Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta"
Virallinen lehti nro C 123 , 25/04/2001 s. 0081 - 0085
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta" (2001/C 123/21) Neuvosto päätti 25. heinäkuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta. Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 5. joulukuuta 2000. Esittelijä oli Christina Wahrolin. Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 24.-25. tammikuuta 2001 pitämässään 378. täysistunnossa (tammikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 68 puolesta, 11 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä. 1. Johdanto 1.1. Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen neuvoston direktiivin 76/207/ETY(1) muuttamiseksi. Ehdotuksen tarkoituksena on edistää naisten ja miesten yhtäläistä osallistumista työmarkkinoille ja poistaa esteitä naisten työssäkäynniltä. 1.2. Komission ehdotus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohtaan, jonka mukaan yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työelämässä, ja 141 artiklan 4 kohtaan, jossa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoite ryhtyä toimenpiteisiin periaatteen soveltamisen takaamiseksi. Ehdotetulla direktiivillä pyritään määrittelemään käsitteitä, vahvistamaan valituksen tehneiden työntekijöiden suojaa, selventämään mahdollisuuksia poiketa tietyistä periaatteista, lisäämään positiivisia erityistoimia tasa-arvon edistämiseksi ja takaamaan naisille erityissuojelu raskauden tai äitiyden vuoksi. 1.3. Ehdotuksessa konkretisoidaan jäsenvaltioiden velvoitteet ja otetaan huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö 25:n viime vuoden ajalta. 1.4. Ehdotetussa direktiivissä määritellään ensimmäistä kertaa selkeästi sukupuolinen häirintä ja sukupuoleen perustuva syrjintä työpaikalla. Määritelmät noudattelevat perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuviin direktiiviehdotuksiin sisältyviä määritelmiä, jotka koskevat häirintää muuhun kuin sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Direktiivissä säädetään lisäksi syrjinnästä valituksen tehneiden työntekijöiden oikeudesta oikeussuojaan myös työsuhteen päätyttyä ja määritellään tasa-arvoa edistävien riippumattomien elimien toimintapuitteet jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden oikeutta poiketa yhtäläisten työnsaantimahdollisuuksien periaatteesta selvennetään, ja jäsenvaltiot velvoitetaan esittämään perusteet, mikäli jompaakumpaa sukupuolta ei hyväksytä tiettyihin työtehtäviin. Lisäksi naisten todetaan tarvitsevan erityissuojelua raskauden ja äitiyden vuoksi, ja heille taataan muun muassa oikeus palata samaan työpaikkaan äitiysloman jälkeen. Direktiivillä pannaan myös täytäntöön perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohta, jonka mukaan tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltiota toteuttamasta positiivia erityistoimia naisten ja miesten täydellisen tasa-arvon toteuttamiseksi käytännön työelämässä. 1.5. Ehdotuksessa muistutetaan niin ikään työmarkkinaosapuolten roolista tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisessa. 2. Yleistä 2.1. Talous- ja sosiaalikomitea on yleisesti ottaen tyytyväinen komission tekemiin muutosehdotuksiin. Komitealle on erityisen tärkeää, että sukupuolisen häirinnän määritelmä sisällytetään ensi kertaa yhteisön direktiiviin ja että työpaikalla tapahtuva sukupuolinen häirintä määritellään yksiselitteisesti sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi. Näin tehdään selväksi, että sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen ja torjunta työpaikalla on aina työnantajan tehtävä. Samalla on kuitenkin oikeusvarmuuden vuoksi todettava, että työnantaja voi todellisessa tilanteessa toimia vasta saatuaan tiedon tapahtuneesta. Sukupuolinen häirintä on keskeinen ja arkaluontoinen ongelma, jota ei enää voida jättää huomiotta vaan johon on puututtava yhteisön tasolla. TSK pitää myönteisenä myös sitä, että oikeusvarmuutta parannetaan ottamalla direktiivissä huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö. 2.2. Komitea kannattaa komission ehdotuksen yleislinjaa ja katsoo, että ehdotus on yhdenmukainen yhteisön ja jäsenvaltioiden pitkäaikaisten pyrkimysten sekä yhteiskunnallisen ja oikeudellisen kehityksen kanssa. TSK yhtyy komission käsitykseen, jonka mukaan yhteisön säädöksen antaminen on tässä tapauksessa läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaista. 