Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUS eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa (komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

Komissio antoi 24. tammikuuta 2000 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen suositukseksi eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa [KOM (1999) 709 lopullinen, 24.1.2000].

Suositusehdotuksessa jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan selkeitä laadunvarmistusjärjestelmiä ja kannustamaan oppilaitoksia käyttämään itsearviointia ja ulkoista arviointia. Komissiota puolestaan pyydetään edistämään oppilaitosten ja niiden arviointiin osallistuvien kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä sekä näiden tahojen eurooppalaista verkottumista.

Parlamentin käsiteltyä ehdotusta ensimmäisen kerran 6. heinäkuuta 2000 ja annettua siitä lausuntonsa komissio antaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi. Muutetussa ehdotuksessa kaikki 42 tarkistusta on otettu huomioon joko sellaisenaan, keskeiseltä asiasisällöltään tai osittain.

Parlamentin tarkistuksilla pyritään erityisesti:

- vahvistamaan komission ehdotuksessa suositeltuja seurantatoimia

- tuomaan selväsanaisesti esille suoritustasoa kuvaavien indikaattorien ja esikuva-analyysin (benchmarking) merkityksen

- laajentamaan ja selventämään suosituksen poliittista vaikutuskenttää

- lisäämään uusia johdanto-osan kappaleita, jotka selventävät ehdotusta ja korostavat kouluopetuksen laadunarvioinnin eri tavoitteita.

Komission alkuperäiseen ehdotukseen tehdyt muutokset näkyvät tässä tekstissä seuraavasti: poistot näkyvät yliviivattuna tekstinä, uudet ja muutetut tekstikohdat näkyvät lihavoituina ja alleviivattuina.

2000/0022 (COD)

Muutettu ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUS

eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] KOM (1999) 709 lopullinen, 24.1.2000.

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] CES 476/2000.

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3] CdR 21/2000.

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Eurooppalaista ulottuvuutta on edistettävä opetusalalla, koska se on tärkeä tavoite rakennettaessa kansalaisten Eurooppaa.

(2) Korkealaatuinen kouluopetus kuuluu oppimisyhteiskunnassa kaikkien jäsenvaltioiden tärkeimpiin tavoitteisiin ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa, myös ammatillisessa koulutuksessa.

(3) Kouluopetuksen laatu on taattava opetuksen kaikilla tasoilla ja aloilla riippumatta opetuksen tavoitteissa, menetelmissä ja tarpeissa ilmenevistä eroista. Samalla on vältettävä koulujen välistä luokittelua.

(4) Kouluopetukseen osoitetut voimavarat ovat kasvaneet kaikissa teollistuneissa maissa viime vuosikymmenien aikana. Koulutusta pidetään paitsi yksilön elämää rikastavana tekijänä myös yhtenä keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä ja työttömyyttä sekä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Elinikäinen oppiminen on yksilön oman elämän ja urakehityksen hallinnassa tärkeä tekijä. Tasokas kouluopetus on erittäin tärkeää työmarkkinapolitiikan, unionin sisäisen työvoiman vapaan liikkuvuuden sekä tutkintojen ja opettajien ammattipätevyyden tunnustamisen kannalta .

(5) Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että oppilaitosten opintosuunnitelmissa otetaan huomioon yhteiskunnan kehitys.

(6) Jäsenvaltioiden on pyrittävä auttamaan oppilaitoksia vastaamaan uuden vuosituhannen koulutuksellisiin ja sosiaalisiin vaatimuksiin ja sopeutumaan niistä syntyviin muutoksiin. Jäsenvaltioiden olisi tästä syystä tuettava oppilaitoksia auttamalla niitä toteuttamaan tarjoamiensa palveluiden laadun parantamiseksi uusia toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa opetuksen laatu, ja edistämään rajat ylittävää henkilöiden liikkuvuutta ja tiedonsiirtoa.

