Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisen viestinnän verkkojen ja palvelujen alalla"

(2001/C 139/05)

Neuvosto päätti 25. lokakuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -jaosto antoi lausuntonsa 30. tammikuuta 2001. Esittelijä oli Bernardo Hernández Bataller.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. helmikuuta-1. maaliskuuta 2001 pitämässään 379. täysistunnossa (maaliskuun 1. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 41 ääntä puolesta ja 3 vastaan 1:n pidättäytyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. TSK on asettanut televiestintäalan vapautumisprosessille antamansa tuen nimenomaiseksi ehdoksi, että keskeiset palvelut tulee tarjota kaikille kuluttajille ja käyttäjille kohtuuhintaan ja riittävän laadukkaina markkinoilla olevan tekniikan taso huomioon ottaen.

1.2. Markkinoilla tällä hetkellä tarjolla olevaa teknologiaa vastaavien verkkojen ja palvelujen käyttömahdollisuudet teleyleispalvelujen puitteissa ovat välttämätön edellytys sellaisen tietoyhteiskunnan kehittymiselle, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille.

1.3. Yleispalvelun perusominaisuuksia ei voida kytkeä mekaanisesti alan kilpailulle avaamiseen, sillä kilpailu ei yksin takaa yleispalvelua. Vaikka markkina- ja kilpailuvoimien vapauttamisen toivotaan parantavan resurssien jakautumista, saavan liikkeelle huomattavia investointeja ja alentavan käyttäjähintoja, näillä keinoilla on rajansa ja niihin liittyy vaara, että osa kansalaisista jää osattomiksi niiden tuomista eduista ja että ne heikentävät sosiaalista ja alueellista koheesiota.

1.4. Euroopan yhteisö on käsitellyt yleispalvelua seuraavissa direktiiveissä ja tiedonannoissa:

- Täydellisen kilpailun toteuttamista televiestintämarkkinoilla pohjustavan direktiivin 90/388/ETY muuttamisesta 13 päivänä maaliskuuta 1996 annettu direktiivi 96/19/EY(1), jolla säädetään, että jäsenvaltioiden oli tiedotettava komissiolle 1. tammikuuta 1997 mennessä yleispalvelua koskevista taloudellisista velvoitteista ja julkaistava ne viimeistään 1. heinäkuuta 1997.

- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/33/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997, televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi(2).

- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/51/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1997, neuvoston direktiivien 90/387/ETY ja 92/44/ETY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi kilpailuympäristöön televiestinnän alalla(3).

- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/10/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1998, avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamisesta puhelintoimintaan ja teleyleispalvelusta kilpailuympäristössä(4).

- Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Kohti sähköisen viestinnän perusrakenteiden ja niihin liittyvien palvelujen uutta järjestelmää - Vuoden 1999 viestintäalan uudelleentarkastelu(5).

- Komission tiedonanto - Vuoden 1999 viestintäalan uudelleentarkasteluun liittyneen julkisen kuulemisen tulokset ja uutta sääntelyjärjestelmää koskevat suuntaviivat(6).

Komitea on ottanut kaikkiin näihin asiakirjoihin kantaa lausunnoillaan, joissa se on todennut, että yleispalvelun tulee ensisijaisesti edistää kansalaisten osallistumista yhteisön elämään ja siten vahvistaa sosiaalista ja taloudellista koheesiota(7).

1.5. Vakauden lisäämiseen tähtäävästä uudesta lainsäädäntökehyksestä toteutetun julkisen kuulemisen tuloksena komissio on tehnyt joukon sähköisen viestinnän verkkoihin ja palveluihin liittyviä ehdotuksia, jotka koskevat yhteistä sääntelykehystä, henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa, lupa-asioita, radiotaajuuksia, tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa, yleispalvelua sekä käyttäjien oikeuksia.

