Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimuksen tekemisestä Puolan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1 Johdanto

Komissio tekee ehdotuksen neuvoston päätökseksi sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 13 ehdokasmaan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan. Komissio on neuvotellut kaikkien 13 ehdokasmaan kanssa neuvoston sille antaman valtuutuksen perusteella ja myös saanut neuvottelut päätökseen kaikkien 13 maan kanssa. Nämä maat ovat Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro. Neuvottelujen päätteeksi 11 ehdokasmaata ja komissio allekirjoittivat 9. lokakuuta 2000 liitteessä esitetyn päätösasiakirjan. Puola allekirjoitti 16. marraskuuta 2000 ja Liettua 24. marraskuuta 2000.

Yhteisön 11 erillisvirastosta Euroopan ympäristökeskus on ensimmäinen, jonka toimintaan ehdokasmaille annetaan mahdollisuus osallistua.

2 Liittymistä valmisteleva strategia

2.1 Agenda 2000

Agenda 2000 -tiedonannossa komissio esitti, että jäsenyyttä hakeneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KIE-maiden) osallistuminen yhteisön säännöstöä täytäntöön paneviin ohjelmiin olisi hyödyllistä, kun hakijamaita ja niiden kansalaisia perehdytetään unionin politiikan osa-alueisiin ja sen työmenetelmiin. Tämä on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla voidaan parantaa hakijamaiden mahdollisuuksia soveltaa yhteisön säännöstöä eikä pelkästään saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.2 Eurooppa-neuvoston päätelmät

Eurooppa-neuvoston mukaan (Luxemburg 1997) hakijamaiden osallistuminen ohjelmiin ja yhteisön erillisvirastojen toimintaan on hyvän liittymistä valmistelevan strategian väline. Se esitti päätelmissään, että hakijamaiden osallistuminen yhteisön erillisvirastojen toimintaan olisi sallittava tapauskohtaisesti.

Kyprosta ja Maltaa varten laadittiin erityinen liittymistä valmisteleva strategia, jossa painotettiin osallistumista tiettyihin yhteisön ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan. Strategian mukaan näihin maihin on sovellettava samaa lähestymistapaa kuin jäsenyyttä hakeneisiin Keski- ja Itä-Euroopan maihin.

Eurooppa-neuvosto (Helsinki 1999) vahvisti Turkin osalta, että liittymisprosessi käsittää kaikki 13 ehdokasmaata, Turkki mukaan luettuna. Ehdokasvaltiona Turkin on määrä liittyä unioniin samojen kriteereiden perusteella, joita sovelletaan muihin ehdokasvaltioihin. Turkki pääsee osalliseksi liittymistä valmistelevasta strategiasta ja voi liittymisprosessin yhteydessä osallistua yhteisön ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan.

3 Neuvoston päätös valtuuttaa komissio käymään neuvotteluja ehdokasmaiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan

Helmikuun 14. päivänä 2000 neuvosto päätti 27. heinäkuuta 1999 tehdyn komission ehdotuksen SEC(1999) 1218 perusteella valtuuttaa komission käymään neuvotteluja unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan. Tavoitteena oli antaa näille maille mahdollisuus osallistua keskukseen toimintaan ennen niiden liittymistä unioniin. Neuvotteluohjeiden mukaan komission on tarjottava hakijamaille samanlaiset ehdot kuin on asetettu sellaisten maiden osallistumiselle, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita mutta jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen pöytäkirja 31). Erityisesti on otettava huomioon, että kyseiset maat osallistuvat ympäristökeskuksen johtokunnan toimintaan ilman äänioikeutta sekä keskuksen toiminnan rahoittamiseen.

4 Neuvottelut

Komissio on neuvotellut valtuutuksen perusteella kaikkien ehdokasmaiden kanssa niiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan. Se on saanut neuvottelut päätökseen kaikkien 13 maan kanssa, jotka ovat Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro. Kahdenvälisten sopimusten luonnokset on hyväksytty, ja ehdokasmaat ja yhteisö siirtyvät nyt niiden ratifiointiin.

5 Sopimusluonnos

Komissio ja maat, joiden kanssa neuvottelut on saatu päätökseen, ovat hyväksyneet sopimusluonnokset, joiden mukaan hakijamaihin pätevät samanlaiset ehdot kuin on asetettu sellaisten maiden osallistumiselle, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltiota mutta jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä.

Sopimusluonnoksissa esitetään, että Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan osallistuvat ehdokasmaat osallistuvat ympäristökeskuksen työohjelmaan ja täyttävät ympäristökeskusta koskevassa asetuksessa asetetut velvoitteet.

Ehdokasmaiden on luotava infrastruktuuri yhtenäisten tietojen toimittamiseksi ympäristön tilasta niiden alueella. Kukin ehdokasmaa osallistuu keskuksen toiminnan rahoittamiseen kattaakseen osallistumisestaan aiheutuvat kustannukset. Lisäksi ne osallistuvat keskuksen johtokunnan toimintaan ilman äänioikeutta siihen asti, kun niistä tulee Euroopan unionin jäseniä.

Sopimukset laaditaan määräämättömäksi ajaksi, ja ne ovat voimassa siihen asti, kun ehdokasmaista tulee Euroopan unionin jäseniä.

Sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun kumpikin sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle, että sen menettelyt on saatu päätökseen.

Ympäristökeskus kohtelee ehdokasmaihin kuuluvia jäseniä samalla tavalla kuin nykyisiä jäsenvaltioita soveltamalla tasavertaista kohtelua, kun on kyse ympäristötietojen toimittamisesta ja niiden analysoinnista, henkilöstön palvelukseenotosta, kolmansien osapuolten kanssa tehtävistä sopimuksista ja teemakeskusten nimeämisestä.

6 Sopimusten tekeminen

6.1 Oikeusperusta

Euroopan ympäristökeskuksen perustamista koskevan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/1990, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 933/1999, 19 artikla antaa mahdollisuuden neuvotella hakijamaiden osallistumisesta ympäristökeskuksen toimintaan.

Mainittu artikla sisältää tarvittavat menettelysäännöt, joilla mahdollistetaan sellaisten valtioiden osallistuminen keskuksen toimintaan, jotka eivät ole unionin jäseniä mutta jotka jakavat yhteisön ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin. Tällaisten maiden ja yhteisön väliset sopimukset tehdään perustamissopimuksen 300 artiklassa määrättyjä menettelyjä noudattaen.

Euroopan komissio on saanut neuvoston antamien neuvotteluohjeiden perusteella neuvottelut päätökseen kaikkien 13 ehdokasmaan kanssa.

Edetäkseen asiassa komissio tekee nyt ehdotuksen neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä kyseisten maiden kanssa. Tavoitteena on, että maat voivat osallistua Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan.

6.2 Taloudelliset vaikutukset

Päätökseen saaduissa neuvotteluissa sovittiin, että maat osallistuvat Euroopan ympäristökeskuksen toiminnan rahoittamiseen kattaakseen kustannukset, joita aiheutuu keskuksen kaikkien toimien laajentamisesta koskemaan näitä maita.

Tarkoituksena on integroida kyseiset maat kolmen vuoden kuluessa asteittain kaikkiin ympäristökeskuksen toimiin. Sen vuoksi niiden rahoitusosuudet kasvavat tämän kolmivuotiskauden aikana. Ehdokasmaat voivat saada asianomaisista yhteisön tukiohjelmista rahoitustukea, jonka suuruus on ensimmäisenä vuonna 75 prosenttia, toisena 65 prosenttia ja kolmantena 50 prosenttia näille maille määrätyistä ympäristökeskuksen jäsenmaksuista. Neljännestä vuodesta alkaen kaikkien maiden on vastattava kaikista kustannuksista, joita aiheutuu niiden osallistumisesta keskuksen toimintaan.

Kun ympäristökeskuksen koko työohjelma pannaan täytäntöön, 13 ehdokasmaan vuosittainen osuus keskuksen toiminnan rahoituksesta on yhteensä 8,82 miljoonaa euroa.

7 Sopimusten edut

Hakijamaiden osallistumisesta ympäristökeskuksen toimintaan on monia etuja:

- Ehdokasmaiden osallistuminen auttaa niitä perustamaan tehokkaita valvontajärjestelmiä, joissa yhdenmukaistettu tiedon keruu ja arviointi tuottavat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ympäristön tilasta.

- Euroopan ympäristökeskus voi tiedottaa koko Euroopan ympäristön tilasta ehdokasmaat mukaan luettuina.

- Euroopan ympäristökeskus voi avustaa ehdokasmaita EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa niiden valmistellessa unioniin liittymistä.

- Euroopan ympäristökeskus voi avustaa ehdokasmaita niiden pyrkiessä parantamaan ympäristönormeja laajentuneessa Euroopan unionissa ja pitämään ne korkealla tasolla.

8 suositus

Neuvottelut on saatu päätökseen kaikkien 13 ehdokasmaan kanssa, ja maiden kanssa on sovittu, että ne voivat osallistua Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan samoin ehdoin kuin ne EU:n ulkopuoliset maat, jotka ovat ympäristökeskuksen jäseniä.

Näin ollen yhteisö voi hyväksyä kahdenvälisten sopimusten tekemisen Bulgarian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin, Turkin, Unkarin ja Viron kanssa niiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan.

LIITE

Seuraavan sopimuksen tekemistä koskevien

neuvottelujen

päätösasiakirja:

Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimus Puolan tasavallan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan

Puolan tasavallan hallituksen ja Euroopan komission edustajat ovat vuoden kaksituhatta kuluessa käyneet neuvotteluja saadakseen aikaan Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimuksen Puolan tasavallan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan ja hyväksyäkseen kyseisen sopimuksen tekstin.

Euroopan komission edustajat kävivät edellä mainittuja neuvotteluja neljäntenätoista päivänä helmikuuta vuonna kaksituhatta annetun Euroopan unionin neuvoston suosituksen perusteella, joka koskee neuvottelemista yhteisön puolesta Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan.

Puolan tasavallan ja Euroopan komission edustajat ottivat huomioon kahden aikaisemman, Brysselissä kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä maaliskuuta vuonna kaksituhatta ja kymmenentenä päivänä heinäkuuta vuonna kaksituhatta pidetyn neuvottelukokouksen tulokset.

