KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE TULOSTAULUKKO EUROOPAN SOSIAALISEN TOIMINTAOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

1. Johdanto

Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman vuoteen 2005 saakka. Se kehotti komissiota esittämään vuosittain tulostaulukon, jossa kerrotaan ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä. Ensimmäinen raportti on määrä esittää Tukholman huippukokouksessa.

Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma perustuu komission 28. kesäkuuta 2000 antamaan tiedonantoon [1]. Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 19. lokakuuta 2000 [2] ja alueiden komitea 13. joulukuuta 2000 [3]. Euroopan parlamentti antoi päätöslauselmansa 25. lokakuuta, ja työllisyys- ja sosiaaliasiainministerit sopivat neuvoston kannasta 28. marraskuuta. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto kehottivat komissiota esittämään tulostaulukon, jonka avulla voidaan seurata ohjelman täytäntöönpanon edistymistä. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt ovat olleet täysimääräisesti mukana prosessissa, ja niiden panos on näkynyt komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston kannoissa. Hallituksen- ja valtionpäämiehet hyväksyivät Nizzan huippukokouksessa Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman.

[1] KOM (2000) 379: Sosiaalipoliittinen ohjelma.

[2] CES/2000/1189: Sosiaalipoliittinen ohjelma.

[3] CDR/2000/300/: Sosiaalipoliittinen ohjelma.

Sosiaalinen toimintaohjelma tarjoaa yhtenäiset puitteet uusille aloitteille. Ne eivät ole pelkästään seurausta Amsterdamin sopimuksesta, vaan niillä on myös tärkeä rooli Lissabonissa maaliskuussa 2000 hyväksytyn uudistusohjelman toteuttamisessa.

Lissabonin huippukokouksessa vahvistettiin erittäin kunnianhimoinen mutta kuitenkin realistinen strateginen tavoite, jonka mukaan Euroopan unionista on vuoteen 2010 mennessä tultava "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta".

Tämä tavoite edellyttää taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin tähtäävää ohjelmaa, jollainen hahmoteltiin komission strategisissa tavoitteissa vuosiksi 2000-2005. Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että olisi hyväksyttävä Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma, jolla voitaisiin osoittaa kaikkien jäsenvaltioiden, Euroopan unionin toimielinten ja muiden toimijoiden sitoutuminen eurooppalaisen yhteiskuntamallin nykyaikaistamiseen ja parantamiseen.

Selkeyden vuoksi tulostaulukossa on säilytetty Nizzan puheenjohtajan päätelmiin liitetyn Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman kuusi otsikkoa. Yhdessä ne antavat selkeän yleiskatsauksen tilanteesta työn laadun, sosiaalipolitiikan laadun ja työmarkkinasuhteiden laadun kohentamiseksi toteutettujen toimien osalta.

2. Yleinen arviointi

Sosiaalinen toimintaohjelma käsittelee uudistusta, ja sillä pyritään reagoimaan erityisesti taloudessa ja yhteiskunnassa ilmeneviin muutoksiin. Ohjelmalla pyritään vastaamaan ihmisten ja liikeyritysten tarpeisiin, ja sen tavoitteena on samanaikaisesti vahvistaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä yhteisvastuullisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Koska ensimmäinen tulostaulukko esitetään jo Tukholman huippukokouksessa vain muutaman kuukauden kuluttua ohjelman hyväksymisestä Nizzassa, useat aloitteista ovat vasta alkuvaiheissaan. Jotkin saavutukset ovat toisaalta seurausta jo ennen ohjelmaa käynnistetyistä aloitteista. Täytäntöönpano on kuitenkin dynaaminen prosessi, joka kytkee vanhan uuteen ja johon osallistuu lukuisia toimijoita eri tasoilla. Tämä prosessin dynaamisuus ja joustava luonne näkyy tulostaulukossakin.

Tällä prosessin alkuvaiheessa esitettävällä tulostaulukolla ei millään muotoa määrätä ohjelman täytäntöönpanon edistymistä seuraavien, tulevaisuudessa laadittavien tulostaulukoiden muotoa tai sisältöä.