1.5.1. Pyrkimyksenä on mukauttaa sääntely tekniikan ja talouden kehitykseen, joka on muuttanut televiestintäalaa perusteellisesti, unohtamatta turvata ja edistää yhteiskunnallisia tavoitteita - televiestintäpalvelujen yleisen laadun ja hyödyn maksimointi ja niiden saattaminen kansalaisten ulottuville - joihin sääntelytoimilla on pyrittävä.

1.5.2. Vuonna 1996 säädetyn Yhdysvaltain televiestintälain (Telecommunications Act)(8) mukaan yleispalvelu merkitsee sitä, että televiestintäpalvelujen käyttömahdollisuus on kaikkien kansalaisten sosiaalinen perusoikeus ja välttämätön edellytys heidän täysimittaiselle osallistumiselleen yhteiskuntaelämään ja siksi keskeinen sananvapauden osatekijä. Kyseisen lain yleispalvelukäsite voidaan hajottaa useisiin alakäsitteisiin: saatavuuteen (palvelun toimitus kysynnän mukaan), käyttömahdollisuuksiin (kaikkia käyttäjiä tulee kohdella yhtäläisesti palvelun hinnan ja laadun suhteen) sekä hintojen kohtuullisuuteen (tällä viitataan palvelun hinnan ja käyttäjän ostovoiman väliseen suhteeseen).

1.5.3. Komission tiedonannossa "Yleishyödylliset palvelut Euroopassa"(9) yleispalvelu määritellään avoimilla ja kilpailuun perustuvilla televiestintämarkkinoilla vähimmäismääräksi tietyn laatuisia palveluja, jotka ovat kohtuulliseen hintaan ja tietyin ehdoin kaikkien käyttäjien ja kuluttajien saatavilla.

1.5.4. Komitean mielestä tietyt henkilöt, ryhmät tai kokonaiset alueet ovat vaarassa jäädä osattomiksi palveluista, minkä vuoksi on yleisesti ponnisteltava lujasti ja monitahoisesti. Vähä vähältä yleispalvelut eivät enää ole saatavissa ilman tietokonetta, ja palveluiden sähköinen tarjonta kasvaa(10).

2. Komission ehdotus

2.1. Ehdotuksen tavoitteet

2.1.1. Ehdotetun direktiivin päämäärät, jotka esitetään perustelujen II luvussa ja yhteenvedonomaisesti 1 artiklan 2 kohdassa, voidaan tiivistää seuraavasti:

- Varmistetaan hyvälaatuisten ja kohtuuhintaisten sähköisen viestinnän palvelujen saatavuus kaikkialla Euroopan unionissa.

- Käsitellään tilanteita, joissa käyttäjien ja kuluttajien tarpeet eivät tule tyydytetyiksi kaupallisin keinoin.

- Varmistetaan kuluttajille tarkoitettujen digitaalitelevisiolaitteiden yhteentoimivuus.

2.1.2. Direktiiviehdotuksella pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, jotta

- taataan todellinen kilpailu ja valintamahdollisuudet, ja

- milloin tämä ei riitä, asetetaan yleispalveluvelvoitteita.

2.1.3. Käsillä oleva ehdotus liittyy puitedirektiiviehdotukseen, joka koskee sähköisen viestinnän palvelujen ja verkkojen sekä niihin liittyvien järjestelmien yhdenmukaistettua sääntelyjärjestelmää sekä henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa sähköisen viestinnän alalla.

2.1.4. Lisäksi ehdotuksella pidetään voimassa seuraavia seikkoja koskevat ja ehdotuksen artikloihin sisältyvät velvoitteet:

- yleisten puhelinverkkojen käyttömahdollisuuden ja käytön tarjonnasta tietyssä sijaintipaikassa perittävien vähittäishintojen sääntely direktiivin 98/10/EY(11) 17 artiklan mukaisesti (ehdotuksen 16 artikla)

- kiinteiden yhteyksien saatavuus, josta säädetään direktiivin 92/44/ETY 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 10 artiklassa (ehdotuksen 27 artikla).

