Komission ja Euroopan investointipankin kertomus neuvostolle - EIR: n omista varoista rahoitettu pääomasijoitustoiminta

1. Tarkoitus

Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) toimittavat täten neuvostolle kertomuksen Euroopan investointirahaston (EIR) omista varoista rahoitetusta pääomasijoitustoiminnasta. Neuvosto on pyytänyt 21. toukokuuta 1996 antamassaan julistuksessa, että sille toimitetaan tällainen kertomus ennen kuin rahaston omista varoista rahoitetut pääomasijoitukset nousevat 20 prosenttiin sen omista varoista (maksettu pääoma ja jakamaton voitto).

2. Johdanto

Euroopan investointirahasto perustettiin vuonna 1994 julkisen ja yksityisen tahon yhteisyrityksenä, ja sen osakkaina ovat EIP, Euroopan yhteisö, jota edustaa Euroopan komissio, ja joukko rahoituslaitoksia, jotka edustavat kaikkia EU:n jäsenvaltioita. EIR:n toiminta keskitettiin kahteen yhteisön kannalta merkittävään kohdealueeseen: Euroopan laajuiset verkot (TEN) ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset). Rahasto antoi lainatakauksia kelpoisuusehdot täyttäville hankkeille näillä kahdella alalla. Vuonna 1996 rahasto sai myös luvan harjoittaa omiin varoihinsa perustuvaa pääomasijoitustoimintaa pk-yritysten hyväksi. Tähän toimintaan rahasto voi käyttää enintään 30 prosenttia omia varojaan. Taseensa ulkopuolella EIR:n hallinnassa on komission ja EIP:n varoja. Hallinnassa olevilla varoilla rahoitetaan huomattavia pk-yrityksiä tukevia riskipääoma- ja takausjärjestelyjä.

Kun neuvosto hyväksyi vuonna 1996 rahaston omista varoista tehtävät pääomasijoitukset, se antoi samassa yhteydessä seuraavan julistuksen: "Ennen kuin komissio puoltaa pääomasijoituksia, jotka ylittävät 20 prosenttia rahaston omista varoista, komissio laatii pankin kanssa aikaisintaan vuonna 1998 yhteisen kertomuksen näistä kysymyksistä. Tässä kertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan pääomasijoitusten siihenastista onnistumista ja analysoidaan, onko asianmukaista laajentaa rahaston pääomaosuuksien käyttömahdollisuuksia EIR:n yleiskokouksessa vahvistetun 30 prosentin ylärajan puitteissa ja miten se voitaisiin toteuttaa. Neuvosto tarkastelee kertomusta."

Maaliskuussa 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotettiin lisäämään tukea pk-toimintaa edistäville riskipääoma-aloitteille. EIR:n osakkeenomistajat hyväksyivät päätelmien perusteella kesäkuussa 2000 EIR:n uudistuksen, jonka tarkoituksena on tehdä EIF:stä pk-yrityksille suunnatun yhteisön politiikan keskeinen väline. Rahasto toimii nyt riskipääoma- ja takausinstrumentein, jotka ovat peräisin sen omista varoista tai jotka ovat sen käytössä EIP:n tai Euroopan yhteisön sille myöntämien valtuutusten perusteella.

Lissabonin huippukokouksen jälkeen ja Ecofin neuvoston hyväksyttyä EIR:n uudistuksen 5. kesäkuuta 2000 yleiskokous hyväksyi 19. kesäkuuta 2000 EIR:n uuden perussäännön ja työjärjestyksen, joissa ei enää ole mainintaa pääomasijoitusten ylärajasta.

EIP:n ja EIR:n johtokunnat päättivät 24. lokakuuta 2000 siirtää EIP:n kaikki pääomasijoitustoimet EU:ssa (sekä nykyinen sijoitussalkku että lisävarat, joilla toteutetaan uusia pääomasijoitustoimia) EIR:lle. Näin EIR:lle luotiin mahdollisuus tehdä pääomasijoituksia yli 3 miljardilla eurolla keskipitkällä aikavälillä. Tämä vahvistaa merkittävästi Euroopan riskipääomasektoria ja erityisesti niitä alasektoreita, joihin EIR kohdistaa toimintansa. Samalla EIR:n TEN-toiminta päätettiin siirtää EIP:lle.