Mitä pidemmälle on edistytty, sitä tarkemmin kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden eri toimet voidaan ja aiotaan esittää. Paremmat mittaukset (myös laadun osalta) mahdollistavien välineiden kehittäminen on lisäksi olennainen osa ohjelmaa. Tähän näkökohtaan on kiinnitettävä lisää huomiota tulostaulukon tulevissa laitoksissa. Tässä yhteydessä on mainittava kevään Eurooppa-neuvoston kokoukseen laadittava vuosittainen yhteenvetokertomus. Kyseisessä kertomuksessa otetaan erityisesti esiin niiden toimenpiteiden käytännön tulokset, joita on toteutettu Lissabonissa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityiset tavoitteet koko taloudellisen ja sosiaalisen uudistusohjelman suhteen.

Jos ohjelman täytäntöönpanossa aiotaan todella onnistua pysyvästi, kaikki toimijat on saatava aktiivisesti mukaan ja lisäksi kaikki poliittiset välineet on saatava toimimaan hyvin yhdessä ja politiikkaan liittyvät välineet täydentämään toisiaan. Euroopan unionin toimielimiä, jäsenvaltioiden hallituksia, alue- ja paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa, kansalaisjärjestöjä sekä liikeyrityksiä on nimenomaisesti pyydetty ottamaan oma vastuunsa ohjelman toteuttamisesta.

Suoranainen edistys on mahdollista ainoastaan, jos kaikki aloitteet tähtäävät yleiseen strategiseen tavoitteeseen. Tämän vuoksi myös talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan olisi vahvistettava toinen toisiaan. Tämä on syynä myös avoimen koordinointimenetelmän, lainsäädännön, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, rakennerahastojen (erityisesti Euroopan sosiaalirahaston) ja ohjelmien näkyvään asemaan. Tutkimuksesta - EU:n tutkimusohjelmien yhteydessä suoritettu tutkimus mukaan luettuna - on apua pyrittäessä hankkimaan parempi käsitys lukuisista ohjelmassa esille otetuista eri seikoista.

3. Enemmän ja parempia työpaikkoja

Ohjelmassa vaaditaan politiikkaa, jolla edistetään entistä useampien ihmisten osallistumista työmarkkinoille Lissabonissa yhdeksi päätavoitteeksi sovitun täystyöllisyysvaatimuksen mukaisesti [4], ja korostetaan parempien työpaikkojen tärkeyttä. Näin edistettäisiin sellaisen yhteiskunnan luomista, joka vastaisi paremmin naisten ja miesten henkilökohtaisia valintoja. Ohjelmassa painotetaan tämän vuoksi, että on ehdottomasti pyrittävä parantamaan työn laatua sekä kohentamaan sosiaalipolitiikan ja työmarkkinasuhteiden laatua.

[4] Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti perimmäiseksi tavoitteeksi 70 prosentin työllisyysasteen vuoteen 2010 mennessä ja työssäkäyvien naisten osuuden lisäämisen 60 prosenttiin.

Näillä molemmilla osa-alueilla edistyttiin työllisyyspaketin ansiosta. Pakettiin sisältyvät Yhteinen työllisyysraportti 2000 [5], Neuvoston suositus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta [6] ja Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuodeksi 2001 [7]. Vuoden 2001 työllisyyspolitiikan suuntaviivojen poliittisiin aloitteisiin on sisällytetty Lissabonissa asetetut tavoitteet. Vuoden 2002 työllisyysstrategiaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnista on käynnistetty alustava keskustelu.

[5] KOM (2000) 551: Yhteinen työllisyysraportti 2000.

[6] KOM (2000) 549: Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpano.

[7] KOM (2000) 548: Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuodeksi 2001.

Työmarkkinaosapuolet ilmoittivat 15. kesäkuuta 2000 antamassaan yhteisjulistuksessa kannattavansa Lissabonin strategista tavoitetta. Lisäksi ne antoivat 21. marraskuuta 2000 yhteisjulistuksen, jossa ne pyytävät järjestämään vuosittain ennen jokaista keväällä pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta kokouksen työmarkkinaosapuolten kanssa. Näissä kokouksissa voitaisiin arvioida talouskasvuun ja täystyöllisyyteen tähtäävän, Lissabonissa määritellyn täytäntöönpanostrategian edistymistä ja tuoda esiin työmarkkinaosapuolten panos asiaan.

