Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi

(komission EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

I. JOHDANTO

Komissio hyväksyi 16. kesäkuuta 2000 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi (2001-2005). Päätöksen oikeusperustana on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan 2 ja 3 alakohta. Alueiden komitea hyväksyi lausuntonsa 23. lokakuuta 2000 ja talous- ja sosiaalikomitea 19. lokakuuta 2000. Euroopan parlamentin hyväksyttyä lausuntonsa 16. marraskuuta 2000 komissio on nyt muuttanut alkuperäistä ehdotustaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan mukaisesti.

II. MUUTOKSET

Yhteyttä Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmiin sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta on vahvistettu. Aiempaa enemmän korostetaan indikaattoreiden ja arviointiperusteiden parantamista sekä vertailukelpoisten parametrien kehittämistä, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden yhteistyötä osana avointa koordinointimenetelmää (johdanto-osan 12 kappale, 3 ja 4 artikla sekä liite). Lissabonin päätöksien mukaisesti on lisätty mahdollisuuksien mukaan viittauksia köyhyyteen (johdanto-osan 6 ja 9 kappale, 2, 3 ja 5 artikla sekä liite). Sosiaalista suojelua käsittelevän komitean roolia on korostettu erityisesti johdanto-osan 18 kappaleessa ja 8 artiklassa, ja ohjelmassa saavutettua edistystä ehdotetaan esiteltäväksi myös kevään Eurooppa-neuvostolle annettavassa komission vuosittaisessa yhteenvetoraportissa (11 artikla).

Viittausta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklaan on laajennettu (johdanto-osan 1 kappale), ja johdanto-osan 22 kappaleen muotoilua on parannettu

Erityiset viittaukset on lisätty Euroopan neuvoston uudistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, Euroopan unionin neuvoston suosituksiin 92/441/ETY ja 92/442/ETY sekä neuvoston 17. joulukuuta 1999 tekemiin päätelmiin (johdanto-osan kappale 4).

Lisäksi on korostettu kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden mukaan ottamista kaikilla tasoilla (paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja yhteisön tasolla) sekä niin kentältä saadun kokemuksen kuin köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien henkilöiden kokemuksen huomioon ottamisen tärkeyttä. Samalla korostetaan kuitenkin, että yhteisön toimintaohjelmassa painotetaan valtioiden välistä yhteistyötä ja tuetaan verkottumista ainoastaan yhteisön tasolla (johdanto-osan 15 kappale, 3 artikla ja liite).

Säännöksiä, jotka koskevat yhdenmukaisuutta ja täydentävyyttä yhteisön muiden toimintalinjojen, välineiden ja toimien kanssa, on vahvistettu (johdanto-osan 17 kappale, 9 artikla).

Perustamissopimuksen 274 artiklaan viitataan säännöksissä, jotka koskevat ohjelmakomitean tehtäviä (johdanto-osan 16 kappale, 7 artikla).

Liitteessä on kiinnitetty nimenomaisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

- analyysiä koskevassa toimintalinjassa sosiaalisen syrjäytyneisyyden päällekkäisiin ulottuvuuksiin, alueelliseen ulottuvuuteen sekä syrjäytymisvaarassa oleviin eri sosiaaliryhmiin, myös lasten köyhyyteen, ja kenttäkokemuksen huomioonottamiseen, kuten edellä todettiin

- tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa koskevassa toimintalinjassa ohjelman mahdollisuuteen tukea kansallisten seurantakeskusten ja muiden tunnustettujen tahojen kansainvälistä vaihtoa sekä kenttäkäyntejä ja henkilöstön vaihtoa

- osallistumista ja verkottumista koskevassa toimintalinjassa kaikkien asianosaisten toimijoiden kuulemiseen valmisteltaessa EU:n pyöreän pöydän konferenssia sekä mahdollisuuteen rahoittaa poikkeuksellisesti jopa 90 % eurooppalaisten verkostojen toimintakuluista, kun se on perusteltua niiden taloudellisen tilanteen vuoksi.

2000/0157 (COD)

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan 2 ja 3 alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C , , s. .

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL C , , s. .

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3] EYVL C , , s. .

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [4],

[4] EYVL C , , s. .

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisön tehtävänä on perustamissopimuksen 2 artiklan mukaisesti edistää muun muassa työllisyyden ja sosiaalisen suojelemisen korkeaa tasoa sekä elintason ja elämänlaadun nousua koko yhteisössä.

(2) Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden tavoitteena on perustamissopimuksen 136 artiklan mukaisesti oltava syrjäytymisen torjuminen ottaen huomioon Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa esitetyt sosiaaliset oikeudet.

(3) On otettava huomioon Euroopan neuvoston uudistettu sosiaalinen peruskirja (1996) ja erityisesti sen 30 artikla, joka koskee oikeutta suojeluun köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä.

(4) Neuvosto suosittelee 24 päivänä kesäkuuta 1992 antamassaan suosituksessa 92/441/ETY jäsenvaltioita tunnustamaan henkilön perusoikeuden riittäviin varoihin ja sosiaaliseen apuun, jotta hän voi elää ihmisarvon mukaisella tavalla. Neuvosto suosittelee 27 päivänä heinäkuuta 1992 antamassaan suosituksessa 92/442/ETY jäsenvaltioita takaamaan ihmisarvon mukaisen varojen tason. Neuvosto hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä sosiaalisen suojelun edistämisen yhdeksi sosiaalisen suojelun uudistamisen ja parantamisen tavoitteista.

(5) Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat kehottaneet yhteisöä lujittamaan osallistumistaan jäsenvaltioiden toimiin sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

(6) Komission 1 päivänä maaliskuuta 2000 antamassa tiedonannossa "Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa" [5] esitettiin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tuoma haaste ja jäsenvaltioiden ja yhteisön siihen antamat nykyiset poliittiset vastaukset ja tähän perustuen ehdotettiin, että EU:n yhteistyötä alalla vauhditetaan.

[5] KOM (2000) 79 lopullinen.

(7) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa sisällytettiin sosiaalisen osallisuuden edistäminen luontaisena osana unionin kokonaisstrategiaan, jotta saavutettaisiin ensi vuosikymmenen strateginen tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamiselle rakentuvaksi taloudeksi, joka pystyy ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan entistä useampia, entistä laadukkaampia työpaikkoja sekä entistä suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

(8) Lisäksi Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että uusi osaamiseen perustuva yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen luomalla taloudelliset olosuhteet entistä suuremmalle hyvinvoinnille korkean kasvu- ja työllisyysasteen avulla sekä luomalla uusia yhteiskuntaan osallistumisen tapoja. Samalla kuitenkin on vaara, että kuilu uutta osaamista käyttävien ja sen ulkopuolelle jääneiden välillä syvenee - toimia olisi kohdennettava tämän vaaran välttämiseen ja uusien mahdollisuuksien täyteen hyödyntämiseen.