(7) Neuvosto antaa vuosittain työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka perustuvat määrällisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Työllisyyden suuntaviivoissa vuodeksi 1999 [4] todetaan 7 suuntaviivassa, että jäsenvaltiot parantavat koulutusjärjestelmänsä tehokkuutta, jotta koulunkäyntinsä varhain päättävien nuorten määrä vähenisi merkittävästi. Olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota oppimisvaikeuksista kärsiviin nuoriin. Komissio on ehdottanut [5] vuoden 2000 työllisyyden 8 suuntaviivassa, että erityisesti huomiota kiinnitettäisiin atk-taitojen kehittämiseen, koulujen varustamiseen tietokoneilla ja oppilaiden internet-yhteyksien parantamiseen vuoteen 2002 mennessä, mikä parantaisi kouluopetuksen laatua ja antaisi nuorille digitaalisen aikakauden edellyttämiä valmiuksia.

[4] Työllisyyden suuntaviivoista 22 päivänä helmikuuta 1999 annettu neuvoston päätöslauselma, EYVL C 69, 12.3.1999, s.2.

[5] KOM(1999) 441 lopullinen.

(8) Korkealaatuinen koulutus edistää liikkuvuutta, joka on kirjattu perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklassa yhdeksi yhteisön tavoitteista.

(9) Eurooppalainen yhteistyö ja kansainvälinen kokemusten vaihto auttavat laadunarvioinnissa käytettävien tehokkaiden ja hyväksyttävien menetelmien löytämisessä ja levittämisessä.

(10) Laadunvarmistusjärjestelmien on oltava joustavia ja mukautettavissa uusiin olosuhteisiin, joita oppilaitosten rakenteissa ja tavoitteissa tapahtuvat muutokset luovat. Koulutuksen kulttuurinäkökohdat on otettava huomioon.

(11) Laadunvarmistusjärjestelmät vaihtelevat jäsenvaltiosta ja oppilaitoksesta toiseen, koska oppilaitosten koko, rakenne, rahoitusmahdollisuudet, institutionaaliset ominaispiirteet ja pedagoginen lähestymistapa poikkeavat toisistaan.

(12) Laadunarviointi ja erityisesti koulujen itsearviointi ovat hyviä keinoja, joilla voidaan pyrkiä vähentämään koulunkäyntinsä varhain päättävien nuorten määrää ja yleistä sosiaalista syrjäytymistä.

(13) Korkeatasoisen kouluopetuksen saavuttamiseksi on käytettävissä monia keinoja. Laadunarviointi on yksi hyvin tärkeä keino pyrittäessä varmistamaan kouluopetuksen laatu ja tarvittaessa myös ammatillisen koulutuksen laatu sekä kehittämään sitä. Opetuksen laadun arvioimisessa on pyrittävä tarkastelemaan oppilaitosten kykyä ottaa huomioon yhä yleisemmäksi tulevan uuden tietotekniikan hyödyntäminen .(14) Kouluopetuksen laadunarviointiin osallistuvien laitosten eurooppalainen verkottuminen on erittäin tärkeää. Jäsenvaltioiden vuonna 1995 perustama koulutusjärjestelmien arvioinnista vastaavien tahojen eurooppalainen verkko ja muut nykyiset verkot voivat antaa arvokasta apua tämän suosituksen toimeenpanossa.

(15) Komissio toteutti korkeakouluopetuksen laadunarviointia koskeneen kokeiluhankkeen vuosina 1994 ja 1995. Korkeakouluopetuksen laadunarvioinnista 24 päivänä syyskuuta 1998 annetussa neuvoston suosituksessa 98/561/EY [6] korostetaan laadunarviointia koskevien tietojen ja kokemusten vaihdon sekä yhteistyön tärkeyttä jäsenvaltioiden välillä.

[6] EYVL L 270, 7.10.1998, s. 56.

(16) Sokrates-ohjelmassa ja erityisesti sen III luvun 3 toimintamuodon 1 kohdassa komissiota kehotetaan edistämään tietojen ja kokemusten vaihtoa yleisesti kiinnostavista kysymyksistä. Kouluopetuksen laadunarviointi kuuluu tämän toimintamuodon ensisijaisiin aiheisiin.

