Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

TARKASTELU VENAJÄÄN JA KIINAAN SOVELLETTAVASTA POLKUMYYNTIMENETTELYSTÄ JA EHDOTUS NEUVOSTON ASETUKSEKSI ASETUKSEN (EY) N:O 384/96 MUUTTAMISESTA

1. Johdanto

Komissio ja neuvosto sopivat huhtikuussa 1998, että Venäjään ja Kiinaan sovellettava erityinen polkumyyntimenettely tarkasteltaisiin vuonna 2000 yhdessä muiden ei-markkinatalouksiksi luokiteltujen maiden kohtelun kanssa.

Tämä asiakirja tuo esille kyseisen tarkastelun tulokset ja toimii perusteluina ehdotukselle neuvoston asetukseksi, jolla muutetaan asetusta (EY) n:o 384/96 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta.

2. Tiivistelmä

1. Neuvosto muutti huhtikuussa 1998 polkumyynnin perusasetusta siten, että yksittäiset venäläiset ja kiinalaiset yritykset saavat tapauskohtaisesti mahdollisuuden osoittaa toimivansa tiettyjen lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti markkinatalousolosuhteissa. Mikäli ne osoittavat tämän, polkumyyntilaskelmat niiden osalta tehdään niiden omien kotimaan hintojen ja kustannusten perusteella. Muutoksella ei myönnetty Venäjälle ja Kiinalle täyttä markkinatalousasemaa ja vertailumaalähestymistapaa sovelletaan niihin yrityksiin, jotka eivät täytä markkinatalousmaakohtelun edellytyksiä. Muutos tuli voimaan 1. heinäkuuta 1998.

2. Mainittu kohtelu eroaa muita kuin markkinatalousmaita olevien muiden maiden kohtelusta. Näitä maita koskevissa polkumyyntitapauksissa polkumyyntilaskenta suoritetaan koko maan osalta vertailemalla kyseisten maiden vientihintoja normaaliarvoihin, jotka on määritetty kolmannessa markkinatalousmaassa, viitemaassa, olevilta yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Normaaliarvon määrittämisellä viitemaan perusteella pyritään välttämään niitä hintoihin/kustannuksiin kohdistuvia vääristäviä vaikutuksia, jotka johtuvat valtion vaikutuksesta muissa kuin markkinatalouksissa.

3. Lainsäädäntöä muutettiin Venäjän ja Kiinan osalta vastauksena mainituissa maissa käynnissä oleviin uudistuksiin sekä sen huomioon ottamiseksi, että eräät venäläiset ja kiinalaiset yritykset toimivat markkinatalousolosuhteissa, minkä vuoksi niiden hinnat ja kustannukset saattavat soveltua normaaliarvon määrittämiseen.

4. Komissio ja neuvosto sopivat erityismenettelyn tarkastelemisesta kahden vuoden kuluttua sen voimaan toimintaan saattamisesta sekä myös muiden maiden, jotka luokitellaan tällä hetkellä muiksi kuin markkinatalousmaiksi, tilanteen tarkastelemisesta.

5. Heinäkuusta 1998 lähtien on markkinatalouskohtelua vaatineista yrityksistä vain pieni osa, hiukan yli 10 prosenttia, onnistunut perustelemaan vaatimuksensa. Tämä kuitenkin johtuu Venäjän ja Kiinan taloudellisesta tilanteesta eikä niinkään siitä, että markkinatalouskohtelulle asetetut perusteet olisivat liian tiukkoja. Perusteet muodostavat saatujen kokemusten perusteella käyttökelpoiset puitteet arvioida sitä, toimiiko yritys markkinatalousympäristössä.

6. Venäjän ja Kiinan taloudellisen tilanteen osalta voidaan todeta, että viivästymisistä huolimatta talousuudistus kummassakin maassa jatkuu edelleen. On myös selvää, että kummankin maan on edistyttävä melkoisesti ennen kuin niiden voidaan katsoa olevan markkinatalousmaita. Menettely sinänsä edistää omalla tavalla uudistuksia näissä maissa. Tämän vuoksi katsottiin olevan asianmukaista jatkaa mainitun menettelyn soveltamista Venäjää ja Kiinaa koskevissa polkumyyntimenettelyissä.

7. Tarkasteltaessa tällä hetkellä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luokiteltavien muiden maiden tilannetta, jotta niiden kohtelua voitaisiin polkumyyntitapausten yhteydessä mukauttaa, voidaan asianomaiset maat luokitella kolmeen ryhmään. Ukraina, Vietnam ja Kazakstan luokitellaan ensimmäiseen ryhmään, polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä tällä hetkellä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luokiteltavat, mutta WTO:n jäseniä olevat maat kuten Georgia, Kirgisia ja Mongolia toiseen ryhmään ja muut sellaiset maat, jotka eivät ole markkinatalousmaita, kolmanteen ryhmään. Ottaen huomioon ensimmäisessä ryhmässä olevien maiden talousuudistusten tason sekä toisessa ryhmässä olevien maiden osalta sen tosiseikan, että WTO-jäsenyys edellyttää myös näiden maiden talousuudistusten olevan tietyllä tasolla, ehdotetaan erityistä polkumyyntimenettelyä laajennettavaksi koskemaan myös näitä maita. Kolmannen ryhmän osalta väliaikaista menettelyä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan automaattisesti kaikkia muita kuin markkinatalousmaita, jotka myöhemmin liittyvät WTO:n jäseniksi.

8. Markkinatalousmenettelyn soveltamisessa on ilmennyt markkinatalouden vaatimusten päällekkäisyydestä johtuva ongelma, joka liittyy erityisesti yrityksen kotimarkkinatilanteeseen ja yritysten vientitoimintaan vaikuttavan niin kutsutun yksilölliseen kohteluun. Yksilöllinen kohtelu merkitsee sitä, että muussa kuin markkinataloudessa toimiville yrityksille, jotka voivat osoittaa vientitoimintansa tapahtuvan markkinatalousolosuhteissa ja ilman valtion puuttumista (komission asettamien perusteiden mukaisesti), määritetään yksilöllinen normaaliarvo vertailemalla niiden omia vientihintoja vertailumaan normaaliarvoon. Perusteiden päällekkäisyys on kuitenkin johtanut poikkeavuuteen, jonka seurauksena yksilöllinen menettely voidaan myöntää ainoastaan sellaisille viejille, jotka täyttävät täydellisen markkinatalouskohtelun edellytykset. Ottaen huomioon, että tärkeä edellytys yksilöllisestä kohtelusta päätettäessä on se, ettei valtion puuttuminen kohdistu vientitapahtumiin, ehdotetaan kyseisen perusteen muuttamista keskittyen niihin alueisiin, joilla on välitön vaikutus vientiyrityksen vientitoimintaan.