(9) Lissabonin Eurooppa-neuvosto totesi, että liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä. On toteutettava toimenpiteitä, jotka merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista, asettamalla riittäviä tavoitteita, jotka neuvosto hyväksyy.

(10) Lisäksi Eurooppa-neuvosto sopi, että sosiaalista syrjäytymistä torjuvan politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään, jossa yhdistetään kansalliset toimintasuunnitelmat ja alan yhteistyötä koskeva komission aloite.

(11) Tämä komission aloite käsittää ehdotuksen monivuotiseksi toimintasuunnitelmaksi jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisestä, ja sen tavoitteena on tiedon lisääminen, tietojenvaihdon ja parhaiden toimintatapojen kehittäminen sekä kokemusten arviointi sosiaalisen syrjäytymisen torjuntapolitiikkojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

(12) Avoimen koordinointimenetelmän kehittämiselle luodaan pohja laatimalla yhdenmukaistettuja katsauksia ja tutkimuksia sekä vahvistamalla yhteiset laadulliset ja määrälliset indikaattorit.

(13) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan edellytyksenä on, että helpotetaan laadukkaiden työpaikkojen saantia sekä kaikkien mahdollisuutta päästä osallisiksi voimavaroista, oikeuksista, tavaroista ja palveluista.

(14) Syrjäytymisen torjuntaan tähtäävillä toimilla tulisi pyrkiä antamaan jokaiselle mahdollisuus hankkia itselleen toimeentulo (joko ansiotyöllä tai muuten) ja integroitua yhteiskuntaan.

(15) Monilla eri tasoilla (paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja yhteisön tasolla) toimivilla kansalaisjärjestöillä on kokemusta ja asiantuntemusta sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta sekä toiminnasta syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten puolestapuhujina. Myös paikallis- ja alueviranomaisilla on alan kokemusta ja tietoa. Kansalaisjärjestöt sekä paikallis- ja alueviranomaiset voivat sen vuoksi edistää merkittävästi yhteisön tasolla sosiaalisen syrjäytymisen eri muotojen ja vaikutusten ymmärtämistä sekä varmistaa, että ohjelman suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa otetaan huomioon sosiaalisessa syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kokemukset.

(16) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [6] 2 artiklan mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanotoimet olisi hyväksyttävä kyseisen päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä käyttäen sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 274 artiklassa komissiolle annettua toimivaltaa.

[6] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(17) Komissio varmistaa tarvittaessa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisötoimen lisäarvon lujittamiseksi kaikilla tasoilla tämän päätöksen ja kaikkien muiden asianmukaisten yhteisön politiikan, välineiden ja toimien, erityisesti yhteisön rakennerahastojen mukaisten toimien toteuttamisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden.

(18) Sosiaalista suojelua käsittelevä komitea, joka perustettiin 29 päivänä kesäkuuta 2000 tehdyllä neuvoston päätöksellä jäsenvaltioiden yhteistyön lujittamiseksi sosiaalista suojelua koskevassa politiikassa, myötävaikuttaa sosiaalisen suojelun uudistamiseen ja parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tähtäävien toimien kehittämiseen ja järjestelmälliseen seurantaan Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ja 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2000 Feirassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien mukaisesti.

(19) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (ETA-sopimuksessa) määrätään laajemmasta sosiaalialan yhteistyöstä toisaalta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä sekä toisaalta Euroopan yhteisön ja Euroopan talousalueeseen osallistuvien EFTA-maiden välillä (EFTA/ETA). Sopimukseen olisi lisättävä määräys, jolla osallistuminen tähän ohjelmaan tehdään mahdolliseksi jäsenyyttä hakeneille Keski- ja Itä-Euroopan maille Eurooppa-sopimusten, niiden lisäpöytäkirjojen ja kunkin maan assosiointineuvoston edellytysten mukaisesti, Kyprokselle ja Maltalle lisämäärärahoilla maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti sekä Turkille lisämäärärahoilla maan kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

(20) Tähän päätökseen sisältyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä toukokuuta 1999 antaman toimielintenvälisen sopimuksen 33 artiklan mukainen rahoitusohje.

(21) Rahoitusohje on nykyisten rahoituspuitteiden mukainen.

(22) Sukupuoli on keskeinen aihe, jolla on huomattava merkitys köyhyyden ja syrjäytymisen vaikutuksille ja syille. Lisäksi perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden poistaminen kuuluu yhteisön tehtäviin ja pitää vahvistaa sen kaiken toiminnan päämääräksi.

(23) On tärkeää seurata ja arvioida ohjelman toteuttamista ohjelman tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

(24) Perustamissopimuksen 5 artiklan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti ehdotetun päätöksen tavoitteita, jotka koskevat yhteisön osallistumista sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan, ei voida saavuttaa riittävällä tavalla yksittäisissä jäsenvaltioissa, koska tarvitaan muun muassa monenvälistä kumppanuutta, kansainvälistä tietojenvaihtoa ja hyvien käytäntöjen levitystä yhteisössä. Tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Yhteisön toimintaohjelma sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisestä, jäljempänä "ohjelma", hyväksytään 1 päivän tammikuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseksi ajanjaksoksi.

2 artikla

Periaatteet

1. Ohjelma on osa jäsenvaltioiden välistä avointa koordinointimenetelmää, jolla pyritään antamaan ratkaiseva sysäys köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiselle asettamalla asianmukaisia yhteisön tason tavoitteita ja toteuttamalla kansalliset toimintasuunnitelmat.

2. Ohjelma ja kansalliset toimintasuunnitelmat edistävät sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä entistä paremmin, sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan sisällyttämistä jäsenvaltioiden ja yhteisön politiikkoihin ja toimenpiteisiin sekä jäsenvaltioiden ensisijaisten toimien edistämistä kunkin maan tilanteen mukaisesti.

3. Ohjelman mukaisten toimien suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa otetaan huomioon kaikilla asianmukaisilla tasoilla jäsenvaltioiden sekä köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen sekä muiden köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien yhteiskunnallisten toimijoiden kokemukset.

