Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetun direktiivin 82/714/ETY muuttamisesta

(komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Komissio antoi joulukuussa 1997 käsiteltäväksi ehdotuksen neuvoston direktiiviksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4. lokakuuta 1982 annetun direktiivin N:o 82/714/ETY muuttamisesta [KOM(1997)644 lopullinen - 1997/0335 (COD)]. Ehdotuksen tarkoituksena on saattaa yhteisön tekniset vaatimukset yhdenmukaisiksi Reinin navigaatioon sovellettavien pitkälle kehiteltyjen määräysten kanssa, jotta Euroopan kaikilla sisävesiväylillä voitaisiin noudattaa samaa järjestelmää.

Talous- ja sosiaalikomitea ilmoitti 25. maaliskuuta 1998 tukevansa komission ehdotusta. Euroopan parlamentti esitti ensimmäisessä käsittelyssään 20. lokakuuta 1998 joitain tarkistuksia. Tässä yhteydessä komissio ilmoitti, mitkä tarkistukset se voi hyväksyä joko kirjaimellisesti tai sisällön osalta sekä mitä tarkistuksia ei voida ottaa huomioon.

Oikeusperustaa muutettiin 1. toukokuuta 1999, koska Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä liikennealalla otettiin käyttöön yhteispäätösmenettely. Euroopan parlamentti vahvisti 16. syyskuuta 1999 ensimmäisessä käsittelyssä antamansa lausunnon.

Näiden tapahtumien pohjalta komissio esittää tämän muutetun ehdotuksen, johon on sisällytetty komission alkuperäisen ehdotuksen koko johdanto-osa ja artiklaosuus sekä liite I ja liitteessä II olevan I osan 1 luku sekä II osan 15 luku. Muita liitteitä (122 sivua) ei ole otettu mukaan ehdotukseen, koska niihin ei ole Euroopan parlamentin esittämien tarkistusten johdosta tehty muutoksia.

2. Tarkistukset

Komission hyväksymät Euroopan parlamentin tarkistukset koskevat johdanto-osaa (kolme tarkistusta), direktiivin artiklaosuutta (yksi tarkistus) sekä liitteen II artikloja (kaksi tarkistusta).

2.1 Kahden teknisiä vaatimuksia koskevan järjestelmän samanaikainen voimassaolo

Johdanto-osan 1 kappaletta koskevassa tarkistuksessaan Euroopan parlamentti toteaa, että yhteisön sisävesialuksia koskevat edelleen kahdet erilaiset tekniset määräykset eli Reinin navigaation keskuskomission (RNKK:n) Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen perusteella 1. tammikuuta 1995 antama Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskeva sääntö sekä sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4. lokakuuta 1982 annettu neuvoston direktiivi 82/714/ETY.

Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevan säännön perusteella annettu todistus antaa oikeuden liikennöidä kaikilla yhteisön sisävesiväylillä, Reinin liikenne mukaan luettuna, kun taas yhteisön todistus ei anna oikeutta Reinin liikenteeseen. Komission ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa yhteisön tekniset vaatimukset Reinin navigaatioon sovellettavien pitkälle kehiteltyjen määräysten kanssa, jotta Euroopan koko sisävesiväylien verkossa voitaisiin noudattaa samaa järjestelmää.

2.2 Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskeva sääntö

Johdanto-osan 2 kappaletta koskevassa tarkistuksessa todetaan, että direktiivin 82/714 liitteissä esitetyt tekniset vaatimukset noudattavat olennaisilta osiltaan silloin voimassa ollutta Reinillä liikennöivien alusten tarkastussääntöä ja että komission ehdotuksen perustana oleva 1. tammikuuta 1995 tehty säännön tarkistus vastaa tekniikan kehityksen nykytilannetta.

2.3 Matkustaja-alukset

Komissio hyväksyi olennaisilta osin parlamentin tarkistuksen, jolla lisätään uusi johdanto-osan 5 kappale (uusi numerointi). Tämä uusi kappale liittyy siihen seikkaan, että komission ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat myös matkustajien (yli 12 matkustajan) kuljettamiseen tarkoitetut alukset. Komissio ei kuitenkaan ottanut mukaan viittausta Euroopan parlamentin 24. lokakuuta 1979 antamaan päätöslauselmaan, joka koski tulevaa direktiiviä 82/714/ETY ja jossa parlamentti "pahoitteli, että matkustaja-aluksille ei ollut määritetty yhdenmukaisia teknisiä vähimmäisnormeja".

2.4 Voimaansaattamisen määräaika

Parlamentti ehdottaa, että 2 artiklan 1 kohdassa määriteltäisiin voimaansaattamisen määräaika suhteessa julkaisemiseen (vuoden kuluttua julkaisemisesta), eikä asetettaisi päivämäärää, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava voimaan direktiivin soveltamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Tämän vuoksi komissio lisäsi viittauksen direktiivin voimaantuloon.

2.5 Matkustajapurjealukset

Parlamentti ehdottaa, että määritelmien luetteloon (liite II, 1 osa, 1 luku, 1.01 artikla, uusi 19 a kohta) sekä matkustaja-aluksia koskevaan lukuun (liite II, II osa, 15 luku, uusi 15 a artikla) lisätään matkustajapurjealukset. Näiden tarkistusten tarkoituksena on se, että tämäntyyppisiä poikkeuksellisia aluksia varten voitaisiin antaa erityissäännöksiä.

1997/0335 (COD)

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetun direktiivin 82/714/ETY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [1],

[1] EYVL C 157, 25.5.1998, s. 17.

toimivat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sekä katsovat seuraavaa

(1) Sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetulla neuvoston direktiivillä 82/714/ETY [2] otettiin käyttöön yhdenmukaistetut vaatimukset sisävesiliikenteen aluksille tarkoitettujen teknisten todistusten antamiseksi, mutta ne eivät kuitenkaan antaneet oikeutta Reinillä liikennöimiseen. Euroopassa sisävesialuksiin sovelletaan edelleen erilaisia teknisiä määräyksiä. Erilaisten kansainvälisten ja kansallisten määräysten samanaikainen voimassaolo on tähän asti estänyt sen, ettei kansallisia liikennöintitodistuksia ole voitu vastavuoroisesti tunnustaa ilman, että ulkomaisille aluksille suoritetaan lisätarkastuksia. Lisäksi direktiivissä 82/714/ETY asetetut vaatimukset eivät osittain enää vastaa tekniikan nykytasoa.

[2] EYVL L 301, 28.10.1982, s. 1.

(2) Direktiivin 82/714/ETY liitteissä asetettuihin teknisiin vaatimuksiin on sisällytetty Reinin navigaation keskuskomission (RNKK:n) vuonna 1982 hyväksymän Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen määräykset olennaisilta osin. Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaiset sisävesialustodistusten antamista koskevat edellytykset ja tekniset vaatimukset on tarkistettu 1 päivästä tammikuuta 1995. Niiden katsotaan vastaavan tekniikan nykytasoa, ja ne ovat voimassa 1 päivästä tammikuuta 1995. Kilpailu- ja turvallisuussyistä sekä mainittujen teknisten vaatimusten yhdenmukaistamiseksi Euroopan tasolla olisi suotavaa, että niiden soveltamisala ja sisältö vahvistettaisiin kaikkialla yhteisön sisävesiverkossa. Tältä osin on otettava huomioon yhteisön sisävesiväylien verkossa tapahtuneet muutokset.

(3) On aiheellista, että yhteisön sisävesialustodistukset, joilla osoitetaan alusten olevan täysin edellä tarkoitettujen tarkistettujen teknisten vaatimusten mukaiset, ovat voimassa kaikilla yhteisön vesiväylillä.

(4) On suotavaa varmistaa, että edellytykset, joiden perusteella jäsenvaltiot antavat yhteisön täydennystodistuksia 1 ja 2 vyöhykkeen vesiväylillä (joensuut) tapahtuvaa liikennöintiä sekä 4 vyöhykkeen vesiväylillä tapahtuvaa liikennöintiä varten, ovat entistä yhdenmukaisemmat.

(5) Matkustajien turvallisuuden takaamiseksi on aiheellista Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevan säännön tavoin laajentaa direktiivin soveltamisala koskemaan myös yli 12 matkustajan kuljettamiseen tarkoitettuja matkustaja-aluksia.

(6) On aiheellista ottaa käyttöön väliaikainen järjestely niitä käytössä olevia aluksia varten, joilla ei vielä ole yhteisön sisävesialustodistusta, kun niille suoritetaan ensimmäinen tekninen tarkastus tällä direktiivillä vahvistettujen teknisten vaatimusten mukaisesti.

(7) On aiheellista määrittää kussakin yksittäisessä tapauksessa yhteisön todistusten voimassaoloaika tiettyjä rajoja noudattaen ja kyseisen aluksen luokan mukaan.

(8) . Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [3] mukaisesti tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

[3] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9) On tarpeen, että sisävesialusten purjehduskelpoisuus lupien vastavuoroisesta tunnustamisesta 20 päivänä tammikuuta 1976 annetussa direktiivissä 76/135/ETY [4] säädetyt toimenpiteet pysyvät voimassa sellaisten alusten osalta, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan,

[4] EYVL L 21, 29.1.1976, s. 10.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 82/714/ETY seuraavasti:

1. Muutetaan 1 artiklan ensimmäisen kohdan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

4 vyöhyke: liitteessä I olevassa 3 luvussa luetellut muut yhteisön vesiväylät.

2. Korvataan 2 artikla seuraavasti:

1. "Tämä direktiivi koskee:

- aluksia, joiden pituus on vähintään 20 metriä,

- aluksia, joiden liitteessä II olevassa 1.01 artiklassa määritelty pituuden (L), leveyden (B) ja syväyksen (T) tulo on vähintään 100 kuutiometriä,

- hinaajia ja työntöaluksia, mukaan lukien alukset, joiden pituus on vähemmän kuin 20 metriä tai joiden liitteessä II olevassa 1.01 artiklassa määritelty pituuden (L), leveyden (B) ja syväyksen (T) tulo on pienempi kuin 100 kuutiometriä, jos ne on rakennettu hinaamaan tai työntämään tai siirtämään vierellään ensimmäisessä luetelmakohdassa määriteltyjä aluksia.

2. Tämä direktiivi ei koske seuraavia aluksia:

- matkustaja-alukset, jotka voivat kuljettaa enintään 12 matkustajaa miehistön lisäksi,

- lautat,

- huvialukset, joiden pituus on vähemmän kuin 24 metriä,

- valvontaviranomaisille kuuluvat virka-alukset ja palontorjunta-alukset,

- laivaston alukset,

- merialukset, mukaan lukien merihinaajat ja -työntöalukset, jotka liikennöivät tai joiden tukikohta on vuorovesialueella tai väliaikaisesti sisävesillä, jos niillä on seuraavat voimassa olevat purjehdusluvat tai turvallisuuskirjat:

- todistus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS), sellaisena kuin se on muutettuna, vaatimusten mukaisuudesta tai vastaava todistus,

- todistus vuonna 1966 tehdyn kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, vaatimusten mukaisuudesta tai vastaava todistus, ja IOPP-todistus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (MARPOL), sellaisena kuin se on muutettuna, vaatimusten mukaisuudesta,

tai,

- matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun neuvoston direktiivin 98/18/EY mukaisesti annettu todistus, jos on kyse matkustaja-aluksesta, johon ei sovelleta kaikkia mainittuja yleissopimuksia."

3. Korvataan 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta seuraavasti:

"- Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti annettu todistus tai 8 artiklan mukaisesti 1 päivän heinäkuuta 1998 jälkeen annettu yhteisön sisävesialustodistus siitä, että alus täyttää täysin liitteen II tekniset vaatimukset, kun se liikennöi R-vyöhykkeen vesiväylillä,

- yhteisön sisävesialustodistus, joka annetaan tämän direktiivin säännösten mukaisesti liitteen II tekniset vaatimukset täyttäville aluksille, kun ne liikennöivät muiden vyöhykkeiden vesiväylillä."

4. Korvataan 5 artikla seuraavasti:

"1. Jäsenvaltio voi asettaa liitteessä II vahvistettujen vaatimusten lisäksi teknisiä vaatimuksia aluksille, jotka liikennöivät sen alueella olevilla 1 ja 2 vyöhykkeen vesiväylillä, jollei Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu ja komission hyväksyttyä tämän 19.3 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Nämä lisävaatimukset on rajoitettava liitteessä Va lueteltuihin kohtiin ja laadittava siinä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2. Edellä 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisön todistuksessa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa yhteisön täydennystodistuksessa on täsmennettävä, että alus on mainittujen lisävaatimusten mukainen. Kyseinen todistus vaatimusten mukaisuudesta on tunnustettava vastaavalla vyöhykkeellä yhteisön vesiväylillä.