9. Tässä tiedonannossa:

- tarkastellaan Venäjää ja Kiinaa koskevien erityisten polkumyyntimenettelyjen soveltamista,

- esitetään tietoja Vietnamissa, Ukrainassa ja Kazakstanissa meneillään olevista talousuudistuksista sekä annetaan ehdotus polkumyynnin perusasetuksen muuttamisesta siten, että erityisen markkinatalousmenettelyn soveltamisala laajennetaan koskemaan näitä kolmea maata,

- annetaan ehdotus erityisen markkinatalousmenettelyn soveltamisalan laajentamisesta koskemaan maita, jotka luokitellaan polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä tällä hetkellä muiksi kuin markkinatalousmaiksi, mutta jotka ovat WTO:n jäseniä, sekä annetaan ehdotus menettelyn soveltamisalan laajentamisesta koskemaan automaattisesti kaikkia muita kuin markkinatalousmaita niiden liittyessä WTO:n jäseniksi,

- annetaan ehdotus niin kutsuttua 'osittaista' yksilöllistä kohtelua polkumyyntitutkimuksissa koskevien perusteiden muuttamisesta.

TARKASTELU VENAJÄÄN JA KIINAAN SOVELLETTAVASTA POLKUMYYNTIMENETTELYSTÄ JA EHDOTUS NEUVOSTON ASETUKSEKSI ASETUKSEN (EY) N:O 384/96 MUUTTAMISESTA

A. Johdanto Ja Tarkastelun Perusteet

(1) Neuvosto muutti huhtikuussa 1998 polkumyyntiasetusta muuttamalla siten Venäjälle ja Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneiden vientiä harjoittavien tuottajien kohtelua polkumyyntimenettelyissä - neuvoston asetus (EY) N:o 905/98 [1]. Muutoksen johdosta normaaliarvo voidaan määrittää polkumyyntimenettelyissä kotimaan hintojen ja kustannusten perusteella, mikäli tietyt perusteet täytetään. Muutos tuli voimaan 1. heinäkuuta 1998.

[1] EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18.

(2) Samanaikaisesti kuin muutos hyväksyttiin, neuvoston pöytäkirjaan kirjattiin lausuma menettelyn tarkastelusta kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lisälausumassa todettiin, että muiden, polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luokiteltavien, maiden tilannetta tarkasteltaisiin, jotta menettelyn soveltamisala voitaisiin tarvittaessa laajentaa niihin. Neuvoston pöytäkirjaan kirjatut lausumat - liite 1.

(3) Huhtikuuhun 1998 asti kolmannet maat on EU:n polkumyyntilainsäädännössä luokiteltu markkinatalouksiksi tai muiksi kuin markkinatalouksiksi, joista jälkimmäisiin on luettu kuuluviksi KIE-maat, Albania, Kiina, Pohjois-Korea ja Vietnam. Näiden ero merkitsee käytännössä sitä, että valtion vaikutuksen ja valvonnan sekä merkittävien markkinatekijöiden puuttumisen aiheuttaman merkittävän vinouttavan vaikutuksen johdosta kotimaan hintoja ja kustannuksia koskevien tietojen ei katsota olevan luotettavia määritettäessä normaaliarvoa muita kuin markkinatalouksia koskevissa polkumyynti tutkimuksissa. Tämän vuoksi normaaliarvo määritetään tällaisissa tapauksissa muussa markkinatalousmaassa, eli viitemaassa, olevilta yrityksiltä saatujen tietojen perusteella.

(4) Kiinan ja Venäjän kaltaisissa maissa käynnissä olevia taloudellisia ja poliittisia muutoksia ei kuitenkaan ole otettu huomioon tässä tilanteessa ja on katsottu, ettei kyseisiä maita koskevissa polkumyyntitutkimuksissa yleisesti käytettäviä hinnanlaskentamenetelmiä voitaisi enää soveltaa jokaiseen polkumyyntitutkimukseen. Tämän seurauksena katsottiinkin, ettei enää ollut selvää taloudellista perustetta mukauttaa EU:n polkumyyntikäytäntöä, jotta käynnissä olevien uudistusten vaikutukset saatettaisiin koskemaan yksittäisten yritysten tarpeita. Tämän perusteella polkumyyntiasetusta muutettiin ja Venäjän ja Kiinan vientiyrityksiä varten otettiin käyttöön erityismenettely.

(5) Muutoksella ei myönnetty kyseiselle kahdelle maalle markkinatalousasemaa eikä sillä poistettu viitemaamenettelyä kyseisiä maita koskevissa polkumyyntitutkimuksissa. Sillä otettiin kuitenkin käyttöön menettely, jossa venäläiset ja kiinalaiset yritykset voivat tapauskohtaisesti väittää toimivansa markkinatalousolosuhteissa viiden erityisperusteen mukaisesti. Mikäli mainitut yritykset pystyvät perustelemaan väitteensä, normaaliarvo määritetään niiden omien kotimaan hintojen/kustannusten perusteella viitemaassa olevilta yrityksiltä saatujen tietojen sijasta.

B. tähän mennessä saadut kokemukset

(6) Menettelyä on sovellettu yhdeksässä Kiinaa ja yhdessä Venäjää koskeneessa polkumyyntitutkimuksessa. Markkinatalousasemaa vaati yhteensä 29 yritystä, joista 27 oli kiinalaisia ja kaksi venäläisiä. Markkinatalouskohtelu myönnettiin vain kolmelle kiinalaiselle yritykselle, mikä vastaa yhteensä noin kymmentä prosenttia markkinatalousasemaa vaatineista yrityksistä. Venäläisten yritysten osuus vaatimusten lähettäneistä ja markkina-aseman saaneista yrityksistä oli odotuksiin nähden pieni, koska tulevaisuuden näkymät olivat Venäjällä menettelyn hyväksymisen aikoihin valoisammat kuin ne tämän jälkeen ovat olleet. On selvää, että maan tilanne on vakavasti heikentänyt yritysten kykyä täyttää perusteita.

(7) Viisi perustetta, joiden avulla pääteltävissä se, toimiiko yritys markkinatalousolosuhteissa, suovat mahdollisuuden analysoida kunkin yksittäisen yrityksen tilannetta objektiivisesti ottaen samalla huomioon polkumyyntitutkimusten kannalta kaikkein tärkeimpinä pidetyt kysymykset. Perusteet ovat lyhyesti seuraavat:

- yrityksiä koskevat päätökset tehdään ilman valtion merkittävää puutumista ja markkinoihin perustuvien viitteiden perusteella;

- kirjanpidon on oltava riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti;

- yritysten tuotantokustannuksiin ei kohdistu aiemmasta valtiojohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia merkittäviä vääristymiä, vaihtokauppoja tai velkojen hyvittämistä;

- yrityksiä koskee konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö;

- valuuttakurssien muuttaminen suoritetaan markkinahintaan.