3 artikla

Päämäärät

Ohjelmalla tuetaan yhteistyötä, jonka avulla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat parantaa sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan politiikan tehokkuutta ja vaikuttavuutta

- parantamalla sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden ymmärtämistä

- järjestämällä toteutettujen poliittisten toimien vaihtoa ja vastavuoroisella oppimisella vertailukelpoisten muuttujien pohjalta ja kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä sekä

- kehittämällä toimijoiden mahdollisuuksia käsitellä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä tehokkaasti, erityisesti verkottumalla EU:n tasolla ja edistämällä vuoropuhelua asianosaisten tahojen kanssa.

4 artikla

Yhteisön toimet

1. Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa seuraavat kansainväliset toimet:

- sosiaalisen syrjäytymisen piirteiden, syiden, kehityksen ja suuntausten analyysi, mukaan luettuina vertailutilastotietojen keruu, määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden sekä yhteisten menettelytapojen kehittäminen ja aihekohtaiset tutkimukset

- alan poliittinen yhteistyö ja tietojen sekä parhaiden käytäntöjen vaihto määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden, arviointiperusteiden sekä esikuvien laatimisen, säännöllisin väliajoin tehtävän seurannan, arvioinnin ja vertaisarvioinnin perusteella asianosaisten tahojen vuoropuhelun edistäminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien kansalaisjärjestöjen asiaan liittyvien verkostojen tukeminen yhteisön tasolla.

2. Edellä 1 kohdassa esitetyt yhteisötoimien toteuttamista koskevat järjestelyt esitetään liitteessä.

5 artikla

Toteuttaminen

1. Komissio:

- varmistaa ohjelmaan kuuluvien yhteisötoimien toteuttamisen

- vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisön tasolla ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä politiikkaan liittyvistä suuntaviivoista; komissio ilmoittaa näiden näkemykset 7 artiklassa perustetulle komitealle

- edistää aktiivista kumppanuutta ja vuoropuhelua kaikkien ohjelmaan osallistuvien kumppanien välillä sosiaalisen köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan yhdennetyn ja koordinoidun lähestymistavan edistämiseksi.

2. Komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat toimenpiteet

- edistääkseen kaikkien osapuolten osallistumista ohjelmaan

- varmistaakseen ohjelmassa toteutettujen toimien tulosten levittämisen

- tarjotakseen asianmukaisia tietoja ja julkisuutta sekä järjestääkseen ohjelmasta tuettujen toimien seurannan.

6 artikla

Rahoitus

1. Rahoitusohje ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi ajanjaksoksi on 70 miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

7 artikla

Komitea

1. Sanotun rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklassa komissiolle myönnettyä toimivaltaa, komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jota johtaa komission edustaja (jäljempänä "komitea").

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan neuvoston päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä 7 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan mukaisesti.

3. Komission edustajan on kuultava komiteaa erityisesti seuraavista seikoista:

- ohjelman täytäntöönpanoa koskevat yleiset suuntaviivat

- vuosittainen talousarvio ja määrärahojen jakaminen eri toimenpiteille

- ohjelman toimien täytäntöönpanoa koskeva vuosittainen suunnitelma ja rahoitustuen valintaperusteita koskevat komission ehdotukset.

4. Varmistaakseen ohjelman yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden muihin 9 artiklassa mainittuihin toimenpiteisiin nähden komissio tiedottaa komitealle säännöllisesti muista yhteisötoimista, joilla edistetään sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Tarvittaessa komission on luotava säännöllistä ja rakenteellista yhteistyötä komitean ja muiden asiaan liittyvien toimintalinjojen, välineiden ja toimien yhteyteen perustettujen seurantakomiteoiden välille.

8 artikla

Komissio luo tarvittavat yhteydet sosiaalista suojelua käsittelevään komiteaan tämän päätöksen tarkoittamien toimien puitteissa.

9 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yleisen yhdenmukaisuuden yhteisön muuhun politiikkaan, välineisiin ja toimiin nähden erityisesti laatimalla asianmukaiset mekanismit ohjelman toimien koordinoimiseksi tutkimukseen, työllisyyteen, talous-, teollisuus- ja yrityspolitiikkaan, syrjinnän torjuntaan, maahanmuuttoasioihin, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, sosiaaliseen suojeluun, koulutukseen, nuorisopolitiikkaan ja terveydenhuoltoon sekä yhteisön ulkosuhteisiin liittyviin asiaankuuluviin toimiin.

2. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimet johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi tämän ohjelman toimien sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavien toimien välillä.

3. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat johdonmukaisuuden ja täydentävyyden tämän ohjelman ja rakennerahastojen mukaisen yhteisön toiminnan, erityisesti Equal-yhteisöaloitteen, välillä.

10 artikla

EFTA- ja ETA-maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden sekä Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen

Tähän ohjelmaan voivat osallistua:

- EFTA-/ETA-maat ETA-sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti

- assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja kunkin maan assosiaationeuvoston päätöksessä olevien edellytysten mukaisesti

- Kypros, Malta ja Turkki lisämäärärahoilla kunkin maan kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

11 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa ohjelmaa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 7 artiklassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

(2) Komissio raportoi ohjelman etenemisestä vuosittaisessa yhteenvedossaan keväällä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

3. Komissio arvioi ohjelmaa ennen kolmannen vuoden päättymistä ja ohjelman lopussa riippumattomien asiantuntijoiden avulla. Arvioinnissa arvioidaan 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettujen toimien asianmukaisuus ja tehokkuus. Lisäksi siinä tutkitaan ohjelman kokonaisvaikutukset. Arvioinnissa tarkastellaan myös ohjelman mukaisen toiminnan ja yhteisön politiikan, välineiden ja toimenpiteiden mukaisten toimien täydentävyys.

4. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle loppukertomuksen ohjelman toteuttamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Ohjelman toteuttaminen

1. Toimintalinjat

Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja 4 artiklassa esitettyjen yhteisötoimien toteuttamiseksi kansainvälisessä toimintakehyksessä voidaan toteuttaa seuraavat toimet:

Toimintalinja 1: Sosiaalisen syrjäytymisen ominaispiirteiden, kehityksen, syiden ja suuntausten analyysi

Tämän toimintalinjan merkitys liittyy Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmään, jonka mukaan kehitetään kansalliset toimintasuunnitelmat ja uusi avoin koordinointimenetelmä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, sekä tässä yhteydessä ilmenevään tarpeeseen laatia asianmukaisia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita ja esikuvia, joiden avulla voidaan edistää säännöllisin väliajoin tehtävää seurantaa, arviointia ja vertaisarviointia. Tämä edellyttää erityistä yhteistyötä tilastojen, menetelmien ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan ymmärryksen parantamiseksi sekä poliittisia linjauksia, joilla voidaan ehkäistä ja torjua syrjäytymistä. Erityistä huomiota ehdotetaan kiinnitettäväksi kansallisten tilastotoimistojen kanssa yhteistyössä tehtävään tilastointiin.