3. Jäsenvaltio voi sallia liitteen II teknisten vaatimusten lievennyksen aluksille, jotka liikennöivät yksinomaan sen alueella olevilla 4 vyöhykkeen vesiväylillä, komission hyväksyttyä tämän 19.3 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tällainen lievennys on rajoitettava liitteessä Vb lueteltuihin kohtiin. Jos aluksen tekniset tiedot vastaavat näitä lievennettyjä teknisiä vaatimuksia, yhteisön todistuksessa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa yhteisön täydennystodistuksessa on täsmennettävä, että niiden voimassaolo on rajoitettu 4 vyöhykkeen vesiväylille."

5. Lisätään 8 artiklan 2 kohtaan seuraavat alakohdat:

"Jos kyseinen tekninen tarkastus tehdään ensimmäisen kerran 1 päivän heinäkuuta 1998 jälkeen, yhteisön todistuksessa on täsmennettävä kaikki puutteet liitteessä II vahvistettujen vaatimusten täyttämisessä. Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että mainitut puutteet eivät aiheuta selvää vaaraa, kyseiset alukset voivat jatkaa liikennöintiään, kunnes sellaiset aluksen komponentit tai tilat, jotka eivät todistuksen mukaan täytä vaatimuksia, korvataan tai kunnes ne muutetaan, jonka jälkeen näiden komponenttien tai tilojen on täytettävä liitteen II vaatimukset.

Osien vaihtamista samanlaisiin osiin tai tekniikaltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaaviin osiin tavanomaisen korjauksen ja huollon yhteydessä ei pidetä korvaamisena tämän kohdan merkityksessä."

6. Lisätään 8 artiklaan seuraava kohta:

"4. Yhteisön todistus on annettava sellaisille alunperin tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomille aluksille, jotka direktiivillä 98/. . ./EY tehtyjen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan muutosten vuoksi siirtyvät sen soveltamisalaan sen jälkeen, kun aluksen voimassa olevan todistuksen voimassaoloajan päättyessä ja joka tapauksessa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyssä teknisessä tarkastuksessa on varmistettu, että alus täyttää liitteessä II vahvistetut tekniset vaatimukset. Yhteisön todistuksessa on täsmennettävä kaikki puutteet liitteessä II vahvistettujen vaatimusten täyttämisessä. Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että mainitut puutteet eivät aiheuta selvää vaaraa, kyseiset alukset voivat jatkaa liikennöintiään, kunnes sellaiset aluksen komponentit tai tilat, jotka eivät todistuksen mukaan täytä vaatimuksia, korvataan tai kunnes ne muutetaan, jonka jälkeen näiden komponenttien tai tilojen on täytettävä liitteen II vaatimukset.

Osien vaihtamista samanlaisiin osiin tai tekniikaltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaaviin osiin tavanomaisen korjauksen ja huollon yhteydessä ei pidetä korvaamisena tämän kohdan merkityksessä."

7. Korvataan 11 artikla seuraavasti:

"1. Viranomaisen, joka on toimivaltainen antamaan yhteisön todistuksen, on jokaisessa yksittäisessä tapauksessa määritettävä kyseisen todistuksen voimassaoloaika. Tämä määräaika ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin 5 vuotta matkustaja-alusten osalta tai 10 vuotta muiden alusten osalta.

2. Kukin jäsenvaltio voi tämän direktiivin 12 ja 16 artiklassa ja liitteessä II olevassa 2.05 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa antaa väliaikaisia yhteisön todistuksia, joiden voimassaoloaika ei saa olla pidempi kuin kuusi kuukautta."

8. Lisätään 13 artiklaan seuraava virke:

"Uudistettaessa ennen 1 päivää heinäkuuta 1998 annettuja yhteisön todistuksia on kuitenkin sovellettava liitteessä II olevan 24 luvun väliaikaisia määräyksiä."

9. Korvataan 15 artiklan toisen kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Tämän tarkastuksen jälkeen on annettava uusi todistus, jossa mainitaan aluksen tekniset tiedot, tai muutettava vastaavasti voimassa oleva todistus."

10. Korvataan 19 artikla seuraavasti:

"1. Komissio tekee tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, muiden kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Reinin kuljetuskomission työstä johtuvaan tämän alan kehitykseen sen varmistamiseksi, että 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut kaksi todistusta on annettu vastaavan turvallisuustason takaavien teknisten vaatimusten perusteella, tai 5 artiklassa tarkoitettujen tapausten huomioon ottamiseksi tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Komissiota avustaa neuvoston direktiivin 91/672/ETY [5] 7 artiklan nojalla perustettu neuvoa-antava komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

[5] EYVL L 373, 31.12.1991.

3. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta ja 8 artikla.

11. Korvataan 20 artikla seuraavasti:

"Aluksiin, jotka eivät kuulu 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan vaan direktiivin 76/135/ETY 1 a artiklan soveltamisalaan, sovelletaan jälkimmäisen säännöksiä."

12. Korvataan liitteet I, II, ja III tämän direktiivin liitteenä olevilla uusilla liitteillä. Lisätään direktiiviin tämän direktiivin liitteet Va, Vb ja VI.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan samanaikaisesti viimeistään vuosi sen jälkeen, kun direktiivi on tullut voimaan ja ilmoitettava tästä komissiolle.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, suhteutettuja ja ennaltaehkäiseviä.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle viipymättä. Komission on ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

Liite I

Luettelo yhteisön verkon sisävesiväylistä jaoteltuna maantieteellisesti 1, 2, 3 ja 4 vyöhykkeeseen

I Luku

1 Vyöhyke

Saksan liittotasavalta

Ems: linjalta, joka yhdistää Delfzijlin kirkontornin ja Knockin majakan kohti avomerta 53° 30' pohjoista leveyttä ja 6° 45' itäistä pituutta asti (eli jonkin verran Alte Emsillä sijaitsevan kuivalastialusten uudelleenlastauspaikalta kohti avomerta, ottaen huomioon Emsin ja Dollartin välinen yhteistyösopimus).

2 Vyöhyke

Saksan liittotasavalta

Ems: linjalta, joka kulkee sataman suulta kohti Papenburgia Emsin poikki ja joka yhdistää Diemenin pumppuaseman (Diemer Schöpfwerk) ja Halten patoaukon, linjalle, joka yhdistää Delfzijlin kirkontornin ja Knockin majakan, ottaen huomioon Emsin ja Dollartin välinen yhteistyösopimus.

Jade: Schilligin ylemmän majakan ja Langwardenin kirkontornin yhdistävältä linjalta kohti sisämaata.

Weser: Bremenin rautatiesillalta linjalle, joka yhdistää Langwardenin ja Cappelin kirkontornit Kleine Weserin, Rekumder Lochin, Rechter Nebenarmin ja Schweiburgin sivuhaaroihin.

Elbe: Hampurin sataman alarajalta linjalle, joka yhdistää Dösen Kugelbaken ja Hoher Uferin (Dieksand) luoteiskulman Esten, Lühen, Schwingen, Osten, Pinnaun, Krückaun ja Störin sivujokiin (kaikissa tapauksissa padolta suulle) sekä Elben sivujokiin.

Meldorfer Bucht: Hoher Uferin (Dieksand) luoteiskulman pään ja Büsumin läntisen aallonmurtajan yhdistävältä linjalta kohti sisämaata.

Flensburger Förde: Kekenisin majakan ja Birknackin yhdistävältä linjalta kohti sisämaata.

Eckernförder Bucht: kohti sisämaata linjalta, joka yhdistää Bocknis-Eckin mantereen luoteiskärkeen Dänisch Nienhofin kohdalla.

Kieler Förde: Bülkin majakan ja Laboen laivastomuistomerkin yhdistävältä linjalta kohti sisämaata.

Leda: Leerin merisulun ulkosataman sisäänajosta suulle.

Hunte: Oldenburgin satamasta ja 140 m alavirtaan sijaitsevasta Oldenburgin Amalienbrückesta suulle.

Lesum: Bremen-Burgin rautatiesillalta suulle.

Este: Buxtehuden sulun portilta Esten padolle.

Lühe: 250 m ylävirtaan Marschdammin tiesillalta Horneburgissa Lühen padolle.

Schwinge: jalankulkusillalta, joka sijaitsee alavirtaan Güldensternbastionilta Stadessa, Schwingen padolle.

Freiburger-Hafenpriel: Elben varrella sijaitsevan Freiburgin suluilta suulle.

Oste: Bremervörden myllypadolta Osten padolle.

Pinnau: Pinneburgin rautatiesillalta Pinnaun padolle.

Kruckau: Elmshornin vesimyllyltä Krückaun padolle.

Stör: Pegel Rensingistä Störin padolle.

Eider: Gieselaun kanavalta Eiderin padolle.

Nord-Ostsee-Kanal (Kielin kanava): linjalta, joka yhdistää Brunsbüttelin aallonmurtajat, linjalle, joka yhdistää Kiel-Holtenaun saapumisvalot ja Schirnauer Seen, Bergstedter Seen, Audorfer Seen, Obereiderseen, Engen, Achterwehrerin kanavan ja Flemhuder Seen.

Trave: Lübeckin rautatiesillalta ja Holstenin sillalta (Stadttrave) linjalle, joka yhdistää Travemünden molemmat ulkomerellä olevat aallonmurtajat Pötenitzer Wiekiin ja Dassower-järveen.

Schlei: Schleimünden aallonmurtajat yhdistävältä linjalta kohti sisämaata.

Wismarbucht, Kirchsee.

Breitling, Salzhaff ja Wismarin satama-alue: rajoittuu avomeren puolelta linjoihin, jotka yhdistävät Hohen Wieschendorf Hukin ja Timmendorfin majakan sekä Poelin saarella olevan Gollwitzin majakan ja Wustrowin niemen eteläkärjen.

Unterwarnow ja Breitling: rajoittuu avomeren puolelta linjaan, joka yhdistää Warnemünden läntisen, keski- ja itäisen allonmurtajan pohjoisimmat päät.

Vedet, joita ympäröivät mantere, Darßin ja Zingstin niemet sekä Hiddenseen ja Rügenin saaret (mukaan lukien Stralsundin satama-alue): avomeren puolelta rajoittuu:

- Zingstin niemeen ja Bockin saareen, 54° 27' pohjoista leveyttä,

- Bockin saaren pohjoiskärjen ja Hiddenseen saaren eteläkärjen yhdistävälle linjalle,

- Hiddenseen ja Rügenin (Bug) saarten linjalle, joka yhdistää Neubessinin kaakkoiskärjen Buger Hakeniin.

Greifswald Bodden ja Greifswaldin satama-alue (sekä Ryck): rajoittuu avomeren puolelta linjaan, joka yhdistää Thiessower Hakenin (Südperd) itäkärjen, Rudenin saaren itäkärjen ja Usedomin saaren pohjoiskärjen (54° 10' 37″ N, 13° 47' 51″ E).

Vedet, joita ympäröivät mantere ja Usedomin saari (Peene-joki, mukaan lukien Wolgastin satama, Achterwasser, Stettinin lahti): rajottuu idässä Saksan ja Puolan rajalinjalle, joka kulkee Stettinin lahden poikki.

Ranskan tasavalta

Seine: alavirtaan Jeanne d'Arcin sillalta Rouenissa.

Garonne ja Gironde: alavirtaan Bordeaux'n kivisillalta.

Rhône: alavirtaan Trinquetaillen sillalta Arlesissa ja eteenpäin Marseilleta kohti.

Dordogne: alavirtaan Libournen kivisillalta.

Loire: alavirtaan Madeleinen sivuhaaran Haudaudine-sillalta ja alavirtaan Pirmilin sivuhaaran Pirmil-sillalta.

Alankomaiden kuningaskunta

Dollard.

Eems.

Waddenzee: mukaan lukien yhteydet Pohjanmereen.

Ijsselmeer: mukaan lukien Markermeer ja IJmeer, mutta lukuun ottamatta Gouwzeeta.

Rotterdam Waterweg ja Scheur.

Calandkanaal länteen Benelux-satamasta.

Hollands Diep.

Breeddiep, Beerkanaal ja siihen liittyvät satamat.

