Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Heinäkuun 24. päivänä 1999 aloitettiin kaksi menettelyä, jotka koskivat kahden Japanista peräisin olevan mustan värinmuodostajan, One Dye Black 1 (ODB-1) -nimisen tuotteen ja One Dye Black 2 (ODB-2) -nimisen tuotteen, tuontia yhteisöön.

2. Tutkimuksissa havaittiin, että oli muitakin mustia värinmuodostajia kuin ODB-1 ja ODB-2, joilla näytti olevan samat kemialliset ja fyysiset perusominaisuudet ja joita näytettiin käytettävän samaan tarkoitukseen eli paperin päällystämiseen itsejäljentävän kopiopaperin tai lämpöherkän kopiopaperin valmistamiseksi. Tämän vuoksi komissio julkaisi 1. huhtikuuta 2000 menettelyjen tuotekatteen tarkentamista/laajentamista koskevan ilmoituksen, jossa pyydettiin näkökantoja asianomaisilta osapuolilta. Koska tuotekatetta oltiin tarkentamassa, väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä ei harkittu.

3. Kaikkien erityisesti toisen ilmoituksen julkaisemisen jälkeen saatujen tietojen perusteella pääteltiin lopullisesti, että kaikki mustat värinmuodostajat muodostavat yhden tuotteen. Tämän vuoksi menettelyt yhdistettiin ja tehtiin yksi yhtä tuotetta koskeva analyysi.

4. Japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet polkumyynnin osalta yhteistyössä, joten polkumyyntiä tutkittiin käytettävissä olevien tietojen perusteella, jolloin polkumyyntimarginaaliksi saatiin 49,8 prosenttia.

5. Vahingon ja syy-yhteyden osalta todettiin, että yhteisön tuotannonala kärsi tutkimusajanjakson aikana (1. päivästä heinäkuuta 1998 30. päivään kesäkuuta 1999) hintojen huomattavasta laskusta ja kannattavuutensa vakavasta heikkenemisestä sen lisäksi, että sen myynti väheni ja markkinaosuus pieneni. Samaan aikaan Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti.

6. Yhteisön edun osalta ei todettu pakottavia syitä olla tässä tapauksessa hyväksymättä lopullisia toimenpiteitä, koska kielteiset vaikutukset tuojiin/myyjiin ja käyttäjiin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Lisäksi toimenpiteiden käyttöönotto todennäköisesti palauttaisi terveen kilpailun näille markkinoille.

7. Näistä syistä ehdotetaan, että Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnissa otetaan käyttöön lopullinen, vahinkomarginaalia vastaava 18,9 prosentin polkumyyntitulli.

8. Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen neuvoston asetukseksi, joka olisi julkaistava viimeistään 23. lokakuuta 2000.

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [1], sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 [2], ja erityisesti sen 9 artiklan,

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

[2] EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18.

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty komission kuultua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Aloittaminen

(1) Komissio ilmoitti 24 päivänä heinäkuuta 1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistuilla kahdella ilmoituksella [3], jäljempänä 'aloittamista koskevat ilmoitukset', kahden polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta, jotka koskivat Japanista peräisin olevan One Dye Black 1 -nimisen, jäljempänä 'ODB-1', ja One Dye Black 2 -nimisen, jäljempänä 'ODB-2', tuotteen tuontia yhteisöön.

[3] EYVL C 213, 24.7.1999, s. 2 ja s. 3.

(2) Menettelyt aloitettiin CEFIC:n (European Chemical Industry Council) jätettyä kesäkuussa 1999 kaksi valitusta Ciba Specialty Chemicals PLC -yrityksen puolesta, joka edustaa kahden mustan värinmuodostajan ODB-1:n ja ODB-2:n koko tuotantoa yhteisössä. Valitukset sisälsivät mainittujen tuotteiden polkumyynnistä ja sen aiheuttamasta merkittävästä vahingosta näyttöä, joka katsottiin riittäväksi menettelyjen aloittamisen kannalta.

2. Tutkimus

(3) Komissio ilmoitti menettelyjen aloittamisesta virallisesti valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle ja sitä edustavalle järjestölle yhteisössä, viejille, tuottajille, tuojille ja sellaisille käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kyseisen viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi aloittamista koskevissa ilmoituksissa vahvistetussa määräajassa.

(4) Yksi vientiä harjoittava tuottaja kyseisessä maassa ja yhteisön tuottaja esittivät kantansa kirjallisesti. Kaikkia sellaisia osapuolia kuultiin, jotka pyysivät sitä määräajassa ja ilmoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä.

(5) Komissio lähetti kyselylomakkeet osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille osapuolille, jotka ilmoittautuivat aloittamista koskevissa ilmoituksissa vahvistetuissa määräajoissa. Kyselylomakkeeseen vastasivat ainoa yhteisön tuottaja, kuusi ODB-1:n ja/tai ODB-2:n käyttäjää, japanilaiseen viejään etuyhteydessä olevien tuojien konserni ja kaksi Japanissa sijaitsevaa yritystä.

(6) Yksikään vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Tämän vuoksi päätelmät tehtiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä 'perusasetus', 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Asianmukaisen vastauksen puuttuessa ja perusasetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastuskäyntejä ei tehty yhdenkään vientiä harjoittavan tuottajan tai etuyhteydessä olevan tuojan toimitiloihin.

(7) Komissio hankki ja tarkasti kaikki vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot. Tarkastuskäynnit tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottaja:

- Ciba Specialty Chemicals PLC, Macclesfield (Yhdistynyt kuningaskunta)

b) Käyttäjät yhteisössä:

- Jujo Thermal Ltd, Eura (Suomi)

- Torraspapel SA, Barcelona (Espanja)

- Zanders Feinpapiere AG, Bergisch Gladbach (Saksa)

(8) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi ajanjakson 1 päivästä heinäkuuta 1998 30 päivään kesäkuuta 1999, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Vahingon määrittämisen kannalta olennaisten kehityskulkujen tutkimus kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 1996 tutkimusajanjakson loppuun saakka, jäljempänä 'tarkastelujakso'.

3. Tuotekatteen tarkentaminen/laajentaminen

(9) Alustavien tutkimusten yhteydessä todettiin, että on muitakin mustia värinmuodostajia kuin ODB-1 ja ODB-2, joilla näyttää olevan samat kemialliset ja fyysiset perusominaisuudet ja joiden käyttötarkoitukset ovat päällekkäiset (nimittäin käyttö itsejäljentävän kopiopaperin tai lämpöherkän kopiopaperin päällystyspohjapaperissa).

(10) Tämän vuoksi komissio katsoi polkumyyntikomiteaa kuultuaan tarpeelliseksi julkaista 1 päivänä huhtikuuta 2000 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen [4], joka koskee polkumyynnin vastaisten menettelyjen tuotekatetta ja sen laajentamista kattamaan kaikki muut paperin päällystyssovelluksissa käytettävät mustat värinmuodostajat, jäljempänä 'mustat värinmuodostajat', jotta asian tutkimista voidaan jatkaa.

[4] EYVL C 94, 1.4.2000, s. 5.

(11) Valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle ja sitä edustavalle järjestölle, viejille, tuottajille, tuojille, käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille ilmoitettiin virallisesti menettelyjen tuotekatteen tarkennuksesta/laajennuksesta. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi kyseisessä ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(12) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille osapuolille, jotka ilmoittautuivat kyseisessä ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa. Kyselylomakkeeseen vastasivat ainoa yhteisön tuottaja, yksi viejään etuyhteydessä oleva tuoja, kolme japanilaista yritystä ja kuusi mustien värinmuodostajien käyttäjää.

(13) Myöskään tässä vaiheessa yksikään japanilainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Tämän vuoksi päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti koko Japanin osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella eikä tarkastuskäyntejä tehty vientiä harjoittavien tuottajien tai etuyhteydessä olevien tuojien toimitiloihin perusasetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(14) Komissio hankki ja tarkasti kaikki vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäynnin seuraavan yhteisön käyttäjän toimitiloihin:

- Papierfabrik August Koehler AG, Oberkirch (Saksa).

(15) Yksi asianomainen osapuoli väitti, että menettelyjä ei voi laajentaa kattamaan kaikkia Japanista peräisin olevia mustia värinmuodostajia, koska valitukset koskivat ainoastaan ODB-1:tä ja ODB-2:ta mainitsematta muita värinmuodostajia, vaikka yhteisön tuotannonala varmasti tiesi niiden olemassaolosta.

(16) Polkumyyntimenettelyn tuotekatteen määrittely ei ole valituksen tekijän vallassa. Tuote on määriteltävä asiassa sovellettavan lain sekä komission ja neuvoston käytännön mukaisesti siten kuin se on vahvistettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tässä tapauksessa valitukset tehtiin Japanista peräisin olevista ODB-1:stä ja ODB-2:sta, ja niissä esitettiin alustava näyttö polkumyynnistä ja yhteisön tuotannonalalle siitä aiheutuneesta vahingosta. Valitusten perusteella vireille pantujen tutkimusten aikana kerätyt tiedot osoittivat kuitenkin, että menettelyt olisi yhdistettävä ja tästä seuraavan yhdistetyn tutkimuksen tuotekatetta laajennettava kattamaan kaikki paperin päällystyssovelluksissa käytettävät mustat värinmuodostajat. Tämä johtui siitä, että kaikilla näillä mustilla värinmuodostajilla näytti olevan samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja päällekkäiset käyttötarkoitukset. Lisäksi alkuperäisissä valituksissa esitetty ainoastaan kahta mustaa värinmuodostajaa koskeva alustava näyttö polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta vahingosta katsottiin riittävän edustavaksi kaikkien mustien värinmuodostajien osalta ottaen huomioon näiden kahden tyypin merkittävä osuus yhteisön markkinoista. Menettelyn asianmukaisuudesta on todettava, että asianomaisten osapuolten oikeuksia kunnioitettiin, koska niille tiedotettiin asiasta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella ja niillä oli kaikki mahdollisuudet ilmoittautua ja esittää huomautuksia tai pyytää saada tulla kuulluiksi.

B. TUOTE

1. Yleistä

(17) Mustat värinmuodostajat ovat erityisiä fluoraanivärinmuodostajia, jotka paperin päällysteenä itsejäljentävässä kopiopaperissa tai lämpöherkässä kopiopaperissa tuottavat ominaisuuksiensa ansiosta mustan jäljen paperiin ilman, että niitä tarvitsee sekoittaa muiden värinmuodostajien kanssa.

(18) Kaikkien osapuolten toimittamien tietojen mukaan on olemassa erityyppisiä mustia värinmuodostajia kuten Black 15, Black 100, Black 303, Black 305, Black 500, CF 51, ETAC, Fuji Black, ODB-1, ODB-2, ODB-7, PSD 150, PSD 184, PSD 300A, S-205 ja TH 107. Tämä tuoteluettelo ei ole täydellinen, koska markkinoille tulee uusia tuotetyyppejä jatkuvasti. Olisi kuitenkin huomattava, että päätyypit, joiden osuus oli yli 90 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta tutkimusajanjakson aikana, ovat ODB-1, ODB-2, Black 15 ja S-205.