(8) Kyseiset perusteet ovat osoittautuneet riittäväksi kehykseksi, jonka avulla tapausten käsittelijät ovat tehneet analyysejä Venäjän ja Kiinan erilaiset uudistusprosessit huomioon ottaen. Kuten edellä mainittiin, kolme yritystä osoitti täyttävänsä mainitut perusteet. Tärkeimmät syyt, joiden perusteella yrityksiltä on evätty markkinatalouskohtelu, ovat olleet seuraavia:

- Kotimaan markkinoiden myynnin rajoitukset. Tämän on todettu olevan eräs tärkeimpiä välineitä, joiden avulla Kiinan hallitus pyrkii suojaamaan tehotonta kotimaan tuotannonalaa kilpailulta ja sen käyttö on laajempaa kuin alunperin luultiin. Rajoituksia on useissa tapauksissa todettu sovellettavan käytännössä, vaikkei niitä enää erikseen yksilöidä oikeudellisissa asiakirjoissa;

- Valtion merkittävä puuttuminen päätöksentekoon, myös valtion asettamat investointivelvoitteet, velvoite käyttää tiettyjä raaka-ainetoimittajia, valtion sääntely, joka velvoittaa maksamaan palkkoja, jotka ovat 120 prosenttia valtionyrityksissä työskentelevän työntekijän palkasta;

- Kirjanpitoa ei tarkasteta asianmukaisesti. Useat yritykset toimittivat epätäydellisiä tilitietoja, useita tilejä ei ollut tarkastettu lainkaan tai niitä ei ollut tarkastettu kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti ja useissa tapauksissa oli erityisesti poistojen osalta käytetty epäjohdonmukaisia kirjanpitokäytäntöjä. Samaan aikaan kuin kirjanpitolainsäädäntöä ollaan yhdenmukaistamassa kansainvälisten normien mukaiseksi, normeja ollaan vasta vähitellen ottamassa käyttöön;

- Valtion aiemmasta puuttumisesta yrityksen toimintaan johtuva kustannusten merkittävä vääristyminen, esimerkiksi yrityksen aiemmasta valtio-omistuksesta peräisin olevien varojen vilpilliset arvostukset tai mielivaltaiset arvonkorotukset, joihin on usein liittynyt poistokäytäntöjä, joita muutetaan tai jotka ovat normaalikäytäntöjen vastaisia;

- Vaihtokaupan todettiin olevan yleistä useissa yrityksissä.

(9) On huomattava, että eri yrityksiltä jäi täyttämättä eri perusteita. Tässä yhteydessä viitataan erityisesti muun muassa Kiinasta peräisin olevia kvarttolevyjä koskevaan polkumyyntitutkimukseen. Kyseisessä tutkimuksessa markkinatalouskohtelua vaati kuusi yritystä. Vaikka yksikään yritys ei yksilöllisesti tarkasteltuna täyttänyt kaikkia perusteita, ne itse asiassa kuitenkin osoittivat täyttävänsä kaikki perusteet kuuden yrityksen ryhmänä.

Päätelmä

(10) Toistaiseksi saadut käytännön kokemukset ovat siis osoittaneet mainittujen perusteiden olevan paitsi realistisia ja saavutettavissa olevia, myös vähimmäisedellytyksiä markkinatalousaseman osoittamiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että perusteita ei muuteta.

C. Taloudellinen tIlanne venäjällä ja kiinassa

(11) Alkuperäisessä komission tiedonannossa (ks. KOM(1997) 677 lopullinen), jossa polkumyyntilainsäädäntöä ehdotettiin muutettavaksi, todettiin seuraavaa:

"...On kuitenkin selvää, että kumpikin maa on siirtynyt peruuttamattomasti pois suunnitelmataloudesta..."

Seuraavassa esitetään lyhyt katsaus Venäjän ja Kiinan nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen, jotta voitaisiin määrittää, olisiko tämä erityinen polkumyyntimenettely syytä säilyttää.

Venäjä

(12) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuonna 1999 tekemän arvion mukaan Venäjää vuoden 1998 jälkipuoliskolla kohdanneet taloudelliset ja rahoitukselliset kriisit ovat vaikuttaneet kielteisesti rakenneuudistusten yleiseen kehitykseen. Esimerkiksi vuoden 1998 elokuun kriisin jälkeen otettiin väliaikaisesti käyttöön hintasäännöstelyjä, jotka olivat useimmiten kuitenkin voimassa vain muutamia kuukausia Lisäksi otettiin käyttöön joitakin valuuttarajoituksia, joista osa poistettiin vuonna 1999 Kansainvälisen valuuttarahaston uuden ohjelman edellytyksenä.

(13) Joidenkin makrotalouden tärkeimpien muuttujien parantuminen vuonna 1999 on kuitenkin antanut mahdollisuuden Venäjän talouden rakenneuudistuksen jatkamiseen. Vaikka yksityistämiskehitys vuoden 1998 loppu- ja vuoden 1999 alkupuolella lähes pysähtyi, se saattaa jälleen käynnistyä nyt kun Venäjän valtion omaisuusrahasto suunnittelee merkittävien osakeosuuksien myymistä useista öljy- ja kaasuyrityksistä. Verohallinnon ala on jonkin verran kehittynyt ja tavoitteena on julkisten varojen hallinnan parantaminen Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa tehdyn uuden sopimuksen yhteydessä sekä huomattavasti parannetun konkurssilain käyttöönotto. Pyrkimyksenä on niin ikään ollut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) käyttöönotto suuryrityksissä vuoden 2000 loppuun mennessä - pienempien yritysten kirjanpitokäytäntöjä yhdenmukaistetaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien kanssa vähitellen.

(14) Myöhempi edistyminen riippuu niistä uudistuspolitiikoista, joita mahdollisesti otetaan käyttöön maaliskuun lopulla pidettyjen presidentinvaalien jälkeen.

Kiina

(15) Kiinassa uudistusta on jossain määrin hidastanut huoli uudistuksen sosiaalisista vaikutuksista erityisesti työllisyyden kannalta. Uudistuspyrkimyksiä on vaikeuttanut entisestään talouskasvun viimeaikainen heikentyminen, mikä johtuu pääosin valtionyritysten heikosta tilasta. Hallitus pyrkii kuitenkin painostamaan koko valtionyritysjärjestelmää uudistuksen läpivientiin vaiheittain kehittämällä valtionyritysten hallintoa, toteuttamalla valtionyritysten alalla laajamittaista rakenneuudistusta yrityksiä yksityistämällä, sulkemalla ja fuusioimalla yrityksiä, ylimääräistä työvoimaa karsimalla sekä parantamalla valtionyritysten ja rahoitusalan taloudellista tilannetta velkojen poistolla, perustamalla omaisuudenhoitoyrityksiä sekä siten, että pankkialaa kehotetaan tekemään luottopäätökset markkinavoimien eikä poliittisten näkökohtien perusteella.

(16) Yksityisen sektorin osalta hallitus ilmoitti tammikuussa 2000 poistavansa kaikki yksityisen sektorin kehittymistä haittaavat rajoitukset sekä syrjivät säännökset mukaan lukien ne, jotka liittyvät verotukseen, maankäyttöoikeuksiin, tuonti- ja vientioikeuksiin sekä arvopaperimarkkinoille pääsyyn. Vaikka muutosten voidaan olettaa tapahtuvan vähitellen (950:stä pörssiyhtiöstä vain muutama on yksityinen ja valtionpankit suhtautuvat varauksellisesti muiden kuin valtionyhtiöiden luotottamiseen), pidetään tätä kuitenkin merkittävänä osoituksena siitä, että hallitus pyrkii vakaasti edistämään yksityisen sektorin kehittymistä. Hallitus ponnistelee myös edistääkseen ulkomaisia suoria sijoituksia, jotka ovat vuodesta 1998 lähtien vähentyneet jyrkästi tällä alalla.