Haringvliet ja Vuile Gat: mukaan lukien toisaalta Goeree-Overflakkeen ja toisaalta Voorne-Puttenin ja Hoekse Waardin välillä sijaitsevat vesitiet.

Hellegat.

Volkerak.

Krammer.

Grevelingenmeer ja Brouwerschavense Gat: mukaan lukien kaikki vesitiet Schouwen-Duivelandin ja Goeree-Overflakkeen välillä.

Keten, Mastgat, Zijpe, Krabbenkreek, Itä-Scheldt ja Roompot: mukaan lukien toisaalta Walcheren, Noord-Bevelandin ja Zuid-Bevelandin ja toisaalta Schouwen-Duivelandin ja Tholen välillä sijaitsevat vesitiet, lukuun ottamatta Scheldt-Rein-kanavaa.

Scheldt ja Länsi-Scheldt ja sen suu merelle: mukaan lukien toisaalta Zeeland Flandersin ja toisaalta Walcherenin ja Zuid-Bevelandin välillä sijaitsevat vesitiet, lukuun ottamatta Scheldt-Rein-kanavaa.

II Luku

3 Vyöhyke

Itävallan tasavalta

Tonava: Saksan rajalta Slovakian rajalle.

Inn: suulta Passau-Inglingin voimalaitokselle.

Traun: suulta 1,8 km.

Enns: suulta 2,7 km.

March: 6 km.

Belgian kuningaskunta

Merikelpoinen Scheldt (Antwerpenin avoimesta ankkuripaikasta alavirtaan).

Saksan liittotasavalta

Tonava: Kelheimista (2 414,72 km) Saksan liittotasavallan ja Itävallan rajalle.

Rein: Saksan liittotasavallan ja Sveitsin rajalta Saksan liittotasavallan ja Alankomaiden rajalle.

Elbe: Elben ja Seiten välisen kanavan suulta Hampurin sataman alarajalle.

Müritz.

Ranskan tasavalta

Rein.

Alankomaiden kuningaskunta

Rein.

Sneekermeer, Koevordermeer, Heegermeer, Fluessen, Slotermeer, Tjeukemeer, Beulakkerwijde, Belterwijde, Ramsdiep, Ketelmeer, Zwartemeer, Veluwemeer, Eemmeer, Alkmaardermeer, Gouwzee, Buiten IJ, Afgesloten IJ, Noordzeekanaal, Ijmuidenin satama, Rotterdamin satama-alue, Nieuwe Maas, Noord, Oude Maas, Beneden Merwede, Nieuwe Merwede, Dordische Kil, Boven Merwede, Waal, Bijlandschin kanava, Boven Rijn, Pannersdenschin kanava, Geldersche IJssel, Neder Rijn, Lek, Amsterdam-Rhine-kanava, Veerse Meer, Schelde-Rhine-kanava Volkerakin suulle asti, Amer, Bergsche Maas, Meuse Venlon alapuolella, Gooimeer, Europoort, Calandkanaal (Benelux-satamasta itään), Hartelkanaal.

III Luku

4 Vyöhyke

Itävallan tasavalta

Thaya: Bernhardsthaliin asti.

March: 6 km.

Belgian kuningaskunta

Koko Belgian verkko, lukuun ottamatta 3 vyöhykkeen vesiväyliä.

Saksan liittotasavalta

Kaikki liittotasavallan vesiväylät, lukuun ottamatta 1, 2 ja 3 vyöhykkeen vesiväyliä.

Ranskan tasavalta

Koko Ranskan verkko, lukuun ottamatta 1, 2 ja 3 vyöhykkeen vesiväyliä.

Alankomaiden kuningaskunta

Kaikki muut joet, kanavat ja sisävesijärvet kuin 1, 2 ja 3 vyöhykkeen kohdalla luetellut.

Italian tasavalta

Po-joki: Piacenzasta suulle.

Milan-Cremona-kanava, Po-joki: 15 km:n loppumatka Po-joelle.

Mincio-joki: Mantuasta, Governolosta Po-joelle.

Ferraran vesitie: Po-joelta (Pontelagoscuro), Ferraralta Porto Garibaldiin.

Brondolon ja Vallen kanavat: itäiseltä Po-joelta Venetsian lahteen.

Fisseron kanava - Tartaro - Canalbianco: Adriasta itäiselle Po-joelle.

Venetsian rantaviiva: Venetsian lahdelta Gradoon.

Luxemburgin suurherttuakunta

Mosel.

Liite II

Vyöhykkeiden 1, 2, 3 ja 4 väylillä liikennöivien alusten tekniset vähimmäisvaatimukset

SISÄLLYSLUETTELO

I OSA

1 Luku

Yleistä

Artikla .................................................................................................. Sivu

1.01 Määritelmät

1.02 (ei tekstiä)

1.03 (ei tekstiä)

1.04 (ei tekstiä)

1.05 (ei tekstiä)

1.06 Väliaikaiset vaatimukset

1.07 Ohjeet tarkastuskomiteoille

2 Luku

Menettely

2.01 Tarkastuskomiteat

2.02 Tarkastuspyyntö

2.03 Aluksen esittäminen tarkastukseen

2.04 (ei tekstiä)

2.05 Väliaikainen tarkastustodistus

2.06 (ei tekstiä)

2.07 Tarkastustodistuksen merkinnät ja muutokset

2.08 (ei tekstiä)

2.09 Lisätarkastus

2.10 Vapaaehtoinen tarkastus

2.11 (ei tekstiä)

2.12 (ei tekstiä)

2.13 (ei tekstiä)

2.14 (ei tekstiä)

2.15 Kustannukset

2.16 Tiedotus

2.17 Tarkastustodistusrekisteri

2.18 Virallinen numero

2.19 Vastaavuus ja poikkeukset

II OSA

Rakenne, laitteistot ja varusteet

3 luku

Laivanrakennusta koskevat vaatimukset

Artikla ................................................................................................ Sivu

3.01 Perussääntö

3.02 Lujuus ja vakavuus

3.03 Runko

3.04 Koneistotilat ja kattilahuoneet sekä polttoaineiden säilytystilat

4 luku

Turvallisuusväli, varalaita ja syväyksen osoitin

4.01 Turvallisuusväli

4.02 Varalaita

4.03 Varalaidan vähimmäismitta...........................................................................................20

4.04 Syväysmerkit

4.05 Niiden alusten sallittu enimmäissyväys, joiden ruumatilat eivät ole aina roiskevedenpitävät ja säänkestävät

4.06 Syväysasteikot

5 luku

Ohjattavuus

5.01 Yleistä

5.02 Koestukset

5.03 Koestusmatkan pituus

5.04 Alusten ja kytkyeiden lastimäärä koestuksen aikana.....................................................24

5.05 Kannen apuvälineet koestuksen aikana

5.06 Vähimmäisnopeus (eteenpäin ajettaessa)

5.07 Pysäytysominaisuudet

5.08 Peräytysominaisuudet

5.09 Suunnanmuutosominaisuudet

5.10 Kääntymisominaisuudet

6 luku

Peräsinlaitteet

Artikla ................................................................................................. Sivu

6.01 Yleistä

6.02 Peräsinlaitteen valvontayksikkö

6.03 Peräsinkoneen hydraulinen käyttölaite

6.04 Voimanlähteet

6.05 Manuaalinen käyttölaite

6.06 Ruoripotkuri-, vesisuihku- ja sykloidipotkurilaittet sekä aktiivikeulaperäsimet

6.07 Valvonta- ja ilmaisinlaitteet

6.08 Kääntymisnopeuden säädin

6.09 Tarkastus

7 luku

Ohjaushytti

7.01 Yleistä

7.02 Esteetön näkyvyys

7.03 Yleiset käyttö-, näyttö- ja valvontalaitteita koskevat vaatimukset

7.04 Erityiset moottorin ja ohjauslaitteiden käyttö-, näyttö- ja valvontalaitteita koskevat

vaatimukset

7.05 Kulkuvalojen, merkkivalojen ja äänimerkkien käyttö ja valvonta

7.06 Tutkalaite ja kääntönopeuden säädin

7.07 Radiopuhelinlaitteisto aluksissa, joiden ohjaushyteissä on erityisjärjestelyt yhden

henkilön suorittamaa tutkaohjausta varten

7.08 Aluksen sisäiset puheyhteydet

7.09 Hälytyslaite

7.10 Lämmitys ja ilmastointi

7.11 Peräankkurin käyttölaite

7.12 Ohjaushytin korkeuden säätö

7.13 Tarkastustodistuksen merkintä yhden henkilön suorittamasta tutkaohjauksesta

8 luku

Koneenrakennusta koskevat vaatimukset

Artikla ................................................................................................. Sivu

8.01 Yleistä

8.02 Turvalaitteisto

8.03 Käyttölaitteet

8.04 Polttomoottoreiden pakokaasuputket

8.05 Polttoainesäiliöt, -letkut ja muut varusteet

8.06 Tyhjennyspumput

8.07 Öljyisen veden ja jäteöljyn keruujärjestelmä

8.08 Aluksen melutaso

9 luku

Sähkölaitteet

9.01 Yleistä

9.02 Virransyöttöjärjestelmät

9.03 Kosketussuoja, suoja vierailta esineiltä ja vedeltä

9.04 Räjähdyssuoja

9.05 Suojamaadoitus

9.06 Sallitut enimmäisjännitteet

9.07 Jakelujärjestelmät

9.08 Maihinliitäntä ja liitäntä muihin ulkoisiin virtalähteisiin

9.09 Virransyöttö muihin aluksiin

9.10 Generaattorit ja moottorit

9.11 Akut

9.12 Kytkimet

9.13 Hätäkatkaisimet

9.14 Asennustarvikkeet

9.15 Kaapelit

9.16 Valaistuslaitteet

9.17 Kulkuvalot

9.18 Varasähkölaitteisto

9.19 Koneteknisten laitteiden hälytys- ja turvajärjestelmät

9.20 Sähkölaitteet

9.21 Sähkömagneettinen yhteensopivuus

10 luku

Varusteet

Artikla ................................................................................................. Sivu

10.01 Ankkurit ja ankkurikettingit

10.02 Muut varusteet

10.03 Palonsammutusvälineet

10.04 Aluksen veneet

10.05 Pelastusrenkaat ja pelastusliivit

11 luku

Työtilojen turvallisuus

11.01 Yleistä

11.02 Suojaus liukastumista ja putoamista vastaan

11.03 Työtilojen mitat

11.04 Sivulaita

11.05 Pääsy työtiloihin

11.06 Poistumistiet ja varauloskäynnit

11.07 Portaat, tikkaat ja tikaspuolat

11.08 Sisätilat

11.09 Melu- ja tärinäsuojaus

11.10 Luukkujen kannet

11.11 Vintturit

11.12 Nosturit

12 luku

Asuintilat

12.01 Yleistä

12.02 Asuintilojen erityisiä rakenteita koskevat vaatimukset

12.03 Saniteettitilat

12.04 Keittiöt

12.05 Juomavesi

12.06 Lämmitys ja ilmanvaihto

12.07 Asuintilojen muut varusteet

13 luku

Polttoaineella toimivat lämmitys-, ruoanlaitto- ja jäähdytyslaitteet

Artikla ................................................................................................. Sivu

13.01 Yleistä

13.02 Nestemäisten polttoaineiden käyttö, petrolilaitteet

13.03 Haihdutusöljypolttimilla varustetut öljylämmitysuunit ja sumutusöljypolttimilla

varustetut öljylämmityslaitteet

13.04 Haihdutusöljypolttimilla varustetut öljylämmitysuunit

13.05 Sumutusöljypolttimilla varustetut öljylämmityslaitteet

13.06 Ilmalämmityslaitteet

13.07 Kiinteällä polttoaineella toimiva lämmitys

14 luku

Talouskäyttöön tarkoitetut nestekaasulaitteistot

14.01 Yleistä

14.02 Laitteistot

14.03 Säiliöt

14.04 Syöttöyksikön sijoitus ja järjestäminen

14.05 Varasäiliöt ja tyhjät säiliöt

14.06 Alennusventtiilit

14.07 Paineet

14.08 Putket ja taipuisat johdot

14.09 Jakelujärjestelmä

14.10 Kaasulla toimivat laitteet ja niiden asennus

14.11 Ilmanvaihto ja palokaasujen poisto

14.12 Käyttö- ja turvallisuusohjeet

14.13 Tarkastus

14.14 Koestukset

14.15 Todistus

15 luku

Matkustaja-aluksia koskevat erikoismääräykset

15.01 Yleistä

15.02 Aluksen osastoimista kosevat perussäännöt

15.03 Poikittaislaipiot

15.04 Vahingoittumattoman aluksen vakavuus ja vakavuus mahdollisen vuodon aikana

15.05 Vapaan kansipinta-alan mukainen matkustajien määrä

15.06 Turvallisuusväli, varalaita ja syväysmerkit

15.07 Matkustajatilat

15.08 Erityiset pelastusvälineitä koskevat määräykset

15.09 Matkustajatilojen paloturvallisuus ja palontorjunta

15.10 Muut määräykset

15.11 Jätevesien keruulaitteet ja hävittäminen

16 luku

Erityismääräykset aluksille, jotka on suunniteltu kytkettäviksi työntö-, hinaus- tai rinnakkaiskytkyeisiin