(19) Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kaikilla mustilla värinmuodostajilla on samat kemialliset perusominaisuudet eli sama perusmolekyyli (C26H16N2O3). Perusmolekyyli saadaan kondensoimalla rikkihapossa bentsofenoniketohappoa substituoidun difenyyliamiinin kanssa. Tuloksena syntyvä ftalidi pestään, eristetään ja puhdistetaan. Perusmolekyylin vieressä olevaan rengasrakenteeseen on kiinnittyneinä erilaisia substituentteja (R1-R5). Kemiallinen perusmolekyyli aiheuttaa värinmuodostusreaktion paperilla siten, että paineessa tai kuumennettaessa perusmolekyylin rengas avautuu. Molekyyliin jää varaus, joka liikkuu ympäri rengasta. Tähän liikkumiseen tarvittava energia absorboituu insidentistä näkyvästä valosta, ja tästä aiheutuu musta väri. Rengasrakenteen substituenteilla ei ole vaikutusta värinmuodostusreaktioon. Nämä substituentit aiheuttavat ainoastaan vähäisiä eroja lopullisen paperituotteen ominaisuuksiin (taustan vaaleus, lämpötilojen vaihtelun sieto, jäljen pysyvyys).

(20) Lisäksi kaikilla mustilla värinmuodostajilla on samat fyysiset perusominaisuudet: ne ovat valkoisia tai vaaleita irtojauheita.

(21) Lopuksi kaikilla mustilla värinmuodostajilla on sama peruskäyttötarkoitus. Niitä käytetään paperin päällystämiseen itsejäljentävän kopiopaperin ja/tai lämpöherkän kopiopaperin tuottamiseksi. Paperin päällystämistä varten mustia värinmuodostajia sekoitetaan muiden kemikaalien kanssa kunkin paperintuottajan oman kaavan mukaan, joka vaihtelee kulloinkin käytettävästä värinmuodostajasta riippuen. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien tiedoista ilmenee, että erityyppisiä mustia värinmuodostajia voidaan usein vaihtaa keskenään itsejäljentävän kopiopaperin ja/tai lämpöherkän kopiopaperin tuottamiseksi. Käyttäjät ovat lisäksi vaihtaneet mustia värinmuodostajia lyhyessä ajassa saman lopputuotteen valmistamiseksi.

2. Tarkasteltavana oleva tuote

(22) Tarkasteltavana oleva tuote on Japanista peräisin olevat mustat värinmuodostajat. Kuten edellä on kuvattu, kaikilla kyseisen tuotteen tyypeillä on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja niitä käytetään samalla tavoin paperin päällystykseen itsejäljentävän kopiopaperin ja/tai lämpöherkän kopiopaperin tuottamiseksi. Tämän vuoksi ne on katsottava tässä tutkimuksessa yhdeksi tuotteeksi eli tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi.

(23) Yksi asianomainen osapuoli väitti, että ODB-1/ODB-2 ja S-205 eivät ole kemiallisilta perusominaisuuksiltaan samanlaisia. Väitettiin, että niiden substituentit R1 ja R2 eroavat toisistaan, ja tämän vuoksi S-205:n ominaisuudet eroavat merkittävästi ODB-1:n/ODB-2:n ominaisuuksista. Kyseinen osapuoli ei tarkentanut, mitä ominaisuuksia se tarkoitti.

(24) Tutkimuksessa kävi ilmi, että S-205:llä ja ODB-1:llä/ODB-2:lla on samat kemialliset perusominaisuudet eli sama perusmolekyyli (katso johdanto-osan 19 kappale), ja ne muodostavat mustan jäljen päällystetylle paperille ilman, että niitä tarvitsee sekoittaa muiden värinmuodostajien kanssa. Eri R1- ja R2-substituenttien aiheuttamien erityisominaisuuksien osalta olisi huomattava, että käyttäjien on todettu tuottavan samaa paperituotetta käyttäen yhtä lailla ODB-1:tä/ODB-2:ta kuin S-205:ttä, mikä viittaa siihen, että erot erityyppisten mustien värinmuodostajien paperille aiheuttamissa ominaisuuksissa ovat yleensä hyvin pieniä, jos niitä on lainkaan. Lisäksi eräs toinen asianomainen osapuoli ei kiistänyt kemiallisten perusominaisuuksien samanlaisuutta, vaikka se totesi, että kullakin mustalla värinmuodostajatyypillä on erilaisia lisäominaisuuksia.

(25) Keskinäisen vaihdettavuuden osalta sama asianomainen osapuoli totesi, että ODB-1:tä ei yleensä käytetä lämpöherkän kopiopaperin tuotantoon.

(26) Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että ainakin kaksi yhteisön käyttäjää käyttää ODB-1:tä lämpöherkän kopiopaperin tuotantoon. Sama käyttäjä totesi myös, että ODB-1, ODB-2 ja S-205 ovat keskenään vaihdettavissa itsejäljentävän kopiopaperin tuotannossa. Lisäksi yksi käyttäjä siirtyi itsejäljentävän kopiopaperin tuotannossa ODB-1:stä ODB-2:een vuonna 1998 ja sitten Black 15:een tutkimusajanjakson aikana.

(27) Sama asianomainen osapuoli väitti myös, että lämpöherkkää kopiopaperia voidaan tuottaa joko ODB-2:n tai S-205:n avulla. Valinta vaikuttaa kuitenkin lopputuotteen ominaisuuksiin ja laatuun. Lisäksi väitettiin, että loppukäyttäjien kannalta S-205:ttä käyttäen valmistetut paperituotteet eivät ole vaihdettavissa sellaisen paperin kanssa, joka on valmistettu muuntyyppisten mustien värinmuodostajien avulla, koska niiden laatu on väitteen mukaan heikompaa, ne kestävät huonommin vanhenemista ja niiden kopiojälki on epätarkempi.

(28) Koska ainakin kuusi käyttäjää tuottaa lämpöherkkää kopiopaperia käyttämällä muita mustia värinmuodostajia kuin S-205:ttä ja koska lämpöherkän kopiopaperin tuotannossa on standardituotteita kuten telekopiopaperi, väitettä ei voida hyväksyä. Lisäksi yksi vientiä harjoittava tuottaja ja siihen etuyhteydessä oleva tuoja totesivat, että jos ODB-2:n hinta nousee, ODB-2:n käytöstä siirrytään S-205:n käyttöön, ja että S-205 ja ODB-2 ovat vaihdettavissa keskenään.

(29) Kaksi asianomaista osapuolta väitti, että mustan värinmuodostajan vaihtaminen edellyttäisi käyttäjiltä käytetyn tekniikan muuttamista ja erityisesti kaavan tai kokoonpanon muuttamista. Väitettiin, että mustien värinmuodostajien tyyppien vaihtaminen ei ollut tämän vuoksi heti mahdollista ilman merkittäviä teknisiä ja taloudellisia kustannuksia. Kunkin mustan värinmuodostajan väitettiin tämän vuoksi olevan erillinen tuote.

(30) Olisi huomattava, että menettelyssä tarkoitetun tuotteen samaan tai samankaltaiseen käyttötarkoitukseen ei välttämättä liity sitä, että jokaisen käyttäjän olisi voitava siirtyä kyseessä olevan tuotteen yhden tyypin käytöstä toiseen ilman tiettyjä mukautuksia. Tässä tapauksessa on selvää, että mustan värinmuodostajan tyypin vaihtaminen edellyttää kaavan muuttamista. Olisi kuitenkin huomattava, että kaavan muuttamistarve ei ole taloudellinen tai tekninen este värinmuodostajan vaihtamiselle, mistä on osoituksena käyttäjien aikaisemmat vaihdot yhdestä tyypistä toiseen. Joka tapauksessa käyttäjät ovat itse ilmoittaneet, että tuotantolinjaa, tuotantoprosessia ja taitotietoa ei tarvitse merkittävästi muuttaa mustaa värinmuodostajaa vaihdettaessa.

(31) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kaikentyyppisiä Japanista peräisin olevia mustia värinmuodostajia olisi pidettävä yhtenä tuotteena eli tarkasteltavana olevana tuotteena.

3. Samankaltainen tuote

(32) Todettiin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella ja yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamilla ja myymillä mustilla värinmuodostajilla, sellaisina kuin ne on määritelty johdanto-osan 61 kappaleessa, oli samat kemialliset ja fyysiset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset kuin Japanista peräisin olevilla ja yhteisöön viedyillä mustilla värinmuodostajilla. Saman havaittiin koskevan Japanissa valmistettuja ja kotimarkkinoilla myytyjä mustia värinmuodostajia, jotka olivat samankaltaisia kuin tarkasteltavana oleva tuote.

(33) Väitettiin, että koska yhteisön tuotannonala tuottaa ainoastaan kahta mustaa värinmuodostajatyyppiä eli ODB-1:tä ja ODB-2:ta, tarkasteltavana oleva tuote olisi rajoitettava ainoastaan yhteisön tuotannonalan valmistamiin tyyppeihin.

(34) Ensinnäkin olisi muistettava, että tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote määritellään polkumyyntimenettelyissä fyysisten, kemiallisten ja/tai teknisten perusominaisuuksien sekä peruskäyttötarkoituksen perusteella. Kun tarkasteltavana oleva eli Japanista tuotu tuote on määritelty, on tutkittava, ovatko Japanissa tuotettu ja kotimarkkinoilla myyty tuote ja yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottama ja myymä tuote samankaltaisia tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote. Tässä yhteydessä se, että jotain tiettyä tuotetyyppiä ei tuoteta yhteisössä, on merkityksetöntä.

(35) Lisäksi tuotekatteen ja mahdollisten polkumyyntitoimenpiteiden rajoittaminen tässä tapauksessa ainoastaan yhteisön tuotannonalan tuottamiin tyyppeihin olisi ristiriidassa sen kanssa, että muuntyyppisten kuin yhteisössä tuotettujen tuotteiden viejien käytöksellä on vaikutusta yhteisön tuotannonalaan, koska niiden tuotteet ovat samankaltaisia. Tällainen rajoittaminen voisikin viime kädessä johtaa siihen, että käyttäjät siirtyisivät tutkimuksen ulkopuolelle jääviin värinmuodostajatyyppeihin, mikä heikentäisi polkumyyntitoimenpiteiden vaikutusta. Käyttäjät ovat maininneet 5-15 prosentin hintaeron riittäväksi perusteeksi vaihtaa mustan värinmuodostajan tyyppiä.

(36) Tämän vuoksi päätellään, että yhteisön tuotannonalan tuottamat ja yhteisön markkinoilla myymät sekä Japanin kotimarkkinoilla myydyt mustat värinmuodostajat ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote.

(37) Koska on päätelty, että kaikki mustat värinmuodostajat ovat sama tuote, alkuperäiset ODB-1:tä ja ODB-2:ta koskevat menettelyt yhdistetään ja vahvistetaan, että yhdistetyn menettelyn tuotekate kattaa kaikki mustat värinmuodostajat. Tämän vuoksi on toteutettu yksi yhteinen polkumyyntiä ja siitä aiheutuvaa vahinkoa sekä yhteisön etua koskeva tutkimus.

C. POLKUMYYNTI

1. Yhteistyö

(38) Valituksen tekijät nimesivät kolme japanilaista ODB-1:n ja ODB-2:n tuottajaa. Neljäs yritys mainittiin alustavissa tutkimuksissa S-205:n viejänä. Yksikään näistä neljästä yrityksestä ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(39) Nippon Soda Co. Ltd ilmoitti heti vireillepanon ja tuotekatteen laajennuksen/tarkentamisen jälkeen, että se ei aio vastata kyselylomakkeisiin.

(40) Hodogaya Chemical Co. Ltd, jäljempänä 'Hodogaya', vastasi ODB-1:n ja ODB-2:n tuottajille/viejille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen ja mustien värinmuodostajien tuottajille/viejille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Toimitettujen tietojen perusteella ei kuitenkaan voitu tehdä tätä yritystä koskevia yksilöllisiä päätelmiä. Hodogayalle ilmoitettiin asiasta, eikä se kommentoinut sitä.