2.3. Komitea toivoisi, että tehtäisiin lisäksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuva ehdotus, joka koskisi myös muita aloja. 2.4. Komitea pahoittelee, ettei komissio ennen direktiiviehdotuksen esittämistä hyödyntänyt sosiaalipolitiikkaa koskevassa perustamissopimuksen luvussa annettua mahdollisuutta käydä virallisia neuvotteluja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kanssa. 2.5. Komitea esittää seuraavassa näkemyksensä direktiiviehdotuksen yksittäisistä artikloista. 3. Erityistä 1 artikla Artikla sisältää kaikki neuvoston direktiiviin 76/207/ETY ehdotetut muutokset. 3.1. Ensimmäinen muutos: uuden kohdan lisääminen 1 artiklaan Komitea on tyytyväinen komission ehdottamaan muutokseen, jolla direktiivi mukautetaan vastaamaan perustamissopimuksen 3 artiklaa. 3.2. Toinen muutos: uuden 1 a artiklan lisääminen direktiiviin Komitea kannattaa komission muutosehdotusta, jossa sukupuolinen häirintä määritellään yksiselitteisesti sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi. Yhteisön toimielimet ovat viime vuosina toteuttaneet lukuisia erilaisia aloitteita sukupuolisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla. Tutkimusten mukaan sukupuolinen häirintä on yleinen ongelma, johon on puututtava työpaikalla sekä yksittäisten työntekijöiden että yrityksen etujen vuoksi. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisesti vahvistaneet yksittäisen työntekijän koskemattomuuden ja arvokkuuden turvaamisen tärkeyden, mutta ovat eri mieltä siitä, millaisia välineitä Euroopan tasolla tulisi soveltaa. Euroopan yhteisö on jo pitkään pitänyt sukupuolista häirintää tasa-arvoisen kohtelun vastaisena ja katsonut sen loukkaavan naisten ja miesten ihmisarvoa työpaikalla. Näin ollen on erittäin myönteistä, että yhteisön direktiivissä todetaan nyt ensimmäistä kertaa selkeästi, että työpaikalla esiintyvä sukupuolinen häirintä on sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Komission ehdottama määritelmä pohjautuu Euroopan komission laatimiin hyviä toimintatapoja koskeviin sääntöihin(2), ja se on mukautettu vastaamaan perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvia määritelmiä, jotka koskevat muuhun kuin sukupuoleen perustuvaa häirintää. Komitealla ei ole ehdotettuun määritelmään juurikaan huomauttamista, mutta se toivoo, että ilmaisu "häiritsevän ympäristön" korvattaisiin uudessa ehdotuksessa ilmauksella "nöyryyttävän ympäristön". Näin teksti vastaisi täysin hyviä toimintatapoja koskevia EU:n sääntöjä. Komitea pahoittelee, ettei komission ehdotuksessa mainita työnantajan vastuuta sellaisen työympäristön luomisesta, jossa ei esiinny sukupuolista häirintää. Komitea pitää tärkeänä ennalta ehkäisevän politiikan soveltamista työpaikoilla vuonna 1991 esitettyjen hyvien toimintatapojen mukaisesti ja ehdottaa, että 1 a artiklaan lisätään seuraava virke: "Työnantajan tehtävänä on luoda sellainen työympäristö, jossa ei esiinny sukupuolista häirintää." 3.3. Kolmas muutos: alakohdan lisääminen 2 artiklan 1 kohtaan Komitea on tyytyväinen komission ehdotukseen sisällyttää direktiiviin epäsuoran syrjinnän määritelmä, mutta katsoo, että määritelmää on tarkistettava siten, että se on looginen ja yhdenmukainen rotusyrjintää koskevan direktiivin ja muiden perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvien direktiivien kanssa. 3.4. Neljäs muutos: 2 artiklan 2 kohdan korvaaminen Komitea kannattaa syrjinnänvastaisia sääntöjä koskevien poikkeusten rajoittamista tapauksiin, joissa poikkeus perustuu työpaikkaa koskeviin todellisiin pätevyysvaatimuksiin. Jäsenvaltioiden ja riippumattomien elinten tulee määräajoin arvioida, onko oikeus poikkeusten tekoon syytä säilyttää vai tulisiko se kumota. TSK ehdottaa kuitenkin, että komissio kiinnittäisi direktiivin nykyisen sisällön lisäksi huomiota positiivisiin erityistoimiin mahdollisimman selkeän ja yksiselitteisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Näin tulisi tehdä siitä huolimatta, että erityistoimista säädetään jo muissa yhteyksissä. 3.5. Viides muutos: alakohdan lisääminen 2 artiklan 3 kohtaan Komitea tukee komission ehdotusta sisällyttää direktiiviin selkeä säännös, jonka mukaan naisilla on synnytyksen jälkeen oltava oikeus palata työhönsä tai vastaavaan toimeen, mutta pitää muotoilua "samoilla työehdoilla" liian ahtaana ja jäykkänä. TSK:n mielestä ilmaus "yhtä suotuisin työehdoin" olisi parempi ja joustavampi. Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja komission ehdottama muotoilu "samoilla työehdoilla" on aivan liian joustamaton. Yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon ovat keskeinen tekijä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi. Tämä näkemys on täysin sekä Euroopan työllisyysstrategian että Lissabonin huippukokouksen päätelmien mukainen. Naisten työssäkäynti on kiistaton edellytys sille, että EU:n talous kasvaa riittävästi, jotta sosiaaliturvajärjestelmiä, erityisesti eläkejärjestelmiä voidaan ylläpitää tulevaisuudessa. Tasa-arvolla on olennainen merkitys Euroopan tuottavuudelle, sillä ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Jotta sosiaaliturvan nykyinen taso voidaan Euroopassa säilyttää, naisille on annettava mahdollisuus edistää talouskasvua ansiotyön avulla. Oikeus palata työhön yhtä suotuisin työehdoin kuin ennen helpottaa huomattavasti perhe-elämän suunnittelua sekä erityisesti perhe- ja työelämän yhdistämistä ja täydentää näin johdonmukaisesti äitiysdirektiivin 92/85/ETY(3) säännöksiä. TSK kehottaa komissiota tarkistamaan äitiysdirektiiviä 92/85/ETY ILOn uuden äitiyttä koskevan yleissopimuksen (yleissopimus nro 183) mukaisesti, ja katsoo, että siihen on myös sisällytettävä oikeus palata työhön yhtä suotuisin työehdoin. Komitea antaa arvoa sille, että direktiivissä viitataan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. 3.6. Kuudes muutos: 2 artiklan 4 kohdan korvaaminen Komitea on tyytyväinen komission ehdottamaan lähestymistapaan panna perustamissopimuksen 141 artiklan 1 kohta täytäntöön siten, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa positiivisia erityistoimia tasa-arvon edistämiseksi ja ovat velvollisia raportoimaan toimistaan säännöllisesti. TSK on jo aiemmin komission ensimmäisen tasa-arvoa koskeneen kertomuksen yhteydessä(4) esittänyt raportointia koskevia ehdotuksia ja suosituksia. Komission säännöllisesti julkaisemat kertomukset, joissa vertaillaan jäsenvaltioiden toteuttamia erityistoimia, auttavat jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia muodostamaan käsityksen eri jäsenvaltioissa vallitsevasta tilanteesta. Kertomusten esitysmuodolla on ratkaiseva merkitys, ja komitea kehottaakin komissiota huolehtimaan siitä, että jäsenvaltioiden väliset erot ja yhtäläisyydet tuodaan konkreettisen vertailun avulla selkeästi esiin. Ei ole kovin järkevää tarkastella yhteisön tasolla tapahtuvaa kehitystä kiinnittämättä huomiota lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen jäsenvaltioissa, joiden toimista kehitys oikeastaan riippuu. 3.7. Seitsemäs muutos: d alakohdan lisääminen 3 artiklan 2 kohtaan Komitea kannattaa komission ehdottamaa lisäystä. 3.8. Kahdeksas muutos: alkuperäisen 6 artiklan korvaaminen Uudella 6 artiklalla direktiiviin sisällytetään kaksi merkittävää tekijää täytäntöönpanomenettelyjä koskevasta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan muutokseen, jolla tehostetaan yksittäisten henkilöiden oikeussuojaa ja varmistetaan, että tasa-arvoisen kohtelun periaate johtaa toivotunlaisiin tuloksiin. TSK kiinnittää kuitenkin komission huomiota jäsenvaltiokohtaisiin vanhentumissäännöksiin, jotka voivat koskea esimerkiksi kanteen nostamisen ajankohtaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Direktiivillä ei saa mitätöidä tällaisia säännöksiä, mikäli ne ovat muuten yhteisön lainsäädännön mukaisia. 3.9. Yhdeksäs muutos: uuden 8 a artiklan lisääminen direktiiviin Komitea kannattaa ehdotettua muutosta, jolla vahvistetaan 6 artiklassa säädettyä oikeutta oikeussuojaan. Komitea on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioihin perustettaviin riippumattomiin elimiin sovellettavat toimintapuitteet määritellään selkeästi ja että jäsenvaltioiden annetaan vapaasti päättää elinten rakenteesta ja toimintatavoista oikeusperinteidensä ja poliittisten valintojensa mukaisesti. TSK ehdottaa kuitenkin, että uuden 8 a artiklan 3 kohta mukautetaan rotusyrjintää koskevan direktiivin sanamuotoon, ja viittaa aiheesta antamaansa lausuntoon(5). 3.10. Kymmenes muutos: uuden 8 b artiklan lisääminen direktiiviin Komitea pitää komission muutosehdotusta tervetulleena ja korostaa työmarkkinaosapuolten roolia tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisessa. Komitean mielestä on tärkeää, että kukin jäsenvaltio voi toimia omien oikeusperinteidensä ja poliittisten päätöstensä pohjalta. Samalla on huolehdittava asian edistymisestä. Näin ollen olisi todella tarkoituksenmukaista velvoittaa jäsenvaltiot raportoimaan komissiolle erityisesti siitä, millaisia toimia ne ovat toteuttaneet edistääkseen tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteutumista yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. 3.11. Uusi 8 c artikla Komitea kannattaa komission ehdotusta. 4. 2 artikla 4.1. TSK:lla ei ole huomauttamista komission ehdotukseen. Komitea toivoo kuitenkin, että direktiivin noudattamisen edellyttämien jäsenvaltiokohtaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten voimaansaattamiselle asetettu määräaika mukautetaan direktiivin antamispäivämäärään, jotta jäsenvaltioilla olisi vähintään vuosi aikaa toteuttaa omat toimenpiteensä. 5. Tiivistelmä Kaikenlaisen syrjinnän torjuminen kuuluu Euroopan unionin keskeisiin tehtäviin. Vaikka demografisen kehityksen suunnan vuoksi on erittäin tärkeää, että työikäisen väestön työllisyysaste on mahdollisimman korkea, työmarkkinoilla esiintyy edelleen erilaista syrjintää. Käsillä oleva direktiiviehdotus miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun direktiivin 76/207/ETY muuttamiseksi luo pohjan kyseisen periaatteen toteuttamiseen tähtääville jatkotoimille. Bryssel 25. tammikuuta 2001. Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Göke Frerichs (1) Neuvoston direktiivi 76/207/ETY, annettu 9. päivänä helmikuuta 1976, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa, EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40. (2) Euroopan yhteisöjen komissio 1993, "How to Combat Sexual Harassment at Work", opas Euroopan komission hyviä toimintatapoja koskeviin sääntöihin. (3) Neuvoston direktiivi 92/85/ETY, annettu 19. päivänä lokakuuta 1992, toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä, EYVL L 348, 28.11.1992. (4) TSK:n lausunto aiheesta "Komission kertomus vuodelta 1996 - Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet Euroopan unionissa", EYVL C 296, 29.9.1997. (5) EYVL C 204, 18.7.2000, s. 82-90. LIITE talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon Keskustelussa hylättiin seuraava muutosehdotus, joka sai äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä. Kohta 3.5, ensimmäinen alakohta Komission ehdottama muotoilu "samoilla työehdoilla" tulisi säilyttää ennallaan lausunnossa ehdotetun ilmauksen "yhtä suotuisin työehdoin" sijaan. Perustelu Itsestään selvä. Äänestyksen tulos Jaa-ääniä: 30, ei-ääniä: 48, tyhjiä: 7.