16.01 Työntöalukset

16.02 Proomut

16.03 Alukset, jotka on suunniteltu kuljettamaan rinnaiskytkyeitä 100

16.04 Työntökytkyealukset 100

16.05 Hinaavat alukset 100

16.06 Kytkyeiden koestus 101

16.07 Tarkastustodistuksen merkinnät 101

17 luku

Uivia kalustoja koskevat erityismääräykset

17.01 Yleistä 102

17.02 Poikkeukset 102

17.03 Muut määräykset 103

17.04 Jäännösturvallisuusväli 103

17.05 Jäännösvaralaita 103

17.06 Kallistuskoe 104

17.07 Vakavuuden osoittaminen 104

17.08 Vakavuuden osoittaminen pienennetyllä jäännösvaralaidalla 106

17.09 Syväysmerkit ja syväysasteikko 107

17.10 Uivat kalustot, joiden vakavuutta ei ole osoitettu 107

18 luku

Työaluksia koskevat erityismääräykset

18.01 Käyttöedellytykset 108

18.02 Osan II soveltaminen 108

18.03 Poikkeukset 108

18.04 Turvallisuusväli ja varalaita 109

18.05 Laivaveneet 109

19 luku

Kanavaproomuja koskevat erityismääräykset

(ei tekstiä) 110

20 luku

Merialuksia koskevat erityismääräykset

(ei tekstiä) 111

21 luku

Huviveneitä koskevat erityismääräykset

21.01 Yleistä 112

21.02 Osan II soveltaminen 112

22 luku

Konttialusten vakavuus

22.01 Yleistä 113

22.02 Irtokontteja kuljettavien alusten vakavuuden osoittamisessa käytettävät

raja-arvot ja laskentamenettely 113

22.03 Kiinnitettyjä kontteja kuljettavien alusten vakavuuden osoittamisessa käytettävät

raja-arvot ja laskentamenettely 116

22.04 Laivan vakavuuden arviointimenettely 118

22 a luku

Erityismääräykset aluksille, joiden pituus on yli 110 m

22a.01 Osan I soveltaminen 119

22a.02 Osan II soveltaminen 119

22a.03 Lujuus, kellumiskyky ja vakavuus 119

22a.04 Ohjattavuus 120

22a.05 Lisävarustus 120

22a.06 (ei tekstiä) 121

22a.07 Osan IV soveltaminen muutoksiin 121

III OSA

MIEHISTÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

23 luku

Miehistö

Artikla ................................................................................................. Sivu

23.01 (ei tekstiä) 122

23.02 (ei tekstiä) 122

23.03 (ei tekstiä) 122

23.04 (ei tekstiä) 122

23.05 Käyttömuodot 122

IV OSA

24 luku

Siirtymä- ja loppusäännökset

24.01 Tähänastisten tarkastustodistusten voimassaolo 123

24.02 Tähänastisten tarkastustodistusten uusiminen 123

I OSA

1 Luku

YLEISTÄ

Artikla 1.01

Määritelmät

Tässä direktiivissä ja sen liitteissä tarkoitetaan

Alustyypit

1. "vesikulkuneuvolla" alusta tai uivaa kalustoa;

2. "aluksella" sisävesialusta tai merialusta;

3. "sisävesialuksella" yksinomaan tai pääasiassa sisävesiväylillä käytettäväksi tarkoitettua alusta;

4. "merialuksella" meri- tai rannikkoliikenteessä käytettäväksi hyväksyttyä ja pääasiassa tähän käyttöön tarkoitettua alusta;

5. "moottorikäyttöisellä aluksella" tavallista moottorikäyttöistä alusta tai moottorikäyttöistä säiliöalusta;

6. "moottorikäyttöisellä säiliöaluksella" alusta, joka on tarkoitettu kuljettamaan tavaroita kiinteästi sijoitetuissa säiliöissä ja joka on suunniteltu kulkemaan itsenäisesti omalla käyttövoimallaan;

7. "tavallisella moottorikäyttöisellä aluksella" tavaran kuljetukseen tarkoitettua muuta kuin säiliöalusta, joka on suunniteltu kulkemaan itsenäisesti omalla käyttövoimallaan;

8. "kanavaproomulla" sisävesialusta, jonka pituus on enintään 38,5 m ja leveys enintään 5,05 m;

9. "hinaajalla" alusta, joka on erityisesti suunniteltu suorittamaan hinausta;

10. "työntöaluksella" alusta, joka on erityisesti suunniteltu kuljettamaan työntökytkyettä;

11. "proomulla" tavaraproomua tai säiliöproomua;

12. "säiliöproomulla" alusta, joka on tarkoitettu kuljettamaan tavaroita kiinteästi sijoitetuissa säiliöissä, joka on suunniteltu hinattavaksi ja jolla joko ei ole omaa käyttövoimaa tai on käyttövoima, joka riittää ainoastaan lyhyisiin siirtoihin;

13. "tavaraproomulla" tavaran kuljetukseen tarkoitettua alusta, joka ei ole hinattava säiliöproomu, joka on suunniteltu hinattavaksi ja jolla joko ei ole omaa käyttövoimaa, joka riittää ainoastaan lyhyisiin siirtoihin;

14. "työntöproomulla" työnnettävää säiliöproomua, tavallista työntöproomua tai laivaproomua;

15. "työnnettävällä säiliöproomulla" alusta, joka on tarkoitettu kuljettamaan tavaroita kiinteästi sijoitetuissa säiliöissä, joka on suunniteltu tai erityisesti muutettu työnnettäväksi ja jolla ei joko ole omaa käyttövoimaa tai on käyttövoima, joka riittää ainoastaan lyhyisiin siirtoihin, kun se ei ole osana työntökytkyettä;

16. "tavallisella työntöproomulla" tavaran kuljetukseen tarkoitettua alusta, joka ei ole säiliöproomu, joka on suunniteltu tai erityisesti muunnettu työnnettäväksi ja jolla joko ei ole omaa käyttövoimaa tai on käyttövoima, joka riittää ainoastaan lyhyisiin siirtoihin, kun se ei ole osana työntökytkyettä;

17. "proomuemälaivan proomulla" työntöproomua, joka on suunniteltu kuljetettavaksi merialuksilla ja kulkemaan sisävesiväylillä;

18. "matkustaja-aluksella" alusta, joka on suunniteltu ja varustettu kuljettamaan yli 12 matkustajaa;

19. "päiväristeilyaluksella" matkustaja-alusta, jolla ei ole hyttejä matkustajien yöpymistä varten;

19 a. "matkustajapurjealuksella" matkustaja-alusta, joka on suunniteltu ja varustettu liikkumaan pääasiallisesti purjeiden avulla;

20. "matkustajahytein varustetulla aluksella" matkustaja-alusta, jossa on hyttejä matkustajien yöpymistä varten;

21. "uivalla kalustolla" uivaa rakennetta, johon on asennettu koneistoja, kuten nosturit, ruoppaajat, paalujuntat ja elevaattorit;

22. "työaluksella" alusta, joka rakenteeltaan ja varusteiltaan soveltuu ja on tarkoitettu käytettäväksi työmaalla, mukaan lukien ruoppaajat, palko- ja ponttoniproomut, ponttonit ja lohkarenostimet;

23. "huviveneellä" urheiluun tai vapaa-aikaan tarkoitettua muuta kuin matkustaja-alusta;

24. "uivalla laitoksella" uivaa laitteistoa, jota ei tavallisesti ole tarkoitettu siirrettäväksi (mukaan lukien uima-allas, telakka, laituri tai venevaja);

25. "uivalla laitteistolla" lauttaa tai muuta rakennetta, esinettä tai kokonaisuutta, joka kykenee kulkemaan ja joka ei ole alus tai uiva kalusto tai laitos;

Alusryhmät

26. "kytkyeellä" kiinteää kytkyettä tai hinauskytkyettä;

27. "ryhmitelmällä" kytkyekokoonpanon muotoa;

28. "kiinteällä kytkyeellä" työntökytkyettä tai rinnakkaisryhmitelmää;

29. "työntökytkyeellä" kiinteää muodostelmaa aluksia, joista vähintään yksi on muodostelmalle työntövoiman antavan yhden tai kahden moottorikäyttöisen aluksen, työntöaluksen, edessä; kiinteänä pidetään myös kytkyettä, joka muodostuu työntöaluksesta ja työnnettävästä aluksesta, joiden kytkentätapa mahdollistaa ohjatun nivelliikkeen;

30. "rinnakkaisryhmitelmällä" muodostelmaa aluksia, jotka onkytketty kiinteästi rinnakkain ja joista mikään ei ole sijoitettu muodostelmaa kuljettavan aluksen eteen;

31. "hinattavalla kytkyeellä" yhden tai useamman aluksen, uivan laitoksen tai uivan laitteiston muodostelmaa, jota hinaa yksi tai useampi moottorikäyttöinen alus;

Aluksen eri osat

32. "pääkoneistotilalla" tilaa, johon kuljetuskoneisto on asennettu;

33. "koneistotilalla" tilaa, johon polttomoottorit on asennettu;

34. "kattilahuoneella" tilaa, johon polttoainekäyttöinen laitteisto, joka on suunniteltu tuottamaan höyryä tai lämpöenergiaa kuljettavaa nestettä on asennettu;

35. "suljetulla ylärakenteella" yhtenäistä, kiinteää ja vesitiivistä rakennetta, jonka kiinteät laipiot on liitetty kanteen pysyvästi ja vesitiiviisti;

36. "ohjaushytillä" tilaa, johon kaikki aluksen ohjaukseen tarvittavat ohjauslaitteet on asennettu;

37. "asuintilalla" tilaa, joka on tarkoitettu laivalla yleensä asuville henkilöille taikka matkustajille, ja siihen kuuluu laivan keittiö, elintarvikevarasto, WC:t ja peseytymistilat, pesulatilat, porrastasanteet ja käytävät, mutta ei ohjaushytti;

38. "lastiruumalla" aluksen osaa, joka on rajattu laipioin keulassa ja perässä, on joko avoin tai luukunkansilla suljettava ja on suunniteltu pakatun tai irtolastin kuljetukseen tai runkoon kiinteästi kuulumattomien säiliöiden sijoittamiseen;

39. "kiinteällä säiliöllä" alukseen kiinnitettyä säiliötä, jonka seininä on joko itse runko tai runkoon kiinteästi kuulumaton kotelo;

40. "työtilalla" aluetta, jolla miehistön täytyy suorittaa tehtäviään, mukaan lukien laskuportaat, nostopuomit ja veneet;

41. "käytävällä" aluetta, joka on tarkoitettu ihmisten ja tavaroiden tavanomaista liikkumista varten;

Laivateknisiä termejä

42. "enimmäissyväystasolla" veden pinnan tasoa, joka vastaa enimmäissyväystä, jossa alus saa kulkea;

43. "turvallisuusvälillä" etäisyyttä ensimmäissyväystason ja samansuuntaisen tason välillä, joka kulkee alimman pisteen kautta, jota ylempänä alusta ei pidetä vesitiiviinä;

44. "varalaidalla (F)" etäisyyttä enimmäissyväystason ja samansuuntaisen, sivukannen alimman pisteen kautta kulkevan tason, tai jos sivukantta ei ole, laidoituksen yläreunan alimman pisteen kautta kulkevan tason välillä;

45. "upporajalla" teoreettista rajaa, joka kulkee laidoituksessa vähintään 10 cm laipiokannen alapuolelta ja vähintään 10 cm laidoituksen alimman ei-vesitiiviin pisteen alapuolelta; jos laipiokantta ei ole, käytetään rajaa, joka kulkee vähintään 10 cm sen alimman rajan alapuolelta, johon asti ulkolaidoitus on vesitiivis;