On tärkeää ottaa huomioon kentällä saatu köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien henkilöiden kokemus ja hyödyntää kaikkia köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevia tietolähteitä, myös kansalaisjärjestöjen lähteitä.

Sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä analysoitaessa kiinnitetään erityistä huomiota ilmiön moniin ulottuvuuksiin, sosiaaliryhmien tilanteiden monimuotoisuuteen, myös lapsiköyhyyteen, sekä sosiaaliselle syrjäytymiselle alttiisiin alueisiin.

Tämän edistämiseksi tuetaan seuraavia toimenpiteitä:

1.1. Tutkimukset ja kokoukset, joissa käsitellään yhteisten menetelmien kehittämistä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen, niiden laajuuden, ominaispiirteiden, kehityksen, syiden ja suuntausten mittaamiseksi ja ymmärtämiseksi sekä indikaattoreiden kehittämiseksi.

1.2. Vertailevien tilastotietojen keruu ja levittäminen jäsenvaltioissa ja yhteisötasolla. Toimenpiteellä olisi tuettava yhteistyötä kansallisten tilastotoimistojen ja komission välillä sekä parannettava tilastojen vertailulähteitä yhteisötasolla ja niiden vaikutusta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tarkasteluun.

1.3. Aihekohtaisten tutkimusten laatiminen sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämiseksi, yhteisten aiheiden käsitteleminen jäsenvaltioiden politiikan kehittämisen yhteydessä, mukaan luettuina esille tulevat osaamisyhteiskuntaan liittyvät aiheet.

Toimintalinja 2: Politiikkaan liittyvä yhteistyö sekä tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihto

Politiikkaan liittyvän yhteistyön ja molemminpuolisen oppimisen edistämiseksi kansallisen toimintasuunnitelman yhteydessä tuetaan seuraavia kansainvälisiä toimia:

2.1 Kansainväliset vaihtotoimet, joiden tarkoituksena on siirtää tietoja ja hyviä toimintatapoja sekä kehittää vertaisarviointia kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä politiikkaan liittyvissä kokouksissa ja seminaareissa, joissa käsitellään esikuvia tai politiikkaa ja käytäntöjä tai muita vaihdon muotoja, kuten strategioiden yhteistä kehittämistä, tietojen yhteistä levittämistä, kenttäkäyntejä ja henkilöstön vaihtoa jne. ja jotka järjestetään jäsenvaltioiden eurooppalaisten organisaatioiden ja/tai muiden keskeisten toimijoiden aloitteesta jäsenvaltioiden osallistuessa niihin aktiivisesti. Kansallisten seurantakeskusten tai vastaavien tunnustettujen tahojen kansainvälistä vaihtoa voidaan tukea osana tätä toimintalinjaa.

2.2 Indikaattoreiden ja esikuvien kehittämiseen liittyvä sekä osaamiseen perustuvaa yhteiskuntaa koskeva asiatuntijatoiminta ja erityistutkimukset.

2.3 Sosiaalista syrjäytymistä käsittelevä EU:n vuosikertomus, jossa esitetään kansallisten toimintasuunnitelmien nykytila sekä Euroopan tasolla toteutetut keskeisten politiikan alojen toimet, jotka koskevat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa.

On muistettava, että sosiaalinen syrjäytyminen on monitahoinen ilmiö, ja huomiota on kiinnitettävä sosiaalista suojelua, työllisyyttä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja asumista koskevan politiikan asianmukaiseen kehittämiseen.

Toimintalinja 3: Asianosaisten tahojen osallistuminen ja verkottumiselle annettava tuki EU:n tasolla

Viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivisen osallistumisen edistämiseksi voidaan tukea seuraavia toimenpiteitä:

3.1 Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien eurooppalaisten verkkojen perusrahoitus.

3.2 Sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa käsittelevä vuosittain järjestettävä EU:n pyöreän pöydän kokous. Kokous järjestetään tiiviissä yhteistyössä EU:n puheenjohtajavaltion kanssa ja valmisteluissa kuullaan kaikkia asiaan liittyviä toimijoita.

2. Yleisiä näkökohtia

Ohjelmassa on otettava huomioon yhteisön muun politiikan, välineiden ja toimien mukaisten valmistelevien toimien ja toiminnan tulokset.

Ohjelman mukaisen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa on otettava huomioon köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien yhteiskunnan muiden toimijoiden kokemukset. Ohjelman kaikissa toimissa noudatetaan tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatetta. Ohjelman toimia voidaan mukauttaa tai täydentää 7 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vuosittaisen arvion perusteella.

Ohjelman täytäntöönpano voi edellyttää sekä komissiota että tuensaajia hyödyttävää teknistä ja/tai hallinnollista apua ja/tai tukirahoitusta.

3. Tukihakemusten jättäminen

Toimintalinja 1: Tämä toimintalinja pannaan täytäntöön pääasiassa tarjouspyyntöjen avulla. Kansallisten tilastotoimistojen kanssa toteutettavaan yhteistyöhön sovelletaan Eurostatia koskevia menettelyjä.

Toimintalinja 2: Kohdan 2.1 toimet toteutetaan vuosittaisten ehdotuspyyntöjen perusteella (komissio saattaa itse järjestää jotkin politiikkaa koskevat kokoukset ja seminaarit). Ehdotuksiin on sisällyttävä toimijoita vähintään neljästä jäsenvaltiosta. Ehdotuksia voivat toimittaa komissiolle eurooppalaiset organisaatiot ja jäsenvaltiot (tai organisaatiot, joissa jäsenvaltiot ovat mukana). Kohdan 2.2 ja 2.3 toimet edellyttävät erityistä tarjouspyyntöä.

Toimintalinja 3: Kohdan 3.1 mukaisissa toimissa tukea voidaan myöntää eurooppalaisille verkoille, jotka täyttävät komission yhdessä 7 artiklan mukaisen komitean kanssa laatimat perusteet. Kohdan 3.2 toimia voidaan tukea jäsenvaltioiden tukihakemusten perusteella.

4. Toimien toteuttaminen

Toimet voidaan rahoittaa tarjouspyyntöjen perusteella tehtävien palvelusopimusten kautta tai tuella, jota myönnetään yhteisrahoitukseen muiden rahoituslähteiden kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa komission tuen osuus voi pääsääntöisesti olla enintään 80 % tuensaajan tosiasiallisista menoista. Osana toimintalinjaa 3.1 tapahtuva eurooppalaisten verkkojen perusrahoitus voi kuitenkin poikkeuksellisesti - kun se on perusteltua verkkojen taloudellisen tilanteen vuoksi - olla 90 % niiden toimintamenoista.

Ohjelmaa toteutettaessa komissio saattaa tarvita lisäresursseja ja voi joutua käyttämään asiantuntijoita. Lisävaatimuksista päätetään käynnissä olevan komission resurssien kohdentamista koskevan arvioinnin yhteydessä.

Ohjelmaa toteutettaessa komissio saattaa joutua käyttämään sekä komissiota että tuensaajia hyödyttävää teknistä ja /tai hallinnoista apua, joka liittyy määrittelyyn, valmisteluun, hallintoon, tarkastukseen ja valvontaan.

Lisäksi komissio voi toteuttaa tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimia sekä arviointitutkimuksia ja järjestää asiantuntijoille seminaareja ja kokouksia.

Komissio laatii vuosittain työsuunnitelman, jossa eritellään ensisijaiset tavoitteet ja toteutettavat toimet. Lisäksi se määrittelee järjestelyt ja kriteerit, joita sovelletaan ohjelman toimia valittaessa ja rahoitettaessa. Tässä yhteydessä komissio pyytää lausunnon 7 artiklassa mainitulta komitealta.

Toimissa noudatetaan täysin tietosuojaan liittyviä periaatteita.

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Yhteisön toimintaohjelman käynnistäminen sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi.

2. budjettikohdat

- B3-4105 valmistelevat toimenpiteet sosiaalisen

- B3-4105A syrjäytymisen torjumiseksi ja ehkäisemiseksi;

- A-70 yleisrahoitusosuus.

3. Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan 2 ja 3 alakohta.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi.

4. Toimenpiteen kuvaus

4.1 Yleistavoite

Ohjelmassa tuetaan yhteistyötä, jonka avulla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat parantaa sosiaalisen syrjäytymisen torjuntapolitiikan tehokkuutta ja vaikuttavuutta seuraavilla keinoilla:

- parantamalla sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden ymmärtämistä

- järjestämällä toteutettujen poliittisten toimien vaihtoa ja vastavuoroisella oppimisella vertailukelpoisten muuttujien pohjalta ja kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä

- kehittämällä toimijoiden mahdollisuuksia käsitellä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä tehokkaasti, erityisesti verkottumalla EU:n tasolla ja edistämällä vuoropuhelua asianosaisten tahojen kanssa.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. tammikuuta 2001 - 31. joulukuuta 2005.

5. Menojen ja tulojen luokitus

5.1 Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksotetut määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji: ei ole

6. Meno-/tulolaji

6.1. Tutkimuksia ja palvelun tarjontaa koskevat sopimukset, asiantuntijatapaamiset sekä konferenssien ja seminaarien järjestäminen samoin kuin julkaisu- ja levityskulut, jotka on hyväksytty komission aloitteen perusteella.

6.2. Tukiosuus yleensä alle 80 prosenttia kaikista tukikelpoisista menoista kansainväliseen yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon suoranaisesti liittyvien menojen kattamiseen (toimi 2.1 ja toimi 3.2); poikkeuksellisesti, kun se on taloudellisen tilanteen vuoksi perusteltua, tuki Euroopan tasolla toimivien organisaatioiden yleisten juoksevien menojen kattamiseen (toimi 3.1) voi olla 90 %.7. Rahoitusvaikutukset

Arvioinnit on tehty saatujen kokemusten ja erityisesti edellä mainituista budjettikohdista aiempina vuosina tuetuista toimista aiheutuneiden menojen perusteella. Jakauma on annettu ohjeeksi, ja se kattaa ainoastaan toimenpiteet, jotka merkitään suoraan ohjelman budjettikohtiin. Erityistä huomiota kiinnitetään ensimmäisenä vuonna toteutettujen valmistelevien toimien selvitykseen pääomittamisen varmistamiseksi ja työn päällekkäisyyden välttämiseksi sekä asianomaisten osapuolten kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön parhaimpien järjestelyjen toteuttamiseksi. Ohjelman vuosittaista talousarviota lisätään asteittain 11 miljoonasta eurosta (1. vuosi) 13 miljoonaan euroon (2. vuosi), 15,5 miljoonaan euroon (3. ja 4. vuosi) ja 15 miljoonaan euroon (5. vuosi).

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja kokonaiskustannusten välinen suhde)

miljoonaa euroa

Vuosi 1

Toimintalinja 1 - Sosiaalisen syrjäytymisen analyysi

Toimi 1.1: Yhteisten menetelmien kehittäminen

Tämä kohta käsittää tutkimukset ja siihen liittyvät tapaamiset riippumattomien asiantuntijoiden ja hallitusten asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisissa keskustellaan edistyksestä ja ehdotuksista. Tutkimukset toteutetaan tarjouspyyntöjen avulla.

(4-6 hanketta, keskim. kustannukset 100 000-200 000 EUR/v.) 0,7 milj. EUR

Kokouskustannukset (4-6 kokousta, 40-60 osanottajaa). 0,2 milj. EUR

Toimen 1.1 välisumma 0,9 milj. EUR

Toimi 1.2: Vertailukelpoisten tilastojen keruu ja levittäminen

Eurostatin menettelyitä sovelletaan kahteen toimessa 1.2 suunniteltuun toimenpiteeseen, joihin on varattu yli 60 % toimintalinjan 1 talousarviosta.

- Tuki kansallisten tilastotoimistojen ja komission yhteistyöhön. Vuotuinen määräraha on 500 000-700 000 EUR, ja se on tarkoitettu mm. tapaamisiin, asiantuntijoiden osallistumiseen, yksikössä tapahtuvaan koulutukseen, tietokantayhteyksien luontiin jne. 0,5 milj. EUR

- Osallistuminen Euroopan yhteisön kotitalouksien kyselytutkimuksen (European Community Household Panel, ECHP) rahoittamiseen, sen hyödyntäminen ja tuki muiden köyhyyttä koskevien tutkimusten ja sosiaalisen syrjäytymisen analyysien parantamiseksi (esim. mukauttamalla kyselylomakkeita, otoksia, erityismoduuleja) 2 milj. EUR

Toimen 1.2 välisumma 2,5 milj. EUR

Toimi 1.3: Aihekohtaiset tutkimukset

Toimi 1.3 toteutetaan tarjouskilpailuilla, joiden ensimmäisen vuoden talousarvio on arvioitu neljän hankkeen perusteella (keskimäärin 150 000-200 000 euroa vuodessa). 0,6 milj. EUR

Toteutettavuustutkimukset kestävät 6-12 kuukautta, ja ne rahoitetaan budjettikohdasta B3-4105A. 0,2 milj. EUR

Toimen 1.3 välisumma 0,8 milj. EUR

Kohtien 1.1 ja 1.3 tutkimukset ovat kansainvälisiä ja saattavat kestää 2-3 vuotta, ja niitä koskevia sopimuksia voidaan jatkaa seuraavina vuosina; budjettikohdasta B3-4105A rahoitettavat selvitykset tai toteutettavuustutkimukset kestävät 6-12 kuukautta.

YHTEENSÄ TOIMINTALINJA 1 (1. vuosi) 4,2 milj. EUR

Toimintalinja 2 - Politiikkaan liittyvä yhteistyö ja hyvien toimintatapojen vaihtaminen

Toimi 2.1: Kansainväliset vaihtotoimet

Toimi toteutetaan pääasiassa vuosittain Euroopan organisaatioille ja jäsenvaltioille (tai organisaatioille, joihin jäsenvaltiot aktiivisesti osallistuvat) järjestettävien tarjouskilpailujen perusteella.

Arvioitu talousarvio perustuu 20-30 toimenpiteeseen, joiden suuruus on noin 100 000-150 000 euroa

(1. vuosi; toimenpiteiden määrä kasvaa seuraavina vuosina 30-40 toimenpiteeseen; toimenpiteitä ovat kansainväliset politiikkaa koskevat tapaamiset/seminaarit, tapahtumat tai muut vaihdon muodot, jotka koskevat vähintään neljää jäsenvaltiota, myös kansallisten seurantakeskusten tai vastaavien tunnustettujen tahojen vaihdot). 3,1 milj. EUR

Toimen 2.1 välisumma 3,1 milj. EUR

Toimi 2.2: Asiantuntijatyö ja erityistutkimukset

Toimi toteutetaan tarjouspyyntöjen perusteella. Toimen 2.2 arvioitu talousarvio perustuu riippumattomista asiantuntijoista koostuvan ryhmän kustannusten arviointiin (0,400) ja 5-8 erityistutkimuksen, joiden suuruus on 50 000-100 000 euroa, keskiarvoon. Ohjelman ulkoisen arvioinnin kustannukset sisältyvät tämän toimintalinjan kokonaismäärärahoihin (1. vuosi). 0,7 milj. EUR

Toimen 2.2 välisumma 0,7 milj. EUR

Toimi 2.3: Sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeva vuosikertomus

Myös tämä toimi edellyttää tarjouskilpailua tai palvelusopimuksia koskevan vakiosäännöksen käyttämistä. Toimessa 2.3 noin 150 000 euroa kattaa jäsenvaltioiden ja keskeisten osapuolten kanssa järjestettävät valmistelevat tapaamiset. 0,3 milj. EUR

Loput käytetään julkaisu-, käännös- ja levityspalveluja koskevaan tarjouskilpailuun sekä kattamaan täydentävien julkaisujen tai ohjelman tuloksia koskevien tiedotustoimien kustannukset.

B3-4105A 0,2 milj. EUR

Toimen 2.3 välisumma 0,5 milj. EUR

YHTEENSÄ TOIMINTALINJA 2 (1. vuosi) 4,3 milj. EUR

Toimintalinja 3 - Asianosaisten tahojen osallistuminen ja verkottuminen EU:n tasolla

Toimi 3.1: EU:n verkkojen perusrahoitus

Tukea myönnetään rajalliselle määrälle sellaisten kansalaisjärjestöjen Euroopan tason verkkoja ja ohjelmia, joilla on kokemusta sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten puolestapuhujina. Tuettavien organisaatioiden valintaperusteet asetetaan kuulemalla ohjelmakomiteaa. Vuosittainen tuki voi olla 0,5-0,8 miljoonaa euroa komission hyväksymien yksityiskohtaisten työsuunnitelmien ja talousarvioiden mukaisesti. 2,3 milj. EUR

Toimi 3.2:

Vuosittain järjestettävä sosiaalista syrjäytymistä koskeva pyöreän pöydän kokous perustuu sosiaalisesta syrjäytymisestä annettavaan vuosikertomukseen, ja se tuo yhteen kaikkien osapuolten edustajat.

EU:n puheenjohtajavaltiota, joka vastaa tapahtuman järjestämisestä yhdessä komission kanssa, tuetaan vuosittain noin 200 000 eurolla. 0,2 milj. EUR

YHTEENSÄ TOIMINTALINJA 3 (1. vuosi) 2,5 milj. EUR

7.2 Yksityiskohtainen kustannuserittely

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (nykyiset hinnat)

YHTEENVETO:

>TAULUKON PAIKKA>

ERITELMÄ

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Tekninen ja/tai hallinnollinen apu ja tukimenot (budjettikohta B3-4105A)

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (nykyiset hinnat)

>TAULUKON PAIKKA>

7.4 Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen aikataulu

miljoonaa euroa

>TAULUKON PAIKKA>

8. Petostenvastaiset toimenpiteet

Vastaavat osastot toteuttavat kaikkien rahoitettavien toimien osalta ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnin sisällön laadusta ja kustannustehokkuudesta. Määrärahojen hakulomakkeissa pyydetään tietoja mahdollisten tuensaajien henkilöllisyydestä ja laadusta, jotta heidän luotettavuutensa voidaan arvioida etukäteen. Petostenvastaiset toimenpiteet (tarkastukset ja kertomukset) sisältyvät komission ja tuensaajan välisiin sopimuksiin. Komissio tarkistaa kertomukset ja varmistaa, että työ on tehty asianmukaisesti ennen välimaksujen ja/tai lopullisten maksujen suorittamista. Erityistä huomiota kiinnitetään kaksoisrahoituksen välttämiseen. Lisäksi komissio tai Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin voi suorittaa tarkistuksia asiakirjojen perusteella tai paikan päällä.

9. Kustannustehokkuusanalyysi

Rajalliset rahoitusmahdollisuudet huomioon ottaen näiden säännösten mukaisesti tuettaviin toimiin kuuluvat kustannustehokkuusanalyysin periaatteiden noudattaminen sekä toimien tarkka valinta, jotta saadaan aikaan huomattavia kerrannaisvaikutuksia ja lisäarvoa.

Ohjelman päätavoitteena on edistää sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan liittyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti. Kaikissa toimissa varmistetaan jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen ohjelman toteuttamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntapolitiikan täytäntöönpanon parantamiseen.