EIR:llä on hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi tekijäksi Euroopan riskipääomamarkkinoilla, sillä se täydentää kysyntää ja tarjontaa ohjaavia markkinavoimia. Tehtävän toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että EIR voi kohdentaa enemmän omia varojaan riskipääomatoimintaan.

3. EIR:n tehtävän ja toiminnan kuvaus

Perussääntönsä 2 artiklan mukaan Euroopan investointirahaston tehtävänä on edesauttaa yhteisön tavoitteiden saavuttamista. EIR on sitoutunut varsinkin osaamisyhteiskunnan kehittämiseen, jossa keskitytään innovaatioon, kasvuun ja työllisyyteen, yrittäjyyden edistämiseen, aluekehitykseen ja EU:n yhteenkuuluvuuteen.

EIR toimii riippumattomana ja kaupallisin perustein markkinaolosuhteissa. Perussääntönsä 24 artiklan mukaan sen tavoitteena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.

EIP-ryhmän riskipääomarahoittajana EIR:llä on käytettävissään huomattavia rahoitusvaroja Euroopan riskipääomamarkkinoiden lisäsijoitusten tukemiseen ja markkinahäiriöiden torjumiseen. Tämä toiminta on osa strategiaa, jonka tavoitteena on lisätä Euroopan talouden innovatiivisuutta ja kilpailukykyä ja siten korkeatasoisten työpaikkojen määrä.

EIR:n roolina on antaa pontta yksityisen sektorin rahoitukselle. Se optimoi niiden toimien vaikutuksen ja edut, joihin se osallistuu tiiviissä yhteistyössä rahoitussektorin kanssa. Se myötävaikuttaa parhaiden markkinakäytäntöjen levittämiseen liiketoiminta-alueilleen.

EIR:n johto

EIR:n päivittäisestä johtamisesta vastaa toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja raportoi johtokunnalle. Johtokunnassa on kaikkien kolmen osakkeenomistajaryhmän nimeämät edustajat ja se kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Valvontaroolinsa lisäksi johtokunta on vastuussa toimeenpanopäätösten hyväksymisestä (projektien hyväksymisestä). Osakkeenomistajat kokoontuvat kerran vuodessa yleiskokoukseen, jonka tehtävänä on erityisesti vuosikertomuksen ja tilintarkastuslautakunnan tarkastaman tilinpäätöksen hyväksyminen.

EIR:n sijoituspolitiikka

Pääomasijoitustoiminnassaan EIR

* toimii rahastojen kautta

EIR ei sijoita suoraan yrityksiin vaan ainoastaan erikoituneisiin riskipääomarahastoihin, jotka tarjoavat pääomaa ja muita riskirahoituksen muotoja kasvun rahoittamiseksi.

* keskittyy kasvuyrityksiin

EIR asettaa etusijalle rahastot, jotka sijoittavat pienehköihin nopeasti kasvaviin yrityksiin, joilla on hyvät mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja.

* toimii kaikkialla Euroopan unionissa ja ehdokasmaissa sekä yhteisön naapurimaissa rajatylittävissä hankkeissa

EIR kohdistaa varoja kaikkialle EU:hun keskittyen eurooppalaisiin yrityksiin.

* tukee ammattimaisia johtoryhmiä

EIR katsoo, että onnistuminen edellyttää ammattimaista lähestymistapaa.

* toimii käynnistävänä voimana

EIR hankkii vähemmistöosuuksia, joilla rohkaistaan monenlaisia sijoittajia, erityisesti yksityisen sektorin sijoittajia, tekemään sitoumuksia.

* pyrkii kaupalliseen tuottoon

EIR:n lähestymistapa on kaupallinen ja se odottaa riskipääomarahaston profiilia vastaavaa tuottoa.

* osallistuu tasavertaisin ehdoin

EIR tekee sijoituksia tasavertaiselta pohjalta muiden sijoittajien kanssa.

* tukee parasta markkinakäytäntöä

EIR edellyttää, että rahastot, joihin se sijoittaa, toimivat parhaiden markkinakäytäntöjen mukaisesti.

4. Tärkeimmät tapahtumat

* 27.3.1996 : Hallintoneuvosto hyväksyi EIR:n omalle pääomasijoitustoiminnalle 30 prosentin ylärajan, jonka sisällyttäminen työjärjestykseen annettiin yleiskokouksen päätettäväksi.

* 21.5.1996 : Neuvosto otti julistuksellaan käyttöön 20 prosentin ylärajan.

* 18.6.1996 : Yleiskokous myönsi EIR:lle luvan tehdä pääomasijoituksia, joiden määrä voi olla enintään 30 prosenttia sen omista varoista, ja totesi, että tilanteesta laaditaan välikertomus, kun pääomasijoitukset nousevat 20 prosenttiin omista varoista.

* 25.9.1996 : Hallintoneuvosto hyväksyi, että EIR:a sitoo 20 prosentin yläraja neuvostolle laadittavan kertomuksen osalta.

* 19.6.2000 : EIR:n uudistuksen yhteydessä hyväksyttiin EIR:lle uusi perussääntö ja työjärjestys, joista on poistettu maininta ylärajoista.

* 24.4.2001 : Johtokunta päätti ehdottaa yleiskokoukselle, että EIR:n pääomasijoituksia koskevat 20 prosentin ja 30 prosentin ylärajat poistetaan. Lisäksi ehdotettiin, että vaikka omien varojen tasoa ei ylitetä, johtokunta määrää rajan omista varoista rahoitettaville riskipääomasijoituksille ottaen huomioon olemassa olevat ja tulevat omista varoista toteutetut pk-yritysten takaustoimet.

* 22.5.2001 : Yleiskokous hyväksyi yllämainitut johtokunnan ehdotukset.

5. Nykytilanne ja ensimmäiset tulokset

EIR:n päätavoitteena on rahoittaa innovatiivisia ja työllistäviä pk-yrityksiä sijoittamalla riskipääomarahastoihin EU:ssa ja ehdokasmaissa. [1]

[1] Perussäännön 23 artiklan mukaan "rahasto voi harjoittaa toimintaansa (...) maissa, jotka ovat hakeneet yhteisön jäsenyyttä ja joiden osalta liittymismenettely on alkanut tai yhteisön naapurimaissa rajatylittävissä hankkeissa".

Rahoitustoimissaan EIR toimii käynnistävänä voimana, erityisesti tukemalla rahastoja, jotka eivät ilman sitä olisi voineet käynnistää toimintaansa yhtä nopeasti, samassa laajuudessa tai yhtä onnistuneesti. EU:n instituutiona sillä on kokonaisnäkemys pääomasijoitusmarkkinoista. Sen toimien on lisättävä yksityistä yhteisrahoitusta ja edistettävä osaltaan markkinoiden kehittymistä dynaamisemmiksi ja homogeenisemmiksi. Rahasto pyrkii myös pääsääntöisesti toimimaan alueilla, joilla markkinat eivät toimi, mikä estää tehokkaan ja tasapainoisen eurooppalaisen riskipääomamarkkinan muodostumista. Markkinoiden toimintapuutteet voivat liittyä tiettyyn riskipääoma-alan lohkoon (esim. sijoitukset siemenvaiheen tai varhaisen vaiheen yrityksiin), maantieteelliseen laajuuteen (esim. Välimeren maat) tai toimialaan.

EIR:n sijoitusten on kohdistuttava lähinnä varhaisen vaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. EIR ottaa kuitenkin harkintaansa erityisesti myös seuraavat rahastot:

- investointien kehittämistä tukevat rahastot, erityisesti sellaisten investointien osalta, joilla edistetään siirtymistä sähköiseen toimintaympäristöön tavoitteena innovaatioiden levittäminen pk-yrityksiin,

- tiettyihin toimialoihin tai tiettyyn teknologiaan keskittyneet rahastot (esim. biotekniikka, maatalouden liiketoiminta, nanoteknologia, nk. mahdollistava tekniikka),

- alueelliset rahastot,

- rahastot, jotka rahoittavat tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntämistä;

- yleiseurooppalaiset rahastot.

5.1. Omista varoista rahoitetut riskipääomasijoitukset

EIR allekirjoitti ensimmäisen omista varoistaan rahoitettavan pääomasijoitustoimen vuonna 1997 ja vuoden 2000 loppuun mennessä se oli sitonut 74,9 miljoonaa euroa 27 pääomasijoitusrahastoon, joiden yhteisarvo on 1 688,2 miljoonaa euroa ja joilla on sijoituksia 474 yrityksessä. Tämä tarkoittaa, että vipukerroin on 22.

Maksettujen sijoitusten kokonaismäärä on 59,5 miljoonaa euroa, mikä on 79,4 prosenttia allekirjoitetuista sitoumuksista.

EIR:n toistaiseksi takaisin saamien maksujen kumulatiivinen määrä (eli rahastoista takaisin maksettujen maksujen määrä) on yhteensä 23 miljoonaa euroa eli noin 31 prosenttia sijoitetusta pääomasta. Takaisinmaksuja on saatu 16 rahastosta, joista 4 on jo palauttanut EIR:n sijoittaman pääoman. Vaikka on liian aikaista arvioida tulevia rahoitustuottoja, koska useat sijoitukset on tehty vasta hiljattain, nämä huomattavat pääomatuotot ovat kannustavia.

EIR:n omia pääomasijoituksia on tehty 11 jäsenvaltiossa. Vastaisuudessa sijoituksia saatetaan tehdä myös yleiseurooppalaisiin rahastoihin tai ehdokasmaiden rahastoihin.

Rahastot, joihin EIR on tehnyt sijoituksia, jakautuvat seuraavasti sijoitusvaiheen mukaan: 75 prosenttia sijoituksista on varhaisen vaiheen rahastoihin, 22 prosenttia laajentumisvaiheen rahastoihin ja 3 prosenttia listautumista edeltävän vaiheen rahastoihin.

Liitteessä on yksityiskohtainen luettelo EIR:n omista varoista rahoitetuista pääomasijoitustoimista.

5.2. Sijoituskohteena olevat pk-yritykset

Pääomasijoitusrahastot, joihin EIR on sijoittanut varoja omista varoistaan, omistavat tällä hetkellä osuuksia 474 pk-yrityksessä. Omistusten yhteisarvo on 764,1 miljoonaa euroa. Omistus on myyty 19 pk-yrityksessä ja 10 sijoitusta on poistettu.

Kuten liitteestä ilmenee, pääomasalkun sijoituksia on 14 jäsenvaltiossa ja myös EU:n ulkopuolella. Eniten sijoituksia on seuraavissa maissa EU:ssa: Ranska (23 %), Yhdistynyt kuningaskunta (21 %) ja Saksa (18 %).

Liitteestä näkyy, että 95 prosenttia sijoituksista voidaan lukea sijoituksiksi huipputeknologiaan. Näistä 52 prosenttia on tietotekniikka-alan sijoituksia ja biotekniikan ja siihen liittyvien alojen osuus on noin 15 prosenttia.

Näillä huipputeknologiaan ja nopeasti kasvaviin yrityksiin keskittyvillä sijoituksilla vaikutetaan työpaikkojen syntymiseen Euroopan unionissa, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä käynnistyvien yritysten ja niiden edelleen kehittämisen kannalta. Niiden kokonaisvaikutusta työpaikkojen lisäämiseen voidaan arvioida kunnolla vasta myöhemmin, mutta sijoituskohteina olevista yrityksistä saadut tiedot ovat rohkaisevia.

Vipuvaikutuksen osalta on mielenkiintoista verrata EIR:n maksamien sijoitusten kokonaismäärää, joka on 59,5 miljoonaa euroa, pääomasijoitusrahastojen kokonaissijoituksiin, joiden määrä on 764,1 miljoonaa euroa; kerroin on 12,8.

6. Resurssien käyttö

EIR:n pääomasijoitustoiminnan alkuvuosina 20 prosentin yläraja oli käytännössä noin 80 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 lopussa pääomasijoitussitoumusten määrä oli 25,7 miljoonaa euroa ja vuoden 1998 lopussa 58,4 miljoonaa euroa. Vuonna 1999, kahden edellisen vuoden toiminnan vahvan kasvun jälkeen, uusien sitoumusten määrä väheni, sillä sitoumusten kokonaismäärä oli 70,9 miljoonaa euroa, joka alkoi lähestyä 20 prosentin rajaa.

Vuonna 2000 EIR:a uudistettiin ja uudelleenorganisoitiin ja tämän seurauksena sen oma pääoma kasvoi. Sen seurauksena omista varoista rahoitettaviin pääomasijoituksiin käytettävien varojen määrä nousi noin 91 miljoonaan euroon. Toisaalta toiminta kuitenkin laantui jonkin verran uudelleenorganisoinnin aikana. Organisaatiomuutoksen, suuntautumisen muuttamisen ja uudelleen käynnistämisen jälkeen EIR:lla on vahva deal flow, huomattava määrä jo hyväksyttyjä toimia sekä mahdollisuus EIR:n ja EIP:n yhteissijoituksiin. Tämä edellyttäisi kuitenkin EIR:n käytettävissä olevien varojen huomattavaa lisäystä.

7. Näkymät

Riskipääomaan erikoistuneena sijoittajana EIR pyrkii sijoittamaan hyvin varhaiseen vaiheeseen, jossa se voi toimia käynnistävänä voimana. Se pyrkii myös tukemaan yleiseurooppalaisia rahastoja ja rahoittamaan riskipääomamarkkinoiden karttamia sektoreita, mikä huipputeknologian alalla johtuu joskus muotivirtauksista.

Jotta EIR:n vaikutus olisi merkittävä, sen on EIP:n ja Euroopan yhteisön sen käyttöön antamien varojen lisäksi käytettävä omia varojaan myös korostaakseen sitoutumistaan ja uskottavuuttaan. EIR:lta edellytetäänkin tiettyä yhteisrahoitusta sen riskipääomavaltuutuksen yhteydessä, jota se hoitaa EIP:n puolesta.

Koska sijoitusvauhti on tiivistynyt ja sijoitukset edellyttävät yhä suurempia sijoitussummia, 20 prosentin ylärajan nojalla käytettävissä olevat varat on nyt käytännössä käytetty loppuun eikä uusia sitoumuksia voida enää tehdä. 30 prosentin ylärajakaan ei mahdollistaisi muuta kuin rajoitetun kasvun eikä jättäisi riittävästi liikkumavaraa, jotta EIR voisi toteuttaa osakkaidensa sille antaman kunnianhimoisen tehtävän. Uudistuksen yhteydessä on todettu, että EIR on merkittävä Euroopan riskipääomalaitos. EIR:n vuoden 2001 liiketoimintasuunnitelman ja tulevien vuosien suunnitelmien mukaan EIR:n tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

Jotta EIR voisi suoriutua tehtävästään ja ylläpitää tiettyä yhteisrahoituksen tasoa EIP:n riskipääomavaltuutuksen nojalla, resurssien puute ei saisi haitata sen omaa riskipääomasijoitustoimintaa. Tästä huolimatta EIR:n velvoitteiden tukena on tarpeen säilyttää sekä likvidejä että pääomavaroja, erityisesti voimassa olevien ja tulevien omista varoista maksettujen pk-yritysten takausten osalta.

Yleiskokouksen vahvistettua voimassa olevien ylärajojen poistamisen johtokunta määrittelee vastaisuudessa omista varoista rahoitettaville riskipääomasijoituksille toiminnallisen rajan, joka ei ylitä omien varojen tasoa.

Liite

Keskeisiä rahoitustietoja

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 1 - Pääomasitoumusten jakautuma maittain

>TAULUKON PAIKKA>

EIR:n pääomasitoumukset maittain

>VIITTAUS KAAVIOON>

Taulukko 2 - Pääomasitoumusten jakautuma valuutoittain

>TAULUKON PAIKKA>

EIR:n pääomasijoitukset valuutoittain

>VIITTAUS KAAVIOON>

Taulukko 3 - Pääomanostojen jakautuma valuutoittain

>TAULUKON PAIKKA>

EIR:n pääomanostot valuutoittain

>VIITTAUS KAAVIOON>

Taulukko 4 - Keskeisiä EIR:n toimintaa koskevia lukuja

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 5 - Keskeistä tietoa pääomasijoitusvälineestä

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 6 - Pääomasijoitusvälineen edelleensijoitukset

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kuvio 1 - Tavoiteltu vaihe

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuvio 2 - Rahastoyhtiön sijaintimaa

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuvio 3 - Sijoituskohteiden toimialakohtainen jakautuma

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuvio 4 - Sijoituskohteiden jakautuma sijaintimaan mukaan

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>