46. "uppouman tilavuudella [ ]" aluksen syrjäyttämän vesimäärän tilavuutta kuutiometreinä;

47. "uppouman painolla (D)" aluksen kokonaispainoa tonneina, lasti mukaan luettuna;

48. "täyteläisyyskertoimella (ä)" uppouman tilavuuden suhdetta pituuden (LF), leveyden (BF) ja syväyksen (T) tuloon;

49. "vesiviivan leikkauspinta-alalla (S)" aluksen leikkauspinta-alaa neliömetreinä vesiviivan yläpuolella;

50. "laipiokannella" kantta, johon vaaditut vesitiiviit laipiot johtavat ja josta varalaita mitataan;

51. "laipiolla" aluksen tavallisesti pystysuoraa tietylle korkeudelle ulotettua seinää, joka jakaa tilaa ja rajoittuu aluksen pohjaan, laidoitukseen tai toisiin laipioihin;

52. "poikittaislaipiolla" aluksen laidasta toiseen ulottuvaa laipiota;

53. "seinällä" tavallisesti pystysuoraa tilanjakajaa;

54. "väliseinällä" seinää, joka ei ole vesitiivis;

55. "pituudella (L)" laivan rungon enimmäispituutta metreinä ilman peräsintä ja rainea;

56. "suurimmalla pituudella" vesikulkuneuvon suurinta pituutta metreinä, mukaan lukien kaikki kiinteät laitteet kuten ohjaus- ja kuljetuslaitteen osat, mekaaniset ja muut vastaavat laitteet;

57. "pituudella (LF)" aluksen enimmäissyväystasolla mitattua rungon pituutta metreinä;

58. "leveydellä (B)" laidoituksen ulkoreunaan mitattua rungon enimmäisleveyttä metreinä (ilman siipirattaita, lepuuttajia ja vastaavia);

59. "suurimmalla leveydellä" vesikulkuneuvon enimmäisleveyttä metreinä, mukaan lukien kaikki kiinteät laitteet kuten siipirattaat, lepuuttajat, mekaaniset laitteet ja vastaavat;

60. "leveydellä (BF)" aluksen enimmäissyväystasolla laidoituksen ulkoreunasta mitattua rungon leveyttä metreinä;

61. "sivukorkeudella (H)" kölin kärjen ja kannen alimman aluksen sivulla olevan pisteen välistä pienintä kohtisuoraa etäisyyttä;

62. "syväyksellä (T)" rungon, kaaria lukuun ottamatta, tai kölin alimman pisteen ja enimmäissyväystason välistä kohtisuoraa etäisyyttä;

63. "keulapystysuoralla" pystysuoraa keulassa rungon ja enimmäissyväystason leikkauskohdassa;

64. "sivukansien vapaalla leveydellä" etäisyyttä pystysuorasta, joka kulkee kehyksen puolella sivukannen ulkonevimman osan kautta, pystysuoraan, joka kulkee sivukannen ulkolaidassa liukastumissuojan (suojakaide, jalkatuki) sisäreunan kautta;

Ohjauslaitteet

65. "ohjauslaitteistolla" kaikkia aluksen ohjaamiseen tarvittavia laitteita, joilla varmistetaan 5 luvussa säädetty ohjattavuus;

66. "peräsimellä" peräsintä tai peräsimiä akseleineen, mukaan lukien peräsinsektori ja peräsinlaitteeseen yhdistävät osat;

67. "peräsinlaitteella" ohjauslaitteen osaa, jolla saadaan aikaan peräsimen liike;

68. "ohjauslaitteen valvontajärjestelmällä" peräsinlaitteen valvontajärjestelmää voimanlähteen ja peräsinlaitteen välissä;

69. "voimanlähteellä" ohjauslaitteen valvontajärjestelmän ja ajoyksikön voimansyöttöä päävirtapiiristä, akuista tai sisäpolttomoottorista;

70. "ajoyksiköllä" moottorikäyttöisen ohjauslaitteen valvontajärjestelmän käyttöön tarvittavia osia ja virtapiirejä;

71. "peräsinlaitteen valvontayksiköllä" peräsinlaitteen, sen ajoyksikön ja voimanlähteen valvontajärjestelmää;

72. "käsikäyttöisellä kytkimellä" järjestelmää, jossa peräsimen liike saadaan aikaan kääntämällä ohjauspyörää käsin mekaanisella tai hydraulisella välityksellä ilman lisävoimanlähdettä;

73. "hydraulisella käsikäyttöisellä kytkimellä" käsikäyttöistä järjestelmää hydraulisella välityksellä;

74. "kääntymisnopeuden säätelijällä" laitetta, joka automaattisesti asettaa ja ylläpitää ennakolta valittujen arvojen mukaisesti alukselle määritellyn kääntymisnopeuden;

75. "yhden henkilön suorittamaan tutkaohjaukseen varustetulla ohjaushytillä" ohjaushyttiä, joka on varustettu siten, että yksi henkilö voi ohjata alusta tutkalla navigoiden;

Rakenteiden osien ja materiaalien ominaisuudet

76. "vesitiiviillä" rakenneosia tai laitteita, joihin veden pääsy on estetty;

77. "roiskevedenpitävällä ja säätiiviillä" rakenneosia tai laitteita, jotka tavanomaisissa oloissa mahdollistavat vain erittäin pienen vesimäärän pääsyn läpi;

78. "kaasutiiviillä" rakenneosia tai laitteita, joihin kaasun ja höyryn pääsy on estetty;

79. "palamattomalla" materiaalia, joka ei pala tai josta ei kehity helposti syttyviä höyryjä siinä määrin, että se syttyy saavuttaessaan noin 750 °C:n lämpötilan;

80. "huonosti syttyvällä" materiaalia, joka ei syty helposti tai jonka pinta ei syty helposti ja joka asianmukaisesti estää tulen leviämistä;

81. "palonkestävällä" rakenneosia tai laitteita, jotka täyttävät tietyt palotekniset vaatimukset;

Muita käsitteitä

82. "hyväksytyllä luokituslaitoksella"; hyväksyttyinä luokituslaitoksina pidetään seuraavia: Germanischer Lloyd, Bureau Veritas ja Lloyd's Register of Shipping;

83 a. "yhteisön todistuksella" todistusta, jonka direktiivin 3 artiklan mukaisesti antaa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tämän liitteen teknisten säännösten mukaisille aluksille;

83 b. "yhteisön täydennystodistuksella"; direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikilta aluksilta vaaditaan Reinin todistuksen lisäksi yhteisön täydennystodistus 1 ja 2 vyöhykkeen sekä 3 ja 4 vyöhykkeen vesiväylillä liikennöimiseen, jos halutaan hyötyä näillä vesiväylillä noudatettavista lievennetyistä teknisistä vaatimuksista;

84. "tarkastuskomitealla" jäsenvaltioiden tehtävään asettamia toimivaltaisia viranomaisia, jotka suorittavat tarkastuksen tässä liitteessä mainittujen määräysten mukaisesti ja myöntävät todistuksen tai todistuksia.

Artikla 1.02

(ei tekstiä)

Artikla 1.03

(ei tekstiä)

Artikla 1.04

(ei tekstiä)

Artikla 1.05

(ei tekstiä)

Artikla 1.06

Väliaikaiset määräykset

Toimivaltainen viranomainen voi säätää tilapäisiä määräyksiä direktiivin 19 artiklan menettelyn mukaisesti, jos tämä vaikuttaa välttämättömältä, jotta voidaan mahdollistaa kokeiluja rajoittamatta kuitenkaan turvallisuutta ja haittaamatta liikenteenjoustavaa kulkua. Nämä määräykset voivat olla voimassa korkeintaan kolme vuotta.Artikla 1.07Ohjeet tarkastuskomiteoille

Tämän direktiivin soveltamisen helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi voidaan direktiivin 19 artiklan menettelyn mukaisesti päättää ohjeista tarkastuskomiteoille.

Toimivaltaiset viranomaiset saattavat nämä ohjeet tarkastuskomiteoiden tietoon.

Nämä ohjeet sitovat tarkastuskomiteoita.

II OSA

15 Luku

MATKUSTAJA-ALUKSIA KOSKEVAT ERIKOISMÄÄRÄYKSET

15.01 artikla

Yleistä

1. 4.01-4.03 artiklaa ja 8.06 artiklan 7 kohtaa ei sovelleta matkustaja-aluksiin.

2. Aluksia, joilla ei ole omaa käyttövoimaa, ei saa hyväksyä matkustajien kuljettamiseen.

3. Sellaisten alusten osalta, joiden pituus (LF) on 25 m tai enemmän, on osoitettava niiden kelluvuus vuodon sattuessa 15.02 artiklan mukaisesti kaikissa mahdollisissa lastikuormituksissa.

4. Matkustajatilojen on kaikilla kansilla sijaittava törmäyslaipion tason takana.

5. Tilojen, joissa on majoitettuna henkilöstöä, on oltava 15.07 ja 15.09 artiklan mukaisia.

a) Toisin kuin 3.02 artiklan 1 kohdan b alakohdassa matkustaja-alusten lattia-, palle- ja sivulaidoituksen vähimmäispaksuus tmind on määritettävä suuremman arvon mukaan seuraavan kaavan avulla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kaavassa:

f = 1 + 0,0013 . (a - 500), a ( 400 mm;

a = pituus- tai poikittaisetäisyys [mm]; kun kaarienväli on pienempi kuin 400 mm, asetetaan arvoksi a = 400 mm.

Vähimmäispaksuus on yhtä kuin kaavan avulla saatava suurin arvo. Laidoitus on uusittava, jos pohja- tai pystysivulaidoituksen paksuus alittaa edellä olevan kaavan mukaisen vähimmäisarvon.

b) Kaavojen avulla saatavan laidoituksen paksuuden vähimmäisarvo voidaan alittaa, jos sallittu arvo aluksen rungon riittävälle lujuudelle vahvistetaan ja osoitetaan laskennallisesti.

c) Kuitenkaan missään aluksen rungon kohdassa vähimmäispaksuus ei saa olla pienempi kuin 3 mm.

15.01 a artikla

Matkustajapurjealukset

Matkustaja-aluksiin sovellettavat erityissäännökset eivät koske matkustajapurjealuksia. Niitä varten annetaan erityissäännökset direktiivin 19 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä noudattaen, ja ne kirjataan tähän liitteeseen.

15.02 artikla

Aluksen osastoimista koskevat perussäännöt

1. Laipiot on osastoitava siten, että aluksen runko ei uppoa yli uppoumarajan päästettäessä vettä mihin tahansa vesitiiviiseen osastoon, ja että 15.04 artiklan 7 kohdan vaatimukset täyttyvät.

2. Vesitiiviit ikkunat saavat sijaita uppoumarajan alapuolella, jos niitä ei voida avata, jos ne ovat riittävän lujia ja ovat 15.07 artiklan 7 kohdan mukaiset.

3. Vuotolaskelmissa on huomioitava rakenteelliset ominaisuudet.

Yleisesti on otettava huomioon täyttäminen vedellä 95-prosenttisesti.

Jos laskennallisesti osoitetaan, että keskimääräinen vedellätäyttö jossakin osastossa on pienempi kuin 95 prosenttia, voidaan käyttää laskennallista arvoa. Laskelmassa on kuitenkin käytettävä seuraavia vähimmäisarvoja:

Matkustaja- ja miehistötilat 95 %

Konehuoneet (mukaan lukien kattilahuoneet) 85 %

Lasti-, matkatavara- ja säilytystilat 75 %

Kaksoispohjat, öljysäiliöt ja muut säiliöt sen mukaan, voidaanko

niitä pitää käyttötarkoituksensa perusteella täysinä vai tyhjinä, kun

aluksen vesiviiva on tasolla, joka vastaa osastojen suurinta mahdollista

lastaustilaa 0 tai 95 %.

4. Törmäyslaipion ja perälaipion välillä vesitiiviitä osastoja ovat 1 kohdan mukaisesti vain sellaiset osastot, joiden pituus on vähintään 0,10 LF mutta jotka eivät kuitenkaan ole lyhyempiä kuin 4 m. Tarkastuskomitea voi hyväksyä pienehköjä poikkeuksia.

Jos vesitiivis osasto on pidempi kuin ensimmäisessä alakohdassa vaaditaan ja jos siinä on alaosastoja, jotka muodostavat vesitiiviitä osatiloja ja joiden välissä on puolestaan vähimmäispituus, voidaan ne huomioida vuotolaskelmissa.

Ensimmäisen törmäyslaipion jälkeisen osaston pituus ei saa olla alle 0,10 LF tai 4 m. Tällöin keulaosasto ja sen viereinen osasto on laskettava vuotolaskelmissa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän osaston keulapystysuoran ja takapoikittaislaipion välinen välimatka ei kuitenkaan saa olla alle 0,10 LF vaan sen on oltava vähintään 4 m.

Törmäyslaipion välimatka keulapystysuorasta ei saa olla alle 0,04 LF eikä yli 0,04 LF + 2 m.

5. Jos matkustaja-aluksessa on vesitiiviitä pitkittäisosastoja, on törmäyslaipion ja perälaipion asymmetria otettava huomioon seuraavalla tavalla:

a) jos pitkittäislaipiot ovat vähintään 1/5 BF ulkolaidoituksesta suurimman syväyksen linjassa ja jos ne ovat samalla vähintään 1/6 BF:n mutta eivät alle 1,5 m:n etäisyydellä toisistaan, on vuotolaskelmassa osastot A, B ja C katsottava yksittäisiksi ja osastot A + B ja B + C yhdeksi kokonaisuudeksi (kuva 1);

b) jos keskimmäisessä osastossa B on vesitiivis kansi yli 0,50 m:n etäisyydellä aluksen pohjasta, ei tämän kannen päällä sijaitsevaa osastoa D tarvitse laskea vedellä täytetyksi (kuva 2). Myös tällöin pitkittäislaipioiden sijaintia koskevat a kohdan edellytykset.

Kuva 1 // Kuva 2

a = vähintään 1/5 BF

b = vähintään 1/6 BF, mutta ei alle 1,50 m

c = vähintään 1/5 BF

d = vähintään 0,50 m

15.03 artikla

Poikittaislaipiot

1. Edellä 3.03 artiklan 1 kohdan mukaisten laipioiden lisäksi on oltava poikittaislaipioita, joiden määrä selviää vuotolaskelmista.

Määräysten mukaisten poikittaislaipioiden on oltava vesitiiviitä ja niiden on yletyttävä laipiokanteen asti. Jos aluksessa ei ole laipiokantta, on näiden laipioiden yletyttävä vähintään 20 cm uppoumarajan päälle. Myös 15.04 artiklan 8 kohdan vaatimusten on täytyttävä.

Matkustajatilat ja henkilöstön asuintilat on erotettava kaasutiiviillä laipioilla kone- ja kattilahuoneista.

2. Edellä 1 kohdan mukaisten vesitiiviiden poikittaislaipioiden aukkojen määrä on pidettävä niin vähäisenä kuin aluksen rakenne ja määräystenmukainen käyttö sallivat. Aukot ja läpiviennit eivät saa vaikuttaa haitallisesti laipioiden vesitiiviyteen.

Törmäyslaipioissa ei saa olla aukkoja eikä ovia.

Laipioissa, jotka erottavat konehuoneet matkustajatiloista tai henkilöstön asuintiloista, ei saa olla laipio-ovia.

3. Käsikäyttöiset vesitiiviit laipio-ovet, joissa ei ole kaukokäyttöä, ovat sallittuja vain matkustaja-alueen ulkopuolella. Niiden on oltava jatkuvasti suljettuina ja niitä saa käyttää vain hetkellisesti läpikulkua varten. Niiden nopea ja turvallinen suljettavuus on varmistettava sopivin laittein. Ovet on molemmin puolin varustettava kilvellä, jossa lukee: "Pidettävä suljettuna".

Ensimmäisestä virkkeestä poiketen on käsikäyttöinen laipio-ovi sallittu matkustaja-alueella, jos

a) aluksen pituus (LF) ei ole yli 40 m,

b) matkustajamäärä ei ole enemmän kuin LF,

c) aluksessa on vain yksi kansi,

d) tälle ovelle pääsee suoraan kannelta ja se ei ole kauempana kuin 10 m kannelle menevästä uloskäynnistä,

e) oviaukon alareuna on vähintään 30 cm matkustajaosan lattian yläpuolella, ja

f) molemmissa viereisissä osastoissa on pilssihälytysjärjestelmä.

4. Laipio-ovet, jotka ovat pidemmän aikaa auki, on voitava sulkea välittömästi molemmin puolin laipiota ja helppopääsyisestä paikasta käsin laipiokannen yläpuolelta. Kaukokäyttöisen sulkemisen jälkeen ovi on voitava avata uudelleen ja sulkea varmasti paikan päällä. Erityisesti matot tai jalkalistat eivät saa haitata sulkemista.

Kaukokäyttöisen oven sulkemisen on kestettävä vähintään 30 sekuntia mutta ei kuitenkaan kauempaa kuin 60 sekuntia. Sulkemisen aikana on oven lähettyvillä automaattisesti kuuluttava hälytysääni. Oven käytön ja hälytyksen on toimittava myös aluksen sähköverkosta riippumatta. Kaukokäyttöpaikalla on oltava laite, joka osoittaa, onko ovi auki vai kiinni.

5. Laipio-ovien ja niiden käyttöelinten on sijaittava turvallisella alueella, jota ulkopuolelta rajoittaa pystysuora pinta, joka on 1/5 BF etäisyydellä samansuuntainen ulkolaidoituksen kanssa suurimman syväyksen linjassa. Ohjaushytissä on oltava valvontalaitteena optinen varoituslaite, johon syttyy merkkivalo laipio-oven ollessa auki.

6. Avopäiset putket ja tuuletuskanavat on sijoitettava siten, että niiden yläpuolella vesi ei mahdollisessa vuototapauksessa pääse tunkeutumaan muihin tiloihin tai säiliöihin. Jos useampia osastoja on avoimessa yhteydessä toisiinsa putkien tai tuuletuskanavien kautta, on ne johdettava sopivaan kohtaan epäedullisimman vuotovesirajan yläpuolelle. Jos putkia ei johdeta vuotovesirajan yläpuolelle, on läpikulkulaipioihin asennettava kaukokäyttöiset sulkimet, joita käytetään laipiokannen yläpuolelta.

Jos putkistolla ei ole jossakin osastossa avointa päätä, on putki tämän osaston vahingoituttua vahingoittumaton, jos se sijaitsee 5 kohdassa määritellyn turva-alueen sisällä ja yli 0,50 m:n etäisyydellä pohjasta.

7. Jos 2-6 kohdassa mainitut aukot ja ovet sallitaan, on todistukseen merkittävä seuraava teksti:

"Aluksen henkilöstöä kouluttamalla on varmistettava, että kaikki vesitiiviiden poikittaislaipioiden aukot ja ovet suljetaan vaaran uhatessa välittömästi vesitiiviisti."

8. Poikittaislaipio voidaan varustaa laipionsiirtäjällä, jos kaikki tämän siirtäjän osat sijaitsevat 5 kohdassa määritetyn turva-alueen sisäpuolella.

15.04 artikla

Vahingoittumattoman aluksen vakavuus ja vakavuus mahdollisen vuodon aikana

1. Hakijan on osoitettava riittävä vahingoittumattoman aluksen vakavuus laskelmin kallistuskokeen tulosten perusteella ja suoritettava tarkastuskomitean vaatimuksesta kääntösädekoe.

2. Riittävän vahingoittumattoman aluksen vakavuuden laskennallista osoittamista pidetään suoritettuna, kun alus on täydessä varustuksessa, polttoaine-, vesi- ja jätevesien keruusäiliöt ovat puolillaan ja jäännösvaralaita ja 7 kohdan mukainen jäännösturvallisuusväli säilyvät ja kun samanaikaisesti vaikuttaa

a) henkilöiden siirtyminen toiseen laitaan 4 kohdan mukaisesti,

b) 5 kohdan mukainen tuulen paine,

c) 6 kohdan mukainen keskipakovoima aluksen kääntöliikkeen aikana,

eikä 12°:n kallistuskulma ylity. Pelkästään henkilöiden siirtyminen toiseen laitaan ei saa aiheuttaa yli 10°:n kallistusta.

Tarkastuskomitea voi vaatia, että laskelmassa käytetään myös muita säiliöiden täyttöasteita.

3. Aluksissa, joiden pituus (LF) on alle 25 m, voidaan riittävä vahingoittumattoman aluksen vakavuus osoittaa 2 kohdan laskelmien sijasta kuormituskokeella aluksen ollessa puolipainoinen suurimpaan sallittuun henkilömäärään nähden ja polttoaine- ja vesisäiliöiden ollessa epäedullisimmin täytetty. Tämä paino lasketaan laidoituksesta alkaen sille kannen pinta-alalle, joka on matkustajien käytössä, kun henkilöitä on 3¾ yhtä neliömetriä kohti. Kallistuskulma ei saa olla suurempi kuin 7° eikä jäännösvaralaitaa 0,05 B + 0,20 m ja jäännösturvallisuusväliä 0,05 B + 0,10 m saa alittaa.

4. Kallistusmomentti henkilöiden siirtymisestä toiseen laitaan (Mp) on kaikkien kansien, joihin matkustajat pääsevät, yksittäismomenttien summa. Kukin yksittäismomentti lasketaan seuraavasti:

a) avoimet kannet:

Mpn = cp . b . P [kNm].

Kaavassa:

cp = kerroin (cp = 1,5) [m/s2];

b = kunkin kannen suurin hyödynnettävä leveys 0,50 m:n korkeudessa;

P = sallitun henkilömäärän kokonaispaino kullakin kannella.

b) katetut kannet:

Henkilöiden toiseen laitaan siirtymisen määrittämistä varten kansilla, joilla on osittain kiinteitä penkkejä tai pöytiä, laivaveneitä, pieniä kansirakennelmia tai vastaavia, on asetettava 3¾ henkilöä yhdelle neliömetrille kattamattomalla kansialalla. Penkkien osalta on matkustajaa kohti laskettava 0,50 m:n istuinleveys ja 0,75 m:n istumasyvyys.

Laskelma on suoritettava siirtymisessä oikean- ja vasemmanpuoleiselle laidalle.

Kun aluksessa on useampia kansia, on lähtökohtana oltava henkilöiden kokonaispainon vakavuuden suhteen epäedullisin jakautuminen kansille. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa oletetaan henkilöiden sivuttaissuunnassa siirtymisessä hytit tyhjiksi.

Yhden henkilön painopiste on 1 m kunkin kannen matalimmasta kohdasta ½ LF:een huomioimatta kannen kohoumia tai ulkonemia ja olettaen henkilön painoksi 75 kg.

5. Tuulen paineen aiheuttama kallistusmomentti Mv lasketaan seuraavan kaavan avulla:

Mv = pv . S (lv + ___) [kNm]

Kaavassa:

pv = erityinen tuulen paine 0,1 kN/m ;

S = aluksen lateraalitaso enimmäissyväyksen yläpuolella (m );

lv = lateraalitason A painopisteen etäisyys enimmäissyväyksestä (m).

6. Keskipakovoiman aiheuttama kallistusmomentti kääntöliikkeessä Mgi lasketaan seuraavan kaavan avulla:

D __ T

Mgi = Cgi ; __ (Hg - ___) [kNm]

Kaavassa:

Cgi = kerroin (Cgi = 5) [m2/s2];

Hg = painopisteen korkeus kölin yläreunan yläpuolella (m).

Jos kallistuskulma kääntösäteessä osoitetaan kokeella, voidaan siitä saatua arvoa käyttää laskelmassa. Tämä koe on suoritettava puolella aluksen enimmäisnopeudesta aluksen ollessa täydessä lastissa ja pienimmällä mahdollisella kääntösäteen halkaisijalla.

7. Edellä 2 kohdan a-c alakohdan mukaisessa kallistusvoimien aiheuttamassa aluksen asennossa on jäännösvaralaidan oltava vähintään 200 mm.

Aluksissa, joiden sivuikkunat voidaan avata tai joissa on muita veden sisääntulolta varmistamattomia aukkoja ulkolaidoituksessa, on jäännösturvallisuusvälin oltava vähintään 100 mm.

8. Riittävä vuotovakavuus katsotaan osoitetuksi laskennallisesti, kun kaikissa vedentulon välitiloissa ja sen lopputilassa saatava momentti MR, joka saadaan seuraavan kaavan avulla:

___

MR= CR . MGrés . sinö . D [kNm]

on suurempi kuin kallistusmomentti Mg = 0,2 Mp [kNm].