Velvoitteet säilytetään, kunnes kansalliset sääntelyviranomaiset päättävät ehdotetun kehysdirektiivin 14 artiklalla säädetyn markkina-analyysimenettelyn perusteella, tuleeko ne pitää ennallaan, muuttaa vai kumota.

2.2. Yleispalvelun soveltamisala

2.2.1. Direktiiviehdotuksessa annetaan sähköisen viestinnän verkkoihin ja palveluihin sovellettavat yleispalvelun määritelmät, jotka noudattavat tiedonannossa "Teleyleispalvelu täysin vapautetun ympäristön näkökulmasta"(12) mainittuja tunnettuja perusteita.

2.2.2. On syytä huomata, että direktiiviehdotuksen eräissä kieliversioissa, esim. portugalinkielisessä toisinnossa, velvoite tarjota liittymiä yleiseen puhelinverkkoon tietyssä sijaintipaikassa kohtuuhinnoin kaikille sitä pyytäville käyttäjille ei sisällä 4 artiklan 1 kohdan rajoitusta "kohtuulliset" ilmauksessa "kaikki kohtuulliset pyynnöt liittymän tarjoamisesta". Näin ollen ehdotuksen erikieliset toisinnot tulisi yhdenmukaistaa.

2.2.3. Yleispalvelun saatavuutta koskevat suuntaviivat perustuvat avoimuuden, objektiivisuuden, syrjimättömyyden ja markkinoiden mahdollisimman vähäisen vääristymisen periaatteisiin sekä saatavuuteen, kohtuullisiin käyttöehtoihin ja yhteenliitettävyyteen.

2.3. Yleispalvelun määritelmä

2.3.1. Direktiiviehdotuksessa määritellään yleispalvelun sisällöksi joukko jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten asettamia velvoitteita.

2.3.2. Jäsenvaltioiden nimenomaisena yleispalvelua koskevana velvollisuutena on taata, että

a) tarjottu liittymä on sellainen, että käyttäjä voi soittaa ja vastaanottaa lähi-, kauko- ja ulkomaanpuheluja sekä lähettää ja vastaanottaa telekopioita ja dataa sellaisin siirtonopeuksin, jotka riittävät mahdollistamaan Internet-yhteyden (4 artiklan 2 kohta)

b) käyttäjillä on mahdollisuus käyttää joko painettua tai sähköistä tilaajaluetteloa tai molempia sekä näitä koskevia tiedotuspalveluja (5 ja 21 artikla)

c) on maksullisia yleisöpuhelimia, jotka täyttävät käyttäjien kohtuulliset tarpeet (6 artikla)

d) yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112 sekä muihin kansallisiin hätänumeroihin voidaan soittaa maksutta (6 artiklan 3 kohta ja 22 artikla)

e) vammaisilla ja erityistarpeita omaavilla käyttäjillä on tasavertaiset mahdollisuudet käyttää puhelupalveluja (7 artikla)

f) lisätoiminteiden ja -palvelujen hinnat määritellään selvästi erillään peruspalveluista (10 artiklan 1 kohta)

g) erikoistoiminteiden ja -palvelujen maksamatta jättäminen ei johda perusteettomasti peruspalvelun keskeyttämiseen (10 artiklan 2 kohta)

h) yleispalveluvelvoitteiden rahoittamiseen tarkoitetut yritysten suorittamat maksut ovat näkyvillä käyttäjien laskuissa (14 artiklan 3 kohta)

i) välittömiä puhelupalveluja tarjoavat yritykset tekevät käyttäjien ja kuluttajien kanssa sopimuksia, jotka noudattavat direktiivejä 93/13/EY ja 97/7/ETY (17 artikla)

j) suurella yleisöllä ja erityisesti käyttäjillä ja kuluttajilla on käytettävissään tiedot puhelupalvelujen hinnoista sekä muista vakioehdoista ja -edellytyksistä (18 artikla)

k) kuluttajille tarkoitetut digitaalitelevisiolaitteet ovat yhteentoimivia (20 artikla)

l) kaikki puhelupalvelujen, myös matkaviestinpalvelujen, tilaajat voivat säilyttää numeronsa palveluntarjoajayrityksestä riippumatta (25 artiklan 1 kohta)

m) jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvat yritykset voidaan velvoittaa välittämään tiettyjä radio- ja televisiolähetyksiä asianmukaista korvausta vastaan (26 artikla).

