskulujen lisäysten kattamiseksi

>TAULUKON PAIKKA>