Puolan tasavallan hallituksen ja Euroopan komission edustajat hyväksyivät neuvottelujen tulokset sekä Puolan tasavallan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan koskevan Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimuksen tekstin, joka on tämän päätösasiakirjan liitteenä.

Puolan tasavallan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan koskevan Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimuksen 18 artiklan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee sen jälkeen voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen sopimuspuoli on ilmoittanut ensimmäiselle sopimuspuolelle menettelyjensä päätökseen saattamisesta.

TÄMÄN VAKUUDEKSI edustajat ovat allekirjoittaneet tämän päätösasiakirjan.

Tehty Brysselissä kuudentenatoista päivänä marraskuuta vuonna kaksituhatta.

Euroopan komission puolesta Puolan tasavallan hallituksen puolesta

2000/0360 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimuksen tekemisestä Puolan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 174 artiklan 4 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C , , s. .

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2],

[2] EYVL C , , s. .

ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 [3], sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 933/1999 [4],

[3] EYVL L 120, 11.5.1990, s 1-6.

[4] EYVL L 117, 5.5.1999, s 1-4.

ottaa huomioon komission tiedonannon "Ehdokasmaiden osallistuminen yhteisön ohjelmiin, komiteoihin ja virastojen toimintaan", KOM(1999) 710 lopullinen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Luxemburgin Eurooppa-neuvosto (joulukuu 1997) antoi Keski- ja Itä-Euroopan maille mahdollisuuden nopeuttaa liittymistä valmistelevaa strategiaa osallistumalla yhteisön ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan. Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin: "Osallistumisesta on päätettävä tapauskohtaisesti, ja jokaisen hakijavaltion on osallistuttava rahoitukseen omalla osuudellaan, joka kasvaa asteittain. PHARE-ohjelmasta voidaan tarvittaessa edelleen kattaa osa hakijavaltioiden kansallisesta rahoitusosuudesta."

(2) Luxemburgin Eurooppa-neuvosto (joulukuu 1997) vahvisti Kyproksen osalta liittymistä valmistelevan erityisstrategian, johon sisältyy osallistuminen tiettyihin yhteisön ohjelmiin ja tiettyjen yhteisön erillisvirastojen toimintaan jäsenyyttä hakeneisiin Keski- ja Itä-Euroopan maihin sovellettavan lähestymistavan mukaisesti.

(3) Helsingin Eurooppa-neuvosto (joulukuu 1999) vahvisti, että liittymisprosessi käsittää nyt kaikki 13 ehdokasvaltiota, jotka kuuluvat yhtenäisen puitejärjestelmän piiriin, ja että kaikki ehdokasvaltiot osallistuvat liittymisprosessiin tasavertaisina.

(4) Neuvosto valtuutti 14 päivänä helmikuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 1 kohdan nojalla komission käymään neuvotteluja liittymistä hakeneiden maiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta yhteisön ja Puolan tasavallan sopimus Puolan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

PUOLA

Euroopan yhteisön ja Puolan tasavallan sopimus Puolan tasavallan osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan

EUROOPAN YHTEISÖ ja

PUOLAN TASAVALTA, jäljempänä 'Puola', jotka

OTTAVAT HUOMIOON Puolan hakemuksen Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan osallistumiseksi jo ennen sen Euroopan unioniin liittymistä,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että Luxemburgissa vuoden 1997 joulukuussa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa annettiin Keski- ja Itä-Euroopan maille tilaisuus nopeuttaa liittymistä valmistelevaa strategiaa osallistumalla yhteisön ohjelmiin ja sen virastojen toimintaan,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 [5], sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 933/1999 [6], ja

[5] EYVL L 120, 11.5.1990, s. 1.

[6] EYVL L 117, 5.5.1999, s. 1.

TUNNUSTAVAT sen tosiasian, että Puolan perimmäisenä tavoitteena on tulla Euroopan unionin jäseneksi ja että osallistuminen Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan auttaa Puolaa saavuttamaan tämän tavoitteen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Puola osallistuu täysimääräisesti neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1210/90, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (ETY) N:o 933/99, perustettujen Euroopan ympäristökeskuksen, jäljempänä 'ympäristökeskus', ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston, jäljempänä 'tieto- ja seurantaverkosto', toimintaan.

2 artikla

Puola rahoittaa 1 artiklassa tarkoitettua toimintaa (ympäristökeskus sekä tieto- ja seurantaverkosto) seuraavasti:

*Rahoitusosuus kasvaa asteittain kolmen vuoden aikana, jona Puola lisää asteittain osallistumistaan kyseiseen toimintaan. Tarvittavat rahoitusosuudet ovat:

*1. vuonna: 1 454 000 euroa

*2. vuonna: 1 838 000 euroa

*3. vuonna: 2 222 000 euroa.

Sopimuksen voimaantuloa seuraavasta neljännestä vuodesta alkaen Puola vastaa kokonaisuudessaan rahoitusosuudestaan, joka on 2 222 000 euroa.