Yhteistyötoimia ja tuloksia, olivatpa ne sitten indikaattoreita, tilastoja, tutkimuksia, menetelmiä, julkaisuja, tapaamisia tai muita vaihdon muotoja, tuetaan sen vuoksi ohjelmasta niiden asianmukaisuuden ja toteutettavuuden perusteella osallisuutta entistä enemmän korostavan politiikan toteuttamiseksi aloilla ja aiheissa, jotka on mainittu ensisijaisiksi aloiksi ja aiheiksi kansallisissa toimintasuunnitelmissa sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

9.1 Erityistavoitteet

Sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ja ehkäiseminen on ensisijassa jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehtävä. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 137 artiklan mukaisesti yhteisö voi edistää niiden toimia.

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi päätelmissään sosiaalisen osallisuuden edistämisestä avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti. Tätä varten se on kehottanut komissiota esittämään vuoden 2000 kesäkuuhun mennessä alan yhteistyötä koskevan aloitteen, joka olisi yhdistettävä kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

Jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin toimintasuunnitelmiin perustuen ohjelmassa korostetaan kansainvälistä yhteistyötä keinona parantaa ymmärtämystä ja käytäntöjä. Yhdessä jäsenvaltioiden toimien kanssa se edistää seurantaa, arviointia ja vertaisarviointia sekä vastavuoroisia oppimisprosesseja.

Ohjelman kokonaistavoitteena on edistää yhteistyötä, jonka avulla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat vaikuttaa merkittävästi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen neuvoston sopimilla tavoitteilla mitattuna.

Yhteisön ja jäsenvaltioiden eri alojen politiikan sekä toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on määritelty kolme osatavoitetta, jotka vastaavat ohjelman kolmea toimintalinjaa:

- sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden ymmärtäminen entistä paremmin (erityisesti pyritään parantamaan tilastoja ja indikaattoreita)

- toteutettujen poliittisten toimien vaihdon järjestäminen ja vastavuoroinen oppiminen vertailukelpoisten muuttujien pohjalta ja kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä

- toimijoiden mahdollisuuksien kehittäminen, jotta ne voivat käsitellä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä tehokkaasti, erityisesti verkottumalla EU:n tasolla ja edistämällä vuoropuhelua asianosaisten tahojen kanssa.

Ohjelma työskentelee yhdessä avaintoimijoiden kanssa, jotka pystyvät varmistamaan osaamisen vaihdon ja vaikuttamaan politiikkaan ja käytäntöön jäsenvaltioissa. Strategiana on siksi edistää kansainvälistä yhteistyötä avaintoimijoiden kanssa ja heidän kesken monissa asioissa. Avaintoimijoihin sisältyvät esimerkiksi vastuuhenkilöt kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa hallinnossa, kansalaisjärjestöissä, työmarkkinajärjestöissä, tutkimuslaitoksissa, tiedotusvälineissä sekä mielipidevaikuttajat ja sosiaalipalveluiden tarjoajat.

9.2 Toimenpiteen perustelut

Amsterdamin sopimuksen 137 artiklassa esitetään mahdollisuus tehdä yhteisöaloitteita yhteistyön edistämiseksi sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.

Valmistelevat toimet ja kuulemiset Euroopan tasolla vuosina 1998-2000 tärkeimpien osapuolten kanssa ovat vahvistaneet sen, että alan yhteistyö Euroopan tasolla tuottaa lisäarvoa:

(i) silloin, kun se edistää yhtenäisen lähestymistavan, kumppanuuden ja osallistumisen periaatteita sekä syrjäytymisen torjunnan sisällyttämistä kaikkeen asianmukaiseen politiikkaan

(ii) silloin, kun se antaa jäsenvaltioiden keskeisille osapuolille kaikilla tasoilla mahdollisuuden osallistua tiettyyn määrään korkealaatuisia, poliittisia yhteistyöaloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä ja arviointia sekä edistää kansainvälistä vaihtoa ja innovaatioita sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Tämän saavuttamiseksi ohjelmaan sisältyy kolme toimintalinjaa, jotka tukevat toisiaan ja toimivat seuraavasti:

Ensimmäisessä toimintalinjassa keskitytään sosiaalisen syrjäytymisen ominaispiirteiden, kehityksen, syiden ja suuntausten analyysiin. Tärkeä väline tässä yhteydessä on jäsenvaltioiden auttaminen yhteisten menetelmien kehittämisessä (1.1). Näitä menetelmiä tarvitaan, jos jäsenvaltiot haluavat yhdessä arvioida alan haasteita ja suuntauksia, keskustella niistä ja päästä niistä yksimielisyyteen, analysoida ne ja kerätä niistä vertailtavissa olevia tietoja. Menetelmät ovat olennaisia myös osallisuutta aiempaa enemmän korostavien lähestymistapojen, indikaattorien ja esikuvien kehittämisessä tärkeillä aloilla, kuten työllisyydessä, sosiaalisessa suojelussa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja asumisessa, joita ohjelmasta tuetaan poliittisen päätöksenteon tarpeista lähtevillä aihekohtaisilla tutkimuksilla (1.3). Yhteistyö jäsenvaltioiden välillä avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti edellyttää entistä kattavampia ja entistä paremmin vertailtavissa olevia tilastoja ja indikaattoreita. Valmisteleva työ, johon jäsenvaltioiden tilastotoimistojen edustajat sekä Eurostat ovat osallistuneet kahden viime vuoden aikana, on osoittanut, että tarvitaan parempia tilastoja ja että kustannustehokasta lähestymistapaa on kehitettävä ja jäsenvaltioiden ja yhteisön olemassa olevia tietolähteitä on vahvistettava. Ohjelmassa on hyväksytty tämä lähestymistapa edistämällä erityisesti sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevaa yhteistyötä kansallisten tilastotoimistojen ja Eurostatin välillä sekä investoimalla yhteisön keskeisten tietolähteiden, kuten ECHP:n, entistä parempaan hyödyntämiseen (1.2).

Toinen toimintalinja keskittyy välittömämmin edistämään poliittisia toimia koskevaa yhteistyötä sekä tiedon ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Toimintalinjaan kuuluu yhteisötasolla kolme strategista välinettä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat toimia avoimella ja vastavuoroisella tavalla sekä mitata kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi toteutettuja toimia ja saavutettua edistystä. Kyseessä on siis parhaiden toimintatapojen vertailu ja vaihto, etenemisen seuranta ja vaikutusten arviointi sekä vertaisarviointi. Ensimmäisessä välineessä keskitytään kansainväliseen vaihtoon, joka on olennaista, jos ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten tapaamiset, keskustelut ja tietojenvaihto kansainvälisissä yhteyksissä. Lisäksi se tekee mahdolliseksi kansallisista toimintasuunnitelmista saatavien tietojen ja osaamisen levityksen muilla tavoin (2.1). Toinen väline käsittää kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevan kansainvälisen asiantuntijatyön ja -tutkimuksen tukemisen (sen vuoksi myös kansainvälisen vaihdon yhteydessä kohdassa 2.1 käsitellyt toimet ja kohdassa 2.3 käsitelty vuosikatsaus). (2.2) Kolmannessa välineessä voidaan laatia vuosikatsaus ja arvioida toimintasuunnitelmia sekä EU:n tasolla saavutettuja tavoitteita köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi (2.3). Tämä edistää myös kunkin vuoden keväällä järjestettävän Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen valmistelua Lissabonin päätelmien mukaisesti. Kolmen välineen yhdistämisellä politiikkaan liittyvään yhteistyöhön ja kansallisten toimintasuunnitelmien ja avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti on tarkoitus varmistaa se, että ohjelmasta myönnettävä tuki menee tietylle määrälle korkealaatuisia ja koordinoituja toimia.

Kolmannen toimintalinjan tarkoituksena on edistää osapuolten osallistumista ja tukea verkottumista EU:n tasolla.

Tämä toimintalinja sisältää tuen tietyille kansalaisjärjestöistä koostuville keskeisille EU:n laajuisille verkoille, jotka toimivat sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan alalla (3.1). Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on keskeinen osa prosessia, jolla aktivoidaan kaikki toimijat sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Sen vuoksi ohjelmassa ehdotetaan, että vuoropuhelua tuetaan käyttämällä EU:n koordinointiverkkoja, jotka ovat osoittaneet kykynsä koota yhteen kansalaisjärjestöjä laajalti ja toimia syrjäytymisvaarassa olevien puolestapuhujina. On parempi tukea rajallista määrää verkostoja selvien sitoumusten ja työohjelmien perusteella kuin useita kilpailevia tahoja ja ryhmiä, jotka toimivat ainoastaan omien etujensa puolesta.

Tämän toimintalinjan viimeinen toimenpide on sosiaalista syrjäytymistä käsittelevän arvovaltaisen pyöreän pöydän kokouksen järjestäminen kerran vuodessa, joko keväisin järjestettävän Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen esikokouksena tai seurantana (3.2). Se antaisi jäsenvaltioiden ja yhteisön merkittävimmille asianosaisille tahoille mahdollisuuden tavata vuosittain ja keskustella sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvistä avainaiheista. Tapahtuman järjestäminen yhteistyössä puheenjohtajavaltion kanssa ja valmisteleminen kaikkien asianosaisten tahojen näkemyksiä kuullen varmistaa poliittisen näkyvyyden ja vaikutuksen, ja se edistää tapahtuman sijoittamista osaksi avointa koordinointimenetelmää. Vuosittain julkaistava sosiaalista syrjäytymistä koskeva katsaus helpottaa poliittisesti ensisijaisten aiheiden tunnistamista.

9.3 Toiminnan seuranta ja arviointi

Ohjelman tarkoituksena on edistää ja tukea jäsenvaltioiden entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa politiikkaa sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi kansallisten toimintasuunnitelmien ja avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä. Valvonta- ja arviointitehtävät muodostavat siksi luonnollisen osan ohjelmassa toteutettavia toimia, siten että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan politiikkaan parantamalla hyvien käytäntöjen ymmärtämistä, tunnistamista ja levittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään sen arviointiin, miten kansainvälisen vaihdon ja tutkimusten tulokset voidaan sisällyttää politiikan suunnitteluun.

Ohjelman seuranta ja arviointi on jatkuvaa. Siinä kiinnitetään erityisesti huomiota ohjelman toimien tehokkuuteen, vaikuttavuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja hyödyllisyyteen. Seuranta ja arviointi mukautetaan eri toimiin ja toimintalinjoihin, ja siihen sisältyy laadunvalvonta, tietojenkeruu, vastuualueet ja raportointi. Tietojenkeruu ohjelman mukaisten toimien täytäntöönpanosta on osa jatkuvaa arviointia, ja toimien toteuttajilla on velvollisuus raportoida työstään ja niiden tuloksista. Ohjelmakomitealle toimitetaan komission yksiköiden valmistelemia tilanneraportteja säännöllisesti. Tämä mahdollistaa erityisten toimenpiteiden ja toimintalinjojen hienosäädön ja/tai ohjelman mukauttamisen tarpeiden ja kehityksen mukaisesti.

Lisäksi ohjelmassa suoritetaan väliarviointi (30 päivään kesäkuuta 2004 mennessä) ja loppuarviointi (30 päivään syyskuuta 2006 mennessä). Molemmat arvioinnit toteutetaan ulkopuolisten arvioijien avustuksella, ja lisäksi perustetaan erityinen ohjausryhmä. Lopullisen arvioinnin tulokset sisällytetään muille yhteisön toimielimille 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä toimitettavaan täytäntöönpanokertomukseen.

Seuranta ja arviointi sekä tietojenkeruu rahoitetaan ohjelman talousarviosta. Kun otetaan huomioon SEM 2000 -aloitteen suositukset seurannasta ja arvioinnista, arviointiin ehdotetaan varattavaksi alustavasti 0,5 miljoonaa euroa ja seurantaan 0,35 miljoonaa euroa. Ulkopuoliset arviointiryhmät valitaan tarjouspyynnön perusteella.

Arviointityö aloitetaan ensimmäisestä vuodesta. Kustannukset sisältyvät toimintalinjaan 2.2.

10. Hallintomenot (talousarvion pääluokan iii osa A)

Tarvittavien hallinnollisten varojen ja henkilökunnan käytöstä aiheutuvat kulut katetaan määrärahoilla, jotka on jo myönnetty hallinnoivalle yksikölle.

10.1 Vaikutus toimien määrään

>TAULUKON PAIKKA>

Yksityiskohdat ovat liitteessä

10.2 Lisähenkilöstön käytön taloudellinen kokonaisvaikutus

euroa

>TAULUKON PAIKKA>

10.3 Toimenpiteestä aiheutuvien muiden hallintomenojen kasvu

euroa

>TAULUKON PAIKKA>

Annettujen määrien on vastattava toimenpiteistä aiheutuvia kokonaiskustannuksia, jos niiden kesto on ennalta määritetty, tai 12 kuukauden kustannuksia, jos kestoa ei ole määritetty. Edellä kohdan 10.3 kohdan A7 menot katetaan työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston yleisrahoitusosuudesta.

LIITE 1

LIITE RAHOITUSSELVITYKSEEN: VAIKUTUS TOIMIEN MÄÄRÄÄN

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>