KOMISSION KERTOMUS KOLMAS KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ SEKÄ YHTEISÖÖN JA YHTEISÖSTÄ POIS TAPAHTUVIEN RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN SIIRTOJEN VALVONNASTA JA TARKKAILUSTA 3. HELMIKUUTA 1992 ANNETUN DIREKTIIVIN 92/3/EURATOM TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA JÄSENVALTIOISSA (1996(1998)

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ

Osa A - direktiivin 92/3/Euratom täytäntöönpanoa koskevat tiedot (18 artiklan ensimmäinen kohta)

1. Direktiivin muodollinen täytäntöönpano

2. Jäsenvaltioiden tekemät ilmoitukset

2.1. Toimivaltaiset viranomaiset

2.2. Automaattisen hyväksymismenettelyn hyväksyminen

3. Tiedot radioaktiivisen jätteen siirroista

4. Tiedot tärkeistä jäsenvaltioiden asettamista ehdoista

5. Tiedot tärkeistä tapauksista, joissa luvat on evätty

6. Komission päätöksessä 93/552/Euratom säädetyn yhdenmukaisen valvonta-asiakirjan käytössä esiintyneet ongelmat

Osa B - Tilannetiedot yksittäisten jäsenvaltioiden alueella suoritetuista siirroista (direktiivin 92/3/Euratom 18 artiklan toinen kohta)

JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 3. helmikuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/3/Euratom [1] otettiin käyttöön hallinnollinen järjestelmä, jolla valvotaan ja tarkkaillaan kyseisiä siirtoja. Tällä direktiivillä täydennetään vaatimuksia, joista on säädetty direktiivissä perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta [2].

[1] EYVL L 35, 12.2.1992.

[2] Neuvoston direktiivi 96/29/Euratom, jolla korvataan neuvoston direktiivi 80/836/Euratom (EYVL L 246, 17.9.1980), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 84/467/Euratom (EYVL L 265, 5.10.1984).

Direktiivin 18 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan toimittamaan komissiolle kertomukset direktiivin täytäntöönpanosta ja täydentämään niitä alueillaan suoritettuja siirtoja koskevilla tilannetiedoilla. Komission velvollisuus on laatia jäsenvaltioiden toimittamien kertomusten perusteella yhteenvetokertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle.

Tämä on kolmas direktiivin 18 artiklan perusteella laadittu komission kertomus. Se on laadittu jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta, ja sitä laadittaessa on kuultu direktiivin 19 artiklalla perustettua neuvoa-antavaa komiteaa. Kertomus koskee vuosia 1996-1998. Ensimmäiset kaksi kertomusta annettiin vuosina 1995 ja 1998. [3]

[3] KOM(95) 192 lopullinen ja KOM(1998) 778 lopullinen.

Komissio on tarkastellut ydinjätehuollon ja radioaktiivisten aineiden kuljetuksen yleistä tilannetta Euroopan unionissa seuraavissa tiedonannoissa:

- Tiedonanto ja neljäs kertomus ydinjätehuollon nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä Euroopan unionissa [4]

[4] KOM(98) 799 lopullinen.

- Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljetuksesta Euroopan yhteisössä [5].

[5] KOM(98) 155 lopullinen.

***********

Jäsenvaltioilta saaduista tiedoista voidaan päätellä seuraavaa:

- Direktiiviä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

- Valtiolliset rajat ylittävien radioaktiivisen jätteen siirtojen määrä on suhteellisen pieni. Tämän kertomuksen kattamana ajanjaksona jäsenvaltiot ilmoittivat 63 luvan antamisesta. Osa näistä luvista koskee useita siirtoja, jotka aiotaan suorittaa ajanjaksona, joka voi olla pitempi kuin tämän kertomuksen kattama ajanjakso. Tämän kertomuksen kattamana ajanjaksona suoritettiin lisäksi jätteiden siirtoja, joihin oli annettu luvat tätä kertomusta edeltävänä ajanjaksona.

- Direktiivi antaa riittävän takuun siitä, että radioaktiivista jätettä siirretään rajojen yli ainoastaan silloin, kun kaikkien siirtoon osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet siihen hyväksyntänsä etukäteen.

- Komission ensimmäisessä direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa ennustamia vaikeuksia alkoi ilmaantua. Nämä vaikeudet koskivat yleisiä kansallisia kieltoja, joilla estetään radioaktiivisen jätteen tuonti muista jäsenvaltioista, sekä perusteita yksittäisten siirtojen kieltämiselle. Kysymystä on selvitettävä perusteellisemmin.

- Direktiivin 14 artiklassa korostetaan sen jäsenvaltion, johon säteilytettyä ydinpolttoainetta on viety jälleenkäsiteltäväksi, oikeutta palauttaa jälleenkäsittelystä syntynyt jäte alkuperämaahan. Yksi jäsenvaltio kuitenkin huomautti, että tämän oikeuden käyttöön liittyy tiettyjä vaikeuksia.

- Jäsenvaltiot ovat havainneet joitakin käytännön ongelmia, joista toimivaltaiset viranomaiset yleensä selviytyivät hankittuaan vähitellen kokemusta direktiivin täytäntöönpanosta. Direktiivin 19 artiklassa perustettu neuvoa-antava komitea kuitenkin ehdotti, että olisi harkittava, pitäisikö komission vuonna 1993 tekemässä päätöksessä säädettyä yhdenmukaista valvonta-asiakirjaa [6] tarkistaa osittain.

[6] Neuvoston direktiivissä 92/3/Euratom tarkoitettujen radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonta-asiakirjasta 1 päivänä lokakuuta 1993 tehty komission päätös 93/522/Euratom (EYVL L 268, 29.10.1993, s. 83).

- Olisi selvitettävä, mitä vaikutuksia on vuoden 1997 yleissopimuksella, joka koskee käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta.

******

Yksittäisten jäsenvaltioiden alueilla suoritetuista siirroista komissio toteaa, että erityisesti ne voimassa olevat kansalliset säännökset, joilla direktiivi perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta [7] pannaan täytäntöön, antavat kunkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden seurata radioaktiivisen jätteen liikkeitä kyseisen jäsenvaltion alueella.

[7] Neuvoston direktiivi 96/29/Euratom, joka korvaa neuvoston direktiivin 80/836/Euratom (EYVL L 246, 17.9.1980), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 84/467/Euratom (EYVL L 265, 5.10.1984).

*****

Kertomuksen kattamana ajanjaksona ei ilmoitettu onnettomuuksista, jotka olisivat liittyneet radioaktiivisen jätteen siirtoihin jäsenvaltion sisällä tai jäsenvaltioiden rajojen yli ja jotka olisivat johtaneet väestön merkittävään altistumiseen säteilysuojelun kannalta tai radioaktiivisten aineiden päätymiseen ympäristöön merkittävässä määrin.

Osa A - direktiivin 92/3/Euratom täytäntöönpanoa koskevat tiedot (18 artiklan ensimmäinen kohta)

1. Direktiivin muodollinen täytäntöönpano

Direktiivin 21 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1. tammikuuta 1994. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi annetut jäsenvaltioiden säädökset luetellaan tässä osassa.

Belgia

Direktiivi pantiin täytäntöön seuraavalla kuninkaallisella asetuksella, joka julkaistiin 23. lokakuuta 1997 Moniteur Belge-lehdessä: Arrêté Royal du 2 Octobre 1997 modifiant l'arrêté royal du 28 février 1963 portant règlement général de la protection de la population et des travailleurs contre le danger des radiations ionisantes et portant mise en vigueur partielle de la loi du 15 avril 1994 relative à la protection de la population et de l'environnement contre les dangers résultant des rayonnements ionisants et relative à l'Agence fédérale de Contrôle nucléaire (kuninkaallinen asetus, annettu 2. Lokakuuta 1997, yleisten sääntöjen antamisesta väestön ja työntekijöiden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 28. helmikuuta 1963 annetun kuninkaallisen asetuksen muuttamisesta sekä väestön ja ympäristön suojelemisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta ja liittovaltion ydinvalvontavirastosta 15. Huhtikuuta 1994 annetun lain osittaisesta täytäntöönpanosta).

Tanska

Direktiivi pantiin täytäntöön kansainvälisistä radioaktiivisen jätteen siirroista 13. joulukuuta 1993 tehdyllä terveyshallituksen päätöksellä N:o 969.

Saksa

Direktiivi pantiin täytäntöön 27. heinäkuuta 1998 annetulla radioaktiivisen jätteen siirtoja koskevalla asetuksella (Atomrechtliche Abfallverbringungsverordnung), joka julkaistiin BGBl I:ssä 31. heinäkuuta 1998. Asetus tuli voimaan 1. elokuuta 1998.

Kreikka

Direktiivi pantiin täytäntöön presidentin asetuksella N:o 22 (Virallinen lehti N:o 20/A, 26.2.1997), joka koskee Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvontaa ja tarkkailua.