2.3.3. Jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille on annettu nimenomaista toimivaltaa, jonka perusteella ne voivat

a) vaatia yleispalveluvelvoitteen alaisia yrityksiä tarjoamaan tavanomaisten kaupallisten ehtojen mukaan tarjotuista hinnoista poikkeavia hintavaihtoehtoja tai -paketteja pienituloisille käyttäjille tai käyttäjille, joilla on erityistarpeita (9 artiklan 1 kohta)

b) määrätä yritykset, joilla on yleispalveluvelvoitteita, julkaisemaan tiedot mahdollisuuksistaan suoriutua liittymien ja palvelujen tarjonnasta (11 artiklan 1 kohta)

c) arvioida, muodostaako yleispalvelun tarjonta kohtuuttoman rasitteen (12 artiklan 1 kohta)

d) varmistaa, että yleispalveluvelvoitteiden nettokustannusten jakojärjestelmän yksityiskohtaiset tiedot ovat yleisesti saatavilla ja että sen toiminnasta julkaistaan vuosikertomus, jossa esitetään yleispalveluvelvoitteiden lasketut kustannukset (14 artiklan 1 ja 2 kohta)

e) vaatia sähköisen viestinnän palveluja tarjoavia yrityksiä julkaisemaan vertailukelpoisia, riittäviä ja ajantasaisia tietoja palvelujensa laadusta (19 artiklan 1 kohta)

f) vaatia merkittävässä markkina-asemassa olevia yrityksiä antamaan tilaajilleen mahdollisuuden käyttää palveluja, joita muut yleisesti saatavilla olevia puhelupalveluja tarjoavat operaattorit tarjoavat niiden verkkojen välityksellä yhteenliittämisen seurauksena (25 artiklan 2 kohta).

2.4. Kuulemis- ja riidanratkaisumenettely

2.4.1. Ehdotetussa direktiivissä säädetään, että kansallisten sääntelyviranomaisten tulee luoda kuulemis- ja osallistumisjärjestelmä, jolla asianomaisia tahoja kuullaan kaikista käyttäjien ja kuluttajien oikeuksiin sekä palvelun laatuun liittyvistä kysymyksistä (29 artikla).

2.4.2. Lisäksi ehdotuksessa vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että käyttäjien ja kuluttajien valitusten käsittelyä varten käytettävissä on avoimet, yksinkertaiset ja kohtuuhintaiset menettelyt, joissa noudatetaan suosituksen 98/257/EY periaatteita (30 artikla).

2.4.3. Sellaisten riitojen ratkaisuun, joiden osapuolet ovat eri jäsenvaltioista, sovelletaan ehdotuksen mukaan ehdotetun kehysdirektiivin 18 artiklassa säädettyä menettelyä (30 artiklan 2 kohta).

2.5. Uudelleentarkastelu

2.5.1. Ehdotuksessa säädetään direktiivin toimintaa koskevasta ilmoitus- ja seurantajärjestelmästä, josta vastaavat jäsenvaltiotasolla kansalliset sääntelyviranomaiset ja yhteisön tasolla komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto. Komissiota avustaa tässä työssä kehysdirektiivin 19 artiklalla perustettu viestintäkomitea.

2.5.2. Ehdotuksella komissio velvoitetaan ensi kertaa aloittamaan kaksi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen säännölliset yleispalveluvelvoitteen laajuuden tarkastelut, jotka perustuvat yhteiskunnalliseen, kaupalliseen ja teknologian kehitykseen (15 artikla).

2.6. Loppusäännökset

34, 35 ja 36 artikla sisältävät säännöksiä direktiivin saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sekä sen voimaantulosta ja kohderyhmistä.