Työllisyysstrategiasta saatu kokemus osoittaa avoimen koordinointimenetelmän myönteisen vaikutuksen. Euroopan laajuisesti sovituissa suuntaviivoissa asetetaan yleiset linjat, jotka jäsenvaltiot voivat sitten sisällyttää omaan politiikkaansa eli tässä tapauksessa kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa. Tässä otetaan samalla täysimääräisesti huomioon EU:n jäsenvaltioiden erilaisuus. Vertaisarviointi EU:n tasolla vahvistaa dynamiikkaa ja sitoutumista todellisten muutosten aikaansaamiseen. Laajoilla talouspolitiikan suuntaviivoilla pitäisi tässä yhteydessä luoda laajat puitteet, joilla tuetaan ja täydennetään työllisyysstrategian yksityiskohtaisten tavoitteiden toteuttamista.

Makrotaloudellisella vuoropuhelulla, joka kokoaa yhteen neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten edustajat, on tärkeä asema, sillä sen avulla keskeiset toimijat voivat saada tietoa toistensa tavoitteista ja pyrkimyksistä, jotka koskevat makrotalouspolitiikan roolia rakenneuudistusten ja työllisyyden edistämisen tukemisessa.

Tärkein rahoitusväline, jolla Euroopan työllisyysstrategiaa tuetaan, on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Komissio on saanut valmiiksi ja hyväksyttyä ohjelmakauden 2000-2006 asiakirjat. ESR on keskeinen väline pyrittäessä lähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden politiikkaa EU:n politiikkaan. Komission tiedonannossa Euroopan sosiaalirahaston tuesta Euroopan työllisyysstrategialle [8] esitetään pääpiirteissään, miten 60 miljardin euron investointi ihmisiin vuosina 2000-2006 auttaa nykyaikaistamaan ja uudistamaan EU:n työmarkkinoita unionin tavoitteiden mukaisesti.

[8] KOM (2001) 016: Euroopan sosiaalirahaston tuki Euroopan työllisyysstrategialle.

Yhteisön Equal-aloitteella, jolla pyritään valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi työmarkkinoilla, on myös tärkeä rooli näissä ponnisteluissa. Komissio on lisäksi antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön edistämistoimista työllisyyden alalla [9] tukeakseen taloudellisesti tällä alalla toteutettavia tulevia toimia.

[9] KOM(2000) 459: Yhteisön edistämistoimet työllisyyden alalla.

Täystyöllisyyteen pääseminen ja työn laadun parantaminen edellyttävät useiden eri tason toimijoiden saamista mukaan toimintaan. Tiedonannossa Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi: Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus [10] käsitellään sitä, miten näissä pyrkimyksissä voitaisiin päästä eteenpäin.

[10] KOM(2000) 196: Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi ( Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus.

Liikkuvuuden edistäminen

Euroopan työmarkkinat perustuvat työntekijöiden liikkuvuuteen ja tämän liikkuvuuden helpottamiseen tähtääviin oikeudellisiin järjestelyihin.

Sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun alalla on edistytty jonkin verran. Erityisesti voidaan mainita asetuksen (ETY) N:o 1408/71 yksinkertaistaminen ja uudistaminen sekä erilaisten muutosten tekeminen kyseiseen asetukseen. Komissio antoi lisäksi ehdotuksen direktiiviksi työeläkelaitosten toiminnasta [11]. Kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet tämän aloitteen, sillä voidaan varmasti edistää työvoiman liikkuvuutta, koska se antaa mahdollisuuden pysyä saman eläkerahaston jäsenenä - työkomennukselle lähetettyjä työntekijöitähän tämä mahdollisuus koskee jo nykyään.

[11] KOM(2000) 507: Ehdotus direktiiviksi työeläkelaitosten toiminnasta.