Kaavassa

CR = kerroin (CR = 10) [m/s2];

___

Mgrés = vähennetty metasentrinen korkeus vuodon sattuessa (m)

ö = pienempi kahdesta seuraavasta kulmasta: kulma, jossa tyhjän osaston ensimmäinen aukko joutuu veteen, tai kulma, jossa laipiokansi joutuu veteen

Mp = kallistusmomentti henkilöiden siirtymisestä toiseen laitaan 4 kohdan mukaisesti.

15.05 artikla

Vapaan kansipinta-alan mukainen matkustajien määrä

1. Kun alus täyttää 15.04 ja 15.06 artiklan vaatimukset, tarkastuskomitea toteaa matkustajien enimmäismäärästä seuraavaa:

a) Laskennassa käytetään aluksella olevien matkustajien säännölliseen oleskeluun tarkoitettujen kattamattomien kansipinta-alojen summaa.

Yöpymistilojen ja WC:iden sekä aluksen ohjaukseen jatkuvasti tai tilapäisesti käytettävien tilojen kansialoja ei kuitenkaan oteta laskelmissa huomioon, vaikka matkustajat pääsisivätkin näihin tiloihin. Myöskään pääkannen alla olevia tiloja ei oteta huomioon. Pääkannen upotetut tilat, joissa on suuria ikkunoita kannen päällä, voidaan kuitenkin laskea mukaan.

b) Edellä a alakohdan mukaisesti laskettujen pinta-alojen summasta voidaan vähentää:

- yhdyskäytävien, portaiden ja muiden kulkuväylien pinta-alat,

- portaiden alla olevat pinta-alat,

- pinta-alat, jotka ovat jatkuvasti varusteiden tai kalusteiden alla,

- laivaveneiden, pelastuslauttojen ja pelastusveneiden pinta-alat, myös silloin, kun ne on sijoitettu siten, että matkustajat voivat oleskella niiden alla,

- pienet pinta-alat erityisesti istuinten ja pöytien välissä, joita ei käytännössä voida hyödyntää.

c) Edellä a ja b alakohdan mukaisesti lasketun vapaan kansipinta-alan neliömetriä kohti lasketaan 2,5 matkustajaa, mutta aluksissa, joiden pituus (LF) on alle 25 m, kuitenkin 2,8 matkustajaa.

2. Matkustajien suurin sallittu määrä on merkittävä aluksella selvästi näkyvälle ja luettavalle paikalle. Hytillisissä aluksissa, joita käytetään myös päiväristeilyihin, on matkustajamäärät laskettava päiväristeily- ja hyttialuksina ja merkittävä siten todistukseen.

Kunkin matkustajamäärän osalta on 15.02 ja 15.04 artiklan vaatimusten täytyttävä.

Matkustajahytein varustetuilla aluksilla, joita käytetään vain matkoilla, joilla yövytään, matkustajamäärän ratkaisee vuodepaikkojen määrä.

15.06 artikla

Turvallisuusväli, varalaita ja syväysmerkit

1. Turvallisuusvälin on oltava vähintään:

a) lisäsivu-uppouman, joka saadaan ulkolaidoituksesta mitattuna sallitun kallistuksen avulla, ja

b) 15.04 artiklan 2 ja 7 kohdan mukaisen jäännösturvallisuusvälin summa.

Aluksissa, joissa ei ole laipiokantta, on turvallisuusvälin oltava vähintään 500 mm.

2. Varalaidan on vastattava vähintään:

a) lisäsivu-uppouman, joka saadaan ulkolaidoituksesta mitattuna 15.04 artiklan 2 kohdan mukaisen kallistuman avulla, ja

b) 15.04 artiklan 2 ja 7 kohdan mukaisen jäännösvaralaidan summaa.

Varalaidan on oltava kuitenkin vähintään 300 mm.

3. Enimmäissyväys on määritettävä siten, että 1 kohdan mukaista turvallisuusväliä, 2 kohdan mukaista varalaitaa ja 15.02-15.04 artiklaa noudatetaan. Tarkastuskomitea voi kuitenkin turvallisuussyistä määrittää suuremman turvallisuusvälin tai varalaidan.

4. Aluksen kummallekin puolelle on merkittävä 4.04 artiklan mukaiset syväysmerkit. Muiden merkkiparien tai läpikulkevien merkkien merkitseminen on sallittu. Kaikkien merkkien sijainti on merkittävä selvästi todistukseen.

15.07 artikla

Matkustajatilat

1. Matkustajille tarkoitettuja, avoimia kannen osia on ympäröitävä kiinteä vähintään 1,00 m korkea parraslaita tai reelinki. Reelinki on suunniteltava siten, että lapset eivät pääse putoamaan sen läpi. Alukselle tulo- ja alukselta poistumisaukot ja varusteet sekä lastiaukot on varmistettava asianmukaisilla turvalaitteilla.

Laskuportaiden on oltava vähintään 0,60 m leveät ja niiden molemmin puolin on oltava kaiteet.

a) Matkustajien käyttöön tarkoitettujen yhteyskäytävien ja portaiden sekä ovien ja uloskäyntien sisäleveyden on oltava vähintään 0,80 m. Matkustajahytin ovissa ja muissa pienissä tiloissa sisäleveydeksi riittää 0,70 m.

Jos matkustajille tarkoitettuun osaan tai tilaan johtaa vain yhteyskäytävä tai yhteysportaat, on niiden sisäleveyden oltava vähintään 1 m. Tarkastuskomitea voi sallia aluksissa, joiden pituus (LF) on alle 25 m, leveyden 0,80 m.

Tiloissa tai tilaryhmissä, jotka on tarkoitettu yli 80 matkustajalle, on kaikkien matkustajille tarkoitettujen uloskäyntien, joita näiden on käytettävä hätätapauksessa, leveyden summan oltava vähintään 0,01 m matkustajaa kohti.

b) Tiloissa tai tilaryhmissä, jotka on tarkoitettu ja varustettu 30:lle tai useammalle matkustajalle tai joissa on 12 vuodepaikkaa tai enemmän, on oltava vähintään kaksi uloskäyntiä. Edellä 15.03 artiklan 2, 4 tai 5 kohdan mukaista vesitiivistä viereiseen osastoon johtavaa laipio-ovea, josta päästään suoraan ylemmälle kannelle, pidetään uloskäyntinä.

Nämä uloskäynnit on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti. Jos a alakohdan mukainen uloskäyntien kokonaisleveys määräytyy matkustajamäärän mukaisesti, on kunkin uloskäynnin leveyden oltava vähintään 0,005 m matkustajaa kohti.

Matkustajahytein varustettuja aluksia lukuun ottamatta toinen uloskäynneistä voidaan korvata kahdella varauloskäynnillä.

Jos tilat sijaitsevat pääkannen alla, on ne varustettava vähintään yhdellä uloskäynnillä tai tarpeen mukaan suoraan pääkannelle tai ulos johtavalla varauloskäynnillä. Tämä ei koske yksittäisiä hyttejä.

Varauloskäyntien vapaan aukon on oltava vähintään 0,36 m ja lyhyimmän sivun on oltava vähintään 0,50 m.

c) Pääkannen alla olevien portaiden on sijaittava pystysuorien tasojen sisällä, jotka ovat vähintään 1/5 BF:n etäisyydellä ulkolaidoituksesta. Tätä välimatkaa ei tarvita, jos kullakin aluksen sivulla on samassa tilassa vähintään yhdet portaat. Portaissa on oltava molemmilla puolilla käsikaiteet. Portaiden leveyden ollessa enintään 0,90 m riittää yksi kaide.

3. Matkustajien oleskelutilojen ovien, lukuun ottamatta ovia, jotka johtavat yhteyskäytäviin, on avauduttava ulospäin tai niiden on oltava liukuovia. Asiaankuulumattomien henkilöiden ei tule voida sulkea tai lukita niitä matkan aikana.

Hyttien ovien on oltava sellaisia, että ne voidaan milloin tahansa avata ulkopuolelta.

4. Varauloskäytävät ja -käynnit on merkittävä selvästi. Merkit on varustettava hätävalolla.

5. Aluksissa, joissa voidaan kuljettaa enintään 300 matkustajaa, on kutakin 150 matkustajaa kohti oltava vähintään yksi WC. Yli 300 matkustajalle tarkoitetuissa aluksissa on molemmille sukupuolille varattava erilliset WC:t ja vähintään yksi WC kutakin 200 matkustajaa kohti.

6. Muut kuin matkustajille tarkoitetut aluksen osat, erityisesti pääsy ohjaushyttiin ja kone- ja moottorihuoneisiin, on varmistettava asiattomien pääsyltä. Näihin sisäänkäynteihin on lisäksi merkittävä selvästi näkyvään paikkaan teksti "Pääsy kielletty" tai vastaava kuvasymboli.

7. Matkustajaosassa saa käyttää vain jännitetystä lasista ja laminoidusta lasista valmistettuja ikkunoita tai, jos palontorjunnan kannalta voidaan sallia, muovisia ikkunoita.

15.08 artikla

Erityiset pelastusvälineitä koskevat määräykset

1. Matkustaja-aluksissa on oltava pelastusrenkaita seuraavasta taulukosta ilmenevä määrä:

>TAULUKON PAIKKA>

Pelastusrenkaiden määrän ratkaisee ensimmäisestä tai toisesta palstasta johtuva korkeampi arvo.

Vähintään puolet pelastusrenkaista on oltava vähintään 30 m pitkällä kelluvalla köydellä varustettuja.

2. Aluksissa, joiden pituus (LF) on alle 25 m, on 1 kohdan pelastusrenkaiden lisäksi oltava yksittäisten tai useampien henkilöiden pelastamiseen tarkoitettuja välineitä alukseen koko käyttötarkoituksen mukaisesti määritellylle suurimmalle sallitulle matkustajamäärälle sekä aluksen kuuluvalle henkilöstölle. Jos veden sisäänpääsyn jälkeinen kelluvuus on tarkastettu, on sovellettava 3 kohdan määräyksiä.

3. Pelastusvälineet on sijoitettava alukseen siten, että ne voidaan tarvittaessa saada helposti ja turvallisesti käyttöön. Katetut säilytyspaikat on merkittävä selvästi.

4. Yksittäisten henkilöiden pelastusvälineet ovat 10.05 artiklan mukaisia pelastusrenkaita ja pelastusliivejä sekä pallokellukkeita ja varusteita, jotka soveltuvat veteen joutuneen henkilön kannatteluun.

Pallokellukkeiden ja varusteiden on

a) pystyttävä kannattelemaan makeassa vedessä vähintään 100 N,

b) oltava valmistettuja sopivista materiaaleista ja kestettävä öljyä ja öljyvalmisteita sekä lämpötiloja 50 °C:seen asti,

c) oltava varustettu sopivilla kiinnikkeillä ja

d) oltava heijastavan oranssin värisiä tai niissä on oltava jatkuvasti heijastavia pintoja vähintään 100 cm .

Puhallettavien yhden henkilön pelastusvälineiden on oltava valmistajan ohjeiden mukaisesti testattuja.

5. Yhteispelastusvälineitä ovat laivaveneet, pelastuslautat ja varusteet, jotka soveltuvat useampien veteen joutuneiden henkilöiden kannatteluun. Niiden on

a) oltava merkittyjä tekstillä, jossa kerrotaan käyttötarkoitus ja henkilömäärä, jolle ne on hyväksytty,

b) kannateltava makeassa vedessä vähintään 100 N henkilöä kohti,

c) hakeuduttava vakaaseen kellunta-asentoon ja pysyttävä siinä, ja niissä on oltava sopivat kiinnikkeet ohjeidenmukaiselle henkilömäärälle,

d) oltava sopivasta materiaalista ja kestettävä öljyä ja öljyvalmisteita sekä lämpötiloja 50 °C:seen asti,

e) oltava heijastavan oranssin värisiä tai käsitettävä jatkuvasti heijastavia pintoja vähintään 100 cm ja

f) yhden henkilön on voitava laskea ne sijaintipaikaltaan nopeasti ja turvallisesti aluksesta.

6. Puhallettavien yhteispelastusvälineiden on lisäksi

a) koostuttava vähintään kahdesta erillisestä ilmakammiosta,

b) täytyttävä veteen laskettaessa automaattisesti tai käsin laukaisemalla,

c) otettava vakaa kellunta-asento ja säilytettävä se kaikissa mahdollisissa kuormituksissa, vaikka ilmakammiot olisivat vain puolillaan ilmaa ja

d) oltava testattuja valmistajan ohjeiden mukaisesti.

15.09 artikla

Matkustajatilojen paloturvallisuus ja palontorjunta

1. Matkustajatilojen välissä sijaitsevien kansien sekä matkustajatilojen, konehuoneiden ja ohjaushytin välissä sijaitsevien kansien, matkustaja- ja konehuoneiden välissä sekä matkustajatilojen ja keittiöiden välillä sijaitsevien laipioiden ja seinien on oltava huonosti syttyviä.

Käytävien ja hyttien välisten sekä hyttien välissä sijaitsevien erottavien seinien ja ovien on oltava huonosti syttyviä.

Käytävien ja hyttien välisten erottavien seinien on oltava johdettu kannelta kannelle tai huonosti syttyvälle kannelle.

Jos aluksessa on sopivat sprinklerilaitteet, 2 ja 3 alakohdan määräykset eivät ole pakollisia.

Kansien päällä, lattioiden alla ja seinälaudoituksen takana olevien välitilojen on oltava suljettu enintään 10 m:n välein palonkestävillä rakenneosilla.

2. Portaiden, uloskäyntien ja varauloskäyntien sijoittamisessa on otettava huomioon, että tulipalon sattuessa missä tahansa tilassa kaikista tiloista voidaan poistua turvallisesti.

Portaissa, askelmat mukaan lukien, kantavien rakenteiden on oltava teräksestä tai muusta vastaavasta palonkestävästä materiaalista. Portaiden askelmien on oltava huonosti syttyviä.

Matkustajahytein varustetuissa aluksissa on niiden sijaittava kuilussa, jossa on palonkestävät seinät ja palonkestävät, itsestään sulkeutuvat ovet.

Vain kaksi kantta yhdistävissä portaissa ei tarvita kuilua, jos toista näistä kansista ympäröivät palonkestävät seinät ja palonkestävät, itsestään sulkeutuvat ovet tai kannella on sopivat sprinklerilaitteet.

Porraskuiluista on oltava suora yhteys käytäviin ja ulkokansille.

3. Keittöiden, parturisalonkien ja hajuvesimyymälöiden suurempi palovaara on otettava huomioon toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti.

4. Sisätiloissa käytettyjen maalien, lakkojen ja muiden aineiden sekä verhousten ja eristysten on oltava huonosti syttyviä. Palon sattuessa ne eivät saa kehittää vaarallisessa määrin savua tai myrkyllisiä kaasuja.

Ovenripojen on palon sattuessa oltava riittävän pitkään toimintakykyisiä.

5. Yli 40 m pitkissä käytävissä on enintään 40 m:n välein oltava palamattomia erottavia seiniä ja vastaavia, itsestään sulkeutuvia ovia.

6. Palamattomat, itsestään sulkeutuvat ovet, jotka normaalikäytössä ovat avoinna, on voitava sulkea henkilöstön jatkuvasti miehittämästä paikasta käsin sekä paikan päällä.

7. Ilmastointi- ja ilmansyöttölaitteiden on oltava rakenteeltaan sellaisia, että nämä järjestelmät ehkäisevät tulen leviämistä. Ilman tulo- ja poistoaukot on voitava sulkea.

Aluksen läpi kulkevat kanavat on jaettava enintään 40 m:n välein palo-ovilla.

Jos ilmantulokanavat kulkevat porraskuilujen sekä konehuonelaipioiden läpi, on ne näissä kohdin varustettava paloluukuilla.

Tuulettimien on oltava kytkettävissä pois päältä keskeiseltä paikalta konehuoneen ulkopuolelta.

8. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa on kaikkien hyttien ja matkustajien ja miehistön oleskelutilojen sekä keittiöiden ja konehuoneiden oltava liitettyinä tehokkaaseen palohälytysjärjestelmään. Palon syttymisestä sekä paloalueesta on tultava automaattisesti ilmoitus henkilöstön jatkuvasti miehittämään paikkaan.

9. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa on oltava palonsammutuslaite, johon kuuluu:

a) kiinteä moottorikäyttöinen palonsammutuspumppu,

b) palonsammutusjohto, jossa on riittävä määrä paloruiskuja,

c) riittävä määrä paloletkuja.

Palonsammutuslaitteiston on oltava suunniteltu ja mitoitettu siten, että aluksella on vähintään kaksi paloruiskua, joissa kussakin on yksi enintään 20 m:n pituinen letku, joka yltää mihin tahansa paikkaan aluksella. Paloruiskujen paineen on oltava vähintään 3 baaria. Ylimmällä kannella on vesisuihkun yllettävä vähintään 6 m:n päähän.

Palonsammutuspumppuja ei saa sijoittaa törmäyslaipion eteen. Jos palonsammutuspumppu on asennettu pääkonetilaan, on oltava toinen moottorikäyttöinen palonsammutuspumppu, joka on sijoitettu tämän tilan ulkopuolelle ja jota voidaan käyttää konehuoneen järjestelmistä riippumattomasti. Tämä pumppu voi olla siirrettävä.

Yleiset käyttö- ja kannenpesupumput sekä kannenpesuletku voidaan liittää palonsammutuslaitteistoon, jos ne soveltuvat siihen.

Matkustajahytein varustetuille aluksille, joiden pituus (LF) on alle 25 m, ja päiväristeilyaluksille, joiden pituus (LF) on alle 40 m, sallitaan seuraavat poikkeukset:

a) palonsammutuspumpun ei tarvitse olla kiinteä;

b) jos palonsammutuspumppu on asennettu pääkonehuoneeseen, ei tarvita toista pumppua;

c) riittää, jos mikä tahansa paikka aluksessa voidaan tavoittaa paloruiskulla, jossa on yksi enintään 20 m:n pituinen letku.

10. Jäljempänä 10.03 artiklan 1 kohdan mukaisen käsisammuttimen lisäksi aluksella on oltava vähintään seuraavat käsisammuttimet:

a) yksi käsisammutin kutakin alkavaa 120 m :n oleskelutilojen, ruokasalin ja vastaavien tilojen lattiapinta-alaa kohti;

b) yksi käsisammutin jokaista alkavaa 10 hytin ryhmää kohti.

Nämä lisäsammuttimet on sijoitettava ja jaettava alukselle siten, että palon sattuessa missä tahansa paikassa palonsammutin voidaan milloin tahansa tavoittaa välittömästi.

15.10 artikla

Muut määräykset

1. Valaistukseen saa käyttää vain sähkölaitteita.

2. Aluksella on oltava 9.18 artiklan 2 kohdan mukainen sähköinen hätävirtalähde.

3. Jos ohjaushytistä ei ole suoraa yhteyttä miehistön oleskelutiloihin, käyttötiloihin sekä aluksen keula- ja peräosaan ja matkustajien alukseen nousupaikkaan, on aluksessa oltava turvallinen ja moitteettomasti toimiva yhteys tiedonvälityslaitteilla.

4. Matkustaja-aluksissa, joiden pituus (LF) on 40 m tai enemmän tai jotka on tarkoitettu useammalle kuin 75 matkustajalle, on oltava kovaääniset, joilla kaikki matkustajat voidaan tavoittaa.

5. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa on oltava hälytyslaitteisto. Tähän tulee kuulua:

a) Hälytyslaitteisto aluksen päällystölle ja miehistölle.

Hälytyksen on tapahduttava vain aluksen päällystölle ja miehistölle tarkoitetuissa tiloissa ja aluksen päällystön on voitava kytkeä se pois päältä. Hälytys on voitava laukaista vähintään seuraavissa paikoissa:

- kussakin hytissä;

- käytävissä, hisseissä ja porraskuiluissa siten, että matka seuraavaan hälytyspisteeseen on enintään 10 m, jolloin kutakin vesitiivistä osastoa kohti on vähintään yksi laukaisin;

- oleskelutiloissa, ruokasaleissa ja vastaavissa tiloissa;

- konehuoneissa, keittiöissä ja vastaavissa tulenaroissa tiloissa.

b) Matkustajien hälytyslaitteisto.

Tämän hälytyksen on oltava kaikissa matkustajille tarkoitetuissa tiloissa selvästi ja erehtymättömästi tunnistettavissa. Se on voitava laukaista ohjaushytistä ja toiselta miehistön jatkuvasti miehittämältä paikalta.

Hälytyksen laukaisijoiden on oltava suojattu luvattomalta käytöltä.

6. Matkustajahytein varustettujen alusten on oltava varustettu radiopuhelinlaitteistolla, joka sallii puheliikenteen julkisessa puhelinverkossa.

7. Vähintään seuraavissa tiloissa ja paikoissa on oltava riittävävalaistus:

a) paikoissa, joissa säilytetään yhteispelastusvälineitä ja joissa ne tavallisesti otetaan käyttöön,

b) varauloskäytävissä, matkustajien sisääntulossa, sisään- ja uloskäynneissä, yhteyskäytävissä, asuintilojen hisseissä ja portaissa, hytti- ja asuintila-alueilla,

c) varauloskäytävien ja -käyntien merkeissä,

d) konehuoneissa ja niiden uloskäynneissä,

e) ohjaushytissä,

f) varavirtalähteen tilassa,

g) paikoissa, joissa palonsammutuslaitteet ja palonsammutuspumput sijaitsevat,

h) tiloissa, joihin matkustajat ja miehistö kokoontuvat hätätapauksessa.

8. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa on hätätapauksia varten oltava turvallisuussuunnitelma, jossa on määritetty miehistön ja henkilöstön tehtävät voimassa olevan liikennelainsäädännön mukaisesti. Tehtävät on jaettava seuraavia tapauksia varten:

a) vuoto-onnettomuus,

b) tulipalo aluksella,

c) matkustajien evakuointi,

d) mies yli laidan.

Turvallisuussuunnitelmaan on sisällyttävä aluksen kartta, jossa kuvataan selvästi ja havainnollisesti muun muassa:

a) pelastus- ja turvallisuusvarusteet,

b) alakansien vesitiiviit ovet ja niiden käyttöpaikat sekä muut 15.03 artiklan 2 ja 6 kohdan mukaiset aukot,

c) palo-ovet,

d) paloluukut,

e) hälytyslaitteet,

f) palohälytysjärjestelmät,

g) palonsammutuslaitteet ja palonsammuttimet,

h) varauloskäytävät ja -käynnit,

i) varavirtalaite,

j) tuuletuslaitteiden käyttöelimet,

k) maaliitännät,

l) polttoaineen syöttöputkien sulkuelimet,

m) nestekaasulaitteet,

n) kovaääniset,

o) radiopuhelinlaitteisto.

Turvallisuussuunnitelmassa ja aluksen kartassa on oltava tarkastuskomitean leima ja se tulee kiinnittää sopivaan paikkaan selvästi näkyville.

9. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa on sopivissa paikoissa oltava yleiskartta varauloskäynneistä matkustajia varten. Tämä kartta voidaan liittää 8 kohdan mukaiseen turvallisuussuunnitelmaan.

Jokaisessa hytissä on oltava tarvittavat toimintaohjeet matkustajille hälytyksen, tulipalon, karilleajon ja evakuoinnin sattuessa sekä tiedot pelastusvälineiden sijainnista.

Ohjeet on laadittava saksan, englannin, ranskan ja hollannin kielellä.

10. Kun aluksen runko on puuta, alumiinia tai synteettistä materiaalia, konehuoneiden on oltava joko 3.04 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti valmistettuja tai kiinteillä 10.03 artiklan 5 kohdan mukaisilla palonsammutuslaitteilla varustettuja.

15.11 artikla

Jätevesien keruulaitteet ja hävittäminen

1. Matkustajahytein varustetuissa aluksissa, joissa on yli 50 makuupaikkaa, on oltava jätevesien keruusäiliöt tai aluksen jäteveden puhdistuslaitteet.

2. Jätevesien keruusäiliöiden on oltava riittävän tilavia. Säiliöissä on oltava laite, jonka avulla voidaan todeta säiliön täyttömäärä tai täyttöaste. Säiliön tyhjentämistä varten on aluksella oltava omat pumput ja putket, joilla jätevesi voidaan johtaa aluksen molempien puolien laituripaikoille. Johdoissa on oltava eurooppalaisen EN 1306 standardin mukainen poistoliitäntä.

3. Voimassa olevan liikennelainsäädännön mukaisen raja-arvon on pysyvästi säilyttävä määräysten mukaisella tasolla aluksen puhdistuslaitteiden tyhjennyksessä ilman että jätevesiä ohennetaan etukäteen. Tyhjennysaukon suulla on oltava kokeenottolaite.