Espanja

Direktiivi pantiin täytäntöön 27. marraskuuta 1994 kuninkaallisella asetuksella (Real Decreto) 2088/1994, joka annettiin 20. lokakuuta 1994 ja julkaistiin 26. marraskuuta 1994 valtion virallisessa lehdessä (Boletin Oficial del Estado).

Ranska

Direktiivi pantiin täytäntöön 1. joulukuuta 1994 asetuksella 94-853, joka annettiin 22. syyskuuta 1994, sekä samana päivänä tehdyllä päätöksellä (jotka julkaistiin Journal Officiel -lehdessä 2. lokakuuta 1994).

Irlanti

Direktiivi pantiin täytäntöön 15. syyskuuta 1994 säädöksellä the European Communities (Supervision and Control of Certain Shipments of Radioactive Waste) Regulations 1994 (Statutory Instrument No. 276 of 1994) (Euroopan yhteisöä koskevat asetukset vuodelta 1994 (tiettyjen radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonta ja tarkkailu, asetus N:o 276 vuodelta 1994)).

Italia

Direktiivi pantiin täytäntöön 17. maaliskuuta 1995 annetulla asetuksella (Decreto legislativo) N:o 230, joka julkaistiin 13. kesäkuuta 1995 Italian virallisessa lehdessä (Gazzetta ufficiale della Repubblica Italiana) N:o 136.

Luxemburg

Direktiivi pantiin täytäntöön 16. huhtikuuta 1994 säädöksellä Règlement grand-ducal relatif au transfert transfrontalier de déchêts radioactifs (rajojen yli tapahtuvia radioaktiivisen jätteen siirtoja koskeva asetus), joka julkaistiin 25. huhtikuuta 1994 virallisessa lehdessä (Mémorial) A-N:o 31.

Alankomaat

Direktiivi pantiin täytäntöön 17. marraskuuta 1993 annetulla säädöksellä Besluit in-, uit- en doorvoer van radioactieve afvalstoffen, van 17 november 1993, Stb. 626 (radioaktiivisen jätteen tuonnista, viennistä ja kauttakuljetuksesta 17. marraskuuta 1993 tehty päätös), joka julkaistiin 12. joulukuuta 1993 lakeja, määräyksiä ja asetuksia koskevassa virallisessa tiedonannossa N:o 626.

Itävalta

Direktiivi pantiin täytäntöön radioaktiivisen jätteen siirtoja koskevalla asetuksella (Radioactive Abfälle - Verbringungsverordnung - Rabf - VV), joka julkaistiin Itävallan virallisessa lehdessä (Bundesgesetzblatt für die Republik Österreich) N:o 44/1997.

Portugali

Direktiivi pantiin täytäntöön 14. elokuuta 1996 annetulla asetuksella (Decreto-lei) N:o 138/96, joka julkaistiin 14. elokuuta 1996 Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República) N:o 188/96.

Suomi

Direktiivi pantiin täytäntöön seuraavilla säädöksillä:

(1) 27. maaliskuuta 1991 annettu säteilylaki 592/91, sellaisena kuin se on muutettuna 27. marraskuuta 1992 annetulla lailla 1102/92 ja 22. joulukuuta 1994 annetulla lailla 1334/94

(2) 20. joulukuuta 1991 annettu säteilyasetus 1512/91, sellaisena kuin se on muutettuna 31. joulukuuta 1994 annetulla asetuksella 1598/94

(3) 11. joulukuuta 1987 annettu ydinenergialaki 990/87, sellaisena kuin se on muutettuna 29. marraskuuta 1994 annetulla lailla 1420/94

(4) 12. helmikuuta 1988 annettu ydinenergia-asetus 161/88, sellaisena kuin se on muutettuna 26. maaliskuuta 1993 annetulla asetuksella 278/93 ja 20. kesäkuuta 1996 annetulla asetuksella 473/96.

Ruotsi

Direktiivi pantiin täytäntöön seuraavilla säädöksillä:

(1) Ändringar i strålskyddslagen (1988:220) 20a och 24 (säteilysuojelulakiin tehdyt muutokset), jotka tulivat voimaan 1. heinäkuuta 1995

(2) Ändring i lagen (1984:3) om kärnteknisk verksamhet (5 a andra stycket) (ydinteknistä toimintaa koskevaan lakiin tehty muutos), joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1995

(3) Ändring i lagen (1991:34) om strategiska produkter (4 ) (strategisia tuotteita koskevaan lakiin tehty muutos), joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1995

(4) Statens strålskyddsinstituts föreskrifter (SSI FS 1995:4) om kontroll vid in- och utförsel av radioaktivt avfall (radioaktiivisen jätteen viennin ja tuonnin valvontaa ja tarkkailua koskevat valtion säteilyturvallisuuslaitoksen määräykset), jotka tulivat voimaan 17. tammikuuta 1996.

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Direktiivi pantiin täytäntöön seuraavalla säädöksellä: Statutory Instrument 1993 Nº3031, Atomic Energy and Radioactive Substances, the Transfrontier Shipment of Radioactive Waste Regulations 1993 (asetus N:o 3031 vuodelta 1993, Ydinenergia ja radioaktiiviset aineet, rajojen yli tapahtuvia radioaktiivisen jätteen siirtoja koskevat asetukset), joka julkaistiin 2. joulukuuta 1993.

2. Jäsenvaltioiden tekemät ilmoitukset

Direktiivin 17 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan toimittamaan komissiolle seuraavat tiedot:

- niiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet, jotka on valtuutettu panemaan direktiivin säännökset täytäntöön

- jäsenvaltioiden kieltäytyminen, kun ne eivät hyväksy direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua automaattista hyväksymismenettelyä (vaikenemisella osoitettua hyväksymistä koskeva ehto).

2.1. Toimivaltaiset viranomaiset

Belgia

(FR) Ministère des Affaires Sociales, de la Santé publique et de l'Environnement Service de Protection contre les Radiations Ionisantes (SPRI) Rue Ravenstein 36 1000 Bruxelles

(NL) Ministerie van Sociale Zaken, Volksgezondheid en Leefmilieu Dienst voor Bescherming tegen Ioniserende Stralingen R.A.C. Ravensteinstraat 36 1000 Brussel Puh.: (32 2) 289 21 11 tai 289 21 81 Faksi: (32 2) 289 21 12 tai 289 21 82

Tanska

Institut for Strålehygiejne Knapholm 7 2730 Herlev Puh.: (45 44) 54 34 54 Faksi: (45 44) 54 34 50 Sähköposti: sis@sis.dk

Saksa

Bundesausfuhramt (BAFA) Frankfurterstrasse 29-35 65760 ESCHBORN Puh.: (49) 6196 908398 / 908564 Faksi: (49) 6196 908888

Kreikka

Greek Atomic Energy Commission Agia Paraskevi 153 10 ATHENS Puh.: (30 1) 650 67 71 Faksi: (30 1) 650 67 48

Espanja

Dirección General de la Energía Paseo de la Castellana, 160 28046 MADRID Puh.: (34 91) 349 45 51 Faksi: (34 91) 457 80 66

Ranska

Ministère de l'économie, des finances et de l'industrie Direction générale de l'énergie et des matières premières Service des affaires nucléaires 101, rue de Grenelle 75353 PARIS Cedex 07 Puh.: (33 1) 43 19 33 06 Faksi: (33 1) 43 19 25 00

Irlanti

Radiological Protection Institute of Ireland (RPII) 3 Clonskeagh Square - Clonskeagh Road DUBLIN 14 Puh.: (353 1) 269 77 66 Faksi: (353 1) 269 97 37 Sähköposti: rpii@rpii.ie

Italia

(a) Ministero dell'industria, del Commercio e dell'Artigianato Direzione Generale Energia e Risorse Minerarie Divisione XIII Via Molise, 2 00187 ROMA

(b) Prefekti, pormestari tai muu paikallisviranomainen alueensa toimivaltaisena viranomaisena

(c) ANPA (Agenzia Nazionale per la Protezione dell'Ambiente) Via Vitaliano Brancati, 48 00144 ROMA Puh.: (39 06) 50 07 1 Faksi: (39 06) 50 07 2941

Luxemburg

Ministère de la Santé Direction de la Santé Division de la Radioprotection Villa Louvigny Allée Marconi L - 2120 LUXEMBOURG Puh.: (352) 478 56 70 - 72/ 77, 78 Faksi: (352) 45 75 21 Teleksi: 69553 RADPR Lu

Alankomaat

Ministerie van Volkshuisvesting, Ruimtelijke Ordening en Milieubeheer Directoraat-Generaal Milieubeheer Directie Stoffen, Veiligheid, Straling / IPC 655 Afdeling Externe Veiligheid Rijnstraat 8, postbus 30945 NL-2500 GX DEN HAAG Puh.: (31 70) 339 49 65 Faksi: (31 70) 339 12 97

Itävalta

Vastuualueet on jaettu toimivaltaisten viranomaisten kesken Itävallan virallisessa lehdessä (Bundesgesetzblatt, BGBI) N:o 227/1969 julkaistulla säteilysuojelulailla (Strahlenschutzgesetz) seuraavasti:

- lääketiede: Bundeskanzleramt - Sektion VI (liittokanslerinviraston osasto VI); niin kutsutun toissijaisuussäännöksen mukaan ministeriö vastaa myös kaikista sellaisista asioista, joita ei ole nimenomaan määrätty toiselle ministeriölle

- kauppa ja teollisuus, kaivostoiminta: Bundesministerium für wirtschaftliche Angelegenheiten (liittotasavallan talousministeriö)

- tutkimus ja liikenne: Bundesministerium für Wissenschaft und Verkehr (liittotasavallan tiede- ja liikenneministeriö)

- opetusjärjestelmä: Bundesministerium für Unterricht und kulturelle Angelegenheiten (liittotasavallan opetus- ja kulttuuriministeriö)

- sotatarvikkeiden testaus: Bundesministerium für Landesverteidigung (liittotasavallan puolustusministeriö)

Lisäksi vastuualueita on jaettu hallinnon eri tasoille. Liittotasavallan viranomaiset ovat jakaneet tietyn vastuun säteilysuojelulain soveltamisesta aluehallinnolle (alueviranomaiset tai sellaisten kaupunkien hallitukset, joilla on omat sääntönsä) ja liittomaiden johdolle. Kullekin viranomaiselle kuuluvista vastuualueista säädetään säteilysuojelulain 41 :ssä.

Yhteysviranomaisena, joka vastaa Itävaltaan suoritettavia jätteen siirtoja koskevista hakemuksista ja joka käsittelee ne itse tai toimittaa ne tarvittaessa suoraan toimivaltaisille viranomaisille, toimii

Bundeskanzleramt Sektion VI Radetzkystrasse 2 A-1031 Wien Puh.: (43 1) 711 72, alanumero 4127 Faksi: (43 1) 718 65 95

Portugali

Portugalin virallisessa lehdessä 14. elokuuta 1996 julkaistun asetuksen N:o 138/96 mukaan, jolla direktiivi 92/3/Euratom pannaan Portugalissa täytäntöön, toimivaltaisena viranomaisena toimii seuraava viranomainen:

Instituto Tecnológico e Nuclear E.N. 10, Apart. 21 P - 2686-953 SACAVEM Puh.: (351 1) 955 00 21 Faksi: (351 1) 994 19 95

Suomi

Säteilyturvakeskus (STUK) PL 14 FIN-00881 HELSINKI Puh.: (358) 9 759881 Faksi: (358) 9 75988500 Teleksi: 122691 STUK FI

Ruotsi

Statens strålskyddsinstitut (Valtion säteilyturvallisuuslaitos) on viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluvat muut radioaktiivisen jätteen kuljetukset kuin jälleenkäsittelystä peräisin olevan runsasaktiivisen jätteen ja sellaisen halkeamiskelpoisen ydinaineen kuljetukset, jota ei aiota käyttää uudelleen.

Statens strålskyddsinstitut S-17116 STOCKHOLM Puh.: (46 8) 729 7100 Faksi: (46 8) 729 7108

Statens kärnkraftinspektion (Valtion ydinvoima-asiain tarkastuslaitos) on viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluvat jälleenkäsittelystä peräisin olevan runsasaktiivisen jätteen ja sellaisen halkeamiskelpoisen ydinaineen kuljetukset, jota ei aiota käyttää uudelleen.

Statens kärnkraftinspektion S-10658 STOCKHOLM Puh.: (46 8) 698 8400 Faksi: (46 8) 661 9086

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Englanti ja Wales: The Environment Agency Rio House Aztec West Almondsbury Bristol UK-BS 32 4UD Puh: (44) 1454 624 098 Faksi: (44) 1454.624.319

Skotlanti: The Scottish Environment Protection Agency Erskim Court The Castle Business Park Stirling UK-FK9 4TR Puh: (44) 1786 45 77 00 Faksi: (44) 1786 44 80 40

Pohjois-Irlanti: Chief Radiochemical Inspector The Industrial Pollution and Radiochemical Inspectorate Calvert House Department of the Environment for Northern Ireland Environment and Heritage Service Calvert House 23 Castle Place Belfast United Kingdom BT1 1 FY Puh.: (44) 1232 25 47 33 Faksi: (44) 1232 25 47 00

2.2. Automaattisen hyväksymismenettelyn hyväksyminen

Belgia, Tanska, Kreikka, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat komissiolle, etteivät ne hyväksy automaattista hyväksymismenettelyä.

Saksa, Espanja ja Irlanti ilmaisivat hyväksyvänsä kyseisen menettelyn. Espanja ei kuitenkaan sovella direktiivin 6 artiklassa säädettyjä määräaikoja, jos sen energia-asioiden pääosaston on ennen päätöksen tekoa saatava kertomus yhdeltä tai useammalta muulta elimeltä. Tällaisessa tapauksessa määräaikojen pidentämisestä ilmoitetaan Euroopan komissiolle ja hakijalle.

3. Tiedot radioaktiivisen jätteen siirroista

Seuraavat tiedot koskevat vuosia 1996-1998.

Seuraavat jäsenvaltiot antoivat lupia radioaktiivisen jätteen siirtoihin: Belgia (9 lupaa), Tanska (1 lupa) Saksa (23 lupaa, joista käytettiin 19), Ranska (12 lupaa), Itävalta (1 lupa), Portugali (1 lupa), Ruotsi (19 lupaa) ja Yhdistynyt kuningaskunta (1 lupa). Osa luvista annettiin useisiin siirtoihin, jotka oli tarkoitus suorittaa ajanjaksona, joka voi ylittää tämän kertomuksen kattaman ajanjakson. Näitä siirtoja koskevat tiedot esitetään taulukossa 1.

Vuosina 1996-1998 suoritettiin joitakin siirtoja edellisenä ajanjaksona saatujen lupien nojalla. Näitä siirtoja koskevat tiedot esitetään taulukossa 2.

Kreikan viranomaiset käyttivät joissakin tapauksissa yhdenmukaista valvonta-asiakirjaa palauttaakseen umpilähteitä takaisin jätteiden toimittajien tarkistettaviksi.

4. Tiedot tärkeistä jäsenvaltioiden asettamista ehdoista

Belgia vaatii, että kaikki radioaktiivisen jätteen siirron osapuolet noudattavat Belgian säännöksiä, jotka koskevat radioaktiivisten aineiden hallussapitoa, kuljetusta, tuontia ja kauttakulkua.

Ranskan asetuksessa, jolla direktiivi pantiin täytäntöön, täsmennetään, että itse asetuksen noudattaminen ei rajoita Ranskan lainsäädännön kaikkien muiden asiaa koskevien säännösten eikä etenkään ydinmateriaalin suojelua ja tarkastusta, vaarallisten aineiden kuljetusta ja säteilysuojelua koskevien säännösten soveltamista.

Ruotsin SSI on yhteisymmärryksessä jätteiden lähettäjien kanssa asettanut Ruotsiin tuotavan palavan radioaktiivisen jätteen siirroille painorajat, jotta ei ylitettäisi Ruotsin polttolaitoksen kapasiteettia. Lisävaatimuksena on, että pakkauksen on noudatettava polttolaitoksen toimintaan annetussa luvassa vahvistettuja edellytyksiä. Tuhka ja palamaton jäte on käsittelyn jälkeen palautettava alkuperämaahan kahden vuoden kuluessa.

5. Tiedot tärkeistä tapauksista, joissa luvat on evätty

Ranska huomautti, että sillä oli joissakin tapauksissa vaikeuksia palauttaa alkuperäjäsenvaltioon säteilytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä syntynyttä lasitettua radioaktiivista jätettä. Joissakin tapauksissa Ranskan viranomaiset antoivat neuvoteltuaan sen jäsenvaltion kanssa, johon jäte oli määrä palauttaa, luvan sellaisen jätteen siirtoon, jonka kokonaisaktiivisuus oli huomattavasti pienempi kuin toiminnanharjoittajan pyytämä aktiivisuuspitoisuus. Toisinaan taasen ei voitu suorittaa siirtoja, joille oli saatu lupa. Nämä vaikeudet eivät suoranaisesti liity direktiivissä säädettyyn menettelyyn, mutta Ranska katsoo, että näissä tapauksissa loukataan vakavasti direktiivin 14 artiklan mukaan jäsenvaltioille kuuluvaa oikeutta.

Irlanti huomautti, että Yhdistynyt kuningaskunta oli kieltäytynyt yleisen toimintalinjansa perusteella antamasta lupaa yhdelle radioaktiivisen jätteen siirrolle. Kyseessä olivat irlantilaisesta sairaalasta peräisin olevat hiili-14:ää sisältävät Bactec-pullot.

6. Komission päätöksessä 93/552/Euratom [8] säädetyn yhdenmukaisen valvonta-asiakirjan käytössä esiintyneet ongelmat

[8] Neuvoston direktiivissä 92/3/Euratom tarkoitettujen radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonta-asiakirjasta 1 päivänä lokakuuta 1993 tehty komission päätös 93/522/Euratom (EYVL L 268, 29.10.1993, s. 83).

Saksa ilmoitti seuraavista ongelmista:

- joidenkin jäsenvaltioiden pitkät vastausajat

- epätietoisuus, kun vastauksia ei saada sellaisilta jäsenvaltioilta, jotka eivät ole hyväksyneet automaattista hyväksymismenettelyä

- jätteen määritelmän erilaiset tulkinnat, esim. kierrätettäviksi tarkoitettujen kontaminoitujen jäännösten osalta.

Ranska huomautti, että yleisesti ottaen ilmoitusten tekeminen yhdenmukaistetun valvonta-asiakirjan avulla paranee käyttäjien saadessa enemmän kokemusta. Joissakin tapauksissa tiedonvaihtoa helpotti sähköpostin käyttö virallisen hallintomenettelyn rinnalla.

Ruotsi huomautti, että ongelmat liittyvät lähinnä radioaktiivisen jätteen käsitteen tulkintaan. Erityisiä ongelmia aiheuttaa ilmaisu "jolle ei ole käyttöä". Kun on kyse sulatettaviksi tarkoitetuista metalleista, ei ole aina mahdollista ratkaista ennen niiden sulattamista, sulatteista otettuja näytteitä ja mittauksia, voidaanko osa materiaalista käyttää uudelleen. Ruotsissa tämäntyypistä materiaalia pidetään yleensä jätteenä. Jos sulatetun tuotteen aktiivisuuspitoisuudet osoittautuvat riittävän pieniksi, Ruotsin viranomaiset voivat päättää olla luokittelematta materiaalia radioaktiiviseksi jätteeksi ja antaa siten luvan sen uudelleenkäyttöön. Tämä menettely on aiheuttanut ongelmia direktiivin 92/3/Euratom soveltamisessa, koska muut maat tulkitsevat edellä mainittua ilmausta eri tavalla.

Ruotsi on myös sitä mieltä, että aktiivisuuspitoisuuksien laskemista varten tarvitaan ohjeet. Minkäasteista homogeenisuutta on vaadittava- Sovelletaanko aktiivisuuspitoisuutta myös lähetyksen osiin vaiko vain koko lähetykseen- Miten aktiivisuuspitoisuus on määritettävä pinnallisesti kontaminoituneesta materiaalista, jossa jotkin osat ovat usein huomattavasti kontaminoituneempia kuin toiset-

Direktiivin ja yhdenmukaisen asiakirjan ohjeet yhdenmukaisen asiakirjan eri osien lähettämisestä osapuolten kesken ovat joissakin tapauksissa epäselvät, ja niiden sanamuodot ovat ristiriidassa keskenään.

Yhdistynyt kuningaskunta huomautti, että direktiivissä ei ole säädetty, mitä kieltä menettelyssä olisi käytettävä. Kopion saamisessa valvonta-asiakirjan 4 ja 5 osasta on ilmennyt viivästyksiä siirron toteuduttua.

Suomi totesi valvonta-asiakirjan olevan turhan monimutkainen.

TAULUKKO 1: Tiedot direktiivin 92/3/Euratom soveltamisalaan kuuluvista radioaktiivisen jätteen kuljetuksista vuosina 1996-1998

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 2: Siirrot, joille myönnettiin lupa vuosina 1994-1995 mutta joita ei suoritettu vuoden 1995 loppuun mennessä

>TAULUKON PAIKKA>

Osa B - Tilannetiedot yksittäisten jäsenvaltioiden alueella suoritetuista siirroista (direktiivin 92/3/Euratom 18 artiklan toinen kohta)

Yleistä

Direktiivin 18 artiklan toisessa kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan täydentämään direktiivin täytäntöönpanoa koskevia kertomuksiaan alueillaan suoritettuja siirtoja koskevilla tilannetiedoilla. Jäsenvaltiot antoivat tämän vuosia 1996-1998 koskevan kertomuksen laadintaa varten seuraavat tiedot.

Kertomuksen kattamana ajanjaksona ei sattunut yhtään radioaktiivisen jätteen siirtoihin liittyvää onnettomuutta, joka olisi johtanut väestön merkittävään säteilyaltistukseen tai jossa huomattava määrä radioaktiivisia aineita olisi päässyt ympäristöön.

Belgia

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Kuljetusten suorittamiseen antaa lupia Dienst voor Bescherming tegen Ioniserende Stralingen (DBIS) van het Ministerie van Sociale Zaken, Volksgezondheid en Leefmilieu / Service de Protection contre les rayonnements ionisants du Ministère des Affaires Sociales, de la Santé Publique et de l'Environnement (sosiaali-, kansanterveys- ja ympäristöministeriön säteilysuojeluosasto). Kuljetusluvat toimitetaan suoraan jätteen kuljettajalle.

Ydinjätehuollosta vastaa Belgiassa Organisme National des Déchets Radioactifs et des matières Fissiles / Nationale Instelling voor het Beheer van Radioactief Afval en Splijtstoffen - ONDRAF/NIRAS (radioaktiivisen jätteen ja halkeamiskelpoisten aineiden kansallinen virasto). Kyseinen virasto määrää jätteen kuljettajan suorittamaan siirron. Siirto voidaan suorittaa vasta viraston annettua siihen hyväksyntänsä.

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Siirtoja säännellään radioaktiivisen jätteen ja halkeamiskelpoisten aineiden kansallisen viraston perustamisesta ja toiminnasta 30. maaliskuuta 1981 annetulla kuninkaallisella asetuksella, sellaisena kuin se on muutettuna 16. lokakuuta 1991 annetulla kuninkaallisella asetuksella.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Edellä mainitun kuninkaallisen asetuksen mukaan ONDRAF/NIRAS vastaa yksittäisten tuottajien laitoksista tapahtuvien radioaktiivisen jätteen kuljetusten organisoinnista. Kyseisessä asetuksessa täsmennetään, että tuottajat voivat suorittaa tämän tehtävän suoraan tai käyttää toimeksisaajia. Vuosina 1996-1998 radioaktiivisen jätteen kuljetus annettiin TRANSNUBELin ja TRANSRADin tehtäväksi.

* Käytetyt kuljetusmuodot

Kaikki kuljetukset olivat maantiekuljetuksia, ja useimmissa niistä käytettiin 20 jalan ISO-säiliöitä tai 40 jalan ISO-säiliöitä yhdessä asianmukaisten pakkausten, kuten A- ja B-tyypin pakkausten, kanssa.

Erityistarkoituksiin suunniteltuja säiliöitä (TNB 167, TNB 178) käytettiin silloin, kun jätteen annosnopeus oli suuri.

* Sisäisesti kuljetettavan jätteen luonne

Pakkaamaton jäte

- kiinteä ja nestemäinen vähä-, keski- ja runsasaktiivinen jäte (alfa, beeta, gamma)

- purkujäte

- käytöstä poistetut lähteet.

Pakattu jäte

- edellä mainitun pakkaamattoman jätteen pakkaamisessa syntynyt jäte, jäte pakattu Doelin ja Tihangen ydinvoimaloissa. Pakattu jäte suljetaan bitumi- tai sementtimatriisiin.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Vuonna 1996 suoritettiin 316 siirtoa. Niissä kuljetettiin yhteensä 1 450 m³ jätettä, jonka kokonaisaktiivisuus oli 20,2 PBq.

Vuonna 1997 suoritettiin 274 siirtoa. Niissä kuljetettiin yhteensä 1 350 m³ jätettä, jonka kokonaisaktiivisuus oli 0,91 PBq.

Vuonna 1998 suoritettiin 282 siirtoa. Niissä kuljetettiin yhteensä 1 220 m³ jätettä, jonka kokonaisaktiivisuus oli 0,58 PBq.

Tanska

* Yleistä tietoa

Radioaktiivisen jätteen kansallisissa siirroissa kuljetetaan ainoastaan radionuklidien lääketieteellisessä, teollisessa ja tutkimuskäytössä syntynyttä jätettä. Ainoa paikka, jonne radioaktiivista jätettä voidaan varastoida Tanskassa, on Risøn kansallinen laboratorio, joka on huolehtinut vähä- ja keskiaktiivisen jätteen välivarastoinnista 1950-luvun lopulta alkaen. Tätä järjestelyä jatketaan, kunnes radioaktiivisen jätteen loppusijoituksesta Tanskassa on päätetty. Näin ollen kaikki jäte, jota ei voida sijoittaa tai jättää hajoamaan tuotantopaikkaansa, on siirrettävä Risøhön varastoitavaksi. (Kun on kyse umpilähteistä, niiden haltijat voivat myös palauttaa ne valmistajalle.)

Tanskan säännösten mukaan tämänkaltaiset jätteen siirrot eivät ole toimintaa, josta tuottajan olisi tehtävä ilmoitus. Risøn edellytetään pitävän kirjaa kaikista vastaanotetuista jätekuljetuksista, mutta ainoastaan vuosittaiset määrät on ilmoitettava viranomaisille. Tuottajien osalta nämä kuljetukset rinnastetaan muihin radionuklideja koskeviin menettelyihin, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että jokainen, jolla on lupa pitää hallussaan, käyttää, varastoida tai kuljettaa radioaktiivisia aineita, on vastuussa kaiken luvanvaraisesta toiminnasta syntyvän radioaktiivisen jätteen turvallisesta käsittelystä ja sijoittamisesta.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti tiedot Risøhön vuosina 1996-1998 toimitetusta jätteestä:

>TAULUKON PAIKKA>

Saksa

* Yleistä tietoa

Radioaktiivinen jäte on nykyisin peräisin seuraavista käyttötarkoituksista:

- ydinvoimaloiden ja ydinpolttoainekiertoon osallistuvien laitosten toiminta ja käytöstäpoisto

- ydintutkimuslaitokset

- radioisotooppien käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa (yliopistoissa) ja lääketieteessä.

Ydinvoimaloissa ja ydinpolttoainekiertoon osallistuvissa laitoksissa syntynyt radioaktiivinen jäte kerätään, esikäsitellään ja pakataan pääasiassa itse paikalla. Ydintutkimuslaitoksissa syntynyt radioaktiivinen jäte käsitellään ja varastoidaan itse paikalla.

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Saksan lainsäädännön mukaan toimivaltainen viranomainen rautatiekuljetusten osalta on Eisenbahnbundesamt - EBA (liittotasavallan rautatievirasto), kun taas maantiekuljetuksiin antavat luvan osavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset. Ydinmateriaalia sisältävän radioaktiivisen jätteen (esim. käytetyn polttoaineen) kuljetuksiin antaa luvan Bundesamt für Strahlenschutz - BfS (liittotasavallan säteilysuojeluvirasto).

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Radioaktiivisen jätteen kuljetusten on oltava kuljetusta ja ydinenergiaa koskevien säädösten mukaisia. Näitä säädöksiä ovat Gesetz über die Beförderung gefährlicher Güter (laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta), Atomgesetz - AtG (ydinenergialaki) sekä johdetut asetukset kuten Gefahrgutverordnung Strasse - GGVS (asetus vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista), Gefahrgutverordnung Eisenbahn - GGVE (asetus vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista) Strahlenschutzverordnung - StrlSchV (säteilysuojeluasetus) jne.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Ainoa organisaatio, joka kuljetti radioaktiivista jätettä ydinvoimaloista ja ydinpolttoainekiertoon osallistuvista laitoksista, oli Deutsche Bahn AG. Jäte kuljetettiin pääasiassa rautateitse, ja maantiekuljetuksiin turvauduttiin ainoastaan silloin, kun laitoksiin ei ollut rautatieyhteyttä. Maantiekuljetuksia tekivät useat liikennöitsijät.

* Käytetyt kuljetusmuodot

Kuljetukset tehtiin pääasiassa rautateitse sekä lisäksi maanteitse.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Morslebenin loppusijoituslaitosta ERAMia (Endlager für radioaktive Abfälle Morsleben) käytettiin sellaisen lyhytikäisen vähä- ja keskiaktiivisen radioaktiivisen jätteen sijoittamiseen, jonka alfa-aktiivisuus on enintään 0,4 GBq/m³. Radioaktiivisen jätteen sijoitukset lopetettiin tuomioistuimen päätöksellä syyskuussa 1998. Vuosina 1971-1998 sijoitettiin radioaktiivista jätettä 36 753 m³ ja 6 617 käytettyä umpisäteilylähdettä. Morslebenin loppusijoituslaitokseen kuljetetun radioaktiivisen jätteen määrät olivat vuosittain seuraavat: 5 471 m³ vuonna 1996, 6 081 m³ vuonna 1997 ja 5 077 m³ vuonna 1998.

Gorlebenissä, Ahausissa, Lubminissa ja Mitterteichissa on keskitetyt välivarastointilaitokset. Useimmilla jätteen tuottajilla on paikan päällä hajautetut välivarastointilaitokset. Osavaltiot ovat järjestäneet keräyspisteitä pienempien jätteentuottajien (teollisuuden, yliopistojen ja lääketieteen) synnyttämälle radioaktiiviselle jätteelle.

* Siirrettävän jätteen luonne

Sisäisesti siirretty radioaktiivinen jäte oli lähinnä kiinteää tai kiinteytettyä vähä- ja keskiaktiivista radioaktiivista jätettä.

Kuljetetun jätteen ominaispiirteet riippuvat sen alkuperästä, lajista, esikäsittelystä ja pakkaamisesta. Tyypillisiä jätelajeja ovat esimerkiksi kiinteytetyt nesteet ja/tai tiivisteet, kontaminoituneet ja/tai aktiivisuutta sisältävät materiaalit, polttamisesta syntyneet jäännökset, kuivattu liete, hartsit ja muut.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Vuosina 1996-1998 Morslebenin loppusijoituslaitokseen kuljetettiin seuraava vähä- ja keskiaktiivinen radioaktiivinen jäte:

>TAULUKON PAIKKA>

Espanja

* Yleistä tietoa

Ydinvoimaloissa käytetty polttoaine varastoidaan itse paikalla voimaloiden omiin jäähdytysaltaisiin eli sitä ei siirretä muualle. Ainoana poikkeuksena on Vandellós I, josta käytetty polttoaine lähetetään Ranskaan jälleenkäsiteltäväksi, minkä vuoksi se ei ole direktiivissä tarkoitettua jätettä. Viimeisin siirto suoritettiin vuoden 1994 lopussa.

Radioaktiivisesta jätteestä vastaava kansallinen virasto ENRESA (Empresa Nacional de Residuos Radioactivos, S.A.) on tehnyt keski- ja vähäaktiivisen jätteen osalta sopimuksia ydinlaitoksissa ja muissa radioaktiivisia aineita käyttävissä laitoksissa toimivien tuottajien kanssa. Tuottajien on täytettävät tietyt ENRESAn laatimat ja hallituksen hyväksymät perusteet jätteen hyväksymiseksi. ENRESA todentaa itse kyseisten perusteiden noudattamisen.

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Teollisuus- ja energiaministeriön energia-asioiden pääosasto (Dirección General de la Energía) antaa tarvittaessa lupia Espanjan alueella suoritettaviin radioaktiivisen jätteen siirtoihin.

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Siirtoja säännellään seuraavilla säädöksillä:

- ydinenergialaki 25/1964

- kuninkaallinen asetus 1749/1984 lentokuljetuksista

- kuninkaallinen asetus 879/1989 rautatiekuljetuksista

- kuninkaallinen asetus 2088/1994, jolla saatetaan neuvoston direktiivi 92/3/Euratom osaksi kansallista lainsäädäntöä

- kuninkaallinen asetus 2115/1998 maantiekuljetuksista

- kuninkaallinen asetus 2225/1998, jolla muutetaan kuninkaallista asetusta 879/1989.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

ENRESA suorittaa radioaktiivisen jätteen siirrot Espanjan alueella joko omin voimin tai antamalla siirrot alihankintana alan erikoisyrityksen hoidettavaksi.

* Käytetyt kuljetusmuodot

Radioaktiivinen jäte kuljetetaan Espanjassa maanteitse. Espanjan hallintoviranomaiset saavat kuukausittain toteutettavia siirtoja koskevan suunnitelman, johon sisältyvät myös kuljetuspäivät sekä tiedot jätteen ominaisuuksista, alkuperästä ja määristä. Lisäksi kaikki kuljetuksen aikana mahdollisesti sattuvat häiriöt on ilmoitettava.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Espanjan tärkein loppusijoituslaitos on El Cabril, joka on lähellä maanpintaa sijaitseva loppusijoitustila vähä- ja keskiaktiiviselle jätteelle. Se otettiin käyttöön vuonna 1992.

* Siirrettävän jätteen luonne

El Cabriliin kuljetettu jäte on vähä- ja keskiaktiivista jätettä, joka täyttää ENRESAn laatimat ja hallituksen hyväksymät perusteet jätteen hyväksymiseksi. ENRESA on tehnyt sopimuksia radioaktiivisia aineita käyttävien ja radioaktiivista jätettä tuottavien laitosten (pientuottajien) ja ydinlaitosten kanssa. Vuoden 1998 lopulla 500:lla radioaktiivisia aineita käyttävällä laitoksella eri puolilla Espanjaa oli jätteiden siirtämistä koskeva sopimus ENRESAn kanssa. Ydinlaitosten jäte tuli yhdeksästä toiminnassa olevasta ja yhdestä purkuvaiheessa olevasta ydinreaktoriyksiköstä, yhdestä polttoaineen valmistuslaitoksesta sekä yhdestä tutkimuskeskuksesta.

Radioaktiivisia aineita käyttävistä laitoksista kuljetetaan El Cabriliin kiinteää ja nestemäistä jätettä, orgaanista jätettä ja käytettyjä umpilähteitä. Ydinlaitosten jäte koostuu kiinteytetystä ja puristetusta jätteestä.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Ydinlaitoksista suoritettiin vuonna 1996 yhteensä 264 sisäistä jätteen siirtoa. Siirretyn jätteen kokonaistilavuus oli 1 966 m³ ja aktiivisuus 19 400 GBq. Vuonna 1997 suoritettiin 265 siirtoa, joiden kokonaistilavuus oli 1 939 m³ ja aktiivisuus 28 200 GBq. Vuonna 1998 suoritettiin 238 sisäistä siirtoa, joiden kokonaistilavuus oli 1 955 m³ ja aktiivisuus 21 900 GBq.

Radioaktiivisia aineita käyttävistä laitoksista suoritettiin vuonna 1996 yhteensä 50 sisäistä jätteen siirtoa. Siirretyn jätteen kokonaistilavuus oli 137 m³ ja aktiivisuus 50 900 GBq. Vuonna 1997 suoritettiin 60 siirtoa, joiden kokonaistilavuus oli 153 m³ ja aktiivisuus 565 000 GBq. Vuonna 1998 suoritettiin 47 sisäistä siirtoa, joiden kokonaistilavuus oli 129 m³ ja aktiivisuus 246 000 GBq. Aktiivisuuden lisääntyminen tänä ajanjaksona verrattuna kahteen edelliseen vuoteen johtui Co-60- ja Cs-137-umpilähteiden siirroista.

Ranska

* Yleistä tietoa

Radioaktiivisen jätteen kuljetuksesta vastaavat joko jätteen tuottajat tai radioaktiivisen jätteen huollosta vastaava kansallinen virasto ANDRA (Agence Nationale pour la Gestion des Déchets Radioactifs), jonka yhtenä tehtävänä on vastata pintavarastointilaitosten toiminnasta (Aube Storage Center).

Tuottajia on kahdenlaisia:

- suuret tuottajat eli ydinpolttoainekierron eri vaiheisiin osallistuvat yritykset (EDF, COGEMA, CEA jne.). Joka vuosi siirretään noin 30 000-40 000 pakkausta, joiden kokonaistilavuus on noin 13 000-21 000 m³. Jäte siirretään joko maanteitse tai rautateitse.

- pienet tuottajat (sairaalat, tutkimuskeskukset), joita on noin 800. Vuosittain tuotetun jätteen tilavuus on noin 300 m³, joka vastaa noin 1 000:ta pakkausta.

Varastointilaitoksiin siirretty vähä- ja keskiaktiivinen jäte koostuu teknisistä jätteistä (käsineet, muovit, metalliosat jne.) tai prosesseissa syntyneistä jätteistä (ioninvaihtohartsit, suodattimet jne.). Jäte sijoitetaan metallitynnyreihin, betoniastioihin tai -säiliöihin tai metallisäiliöihin. Tuottajat valmistavat pakkaukset ANDRAn laatimien ohjeiden mukaan. Nämä ohjeet, joissa otetaan huomioon varastointia ja laitosten hoitoa koskevat turvallisuussäännökset, on saatettu kansallisena turvallisuusviranomaisena toimivan ydinlaitosturvallisuuden osaston tietoon.

Varmistaakseen, että pakkaukset ovat ohjeiden mukaisia, ANDRA tekee tarkastuksia niiden valmistuksen aikana sekä tiukkoja (ainetta rikkovia tai rikkomattomia) tarkastuksia sen jälkeen, kun pakkaukset on toimitettu varastointilaitoksiin.

Kaikkien jätteen kuljettajien on saatava vuosittain ANDRAn hyväksyntä, joka koskee sekä niiden henkilökuntaa että kuljetusvälineitä. Tämän lisäksi tehdään säännöllisesti pistokokeita, joiden avulla seurataan, noudattavatko kuljettajat kaikkia säännöksiä.

Auben varastointilaitos on vuodesta 1994 lähtien ollut ainoa aktiivisesti toiminnassa oleva varastointilaitos.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Tiivistelmä Ranskassa vuosina 1996-1998 suoritetuista siirroista esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Kreikka

Kreikassa ei ole radioaktiivisen jätteen sijoituspaikkoja. Tämän kertomuksen kattamana ajankohtana ei suoritettu sisäisiä siirtoja.

Irlanti

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Luvan Irlannin alueella suoritettaviin radioaktiivisen jätteen siirtoihin antaa Irlannin säteilysuojeluinstituutti RPII (the Radiological Protection Institute of Ireland).

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Kaikkia radioaktiivisten aineiden siirtoja Irlannissa säännellään säteilysuojelulailla the Radiological Protection Act, 1991 (General Control of Radioactive Substances, Nuclear Devices and Irradiating Apparatus) Order, 1993 (asetus N:o 151, 1993), joka koskee radioaktiivisten aineiden sekä ydin- ja säteilylaitteiden yleistä valvontaa.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Irlannin lainsäädännön mukaan radioaktiivisten aineiden siirtojen kaltaiseen toimintaan tarvitaan lupa, jonka antaa RPII. Luvanhaltija on vastuussa synnyttämänsä radioaktiivisen jätteen siirtojen suorittamisesta.

* Käytössä olevat kuljetusmuodot

Siirrot suoritetaan Irlannissa yksinomaan maanteitse.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointilaitokset

Luvanhaltijoiden vuosina 1996-1998 sijoittaman radioaktiivisia aineita sisältävän jätteen radionuklidien aktiivisuus jäi vuonna 1993 annetussa asetuksessa N:o 151 määriteltyjen vapautustasojen alle. Radioaktiivisen jätteen varastointipaikat kuuluvat radioaktiivisen jätteen haltijoille. Irlannissa ei ole toistaiseksi kansallista radioaktiivisen jätteen varastointipaikkaa.

* Siirrettävän jätteen luonne

Irlannissa siirretty radioaktiivinen jäte koostui vähäaktiivisesta vesipitoisesta ja kiinteästä jätteestä, joka sisältää jodi-125:tä. Kiinteä jäte on laboratorioissa käytettyjä kertakäyttötavaroita, kuten muovisia astioita ja hansikkaita.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

- Radioaktiivisen jätteen sisäisten siirtojen kokonaismäärä vuosina 1996-1998 oli 15 (viisi kunakin vuonna).

- Kyseisten 15 siirron kokonaistilavuus oli noin 5 m3.

- Näiden 15 siirron kokonaisaktiivisuus oli alle 1 GBq.

Italia

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Luvan Italian alueella suoritettaviin radioaktiivisen jätteen siirtoihin antaa jätteen ominaisuuksien mukaan joko Ministero dell'Industria, del Commercio e dell'Artigianato, Direzione Generale Energia e Risorse Minerarie (teollisuus-, kauppa ja ammattiministeriö, energian ja mineraalivarojen pääosasto) tai paikallisviranomaiset.

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Siirtoja säännellään 17. maaliskuuta annetulla asetuksella (Decreto legislativo) N:o 230 ja teknisellä oppaalla (Guida Tecnica) N:o 26, jonka on laatinut ympäristönsuojelun kansallinen virasto ANPA (Agenzia nazionale per le Protezione dell'Ambiente).

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Siirtoja suorittavat eri puolilla Italiaa sijaitsevien varastointipaikkojen hoidosta vastaavat organisaatiot sekä kuljetusliikkeet, jotka ovat saaneet luvan radioaktiivisen jätteen kuljetukseen.

* Siirrettävän jätteen luonne ja tiedot sisäisistä siirroista

Italian alueella siirretään pääasiassa kolmentyyppistä jätettä:

- ydinpolttoainekierrosta peräisin oleva vähäaktiivinen jäte (sementoitu tuhka). Tämän kertomuksen kattamana ajankohtana Italia vastaanotti 4 tällaista siirtoa, joihin olivat myöntäneet luvan Belgian, Saksan ja Itävallan viranomaiset.

- käytöstä poistetut koboltti-60- ja cesium-137-umpilähteet

- lääketieteellisestä diagnostiikasta, teollisuudesta ja tutkimustoiminnasta peräisin oleva vähäaktiivinen jäte.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Koboltti-60, cesium-137 ja muut käytöstä poistetut lähteet

- 1996: 1 siirto, joka koostui Cs-137-lähteen sisältävästä sairaalalaitteesta, jonka aktiivisuus oli 35 900 GBq

- 1997: 3 siirtoa, jotka koostuivat Co-60- ja Ra-Be-lähteitä sisältävistä teollisuus- ja sairaalalaitteista, joiden aktiivisuus oli 17 450 GBq

- 1998: ei suoritettu käytöstä poistettujen säteilylähteiden sisäisiä siirtoja.

Lääketieteellisestä käytöstä, teollisuudesta ja tutkimustoiminnasta peräisin oleva vähäaktiivinen jäte

- 1996: kokonaistilavuus = 670 m³ ja kokonaisaktiivisuus 3 390 GBq

- 1997: kokonaistilavuus = 620 m³ ja kokonaisaktiivisuus 5 020 GBq

- 1998: kokonaistilavuus = 580 m³ ja kokonaisaktiivisuus 3 485 GBq.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Jätteet kuljetetaan useimmissa tapauksissa muutamiin harvoihin keräyskeskuksiin, joita pitävät sellaiset yritykset kuin Nucleco (Rooma), Protex (Forli), Cemerad (Taranto) ja Campoverde (Milano).

* Käytetyt kuljetusmuodot

Ydinpolttoainekierrosta peräisin oleva jäte siirretään yleensä rautateitse. Muu jäte siirretään yleensä maanteitse.

Luxemburg

Luxemburgissa ei ole radioaktiivisen jätteen käsittely-, pakkaamis- eikä loppusijoituslaitoksia. Näin ollen Luxemburgissa ei suoritettu sisäisiä siirtoja tämän kertomuksen kattamana aikana.

Alankomaat

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Sisäisiin siirtoihin antaa lupia Ministerie van Volkshuisvesting, Ruimtelijke Ordening en Milieubeheer (asunto-, yhdyskuntasuunnittelu- ja ympäristöministeriö).

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Siirtoja säännellään seuraavilla säädöksillä: Kernenergie-wet; Besluit vervoer splijtstoffen, ertsen en radioactieve stoffen Stb. 1969, 405 (ydinenergialaki, päätös halkeamiskelpoisten aineiden, malmien ja radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta) ja 31. elokuuta 1987 annettu asetus COVRAn nimeämisestä keräyslaitokseksi (Staatscourant 176).

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Siirtojen suorittamisesta vastaa COVRA (Centrale Organisatie voor Radioactief Afval), joka on radioaktiivisesta jätteestä vastaava keskusorganisaatio.

* Käytetyt kuljetusmuodot

Radioaktiivinen jäte siirretään maanteitse.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Tärkein loppusijoitus- ja varastointipaikka on Spanjeweg 1 (laituri nro 8601), Industrieterrein Vlissingen-Oost.

* Siirrettävän jätteen luonne

Alankomaan alueella kuljetettava jäte on yleensä laboratorioista ja sairaaloista peräisin olevaa pakkaamatonta jätettä ja ydinlaitoksista peräisin olevaa pakattua jätettä.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Tiedot Alankomaissa suoritetuista sisäisistä siirroista on esitetty tiivistetysti seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Itävalta

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset - Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Radioaktiivisen jätteen hallintaa ja sijoittamista Itävallassa säännellään säteilysuojeluasetuksen (Strahlenschutzverordnung) III osan 5 :n (89-92 momentin), BGBR. Nro 47/1972 nojalla. Entisen terveys- ja ympäristönsuojeluministeriön 16. huhtikuuta 1982 antaman asetuksen mukaan radioaktiivinen jäte kuljetetaan varastoitavaksi ja pakattavaksi Seibersdorfin tutkimuskeskukseen (ÖFZS), ellei jätettä voida pitää muuna kuin radioaktiivisena aineena tai päästää viemäriverkkoon.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Seibersdorfin tutkimuskeskukseen kuljetettiin vuosina 1996-1998 seuraava vähä- tai keskiaktiivinen radioaktiivinen jäte:

>TAULUKON PAIKKA>

Yli puolet jätteestä tuli lääketieteellisestä käytöstä. Loput olivat peräisin teollisuudesta, tutkimustoiminnasta, Kansainvälisen atomienergiajärjestön laboratorioista ja Seibersdorfin keskuksesta itsestään.

Portugali

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Radioaktiivisen jätteen sisäisistä siirroista vastaavia toimivaltaisia viranomaisia ovat terveysministeriön alainen terveysasioiden pääosasto sekä käytettyjen radioaktiivisten umpilähteiden osalta tiede- ja teknologiaministeriön alainen ydin- ja teknologialaitos.

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annettiin 12. lokakuuta 1989 asetus N:o 348/89, jossa säädetään sellaista toimintaa (kuten radioaktiivisten materiaalien kuljetusta) koskevista perusluonteisista suojelutoimista, johon liittyy säteilyvaara, ja 19. huhtikuuta 1990 laki N:o 9/90, jolla saatettiin direktiivi 80/836/Euratom osaksi Portugalin lainsäädäntöä.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Ydin- ja teknologialaitoksen alainen säteilysuojelu- ja ydinturvallisuuslaitos (DPSR) suoritti kaikki siirrot lukuun ottamatta joidenkin käytettyjen umpilähteiden siirtoja, joiden suorittamisesta vastasivat luvan saaneet käyttäjät.

* Käytetyt kuljetusmuodot

Kaikki siirrot suoritettiin maanteitse.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Kaikki jäte, jota ei voitu sijoittaa, polttaa taikka jättää hajoamaan sinne, missä se oli tuotettu, siirrettiin DPSR:ään, jossa on 1960-luvulta alkaen toiminut radioaktiivisen jätteen säilytykseen tarkoitettu välivarasto. Käytettyjen umpilähteiden haltijat voivat myös palauttaa ne valmistajalle. Välivarastointia jatketaan, kunnes on päätetty radioaktiivisen jätteen loppusijoituksesta.

* Siirrettävän jätteen luonne

Portugalissa suoritetaan ainoastaan sellaisen radioaktiivisen jätteen sisäisiä siirtoja, joka on peräisin radioisotooppien käytöstä teollisuudessa, lääketieteessä ja tutkimuksessa.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Vuosina 1996-1997:

(a) 140 sisäistä siirtoa

(b) 12 m³ (ilmoitettu pakattuna jätteenä)

(c) 1 400 GBq.

Vuonna 1998:

(a) 60 sisäistä siirtoa

(b) 5 m³ (ilmoitettu pakattuna jätteenä)

(c) 20 GBq.

Suomi

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Säteilyturvakeskus (STUK)

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Säteilylaki ja -asetus, ydinenergialaki ja -asetus

Laki vaarallisten aineiden tiekuljetuksista

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Säteilyturvakeskus (STUK)

* Käytetyt kuljetusmuodot

Siirrot suoritetaan maanteitse.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Olkiluodon loppusijoituslaitos

Kaikki materiaali Helsingin "vanhasta" jätteen loppusijoitustilasta siirrettiin Olkiluodon loppusijoituslaitokseen vuonna 1997.

* Siirrettävän jätteen luonne

Laitteista poistettuja umpilähteitä, vanhaa teollisuudesta ja lääketieteestä peräisin olevaa radioaktiivista jätettä (mukaan lukien tritiumia, radiumia jne.).

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Vuonna 1997 suoritettiin kaksi jätteiden siirtoa. Vuosina 1996 ja 1998 ei suoritettu siirtoja.

Jätteen tilavuus oli arviolta 35 kuutiometriä, pakkaukset mukaan luettuina.

Kuljetetun jätteen aktiivisuus oli noin 32 000 GBq.

Ruotsi

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Ruotsin valtion säteilyturvallisuuslaitos (SSI) antaa lupia sellaisiin radioaktiivisen jätteen siirtoihin, joissa ei kuljeteta jälleenkäsittelyssä syntynyttä runsasaktiivista jätettä tai halkeamiskelpoisia ydinaineita.

Ruotsin valtion ydinvoima-asiain tarkastuslaitos (SKI) antaa lupia sellaisiin radioaktiivisen jätteen siirtoihin, jotka koostuvat jälleenkäsittelyssä syntyneestä runsasaktiivisesta jätteestä tai halkeamiskelpoisista ydinaineista.

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Ruotsin säteilysuojelulaki. Ruotsin ydinteknistä toimintaa koskeva laki.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Jätteen lähettäjä on yleensä vastuussa siirrosta. Ruotsissa suurin osa sisäisistä siirroista suoritetaan seuraavien laitosten ja paikkojen välillä: ydinvoimalaitokset, Forsmarkissa sijaitseva vähä- ja keskiaktiivisen jätteen sijoitukseen tarkoitettu SFR:n loppusijoituspaikka, Studsvik AB:n käsittelylaitokset ja Oskarshamnissa sijaitseva käytetyn ydinpolttoaineen ja tietyn keski- ja runsasaktiivisen jätteen varastointiin tarkoitettu CLAB:n välivarastointipaikka. Kaikki nämä lähettäjät ja vastaanottajat sijaitsevat rannikolla. Kuljetuksista vastaa Ruotsin ydinenergiayhtiöiden yhteisesti omistama ydinpolttoaineesta ja jätteen hallinnasta vastaava yhtiö. Useimmissa lähetyksissä käytetään erityistä kuljetusjärjestelmää, johon kuuluvat erityistarkoitukseen valmistetut pakkaukset, ajoneuvot ja näihin kuljetuksiin varattu alus (M/S Sigyn).

* Käytetyt kuljetusmuodot

Ringhalsin ydinvoimalaitoksesta, Barsebäckin ydinvoimalaitoksesta, Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja Studsvik AB:sta peräisin oleva pakattu jäte lähetetään kuljetuksiin varatulla aluksella (M/S Sigyn) SFR:ään Forsmarkiin. Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta kuljetukset järjestetään maanteitse SFR:ään.

Reaktorisydämen komponentit, joilla on runsas ominaisaktiivisuus, lähetetään ydinvoimalaitoksista kuljetuksiin varatulla aluksella (M/S Sigyn) Oskarshamnissa sijaitsevaan CLAB:n välivarastointipaikkaan.

Ydinvoimaloista peräisin olevat suuret komponentit, joilla on vähäinen ominaisaktiivisuus, lähetetään joko kuljetusaluksella (M/S Sigyn) tai maanteitse Studsvikissa sijaitsevaan sulattoon.

Ydinvoimaloista ja muista lähteistä (kuten sairaaloista ja yliopistoista) peräisin oleva palava jäte lähetetään Studsvik AB:n käsittelylaitokseen maanteitse.

Lisäksi ydinvoimalaitoksista lähetetään säteilytettyä ydinpolttoainetta tähän tarkoitukseen varatulla aluksella (M/S Sigyn) CLAB:n välivarastointipaikkaan Oskarshamnissa. Näitä siirtoja ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Ruotsin tärkeimmät radioaktiivisen jätteen varastointipaikat ovat Oskarshamnissa sijaitseva CLAB:n laitos (joka on tarkoitettu käytetyn ydinpolttoaineen ja tietyn keski- tai runsasaktiivisen jätteen välivarastointiin) ja Forsmarkissa sijaitseva SFR (joka on ydinvoimalaitoksista sekä lääketieteellisestä toiminnasta ja tutkimuslaitoksista peräisin olevan pakatun vähä- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituspaikka).

Studsvik AB:ssa radioaktiivinen jäte varastoidaan käsittelyn yhteydessä.

* Siirrettävän jätteen luonne

Suurin osa Ruotsin alueella siirrettävästä radioaktiivisesta jätteestä on ydinvoimalaitoksista peräisin olevaa pakattua jätettä, joka lähetetään loppusijoituspaikkaansa.

Palavat aineet (suojavaatteet, suojajalkineet, käsineet, lumput jne.) lähetetään poltettaviksi. Laitteet ja metalliromu, joiden aktiivisuus on indusoitu tai jotka ovat kontaminoituneita, lähetetään puhdistettavaksi ja/tai sulatettavaksi.

Lääketieteellisestä ja teknisestä toiminnasta sekä tutkimuslaitoksista peräisin oleva radioaktiivinen jäte koostuu pääasiassa käytöstä poistetuista säteilylähteistä ja palavasta jätteestä.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot sisäisistä siirroista SFR:ään vuosina 1996-1998.

>TAULUKON PAIKKA>

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

* Viranomaiset, jotka antavat lupia sisäisiin siirtoihin

Seuraavilla Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilla on nykyään oikeus antaa lupia radioaktiivisen jätteen sisäisiin siirtoihin:

The Environment Agency (ympäristövirasto, Englannissa ja Walesissa suoritettavat siirrot).

The Scottish Environment Protection Agency (Skotlannin ympäristönsuojeluvirasto, Skotlannissa suoritettavat siirrot) sekä

Chief Radiochemical Inspector, the Industrial Pollution and Radiochemical Inspectorate ja Environment and Heritage Service Pohjois-Irlannissa (radiokemia-alan päätarkastaja, teollisuussaasteen ja radiokemian tarkastuslaitos sekä ympäristöä ja kansallisomaisuutta koskevien asioiden virasto).

Tämän kertomuksen kattamana ajanjaksona toimivaltaiset viranomaiset olivat Englannissa ja Walesissa Her Majesty's Inspectorate of Pollution (saasteentarkastuslaitos), Skotlannissa Her Majesty's Industrial Pollution Inspectorate (teollisuussaasteen tarkastuslaitos) ja Pohjois-Irlannissa the Alkali and Radiochemical Inspectorate of the Department of the Environment (ympäristöministeriön alainen alkalien ja radiokemian tarkastuslaitos).

* Sisäisiä siirtoja koskevat kansalliset lait ja asetukset

Radioaktiivisen jätteen muodostumista ja sijoitusta säännellään Yhdistyneessä kuningaskunnassa radioaktiivisia aineita koskevalla lailla RSA 93 (the Radioactive Substances Act 1993). Kyseisen lain mukaan radioaktiivisen jätteen siirtoa mistä tahansa paikasta (ydinteollisuudesta tai muualta) on pidettävänä jätteen "sijoittamisena" kyseisestä paikasta. Sijoittamiseen tarvitaan lupa, joka voi koskea ainoastaan yksittäistä sijoitusta tai käsittää useita sijoituksia tietyn ajanjakson aikana.

Poikkeuslupia koskevissa säännöksissä (johdetussa oikeudessa) säädetään, että radioaktiivisen jätteen sijoituslupaa koskevat RSA 93:n säännökset eivät koske tiettyjä erittäin vähäaktiivisen jätteen lajeja. Nämä radioaktiivisen jätteen lajit ovat a) kiinteä muu kuin suljettu lähde, joka ei merkittävässä määrin liukene veteen ja jonka aktiivisuus on enintään 0,4 Bqg-1 silloin, kun siitä tulee jätettä, b) orgaaninen neste, jonka radioaktiivisuus johtuu pelkästään hiili-14:stä tai tritiumista (taikka molemmista) ja jonka aktiivisuus on enintään 4 Bqml-1 silloin, kun siitä tulee jätettä tai c) kaasu, joka sisältää yhden tai useamman radionuklidin, joista yhdenkään puoliintumisaika ei ole enempää kuin 100 sekuntia. Poikkeuslupia koskevien säännösten mukaan RSA 93:ssa säädetty lupavaatimus ei koske myöskään eräitä muita jätteitä.

* Siirtoja suorittavat organisaatiot

Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole yksittäistä virastoa, joka vastaisi radioaktiivisen jätteen siirroista. Vastuu jätteen kuljetuksesta kuuluu sen tuottajalle, joka voi antaa siirrot sopivan toimeksisaajan tehtäväksi.

Yhdistyneen kuningaskunnan alueella suoritettavien radioaktiivisen jätteen siirtojen on oltava asiaa koskevien, radioaktiivisten materiaalien kuljetuksesta annettujen kansallisten säännösten ja toimintasääntöjen mukaisia. Näiden vaatimusten noudattamista valvoo ympäristö-, liikenne- ja alueministeriö (Pohjois-Irlannissa ympäristöä ja kansallisomaisuutta koskevien asioiden virasto).

* Käytetyt kuljetusmuodot

Sisäiset radioaktiivisen jätteen siirrot suoritetaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa maantie- tai rautatiekuljetuksina.

* Tärkeimmät loppusijoitus- tai varastointipaikat

Yhdistyneen kuningaskunnan tärkein vähäaktiivisen jätteen sijoituspaikka sijaitsee Driggissä Cumbriassa, ja sitä hoitaa British Nuclear Fuels (BNFL).

Keskiaktiivinen jäte varastoidaan yleensä paikassa, jossa sitä syntyy, tai Harwellissä Oxfordshiressa sijaitsevaan keskusvarastointilaitokseen, jota hoitaa Yhdistyneen kuningaskunnan ydinenergiaviranomainen UKAEA (the United Kingdom Atomic Energy Authority). Skotlannin laitoksista tuodaan jonkin verran keskiaktiivista jätettä varastoitavaksi Sellafieldiin.

Lisäksi Harwellissa toimii jätepakkaamo, jota hoitaa Safeguard International. Tämä yritys pakkaa useilta tuottajilta peräisin olevaa radioaktiivista jätettä ja lähettää pakkaukset joko Driggiin tai UKAEA:n laitokseen.

Pohjois-Irlannissa vähäaktiivinen jäte lähetetään pääasiallisesti paikallisille kaatopaikoille sijoitettavaksi erityisin varotoimin. Erittäin vähäaktiivista jätettä lähetetään jonkin verran kaatopaikoille Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa. Toimivaltaiset viranomaiset eivät kuitenkaan ole koonneet tietoja näiden siirtojen lukumäärästä ja tilavuudesta.

* Siirrettävän jätteen luonne

Suurin osa Yhdistyneen kuningaskunnan alueella suoritettavista sisäisistä radioaktiivisen jätteen siirroista on ydinteollisuudesta peräisin olevan vähäaktiivisen jätteen siirtoja. Pieniä määriä vähäaktiivista ja erittäin vähäaktiivista jätettä siirretään sairaaloista, yliopistoista, muusta kuin ydinteollisuudesta ja tutkimuslaitoksista. Tämä sekakoosteinen jäte koostuu saastuneista suojavaatteista, rakennusmurskasta, kliinisestä jätteestä, jätteenpolttouunin tuhkasta jne.

* Tiedot sisäisistä kuljetuksista

Tiivistelmä Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 1996-1998 suoritetuista siirroista esitetään seuraavissa taulukoissa:

Taulukko - Siirrot Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 1996-1998

Englanti ja Wales (vähäaktiivisen jätteen siirrot Driggiin)

>TAULUKON PAIKKA>

Skotlanti (vähäaktiivisen jätteen siirrot Driggiin)

>TAULUKON PAIKKA>

Skotlanti (keskiaktiivisen jätteen siirrot Sellafieldiin)

>TAULUKON PAIKKA>

Pohjois-Irlanti:

>TAULUKON PAIKKA>