(17) Vaikka mainitut tapahtumat todennäköisesti nopeuttavat uudistusta, niihin sisältyy lyhyellä aikavälillä joitakin riskejä: työttömyys kasvaa ja kehitys kuormittaa Kiinan yhteiskuntarakennetta niin, että uudistusten kannattajia voidaan syyttää Kiinan teollisuuden vahingoittamisesta ulkomaalaisen ja kotimaisen kapitalismin eduksi. Uudistuskehitys siis etenee Kiinassa, mutta se on läheisesti sidoksissa uudistuksen sosiaalisiin ja poliittisiin seurauksiin.

Päätelmä

(18) On selvää, että Venäjä ja Kiina ovat uudistuskehityksensä viivästymisestä huolimatta jatkaneet siirtymistä kohti markkinataloutta. Voimassa oleva polkumyyntimenettely sinänsä tukee kyseisten maiden poliittisia pyrkimyksiä edistää perusteellista rakenneuudistusta yritysten tasolla mukaan lukien nykyaikaisten kirjanpito- ja tilintarkastusjärjestelmien sekä johtamismenetelmien ja konkurssilainsäädännön käyttöönotto. Menettely on vaikuttanut siihen, että Kiinan hallitus on purkanut joitakin kotimarkkinamyynnin rajoituksia.

(19) Kiinan osalta viimeaikainen kehitys on voimistanut taloudellisia uudistuksia, mikä parantaa taloudellista ilmapiiriä ja varmistaa sen, että entistä useammat yritykset täyttänevät markkinatalouden perusteet tulevaisuudessa. Venäjän osalta erityismenettelyä ei ole toistaiseksi voitu soveltaa käytännössä maassa vallitsevan tilanteen vuoksi. Menettelyn keskeyttäminen toisaalta antaisi väärän poliittisen viestin ja vaikuttaisi maan uudistuskehityksen kannalta kielteisesti.

(20) Tämän johdosta katsotaan olevan aiheellista säilyttää erityismenettely kummankin maan osalta ennallaan.

(21) Komission kanta on yhdenmukainen eräiden muiden WTO:n jäsenten, Australia ja Yhdysvallat mukaan luettuina, kantojen kanssa.

(22) On todennäköistä, että erityismenettelyä voidaan soveltaa Venäjään ja Kiinaan vielä jonkin aikaa eli niiden WTO:n jäseneksi tulemiseen asti ja sen jälkeenkin.

D. MUIden sellaisten maiden, jotka eivät ole markkinatalousmaita, seuranta

(23) Samaan aikaan kun polkumyyntilainsäädännön alkuperäinen muutos hyväksyttiin huhtikuussa 1998, komissio ja neuvosto sopivat muiden sellaisten maiden, jotka eivät ole markkinatalousmaita, tilanteen tarkastelusta, jotta niille voitaisiin tarvittaessa antaa mahdollisuus päästä erityisen polkumyyntimenettelyn piiriin.

(24) Kyseisiä maita ovat Albania, Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Mongolia, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Vietnam. Ne voidaan luokitella kolmeen ryhmään:

i. maat, jotka talousuudistusten perusteella on jo mainittu sellaisina mahdollisina ehdokkaina, joihin erityisen markkinatalousmenettelyn soveltamista voidaan harkita myöhemmin ja/tai maat, jotka ovat pyytäneet menettelyn soveltamista niihin eli Kazakstan, Ukraina ja Vietnam;

ii. maat, jotka luokitellaan polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä tällä hetkellä muiksi kuin markkinatalousmaiksi, mutta jotka ovat WTO:n jäseniä; ja

iii. muut sellaiset maat, jotka eivät ole markkinatalousmaita.

Ukraina

(25) Ukrainalle sen kohtelu polkumyyntimenettelyissä on poliittinen kysymys, koska se katsoo tulevansa syrjityksi Venäjän kohteluun verrattuna. Ukraina on ottanut asian esille kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, myös ministeritasolla.

(26) Uudistusten edistyminen Ukrainassa on ollut vaihtelevaa ja Venäjän kriisi on vaikeuttanut maan tilannetta. Edistymistä on tapahtunut sellaisilla alueilla kuten yksityistäminen, sääntelyn purkaminen, vero- ja julkishallinnon uudistus sekä pankkivalvonta. Kuitenkin pienyritysten ongelmana ovat jossain määrin edelleen epävakaat ja epäsuotuisat sääntelyolosuhteet. Uudistukset muilla aloilla, erityisesti maataloudessa ja energia-alalla, ovat olleet hitaita ja vaatimattomia.

(27) Pienten yritysten yksityistäminen on käytännössä toteutettu laajalla ohjelmalla, joka käynnistyi vuonna 1995. Hieman yli neljännes niistä suuremmista yrityksistä, jotka alunperin oli määrä yksityistää, on myyty. Avoimuuden puuttuminen menettelyissä on merkinnyt sitä, että ulkomaisten tai strategisten sijoittajien osallistuminen on ollut suhteellisen vähäistä. Hallituksen kuitenkin odotetaan nopeuttavan prosessia tänä vuonna budjettitulojen lisäämiseksi ja ulkomaisen valuutan hankkimiseksi ulkomaisesta velasta syntyvien velvoitteiden hoitamista varten.

(28) Monopolien ja sääntelyn purkamisen aloilla on tapahtunut edistymistä, mutta siitä huolimatta sääntelyolosuhteet eivät ole erityisen suotuisat yksityisen yritystoiminnan edistämisen kannalta. Liiketoiminnan ja ulkomaankaupan harjoittaminen edellyttää useita lupia, mikä vähentää ulkomaisia suoria sijoituksia, ja Ukrainaan vientiä harjoittaviin yrityksiin kohdistuu useita muita kuin tariffiesteitä sekä syrjiviä käytäntöjä, kuten eräät testaus- ja varmentamisedellytykset sekä valmisteverotus.

(29) Ukraina on ottanut käyttöön pankkeja ja yrityksiä koskevat kirjanpitosäännöt, jotka ovat yhdenmukaiset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) kanssa, ja standardien käyttöönotto käytännössä on vähitellen alkanut.

(30) Vero- ja hallintouudistusten osalta Ukraina on toteuttanut useita parannuksia; se on muun muassa poistanut joitakin alv-menettelyä koskeneita poikkeuksia, poistanut erityisen työnantajamaksun, jolla rahoitettiin Tsernobylin suojarahastoa, sekä vähentänyt julkisen sektorin työntekijämäärää. Verovapautukset, joita maassa usein myönnetään tappiota tehneille yrityksille, ovat johtaneet harmaaseen talouteen ja vaihtokauppojen lisääntymiseen. Maan pääministeri on kuitenkin luvannut vähentää verohelpotuksia ja -etuja, joskaan tätä ei ole vielä toteutettu käytännössä. Parlamentti on estänyt henkilökohtaista tuloveroa koskevan päätöksen tekemisen. Energia-alan hinnat alittavat kustannukset kattavan tason, ja energiatoimitusten maksamatta jättäminen on yleistä.

(31) Uusi konkurssilaki hyväksyttiin elokuussa 1999 ja se tulee voimaan vuonna 2000. Konkurssilain täytäntöönpanoa on parannettava. Omaisuuslakien osalta voidaan todeta, että rakennusten rajoittamaton yksityinen omistusoikeus sallittiin vuonna 1993. Pienten maapalstojen yksityisomistus on ollut sallittua Ukrainan kansalaisille vuodesta 1996, ja vaikka suuremmat maa-alueet eivät vielä voi olla yksityisomistuksessa, pääministeri on luvannut sen olevan jatkossa mahdollista.

(32) Pankkijärjestelmä on edelleen kehittymätön, mutta alan valvontaa on vahvistettu. Ukrainan maksujärjestelmä on nykyaikainen ja tehokas. Valuutan vaihdettavuuden alalla Ukraina hyväksyi vuonna 1996 Kansainvälisen valuuttarahaston asettamat velvoitteet, jotka koskevat maan valuutan täydellistä vaihdettavuutta vaihtotaseen erien osalta. Vuonna 1998 otettiin Venäjän kriisin seurauksena käyttöön joitakin valuutan vaihdettavuutta koskevia rajoituksia, jotka kuitenkin poistettiin vuonna 1999.

Vietnam

(33) Uudistuskehitys Vietnamissa etenee, joskin alueen talouskriisi näyttää kohdanneen Vietnamia erityisen voimakkaasti, eikä maa näytä hyötyvän talouden alueellista elpymisestä.

(34) Valtion omistuksessa olevan sektorin uudistus käynnistyi vuonna 1989, mutta edistyminen on ollut vähäistä. Talouden laskusuhdanteen alkaminen palautti kuitenkin valtionyritysten uudistamisen jälleen yhdeksi poliittiseksi painopistealueeksi. Valtionyritysten uudistuskomitea on laatinut laajan valtionyritysten uudistusohjelman, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään laajentamaan omistuspohjaa, toteuttamaan valtion haltuun jäävien suurten valtionyritysten rakenneuudistuksia ja rationalisointeja sekä supistamaan sellaisten valtionyritysten määrää, jotka eivät ole elinkelpoisia. Vuonna 1999 toteutettiin tässä yhteydessä useita toimia kuten valtionyritysten luokittelu rahoituksellisten/taloudellisten edellytysten perusteella, säännösten antaminen joidenkin pienten valtionyritysten lakkauttamiseksi sekä rakenneuudistusrahaston perustaminen uudistuksista johtuvien henkilöstön irtisanomisten rahoittamiseksi. Vietnamin ensimmäiset arvopaperimarkkinat avattiin vuonna 1999, minkä odotetaan myös tehostavan yksityistämiskehitystä.

(35) Vuodesta 1998 on toteutettu toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut erittäin rajoittavan ulkomaankauppajärjestelmän ja sääntelykehyksen vapauttaminen, ja nämä toimenpiteet ovat alkaneet tuottaa jossain määrin tuloksia. Kaupankäyntioikeuksien vapauttaminen ja yrityslain hyväksyminen ovat nopeasti kasvattaneet tuonti- ja vientitoimintaa harjoittavien yritysten määrää erityisesti yksityisellä sektorilla. Lain täytäntöönpanoa on kuitenkin parannettava.

(36) Markkinatalouden toiminnan edellyttämät normaalit tukirakenteet eivät vielä ole täysin kehittyneet, esimerkiksi tuomioistuinlaitos on heikko, tilitoimistoja ei ole ja tietopalveluvirastoja ei ole tai niitä on vähän. Tämä markkinoiden infrastruktuurin puuttuminen on ongelma ulkomaisten sijoittajien kannalta. Pankkialan kolmivuotiseen uudistussuunnitelmaan sisältyy kuitenkin pankkeja ja yrityksiä koskevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien käyttöönotto, joka toteutetaan vaiheittain. Omaisuuslainsäädäntöä on kehitetty esimerkiksi myöntämällä maankäyttöoikeuksia ulkomaisille yrityksille, jotka investoivat teollisuusalueisiin ja vientiteollisuuden vapaa-alueisiin. Uudistussuunnitelma sisältää lisäparannuksia myös omaisuuslainsäädännön alalla.

(37) Vietnamin rahayksikkö dong ei ole vaihdettava valuutta. Ulkomaisista valuuttatuotoista 80 prosenttia on myytävä valtionpankeille ja valuuttakurssin vahvistaa keskuspankki, joka ilmoittaa keskimääräisen valuuttakurssin, jolla pankkienvälisillä markkinoilla on käyty kauppaa edellisenä päivänä. Yritysten on luovutettava ja vaihdettava paikalliseksi valuutaksi 50 prosenttia valuuttasaamisistaan. Kyseinen osuus on kuitenkin pienentymässä -elokuuhun 1999 asti osuus oli 80 prosenttia.

(38) Yksittäiset ministeriöt ja laitokset ovat yleisen uudistuskehityksen nopeuttamiseksi laatineet uskottavia kolmivuotisia ohjelmia valtionyritysten, pankkien ja kauppajärjestelmän uudistamiseksi. Ohjelmia ei ole toistaiseksi toteutettu, mutta niiden täytäntöönpanosuunnitelma saatetaan hyväksyä tämän vuoden maalis- tai huhtikuussa. Ulkomaiset rahoittajat kiirehtivät uudistusten toteuttamista.

Kazakstan

(39) Yksityistäminen on meneillään Kazakstanissa, vaikka valtio onkin suurin osakkeenomistaja liikenne-, öljy- ja kaasualan suuryrityksissä. Öljy- ja kaasualan yksityistäminen jäädytettiin vuonna 1997, koska ei päästy yksimielisyyteen ulkomaalaisomistuksen enimmäismäärästä. Vain 50 prosenttia pk-yrityksistä ja 35 prosenttia suuryrityksistä on jo yksityistetty. Hallitus on kuitenkin päättänyt käynnistää uudelleen huippuyritysten yksityistämisen vuonna 2000. Yksityistämisstrategiaa on arvosteltu siitä, ettei se perustu kestäville markkinaperiaatteille ja että uusien omistajien tuoma lisäarvo yritykselle on useissa tapauksissa kyseenalainen.

(40) Kaupan oikeudellinen kehys ja sääntelykehys ovat Kazakstanissa Keski-Aasian kehittyneimmät. Oikeudellinen kehys on vakiintunut huolimatta huomattavista esteistä, jotka yhä haittaavat tehokasta kaupankäyntiä. Yksityiskohtaiset säännökset ovat useissa tapauksissa puutteellisia ja lainsäädäntöä muutetaan usein, minkä seurauksena lain tulkinta aiheuttaa sekaannuksia sekä yrityksille että veroviranomaisille. Yritysten vakaiden verotusolosuhteiden luominen lisäisi merkittävästi Kazakstanin houkuttelevuutta investointikohteena sekä kauppakumppanina.

(41) Kazakstanin viranomaiset ovat sitoutuneet liberaalin kauppajärjestelmän ylläpitoon. Tuontitullitaulukkoa muutettiin heinäkuussa 1998, jolloin painotettu keskimääräinen tariffi alennettiin 8,9 prosenttiin. Myös sellaisten tariffinimikkeiden määrää vähennettiin, joissa tulli oli yli 20 prosenttia. Niin ikään verovapaan tuonnin rajoituksia purettiin. Hintojen vapauttaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta yleishyödyllisten palvelujen alalla esiintyy edelleen ristiinsubventioita. Yleishyödyllisten palvelujen hintoja on asteittain tarkistettu ylöspäin kustannukset kattavalle tasolle, vaikka yrityksiltä ja julkiselta sektorilta perittävillä korkeammilla hinnoilla tuetaan kotitalouksilta perittäviä alhaisempia hintoja.

(42) Maan valuutta on kaikkia tarkoituksia varten täysin vaihdettavissa ja viejät voivat vaihtaa valuuttaa vapaasti valuuttamarkkinoilla, joihin ei kohdistu valtion aiheuttamia vääristymiä.

(43) Maan ostamista rajoitetaan edelleen. Uusi konkurssilaki hyväksyttiin vuonna 1999. Viime aikoina on hyväksytty kirjanpitolakeja, jotka noudattavat kansainvälisesti hyväksyttyjä tilinpäätösperiaatteita. Kestää kuitenkin jonkin aikaa ennen kuin näiden lakien täytäntöönpano on toteutettu käytännössä.

WTO:n jäseniä olevat muut kuin markkinatalousmaat

(44) Polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä tällä hetkellä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luokiteltavista maista WTO:n jäseniä on kaksi eli Kirgisia ja Mongolia. Georgian liittyminen on ratifioitavana.

(45) Sen tosiseikan huomioon ottamiseksi, että WTO-jäsenyys edellyttää talousuudistusten ja kaupan vapauttamisen olevan asianomaisissa maissa tietyllä tasolla, sekä asianomaisten maiden markkinatalouteen siirtymisen edistämiseksi ehdotetaan, että erityinen väliaikainen markkinatalousmenettely laajennetaan koskemaan polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luokiteltavia maita, jotka ovat WTO:n jäseniä.

Muut maat, jotka eivät ole markkinatalousmaita

(46) Muita maita, jotka eivät ole markkinatalousmaita, ovat Albania, Armenia, Azerbaidzan, Moldova, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Valko-Venäjä. Eräät näistä maista neuvottelevat parhaillaan liittymisestä WTO:n jäseneksi. Edellä johdanto-osan 45 kappaleessa esitettyjen syiden perusteella menettelyä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan automaattisesti myös kaikista asianomaisista maista peräisin olevaa tuontia kaikkien polkumyyntitutkimusten yhteydessä, jotka on pantu vireille kyseisten maiden WTO:n jäseneksi tulemisen jälkeen.

Päätelmä

(47) On vaikeaa vahvistaa jotakin tiettyä uudistuskehityksen vaihetta, jolloin tällä hetkellä Kiinaan ja Venäjään sovellettavan menettelyn laajentamista joihinkin maihin voitaisiin harkita. Uudistusten toteuttaminen on meneillään Ukrainassa, Vietnamissa ja Kazakstanissa, ja kyseiset maat toteuttavat toimenpiteitä siirtyäkseen kohti markkinatalousjärjestelmää. On selvää, että Venäjän ja Aasian tapahtumilla on ollut vaikutusta Ukrainan ja Vietnamin taloudelliseen tilanteeseen. Kyseisissä maissa vaikuttaa kuitenkin olevan voimakasta poliittista tahtoa uudistuskehityksen jatkamiseen.

(48) Ukrainaa, Vietnamia ja Kazakstania vertailtaessa on ilmeistä, että tietyillä osa-alueilla joku niistä saattaa olla toista pidemmällä. Olisi kuitenkin vaikeaa yrittää arvioida sitä, mikä näistä kolmesta maasta on saavuttanut hyväksyttävän uudistustason. Joka tapauksessa tässä yhteydessä ei ole niinkään kysymys maan yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä kuin sitä, mikä on yritysten kyky täyttää polkumyyntilainsäädännön mukaiset markkinatalouden perusteet. Olisi muistettava, että polkumyyntiin sovellettavan erityisen markkinatalousmenettelyn tarkoituksena on nimenomaan siirtymätaloudessa toimivien yritysten tilanteen tarkastelu. Se, missä määrin uudistukset pannaan täytäntöön, selviää vasta siinä vaiheessa, kun menettelyä sovelletaan polkumyyntitutkimuksessa. Näin oli myös Venäjän ja Kiinan tapauksessa.

(49) Ukraina, Vietnam ja Kazakstan jatkavat lainsäädännön täytäntöönpanoa toimivan markkinatalouden kannalta välttämättömän kehyksen luomiseksi. Kuten Venäjän ja Kiinan osalta tapahtui, väliaikaisen markkinatalousmenettelyn soveltaminen niihin tukee uudistuskehitystä ja edistää perusteellisia rakenneuudistuksia yritystasolla kirjanpito-, konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö mukaan luettuina. Lisäksi ehdotuksella mainitun menettelyn laajentamiseksi koskemaan Ukrainaa, Vietnamia ja Kazakstania olisi myönteinen vaikutus etsittäessä ratkaisua asianomaisten maiden markkinoille pääsyä koskeviin kysymyksiin, jotka ovat EU:n kannalta ongelmallisia. Mainittujen ongelmien ratkaiseminen edistäisi myös markkinatalousolosuhteiden syntymistä kyseisissä maissa, mikä näin ollen otettaisiin huomioon myönnettäessä kyseisille maille mahdollisuus päästä tämän erityisen polkumyyntimenettelyn piiriin.

(50) Tämän johdosta ehdotetaan, että Ukrainalle, Vietnamille ja Kazakstanille myönnetään mahdollisuus hyötyä erityisestä markkinatalousmenettelystä kyseisiä maita koskevissa polkumyyntimenettelyissä.

(51) Niin ikään katsotaan aiheelliseksi laajentaa erityinen markkinatalousmenettely koskemaan tuontia sellaisista polkumyyntiin liittyvissä yhteyksissä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luokiteltavista maista, jotka ovat polkumyyntitutkimusta vireille pantaessa WTO:n jäseniä.