(17) Komissio on maaliskuusta 1996 alkaen käynnistänyt erilaisia tutkimuksia ja käytännön toimia, joissa tarkastellaan arviointia eri näkökulmista ja joiden tarkoituksena on laatia tilanneselvitys eri tasoilla käytetyistä hyvin monenlaisista lähestymistavoista ja opetuksen arviointimenetelmistä.

(18) Komissio toteutti lukuvuoden 1997-1998 aikana kokeiluhankkeen, johon osallistui 101 peruskoulua ja lukiota Sokrates-ohjelmaan osallistuvissa maissa. Hanke lisäsi tietoisuutta laatukysymyksistä ja auttoi parantamaan opetuksen laatua hankkeeseen osallistuneissa kouluissa [7].

[7] Julistus kokeiluhankkeen tuloksista hyväksyttiin kokeiluhankkeen päätöskonferenssissa Wienissä 20.-21.11.1998.

(19) Eurooppalaisen kokeiluhankkeen loppuraportissa [8] painotetaan monia menetelmiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat itsearvioinnin onnistumiseen. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja kansalliselta tasolta saatu tuki ja kannustus.

[8] Kouluopetuksen laadunarviointi, eurooppalaisen kokeiluhankkeen loppuraportti, kesäkuu 1999.

(20) Kouluopetuksen laadun arvioinnista 16 päivänä joulukuuta 1997 annetuissa neuvoston päätelmissä [9] todetaan, että laadunarviointi on tärkeä osa laadunvarmistusta ja tarvittaessa myös laadun parantamista.

[9] EYVL C 1, 3.1.1998, s. 4.

(21) Neuvoston puheenjohtaja totesi 23.-24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, että Euroopan koulutusjärjestelmien on sopeuduttava tietoyhteiskunnan tarpeisiin ja tarpeeseen parantaa työllisyyttä ja työpaikkojen laatua.

(22) Unionin tulevan laajenemisen vuoksi assosioituneiden maiden olisi osallistuttava laadunarvioinnin alalla tehtävään eurooppalaiseen yhteistyöhön.

(23) On tarpeen ottaa huomioon toissijaisuusperiaate sekä se, että jäsenvaltioilla on yksinomainen vastuu koulujärjestelmiensä rakenteesta ja järjestämisestä tavalla, joka mahdollistaa kunkin valtion kulttuurin omaleimaisuuden ja opetuksen perinteiden säilymisen ,

I. SUOSITTELEVAT, ETTÄ

JÄSENVALTIOT TUKEVAT KOULUOPETUKSEN LAADUNARVIOINNIN PARANTAMISTA SEURAAVIN TOIMIN OMIEN TALOUDELLISTEN, SOSIAALISTEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIEN EDELLYTYSTENSÄ MUKAISESTI JA OTTAEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON EUROOPPALAISEN ULOTTUVUUDEN:

1. Tukevat ja tarvittaessa perustavat selkeitä laadunarviointijärjestelmiä tarkoituksena:

(a) saavuttaa korkealaatuisen opetuksen tavoite ja parantaa opetusta edistäen samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta,

(b) turvata elinikäisen oppimisen perustana toimivan kouluopetuksen laatu,(c) kannustaa oppilaitoksia käyttämään itsearviointia keinona tehdä organisaatiostaan oppiva ja kehittyvä käyttäen tasapainoista itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin yhdistelmää,

(d) käyttää laadunparantamismenetelmiä keinona edistää sopeutumista ympäristön jatkuvaan nopeaan muuttumiseen,

(e) selventää oppilaitosten itsearvioinnin tarkoitusta ja edellytyksiä sekä varmistaa, että oppilaitosten itsearvioinnissa käytetty lähestymistapa on samanlainen kuin muissa sääntelymuodoissa,

(f) kehittää ulkoista arviointia tarkoituksena antaa oppilaitoksille itsearvioinnin menetelmiin liittyvää tukea ja tarjota ulkopuolisen näkemys koulusta; ulkoinen arviointi ei saa rajoittua pelkkään hallinnolliseen valvontaan, ja sen on kannustettava oppilaitoksia jatkuvaan kehitysprosessiin.

2. Kannustavat koulumaailman sidosryhmiä (kuten opettajia, oppilaita, johtajia, vanhempia ja asiantuntijoita) osallistumaan koulujen ulkoisen arvioinnin ja itsearvioinnin prosessiin, jotta lisätään yhteisvastuuta oppilaitosten parantamisesta. 3. Tukevat itsearviointivälineiden hallinnointia ja käyttöä koskevaa koulutusta tarkoituksena

(a) saada oppilaitosten itsearviointi toimimaan tehokkaasti välineenä, jolla koulut voivat lisätä kykyään parantaa toimintaansa,

(b) varmistaa, että esimerkkejä hyvistä toimintatavoista ja uusista itsearviointivälineistä levitetään tehokkaasti.

. Tukevat koulujen kykyä oppia toinen toisiltaan kansallisella ja Euroopan tasolla tarkoituksena

(a) etsiä ja levittää hyviä toimintatapoja ja tehokkaita välineitä, kuten kouluopetuksen laadunarvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ja vertailuarvoja

(b) muodostaa koulujen välisiä, myös paikallisia ja alueellisia verkkoja, joissa oppilaitokset saavat toisiltaan tukea, ja tarjota ulkopuolisia impulsseja arviointiprosessiin.

5. Kannustavat kaikkia kouluopetuksen laadunarviointiin osallistuvia viranomaisia tekemään yhteistyötä ja edistävät kyseisten viranomaisten eurooppalaista verkottumista

Yhteistyö voi koskea seuraavia osa-alueita:

(a) tietojen ja kokemusten vaihtaminen erityisesti menetelmien kehittämisen ja hyviksi todettujen toimintatapojen osalta, erityisesti käyttäen nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa ja järjestämällä tarvittaessa Euroopan tason konferensseja, seminaareja ja kursseja

(b) tietojen kerääminen ja kouluopetuksen laadunarvioinnissa erityisen hyödyllisten välineiden, kuten indikaattorien ja vertailuarvojen kehittäminen(c) kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten tulosten hyödyntäminen koulujen laadunarvioinnin kehittämisessä

(d) kouluopetuksen arvioinnin tulosten julkaiseminen kunkin jäsenvaltion ja sen oppilaitosten mahdollisuuksien mukaan ja tulosten antaminen jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön

(e) asiantuntijoiden välisten yhteyksien tukeminen alan eurooppalaisen asiantuntemuksen kehittämiseksi.

II. PYYTÄVÄT KOMISSIOTA

1. Edistämään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa nykyisten yhteisön ohjelmien perustalta ja niiden tavoitteiden sekä tavanomaisten avointen menettelyjen mukaisesti 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua kouluopetuksen laadusta vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja ottamaan siihen mukaan asiaankuuluvia tällä alalla tarvittavan kokemuksen hankkineita organisaatioita ja järjestöjä.

Komission olisi varmistettava, että toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon Eurydice-verkon asiantuntemusta.

2. Perustamaan nykyisten yhteisön ohjelmien pohjalta tietokannan koulujen laadunarvioinnissa tarvittavien tehokkaiden välineiden levittämiseen. Tietokannassa olisi oltava myös esimerkkejä hyviksi todetuista toimintatavoista, ja sen olisi oltava käytettävissä Internetin kautta. Mahdollisuus tietokannan interaktiiviseen käyttöön olisi varmistettava.

3. Hyödyntämään yhteisön nykyisten ohjelmien voimavaroja, sisällyttämään saadut kokemukset näihin ohjelmiin ja kehittämään nykyisiä verkostoja.

4. Laatimaan ensiksi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella selvityksen eri jäsenvaltioissa jo käytössä olevista ensimmäisen ja toisen asteen opetuksen laadunarviointivälineistä ja -strategioista. Selvityksen tulosten perusteella olisi laadittava säännöllisesti jatkotoimintasuunnitelmia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Neuvosto, Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea on pidettävä ajan tasalla jatkotoimintasuunnitelmista.

5. Antamaan jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle yksityiskohtainen kertomus tämän suosituksen täytäntöönpanosta .6. Tekemään näiden kertomusten perusteella päätelmiä ja ehdotuksia.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja