Alueiden komitean päätöslauselma aiheesta "Euroopan perustuslaillisen säännöstön puolesta"

(2001/C 22/02)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Kölnissä ja Helsingissä pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmät, joissa vahvistettiin halu kutsua kokoon hallitustenvälinen konferenssi - jonka on päätyttävä ennen laajentumista - ratkaisemaan Amsterdamin sopimuksessa avoimiksi jääneet institutionaaliset kysymykset,

ottaa huomioon Kölnissä ja Tampereella pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten päätöksen laatia Euroopan unionin perusoikeuskirja,

ottaa huomioon Jean-Luc Dehaenen puheenjohtajuudella toimineen asiantuntijaryhmän raportin,

ottaa huomioon Euroopan komission panoksen 10. marraskuuta 1999 hallitustenvälisen konferenssin valmistelemiseksi sekä komission 26. tammikuuta 2000 antaman lausunnon "Toimielinjärjestelmän muuttaminen laajentumisen onnistumiseksi", KOM(2000) 34 lopullinen,

ottaa huomioon Euroopan komission 12. heinäkuuta 2000 antaman tiedonannon aiheesta "Uusi perussopimus Euroopan unionille", KOM(2000) 434 lopullinen,

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2000 antamansa lausunnon aiheesta "Euroopan unionin perusoikeuskirjan laatimisprosessi", CdR 327/99 fin(1),

ottaa huomioon 17. helmikuuta 2000 antamansa lausunnon aiheesta "Vuoden 2000 hallitustenvälinen konferenssi", CdR 53/99 fin(2),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 13. huhtikuuta 2000 antaman päätöslauselman hallitustenvälistä konferenssia koskevista ehdotuksista, A5 - 0086/2000,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin perussopimusasioiden valiokunnan mietintöluonnoksen aiheesta "Perussopimusten perustuslaillistaminen", PE 286.949,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 10. maaliskuuta 1999 EY:n perustamissopimuksen 265 artiklan viidennen kohdan nojalla tekemän päätöksen laatia aiheesta päätöslauselma ja antaa sen valmistelu institutionaalisten asiain valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon institutionaalisten asiain valiokunnan työryhmän "Euroopan perustuslaki" perjantaina kesäkuun 9. päivänä 2000 hyväksymän päätöslauselmaluonnoksen,

ottaa huomioon institutionaalisten asiain valiokunnan heinäkuun 5. päivänä 2000 hyväksymän päätöslauselmaluonnoksen aiheesta "Euroopan perustuslaillisen säännöstön puolesta" (CdR 144/2000 rev. 1), jonka esittelijä oli Mercedes Bresso (I/PES),

ottaa huomioon että Euroopan unionin oikeutus perustuu sekä valtioihin että kansoihin,

ottaa huomioon että nykyinen demokratiavaje lisääntyy laajentumisen jälkeen, jollei siihen puututa institutionaalisin keinoin,

ottaa huomioon viime vuosien syvälliset muutokset sekä Euroopan unionissa käynnissä olevan toimielinuudistuksen,

hyväksyi 20. ja 21. syyskuuta 2000 pitämässään 35. täysistunnossa (20. päivän kokouksessa) seuraavan päätöslauselman.

Alueiden komitea

1. katsoo, että käynnissä olevat toimielinuudistukset vaikuttavat merkittävästi Euroopan unionin tulevaisuuteen.

2. katsoo, että sen on syvennettävä arviotaan kyseisistä prosesseista ja niiden väistämättömästä vaikutuksesta alue- ja paikallisyhteisöihin sekä erityisesti alue- ja paikallisyhteisöjen mahdollisesta asemasta niin yhteisön kuin kansalaisten tasolla uudessa kyseisistä prosesseista syntyvässä ympäristössä.

3. katsoo, että syventävistä arvioista on keskusteltava mahdollisimman pitkälle unionin muiden toimielinten, etenkin Euroopan parlamentin kanssa, mutta kuitenkin siten, että kukin toimielin ottaa huomioon omat erityispiirteensä. Komitea pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että komitean institutionaalisten asiain valiokunta ja Euroopan parlamentin institutionaalisten asiain valiokunta käyvät säännöllisesti vertailevaa keskustelua toimielinkysymyksistä.

4. toteaa, että hallitustenvälisen konferenssin käynnissä oleva työskentely ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan laatimisprosessi tukevat toisiaan.

5. pahoittelee, ettei sitä ole riittävässä määrin kutsuttu osallistumaan kyseisten kahden toimivaltaisen elimen muodostamisprosessiin eikä niitä varten järjestettyihin kuulemistilaisuuksiin. Komitea kiinnittää huomiota tähän epäjohdonmukaisuuteen, sillä yhtäältä Euroopan kansalaisia kehotetaan lisäämään osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja toisaalta jätetään huomiotta kansalaisia lähinnä olevien instanssien rooli lausunnonantajina. Mikäli kansalaisten tulee rakentaa Eurooppaa ja Eurooppaa tulee rakentaa kansalaisia varten, koko Euroopan paikallis- ja alueyhteisöjen rooli on oleellinen.

6. pitää käynnissä olevia toimielinuudistuksia mahdollisuutena selventää läheisyysperiaatteen soveltamista yhteisötasolla sekä osoittaa sen noudattamista valvovat välineet, mutta myös taata sen noudattaminen määrittämällä selvästi toimivaltuuksien jako Euroopan unionissa; sen on perustuttava hallinnon kaikkien eri lohkojen väliseen tasa-arvoiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön.

7. katsoo, että on välttämätöntä pohtia muutosprosessin luonnetta sekä tulevan kehityksen suuntaa.

8. toistaa hallitustenvälistä konferenssia koskevassa lausunnossaan painottamansa kannan, jonka mukaan Euroopan unionia on demokratisoitava ja sen avoimuutta on lisättävä.

9. korostaa, että toimielinten demokratisoimiseksi on demokratisoitava päätöksentekoprosessit ja että tämä voidaan toteuttaa vain kutsumalla kansalaiset ja heidän ennen kaikkea alue- ja paikallistason vaaleilla valitut edustajansa osallistumaan päätöksentekoon.

10. muistuttaa, että toimielinuudistuksia koskevat päätökset on tehtävä pikaisesti unionin laajentumisen vuoksi. Uudistusten on oltava syvällisiä ja ne on toteutettava välittömästi. Tarvitaan tiettyjä sääntöjä, jotta unioni voi kohdata tulevat haasteet ja varmistetaan rauha, turvallisuus ja hyvinvointi, jotka integraatio on voinut turvata Euroopassa kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana. Laajentuminen ei kuitenkaan voi eikä saa viivästyä, minkä vuoksi on tärkeää kutsua myös jäsenehdokasvaltiot mukaan uudistuksista käytävään keskusteluun.

Tässä yhteydessä alueiden komitea

11. korostaa, että unionin laajentuessa tarvitaan lisää selkeyttä, josta on puute nykyisissä perussopimuksissa ja jota nyt vaaditaan monilla tahoilla.

12. katsoo, että Euroopalla on yhteisiä arvoja, jotka on säilytettävä ja joita on suojeltava loukkaamattomuuden varmistavalla välineellä.

13. katsoo, että laajamittaiset yhteiset toimet, kuten yhtenäisvaluutta, ovat itse asiassa jo vähentäneet jäsenvaltioiden itsenäisyyttä.

14. toistaa, että käynnissä olevat muutokset edellyttävät toimielinten avoimuuden lisäämisen ohella myös perussopimusten tarkistusmenetelmien avoimuuden lisäämistä.

15. toteaa, että useissa jäsenvaltioissa keskustellaan parhaillaan mahdollisuudesta luoda Euroopan perustuslaillinen säännöstö, jossa taattaisiin yhteiset arvot, ilmaistaisiin oleelliset periaatteet, vahvistettaisiin eurooppalaisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion toiminnan kannalta oleelliset säännöt sekä määritettäisiin toimivaltuuksien jako Euroopan unionissa. Monet pitäisivät tällaista asiakirjaa keinona saavuttaa parhaillaan rakennettavan unionin perustuksen vakaus ja kestävyys.

16. korostaa, että Euroopan unionissa on tässä mielessä erilaisia perinteitä: tietyillä valtioilla on kirjoitettu perustuslaki, toisilla ei; tietyissä valtioissa vallanjako perustuu jatkuvaan vuoropuheluun ja neuvotteluun; tietyt valtiot ovat antaneet alueille laajat toimivaltuudet, toiset eivät.

17. pitää välttämättömänä edistää kaikissa jäsenvaltioissa sekä alue- ja paikallisyhteisöissä unionin tulevaisuudesta käytävää keskustelua, jotta selvitettäisiin, mitä Euroopan perustuslaillisella säännöstöllä voidaan tarkoittaa ja mitä etuja ja haittoja siitä olisi.

18. toistaa, että Euroopan perustuslaillinen säännöstö, jonka on perustuttava jäsenvaltioiden sopimukseen, täydentäisi niiden jäsenvaltioiden perustuslakia, joilla sellainen on.

19. katsoo, että "Euroopan perustuslaillinen säännöstö" olisi vankka käsite, jonka kansalaiset voisivat ymmärtää, jos siinä esitettäisiin selvästi ja ytimekkäästi

- perusarvot ja periaatteet, joihin Euroopan unioni pohjautuu, perusoikeuksien, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä läheisyysperiaatteen kunnioittaminen mukaan lukien

- toimielimet ja päätöksentekomenettelyt

- läheisyysperiaatteen soveltamiseen ja alakohtaisen vastuunjaon yksityiskohtaiseen määrittämiseen perustuvat Euroopan unionin toimivaltuudet

- säännöt EU:n rahoittamisesta

- perustuslaillisen säännöstön tarkistusmenettelyt, joilla jäsenvaltioille ja niiden kansanedustuslaitoksille taataan lopullinen päätösvalta.

20. pitää aiheellisena korostaa alue- ja paikallisyhteisöjen aktiivista - suoraa tai alueiden komitean välityksellä toteutettavaa - roolia perustuslain laatimisprosessissa.

21. toistaa, että alue- ja paikallisyhteisöillä on perustuslaillisen luonteisessa päätöksentekomallien määrittämisprosessissa kahtalainen merkitys, sillä ne ovat läheisessä yhteydessä niin kansalaisiin kuin jäsenvaltioiden hallituksiin, joilla on tällä hetkellä valta uudistaa unionia.

22. vahvistaa, että komitea pitää tehtävänään myös osallistua EU-kysymysten pohdintaan alue- ja paikallisyhteisöissä sekä jäsenvaltioissa ja kytkee siihen unionin muut toimielimet. Komitea kehottaakin kaikkia alue- ja paikallisyhteisöjä osallistumaan aktiivisesti kyseiseen prosessiin.

23. toteaa, että tähänastiseen käytäntöön verrattuna tehokkaammin sovellettu läheisyysperiaate on tällä hetkellä unionin toimielinproblematiikan ydin ja että komitea tulee toimimaan periaatteen suojelemiseksi siten, että määritetään selvästi Euroopan unionin toimivaltuuksien rajat, sekä periaatteen oikeudellisen aseman takaamiseksi.

24. ilmaisee toistuvasti halunsa osallistua aktiivisesti Euroopan komission valkoisella kirjallaan käynnistämään keskusteluun hallintomalleista (governance). Valkoisessa kirjassa vahvistetaan alue- ja paikallisyhteisöjen merkitys tulevassa uudessa mallissa.

25. pahoittelee, että unionin muut toimielimet esittävät alueiden komitean uudistamisen suhteen vain kantoja komitean jäsenten lukumäärästä sen sijaan, että ne pyrkisivät lisäksi myös vahvistamaan komitean asemaa.

26. vaatii painokkaasti, että komitea tunnustetaan yhteisön varsinaiseksi toimielimeksi, jolla on oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, ja ajaa tätä asiaansa kunnes on sen saavuttanut.

27. on tietoinen siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ja niiden paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole yksimielisiä Euroopan perustuslain laatimisen tarkoituksenmukaisuudesta. Laatimisprosessin käynnistäminen edellyttää tämän vuoksi perusteellisten selvitysten tekemistä, mikä on toteutettava perinpohjaisten keskustelujen avulla.

Näin ollen alueiden komitea

28. katsoo, että Euroopan unionissa tulee nyt punnita perustuslakikehityksen seurauksia. Suuntaa-antavina tulee pitää unionin yhteisiä arvoja, syitä yhteistoiminnan jatkamiseksi, unionin toiminnan nykyistä suurempaa avoimuutta sekä perussopimusten uudistamisvälineiden demokratisointia.

29. kehottaa kaikkia Euroopan alue- ja paikallisyhteisöjä toimimaan aktiivisesti, jotta perustuslain laatimisesta käytävä keskustelu ulotettaisiin kaikkiin jäsenvaltioihin ja kaikille tasoille. Näin kaikki kansalaiset voisivat osallistua siitä käytävään keskusteluun. Perustuslaillisen säännöstön mahdollinen kehittäminen koskee kaikkia kansalaisia, ja sillä on ratkaiseva merkitys alue- ja paikallistasolla Euroopassa. Kysymystä ei voi jättää pelkästään jäsenvaltiotasolle.

30. katsoo, että kehityksessä, jossa perustamissopimukset saisivat perustuslain luonteen tulee ottaa huomioon vaikutukset alue- ja paikallistasoon. Tämä koskee kaikkia unionin ja jäsenvaltioiden välillä vallitsevan tasapainon muutoksia, joilla on vaikutusta alue- ja paikallisviranomaisten poliittiseen ja oikeudelliseen toimivaltaan. Läheisyysperiaatteen ehdoton säilyttäminen on olennaista. Perustuslakikehityksessä tulee niin ikään ottaa huomioon alueellinen ja paikallinen itsehallinto ja kunnioittaa sitä eri jäsenvaltioiden perinteiden mukaisesti.

31. valtuuttaa puheenjohtajansa toimittamaan käsillä olevan päätöslauselman Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansanedustuslaitoksille.

Bryssel 20. syyskuuta 2000.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Jos Chabert

(1) EYVL C 156, 6.6.2000, s. 1.

(2) EYVL C 156, 6.6.2000, s. 6.