(41) Yamamoto Chemicals Inc, jäljempänä 'Yamamoto', ei vastannut valtaosaan ODB-1:n ja ODB-2:n tuottajille/viejille tarkoitetuista kysymyksistä. Vastaukset saatiin ainoastaan kyselylomakkeen osaan, joka oli tarkoitettu kyseisen tuotteen myyntiin osallistuville, etuyhteydessä oleville yrityksille (questionnaire intended for related companies involved in sales of the product concerned) ja johon vastasi myyntiliikkeiden konserni Mitsui [5]. Yamamoto ilmoitti, että Mitsui-konserni hoiti kaiken sen myynnin yhteisön markkinoilla, ja pyysi yksilöllistä tarkastelua ainoastaan vientihintojen ja vahinkomarginaalin osalta. Vastauksena mustia värinmuodostajia koskevaan kyselylomakkeeseen Yamamoto esitti ainoastaan täydentävän näkökannan vahingosta ja yhteisön edusta. Tämän vuoksi polkumyyntiä ei voitu määritellä yksilöllisesti tämän yrityksen osalta.

[5] Nämä vastaukset toimittivat Mitsui & Co Ltd Japanista ja siihen etuyhteydessä olevat tuojat (Mitsui & Co. Deutschland GmbH, Mitsui & Co. UK PLC, Mitsui & Co. España S.A., Mitsui & Co. Scandinavia A.B. (Ruotsi) ja Mitsui & Co. France S.A.), jäljempänä 'Mitsui-konserni'. Ilmoitettiin, että Mitsui & Co Ltd suoritti ostot Yamamotolta.

(42) Yamada Chemical Co. Ltd, jäljempänä 'Yamada', ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Fukui Yamada Chemical Co. Ltd, jäljempänä 'Fukui Yamada', toimittivat sisällöltään epätäydelliset vastaukset mustien värinmuodostajien tuottajille/viejille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Yrityksille tiedotettiin asianmukaisesti, ja niille annettiin tilaisuus toimittaa lisäselvityksiä perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Yrityksille ilmoitettiin, että tyydyttävien vastausten puuttuessa toimitetut tiedot eivät riitä yksilölliseen tarkasteluun. Varsinkaan näiden yritysten yhtiörakenteesta ei voitu varmistua, koska yritykset suostuivat yksilöimään ainoastaan yhden osakkaansa; tuotantoprosessia ja -kustannuksia koskevia tietoja ei annettu; komissiolta evättiin liikesalaisuuteen vedoten mahdollisuus tutustua tarkastettuun kirjanpitoon tai muihin rahoitustietoihin. Yli kaksi kuukautta kyselylomakkeeseen vastaamisen määräajan jälkeen, 13 ja 17 päivänä heinäkuuta 2000, Yamada/Fukui Yamada toimitti tietoa S-205:n tuotantokustannuksista ja tilinpäätökset kolmelta tilivuodelta. Nämä tiedot, jotka toimitettiin huomattavasti määräaikojen jälkeen, eivät muuttaneet sitä oikeudellista arviota, että kyseiset yritykset eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä. Niitä ei myöskään voitu käyttää perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuina käytettävissä olevina tietoina, koska ne vastaanotettiin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta, jolloin niitä ei voitu ottaa asianmukaisesti huomioon.

(43) Yksikään muu tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön vievä tuottaja ei ilmoittautunut asianmukaisessa määräajassa.

(44) Japanilainen viejä Nagase & Co., Ltd. esitti ensimmäisen kerran kaksi näkökantaa 17 ja 18 päivänä heinäkuuta 2000. Nämä näkökannat, jotka esitettiin huomattavasti säädetyn määräajan jälkeen, eivät kuitenkaan voineet korjata yrityksen aiempaa yhteistyöstä kieltäytymistä. Tähän ei riittänyt myöskään yhteistyö kyseiseen yritykseen etuyhteydessä olevan Saksassa sijaitsevan yrityksen taholta, joka ilmoittautui ja toimi tutkimuksessa yhteistyössä riippumattomana tuojana. Nagase & Co. Ltd -yrityksen näkökantoja ei voitu myöskään käyttää perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuina käytettävissä olevina tietoina, koska ne vastaanotettiin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta, jolloin niitä ei voitu ottaa asianmukaisesti huomioon.

(45) Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, polkumyyntiä koskevat päätelmät tehtiin koko Japanin osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käytettävissä olevien tietojen mukaan ODB-1, ODB-2 ja S-205 muodostavat valtaosan Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnista. Tämän vuoksi pääteltiin, että mahdolliset päätelmät näiden kolmen tuotetyypin polkumyynnistä on kohtuullista yleistää kyseisen tuotteen tuontiin.

2. Normaaliarvo

(46) Yhteistyön puuttuessa valitukset olivat ainoa käytettävissä oleva tietolähde ODB-1:n ja ODB-2:n osalta. Valituksissa esitettiin arviot normaaliarvoista kotimarkkinoiden hintojen perusteella. Puutteellisissa kyselylomakevastauksissa ei ollut tietoja myynnistä kotimarkkinoilla tai tuotantokustannuksista.

(47) Ainoat käytettävissä olevat S-205:ttä koskevat tiedot olivat Yamadan/Fukui Yamadan vastauksessa kyselylomakkeeseen. Niiden myyntiä kotimarkkinoilla pidettiin edustavana, koska niiden osuus oli yli viisi prosenttia yhteisöön suuntautuvan myynnin määrästä. Tietojen puuttuessa S-205:n tuotantokustannuksista ne arvioitiin valituksissa ODB-1:n ja ODB-2:n osalta esitettyjen tietojen perusteella. Tällä perusteella Yamadan ilmoittamat liiketoimet vaikuttivat kannattavilta. Tämän johdosta S-205:n normaaliarvoksi määritettiin Yamadan tutkimusajanjakson ajalta ilmoittaman kaiken riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kotimaisen myynnin painotettu keskimääräinen hinta.

3. Vientihinta

(48) Kolmen tuotetyypin vientihinnat määritettiin seuraavasti:

3.1. ODB-1

(49) Vientihinta määritettiin Mitsui-konsernin ja Eurostatin toimittamien tietojen perusteella.

(50) Mitsui-konsernin toimittamien tietojen osalta olisi huomattava, että kaikkien konserniin kuuluvien yritysten todettiin olevan etuyhteydessä. Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti myyntihintoja niiden välillä ei otettu epäluotettavuuden vuoksi huomioon vaan käytettiin hintoja, joilla tuotua ODB-1:tä jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle. Näitä hintoja mukautettiin siten, että otettiin huomioon kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneet kustannukset mukaan luettuina verot, tullit ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset jokaisen sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen osalta, joka osallistui toimintaan tuonnin ja riippumattomalle asiakkaalle tapahtuvan jälleenmyynnin välissä, sekä viiden prosentin voitto liikevaihdosta. Koska yhteisön riippumattomat tuojat eivät toimineet yhteistyössä, viiden prosentin voitto vastaa voittomarginaalia, jota pidettiin kohtuullisena aiemmassa kemiallista tuotetta koskevassa tapauksessa [6].

[6] Katso komission asetus (ETY) N:o 2172/93, annettu 30 päivänä heinäkuuta 1993, väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan etanoliamiinin tuonnissa (EYVL L 195, 4.8.1993, s. 5) ja neuvoston asetus (EY) N:o 229/94 (EYVL L 28, 2.2.1994, s. 40).

(51) Koska ODB-1 luokiteltiin tutkimusajanjakson aikana erityiseen Taric-koodiin, muun yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin arvo ja määrä määritettiin vähentämällä Eurostatin tilastoissa vahvistetuista tutkimusajanjakson kokonaismääristä Mitsui & Co Ltd (Japan) -yrityksen samalta ajanjaksolta ilmoittaman tuonnin määrät ja CIF-arvot.

3.2. ODB-2

(52) Vientihinta määritettiin Mitsui-konsernin ja valituksessa esitettyjen tietojen perusteella.

(53) Mitsui-konsernin ilmoittamien ODB-2:n vientihintojen osalta noudatettiin johdanto-osan 50 kappaleessa esiteltyä menetelmää.

(54) Muun myynnin osalta Eurostatin tiedot eivät olleet luotettava tiedonlähde, koska Taric-koodi, johon tuotava ODB-2 luokitellaan, sisältää myös muita kemikaaleja ja ODB-2 edustaa ainoastaan pientä osaa tähän nimikkeeseen luokitellusta tuonnista. Tätä vahvistaa se, että keskimääräinen CIF-yksikköarvo oli huomattavasti matalampi kuin valituksessa arvioitu keskimääräinen CIF-vientihinta ja Mitsui-konsernin yritysten toimittamat tiedot. Tämän vuoksi ODB-2:n muun tuonnin määrä ja arvo määritettiin vähentämällä Mitsui & Co Ltd (Japan) -yrityksen tutkimusajanjakson ajalta ilmoittaman viennin määrä ja CIF-arvo vastaavista kokonaisluvuista, sellaisina kuin ne arvioitiin valituksessa, koska muita tietoja ei ollut käytettävissä.

3.3. S-205

(55) Fukui Yamada ilmoitti toimittavansa kaikki tuotteet Yamadalle, joka puolestaan käytti riippumatonta japanilaista myyjää S-205:n viennissä yhteisöön. Ilmoitetut vientihinnat vastasivat kyseisen myyjän etuyhteydessä olevalta yhteisön yritykseltä laskuttamia CIF-hintoja. Näitä hintoja ei tämän vuoksi otettu huomioon, koska niitä pidettiin epäluotettavina, vaan käytettiin ensimmäisten riippumattomien yhteisön ostajien ilmoittamia ostohintoja. Näitä hintoja mukautettiin siten, että otettiin huomioon kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneet kustannukset sekä viiden prosentin voittomarginaali liikevaihdosta.

4. Vertailu

(56) Tasapuolisen vertailun tekemiseksi normaaliarvojen ja vientihintojen välillä vapaasti tehtaalla -tasolla asianmukaiset oikaisut tehtiin mukautuksina hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen osalta. Mukautukset tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti palkkioiden sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten osalta käyttäen valituksissa toimitettuja tietoja (ODB-1 ja ODB-2) ja Yamadan toimittamia tietoja (S-205).

5. Polkumyyntimarginaali

(57) Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja verrattiin painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin jokaisen kolmen tuotetyypin osalta.

(58) Perusasetuksen 2 artiklan 12 kohdan mukaisesti määritettiin polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo tyypeittäin, ja sen katsottiin edustavan polkumyynnin määrää kaikkien Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien osalta.

(59) Näin määritetty polkumyyntimarginaali on ilmaistuna prosentteina tuonnin CIF yhteisön rajalla -arvosta 49,8 prosenttia.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(60) Ciba Specialty Chemicals PLC oli tutkimusajanjakson aikana ainoa yhteisön mustien värinmuodostajien tuottaja.

(61) Tämän vuoksi kyseinen yritys muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

E. VAHINKO

1. Alustavat huomiot

(62) Kuten edellä on mainittu, vahingon määrittämisen kannalta merkityksellisten kehityssuuntausten selvitys kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 1996 tutkimusajanjakson loppuun.

(63) Eräs asianomainen osapuoli väitti, että valittu ajanjakso oli epäedustava ja epäsuhtainen ja että analyysi olisi aloitettava vuodesta 1992, jolloin valituksen tekijä aloitti mustien värinmuodostajien tuotannon yhteisössä.

(64) Ensinnäkin olisi huomattava, että polkumyyntimenettelyissä on tavallinen käytäntö käyttää 3-5 vuoden ajanjaksoa yhteisön tuotannonalan tilanteen muutosten tutkimiseksi.