*Ensimmäisten kolmen vuoden ajan Puola voi osittain käyttää yhteisön apua rahoitusosuutensa maksamiseksi ympäristökeskukselle; tällöin Phare-ohjelmasta saatavan rahoituksen enimmäisosuus on 75 prosenttia ensimmäisenä vuonna, 60 prosenttia toisena vuonna ja 50 prosenttia kolmantena vuonna.

Neljännestä vuodesta alkaen Puola vastaa kokonaisuudessaan ympäristökeskuksen rahoitusosuudestaan.

Puolan rahoitusosuuden yksityiskohtaiset ehdot ovat tämän sopimuksen liitteessä I, joka on sopimuksen erottamaton osa.

3 artikla

Puola osallistuu täysimääräisesti ilman äänioikeutta ympäristökeskuksen johtokunnan toimintaan; tämän lisäksi se osallistuu myös ympäristökeskuksen tieteellisen komitean työskentelyyn.

4 artikla

Puola ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ympäristökeskukselle kansallisten tietoverkostojensa tärkeimmistä osista neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 933/1999, 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Puola erityisesti nimeää 4 artiklassa tarkoitettujen laitosten joukosta tai muista sen alueelle sijoittautuneista elimistä kansallisen tietokeskuksen koordinoimaan ja/tai välittämään kansallisen tason tietoja ympäristökeskukselle sekä laitoksille ja elimille, jotka muodostavat osan tieto- ja seurantaverkostoa, sekä 6 artiklassa tarkoitetuille teemakeskuksille.

6 artikla

Puola voi 4 artiklassa asetetussa määräajassa myös nimetä ne alueelleen sijoittautuneet laitokset tai muut elimet, joiden erityistehtäväksi voitaisiin osoittaa yhteistyön harjoittaminen ympäristökeskuksen kanssa erityisen kiinnostuksen kohteena olevissa asioissa. Näin nimetyn laitoksen olisi voitava tehdä sopimus ympäristökeskuksen kanssa siitä, että se verkoston teemakeskuksena huolehtii tietyistä tehtävistä. Nämä keskukset toimivat yhteistyössä muiden osan verkostoa muodostavien laitosten kanssa.

7 artikla

Ympäristökeskuksen johtokunta tarkastelee verkoston tärkeimpiä osia kolmen kuukauden kuluessa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta Puolan osallistumisen huomioon ottamiseksi.

8 artikla

Puola toimittaa tietoja ympäristökeskuksen työohjelmassa vahvistettujen velvollisuuksien ja käytännön mukaisesti.

9 artikla

Ympäristökeskus voi sopia 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen, osan verkostoa muodostavien Puolan nimeäminen laitosten kanssa tarvittavista järjestelyistä ja etenkin sopimuksista, joiden avulla ne voivat huolehtia onnistuneesti ympäristökeskukselta saamistaan tehtävistään.

10 artikla

Ympäristökeskukselle toimitettuja ja siltä peräisin olevia ympäristötietoja voidaan julkaista ja ne annetaan yleisön käyttöön edellyttäen kuitenkin, että luottamuksellisia tietoja suojataan Puolassa samalla tavoin kuin yhteisössä.

11 artikla

Ympäristökeskuksella on Puolassa oikeussubjektin asema ja laajin sen lainsäädännön mukaan oikeussubjekteilla oleva oikeuskelpoisuus.

12 artikla

Puola soveltaa ympäristökeskukseen Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa, joka tämän sopimuksen liitteenä II on sen erottamaton osa.

13 artikla

Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä sekä muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 [7] 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, Puolan kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen ympäristökeskuksen johtajan tekemällä sopimuksella.

[7] EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

14 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat yleisiä tai erityisiä toimenpiteitä tästä sopimuksesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Ne huolehtivat, että tässä sopimuksessa määrätyt tavoitteet saavutetaan.

15 artikla

Tämä sopimus tehdään määräämättömäksi ajaksi, kunnes Puolasta tulee Euroopan unionin jäsen. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle. Tämän sopimuksen soveltaminen päättyy kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä ilmoituksesta.

16 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön, Euroopan atomienergiayhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksia näissä perustamissopimuksissa määrätyin edellytyksin, sekä Puolan alueeseen.

17 artikla

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja puolan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

18 artikla

Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen sopimuspuoli on ilmoittanut ensimmäiselle sopimuspuolelle menettelyjensä päätökseen saattamisesta.

LIITE I Puolan rahoitusosuus Euroopan ympäristökeskukselle

1. Voidakseen osallistua Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan Puola maksaa rahoitusosuutenaan Euroopan unionin talousarvioon:

*1. osallistumisvuonna: 1 454 000 euroa

*2. osallistumisvuonna: 1 838 000 euroa

*3. osallistumisvuonna: 2 222 000 euroa.

Neljännestä vuodesta alkaen Puola vastaa itse kokonaisuudessaan rahoitusosuudestaan, joka on 2 222 000 euroa.

2. Ensimmäisten kolmen vuoden ajan Puola voi osittain käyttää yhteisön apua rahoitusosuutensa maksamiseksi Euroopan ympäristökeskukselle; tällöin Phare-ohjelmasta saatavan rahoituksen enimmäisosuus on 75 prosenttia ensimmäisenä vuonna, 60 prosenttia toisena vuonna ja 50 prosenttia kolmantena vuonna. Jollei Phare-ohjelman erillisestä ohjelmointimenettelystä muuta johdu, pyydetyt Phare-varat siirretään Puolalle erillisellä rahoituspöytäkirjalla.

Puola vastaa itse rahoitusosuutensa loppuosasta. Neljännestä vuodesta alkaen Puola vastaa itse kokonaisuudessaan ympäristökeskuksen rahoitusosuudestaan.

3. Puolan rahoitusosuutta hallinnoidaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Euroopan ympäristökeskus maksaa Puolan edustajien ja asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta ympäristökeskuksen toimintaan tai sen työohjelman täytäntöönpanoon liittyviin kokouksiin, samoin perustein ja samoja menettelyjä noudattaen kuin kulloinkin on voimassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta.

4. Tämän sopimuksen tultua voimaan ja kunkin seuraavan vuoden alussa Euroopan komissio pyytää Puolaa maksamaan sen tämän sopimuksen mukaista Euroopan ympäristökeskuksen rahoitusosuutta vastaavat varat. Puola maksaa osallistumisensa ensimmäisenä kalenterivuotena rahoitusosuuden, joka lasketaan suhteellisesti osallistumisen alkamispäivästä kyseisen vuoden loppuun. Seuraavien vuosien rahoitusosuus on sopimuksen mukainen.

5. Rahoitusosuus ilmoitetaan euroina, ja se maksetaan komission euromääräiselle pankkitilille.

6. Puola maksaa rahoitusosuutensa rahoituspyynnön mukaisesti:

-viimeistään 1 päivänä toukokuuta itse maksettavan osuuden osalta, jos komissio on esittänyt rahoituspyynnön ennen 1 päivää huhtikuuta, tai 30 päivän kuluessa rahoituspyynnön esittämisestä,

-viimeistään 1 päivänä toukokuuta Phare-varoista maksettavan osuuden osalta, jos vastaavat määrät on toimitettu Puolalle tähän mennessä, tai 30 päivän kuluessa kyseisten varojen toimittamisesta Puolalle.

7. Jos osuuden maksu viivästyy, Puola maksaa korkoa maksamattomasta määrästä eräpäivästä alkaen. Viivästyskorkona käytetään eräpäivänä voimassa olevaa Euroopan keskuspankin euromääräisiin toimiinsa soveltamaa korkoa korotettuna 1,5 prosenttiyksiköllä.

LIITE II

PÖYTÄKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET,

JOTKA KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti näillä yhteisöillä sekä Euroopan investointipankilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään tähän sopimukseen:

I LUKU

EUROOPAN YHTEISÖJEN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET

1 artikla

Yhteisöjen tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Yhteisöjen omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman yhteisön tuomioistuimen lupaa.

2 artikla

Yhteisöjen arkistot ovat loukkaamattomia.

3 artikla

Yhteisöt, niiden varat, tulot ja muu omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun yhteisöt suorittavat virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen yhteisöissä.

Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.

4 artikla

Yhteisöt on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista yhteisöjen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.

Myös yhteisöjen julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.

5 artikla

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö saa pitää hallussaan kaikenlaista valuuttaa, ja se voi pitää tilejä missä tahansa valuutassa.

II LUKU

VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT

6 artikla

Kunkin jäsenvaltion alueella yhteisöjen toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoilleen.

Yhteisöjen toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.

7 artikla

1. Yhteisöjen toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää yhteisöjen toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin.

Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella.

2. Kunnes tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan määräyksiä sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisiin toimielinten jäseniin ja muuhun henkilöstöön, joilla on tämän sopimuksen voimaan tullessa kyseisessä artiklassa tarkoitettu kulkulupa.

III LUKU

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

8 artikla

Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä.

Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta:

a. omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille;

b. toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä.

9 artikla

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

10 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

a. oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b. toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

IV LUKU

JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN YHTEISÖJEN TOIMIELINTEN TYÖHÖN

11 artikla

Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat yhteisöjen toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.

Tätä artiklaa sovelletaan myös yhteisöjen neuvoa-antavien toimielinten jäseniin.

V LUKU

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ

12 artikla

Yhteisöjen virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

a. lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perustamissopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta yhteisöjä kohtaan ja toisaalta tuomioistuimen toimivaltaa yhteisöjen ja niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin;

b. maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavanaan olevia perheenjäseniään;

c. valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille;

d. oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja;

e. oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, sekä viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja;

13 artikla

Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka neuvosto komission ehdotuksesta vahvistaa, yhteisöjen virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan yhteisöille veroa yhteisöjen heille maksamista palkoista ja palkkioista.

He eivät maksa kansallista veroa yhteisöjen maksamista palkoista ja palkkioista.

14 artikla

Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia yhteisöjen niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä yhteisöjen palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessä hoitamaan tehtäviään yhteisöissä, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on yhteisöjen jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.

Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.

Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.

15 artikla

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän.

16 artikla

Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta ja kuultuaan muita toimielimiä, joita asia koskee, ne yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 12 artiklan, 13 artiklan 2 kohdan sekä 14 artiklan määräyksiä.

Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.

VI LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN YHTEISÖIHIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

17 artikla

Jäsenvaltio, jonka alueella yhteisöjen päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden yhteisöihin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.

VII LUKU

DISPOSITIONS GÉNÉRALES

18 artikla

Yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan yhteisöjen etuun liittyen.

Kunkin yhteisöjen toimielimen on kumottava virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa yhteisöjen edun kanssa.

19 artikla

Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi yhteisöjen toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.

20 artikla

Komission jäseniin sovelletaan 12-15 artiklaa sekä 18 artiklaa.

21 artikla

Yhteisön tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan 12-15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimen perussääntöä koskevien pöytäkirjojen 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta.

22 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön sekä sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista.

Euroopan investointipankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei liioin ole liikevaihtoveron alaista.

23* artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan keskuspankkiin, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista.

Euroopan keskuspankki vapautetaan kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista siihen mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin ja sen toimielinten Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei ole liikevaihtoveron alaista.

Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös Euroopan rahapoliittiseen instituuttiin. Instituutin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi.

Paul Henri SPAAK

Kurt SCHMÜCKER

Maurice COUVE DE MURVILLE

Amintore FANFANI

Pierre WERNER

J. M. A. H. LUNS

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Ehdokasmaiden osallistuminen Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan

2. Budjettikohta / -kohdat

B7-030 Phare: Taloudellinen tuki Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneille maille

B7-040 Malta

B7-041 Kypros

B7-050 Turkki

6091 (Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot): Ehdokasmaiden osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan saatavat tulot

3. Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimus ja erityisesti sen 174 artiklan 4 kohta yhdessä 300 artiklan kanssa.

Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta 7. toukokuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1210/90, sellaisena kuin se on muutettuna 29. huhtikuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella 933/1999.

4. Toimenpiteen kuvaus

4.1 Toimenpiteen yleistavoite

Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta 7. toukokuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90, sellaisena kuin se on muutettuna 29. huhtikuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella 933/1999, mukaan myös yhteisön ulkopuoliset maat voivat osallistua Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan.

Komission 16. heinäkuuta 1997 antaman Agenda 2000 -tiedonannon sekä Luxemburgissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti ehdokasmaiden osallistumisen Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan tulee olla osa vahvistettua liittymisstrategiaa, jolla avustetaan näitä maita niiden valmistautuessa unionin jäsenyyteen.

Tämän neuvoston päätösluonnoksen tarkoituksena on mahdollistaa ehdokasmaiden osallistuminen ympäristökeskuksen toimintaan. Siinä vahvistetaan osallistumisen ehdot, kuten ehdokasmaiden rahoitusosuudet, sekä sen käytännön järjestelyt.

Sen lisäksi, että ehdokasmaiden osallistuminen edistää EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa, se myös antaa näille maille mahdollisuuden perehtyä Euroopan ympäristökeskuksen soveltamiin menettelyihin ja menetelmiin. Tämä puolestaan johtaa kattavampaan ympäristötietojärjestelmään koko Euroopassa.

4.2 Toimenpiteen kesto

Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi, kunnes ehdokasmaista tulee Euroopan unionin jäseniä. Yhteisö voi osallistua ehdokasmaiden ympäristökeskukselle maksamiin jäsenmaksuihin kuitenkin vain kolmena ensimmäisinä vuonna, kun maat osallistuvat keskuksen toimintaan. Tämän kolmivuotiskauden odotetaan tapahtuvan useimpien maiden kohdalla vuosina 2001-2004.

5. Menojen ja tulojen luokitus

5.1 Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksotetut määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji

Luxemburgin Eurooppa-neuvosto totesi joulukuussa 1997, että vahvistettuun liittymisstrategiaan kuuluu, että ehdokasmaille tulisi antaa mahdollisuus osallistua tapauskohtaisesti yhteisön virastojen toimintaan.

Ehdokasmaiden rahoitusosuudet kasvavat asteittain niiden kolmen vuoden aikana, joiden kuluessa ympäristökeskuksen toiminnot otetaan vähitellen käyttöön näissä maissa. Maiden odotetaan maksavan rahoitusosuutensa neuvoston päätösluonnoksen liitteenä olevan sopimuksen 2 artiklassa mainittujen määrien mukaisesti. Samassa artiklassa säädetään, että yhteisö voi maksaa osan yksittäisen maan rahoitusouudesta kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Ehdokasmaiden tarvitsee tässä tapauksessa maksaa vaon osa rahoitusosuudesta kansallisesta budjetistaan. Loppuosa voidaan maksaa määrärahoista, jotka on varattu kutakin maata varten asianomaisessa yhteisön tukiohjelmassa.

Tällöin tarvittava yhteisön tuki kirjataan kohdassa 2 mainittuun asianomaiseen budjettikohtaan ja siirretään kyseisille maille erillisellä rahoituspöytäkirjalla. Nämä varat muodostavat yhdessä maan omasta budjetista maksettavan osuuden kanssa kunkin maan kansallisen rahoitusosuuden, josta se suorittaa maksuja komission vuosittaisten maksupyyntöjen perusteella. Kun ehdokasmaa on maksanut koko rahoitusosuutensa, se siirretään EU:n talousarviosaatavien alamomentille 6091.

6. Meno-/tulolaji

-tuen osuus 100 %

-yhteisrahoitus muiden julkisen tai yksityisen sektorin tulolähteiden kanssa

-Yhteisön rahoitusosuuden osittaisesta tai täydellisestä takaisinmaksusta ei ole säännöksiä.

-Ehdokasmaiden osuus niiden osallistumiskustannuksista otetaan tuloina alamomentille 6091. Tulo kohdistetaan Euroopan ympäristökeskuksen menojen alamomenteille. Odotettavissa oleva kokonaistulo ilmoitetaan maittain kohdan 7.1 taulukossa.

7. Rahoitusvaikutukset

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde)

Kustannukset, jotka aiheutuvat ympäristökeskuksen toiminnan laajentamisesta koskemaan kaikkia Keski- ja Itä-Euroopan maita, arvioidaan 5,5 miljoonaksi euroksi. Arvio perustuu keskuksen vuoden 1999 toimintaohjelmaan sekä todellisiin rahoitustarpeisiin, jotka aiheutuvat ehdokasmaiden osallistumisesta keskuksen toimintaan.

Nämä kokonmaiskustannukset on jaettu Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden kesken suhteessa kunkin maan bruttokansantuotteeseen. Laskennassa on käytetty Eurostatin julkaisemia vuoden 1997 BKT-lukuja (ks. taulukko alla).

Asteittain kasvavat rahoitusosuudet maittain

>TAULUKON PAIKKA>

* Eurostat New Chronos Database, helmikuu 1999

** Eurostat New Chronos Database, maaliskuu 2000

*** Kustannukset BKT-yksikköä kohti laskettiin jakamalla KIE-maiden koko BKT ja kaikkien 10 maan kokonaiskustannukset eli 5,5 miljoonaa euroa. Kustannukset BKT-yksikköä kohti kerrottiin tämän jälkeen näiden kunkin kolmen maan kansallisella BKT:lla.

Kustannukset, jotka aiheutuvat ympäristökeskuksen toiminnan laajentamisesta koskemaan Maltaa, Kyprosta ja Turkkia, on laskettu Keski- ja Itä-Euroopan maiden osalta aiheutuvien kustannusten perusteella ja määräsuhteessa kyseisten kolmen maan BKT:hen.

Kukin ehdokasmaa voi käyttää osan vuosittaisesta kansallisesta Phare-tuestaan tai muuhun yhteisön ohjelmaan perustuvasta tuestaan ensimmäisten kolmen vuoden aikana täydentääkseen sen omasta kansallisesta budjetista tulevia varoja, jotta se voisi rahoittaa osuutensa toimintakustannuksista.

Yksikään ehdokasmaista ei ole vastustanut edellä kuvattua tapaa laskea kustannukset, jotka aiheutuvat ympäristökeskuksen toiminnan laajentamisesta koskemaan niitä.

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

Alla olevasta taulukosta käy ilmi, missä määrin ehdokasmaiden kansallisia rahoitusosuuksia ehdotetaan täydennettävän Phare-tuella tai muulla yhteisön tuella. Ehdokasmaiden kanssa neuvoteltujen sopimusten mukaan yhteisön tuella rahoitetaan ensimmäisenä vuonna enimmillään 75 % osallistumiskustannuksista, toisena vuonna enimmillään 65 % ja kolmantena vuonna enimmillään 50 %. Neljännestä vuodesta lähtien ehdokasmaat maksavat itse kaikki osallistumiskustannukset.

Seuraavan taulukon sarakkeista 5-7 näkyy suurin mahdollinen yhteisön rahoitusosuus, jonka kukin ehdokasmaa voi käyttää tähän tarkoitukseen kansallisesta Phare-tuestaan tai muusta yhteisön tuesta.

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Tutkimusten, asiantuntijoiden jne. toimintakustannukset (talousarvion osa B)

(ei sovelleta)

7.4 Maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat

Määrät kirjataan budjettikohtiin B7-030, B7-040, B7-041 ja B7-050.

Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen enimmäismäärä ehdokasmaata kohti käy ilmi kohdassa 7.2 olevan taulukon sarakkeista 5-7 kolmelta ensimmäiseltä vuodelta, joina ehdokasmaat osallistuvat ympäristökeskuksen toimintaan. Tarkat määrät riippuvat ehdokasmaiden päätöksistä käyttää tähän tarkoitukseen kansallista Phare-tukea tai muuta yhteisön tukea.

8. Petostenvastaiset toimenpiteet

Kaikissa komission sopimuksissa ja muissa oikeudellisissa sitoumuksissa määrätään komission ja tilintarkastustuomioistuimen paikalla toteutettavista tarkastuksista. Toimenpiteiden edunsaajien velvollisuutena on muun muassa antaa kertomuksia ja rahoitusselvityksiä. Ne analysoidaan niiden sisällön ja menojen tukikelpoisuuden suhteen ottaen huomioon yhteisön rahoitustavoitteet.

Talousarvion budjettikohtia koskevia petosten vastaisia säännöksiä sovelletaan myös tähän kohtaan, kun se mukautetaan ehdokasmaita koskevaksi.

9. Kustannustehokkuusanalyysi

9.1 Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmä

Ehdokasmaille annetaan mahdollisuus osallistua Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan, jotta ne saisivat siitä samanlaista hyötyä kuin yhteisön jäsenvaltiot.

Euroopan ympäristökeskuksen yleisenä tavoitteena on tarjota yhteisölle objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista ympäristötietoa. Sen erityistavoitteina on:

-antaa yhteisölle ja sen jäsenvaltioille puolueeton tieto, jota tarvitaan järkevän ja tehokkaan ympäristöpolitiikan laatimiseksi ja toteuttamiseksi

-avustaa ympäristötoimenpiteiden seurannassa tukemalla vaadittavaa raportointia ja koordinoimalla sitä

-neuvoa yksittäisiä jäsenvaltioita siitä, miten niiden tulisi kehittää, ottaa käyttöön ja laajentaan järjestelmiään, joiden avulla ne seuraavat ympäristötoimenpiteiden toteuttamista

-kerätä, vertailla ja arvioida tietoja ympäristön tilasta, laatia asiantuntijaselvityksiä ympäristön laadusta, alttiudesta ja siihen kohdistuvista paineista yhteisön alueella, tarjota ympäristötiedon yhdenmukaiset arviointikriteerit sovellettaviksi kaikissa jäsenvaltioissa sekä kehittää pidemmälle ja ylläpitää ympäristötiedon vertailutietokantaa. Komissio käyttää näitä tietoja hoitaessaan niitä tehtäviään, joiden tarkoituksena on varmistaa yhteisön ympäristölainsäädännön täytäntöönpano.

-edistää eurooppalaisen ympäristötiedon sisällyttämistä kansainvälisiin (mm. YK:n ja sen erityiselinten luomiin) ympäristönseurantaohjelmiin

-julkaista viiden vuoden välein raportti ympäristön tilasta ja sen kehityssuuntauksista ja -näkymistä sekä tähän liittyvä indikaattoreita tarkasteleva raportti, joka keskittyy erityiskysymyksiin.

9.2 Toimenpiteen perustelut

-yhteisön rahoitustuen tarpeellisuus

Kun otetaan huomioon Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan osallistumisesta aiheutuvat kustannukset sekä näiden maiden taloudellinen tilanne, yhteisön tuen käyttömahdollisuus on keskeisen tärkeä. Yhteisön rahoitus tunnustettiin 20. joulukuuta 1999 annetussa komission tiedonannossa (KOM (1999) 710 lopullinen) välttämättömäksi, jotta voitaisiin edistää ehdokasmaiden osallistumista yhteisön virastojen toimintaan jo varhaisessa vaiheessa.

-toimenpiteen toteuttamisessa käytettävien menettelytapojen valinta

Ehdokasmaiden mukaantulo Euroopan ympäristökeskuksen työohjelmaan helpottaa ehdokasmaiden tulevan EU-jäsenyyden valmistelua. Lisäksi se antaa yhteisölle ja näille maille tarvittavat vertailukelpoiset tiedot ympäristön tilasta niiden alueilla, millä pohjustetaan osaltaan unionin laajentumista.

Neuvoston komissiolle antamassa valtuutuksessa käydä neuvotteluja Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan osallistumisesta edellytettiin, että komission tulisi tarjota ehdokasmaille samanlaiset osallistumisehdot kuin keskukseen toimintaan osallistuville EFTA-maille. Sopimusehdot otettiinkin vastaavasta EFTA-maita koskeneesta sopimuksesta.

-tärkeimmät epävarmuustekijät, jotka saattavat vaikuttaa toimenpiteen erityistuloksiin

Viiveet kahdenvälisten sopimusten ratifioinnissa voivat häiritä meneillään olevaa yhteistyötä ja viivästyttää maiden täysimääräistä osallistumista ympäristökeskuksen työohjelmaan.

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

EU:n jäsenvaltioihin sovellettavia valvonta- ja seurantamenettelyjä sovelletaan myös ehdokasmaihin. Näistä menettelyistä säädetään Euroopan ympäristökeskusta koskevan asetuksen 13 ja 14 artiklassa.

10. Hallintomenot (talousarvion pääluokka III, osa A)

10.1 Lisääkö ehdotettu toimenpide henkilöstötarvetta komissiossa- Jos lisää, kuinka paljon-

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Ilmoittakaa ehdotetun toimenpiteen aiheuttamat toiminta- ja henkilöstömenot.

EUR

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Käyttäen tehtävien hoitamiseen tarvittavia nykyisiä voimavaroja (laskelma perustuu talousarvion oasatoihin A1, A2, A4, A5 ja A7).

Euroopan ympäristökeskuksessa tarvittavasta henkilöstöstä aiheutuvat taloudelliset kokonaisvaikutukset

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Laskelma perustuu vuoden 2000 hintoihin. Pitemmällä aikavälillä lukuja on tarkistettava hintakehityksen mukaan.

Taulukosta käy ilmi tarvittava henkilöstön lisäys siinä tapauksessa, että kaikki 13 ehdokasmaata osallistuvat Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan.

10.3 Muiden hallintomenojen lisäys toimenpiteen seurauksena

EUR

>TAULUKON PAIKKA>