3. Yleistä

3.1. Komitea kannattaa komission ehdotusta ja pitää sitä asetettuihin päämääriin nähden asianmukaisena, joskin ehdotus ja varsinkin sen 4 artiklan 2 kohdan määritelmä voisivat olla yksinkertaisempia.

3.1.1. Komitea katsoo, että talouden kasvun ja vakauden säilyttämiseksi ja yhteiskunnallisten taitojen puutteiden välttämiseksi on edistettävä sananvapautta ja kulttuurista moniarvoisuutta ja -muotoisuutta sekä vahvistettava yleistä etua ja yleispalvelua.

3.1.2. Komitea yhtyy yleisesti ottaen yleispalvelun nykyiseen määritelmään, jonka mukaan vähintään yhden operaattorin on tarjottava liittymiä yleiseen puhelinverkkoon ja yleisesti saatavilla olevia puhelinpalveluja tietyssä sijaintipaikassa. Tarjotun liittymän on kuitenkin oltava sellainen, että käyttäjä voi paitsi soittaa ja vastaanottaa lähi-, kauko- ja ulkomaanpuheluja ja lähettää ja vastaanottaa telekopioita myös käyttää nopeita ja julkisia Internet-yhteyksiä.

3.1.3. Komitean mielestä nopeiden ja julkisten Internet-liittymien kehittäminen tulee siis tästä lähtien sisällyttää yleispalveluun, mikä edistää ja vauhdittaa eEurooppa-aloitteen(13) tavoitteita, sillä ne ovat välttämättömiä, jotta pienituloiset henkilöt, vapaaehtoissektori, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja harvaan asutuilla alueilla asuvat käyttäjät voivat käyttää kehittyneitä palveluja ja jotta voidaan luoda Euroopan unionin demokraattisten ja sosiaalisten tavoitteiden mukainen tietoyhteiskunta.

3.1.4. Kaikkia yleispalveluun kuuluvia palveluita on tarjottava kohtuuhintaan kaikille käyttäjille näiden omalla alueella maantieteellisistä tekijöistä riippumatta. Palvelujen saatavuus on taattava myös maaseudulla tai korkeampia kustannuksia aiheuttavilla alueilla asuville käyttäjille.

3.2. Komitea pahoittelee, että ehdotus sisältää liian epäselvästi määriteltyjä termejä ja käsitteitä, jotka saattavat aiheuttaa mm. tämän lausunnon 3.6, 4.4, 4.5, 4.6 ja 4.9 kohdassa mainittuja kilpailun vääristymiä tai yhteisön lainsäädännön rikkomuksia, kun direktiivi saatetaan osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

3.3. Niiden yritysten nimeämisen, joiden palvelutoiminta käsittää yleispalvelun toimittamisen koko jäsenvaltion alueelle tai osalle siitä, tulee perustua avoimiin, objektiivisiin ja syrjimättömiin menettelyihin.

3.4. Tekstissä on muutamia käsitteellisesti epäselviä kohtia, kuten yleispalvelun määrittelyperusteet (esim. saatavuus). Lisäksi ehdotuksessa ei mainita eräitä yhteisiä harmonisoituja periaatteita, jotka selventäisivät tilannetta. Koska on mahdollista, että kunkin jäsenvaltion asettamat perusteet aiheuttavat kilpailun vääristymiä synnyttäviä lainsäädännöllisiä eroja, komission tulee seurata tilannetta ja antaa suosituksia kansallisille sääntelyviranomaisille, jotta näiden toimet olisivat yhteisön syysuhde-, johdonmukaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia, kuten yhteisön oikeus edellyttää.

3.5. Vaikka komission ja kansallisten sääntelyviranomaisten on toimittava niille myönnetyn toimivallan rajoissa, tietyt käsitteet saattavat aiheuttaa hämmennystä. Yksi tällainen käsite on "kohtuullisuus", joka tulisi poistaa tai määritellä täsmällisemmin. Sama koskee myös "maksullisen yleisöpuhelimen" käsitettä.