E. Menettelyn käytännön soveltamiseen liittyvät sisällölliset ongelmat

(52) Hyväksyessään muutokset Venäjän ja Kiinan osalta neuvosto vahvisti perusteet (liite 3), jotka muusta kuin markkinatalousmaasta peräisin olevan vientiä harjoittavan tuottajan on täytettävä, jotta sille voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu. Yksilöllinen kohtelu myönnetään silloin, kun muussa kuin markkinatalousmaassa oleva vientiä harjoittava tuottaja voi osoittaa, ettei valtio puutu sen vientitoimintaan. Tällöin vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetään yksilöllinen polkumyyntimarginaali vertailemalla vertailumaan normaaliarvoa tuottajan omiin vientihintoihin. Tämä mahdollisuus annetaan vientiä harjoittaville tuottajille, jotka mahdollisesti eivät täytä kaikkia perusteita täydellisen markkinatalouskohtelun saamiseksi, joka myönnetään silloin, kun vientiä harjoittava tuottaja voi osoittaa, ettei valtio puutu sen kotimaan toimintaan eikä vientitoimintaan.

(53) Tavanomaisten yksilöllistä kohtelua koskevien perusteiden ja täydelliseen markkinatalouskohteluun oikeuttavien perusteiden päällekkäisyydestä aiheutuu kuitenkin ongelmia, ja kiinalaiset ovat arvostelleet sitä ankarasti. Tämä on johtanut epäloogiseen tilanteeseen, jossa yksilöllinen kohtelu voidaan myöntää ainoastaan niille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka täyttävät markkinatalousaseman myöntämisen edellyttämät perusteet.

(54) Ottaen siis huomioon, että yksilöllisen kohtelun myöntämisen kannalta oleellista on se, ettei valtion puuttuminen kohdistu vientitoimintaan, vaikuttaisi olevan johdonmukaista ja oikeudenmukaista siirtää mainittuun kohteluun oikeuttavien perusteiden painopistettä seikkoihin, joilla on välitöntä merkitystä vientiä harjoittavan tuottajan vientitoiminnan kannalta. Tämä merkitsee sitä, että viejän on osoitettava voivansa vapaasti määrittää vientihintansa ja -määränsä sekä muut ehtonsa. Vaatimus on toimitettava yhdessä kyselyvastausten kanssa. Tässä yhteydessä jäljempänä olevia perusteita pidetään olennaisina määritettäessä, tulisiko muussa kuin markkinatalousmaassa olevalle tuottajalle myöntää yksilöllinen kohtelu:

i) Viejät voivat vapaasti kotiuttaa pääomia ja voittoja (sovelletaan täysin ulkomaalaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin sekä yhteisyrityksiin).

ii) Vientihinnat ja -määrät sekä myynnin ehdot ovat vapaasti määritettävissä ja osake-enemmistö on aidosti yksityisten yritysten omistuksessa. Valtion virkamiesten tulee olla selvästi vähemmistönä yrityksen johtokunnassa tai tärkeimmissä johtotehtävissä. Olettamuksena on, ettei valtion valvonnassa oleva yritys voi taata riippumattomuuttaan valtiosta; mikäli näin ei ole, on todistustaakka viejällä.

iii) Valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinakursseilla.

iv) Valtion puuttuminen ei ole niin suurta, että se johtaisi toimenpiteiden kiertämiseen, jos viejiin sovelletaan eritasoisia tulleja.

(55) Käyttämällä yksilöllistä kohtelua myöntäessään tarkistettuja yksilöllisen kohtelun perusteita komissio pyrkii varmistamaan, ettei käyttöönotettuja polkumyyntitoimenpiteitä kierrettäisi. Komissio esimerkiksi tarkastaa viejän kapasiteetin, koska kapasiteettiin nähden suurempi vienti saattaa olla merkki toimenpiteiden kiertämisestä. Tässä yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään kauppiaiden välityksellä tapahtuvaan vientiin. Myös elinkeinolupaa koskevat muutokset voivat olla merkkinä kiertämisestä, ja kyseisten yritysten olisi tehtävä niistä ilmoitus. Yksilöllinen kohtelu voidaan tutkimuksen seurauksena tarvittaessa peruuttaa.

F. Loppupäätelmä ja ehdotus

(56) Edellä esitetyn perusteella katsotaan aiheelliseksi jatkaa tällä hetkellä voimassa olevan menettelyn soveltamista Venäjältä ja Kiinasta tulevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa.

(57) Ukrainassa, Vietnamissa ja Kazakstanissa meneillään olevat uudistukset osoittavat kyseisten maiden edistyneen siirtymisessään suunnitelmataloudesta kohti taloutta, joka perustuu markkinatalouden periaatteisiin. Ottaen huomioon meneillään olevan uudistuksen ja sen, että muihin kuin markkinatalousmaihin sovellettava erityinen menettely todennäköisesti vaikuttaisi myönteisesti uudistuskehitykseen sekä ratkaisujen löytymiseen EU:n nykyisiin markkinoille pääsyä koskeviin ongelmiin, katsotaan olevan aiheellista laajentaa erityinen polkumyyntimenettely koskemaan niitä. Asiaa koskeva lainsäädäntöehdotus on liitteenä.

(58) Koska WTO-jäsenyys osoittaa talousuudistusten ja kaupan vapauttamisen olevan asianomaisissa maissa tietyn tasoisia, ehdotetaan markkinatalousmenettelyä laajennettavaksi koskemaan sellaisia muita kuin markkinatalousmaita, jotka ovat WTO:n jäseniä, sekä laajennettavaksi koskemaan automaattisesti muita maita niiden liittyessä myöhemmin WTO:n jäseniksi.

(59) Lopuksi ehdotetaan, että yksilöllistä kohtelua koskevat vaatimukset käsiteltäisiin tulevaisuudessa edellä johdanto-osan 54 kohdassa esitettyjen tarkistettujen perusteiden mukaisesti, jotta vältettäisiin nykyinen epäterve tilanne, joka johtuu yksilöllisen kohtelun ja markkinatalouskohteluun oikeuttavien perusteiden päällekkäisyydestä.

(60) Tämä ehdotus ei edellytä talousarviosta maksettavaa lisärahoitusta.

LIITE 1

NEUVOSTON PÖYTÄKIRJAAN KIRJATUT LAUSUMAT

1. "Neuvosto toteaa, että asetuksen EY N:o 384/96 yhteydessä komissio noudattaa neuvostolle antamansa tiedonannon (asiak. 5070/98 COMER 4) liitteessä mainittuja perusteita yksilöllisessä kohtelussa eli yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämisessä suhteessa kansalliseen yhtenäismarginaaliin."

2. "Neuvosto vetoaa komissioon, jotta komissio panisi tämän asetuksen täytäntöön siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä, jotka täyttävät kaikki tarvittavat perusteet, on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää sen säännöksiä."

3. "Neuvoston ja komission mielestä on asianmukaista seurata kehitystä muiksi kuin markkinatalousmaiksi luetuissa maissa, jotta niille voidaan myöntää tarvittaessa tämän neuvoston asetuksen 1 artiklan b kohdassa tarkoitettu kohtelu."

4. "Neuvosto ja komissio sopivat, että viimeistään kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta vaihdetaan näkemyksiä vertailumaasääntöön tehtäviin poikkeuksiin sovellettavasta käytännöstä."

5. "Neuvosto ja komissio sopivat jatkavansa mielipiteiden vaihtoa polkumyynnin vastaisen asetuksen täytäntöönpanosta. Keskusteluissa käsitellään muun muassa avoimuutta ja menettelyn oikeudellista suojaa."