Osaamistalouteen siirtymisen helpottaminen

Työllisyysstrategioita tietoyhteiskunnassa käsittelevässä tiedonannossa [12] ehdotetaan konkreettisia ratkaisuja ongelmiin. Esimerkkinä voidaan mainita osaamistaloudessa tarvittavien uusien taitojen tarjonnan ja kysynnän sovittaminen yhteen. Tiedonannossa todetaan, että on myös ryhdyttävä torjumaan kasvavaa "tietotekniikkakuilua", joka jakaa ihmiset niihin, jotka pystyvät osallistumaan osaamisyhteiskuntaan, ja niihin, jotka jäävät siitä osattomiksi.

[12] KOM(2000) 048: Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa.

Osana edistymisen seurannan jatkotoimia on laadittu vertailuraportti, jossa esitetään jäsenvaltioiden lukuja seuraavien tekijöiden osalta: tietokoneet kouluissa, opettajien koulutus, työvoiman tieto- ja viestintäteknisen osaamisen taso, etätyö ja yleinen pääsy Internetiin. Lisäksi työllisyyspolitiikan suuntaviivoja sovitettiin niin, että niihin voidaan sisällyttää jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten erityistavoitteet opetuksen (koulut, opettajat), työvoiman (taidot, etätyö, työn organisointi) ja tasa-arvon (naiset ja teknologia) aloilla. Keskeisellä sijalla siirryttäessä kohti osaamisyhteiskuntaa on jäsenvaltioiden sitoumus kehittää toimenpiteitä, joilla ne pystyvät vuoteen 2010 mennessä puolittamaan niiden 18-24-vuotiaiden määrän, joilla on vain ylemmän perusasteen koulutus ja jotka eivät ole täydennyskoulutuksessa.

4. Työympäristön muutosten ennakointi ja hyödyntäminen luomalla uusi tasapaino joustavuuden ja turvallisuuden välille

Työmarkkinaosapuolten kannattaa esittää erityisesti tähän tavoitteeseen liittyviä aloitteitaan - niin eri alojen välisellä kuin alakohtaisella tasolla.

Tavoitekokonaisuus on pikemmin useiden erityyppisten erityistoimien kuin laajan toimenpidepaketin varassa - toisin kuin työllisyysstrategia. Tällainen kohdennettu toimintamalli, jossa asiaan liittyvät tahot ovat suoraan mukana toiminnassa, helpottaa ratkaisujen löytämistä, oli sitten kyse lainsäädännöstä, sitovista sopimuksista tai muista tarvittavista toimista.

Yhden laajan asiakokonaisuuden -eurooppayhtiötä koskevan säädöksen - osalta Nizzassa tehtiin merkittävä poliittinen läpimurto. Aivan Nizzan huippukokouksen jälkeen kokoontunut neuvosto pääsi säädöksestä muodolliseen sopimukseen, ja Euroopan parlamentin kuuleminen asiasta uudelleen on lähtenyt käyntiin. Tämä kehitys avaa uusia näkymiä ja voidaan olettaa, että myös työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevasta direktiivistä päästään sopimukseen.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet sopimukseen vuoden 1993 työaikadirektiivin ulottamisesta useimmille aloille ja toimintoihin, jotka oli aikoinaan jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan laajentaminen koskettaa noin viittä miljoonaa työntekijää lento-, rautatie-, maantie-, meri-, joki- ja järviliikenteessä ja muussa merellä tehtävässä työssä sekä lääkärien harjoittelua. Neuvosto on lisäksi vahvistanut yhteisen kannan direktiiviin maantieliikenteen alalla työskentelevien liikkuvien työntekijöiden ja itsenäisten kuljettajien työajan järjestämisestä. Työmarkkinaosapuolet puolestaan ovat tehneet sopimuksia siviili-ilmailun [13] alalla liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämisestä - neuvosto vahvisti tämän direktiivillä. Tietoliikennealan työmarkkinaosapuolet ovat hyväksyneet etätyötä koskevat suuntaviivat [14], ja kaupan alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat etätyöstä ja ikääntyvästä työvoimasta.

[13] KOM(2000) 382: Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), the European Transport Workers' Federationin (ETF), the European Cockpit Associationin (ECA), the European Regions Airline Associationin (ERA) ja International Air Carrier Associationin (IACA) sopimus siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämisestä.

[14] Allekirjoitettiin 7. helmikuuta.

Neuvosto on päässyt poliittiseen sopimukseen yhteisestä kannasta rakennustelineitä [15] ja fysikaalisia tekijöitä (tärinä) [16] koskeviin direktiiviehdotuksiin työterveys- ja työturvallisuusalalla.

[15] 1998/0327 (COD) ja

[16] 1994/0449 (COD) ja

Työmarkkinaosapuolet ovat lisäksi saaneet päätökseen työsuhteiden nykyaikaistamiseen ja parantamiseen tähtäävät ensivaiheen neuvottelut. Lisäksi ne käyvät neuvotteluja tilapäistä työvoimaa välittävistä yrityksistä, määrittävät etätyön osalta tarkasteltavia kysymyksiä ja ovat perustaneet työryhmän, jotta voitaisiin edistää elinikäistä oppimista ja kehittää naisten ja miesten ammattipätevyyttä. Työmarkkinaosapuolet ovat myös osaltaan edistäneet valmisteluja, jotta Dublinin säätiön yhteyteen voitaisiin perustaa Euroopan muutoksenseurantakeskus. Työmarkkinaosapuolet ovat käyneet virallisia neuvotteluja maksukyvyttömyydestä, joten komissio päätti tehdä ehdotuksen maksukyvyttömyyttä koskevan direktiivin tarkistamisesta [17].

[17] KOM(2000) 832 Työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen.

Yritysten vastuun alalla päästiin eteenpäin, kun yritysmaailma ja työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaava komissaari allekirjoittivat vapaaehtoiset suuntaviivat yritysten sosiaalista vastuuta koskevasta raportoinnista. Sosiaalisten oikeuksien alalla on lisäksi hyväksytty alakohtaisia menettelytapasääntöjä jalkine- ja nahka-alalla [18]. Vastaavat säännöt on jo aiemmin hyväksytty tekstiili- ja vaatetusalalla sekä kaupassa.

[18] Marraskuussa 2000.

5. Köyhyyden ja kaikkien syrjäytymisen ja syrjinnän muotojen torjuminen sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi

Sosiaalisen osallisuuden edistäminen

Sosiaalisessa toimintaohjelmassa todetaan, että sosiaalisen osallisuuden edistämisessä on otettava käyttöön Euroopan laajuinen toimintamalli. Tällaisella toimintamallilla on pyrittävä torjumaan Lissabonin huippukokouksessa esitettyä tilannetta. Siellä nimittäin todettiin, että "liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella".

Sosiaalista suojelua käsittelevän komitean perustamisesta [19] on maininta ehdotuksessa Nizzan sopimukseksi [20]. Komitea koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja komissio tukee sen toimintaa. Komitea on jo osoittanut tarjoavan sopivan foorumin tämän toimintamallin toteuttamiseen. Se valmisteli neuvoston lokakuussa hyväksymän osallisuuden edistämistä koskevan strategian. Tähän kuuluu myös niiden tavoitteiden määritteleminen, jotka muodostavat kansallisten toimintasuunnitelmien perustan seuraavien kahden vuoden aikana. Kansalliset toimintasuunnitelmat esitetään tämän vuoden kesäkuussa. Aloitteita voidaan tällöin saada kaikilta jäsenvaltioilta avoimen koordinointimenetelmän ansiosta, ja näin pystytään kehittämään osallisuutta edistävä kattava politiikka, joka vastaa kunkin maan erityistarpeisiin.

[19] KOM(2000) 134: Sosiaalista suojelua käsittelevän komitean perustaminen.

[20] SN 533/00: Ehdotus Nizzan sopimukseksi.

Komissio ehdotti tämän strategian täydennykseksi ohjelmaa [21] sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Sillä pyritään luomaan vertailukelpoiset menetelmät köyhyyden mittaamiseksi, rohkaisemaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja tukemaan kansalaisjärjestöjen kapasiteetin lisäämistä ja verkostoitumista sosiaalisen syrjinnän torjumiseksi.

[21] KOM(2000) 368: Yhteisön toimintaohjelman käynnistäminen sosiaalisen syrjinnän torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi.

Kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet epävirallisiin keskusteluihin neuvostossa sekä syrjäytymisen torjuntaa koskevan ohjelman valmistelutyöhön.

Syrjinnän torjunta ja perusoikeuksien lujittaminen

Euroopan unionin perusoikeuskirja on mittava saavutus, sillä siinä kootaan perusoikeudet, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet yhdeksi eurooppalaiseksi asiakirjaksi.

Syrjinnän torjumisessa on edistytty huomattavasti. Kaksi direktiiviä [22] [23], joista neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan sopi yksimielisesti ennätysajassa, osoittivat kaikkien jäsenvaltioiden sitoutuvan lainsäädäntöpuitteisiin, joilla tarjotaan vähimmäissuoja syrjintää vastaan. Toimintaohjelmasta [24], josta neuvosto sopi Euroopan parlamenttia kuultuaan, myönnetään rahoitusta lainsäädännön täydentämiseksi tiedotuskampanjoilla, tiedonvaihdolla sekä hyvien toimintatapojen vaihdolla niin lainsäädäntöön liittyvillä kuin sen ulkopuolisilla aloilla. Komissio on saanut kansalaisjärjestöiltä apua syrjinnän vastaisia toimia koskevan paketin valmistelussa.

[22] KOM(1999) 565: Yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet.

[23] KOM(1999) 566: Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhtäläisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano.

[24] KOM(1999) 567: Syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustaminen vuosiksi 2001-2006.

Kansalaisista vammaiset joutuvat kohtaamaan erityisen vakavia esteitä pyrkiessään osallistumaan talouselämään ja yhteiskunnan toimintaan. Komission tiedonannossa Esteetön Eurooppa vammaisille [25] käsitellään näiden vaikeuksien voittamista. Lisäksi vammaisten eurooppalaisen teemapäivän aikana keskityttiin syrjintään työllisyyden alalla. Tämän asian parissa tehdään tiivistä yhteistyötä Euroopan vammaisfoorumin kanssa.

[25] KOM(2000) 284: Esteetön Eurooppa vammaisille.

6. Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen

Sosiaalisen suojelun järjestelmät joutuvat kaikkialla Euroopan unionissa vastaamaan samanlaisiin haasteisiin. Tämä on syynä yhteistyön tiivistämiseen jäsenvaltioiden kesken, vaikka vastuu järjestelmistä kuuluukin selkeästi yksittäisille jäsenvaltioille. Yhteistyöllä on määrä helpottaa uudistuksia ja mukauttaa järjestelmiä talouden ja yhteiskunnan muutoksiin. Pyrkimyksenä on päästä yhteisvastuullisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteisiin ja luoda samalla aktiivinen hyvinvointivaltio, joka perustuu kannustimiin ja ihmisten saamiseen laajemmin mukaan työmarkkinoille.

Sosiaalista suojelua käsittelevän komitean perustaminen on sosiaalipolitiikan alalla eurooppalaisen yhteistyön virstanpylväs. Komitea on foorumi, jolla jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja, joilla luodaan perusta sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamiselle.

Komissio antoi eläkkeitä koskevan tiedonannon [26] sosiaalista suojelua koskevan yhteisen strategian puitteissa. Tiedonanto sai myös sosiaalista suojelua käsittelevän komitean käynnistämään pohdiskelun siitä, miten sosiaalisen suojelun järjestelmien tulevaisuus voidaan turvata. Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi komitean laatiman eläkejärjestelmien toimintakelpoisuutta koskevan tilanneraportin, jota oli pyydetty Eurooppa-neuvoston Lissabonin kokouksessa. Myös talouspoliittinen komitea osallistui raportin valmisteluun. Komissio antoi lisäksi tiedonannon Julkisen talouden vaikutus kasvuun ja työllisyyteen: laadun ja kestävyyden parantaminen [27].

[26] KOM(2000) 622: Sosiaalisen suojelun kehitys pitkällä aikavälillä: Turvatut ja kestävät eläkkeet.

[27] KOM(2000) 846: Julkisen talouden vaikutus kasvuun ja työllisyyteen: laadun ja kestävyyden parantaminen.

7. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on sisällytetty EY:n perustamissopimukseen yhdeksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista ja toimintakentistä. Vuosiksi 2001-2005 [28] on luotu uusi puitestrategia. Strategialla pyritään sekä saamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet osaksi kaikkea muuta politiikkaa että käynnistämään erityisiä toimia, ja sen on tarkoitus auttaa vähentämään sukupuolten epätasa-arvoa talouselämässä ja yleisesti yhteiskunnassa. Tätä puitestrategiaa on täydennetty ohjelmalla [29], jonka neuvosto hyväksyi Euroopan parlamenttia kuultuaan ja jolla on tarkoitus myöntää rahoitusta tiedotuskampanjoille, tiedonkeruulle ja kansainvälisille hankkeille.

[28] KOM(2000) 335: Kohti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa yhteisön puitestrategiaa (2001(2005).

[29] KOM(2000) 335: Sukupuolten tasa-arvoa koskevaan yhteisön puitestrategiaan (2001(2005) liittyvä ohjelma.

Komissio on myös antanut ehdotuksen direktiiviksi miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua koskevan direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta [30]. Direktiiviehdotuksella on tarkoitus määritellä sukupuolinen häirintä laittomaksi sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi työpaikalla.

[30] KOM(2000) 334: Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttaminen.

Naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevällä neuvoa-antavalla komitealla, joka muodostuu jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja tasa-arvoa ajavien järjestöjen sekä Euroopan naisten etujärjestön edustajista, on ollut keskeinen rooli konkreettisten toimien edistämisessä.

Neuvosto on lisäksi Beijingin naisten maailmankonferenssin seurantatoimien yhteydessä antanut päätelmät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

8. Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen laajentumisen yhteydessä ja Euroopan unionin ulkosuhteissa

Euroopan unionin laajentuminen ja sen ulkosuhteet voidaan monella tapaa käsittää sekä sosiaalipolitiikan haasteeksi että sille tarjoutuvaksi tilaisuudeksi. Laajentumisneuvottelut ovat saaneet uutta vauhtia, minkä lisäksi on toteutettu merkittäviä konkreettisia toimia. Niillä on autettu ehdokasmaita suunnittelemaan politiikkaansa ja luomaan rakenteet (julkinen sektori, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt), joita ne tarvitsevat voidakseen osallistua sosiaalipolitiikan alalla tehtyihin EU:n aloitteisiin. Tästä on näyttönä niin kutsuttujen yhteisten arviointiraporttien allekirjoittaminen. Komissio on allekirjoittanut sellaiset jo Tsekin, Slovenian ja Puolan kanssa [31]. Vuoden 2001 alkupuolella on tarkoitus allekirjoittaa vastaavat raportit Unkarin, Viron, Maltan ja Kyproksen kanssa.

[31] 11. toukokuuta 2000: Tsekin työllisyyspolitiikan painopisteitä koskeva yhteinen arviointi.

Työelämän perusstandardien osalta komissio kannusti 15. syyskuuta antamassaan suosituksessa jäsenvaltioita ratifioimaan lapsityövoiman pahimpia muotoja käsittelevän ILOn yleissopimuksen nro 182.

9. Päätelmät

Vaikka sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpano on vasta alkuvaiheissaan, konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisessa on jo nyt edistytty merkittävästi.

Ohjelman kokonaisvaltainen täytäntöönpano riippuu kuitenkin siitä, saadaanko kaikki toimijat sitoutumaan täysimääräisesti ottamaan oma vastuunsa ja ryhtymään toimiin kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi, uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Työmarkkinaosapuolilla on menestyksen avain hallussaan. On ehdottoman tärkeää, että ne käyttävät tätä avainta, jotta niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla tapahtuisi todellista edistymistä.