4. Erityistä

4.1. Komitea yhtyy täysin komission näkemykseen, jonka mukaan yleispalvelun käsite on dynaaminen ja kehittyvä ja sitä on tarkistettava säännöllisesti tekniikan ja markkinoiden kehittymisen sekä käyttäjien taholta tulevan kysynnän muutosten mukaan. Silti ehdotuksessa olisi selkeästi määriteltävä tarkistuksessa käytettävät kriteerit, jotta taataan oikeusvarmuus ja estetään tietoyhteiskunnan ja uuden talouden kehityksen kiihtymisen aiheuttamat yhteiskunnallisen syrjäytymisen riskit.

4.1.1. Komitea katsoo, että yleispalvelun käsitteen säännöllisessä tarkistamisessa tulee ottaa huomioon:

a) tapahtunut teknologian kehitys

b) televiestintä- ja tietopalvelujen rakenne

c) missä määrin tietotekniikka ja -palvelut

- ovat olennaisia koulutuksen, etätyön, terveyden ja yleisen turvallisuuden kannalta sekä

- tilaako paikallisten asiakkaiden huomattava enemmistö niitä

- toimitetaanko niitä julkisten viestintäverkkojen välityksellä

- ovatko ne hyödyllisiä sekä yleisen edun ja suuren yleisön tarpeiden mukaisia

- lisäävätkö ne kansalaisten osallistumista.

4.1.2. TSK:n mielestä tilaajanumeropalvelut, operaattorien neuvontapalvelut sekä puhelinluettelot ja numerotiedotuspalvelut tulee tarjota sellaisessa syrjimättömässä muodossa, että kansalaisten valtaosalla on todellinen eikä vain periaatteellinen mahdollisuus käyttää niitä. Lisäksi tiedot saattaisi olla hyvä keskittää säilyttämällä kuitenkin se kaupallinen arvo, joka tiedoilla on operaattoreille, sillä muutoin käyttäjien voi olla liian hankalaa hakea tietoja, jos operaattoreita on useita.

4.1.3. Kyseisiä tietopalveluja toimittavia yrityksiä nimetessä on noudatettava julkisissa hankinnoissa sovellettavia periaatteita, ja toiminnassaan yritysten on noudatettava etenkin henkilötietojen suojaa koskevia yhtenäismarkkinoiden sääntöjä.

4.1.4. Komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että yritykset tulee velvoittaa turvaamaan maksullisten yleisöpuhelimien tarjonta, jotta käyttäjien tarpeet täytettäisiin maantieteellisen kattavuuden, puhelinten lukumäärän ja palvelujen laadun osalta.

4.1.5. Komitea pitää ylipäänsä liiallisena jäsenvaltioille annettua mahdollisuutta olla soveltamatta mainittuja vaatimuksia koko alueellaan tai sen joissakin osissa, sillä ehdotuksen 29 artiklassa esitetty kuulemismenettely on riittämätön ja saattaa heikentää kansalaisten elämänlaatua, mikä taas vaikuttaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen koheesioon. Läheisyysperiaatteen mukaan tällaisen päätöksen tekeminen kuuluu jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisille, kun palvelu on välttämättä toimitettava muilla keinoin eikä se heikennä taloudellista ja yhteiskunnallista koheesiota.

4.2. TSK kehottaa komissiota tekemään vammaisia ja erityistarpeita omaavia käyttäjiä koskevat erityistoimet pakollisiksi eikä vain vapaaehtoisiksi. Näin pystytään suojelemaan asianmukaisesti heikoimmassa asemassa olevia käyttäjäryhmiä, ottamaan huomioon heidän sosiaalinen tilanteensa ja luomaan erityisjärjestelyjä heidän hyväkseen.

4.3. Komitea kannattaa kriteerejä, joita nimettyjen yritysten tulee komission ehdotuksen mukaan soveltaa hintatasoon ja hintojen rakenteeseen, kohtuuhintaisuuteen ja kulujen valvontaan sekä palvelujen laatuun. Kohtuuhintaisten viestintäpalvelujen takaaminen kaikille kansalaisille tulee asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi, jotta kansalaiset voivat osallistua tietoyhteiskuntaan.

4.4. Palvelun keskeyttämistä varten tulee olla ennalta määritetty menettely, jonka kuluttajat tuntevat ja joka perustuu objektiivisiin kriteereihin.

4.5. Laatua tulisi arvioida selkeillä ja tavalliselle kuluttajalle ymmärrettävillä muuttujilla. Ehdotuksen liitteessä III luetellut muuttujat eivät täytä näitä vaatimuksia. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että ehdotetun direktiivin 29 artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioiden sallitaan antaa kansallisille sääntelyviranomaisille mahdollisuus olla vaatimatta verkko-operaattoreilta ja palveluntarjoajilta palvelulaatua koskevien tietojen julkaisemista.

4.6. Yleispalvelun kustannuslaskennan osalta ehdotuksessa ei määritellä, mitä "kohtuuttomuus" ja "kohtuuton rasite" tarkoittavat. Liitteessä IV määritellään nettokustannukset mutta ei kohtuutonta rasitetta. Kyseiset kriteerit tulee yhdenmukaistaa ja täsmentää, jotta jäsenvaltioiden sääntelyviranomaiset voivat soveltaa niitä ja määrittää vastaavat rahasummat.

4.7. TSK toistaa yleispalveluvelvoitteen rahoittamisesta jo useissa lausunnoissa ilmaisemansa kannan, jonka mukaan kaikkien yleisen puhelinverkon kautta televiestintäpalveluja toimittavien palveluntarjoajien tulee vastata oikeassa suhteessa ja oikeudenmukaisesti palvelun kaikista osatekijöistä, myös rahoituksesta. Tästä syystä komitea katsoo, että kaikkien operaattoreiden tulisi osallistua yleispalvelun rahoitukseen niiden markkinaosuuden ja - jos johonkin yritykseen kohdistuu kohtuuton rasitus - niitä asianomaisilla markkinoilla koskevien velvoitteiden määrän mukaan.

4.8. Komitea kannattaa komission ehdotuksia, joiden tarkoituksena on taata kuluttajansuojan korkea taso erityisesti seuraavien seikkojen avulla:

- jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten mahdollisuus asettaa kuluttajahinnoille ylärajat, jos markkinat eivät vastaa täyden kilpailun ehtoja

- säännöt julkisen puhelinpalvelun välittömän toimittajan kanssa solmittavista sopimuksista, kun kerran sopimusten suurempi avoimuus antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä valintansa paremmin tiedoin.

4.9. Säännös avoimuudesta ja tietojen julkaisemisesta on hyvin tärkeä käyttäjien ja etenkin pk-yritysten kannalta. Tässä kohden ehdotuksessa on TSK:n mielestä kuitenkin eräitä puutteita, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

- asianmukaisten ja tarkkojen tietojen julkaisuväline, muoto ja sisältö

- palvelun laatu, jonka arviointikriteerit ja tasot tulee julkaista

- tarkat ja avoimet tiedot soitettujen tai vastaanotettujen yksittäisten puhelujen hinnoista.

4.9.1. Komitea kannattaa erityisesti ehdotettua säännöstä numeron siirrettävyydestä sekä operaattorin valinnasta ja ennaltavalinnasta. Se katsoo, etteivät kauppaehdot, tekniset toimenpiteet tai muut määräykset, jotka rajoittavat kuluttajien mahdollisuutta valita operaattori tai palvelujen toimittaja, saa estää numeron siirrettävyyttä.

4.9.2. Komitean mielestä käyttäjällä tulee olla mahdollisuus tunnistaa kutsuva tilaaja vastaanottaessaan jonkin muun operaattorin välittämän puhelun (yhteenliittäminen).

4.10. Kuluttajilla ja käyttäjillä on oltava käytössään yksinkertaisia, kohtuuhintaisia ja riippumattomia valitus- ja riidanratkaisumenettelyjä sekä selkeitä ja tehokkaita kannemenettelyjä. Siksi TSK toistaa, että komission laatiman "eurooppalaisen kuluttajavalituslomakkeen" käyttöä tulisi edistää jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisille tehtävissä valituksissa.

4.11. Komitea pitää ehdotettua säännöstä kuluttajille tarkoitettujen digitaalitelevisiolaitteiden yhteentoimivuudesta sekä velvoitteita tiettyjen radio- ja televisio-ohjelmien lähettämisestä kuluttajan kannalta erityisen hyödyllisinä, vaikka olisi ehkä ollut soveliaampi esittää ne muualla tekstissä.

4.12. Ehdotuksen 29 artiklalla säädetty asianomaisten kuuleminen jää riittämättömäksi, sillä se ei sisällä "yhteisön tasoista" kuulemista. Siksi komitea ehdottaa Oulun julistuksen mukaisesti(14), että perustetaan "eurooppalainen televiestinnän foorumi tai seurantaryhmä", jonka toimipaikka olisi TSK:ssa, jotta voidaan ottaa huomioon eri alojen ja osapuolien näkemykset yhteisön tasolla.

5. Päätelmät

5.1. Komitea katsoo, että yleispalveluun tulee soveltaa seuraavia periaatteita:

a) korkealaatuisten, kohtuuhintaisten, asianmukaisten ja helppokäyttöisten palvelujen saatavuus

b) kehittyneiden tieto- ja televiestintäpalvelujen nopeat ja julkiset käyttömahdollisuudet kaikilla alueilla

c) hinnaltaan taajama-alueilla tarjottaviin palveluihin verrattavissa olevien televiestintä- ja tietopalvelujen tarjoaminen kaikille kuluttajille riippumatta heidän varallisuudestaan tai siitä, asuvatko he maaseudulla tai muilla alueilla, joilla palvelun toimittaminen on kallista

d) kaikkien televiestintäpalvelujen tarjoajien osallistuminen tasapuolisesti ja syrjimättömästi yleispalvelun säilyttämiseen ja edistämiseen

e) erityisten, ennakoitavien ja riittävien järjestelyjen luominen yleispalvelun ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi

f) muut periaatteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi, jotta jäsenvaltioiden sääntelyviranomaiset voivat suojella yleistä etua

g) "televiestinnän foorumin" tai "seurantaryhmän" perustaminen.

Bryssel 1. maaliskuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

Puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) EYVL L 74, 22.3.1996.

(2) EYVL L 199, 26.7.1997.

(3) EYVL L 295, 29.10.1997.

(4) EYVL L 101, 1.4.1998; TSK:n lausunto: EYVL C 133, 28.4.1997.

(5) KOM(1999) 539 lopullinen.

(6) KOM(1999) 239 lopullinen.

(7) TSK:n lausunto "Teleyleispalvelu täysin vapautetun ympäristön näkökulmasta", EYVL C 30, 30.1.1997. TSK:n lausunto "Yleishyödylliset palvelut", EYVL C 368, 20.12.1999.

(8) Ks. http://www.fcc.gov/telecom.html.

(9) KOM(2000) 580 lopullinen, 20.9.2000.

(10) Ks. valmisteilla oleva lausunto "eEurope 2002 - Tietoyhteiskunta kaikille - Toimintasuunnitelman luonnos", esittelijä Christoforos Koryfidis.

(11) EYVL L 101, 1.4.1998.

(12) TSK:n lausunto: EYVL C 30, 30.1.1997.

(13) Ks. valmisteilla oleva lausunto "eEurope 2002 - Tietoyhteiskunta kaikille - Toimintasuunnitelman luonnos", esittelijä Christoforos Koryfidis.

(14) Puheenjohtajiston päätelmän kuulemistilaisuudesta "Tietoyhteiskunta ja työllistämismahdollisuudet", - TEN-jaoston 6.-7. syyskuuta 1999 pitämän 11. kokouksen pöytäkirja.