6. "Komissio tutkii huolellisesti kaikki asetukseen perustuvat tarkastelupyynnöt varmistaakseen, että on tarpeeksi alustavaa näyttöä siitä, että asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 3 kohdan ehdot välivaiheen tarkastelun aloittamiseksi täyttyvät. Jos näyttö on riittämätöntä, tarkastelupyynnöt hylätään."

7. "Itävalta panee tyytyväisenä merkille asetuksen muuttamista koskevien neuvottelujen aikana esitetyn Euroopan komission näkemyksen, jonka mukaan asetuksen 1 artiklan c kohdassa mainittuun ensimmäiseen perusteeseen, jolla todetaan yrityksen markkinataloudessa toimiminen, kuuluu myös osoitus siitä, että sijoittautumis- ja toiminnanharjoittamisvapaus toteutuu yrityksen todellisella toimialalla."

Lisäksi Itävalta katsoo, että toisessa perusteessa tarkoitetut kansainväliset kirjanpitostandardit täyttyvät silloin, kun kirjanpitomerkintöjen voidaan osoittaa vastaavan asianmukaisella tavalla asianomaisten tavaroiden tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia."

LIITE 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2 (jatk.)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

YKSILÖLLISTÄ KOHTELUA KOSKEVAT PERUSTEET

i) Osake-enemmistön olisi kuuluttava aidosti yksityisille yrityksille ja valtion virkamiehiä ei saisi olla johtokunnassa eikä tärkeimmissä johtotehtävissä; sen, että yritys on ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa, katsotaan olevan olennainen osoitus yrityksen riippumattomuudesta.

ii) Maa-alue, jolla yrityksen toimitilat sijaitsevat, olisi vuokrattava valtiolta markkinatalousmaissa sovellettavia ehtoja vastaavien ehtojen mukaisesti tai ostettava (esimerkiksi asianmukainen vuokrasopimus).

iii) Yrityksellä olisi oltava oikeus palkata ja erottaa työntekijöitä ja oikeus määrätä palkoista.

iv) Raaka-aineen ja muiden tuotantopanosten hankinnan olisi oltava kokonaan yrityksen hallinnassa.

v) Julkisten palvelujen hankinta olisi varmistettava sopimuksilla.

vi) Voittoja voidaan todistettavasti viedä pois maasta ja pääomasijoituksia voidaan kotiuttaa (ainoastaan, kun kyseessä ovat ulkomaiset sijoitukset, esimerkiksi yhteisyritykset).

vii) Vientihintojen olisi oltava vapaasti määritettävissä; se, että vienti suuntautuu maan ulkopuolelle sijoittautuneelle etuyhteydessä olevalle osapuolelle, on ratkaiseva tekijä.

viii) Liiketoiminnan harjoittamisen vapaus olisi taattava erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

- kotimarkkinoiden myynnille ei saisi olla mitään rajoituksia,

- oikeutta liiketoiminnan harjoittamiseen ei voida peruuttaa muuten kuin asianmukaisten sopimusehtojen perusteella, ja

- yrityksen olisi voitava vapaasti määrittää vientiä varten tuotettavat määrät yrityksen vientimarkkinoiden perinteisen kysynnän mukaisesti.

2000/0160(ACC)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, [2]

[2] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, [3]

[3] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 384/96 [4], jäljempänä 'polkumyynnin perusasetus', neuvosto on hyväksynyt yhteiset säännöt polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumiseksi.

[4] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18)

(2) Asetuksen (EY) N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdassa säädetään muun muassa, että muussa kuin markkinatalousmaista, ja erityisesti kyseisen säännöksen alaviitteessä luetelluista maista, peräisin olevassa tuonnissa normaaliarvo määritetään kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella.

(3) Asetuksen (EY) N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdassa säädetään myös, että Venäjän federaatiosta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta normaaliarvo voidaan määrittää markkinatalousmaihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti tapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että tutkimuksen kohteena oleva yksi tai useampi tuottaja toimii markkinatalousolosuhteissa kyseisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta.

(4) Ukrainassa, Vietnamissa ja Kazakstanissa tapahtunut uudistuskehitys on perusteellisesti muuttanut kyseisten maiden talouksia ja johtanut sellaisten yrityksien syntyyn, joita koskevat markkinatalouden olosuhteet; tämän tuloksena näissä kolmessa maassa ei enää ole niitä taloudellisia olosuhteita, joiden vuoksi vertailumaan menetelmää on käytetty.

(5) On tarkoituksenmukaista tarkistaa yhteisön polkumyynnin vastaista käytäntöä Ukrainan, Vietnamin ja Kazakstanin muuttuneiden taloudellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(6) On tarkoituksenmukaista myöntää samankaltainen kohtelu myös sellaisista maista peräisin olevalle tuonnille, jotka ovat asianomaista polkumyyntitutkimusta vireille pantaessa Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseniä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

"7.a) Muussa kuin markkinatalousmaista (*) peräisin olevassa tuonnissa normaaliarvo määritetään kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai sellaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös yhteisöön, vietäessä käytetyn hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

Soveltuva kolmas maa, joka on markkinatalousmaa, valitaan hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon kaikki valintahetkellä käytettävissä olevat luotettavat tiedot. Myös määräajat otetaan huomioon ja tarvittaessa valitaan saman tutkimuksen kohteena oleva kolmas maa, joka on markkinatalousmaa.

Tutkimuksen osapuolille ilmoitetaan viipymättä tutkimuksen alkamisen jälkeen suunnitellusta kolmannesta maasta, joka on markkinatalousmaa, ja niillä on kymmenen päivää aikaa esittää huomautuksia.

(b) Kazakstanista, Kiinan kansantasavallasta, Ukrainasta, Venäjän federaatiosta, Vietnamista ja kaikista muista kuin markkinatalousmaista, jotka tutkimusta vireille pantaessa ovat WTO:n jäseniä, peräisin olevaa tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa normaaliarvo määritetään 1-6 kohdan mukaisesti, jos voidaan yhden tai useamman tutkimuksen kohteena olevan tuottajan asianmukaisesti perusteltujen vaatimusten perusteella sekä c alakohdassa olevien perusteiden ja menettelyjen mukaisesti osoittaa, että kyseinen tuottaja tai kyseiset tuottajat toimivat markkinatalousolosuhteissa asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta. Muussa tapauksessa sovelletaan a alakohdan säännöksiä.

(*) Mukaan lukien Albania, Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kirgisia, Moldova, Mongolia, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Valko-Venäjä."

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan [...].

Sitä sovelletaan kaikkiin sen voimaantulon jälkeen vireille pantuihin polkumyyntitutkimuksiin. Tämän asetuksen voimaantulon jälkeen WTO:n jäseniksi tulleista muista kuin markkinatalousmaista peräsin olevan tuonnin osalta asetusta sovelletaan kaikkiin asianomaisista maista peräsin olevaa tuontia koskeviin polkumyyntitutkimuksiin, jotka on pantu vireille niiden WTO:n jäseneksi tulon jälkeen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja