KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2000-2004) täytäntöönpanosta

1. Johdanto

Huumausaineiden torjunta on Euroopan unionin keskeinen painopistealue, sillä huumeiden väärinkäyttö ja huumekauppa ovat yleisiä ongelmia, minkä lisäksi huumausainerikollisuus, terveysongelmat ja sosiaalinen syrjäytyminen aiheuttavat yhteiskunnassa suurta vahinkoa. Myös EU:n kansalaisten mielestä huumausaineiden torjunnan on oltava Euroopan unionin keskeinen painopistealue.

Huumeiden torjunnan alalla on tapahtunut viime aikoina merkittävää edistymistä, kun Helsingin Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n huumausainestrategian vuosiksi 2000-2004. Feiran Eurooppa-neuvosto laati EU:n huumausainestrategian pohjalta yksityiskohtaisen huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2000-2004), jossa asetetaan EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille selkeät tavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana toteutettavista toimista. Toimenpiteisiin sisältyy sekä kysynnän että tarjonnan vähentäminen, minkä lisäksi korostetaan kansainvälisen yhteistyön ja tehokkaan tiedottamisen, arvioinnin ja koordinoinnin merkitystä kaikilla tasoilla. Huumausainestrategian ja toimintasuunnitelman tavoitteina on:

- antaa kaikille EU:n toimijoille ohjeet, joiden mukaan niiden tulisi valita painopistealueensa huumeiden torjunnan alalla seuraavan viiden vuoden aikana,

- varmistaa, että huumausaineiden torjunta saa tarvittavan tuen korkealla tasolla, sillä kyseessä on monimutkainen ja sirpaleinen ongelmakenttä, ja

- luoda tukeva perusta arvioinneille, joissa komissio tarkastelee EU:n toimia huumausaineiden torjunnan alalla; arvioinnit on määrä suorittaa viisivuotisen toimintaohjelman puolivälissä (2002) ja sen päätyttyä.

EU:n huumausainestrategiassa asetetaan toimintaohjelmalle yksitoista yleistä tavoitetta ja kuusi päätavoitetta. [1] Lisäksi siinä tarkastellaan eräitä huumeiden torjuntaan liittyviä näkökohtia. Strategian yleiset tavoitteet ja päätavoitteet on konkretisoitu toimintasuunnitelmassa noin sadaksi toimeksi, jotka on määrä toteuttaa viiden vuoden aikana strategian tavoitteiden mukaisesti.

[1] Strategian yksitoista yleistä tavoitetta ovat: (a) varmistaa, että huumausainekysymys säilyy EU:n keskeisenä painopistealueena; (b) varmistaa, että kaikki huumausaineiden torjuntatoimet arvioidaan; (c) noudattaa huumausaineiden torjunnassa edelleen tasapainotettua lähestymistapaa; (d) korostaa huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä, kysynnän vähentämistä ja huumausaineiden käytön haitallisten vaikutusten vähentämistä, (e) vahvistaa laittoman huumekaupan torjuntaa ja tehostaa poliisiyhteistyötä jäsenvaltioiden välillä; (f) edistää virastojen välistä yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista; (g) hyödyntää mahdollisimman täysipainoisesti Amsterdamin sopimuksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan e alakohdan määräyksiä laittomaan huumekauppaan liittyvien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta; (h) varmistaa, että EU:n huumausainetilanteesta voidaan levittää luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja; (i) ottaa ehdokasmaat vähitellen mukaan toimintaan ja tiivistää kansainvälistä yhteistyötä; (j) edistää kansainvälistä yhteistyötä YK:n yleiskokouksen huumausaineita koskevassa erityisistunnossa (UNGASS) esitettyjen periaatteiden pohjalta; ja (k) korostaa, että strategian täytäntöönpano edellyttää asianmukaisia resursseja.

Tämän tiedonannon laatimiseen ovat osallistuneet komissio, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) ja Europol. Sen tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan unioni pystyy vastaamaan huumausaineiden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman kunnianhimoisiin haasteisiin asetetussa määräajassa. Tiedonannossa:

(i) esitetään, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa voitaisiin tarkastella erityisen seurantataulukon avulla;

(ii) hahmotellaan menetelmä, jonka mukaan komissio aikoo arvioida huumausainestrategiaa ja toimintasuunnitelmaa;

(iii) esitetään, miten komissio aikoo varmistaa, että ehdokasmaat puuttuvat huumeongelmaan mahdollisimman tehokkaasti ja ehdotetaan, että komissio tallentaisi erityiseen tietokantaan tiedot kaikista hankkeista, joita EU toteuttaa ehdokasmaissa joko komission tai jäsenvaltioiden myöntämin varoin;

(iv) ehdotetaan, että EU tutkisi, miten muissa yhteisön ulkopuolisissa maissa toteutettavia hankkeita koskevaa tietojenvaihtoa voitaisiin parhaiten tehostaa. Näitä tietoja olisi käytettävä pohjana vuotuisissa keskusteluissa, joissa käsitellään huumeisiin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä; ja

(v) tarkastellaan keinoja kehittää koordinointia EU:n tasolla.

2. Huumeita koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon eteneminen

Huumausaineiden torjuntaa koskevassa Euroopan unionin toimintasuunnitelmassa painotetaan tarvetta kehittää kokonaisvaltaista, monialaista ja yhtenäistä toimintaa, joka perustuu neljään keskeiseen näkökohtaan: (i) kysynnän vähentäminen, (ii) tarjonnan rajoittaminen ja huumekaupan estäminen, (iii) kansainvälinen yhteistyö ja (iv) toimien yhteensovittaminen kansallisella ja Euroopan unionin tasolla.

Komissio on laatinut seurantataulukon (ks. liite 1), jonka avulla seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon etenemistä mm. tarkistamalla, onko toimintasuunnitelmassa esitetyt toimet toteutettu määräaikaan mennessä. Seurantatyöhön osallistuvat myös EMCDDA ja Europol. Jokaisesta toimintasuunnitelmaan sisältyvästä toimesta, jonka toteuttamiseen komissio, EMCDDA tai Europol osallistuvat, merkitään seurantataulukkoon täytäntöönpanon tilanne, toteuttamisaikataulu ja toimen tärkeysaste.

Komissio katsoo, että kaikkien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen tulisi osallistua myös seurantataulukon täyttämiseen, jotta kaikkien toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien toteutumista voidaan valvoa. Komissio kehottaakin kaikkia muita toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvia tahoja, erityisesti jäsenvaltioita, toteuttamaan vastaavia seurantatoimia. Sen jälkeen kun kaikki seurantataulukot on laadittu, komissio pohtii, miten ne voitaisiin parhaiten yhdistää. Komissio suosittelee, että jäsenvaltioiden tiedot seurantatoimista kootaan yhteen seurantataulukkoon, koska tämä:

- on joustava tapa seurata ja arvioida EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon etenemistä,

- auttaa kohdentamaan taloudelliset ja henkilöresurssit paremmin, jotta toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa voidaan tehostaa, ja

- auttaa kaikkia osapuolia puoliväli- ja loppuarvioinnin laatimisessa.

3. EU:n huumausainestrategian arviointi

Huumausainestrategiassa ja toimintasuunnitelmassa edellytetään, että komissio laatii arvion koko strategiasta ja sen vaikutuksista. Huumausaineita koskevassa toimintasuunnitelmassa arviointi on jaettu kolmeen vaiheeseen:

- 1. vaihe: arvioidaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttamista,

- 2. vaihe: arvioidaan, missä määrin toimintasuunnitelman täytäntöönpano vastaa huumausainestrategian tavoitteita, ja

- 3. vaihe: arvioidaan toimintasuunnitelman ja strategian perusteella toteutettujen toimien vaikutusta huumetilanteeseen erityisesti strategiassa määriteltyjen kuuden päätavoitteen avulla.

Ensimmäisessä vaiheessa kaikkien täytäntöönpanoon osallistuvien tulisi ottaa käyttöön yhteiset arviointimenetelmät ja seurantataulukot, jotta komissio voi arvioida toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanon edistymistä. EMCDDA kehittää parhaillaan yhteisiä menetelmiä huumeidentorjuntatoimien seurantaa varten. Kaikkien täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen olisi hyvä käyttää EMCDDA:n luomia välineitä sekä huumeidentorjuntatoimien arvioinnissa että seurantataulukoiden täyttämisessä. Näin voitaisiin varmistaa, että eri osapuolten tulokset ovat vertailukelpoisia EU:n tasolla. Seurantataulukkoja tulisi päivittää säännöllisesti ja ainakin toimintasuunnitelman täytäntöönpanon puolivälissä ja sen päätyttyä.

Toisessa vaiheessa komission on määrä vertailla toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttamista huumausainestrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Näin voidaan arvioida, missä määrin huumausainestrategian tavoitteet on saavutettu.

Kolmannessa vaiheessa arvioidaan toteutettujen toimien vaikutusta huumetilanteeseen ja erityisesti strategiassa asetettuihin päätavoitteisiin. Voidakseen arvioida, missä määrin nämä tavoitteet on saavutettu, komissio tarvitsee tietoa huumeiden kysynnän ja tarjonnan kehityksestä. Tällaisia tietoja on saatavissa EMCDDA:n ja Europolin välityksellä.

EMCDDA:n ja sen yhteistyökumppanien painopistealueet tietojenkeruun alalla seuraavien kolmen vuoden aikana ja erityisesti kolmen ensimmäisen tavoitteen osalta esitellään lyhyesti liitteessä 2. EMCDDA ja Europol ovat perustaneet toimintasuunnitelman 2.2.2 kohdan mukaisesti kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on selvittää jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avulla, millaisten kriteerien ja menetelmien avulla lopullinen vaikutustenarviointi olisi tehtävä, sekä varmistaa EMCDDA:n ja Europolin arviointitoimien johdonmukaisuus. Europol valmistelee huumerikollisuutta koskevia tilastoja. EMCDDA:n työohjelmassa vuosiksi 2001-2003 on keskeisellä sijalla huumetilanteen muutosten seuranta epidemiologisten indikaattorien ja eräiden keskeisten tilastotietojen avulla. EU:n tasolla tehtävien vertailujen helpottamiseksi EMCDDA on jo laatinut ohjeet siitä, miten jäsenvaltioissa olisi kehitettävä viisi keskeistä epidemiologista indikaattoria [2], jotka EMCDDA:n hallintoneuvoston on määrä vahvistaa syyskuussa 2001. Keskeisten indikaattorien kehittäminen vaatii jäsenvaltioilta vahvaa sitoutumista, ja sen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti.

[2] Keskeiset indikaattorit ovat: - huumeidenkäytön yleisyys ja ominaispiirteet väestön keskuudessa, - ongelmakäytön yleisyys, - huumeidenkäyttäjien hoidontarve, - huumeisiin liittyvien kuolemantapausten määrä ja huumeidenkäyttäjien kuolleisuus, ja - huumeisiin liittyvien tartuntatautien (HIV, hepatiitti) yleisyys.

Komissio pyrkii ottamaan muiden osapuolten näkemykset huomioon tässä vaiheessa, vaikka lopullinen vastuu arvioinnin sisällöstä kuuluu tietysti vain komissiolle. Tavoitteena on arvioida huumausainestrategian ja huumeidentorjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon vaikutusta huumetilanteeseen. Tämän arvioinnin perusteella komissio harkitsee, onko huumausainepolitiikkaan syytä tehdä muutoksia.

Lopuksi komissio haluaa tiedottaa yhteistyökumppaneilleen, että se aikoo rajoittaa (vuonna 2002) tehtävän puoliväliarvioinnin vain edellä mainittuun ensimmäiseen vaiheeseen. Tämä johtuu siitä, että EU:n huumeongelman epidemiologisista ja rikollisuuteen liittyvistä näkökohdista ei toistaiseksi ole saatavilla luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Europolin ja EMCDDA:n pitäisi pystyä toimittamaan nämä tiedot ennen huumausainestrategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon päättymistä, niin että kaikki kolme arviointivaihetta voidaan toteuttaa vuonna 2004.

4. Laajentuminen

Huumeidentorjunnan tehostaminen ehdokasmaissa on komission toiminnan painopistealue.

Järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva liittymistä edeltävä sopimus, jossa korostetaan tiedottamisen ja käytännön yhteistyön merkitystä, velvoittaa EU:n ja ehdokasmaat (Keski- ja Itä-Euroopan maat ja Kyproksen; sopimuspuoliksi otettaneen aikanaan myös Malta ja Turkki) laatimaan joka vuosi yhdessä Europolin kanssa yhteisen vuosistrategian, jonka avulla pyritään tunnistamaan tärkeimmät järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja huumerikollisuuteen liittyvät uhkakuvat.

Ehdokasmaille annettavaan tukeen sisältyy yhteisön säännöstön (acquis communautaire) täytäntöönpano, toimintasuunnitelmien laatiminen ja mahdollisuus osallistua EMCDDA:n toimintaan. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää Turkin kanssa tehtävään yhteistyöhön.

EU:n huumausainestrategiassa vuosiksi 2000-2004 korostetaan huumeiden väärinkäytön ja huumekaupan torjuntaa ehdokasmaissa. EU:n kahtena päätavoitteena on tukea ehdokasmaita yhteisön huumelainsäädännön täytäntöönpanossa ja luoda niihin entistä kiinteämmät yhteistyösuhteet huumeidentorjunnan alalla. Komissio antaa tälle lähestymistavalle täyden tukensa.

EU:n ja ehdokasmaiden yhteisen huumeidentorjuntasuunnitelman tulisi kattaa kaikki kysyntään ja tarjontaan liittyvät kysymykset ja sen pitäisi helpottaa huumeidentorjuntaohjelmien toteuttamisen valvontaa ja arviointia ehdokasmaissa. Komissio korostaa, että toimintasuunnitelman ja liittymisneuvottelujen on täydennettävä toisiaan.

Neuvosto teki maaliskuussa 2001 päätöksen, jonka nojalla komissio voi neuvotella ehdokasmaiden osallistumisesta EMCDDA:n REITOX-verkostoon. Komissio katsoo, että ehdokasmaiden osallistuminen EMCDDA:n toimintaan olisi erittäin merkittävä edistysaskel yhteisön huumelainsäädännön täytäntöönpanossa, ja se aikoo aloittaa asiaa koskevat neuvottelut vuoden 2001 puolivälissä.

Huumeidentorjuntaan ehdokasmaissa on Phare-ohjelman perusteella käytetty vuodesta 1992 alkaen yhteensä 53 miljoonaa euroa. Vuoden 1999 lopussa Euroopan komissio päätti yhdistää huumeidenvalvontatoimet Pharen maakohtaisiin ohjelmiin. Samalla komissio päätti myöntää kullekin ehdokasmaalle miljoona euroa huumeidentorjuntatoimien kehittämiseen. Vuoden 2000 kansallisissa Phare-huumeidentorjuntaohjelmissa keskeisiä kohtia olivat kansallisten huumetietokeskusten institutionalisointi, jonka tarkoituksena on helpottaa ehdokasmaiden osallistumista EMCDDA:n toimintaan, sekä kansallisten huumeidentorjuntastrategioiden ja ministeriöiden välisen koordinoinnin tehostaminen. Useimmat hankkeet on toteutettu kummitoimintana.

Phare-ohjelman alaisuudessa toteutettavasta usean edunsaajan huumausaineohjelmasta myönnettiin vuonna 1998 avustuksena 2 miljoonaa euroa EMCDDA:n ja ehdokasmaiden yhteiseen hankkeeseen, jonka yhteydessä EMCDDA avusti ehdokasmaita niiden valmistautuessa osallistumaan seurantakeskuksen toimintaan.

Lisäksi komissio päätti varata 10 miljoonaa euroa vuoden 2000 vastaavaan ohjelmaan, jonka tarkoituksena on helpottaa ja tehostaa alueellista yhteistyötä huumeiden tarjonnan vähentämisessä ehdokasmaiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä erityisesti synteettisten huumausaineiden torjunnan sekä lainvalvontayhteistyön ja rahanpesun alalla. Komissio pyrkii rahoittamaan huumeidentorjuntayhteistyötä myös niiden ehdokasmaiden kanssa, jotka eivät kuulu Phare-ohjelman piiriin (Malta, Kypros ja Turkki). Komissio aikoo tiivistää yhteistyötä erityisesti Turkin kanssa. Se aloittaa lähiaikoina neuvottelut EU:n ja Turkin välillä tehtävästä sopimuksesta, jonka avulla pyritään estämään kemiallisten lähtöaineiden käyttö laittomiin tarkoituksiin.

Jotta voitaisiin välttää päällekkäisyydet ja toisaalta aukot ehdokasmaihin suunnatussa huumeidentorjuntatyössä, komissio ehdottaa, että olisi perustettava tietokanta, johon koottaisiin tiedot kaikista jäsenvaltioiden tai komission ehdokasmaissa rahoittamista avustushankkeista.

5. Ulkoiset toimet

Komissio katsoo, että kansainvälinen yhteistyö on keskeinen väline huumeidentorjunnassa. Tältä osin komissio kiinnittää erityistä huomiota tärkeimpiin kauppareitteihin, joiden kautta huumausaineita tuodaan EU:n alueelle.

Komissio toteuttaa huumeidentorjuntaan liittyviä hankkeita tällä erää 100 maassa, ja hankkeisiin käytetään yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Toiminta käsittää hyvin erilaisia hankkeita, mm. huumeiden väärinkäytön ehkäisyä ja hoitoa, huumeiden väärinkäyttäjien sosiaalista ja ammatillista uudelleensopeuttamista, epidemiologisia tutkimuksia, vaihtoehtoisia kehitysmalleja, kemiallisten lähtöaineiden valvontaa, tulli- ja poliisiyhteistyötä, institutionaalista tukea kansallisten toimintamallien kehittämiseen, rahanpesun torjuntaa ja uuden lainsäädännön laatimista.

Toimintasuunnitelman mukaisesti komissio aikoo keskittää toimia huumeita tuottaviin maihin ja kauttakulkumaihin erityisesti kahden tärkeimmän EU:hun johtavan huumereitin varrella: heroiinireitti Afganistanista EU:hun kulkee Keski-Aasian, Iranin, Kaukasuksen, Turkin, Itä-Euroopan ja Balkanin kautta, ja kokaiinireitti Latinalaisesta Amerikasta Karibian kautta. Ulkoisen avun uudistukseen liittyvien suunnitelmien mukaisesti huumeidentorjuntaan osoitettavat varat siirretään monivuotisiin ohjelmiin. Ohjelmasuunnittelussa otetaan huomioon se, että kumpaankin huumereittiin on sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Keskittymällä kahteen pääasialliseen huumereittiin komissio voi johdonmukaisesti keskittää tarjonnan vähentämiseen tähtäävät toimet näille reiteille, joiden kautta kulkee yli 80 prosenttia Euroopassa kaupattavista huumeista.

Kokaiinireitillä komissio on jo käynnistänyt useita laajoja ohjelmia: 20 miljoonaa euroa on osoitettu ns. Barbados-toimintasuunnitelmaan ja 60 miljoonaa euroa Perussa ja Boliviassa toteutettaviin vaihtoehtoisen kehityksen hankkeisiin. EU:n ulkoinen toiminta huumeidentorjunnan alalla poikkeaakin muiden kumppanien toiminnasta siten, että siinä painotetaan vaihtoehtoista kehitystä ja pyritään kokonaisvaltaisesti edistämään huumetuotannolle ja -kaupalle vaihtoehtoisten elinkeinojen harjoittamista. Kolumbiassa komissio aikoo toimia keskeisenä vaikuttajana rauhanprosessin tukemisessa. Se on luvannut tähän tarkoitukseen 105 miljoonaa euroa osana laajaa EU:n avustuspakettia. Tästä määrästä 30 miljoonaa euroa käytetään vaihtoehtoisen kehityksen ohjelmien tukemiseen. Aluetasolla komissio tukee lisäksi Andien maissa useita aloitteita, jotka koskevat rahanpesun torjuntaa, huumausaineiden esiasteiden valvontaa ja lainsäädännön yhtenäistämistä. Yhdeksälle Latinalaisen Amerikan maalle on annettu viime vuosina yhteensä noin 2 miljoonaa euroa huumeiden väärinkäytön ehkäisemistä koskeviin hankkeisiin. Viimeisin yhteisöaloite oli Venezuelan hallituksen avustaminen kansallisen huumeidenseurantayksikön perustamisessa (2 milj. euroa). Mainittakoon lisäksi, että Andien ja Keski-Amerikan maihin sovelletaan yleisen tullietuusjärjestelmän yhteydessä erityiskohtelua, jonka tarkoituksena on tukea niitä huumeiden torjunnassa. Yhdessä suosituimmuuslausekkeen kanssa etuuskohtelu takaa sen, että jopa 80 prosenttia Andien maiden viennistä pääsee EU:n markkinoille tullitta. EU, Yhdysvallat ja YK:n kansainvälinen huumausaineohjelma tekevät tiiviisti yhteistyötä Karibian huumeongelmaa koskevan Barbados-toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.

Myös heroiinireitillä on aloitettu hankkeita Keski-Aasiassa, Kaukasiassa, Itä-Euroopassa ja Turkissa; tarkoituksena on luoda eräänlainen suodatinjärjestelmä Afganistanin ja Länsi-Euroopan välille. Näitä toimia kehitetään edelleen lisäohjelmien avulla, jotka kohdistuvat sekä tarjonnan että kysynnän vähentämiseen. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus allekirjoittaa Keski-Aasiaa koskeva EU:n huumeidentorjuntasuunnitelma, joka tarjoaa kehyksen EU:n huumeidentorjuntatoimille koko alueella. EU on myös tietoinen ongelmista, joita aiheutuu Intiassa siitä, että sen lähellä sijaitsevat Afganistan ja Myanmar ovat kaksi suurinta laittoman heroiinin tuottajamaata. Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan. Huumeongelmia käsitellään myös Venäjän, Ukrainan ja Moldovan kanssa käytävissä kumppanuus- ja yhteistyökeskusteluissa erityisesti oikeus- ja sisäasioiden kehittämisen yhteydessä. Venäjän federaatiota ja Ukrainaa koskevissa yhteisissä strategioissa sekä Euroopan unionin toimintasuunnitelmassa yhteisestä toiminnasta Venäjän federaation osalta järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa painotetaan mm. sitä, että yhteistyö huumekaupan torjunnan alalla on osapuolten yhteisen edun mukaista. Parhaillaan harkitaan Euroopan unionin Ukrainaa koskevan toimintasuunnitelman luomista oikeus- ja sisäasioiden alalla. Viime aikoina on suunniteltu useita toimia, joiden avulla voidaan tukea Valko-Venäjää, Moldovaa ja Ukrainaa huumeongelman ratkaisemisessa. Täytäntöönpanon alkamista odotellaan. Iranissa hankkeiden suunnittelu on jo aloitettu yhteistyössä YK:n kansainvälisen huumausaineohjelman kanssa. Tarkoituksena on tukea Iranin laajamittaisia toimia huumeiden väärinkäytön ja huumekaupan torjumiseksi. Yhteistyö Turkin kanssa toteutetaan osana laajentumisen valmistelua. Balkanilla CARDS-ohjelman täytäntöönpanossa oikeus- ja sisäasioiden alalla otetaan huumeet ja erityisesti niiden salakuljetus avainalueeksi, jonka ongelmiin puututaan ensinnäkin tehostamalla yleistä rikosten torjuntaa (kunkin maan lainsäädäntö, tutkinta- ja oikeusviranomaiset sekä alueellinen yhteistyö) ja toiseksi antamalla huumeisiin liittyvää erityiskoulutusta sekä tukemalla huumeita koskevan alueellisen tietoverkon kehittämistä.

Välimeren alueelta on syytä mainita kannabisreitti, jonka toisessa päässä on tärkein kannabiksen tuottaja ja viejä Marokko ja toisessa EU, missä kannabis on yleisimmin saatava ja käytetty huume.

Rahanpesun alalla komissio rahoittaa yhdessä Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Karibian alueella toteutettavaa 8 miljoonan euron hanketta, joka liittyy Barbados-toimintasuunnitelmaan. Äskettäin on käynnistetty ohjelma myös Kaakkois-Aasiassa. Valmistelutoimet Ukrainaa, Venäjää, Valko-Venäjää, Moldovaa ja Kazakstania koskevaa uutta ohjelmaa varten ovat nekin edistyneet pitkälle.

EU on ottanut vahvasti kantaa huumekysymyksiin poliittisessa vuoropuhelussa erilaisten alueellisten ryhmittymien kanssa (mm. Latinalainen Amerikka, Karibia, Välimeren maat ja EU:n aasialaiset yhteistyökumppanit). Merkittävimpiä aloitteita ovat olleet huumeidentorjuntaan keskittyvät keskustelut Andien maiden kanssa ja EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen huumeidentorjunnan koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmä.

Komissio lähettää näille alueille edelleen EU:n asiantuntijoita vahvistaakseen EU:n ulkoisten huumeidentorjuntatoimien eurooppalaista ulottuvuutta ja tukeakseen suhteiden muodostumista EU:n ja yhteisön ulkopuolisten maiden välillä.

Komissio on yksi YK:n kansainvälisen huumausaineohjelman päärahoittajista, ja se jatkaa yhteistyötä kaikkien huumeidentorjunnan alalla toimivien YK:n virastojen ja muiden rahoittajien kanssa. Synteettiset huumeet ovat uusi yhteistyöalue Yhdysvaltojen kanssa.

Huumeriippuvuuden valvonnan alalla komissio pitää erityisenä painopistealueena kehitysmaiden oloihin soveltuvien indikaattorien ja menetelmien kehittämistä.

Huumeita koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano edistää myös komission ja jäsenvaltioiden ulkoisten huumeidentorjuntatoimien koordinointia, kun kaikkien osapuolten kesken on yhteisesti sovittu selkeistä tavoitteista ja tehtäväjaosta.

6. Koordinoinnin tehostaminen

Huumausaineiden väärinkäyttö on monimutkainen ja sirpaleinen ongelmakenttä, minkä vuoksi keskeinen edellytys huumausaineiden torjunnassa on tehokas koordinointi EU:n toimielimien ja kaikkien muiden toimintaan osallistuvien tahojen välillä. Koordinointia onkin pidetty EU:ssa keskeisenä näkökohtana jo siitä lähtien kun toinen EU:n huumeidentorjuntasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1995.

Uusimman toimintasuunnitelman kohdassa 1.1.7 kehotetaan komissiota raportoimaan EMCDDA:n avustuksella nykyisistä koordinointijärjestelyistä ja niiden mahdollisista kehittämishankkeista. Maaliskuussa 2001 EMCDDA auttoi komissiota laatimaan raportin jäsenvaltioiden koordinointijärjestelyistä. Komissio aikoo julkistaa EMCDDA:n avulla laatimansa raportin lähitulevaisuudessa.

Huumeiden torjuntaan liittyviä toimia ei rahoiteta vain yhdeltä talousarvion momentilta, vaan komission on koottava varat tähän tarkoitukseen useista eri budjettikohdista. Toimintasuunnitelma ei itsessään luo uusia taloudellisia velvoitteita. Liitteessä 3 esitetään yhteenveto marraskuussa 2000 käytettävissä olleista budjettikohdista ja niihin osoitetuista määrärahoista. Komissio aikoo päivittää nämä tiedot vuosittain. Toimintasuunnitelman kohdassa 1.4.1 kehotetaan neuvostoa ja komissiota selvittämään Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen ja Pompidou-ryhmän työn perusteella, miten kaikki huumeongelmaan käytetyt julkiset varat voitaisiin luetteloida. Sen jälkeen kun seurantakeskus ja Pompidou-ryhmä esittävät menojen luokittelua koskevan suosituksensa, komissio pyrkii mukauttamaan budjettitietojaan sen mukaisiksi. Komissio haluaa kannustaa jäsenvaltioita perehtymään tähän kysymykseen ja esittämään sitä koskevat mahdolliset lisätietonsa mahdollisimman pian tai ainakin hyvissä ajoin ennen puoliväliarviointia.

Komissio osallistuu vuotuiseen keskusteluun, jossa käsitellään kaikkia EU:n tuella toteutettavia huumeidentorjuntaohjelmia, ja antaa tietoa yhteisön ulkopuolisten maiden ja ehdokasmaiden kanssa huumeidentorjunnan alalla toteutettavista yhteistyöprojekteista.

Jäsenvaltioiden ja komission ulkoisten toimien koordinointia on kuitenkin syytä tehostaa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä EU:n toimien koordinointiin kahdella tärkeimmällä reitillä, joiden kautta huumausaineita tuodaan EU:hun ja ehdokasmaihin. Myös monenvälisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä olisi koordinoitava tehokkaammin.

Vaikka komissio ja jäsenvaltiot on velvoitettu ilmoittamaan toisilleen kaikista yhteisön ulkopuolisissa maissa toteutettavista hankkeista, asiasta ei ole laadittu erillisiä ohjeita. Tämän vuoksi tietojenvaihto ei käytännössä toimi. Komissio laatii neuvoston horisontaaliselle huumausainetyöryhmälle esityksen tietojenvaihtoa koskevista käytännön ohjeista.

7. Päätelmä

Komissio

* kehottaa kaikkia EU:n huumausainestrategian ja vuosiksi 2000-2004 laaditun huumausaineiden torjuntasuunnitelman muita osapuolia ja erityisesti jäsenvaltioita laatimaan ja säännöllisesti päivittämään seurantataulukoita, jotka vastaavat komission, EMCDDA:n ja Europolin seurantataulukoita,

* pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa vahvistamaan periaatteen yhdestä seurantataulukosta, joka kattaisi kaikki toimintasuunnitelmassa mainitut toimet,

* kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tutustumaan menetelmään, jonka mukaan komissio aikoo arvioida huumausainestrategiaa ja toimintasuunnitelmaa, ja esittämään sitä koskevia kommentteja,

* pyytää muita osapuolia ja erityisesti jäsenvaltioita toimittamaan mahdollisimman täydelliset ja täsmälliset tiedot huumausainestrategian ja toimintasuunnitelman toteuttamisesta erityisesti niiden puolivälissä ja täytäntöönpanon päätyttyä, jotta komissio voi arvioida toimia perusteellisesti,

* suosittaa, että jäsenvaltiot käyttävät toimintaansa arvioidessaan EMCDDA:n ja sen kansallisten yhteistyökumppanien laatimia seuranta- ja arviointimenetelmiä, jotta voidaan varmistaa tulosten vertailtavuus,

* kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa panemaan merkille ja tukemaan sen lähestymistapaa huumeidentorjuntaan EU:n laajentumisen yhteydessä,

* pyytää jäsenvaltioita toimittamaan sille tiedot kaikista ehdokasmaissa toteutetuista avustushankkeista, niin että komissio voi pitää niitä koskevan tietokannan ajan tasalla, ja

* ehdottaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto perehtyvät EU:n nykyisiin koordinointijärjestelyihin ja että EU:n toimielimet tekevät tarvittavat aloitteet toimielinten välisen koordinoinnin tehostamiseksi.

ANNEX 1

IMPLEMENTATION OF THE EU ACTION PLAN ON DRUGS (2000-2004):

FOLLOW-UP TABLE FOR THE COMMISSION, THE EMCDDA AND EUROPOL

>TAULUKON PAIKKA>

ANNEX 2

EMCDDA Indicators and core data and their links to the evaluation of the EU Drug Strategy (2000-2004)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

ANNEX 3

November 2000

Overview of the programmes and actions in the fight against drugs and the budget lines which can be drawn upon

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>