(65) Toiseksi olisi huomattava, että vahinko ja polkumyynti on varmistettava tutkimusajanjakson ajalta. Tutkimusajanjaksoa edeltävä ajanjakso selventää ainoastaan yhteisön tuotannonalan tilanteen muutosta sen määrittelemiseksi, voidaanko tutkimusajanjakson tilannetta pitää vahingollisena. Tämän osalta yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjakson aikana aiheutunut vahinko oltaisiin voitu todeta riippumatta valitusta aloitusajankohdasta.

(66) Edellä esitetystä johtuen ei ole perusteltua pidentää vahinkoon liittyvien kehityssuuntausten analysoinnin kattama ajanjakso.

2. Yhteisön kulutus

(67) Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska tuontia koskevat Eurostatin tiedot olivat epätarkkoja, yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla ilmoittaman myynnin määrän, yhteistyössä toimineiden käyttäjien ilmoittaman Japanista ja Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin sekä yhteisön tuotannonalan valituksissa antamien tietojen perusteella.

(68) Kulutus kasvoi vuosien 1996 ja 1998 välillä 18 prosenttia lämpöherkän kopiopaperin tuotannon kasvun johdosta. Vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä kulutus laski hiukan, yhdellä prosentilla. Lasku johtuu kahden yhteisön käyttäjän paperintuotannon lopettamisesta.

3. Japanista peräisin oleva tuonti

3.1 Tuonnin määrä ja markkinaosuudet

(69) Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska tuontia koskevat Eurostatin tiedot olivat epätarkkoja, nämä tekijät on määritetty käytettävissä olevien tietojen perusteella eli yhteistyössä toimineiden käyttäjien ja yhteisön tuotannonalan valituksissa antamien tietojen perusteella.

(70) Tällä perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä on noussut jatkuvasti indeksillä mitattuna vuoden 1996 100:sta 123:een vuonna 1997, 131:een vuonna 1998 ja 141:een tutkimusajanjakson aikana eli kasvu on ollut yli 40 prosenttia. Tämä kasvu näkyy myös tarkasteltavana olevan tuotteen markkinaosuudessa, joka on kasvanut 36,0 prosentista vuonna 1996 41,7 prosenttiin vuonna 1997, 40,0 prosenttiin vuonna 1998 ja 43,4 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

3.2. Tuontihinnat

a) Tuontihintojen kehitys

(71) Kaikkien Japanista tuotujen mustien värinmuodostajien keskimääräiset yksikköhinnat laskivat yhteistyössä toimineiden käyttäjien ja yhden tuojan toimittamien tietojen perusteella tarkastelujakson aikana 19 prosenttia ilmaistuna ecuina/euroina kilolta. Kilohinnat laskivat vuoden 1996 24,9 ecusta 22,1 ecuun vuonna 1997 ja 21,6 ecuun vuonna 1998 ja edelleen 20,2 ecuun/euroon tutkimusajanjakson aikana. [7] Erityyppisten mustien värinmuodostajien hinnat ovat jatkuvasti laskeneet tarkastelujakson aikana, vaikkakaan eivät yhtä paljon: ODB-1:n keskihinta laski 13 prosenttia kyseisenä ajanjaksona kun taas ODB-2:n keskihinta laski 19 prosenttia ja S205:n 15 prosenttia saman ajan kuluessa. [8]

[7] Vuosien 1996-1998 vienti ei sisällä Black-15:ttä, koska yksikään käyttäjä ei ilmoittanut kyseisen tyypin tuonnista. Joka tapauksessa vaikka Black-15:n hinnat eivät sisälly tutkimusajanjaksoon, tutkimusajanjakson keskihinta on 20,28 euroa kilolta.

[8] Yksikään käyttäjä ei toimittanut tietoja Japanista peräisin olevan Black 15:n tuonnista vuosina 1996-1998 vaan ainoastaan tutkimusajanjaksolta. Tämän vuoksi hintakehitystä ei voida määrittää tämän tyypin osalta.

b) Hinnanalittavuus

(72) Yhteisön mustien värinmuodostajien markkinoille on ominaista se, että toimittajia on vähän ja käyttäjiä rajoitetusti. Hinta määräytyy näillä markkinoilla tarjousmenettelyn perusteella, jossa käyttäjät tiedustelevat hintoja kaikilta toimittajilta ja jatkoneuvottelut perustuvat toimittajien tarjoamiin hintoihin.

(73) Edellä olevan perusteella hinnanalittavuutta on tutkittu toimittajien ja yhteisön käyttäjien hintaneuvottelujen pohjalta. Koska japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, hinnanalittavuutta analysoitiin yhteisön tuotannonalan toimittamien tietojen perusteella tarkastelemalla hintaneuvotteluja, joissa sovittu myynti vastasi määrältään noin puolta yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä. Tiedot on mahdollisuuksien mukaan tarkastettu yhteistyössä toimineilta käyttäjiltä.

(74) ODB-1:n osalta hintaneuvotteluja tutkittiin liiketoimissa, joiden osuus on noin 45 prosenttia ODB-1:n myynnistä yhteisössä tutkimusajanjakson aikana. Tällä tavalla todettiin, että japanilaiset tarjoukset alittivat yhteisön tuotannonalan alun perin tarjoaman hinnan 5-8 prosentilla verrattaessa alkuperäistä tarjousta sovittuun lopulliseen hintaan.

(75) ODB-2:n osalta hintaneuvotteluja tutkittiin liiketoimissa, joiden osuus on noin 70 prosenttia ODB-2:n myynnistä yhteisössä tutkimusajanjakson aikana. Tämän mustan värinmuodostajatyypin osalta havaittiin sama kehitys hinnanalittavuusmarginaalien vaihdellessa yhdestä viiteen prosenttiin.

(76) Tämä tilanne osoittaa selvästi sekä sen laajuuden, jolla tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat ovat alittaneet yhteisön tuotannonalan myyntihinnat hintoja määriteltäessä, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin laskevan vaikutuksen yhteisön tuotannonalan myyntihintoihin, koska on todettu, että tarjousten matalat hinnat vaikuttavat ehdottomasti kaikkiin hintoihin, joista neuvotellaan jatkoliiketoimissa saman asiakkaan kanssa.

(77) Kaikkiaan japanilaisten tarjousten hintapaine ja liiketoimet yhteisön markkinoilla ovat pakottaneet yhteisön tuotannonalan mukauttamaan hintojaan niihin. Tämä on johtanut yhteisön tuotannonalan hintojen laskuun noin kolmella prosentilla vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä.

(78) Yksi asianomainen osapuoli väitti, että hinnanalittavuuden tutkimiseen käytetty menetelmä oli harhaanjohtava. Se väitti, että alkuperäinen tarjous edustaa kauppaneuvotteluissa harvoin markkinahintaa vaan tarjoushinta asetetaan usein liian korkealle, koska tarjouksen tekijä tietää, että se laskee neuvottelujen aikana.

(79) Yhteisön tuotannonalan toimittamien tietojen mukaan yhteisön tuotannonalan tekemät alkuperäiset tarjoukset vastasivat kyseisten asiakkaiden kanssa aikaisemmissa hintaneuvotteluissa sovittua hintatasoa. Lisäksi olisi huomattava, että tämä hinta tuotti riittämättömän tuoton yhteisön tuotannonalalle. Tämän vuoksi päätellään, että hinnan alittavuuden tutkimiseen käytetty alkuperäinen tarjous ei ole harhaanjohtava.

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

4.1 Yleisiä huomioita

(80) Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti tutkimukseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksesta yhteisön tuotannonalaan sisältyi kaikkien sellaisten olennaisten taloudellisten tekijöiden ja seikkojen tarkastelu, jotka vaikuttavat tuotannonalan tilanteeseen, kuten myynnin pieneneminen, voitot, tuotanto, markkinaosuus, tuottavuus, investointien tuotto, kapasiteetin käyttöaste, hintaan vaikuttavat tekijät yhteisössä, kassavirta, varastot, työllisyys, palkat, kasvu, pääoman saanti tai investoinnit. Olisi huomattava, ettei yksi tai useampi näistä tekijöistä välttämättä ole ratkaiseva.

4.2. Tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste ja varastot

(81) Tuotanto kasvoi 19 prosenttia vuosina 1996-1997 yhteneväisesti kulutuksen kasvun kanssa. Se laski kaksi prosenttia vuosina 1997-1998 ja edelleen 18 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän laskun kanssa yhteneväisesti kulutus laski hiukan ja myynti laski huomattavasti saman ajanjakson aikana.

(82) Tuotantokapasiteettia tarkasteltaessa olisi huomattava, että samoja tuotantolaitoksia käytetään sekä mustien että värillisten värinmuodostajien tuotantoon. Tämän vuoksi mustien värinmuodostajien tuotantokapasiteetti on arvioitu vähentämällä kyseisen tuotantolinjan osoitetusta kapasiteetista värillisten värinmuodostajien tuotanto.

(83) Kapasiteetin käyttöaste nousi vuoden 1996 72 prosentista huippuvuoden 1997 79 prosenttiin, jonka jälkeen se laski 69 prosentin tasolle vuonna 1998 ja pysyi samana tutkimusajanjakson aikana.

(84) Varastoja analysoitaessa olisi huomattava, että mustia värinmuodostajia tuotetaan tilauksesta, ja varastot muodostuvat tämän vuoksi tavaroista, jotka odottavat toimitusta asiakkaille. Tämän vuoksi varastojen arviointi ei tässä yhteydessä vaikuta oleelliselta yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen tutkimisen kannalta. Täydellisyyden vuoksi varastojen kehitystä kuitenkin analysoidaan jäljempänä.

(85) Yhteisön tuotannonalan varastot tilikauden lopussa pienenivät 58 prosenttia vuodesta 1996 tutkimusajanjaksoon, saavuttivat huipun vuonna 1997 ja palautuivat vuoden 1996 tasolle vuonna 1998. Suhteessa yhteisön tuotannonalan kokonaistuotantomäärään varastot tilikauden lopussa pienenivät 58 prosenttia myös tarkastelujakson aikana, sillä varastojen osuus oli vuonna 1996 20,7 prosenttia kokonaistuotannosta ja 8,7 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(86) Varastojen pieneneminen tutkimusajanjakson aikana johtui varastojen vähentämiseen tähtäävän hankkeen aloittamisesta. Lisäksi kolme muuta tekijää vaikutti valmiiden tavaroiden varastojen pienenemiseen: todelliset tilaukset vastasivat paremmin myyntiennusteita; tuotteiden jauhentaminen aiheutti vuonna 1999 pullonkaulan, joka johti puolivalmiiden tuotteiden kertymisen varastoiksi (pakkaamattomat mustat värinmuodostajat) ja tämän vuoksi valmiiden tuotteiden varastojen pienenemisen, ja kolmantena yhteisön tuotannonalan Yhdysvaltain myyntiorganisaatio alkoi kesäkuussa 1999 kerätä varastoja Yhdysvaltoihin, ja tämän vuoksi lähetykset Yhdysvaltoihin johtivat yhteisön varastojen pienenemiseen.

4.3. Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu

(87) Yhteisön tuotannonalan myynti etuyhteydettömille osapuolille yhteisössä väheni viisi prosenttia tarkastelujakson aikana. Myynnin määrä laski kaksi prosenttia vuosina 1996-1997. Vuosina 1997-1998 myynti kasvoi 15 prosenttia yhteneväisesti kysynnän kehityksen kanssa. Myynti väheni jyrkästi vuodesta 1998 tutkimusajanjaksoon, vaikka kulutus laski ainoastaan hiukan (prosentin lasku).

(88) Tästä johtuen yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 45,0 prosentista vuonna 1996 41,6 prosenttiin vuonna 1997, nousi hiukan vuonna 1998 (43,1 prosenttiin) ja laski jälleen 36,5 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Vaikka mustien värinmuodostajien kulutus yhteisössä on kasvanut merkittävästi, yhteisön tuotannonala ei siis ole kyennyt hyötymään siitä. Samaan aikaan kun yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kaikkiaan pieneni, tarkasteltavana olevan tuotteen markkinaosuus vastaavasti kasvoi. On tärkeää huomata, että huolimatta mustien värinmuodostajien kokonaiskulutuksen 17 prosentin kasvusta tarkastelujakson aikana, yhteisön tuotannonala ei hyötynyt myynnin lisääntymisestä. Päinvastoin, yhteisön tuotannonalan myynnin määrä väheni (viisi prosenttia) ja se menetti markkinaosuuttaan saman ajanjakson aikana.

4.4.Myyntihinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(89) Yhteisön tuotannonalan myymän tarkasteltavana olevan tuotteen yksikköhinnat yhteisön markkinoilla laskivat yhteensä 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosien 1996-1997 kuuden prosentin laskun jälkeen hinnat laskivat edelleen seitsemän prosenttia vuosina 1997-1998 ja vielä kolme prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(90) Myyntihintoihin vaikuttavien tekijöiden osalta on tutkittu tuotantokustannukset. Valmistuskustannukset laskivat kahdeksan prosenttia vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana johtuen pääasiassa raaka-aineiden hintojen laskusta, joka oli [60-75 prosenttia] [9] kokonaistuotantokustannuksista. Kokonaistuotantokustannukset laskivat seitsemän prosenttia.

[9] Absoluuttiset luvut on luottamuksellisuuden vuoksi indeksoitu.

(91) Tarkasteltaessa erityisesti palkkakustannuksia ne nousivat Ciba Specialty Chemicals PLC -yrityksen osalta käytettävissä olevien tietojen mukaan 26 prosenttia tarkastelujakson aikana. Ottaen huomioon 15 prosentin kasvun mustien värinmuodostajien tuotannon arvioidussa työllisyydessä palkkojen nousu oli 10 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä merkitsee palkkojen keskimääräistä 2,8 prosentin vuosittaista nousua. Olisi kuitenkin huomattava, että työvoimakustannusten osuus kokonaistuotantokustannuksista on vähäinen. Palkkojen kohtuullisen nousun kanssa samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan tehokkuus lisääntyi siten, että tuotantosykliin tarvittava aika lyheni ("tuotantoerään tarvittava aika") ja tuotantoerien koko kasvoi.

(92) Tämän vuoksi päätellään, että yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat tarkastelujakson aikana selvästi enemmän kuin tuotantokustannukset (-7 prosenttia). Tämä voimakas hintojen lasku (-16 prosenttia) johti yhteisön tuotannonalan huomattaviin tappioihin, joita tarkastellaan jäljempänä.

4.5. Kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto

(93) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus nettomyynnin tuottona yhteisön markkinoilla ennen satunnaisia eriä ja veroja laski likimain kannattavuusrajalta vuonna 1996 [-5 - -7 prosenttiin] vuonna 1997, [ -7 - -9 prosenttiin] vuonna 1998 ja [ -8 - -10 prosenttiin] tutkimusajanjakson aikana [10].

[10] Tiedot ilmaistaan luottamuksellisuuden vuoksi vaihteluvälinä.

(94) Vuodesta 1996 vuoteen 1997 yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni likimain kannattavuusrajalta negatiiviseen tulokseen. Tähän liittyi yhteisön tuotannonalan myynnin määrän väheneminen (-2 prosenttia) ja jyrkkä myyntihintojen lasku (-7 prosenttia) yhteisön tuotannonalan kustannusten pysyessä vakaina. Vuosina 1997-1998 yhteisön tuotannonala pyrki kasvattamaan myynnin määrää ja markkinaosuutta laskemalla hintojaan (-7 prosenttia), mutta koska sen kustannukset laskivat ainoastaan kuusi prosenttia, hintojen laskeminen johti suurempiin tappioihin. Vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tappiot kasvoivat, koska myyntihinnat laskivat kolme prosenttia kustannusten laskiessa ainoastaan prosentin.

(95) Yksi asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalalle ei ollut aiheutunut merkittävää vahinkoa, koska koko värinmuodostajien sektori toimi kannattavasti koko ajanjakson ajan ja jopa tutkimusajanjakson jälkeen.

(96) Olisi huomattava, että tämä menettely kattaa mustat värinmuodostajat eikä värinmuodostajia yleensä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittäviä tappioita mustien värinmuodostajien myynnistä yhteisössä tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi se, että yhteisön tuotannonalan toiminta on kannattavaa muiden tuotteiden kuten värillisten värinmuodostajien osalta, ei merkitse sitä, ettei sille aiheudu vahinkoa tämän menettelyn kattamalla alalla.

(97) Kassavirtaa voitiin tarkastella ainoastaan Ciba Specialty Chemicals Inc. -yrityksen osalta, joka on Ciba Specialty Chemicals PLC -yrityksen sveitsiläinen emoyritys, ja ainoastaan vuodesta 1997 alkaen, jolloin emoyritys perustettiin. Olisi kuitenkin huomattava, että mustien värinmuodostajien osuus on ainoastaan noin 0,4 prosenttia emoyrityksen kokonaisliikevaihdosta. Edellä esitetyn johdosta katsotaan, että tämä tekijä ei valota mustien värinmuodostajien yhteisön tuotannonalan erityistilannetta.

(98) Investointien tuottoa koskevia tietoja oli käytettävissä ainoastaan Ciba Specialty Chemicals PLC -yrityksen osalta, jonka kokonaisliikevaihdosta mustien värinmuodostajien osuus on ainoastaan noin 3,5 prosenttia. Edellä esitetyn johdosta katsotaan, että tämä tekijä ei valota mustien värinmuodostajien yhteisön tuotannonalan erityistilannetta.

4.6. Investoinnit ja pääoman saanti

(99) Koko tarkastelujakson aikana tehdyt investoinnit laskivat 100:sta vuonna 1996 71:een tutkimusajanjakson aikana. Niiden osuus oli noin yhdeksän prosenttia yhteisön tuotannonalan liikevaihdosta koko tarkastelujakson aikana.

(100) Pääoman saantia koskevia tietoja oli käytettävissä ainoastaan Ciba Specialty Chemicals PLC -yrityksen osalta. Koska kuten edellä on todettu, mustien värinmuodostajien osuus on ainoastaan noin 3,5 prosenttia Ciba Specialty Chemicals PLC -yrityksen kokonaisliikevaihdosta, katsotaan, että tämä tekijä ei valota mustien värinmuodostajien yhteisön tuotannonalan erityistilannetta.

4.7. Työllisyys ja tuottavuus

(101) Yhteisön tuotannonalan mustien värinmuodostajien tuotannon työllistävyys kasvoi 15 prosenttia 48 työntekijästä vuonna 1996 55 työntekijään tutkimusajanjakson aikana. Olisi huomattava, että koska työntekijät työskentelevät sekä mustien että värillisten värinmuodostajien tuotannossa, työvoima on jaettu suhteessa, joka vastaa mustien värinmuodostajien tuotantomäärän osuutta kaikkien värinmuodostajien kokonaistuotantomäärästä.

(102) Yhteisön tuotannonalan tuottavuus väheni työntekijää kohti mitattuna tuotoksena 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuottavuusluvut heijastavat pitkälti työvoiman määrityksessä käytettyä jaottelua.

5. Vahinkoa koskevat päätelmät

(103) Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnin määrä kasvoi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä huomattavasti (41 prosenttia) hinnoilla, jotka laskivat koko ajanjakson ajan (-19 prosenttia) ja jotka alensivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan hintoja alittamalla yhteisön tuotannonalan hintaneuvotteluissa tarjoamat hinnat.

(104) Saman ajanjakson aikana yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni tuotannon (-1 prosentti), myynnin (-5 prosenttia) ja markkinaosuuden (-8,5 prosenttiyksikköä) osalta. Vaikka sen kokonaiskustannukset laskivat huomattavasti (-7 prosenttia), hintojen jyrkkä lasku (-16 prosenttia) johti vakaviin tappioihin. Huolimatta yhteisön kulutuksen kasvusta 17 prosentilla yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana voimakkaasti, 45,0 prosentista 36,5 prosenttiin.

(105) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuosina 1996-1997 45,0 prosentista 41,6 prosenttiin. Se yritti lievittää tilannetta laskemalla myyntihintojaan vuonna 1998 säilyttääkseen markkinaosuutensa; yhteisön tuotannonala laski hintojaan kuudella prosentilla, mikä kasvatti sen markkinaosuutta (41,6 prosentista vuonna 1997 43,1 prosenttiin vuonna 1998) kannattavuuden kustannuksella tämän laskiessa [-5 - -7 prosentista] [-7 - -9 prosenttiin]. Vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonala kykeni laskemaan hintojaan ainoastaan kolme prosenttia sillä seurauksella, että sen myynnin määrä väheni (-18 prosenttia) ja markkinaosuus pieneni 36,5 prosenttiin. Koska yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat enemmän kuin sen kustannukset, yhteisön tuotannonalan tappiot kasvoivat. [11]

[11] Tiedot ilmaistaan luottamuksellisuuden vuoksi vaihteluvälinä.

(106) Edellä olevan perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjakson aikana perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa siten, että tuotanto ja myynti vähenivät, markkinaosuus pieneni ja hinnat laskivat, mikä johti vakaviin tappioihin.

F. SYY-YHTEYS

1. Alustavat huomiot

(107) Perusasetuksen 3 artiklan mukaisesti tutkittiin, johtuivatko yhteisön tuotannonalalle aiheutuneet vaikutukset kyseisen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja hinnoista sellaisessa määrin, jota voitaisiin pitää merkittävänä perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tätä tutkimusta toteutettaessa varmistettiin, että muita sellaisia tiedossa olevia tekijöitä kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti, jotka vaikuttivat samaan aikaan haitallisesti yhteisön tuotannonalaan, ei yhdistetty kyseiseen polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin.

2. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(108) Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti polkumyynnillä lisääntyi tarkastelujakson aikana määrällisesti ja markkinaosuudella mitattuna huomattavasti. Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni, ja sen myynnin määrä väheni ja markkinaosuus pieneni. Yhteisön tuotannonalan menettämän markkinaosuuden valtasi pääasiassa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti.

(109) Olisi huomattava, että kilpailu mustien värinmuodostajien markkinoilla tapahtuu hinnoilla. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on harvoja toimijoita ja että erilaiset tuotetyypit ovat pitkälti keskenään vaihdettavissa.

(110) Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan oli markkinaosuutensa säilyttämiseksi laskettava myyntihintojaan. Tätä todistaa se havainto, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat. Vuosina 1996-1997 yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat seitsemän prosenttia kun taas tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat laskivat 10 prosenttia. Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni ja tarkasteltavana olevan tuotteen markkinaosuus kasvoi 5,7 prosenttiyksikköä. Saavuttaakseen takaisin markkinaosuuttaan yhteisön tuotannonala laski hintojaan vielä 6 prosenttia vuosina 1997-1998, jolloin sen markkinaosuus kasvoi ja tarkasteltavana olevan tuotteen markkinaosuus pieneni hieman. Aiheutuneiden tappioiden vuoksi yhteisön tuotannonala laski hintojaan vuodesta 1998 tutkimusajanjaksoon kuitenkin ainoastaan enää kolme prosenttia kun taas japanilaiset viejät laskivat hintojaan viisi prosenttia. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni kun taas tarkasteltavana olevan tuotteen markkinaosuus kasvoi merkittävästi. Matalat hinnat yhdessä myynti- ja tuotantomäärien vähenemisen kanssa vaikuttivat negatiivisesti yhteisön tuotannonalan kannattavuuteen.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

3.1.Muu tuonti

(111) Tuonnin osuus muista yhteisön ulkopuolisista maista tutkimusajanjakson aikana oli hiukan yli 20 prosenttia yhteisön kulutuksesta.

(112) Japanin lisäksi mustia värinmuodostajia tuodaan yhteisöön lähinnä Yhdysvalloista. Japanilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin on etuyhteydessä yksi alkuperältään yhdysvaltalainen mustien värinmuodostajien tuottaja ja kaksi muuta tuottajaa.

(113) Yhdysvalloista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonti laski yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamien tietojen ja yhteisön tuotannonalan arvioiden mukaan indeksillä mitattuna 100:sta vuonna 1996 93:een vuonna 1997. Tuonti Yhdysvalloista kasvoi vuonna 1998 105:een ja tutkimusajanjakson aikana edelleen 124:ään. Kyseisen tuonnin markkinaosuus vaihteli 19,0 prosentista vuonna 1996 16,7 prosenttiin vuonna 1997, 16,9 prosenttiin vuonna 1998 ja 20,1 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(114) Hintojen osalta olisi huomattava, että vuoden 1996 hintatasoa koskevia tietoja ei ole käytettävissä, mutta vuodesta 1997 alkaen hintataso on laskenut huomattavasti: sen indeksi oli 100 vuonna 1997, 82 vuonna 1998 ja 76 tutkimusajanjakson aikana.

(115) Olisi huomattava, että Yhdysvalloista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuontihinnat olivat vuotta 1997 lukuun ottamatta matalammat kuin Japanista peräisin olevan tuonnin hinnat.

(116) Ottaen huomioon Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin matalan hintatason päätellään, että Yhdysvalloista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonti on saattanut osaltaan vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjakson aikana aiheutuneeseen vahinkoon. Huolimatta yhdysvaltalaisen tuonnin matalasta hintatasosta Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus on pysynyt vakaana eikä sen vuoksi voi olla syynä yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden menetykseen.

3.2. Yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten kehitys

(117) On tutkittu, johtuiko yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen kannattavuudella mitattuna merkittävästi sen tuotantokustannusten kasvusta.

(118) Kuten edellä on jo selostettu, yhteisön tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat seitsemän prosenttia tarkastelujakson aikana lähinnä raaka-aineiden hintojen laskun johdosta.

(119) Tämän vuoksi päätellään, että yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen tarkastelujakson aikana ei voi johtua sen tuotantokustannusten kasvusta.

4. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(120) Edellä esitetyt päätelmät osoittavat selvästi, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys. Tätä osoittaa erityisesti yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pieneneminen, josta hyötyi lähes yksinomaan tuonti Japanista, sekä yhteisön tuotannonalan hintojen ja kannattavuuden heikkeneminen. Samaan aikaan tuonnin määrä Japanista kasvoi hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat ja laskivat niitä merkittävästi.

(121) Muut tekijät ja erityisesti tuonti Yhdysvalloista ovat saattaneet vaikuttaa yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen, mutta niillä ei ole vaikutusta polkumyynnillä Japanista tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy-yhteyteen ottaen erityisesti huomioon japanilaisen matalahintaisen tuonnin valtaaman markkinaosuuden.

(122) Tämän vuoksi päätellään, että polkumyynnillä Japanista tapahtuva tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

G. YHTEISÖN ETU

1. Alustavia huomioita

(123) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti ja kaiken toimitetun näytön perusteella tutkittiin, onko polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisuudesta huolimatta olemassa pakottavia syitä olla tässä tapauksessa ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä. Tämän asian määrittäminen perustui kaikkien eri etujen arviointiin kokonaisuutena.

(124) Jotta voidaan määritellä, onko toimenpiteiden käyttöönotto yhteisön edun mukaista, tietoja pyydettiin kaikilta asianomaisilta osapuolilta mukaan luettuina yhteisön tuotannonala, tuojat/myyjät ja käyttäjät.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

2.1. Yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuus

(125) Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan kokonaiskannattavuus kaikkien niiden värinmuodostajien osalta, joita valmistettiin samoissa tuotantolaitoksissa kuin mustia värinmuodostajia, on ollut positiivista tarkastelujakson aikana. Yhteisön tuotannonalan mustien värinmuodostajien liiketaloudellisesti negatiivinen tila johtuu siis japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien epäterveistä kaupan käytännöistä, joilla on ollut vahingollinen vaikutus yhteisön tuotannonalaan.

(126) Tarkastelujakson aikana havaitun kehityksen mukaisesti yhteisön mustien värinmuodostajien markkinoiden kasvun odotetaan jatkuvan myös lähivuosina. Vaikka itsejäljentävän kopiopaperin tuotanto todennäköisesti vähenee, vähennyksen korvaa suurelta osin lämpöherkän kopiopaperin tuotannon lisääntyminen. Tämän osalta yhteisön tuotannonalan koko ajanjakson aikana tekemät investoinnit ja sen jatkuva tutkimus- ja kehitystyö (joka on kasvanut 44 prosenttia tarkastelujakson aikana) osoittavat, että yhteisön tuotannonala ei ole valmis jättämään näitä markkinoita, ja jos markkinaolosuhteet saadaan tervehdytettyä, yhteisön tuotannonala voisi hyötyä näiden markkinoiden odotettavissa olevasta kasvusta.

(127) Lopuksi olisi huomattava, että yhteisön tuotannonala on lisännyt huomattavasti tehokkuuttaan. Yhteisön tuotannonala on lyhentänyt merkittävästi tuote-erän tuottamiseen tarvittavaa aikaa ja kasvattanut erien kokoa, mikä on johtanut kustannusten vähenemiseen.

2.2. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköiset vaikutukset

(128) Polkumyyntitoimenpiteen käyttöönoton todennäköisenä vaikutuksena yhteisön tuotannonalalle on yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien määrien kasvaminen ja/tai niiden hintojen nousu, joita kyseinen tuotannonala voi veloittaa.

(129) Yhteisön markkinoiden hintojen nousun osalta on todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto tarkasteltavana olevan tuotteen osalta vaikuttaa sen hintojen nousuun ja sen seurauksena hintatasoon yhteisössä.

(130) Koska vakavin haitallinen tekijä on ollut hintojen aleneminen ja siitä seuraavat taloudelliset tappiot, voidaan odottaa, että yhteisön tuotannonala todennäköisesti hyötyy toimenpiteistä, koska se voi nostaa hintojaan.

(131) Toimenpiteiden käyttöönotto johtaa todennäköisesti myös myynnin määrän vähäiseen kasvuun. Kun yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisössä kasvaa ja sitä myötä sen tuotanto, tuotannonalan yksikkökustannukset pienenevät, mikä parantaa kannattavuutta.

(132) Tämän vuoksi päätellään, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto antaa yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden nostaa hintojaan sekä lisätä myyntinsä määrää, mikä parantaa sen taloudellista tilannetta.

2.3. Toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen todennäköiset vaikutukset yhteisön tuotannonalalle

(133) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, negatiiviset kehityssuuntaukset hintojen, kannattavuuden ja markkinaosuuden osalta todennäköisesti jatkuvat elleivät entisestään pahene.

(134) Jos hintataso yhteisössä ei kohene, yhteisön tuotannonalan ei odoteta palauttavan kannattavuuttaan järkiperäistämisellä, koska tehokkuutta on jo parannettu. Tuotannonala ei voi pysyä toimintakykyisenä myöskään nykyisen tasoisten taloudellisten tappioiden vuoksi. Tämän vuoksi odotetaan, että jos hintataso pysyy nykyisellään tai laskee edelleen, yhteisön tuotannonala saattaa pahimmassa tapauksessa joutua vetäytymään näiltä markkinoilta seurauksenaan investointien, taitotiedon ja työpaikkojen menetykset sekä se, että tavarantoimittajien määrä yhteisön markkinoilla vähenee huomattavasti, millä on kielteinen vaikutus kilpailuun yhteisössä. Jos yhteisön tuotannonala vetäytyy näiltä markkinoilta, on epätodennäköistä, että se enää palaisi takaisin. Yhteisön tuotannonala menettäisi ensinnäkin uskottavuutensa asiakkaisiinsa nähden, joiden kanssa se tekee läheistä tutkimus- ja kehitystyötä. Toiseksi tarvitaan kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin tuotantolaitos on toimintakykyinen ja vuosi lisää ennen kuin se saavuttaa vaaditun tuote-eräkohtaisen vakauden. Lisäksi menetettäisiin ammattitaitoinen työvoima ja vuosien kuluessa tehty tutkimus- ja kehitystyö.

3.4. Päätelmät

(135) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että polkumyyntitoimenpiteen käyttöönotto hyödyttäisi yhteisön tuotannonalaa siten, että sen hinnat nousisivat ja sen myynnin ja tuotannon määrä kasvaisi jonkin verran ja sen taloudellinen tilanne näin kohenisi. Toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen puolestaan saattaisi johtaa keskipitkällä aikavälillä yhteisön tuotannonalan vetäytymiseen näiltä markkinoilta.

3. Tuojien/myyjien edut

(136) Kolme neljästä asianomaisesta tuojasta/myyjästä, joiden osuus on noin 60 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärästä, ei vastannut komission kyselylomakkeeseen mutta toimitti yleisiä tietoja.

(137) Yksi niistä väitti, että polkumyyntitullin käyttöönotto johtaisi tarkasteltavana olevan tuotteen poistumiseen yhteisön markkinoilta, perustelematta kuitenkaan tätä väitettä tai erittelemättä sen vaikutuksia kyseisen yrityksen toimintaan.

(138) Olisi huomattava, että vaikka yhteisön tuotannonalalla on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, tämä kapasiteetti ei riitä koko yhteisön markkinoiden kysynnän tyydyttämiseen. Tuonti on kysynnän suuruuden vuoksi välttämätöntä. Edellä esitetyn perusteella ei ole odotettavissa, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi tarkasteltavana olevan tuotteen täydelliseen poistumiseen yhteisön markkinoilta vaan siihen, että tämä tuonti tapahtuisi kohtuulliseen hintaan.

(139) Ainoan yhteistyössä toimineen tuojan/myyjän toimittamien tietojen perusteella havaittiin, että tuojat/myyjät käyvät yleensä kauppaa muillakin tuotteilla kuin mustilla värinmuodostajilla, joiden osuus on [8-12 prosenttia] [12]. Koska polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksena on todennäköisesti pääasiassa hintojen nousu ja ainoastaan vähäinen yhteisön tuotannonalan myynnin määrän kasvu, on epätodennäköistä, että tuojille/myyjille aiheutuisi negatiivista vaikutusta siten, että myynnin määrä merkittävästi vähenisi.

[12] Tiedot ilmaistaan luottamuksellisuuden vuoksi vaihteluvälinä.

(140) Kaikkiaan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnissa ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia tuojien/myyjien taloudelliseen tilanteeseen.

4. Käyttäjien etu

4.1. Alustavia huomioita tuotetta käyttävän tuotannonalan rakenteesta

(141) Mustia värinmuodostajia käytetään päällysteenä itsejäljentävän kopiopaperin ja lämpöherkän kopiopaperin tuotannossa. Mustia värinmuodostajia sekoitetaan muiden kemikaalien kanssa tietyn kaavan mukaan, ja seosta käytetään pohjapaperin päällystykseen.

(142) Käytettävissä olevien tietojen mukaan yhteisössä on viisitoista käyttäjää, jotka tuottavat itsejäljentävää kopiopaperia ja/tai lämpöherkkää kopiopaperia ja joista kahdeksan toimi menettelyssä yhteistyössä. Kaksi näistä käyttäjistä tuottaa molempia paperityyppejä, kolme ainoastaan itsejäljentävää kopiopaperia ja kolme ainoastaan lämpöherkkää kopiopaperia. Yrityskoon perusteella paperinpäällystysteollisuus ei ole yhtenäistä vaan alalla toimii suuria ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi siihen kuuluu yrityksiä, jotka toimivat ainoastaan paperinpäällystysalalla, ja yrityksiä, jotka tuottavat myös muita (päällystämättömiä) paperityyppejä. Lopuksi olisi huomattava, että suurin osa yrityksistä tuottaa itse pohjapaperin, mutta yksi yhteistyössä toiminut käyttäjä ostaa pohjapaperin, jonka se päällystää itse.

(143) Noin 40 prosenttia yhteisön mustien värinmuodostajien kulutuksesta menee päällykseen itsejäljentävän kopiopaperin tuotannossa. Tätä paperityyppiä tuotettiin yhteisössä vuonna 1998 noin 1 000 kilotonnia.

(144) Tällä alalla toimii viisi yhteistyössä toiminutta käyttäjää. Suurimman tuottajan osuus on yli 30 prosenttia yhteisön tuotannosta. Toiseksi ja kolmanneksi suurimman yrityksen yhteenlaskettu osuus on noin 25 prosenttia yhteisön tuotannosta ja kunkin kahden muun yrityksen osuus on noin 10 prosenttia yhteisön tuotannosta.

(145) Itsejäljentävää kopiopaperia tuodaan hyvin vähän (yhdestä kahteen prosenttia). Alan ilmoitetaan olevan pienenemässä uuden teknologian kuten sähköpostin sekä mustesuihku- ja lasertulostimien yleistymisen myötä, jolloin moniosaisten itsejäljentävien lomakkeiden käyttö vähenee; tämä on itsejäljentävän kopiopaperin tärkein käyttötarkoitus.

(146) Noin 60 prosenttia yhteisön mustien värinmuodostajien kokonaiskulutuksesta käytetään päällykseen lämpöherkän kopiopaperin tuotannossa. Tätä paperityyppiä tuotettiin yhteisössä tutkimusajanjakson aikana noin 200 000 tonnia.

(147) Tällä alalla toimii viisi yhteistyössä toiminutta käyttäjää. Niistä suurimman osuus on [35-45 prosenttia] [13]. Toiseksi ja kolmanneksi suurin ovat kooltaan noin kolmannes suurimmasta yrityksestä, ja loput markkinoista jakautuu noin viiden yrityksen kesken.

[13] Tiedot ilmaistaan luottamuksellisuuden vuoksi vaihteluvälinä.

(148) Tuonnin määrä on hyvin vähäistä, alle seitsemän prosenttia. Alan on todettu kasvavan neljästä viiteen prosenttia vuodessa, koska lämpöherkkää kopiopaperia käytetään kuitti- ja pakkausmerkintäsovelluksissa.

4.2. Yhteistyössä toimineilta osapuolilta kerätyt tiedot

(149) Yhteistyössä toimineiden yritysten liikevaihto on noin 2 000 miljoonaa euroa, josta päällystetyn paperin osuus on puolet. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien kokonaistyövoima oli tutkimusajanjakson aikana noin 10 000 henkilöä.

(150) Lämpöherkän kopiopaperin tuottajien painotettu keskimääräinen voitto oli tutkimusajanjakson aikana [5-7 prosenttia] [14], ja itsejäljentävän kopiopaperin tuottajien painotettu keskimääräinen voitto oli samana aikana [0,5-2 prosenttia].

[14] Tiedot ilmaistaan luottamuksellisuuden vuoksi vaihteluvälinä.

(151) Yhteistyössä toimineet käyttäjät ilmoittivat ostaneensa tuojilta/myyjiltä tutkimusajanjakson aikana 77 prosenttia koko tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrästä. Ne ostivat myös noin 72 prosenttia yhteisön tuotannonalan tuottamista mustista värinmuodostajista.

(152) Tutkimuksessa kävi ilmi, että mustien värinmuodostajien osuus on keskimäärin 1,1 prosenttia itsejäljentävän kopiopaperin kokonaistuotantokustannuksista. Lämpöherkän kopiopaperin tuotannossa mustien värinmuodostajien osuus on keskimäärin 7,9 prosenttia kokonaistuotantokustannuksista. Koko tuotetta käyttävän tuotannonalan osalta painotettu keskiarvo on 4,2 prosenttia.

4.3. Vaikutus polkumyyntitoimenpiteiden kustannusten osalta

(153) Edellä esitetyn vuoksi polkumyyntitullin käyttöönotto harkitun tasoisena johtaisi enimmillään 0,21 prosentin nousuun itsejäljentävän kopiopaperin tuotantokustannuksissa. Lämpöherkän kopiopaperin osalta tuotantokustannusten nousu olisi enimmillään 1,49 prosenttia.

(154) Tämä on kuitenkin toimenpiteen hypoteettinen enimmäisvaikutus, jos koko vaikutus heijastuisi käyttäjiin. Siinä ei ole otettu huomioon sitä, että käyttäjillä on merkittävää kysyntävoimaa, että on olemassa vaihtoehtoisia toimittajia (Yhdysvallat), joihin toimenpiteitä ei sovelleta, ja vaikka tiettyä hintojen nousua voidaan odottaa, se ei todennäköisesti vastaa määrältään ehdotettua tullia, koska yhteisön tuotannonala hyötyy myös pienestä myynnin määrän kasvusta.

4.4. Käyttäjien huomautuksia polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta

a) Ei varaa mustien värinmuodostajien kustannusten nousuun

(155) Koska paperintuottajat kilpailevat keskenään voimakkaasti ja koska niiden lopputuotteen hinnat ovat tällä hetkellä matalat, jotkut tuottajat väittivät, että mustien värinmuodostajien hintoja ei voi nostaa.

(156) Tutkimuksessa kävi ilmi, että mustat värinmuodostajat ovat ainoastaan pieni osa paperin tuottajien kokonaistuotantokustannuksista; tärkein paperintuottajien kustannuksiin vaikuttava tekijä on paperimassan hinta, jonka osuus on vähintään 50 prosenttia päällystetyn paperin tuotantokustannuksista ja jonka hinta vaihtelee erittäin paljon. Paperimassan hintojen kuukausittainen kehitys vuodesta 1996 tutkimusajanjakson loppuun osoittaa, että paperimassan hinnat voivat vaihdella kuukausittain jopa 28 prosenttia.

(157) Koska paperimassan osuus on vähintään 50 prosenttia päällystetyn paperin tuotantokustannuksista, paperimassan hinnan vaihtelulla on voimakas vaikutus sekä itsejäljentävän kopiopaperin että lämpöherkän kopiopaperin kokonaistuotantokustannuksiin.

(158) Yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamista tiedoista käy ilmi, että tärkeimmän raaka-aineen hintojen vaihtelu heijastuu päällystetyn paperin hintoihin. Käytettävissä olevista tiedoista näkyy, että jopa 12 prosentin hintojen vaihtelu on suurelta osin voitu siirtää asiakkailta laskutettaviin hintoihin.

(159) Tämän vuoksi päätellään, että ehdotettujen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta mahdollisesti seuraava pieni hintojen nousu ei todennäköisesti vaaranna kyseisten käyttäjien liiketoimintaa.

b) Tavarantoimittajien väheneminen

(160) Yksi käyttäjä väitti, että polkumyyntitullien käyttöönotto vähentäisi yhteisön käyttäjien käytettävissä olevia tavarantoimittajia, mikä poistaisi kilpailun tai vähentäisi sitä yhteisössä.

(161) Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton todennäköisin vaikutus on mustien värinmuodostajien hintojen vähäinen nousu yhteisössä eikä japanilaisten tuojien täydellinen sulkeminen pois yhteisön markkinoilta varsinkaan, koska yhteisön tuotannonala ei kykene toimittamaan tavaraa koko yhteisön markkinoille. Yhteisön tuotannonalalle ja Japanille vaihtoehtoisena tavarantoimittajana on myös Yhdysvallat.

(162) Tämän vuoksi päätellään, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti johda yhteisön käyttäjien käytettävissä olevien tavarantoimittajien vähenemiseen. Sen sijaan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen voisi keskipitkällä aikavälillä johtaa yhteisön ainoan mustien värinmuodostajien tuottajan poistumiseen markkinoilta tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä aiheutuneiden merkittävien tappioiden vuoksi, mikä vähentäisi tavarantoimittajia yhteisössä.

c) Yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan viennin kilpailukyvyn heikkeneminen

(163) Yksi käyttäjä väitti, että polkumyyntitullien käyttöönotto vaarantaisi sen viennin yhteisön ulkopuolelle, koska sen kustannukset nousisivat verrattuna sen yhteisön ulkopuolella sijaitseviin kilpailijoihin.

(164) Ensinnäkin on todettu, että mustien värinmuodostajien voimakkaasta kilpailusta yhteisön markkinoilla johtuen hinta yhteisössä on huomattavasti matalampi kuin hinta muilla suurilla paperintuottajamarkkinoilla eli Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tämän vuoksi itsejäljentävän ja lämpöherkän kopiopaperin tuottajat yhteisön ulkopuolella hankkivat mustia värinmuodostajia hinnoilla, jotka voivat olla jopa 20 prosenttia korkeammat kuin yhteisön käyttäjien maksamat hinnat. Toiseksi olisi huomattava, että polkumyyntitulleja ei tarvitse maksaa, jos tarkasteltavana olevaa tuotetta tuodaan sisäisen jalostuksen menettelyssä, tai tullit palautetaan, jos tuotetta jälleenviedään sellaisenaan tai jos se sisältyy muihin tuotteisiin.

(165) Edellä esitetyn vuoksi ei ole odotettavissa, että polkumyyntitullin käyttöönotto johtaisi yhteisön käyttäjien kilpailukyvyn heikkenemiseen vientimarkkinoilla.

5. Vaikutukset kilpailuun yhteisön markkinoilla

(166) Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti on kiinnitetty erityistä huomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vinouttavat vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu yhteisöön.

(167) Mustien värinmuodostajien maailmanmarkkinoiden rakenteen osalta on havaittu, että merkittäviä tuottajamaita on maailmassa kolme: Euroopan yhteisö, jossa Ciba on ainoa tuottaja; Japani, jossa tiedetään olevan neljä mustien värinmuodostajien tuottajaa; ja Yhdysvallat, jossa kolmen tuottajan tiedetään valmistavan kyseistä tuotetta, ja niistä kaksi on kahden tärkeimmän japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan tytäryhtiöitä ja yksi on riippumaton tuottaja.

(168) Ciba tuottaa Euroopan yhteisössä mustia ja värillisiä värinmuodostajia. Sen markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 36,5 prosenttia, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osuus oli 43,4 prosenttia ja Yhdysvalloista tapahtuvan tuonnin osuus oli 20,1 prosenttia. Olisi huomattava, että arviolta 15 prosenttia Yhdysvalloista tapahtuvasta tuonnista tuotetaan kahden tärkeimmän japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan yhdysvaltalaisissa tytäryhtiöissä. Yhteisö, joka on maailman suurin markkina-alue mustille värinmuodostajille (38 prosenttia arvioidusta mustien värinmuodostajien kokonaiskulutuksesta maailmassa), on laajalti avoin tuonnille (noin 64 prosenttia kokonaiskulutuksesta).

(169) Japanissa yli 70 prosenttia tuotantokapasiteetista kuuluu kahdelle tuottajalle, jotka ovat tärkeimpiä viejiä yhteisön markkinoille. Mustien värinmuodostajien markkinat Japanissa ovat pitkälti suljetut yhteisön vienniltä, koska itsejäljentävää kopiopaperia ei tuoteta mustilla vaan värillisillä värinmuodostajilla eikä yhteisön tuotannonala voi viedä ODB-2:ta patenttirajoitusten vuoksi. Tämän vuoksi Japaniin ei tuoda mustia värinmuodostajia.

(170) Yhdysvalloissa suurin tuotantokapasiteetti (yli 50 prosenttia) on kahden tärkeimmän japanilaisen tuottajan tytäryhtiöillä. Yhdysvaltain markkinoille on ominaista se, että mustien värinmuodostajien tuontiin sovelletaan korkeaa tullia (11,6 prosenttia). Lisäksi toisella japanilaisen viejän tytäryhtiöllä on Yhdysvalloissa paikallisen tuottajan hankinnan johdosta pitkäaikainen toimitussopimus suurimman yhdysvaltalaisen käyttäjän kanssa, jonka osuus on 40-50 prosenttia mustien värinmuodostajien markkinoista Yhdysvalloissa. Tämän vuoksi tuonnin osuus Yhdysvalloissa on ainoastaan 17 prosenttia.

(171) Näin ollen yhteisön markkinoilla tapahtuu eniten tuontia ja hinnat sen markkinoilla ovat matalimmat koko maailmassa. Asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen mukaan hinnat Yhdysvalloissa ja Japanissa ovat yli 20 prosenttia korkeammat kuin yhteisössä tutkimusajanjakson aikana.

(172) Yhteisön markkinoiden kilpailutilanteen osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonala menetti tarkastelujakson aikana merkittävästi markkinaosuuttaan ja sille aiheutui yhä suurempia tappioita tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi. Menetetyn markkinaosuuden on valloittanut pääasiassa tarkasteltavana oleva tuote epäterveiden kaupan käytäntöjen tuloksena. Tämä on sitäkin vakavampaa, kun otetaan huomioon japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien sekä Japanista että Yhdysvalloista peräisin olevalla tuonnilla saavuttama osuus yhteisön markkinoista.

(173) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla todennäköisesti varmistetaan yhteisön tuotannonalan pysyminen markkinoilla, mikä edistää kilpailua. Toisaalta ei ole odotettavissa, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto sulkisi yhteisön markkinat tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnilta ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan rajallisen kapasiteetin ja käyttäjien ostovoiman.

(174) On todennäköistä, että yhteisön tuotannonala vetäytyisi näiltä markkinoilta ilman polkumyyntitoimenpiteitä, mikä vähentäisi kilpailua yhteisössä. Kuten edellä johdanto-osan 134 kappaleessa mainitaan, yhteisön tuotannonala tuskin palaisi markkinoille vetäytymisen jälkeen, koska alkukustannukset kyseisillä markkinoilla ovat korkeat.

(175) Tämän vuoksi päätellään, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto todennäköisesti palauttaisi terveen kilpailun tarjoamalla samat toimintaedellytykset ja varmistamalla kaikkien talouden toimijoiden tasavertaiset mahdollisuudet kilpailuun.

6. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(176) Yhteisön tuotannonalan osalta todettiin, että polkumyyntitullin käyttöönotolla olisi edullinen vaikutus sen tilanteeseen siten, että sen hintojen voidaan odottaa nousevan ja sen kannattavuuden palautuvan. Toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalan negatiivisen kannattavuuden huomioon ottaen sen toiminnan lopettamiseen keskipitkällä aikavälillä.

(177) Tullien käyttöönotolla ei todennäköisesti ole suurta kielteistä vaikutusta tuojiin/myyjiin, koska mustien värinmuodostajien osuus niiden koko liiketoiminnasta on rajallinen.

(178) Käyttäjien tilanteeseen polkumyyntitullin soveltamisella tarkasteltavana olevaan tuotteeseen olisi ainoastaan vähäinen vaikutus ottaen huomioon mustien värinmuodostajien vähäisen osuuden niiden kokonaiskustannuksista, mahdollisuuden siirtää raaka-aineiden hintojen vaihtelu paperituotteiden hintoihin ja vaihtoehtoisen tavarantoimittajan eli Yhdysvallat. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton uskotaan myös edistävän kilpailua yhteisön mustien värinmuodostajien markkinoilla terveen kaupan palautumisen myötä.

(179) Edellä esitetyn perusteella komissio on päätellyt, että näissä olosuhteissa ei ole pakottavia yhteisön etuun liittyviä syitä olla tässä tapauksessa ottamatta polkumyyntitoimenpiteitä käyttöön.

G. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(180) Lopullisen tullin tason määrittämistä varten otettiin huomioon havaitun polkumyynnin laajuus ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseen tarvittavan tullin määrä.

1. Vahingon korjaava taso

(181) Katsottiin, että vahingollisen polkumyynnin vaikutusten korjaamiseen tarvittavan tullin määrän olisi annettava yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa tuotantokustannuksensa ja saada kohtuullista voittoa myynnistä. Todettiin, että seitsemän prosentin voittomarginaalin liikevaihdosta voidaan katsoa olevan sopiva perusta ottaen asianmukaisella tavalla huomioon kannattavuusasteen, jota yhteisön tuotannonala voisi kohtuudella odottaa ilman vahingollista polkumyyntiä. Luku on määritetty useiden yhteisön erikoiskemianalan yritysten osalta julkisesti käytettävissä olevien voittomarginaalia koskevien tietojen perusteella sellaisina kuin ne esitetään riippumattoman osapuolen laatimassa kertomuksessa.

(182) Yamamoto väitti, että Mitsui-konsernin toimittavat tiedot riittivät yksilöllisen vahinkomarginaalin määrittämiseen. Mitsui-konsernin toimittamat tiedot sisälsivät yleistä tietoa siihen kuuluvista yrityksistä sekä niiden ostohinnoista ja jälleenmyynnistä yhteisön markkinoilla. Yamamoto väitti, että tämä riitti yksilöllisen vientihinnan ja yksilöllisen vahinkomarginaalin määrittämiseen sille, koska kaikki sen myynti yhteisöön tapahtui Mitsui-konsernin kautta. Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti Yamamotolle ja edellä mainituille yrityksille ilmoitettiin asianmukaisesti, että toimitetut tiedot olivat riittämättömiä, ja niille annettiin tilaisuus antaa lisäselvityksiä. Yamamoto ja Mitsui-konserni toimittivat korjauksia puutteellisuuksiin, joita havaittiin Mitsui-konsernin vastauksissa ja lausunnoissa Yamamoton ja Mitsui & Co. Ltd (Mitsui (Japan)) -yrityksen suhteista sekä Mitsui (Japan) -yrityksen roolista ainoana Yamamoton tuotteiden viejänä. Yamamoto kieltäytyi kuitenkin vastaamasta suurimpaan osaan kyselylomaketta, jossa pyydettiin tietoja vientiä harjoittavan tuottajan yhtiörakenteesta, sen tuotannosta, vientimyynnistä yhteisöön, kotimaanmyynnistä ja tuotantokustannuksista.

(183) Katsotaan, että tuottajan kieltäytyminen yhteistyöstä teki yksilöllisten määritysten tekemisen sen suhteen mahdottomaksi. Vaikka oli mahdollista tarkastaa, että Mitsui-konsernin yritykset olivat ilmoittaneet mustien värinmuodostajien myyntinsä yhteisön markkinoilla täydellisesti ja tarkasti, tietojen puute erityisesti tuotannosta, yhtiörakenteesta ja myynnistä aiheutti sen, ettei ollut mahdollista määrittää, edustiko Mitsui-konsernin ilmoittama myynti kaikkea Yamamoton myyntiä yhteisöön. Yamamoton Japanissa tuottamia mustia värinmuodostajia on voitu tuoda yhteisöön muita kanavia pitkin suoraan tai etuyhteydessä olevien osapuolten välityksellä. Yamamotoon saattaa olla etuyhteydessä muita tuottajia ja/tai myyjiä, jotka voivat viedä japanilaisia mustia värinmuodostajia yhteisöön, mikä edellyttäisi yhden vientihinnan ja yksilöllisen vahinkomarginaalin määrittämistä konsernin osalta. Yksilölliseen määritykseen tarvittavien tietojen puute koskee siis polkumyyntimarginaalin lisäksi myös vahinkomarginaalia.

(184) Edellä esitetyn johdosta Yamamoton katsotaan olevan tässä polkumyyntimenettelyssä yhteistyöstä kieltäytynyt vientiä harjoittava tuottaja, eikä kyseiselle yritykselle ole sen vuoksi määritetty yksilöllistä polkumyyntimarginaalia.

(185) Tämän vuoksi vahingon korjaava taso on määritetty ODB-1:n ja ODB-2:n perusteella vertaamalla kummankin näiden mustien värinmuodostajien osalta yhteisön tuotannonalan tuotantokustannuksia kohtuullisella voittomarginaalilla korotettuina tarkasteltavana olevan tuotteen samojen tyyppien myyntihintoihin käyttäjätasolla. Vahinkomarginaali eli tämä ero oli kyseisen tuonnin CIF-arvosta prosentteina ilmaistuna keskimäärin 18,9 prosenttia.

2. Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden muoto ja laajuus

(186) Koska vahinkomarginaalin todettiin olevan pienempi kuin polkumyyntimarginaalin, käyttöön otettavan lopullisen tullin olisi vastattava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti todettua vahinkomarginaalia.

(187) Todetun polkumyynnin ja siitä johtuvan vahingon perusteella Japanista peräisin olevien mustien värinmuodostajien tuonnissa olisi otettava käyttöön lopullinen 18,9 prosentin arvotulli,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Japanista peräisin olevien ja CN-koodiin ex 2932 29 80 (Taric-koodi: katso liite) kuuluvien mustien värinmuodostajien tuonnissa.

2. Tässä menettelyssä mustalla värinmuodostajalla tarkoitetaan kemiallista värinmuodostajaa, joka paperin päällysteenä itsejäljentävässä tai lämpöherkässä kopiopaperissa tuottaa ominaisuuksiensa ansiosta mustan jäljen paperiin ilman, että sitä tarvitsee sekoittaa muiden värinmuodostajien kanssa, ja jolla on seuraava fluoraanirakenne:

>VIITTAUS KAAVIOON>

R1 ja R2 voivat olla samanlaiset tai erilaiset, ja niiden on oltava substituoituja tai substituoimattomia alkyyli- tai aryyliryhmiä. Ne voivat myös olla osa rengasrakennetta. R3:n on oltava vetyatomi, substituoitu tai substituoimaton alkyyli-, aryyli- tai alkoksiryhmä tai halogeeni. R3 on tavallisesti metyyli- tai klooriryhmä. R4:n on oltava substituoitu tai substituoimaton monoaryyliaminoryhmä. Jos R3 on vety, R4:n on silloin oltava substituoitu monoaryyliaminoryhmä. R1, R2 ja R4 eivät voi olla vetyatomeja. R5 on vetyatomi tai halogeeni, tavallisemmin vetyatomi. Tunnettujen mustien värinmuodostajien luettelo on liitteessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tuotteeseen sovellettava polkumyyntitulli on 18,9 prosenttia vapaasti yhteisön rajalla -hinnasta ennen tullausta.

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Liite

>TAULUKON PAIKKA>