Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Teknologian kehittyminen johti Internet-vallankumoukseen, mutta nyt sisältöön perustuvat palvelut ja tuotteet ovat valtaamassa tärkeintä asemaa "uuden talouden" toteutumisessa. Digitaalisten palvelujen ja tuotteiden vaikutus talouteen on valtava ja kasvaa nopeasti eri aloilla koulutuksesta vähittäiskauppaan. Tämän pitäisi olla myönteistä Euroopalle, jolla on valtava sisältöpotentiaali ja vahva asema perinteisessä sisällön hyödyntämisessä [1]. Toistaiseksi amerikkalaisilla yrityksillä on kuitenkin ollut johtoasema digitaalisissa sovelluksissa. Internet-liikenne suuntautuu tällä hetkellä suhteettoman paljon Yhdysvalloista muualle, ja valtaosa www-sivustoista on amerikkalaisia. Useimmat www-sivut ovat englanninkielisiä, ja niitä ylläpidetään Yhdysvalloissa. Sadasta suosituimmasta www-sivustosta 94 sijaitsee fyysisesti Yhdysvalloissa.

[1] Ehdotetussa ohjelmassa käsitellään digitaalisen sisältötuotannon joitakin näkökohtia eikä tavanomaista sisällön hyödyntämistä (kuten kirjapainoalaa). Tämä ehdotus täydentää audiovisuaalialaa koskevaa Media Plus -ehdotusta (KOM(1999) 658 lopullinen) (komission audiovisuaalipolitiikkaa käsitellään tarkemmin asiakirjassa KOM(1999) 657 lopullinen, 14.12.1999).

Internetin muuttuminen joukkoviestimeksi loi Euroopan sisältöteollisuudelle mahdollisuuksia, jotka ovat edelleen olemassa. Tätä painotti maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka vahvisti unionin uuden strategisen tavoitteen seuraavaksi vuosikymmeneksi: Euroopan taloudesta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Jos Eurooppa haluaa tulla uudessa taloudessa yhtä kilpailukykyiseksi kuin joillakin perinteisillä osa-alueilla (esim. kirjapainoalalla), sen täytyy toimia välittömästi. Markkinat ovat vielä kehitysvaiheessa. Muutaman vuoden kuluttua markkina-asemat ovat jähmettyneet ja johtoaseman kiinni saaminen käy erittäin kalliiksi ellei ole jo mahdotonta. Markkinaesteisiin, jotka ovat Euroopan toimijoiden tiellä näiden tavoittaessa amerikkalaisia kilpailijoita, on käytävä käsiksi nyt. Sen vuoksi tässä asiakirjassa ehdotetaan, että yhteisön on toimittava kolmella keskeisellä alalla:

- julkisen sektorin tietojen hyödyntämisen edistäminen

- kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen

- markkinaedellytysten tukeminen.

Tavoitteena on luoda yritystoiminnan aloitteille myönteinen ympäristö, jossa Euroopan luomisvoimaa, kulttuurista monimuotoisuutta ja teknologista osaamista voidaan käyttää kaupallisesti hyväksi. Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto painotti nimenomaan sisältötuotannon merkitystä, joka perustuu sen mahdollisuuteen luoda lisäarvoa hyödyntämällä ja verkottamalla Euroopan kulttuurista moninaisuutta [2]. Poliittisena haasteena on hyödyntää käyttämättömien resurssien markkinapotentiaalia ja muuttaa havaitut heikkoudet vahvuuksiksi.

[2] Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto, puheenjohtajan päätelmät, Lissabon 23.-24. maalis- kuuta 2000.

Oheisessa neuvoston päätöksessä ehdotetut toimet liittyvät suoraan eEurope-aloitteeseen, jolla pyritään nopeuttamaan digitaaliteknologian käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa ja varmistamaan, että kaikilla eurooppalaisilla on niiden käyttämiseen tarvittavat taidot.

2. Ehdotuksen taustaa

Tämän ohjelman tavoitteena on eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittäminen ja käyttö sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistäminen. Digitaalisen sisällön käsite ei ole sidoksissa mihinkään välineeseen eikä muotoon, mikä sopii hyvin tietotekniikan, televiestinnän ja tiedotusvälineiden lähentymiseen. Sisältöä voidaan toimittaa monien vakiintuneiden ja uusien jakelukanavien kautta, joita ovat myös nopeasti kasvavat ja kehittyvät palvelut ja tekniikat kuten langaton Internet (esimerkiksi WAP [3], GPRS [4] ja UMTS [5]).

[3] Wireless Application Protocol (langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntö).

[4] General Packet Radio Service (pakettikytkentäinen langaton tiedonsiirtotekniikka).

[5] Universal Mobile Telecommunications System (yleismaailmallinen matkaviestintäjärjestelmä).

Tämän nopeasti kasvavan ja dynaamisen markkinalohkon kehittämiseen tähtäävää edistämisohjelmaa koskeva ehdotus rakentuu pääosin kolmelle perustalle: markkinatutkimukset, kuten CONDRINET-tutkimus [6], jossa selvitettiin digitaalisen sisällön mahdollisuutta toimia sähköisen kaupankäynnin liikkeellepanevana voimana; teollisuuden laaja-alainen kuuleminen (1998-1999) sekä INFO 2000 -ohjelmasta [7] ja MLIS-ohjelmasta [8] saadut kokemukset. Riippumattomat asiantuntijat laativat näistä ohjelmista myönteiset väliarvioinnit, joissa suositettiin nimenomaisesti jatko-ohjelmaa.

[6] Gemini Consulting, syyskuu 1998.

[7] Yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä Euroopan multimedian sisältöteollisuuden kehityksen tukemiseksi ja multimedian sisältöjen käytön edistämiseksi uudessa tietoyhteiskunnassa INFO 2000 (1996-1999) 20 päivänä toukokuuta 1996 tehty neuvoston päätös 96/339/EY, EYVL L 129, 30.5.1996, s. 24.

[8] Monivuotisen ohjelman hyväksymisestä yhteisön kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamiseksi tietoyhteiskunnassa (1996-1999) 21 päivänä marraskuuta 1996 tehty neuvoston päätös 96/664/EY, EYVL L 306, 28.11.1996, s. 40.

Lisäksi ohjelman kolmea pääasiallista toimintalinjaa koskevia yksittäisiä ehdotuksia on muokattu vihreään kirjaan julkisen sektorin tiedon käytöstä tietoyhteiskunnassa saatujen vastausten mukaan (toimintalinja 1), kielialojen edustajien kanssa pidettyjen yhteyksien mukaan (toimintalinja 2) ja rahoitusmarkkinoiden toimijoiden kanssa pidettyjen yhteyksien mukaan (toimintalinja 1).

3. Digitaalisen sisällön merkitys Euroopalle

Miksi digitaalinen sisältö on niin tärkeää- Miksi Euroopan tasolla kannattaa ponnistella niiden toimialojen puolesta, jotka tuottavat, toimittavat ja levittävät ammatti- ja kuluttajatietoa, vapaa-ajan tuotteita ja palveluja- Koska niiden vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan on ensiarvoisen tärkeä. Ne määrittävät tietoyhteiskunnan tahdin ja yhdistävät uuden teknologian ja käyttäjät.

3.1. Taloushaaste

Sisältöalan osuudeksi on arvioitu 412 miljardia euroa eli 5 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta [9]. Se on suurempi kuin televiestinnän (221 miljardia euroa) tai laite- ja ohjelmistoalojen (189 miljardia euroa) osuus. Alalla työskentelee noin neljä miljoonaa eurooppalaista. Sisällöntuotanto on luonut nopeasti työpaikkoja viime vuosina ja tämä voi jatkua. Jos kasvun esteet poistetaan, digitaalisten tiedotusvälineiden ala voi kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana 20 prosenttia vuodessa eli yli kaksi kertaa niin paljon kuin perinteiset luovat alat [10]. Eikä pelkkä sisältöteollisuuden laajuus tee sitä kiinnostavaksi, vaan myös sen tarjoamien työpaikkojen laatu. Sisällön luominen on työvoimavaltaista ja edellyttää korkeaa osaamisen tasoa ja uudenlaisia taitojen yhdistelmiä.

[9] European Information Technology Observatory, 2000. Sisältöalaan liittyviin tietoihin on otettu kustannustoiminta, markkinointi ja mainonta. Markkinoiden kokoon ja työllisyyteen liittyvät tiedot on vahvistettu OECD:n raporteissa.

[10] Digital Media Alliance, Recommendation for Growth, 1998.

Kuvio 1: Kustannustoiminnan ja online-tiedonvälityksen jakautuminen maailmanmarkkinoilla

>VIITTAUS KAAVIOON>

Useimmat luoduista työpaikoista ovat pienissä kehittyvissä yrityksissä, mikä lisää Euroopan markkinoiden ja työvoimamarkkinoiden dynaamisuutta. Pienet yritykset ovat usein yhteydessä verkostoihin, jotka toimivat alihankkijoina laajemmille jakeluketjuille. Nämä tietoverkostot ovat yhä tärkeämpiä kuljettaessa kohti tiedolle rakentuvaa taloutta.

Vaikka kasvuluvut ovat vaikuttavia, uudet työpaikat eivät välttämättä merkitse työllisyyden nettokasvua. Uusia sähköisen tiedonvälityksen työpaikkoja on verrattava painoteollisuudessa väheneviin työpaikkoihin. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa työpaikat perinteisessä julkaisutoiminnassa ovat vähentyneet vuosien 1990 ja 1996 välillä 160 000 työpaikasta 132 000 työpaikkaan [11]. On huolestuttavaa, että Eurooppa on vahva perinnäisillä teollisuudenaloilla, kun taas nopeasti kehittyvillä aloilla sen asema on heikompi (kuvio 1 [12]).

[11] Creative Industries Task Force, Mapping Document, Yhdistynyt kuningaskunta, 1998.

[12] Information as a Raw Material for Innovation, Saksan opetus-, tiede-, tutkimus- ja teknologiaministeriö, 1998.

Kasvua talouden kaikilla aloilla. Digitaalisella sisällöllä on myös vahva välillinen vaikutus taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen.

- Ensinnäkin palvelujen verkottaminen on tärkeässä asemassa liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa kaikilla muillakin aloilla. Sekä yrityksen sisällä että asiakkaiden kanssa käytävän tiedonvaihdon kustannusten vähentäminen lisää kilpailukykyä yritysten ja hallintovirastojen tehokkuudessa ja tuottavuudessa kaikkialla maailmassa.

- Toiseksi sisältö on yleensä tietoyhteiskunnan ja maailmanlaajuisten verkkojen kautta tapahtuvan taloudellisen toiminnan tärkein edellytys. Se on sähköisen kaupankäynnin oleellisin liikkeellepaneva voima, koska korkealaatuinen sisältö vetää puoleensa mahdollisia ostajia verkostoissa.

- Kolmanneksi digitaalisen sisällön alat vetävät mukaan muita tieto- ja viestintätekniikan osatekijöitä (esim. verkkoja, laitteita ja sovelluksia), kun kaistanleveyksille ja loppukäyttäjän laitteille syntyy lisäkysyntää. Internet-palvelujen tukilaitteistojen (sähköposti, web) kasvuluvut ylittävät keskiarvon ja niiden markkina-arvo vuonna 1999 oli 13,6 miljardia dollaria.

3.2. Yhteiskunnallinen vaikutus

Internet-vallankumouksen ja siihen liittyvän sisältötuotteiden ja -palvelujen tarpeen yhteiskunnallinen vaikutus on valtava. Joitakin esimerkkejä:

Taidot. Multimediakoulutuksen tuloksena useammat ihmiset voivat oppia nopeammin, saavuttavat korkeamman osaamistason ja hallitsevat enemmän tietoa kuin perinteisessä, ohjaajakeskeisessä koulutuksessa. Sen avulla voidaan tehokkaasti suunnata uudelleen ne tiedot ja taidot, joita työntekijä tarvitsee työssään. Tämän vuoksi se voi edistää Euroopan unionin työllistettävyyteen liittyviä tavoitteita [13].

[13] Eurooppa-neuvoston työllisyyttä koskeva kokous, 20.-21. marraskuuta 1997, Luxemburg.

Kulttuuri. Uudet viestimet ovat viime vuosina osoittautuneet erityisen soveltuviksi Euroopan kulttuuriperinnön ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen ja laajat kansalaisryhmät ovat tutustuneet kulttuurikysymyksiin. Internetin avulla on mahdollista vahvistaa eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä ja lisätä samalla Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden esilletuloa. Amerikkalaisperäisten tuotteiden ja palvelujen valta-aseman tasapainottamiseksi tarvitaan lisää eurooppalaista digitaalista sisältöä. Viemällä eurooppalaiseen kulttuuriin liittyvää sisältöä Internetiin vahvistetaan myös muita yhteisön kulttuuria koskevia toimia [14].

[14] Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta 14 päivänä helmikuuta 2000 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 508/2000/EY (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1).

Kielellinen monimuotoisuus. Kansalaisilla on tasa-arvoisemmat mahdollisuudet päästä osallisiksi tietoyhteiskunnasta, jos sisältöä on olemassa monilla kielillä. Englannin kielen osaaminen ei saisi olla edellytys sille, että käyttäjä löytää Internetistä mielenkiintoista sisältöä. Erikielisten www-sivustojen avulla kielellistä monimuotoisuutta voidaan pitää yllä myös Euroopan unionissa. Samaan aikaan kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin tarve avaa sisältöteollisuudelle vientimarkkinoita.

Laajentuminen. Tietoyhteiskunnan välineistä ja voimavaroista osalliseksi pääseminen on mahdollisille uusille jäsenvaltioille olennaisen tärkeää talouden ja yhteiskunnan potentiaalin kehittämiseksi. Aktiivinen sisältöteollisuus, joka tuottaa tuotteita ja palveluja paikallisilla kielillä, auttaa mahdollisia uusia jäsenvaltioita osallistumaan tietoyhteiskuntaan ja voi helpottaa unioniin sopeutumista.

4. Erittäin levottomat markkinat

Sisällön digitalisointi ja Internetin käytön räjähdysmäinen lisääntyminen tahdittavat sisältöteollisuudessa meneillään olevaa perusteellista muutosta. Arvossapidettyjä toimijoita haastetaan ja uusia yhteenliittymiä syntyy.

Tuloksena ovat epävakaiset markkinat, joiden muutosten nopeus ja laajuus on haaste vakiintuneille toimijoille ja joilla uusien tulijoiden on mahdollisuus saada markkinaosuus. Euroopan markkinaesteiden vuoksi on loogista, että amerikkalaisten toimijat menestyvät paremmin tällä dynaamisella alalla, jossa pienikin kilpailuetu voi olla menestyksen tai epäonnistumisen määräävä tekijä.

4.1. Digitaalisen sisällön markkinoiden nopea kasvu

CD-ROM:in ja Internetin kaltaiset välineet olivat vasta muutama vuosi sitten pioneerivaiheessa, mutta nyt markkinat kasvavat nopeasti. Tieto on yhä useammin digitaalisessa muodossa ja valmista julkaistavaksi, lähetettäväksi ja vaihdettavaksi maailmanlaajuisissa verkoissa. Siirtyminen analogisesta digitaalisen lähetystoimintaan nopeutuu, ja matkaviestinnän multimedia on kehittymässä. Sisällön suhteen Eurooppa on kuitenkin jäljessä Yhdysvalloista. Eurooppalaisia www-sivustoja on alle kolmannes USA:n sivustojen määrästä. Lisäksi miltei kaikki eurooppalaisten käyttämät www-sivustot ovat amerikkalaisia lukuun ottamatta Internet-palveluntarjoajien sivustoja.

Matkaviestinpäätelaitteiden määrän (GSM, WAP, GPRS, UMTS jne.) odotetaan ylittävän henkilökohtaisten tieto koneiden määrän muutaman vuoden kuluessa. Useimmat näistä päätelaitteista antavat mahdollisuuden Internetin käyttöön, mikä lisää tällaisiin uudentyyppisiin laitteisiin mukautetun sisällön kysyntää. Vaikka Eurooppa on jäljessä Yhdysvalloista kiinteiden laajakaistaverkkojen alalla, langattoman viestinnän alalla se on johtoasemassa.

Myös kysyntä kasvaa vauhdilla. Yritysten toisille yrityksille tarjoamien palveluiden markkinoiden lisäksi yritysten kuluttajille tarjoamien palveluiden markkinat kehittyvät tasaisesti. Helmikuussa 2000 Internetin käyttäjiä arvioitiin olevan 275 miljoonaa (kuvio 2 [15], 136 miljoonaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja 72 miljoonaa Euroopassa). EU:ssa käyttäjien määrä on yli nelinkertaistunut vuosien 1995 ja 2000 välillä ja kasvaa edelleen. Yhdysvalloissa levinneisyys on suurempi ja kasvun arvioidaan olevan hieman maltillisempaa. Absoluuttisina lukuina ero Eurooppaan voi kuitenkin jopa kasvaa. Lisäksi toisin kuin monissa Euroopan maissa Yhdysvalloissa Internet vaikuttaa yhä useammin tavallisten kansalaisten arkipäivään. Kyse ei ole pelkästään markkinoiden levinneisyydestä vaan pikemminkin elämäntavasta. Haasteena on nyt sellaisten olosuhteiden aikaansaaminen, että Euroopan perinteiset vahvat osaamisalat voidaan muuntaa uusiksi digitaalisiksi palveluiksi ja Internet-palveluiden määrän ja asiakkaiden kysynnän välille saadaan toinen toistaan edistävä yhteys. Potentiaalin hyväksikäytössä tärkeimmässä asemassa ovat tarjonnan lokalisointi, helppokäyttöisyys, tarjonnan laajentaminen helpottamalla julkisen sektorin tiedon saantia ja hyödyntämistä, sijoitusten ja kasvun välinen myönteinen vuorovaikutus ja luovuus.

[15] NUA Internet Surveys, http://www.nua.ie.

4.2. Elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet

Digitaalista sisältöä ympäröivien toimialojen odotetaan muuttuvan täysin seuraavien vuosien aikana. Tähän vaikuttavat monenlaiset tekijät.

Tekniikoiden lähentyminen [16]. Lähentymisen ansiosta digitaalinen sisältö ei ole enää sidottu tiettyyn välineeseen tai muotoon, vaan sitä voi tuottaa ja jakaa eri muodoissa ja eri kanavien kautta. Tämän vuoksi kilpailua syntyy sellaisten alojen välille, joilla ei perinteisesti ole ollut tekemistä keskenään. Vakiintuneiden sisällön tuottajien kilpailijat ja liittolaiset edustavat aloja, jotka aiemmin eivät liittyneet niihin mitenkään - televiestintä, ohjelmistoja valmistavat yritykset jne. Nyt erityyppisen sisällön (julkaisutoiminta, audiovisuaaliala) tuotannon ja jakelun piirit ja talous ovat vielä erillään toisistaan, mutta tilanne voi muuttua ajan myötä.

[16] Ks. Kohti tietoyhteiskunnan edellyttämää lähestymistapaa - vihreä kirja televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisestä sekä sen vaikutuksista sääntelyyn (KOM(1997) 623, 3.12.1997). Esitetyn analyysin tukena on vihreän kirjan jälkeen toteutetun laajan julkisen kuulemisen tulokset (SEC(1998) 1284 lopullinen).

Sulautumiset ja yritysostot. Sisällön tarjontaa muokkaavat suuret viestintäyritykset, televisio, radio, julkaisuala, levy-yhtiöt ja muut yritykset. Ne yrittävät eriyttää tarjontaa sulautumisten ja yritysostojen kautta ja saada sitä esille erilaisten viestintävälineiden kautta. Yritykset siis hallitsevat näin sekä sisällön tekijänoikeuksia että jakelukanavia (portaalit jne.).

Maailmanlaajuistuminen ja lokalisointi. Suuret yritykset toimivat yhä enemmän maailmanlaajuisesti ja pyrkivät kääntämään mittakaavaetunsa konkreettisiksi markkinatuloksiksi. Samaan aikaan mahdollisuuksia tarjoutuu pienille yrityksille, jotka ymmärtävät kapeiden markkinasektoreiden tarpeita ja toimittavat tehokkaasti niille tarjontaa ja palveluja käyttäen hyväksi esimerkiksi maantieteellistä sijaintia tai erityistuotetta.

Kohdennetuilla toiminta-aloitteilla voidaan helpottaa alan rakennemuutoksen ja nykyisten markkinaesteiden aiheuttamia ongelmia. Aloitteilla pyritään katalysoimaan muutosta ja nopeuttamaan mukautusvaihetta. On avoin poliittinen haaste helpottaa nykyisiä markkinaesteitä ja varmistaa, että kaiken kokoiset eurooppalaiset toimijat ovat tietoisia markkinoiden levottomasta luonteesta ja että niillä on keinot kokeilla toimintaa toisiaan lähentyvissä rakenteissa.

5. Kehityksen esteitä ja mahdollisuuksia Euroopassa

Useat esteet jarruttavat vielä voimakkaasti eurooppalaisen sisällöntuotannon kehitystä ja sisällöntuottajien mahdollisuuksia. Alalla käydyissä keskusteluissa on tunnistettu kolme keskeistä ongelmaa uusien liiketoiminnan mahdollisuuksien tieltä poistettaviksi esteiksi:

- Julkisen sektorin tiedon liian vähäinen hyödyntäminen Euroopassa. Se johtuu tiedonsaannin ja tietojen kaupallisen hyödyntämisen kovin vaihtelevista säännöistä ja toimintatavoista. Markkinoitavissa olevista tiedoista saatavan taloudellisen tuoton lisäksi yhteiskunnallisina vaikutuksina kansalaisten tiedonsaannin tulisi avoimemmaksi ja demokratia parantuisi.

- Kulttuurisen ja kielellisen räätälöinnin mahdollisuuksien käyttö kaupan esteiden alentamiseksi pk-yritysten ja niiden mahdollisten asiakkaiden väliltä rajat ylittävän kaupan helpottamiseksi, Euroopan kulttuuriarvojen viemiseksi ja monikielisen ympäristön luomiseksi maailmanlaajuisiin verkkoihin.

- Liian vähäinen sijoittaminen sekä markkinat, jotka eivät ole riittävän avoimia. Näiden seikkojen vuoksi vain pieni osuus käytettävissä olevasta riskipääomasta kanavoidaan sisällöntuottajayrityksiin ja erityisesti aloitteleviin Internet-yrityksiin ja pk-yrityksiin. Tämä taas hidastaa kasvua ja työpaikkojen luomista.

Näiden lisäksi on yhä olemassa useita käytännön ongelmia, jotka liittyvät digitaalista sisältöä koskeviin teollis- ja tekijänoikeuksiin. Oikeuksilla käytävää kauppaa varten on kehitettävä hyvin toimiva järjestelmä, jotta voitaisiin luoda uusia digitaalisia sisältötuotteita, joissa hyödynnetään sellaisia sisältöresursseja, joiden tekijänoikeudet kuuluvat muille markkinatoimijoille.

Nämä ovat ensisijaisia esteitä tai hukkaan heitettyjä mahdollisuuksia, jotka estävät verkostoihin liittyvän taloudellisen toiminnan mukanaan tuomien taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen hyödyntämisen Euroopassa. Muita tekijöitä, kuten televiestinnän korkeita hintoja ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää epävarmuutta, jota esiintyy digitaalisessa sisältöteollisuudessa, pidetään lisäesteinä, jotka voivat hidastaa sisällön tarjonnan kehittymistä ja uusien palvelujen käyttöönottoa. Näihin tekijöihin on kuitenkin jo puututtu komission lainsäädäntöaloitteissa ja erityisesti sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelussa [17] sekä direktiiviluonnoksessa, joka koskee tekijänoikeuksia tietoyhteiskunnassa [18].

[17] Kohti sähköisen viestinnän perusrakenteiden ja niihin liittyvien palvelujen uutta järjestelmää - Vuoden 1999 viestintäalan uudelleentarkastelu, KOM(1999) 539 lopullinen, 10.11.1999, KOM(2000) 239 lopullinen, 26.4.2000.

[18] KOM(1997) 628 lopullinen, 10.12.1997.

Teletariffit. Televiestinnän peruspalveluiden hinnat ovat edelleen suurena esteenä digitaalisten palvelujen käytölle, koska kustannukset ovat edelleen huomattavasti korkeampia EU:ssa kuin Yhdysvalloissa. Alan vapauttaminen (1.1.1998 [19]) ja sen aikaansaama kilpailu ovat jo alkaneet alentaa hintoja. Televiestinnän hinnat vaikuttavat kuitenkin edelleen kielteisesti maailmanlaajuisten verkkojen käyttöön Euroopassa, kunnes kilpailu on kokonaan vapautettu.

[19] Kyseisen paketin täytäntöönpanoa seurataan tarkasti (esimerkiksi viides kertomus televiestinnän sääntelypaketin toteuttamisesta, 11.11.1999).

Teollis- ja tekijänoikeudet. Vakaa lainsäädäntö on erityisen tärkeää siirtymäaikana. Online-sisältöä ympäröivät vielä monet oikeudelliset epävarmuustekijät, jotka johtuvat osittain historiallisista eroista eri alojen sääntelyssä. Internetin maailmanlaajuisen luonteen ja tekniikoiden lähentymisen vuoksi kansallisia ja alakohtaisia järjestelmiä ei voi yksinkertaisesti siirtää verkkotoimintoihin niitä vahingoittamatta. Direktiiviluonnoksessa käsitellään tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten uuden digitaalisen ympäristön aiheuttamia ongelmia. Ehdotuksen tavoitteena on tekijänoikeuksien sisämarkkinoiden luominen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota uusiin tuotteisiin ja palveluihin, sekä järkevä yhdenmukaistaminen, jonka yhteydessä varmistetaan kaikkien oikeuksien ja intressien tasapuolinen huomioon ottaminen.

5.1. Julkisen sektorin tiedon hyödyntäminen

Toinen suuri este Euroopan sisältöyritysten kasvupotentiaalin tiellä on julkisen sektorin tiedon saamisen, käytön ja hyödyntämisen ongelmat. Tällaisten tietojen laajalla kaupallisella käytöllä voitaisiin laajentaa markkinoiden tarjontapuolta huomattavasti ja tarjota kuluttajille lisäarvopalveluja.

Toisaalta suurella osalla julkisen sektorin tietoa on kaupallista arvoa ja sitä voidaan käyttää markkinoilla hyväksi. Uusi teknologia helpottaa tiedon keräämistä, säilyttämistä, käsittelyä ja hakemista. Sen avulla hallitukset voivat tehostaa tiedonhallintaansa ja vahvistaa kansalaisten ja yritysten välistä suhdetta, ja lisäksi tiedonkeruuta voidaan käyttää kaupallisesti hyväksi ja muuntaa se sellaisiksi digitaalisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, joilla on lisäarvoa.

Euroopassa tätä tietoalojen voimavarapotentiaalia on käytetty tuskin lainkaan, jolloin on menetetty taloudellisen kasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia. Yhteisön tasolla potentiaalin hyödyntämistä hankaloittavat erityisesti toisistaan eroavat kansalliset säännöt ja toimintatavat. Jäsenvaltioilla ei ole yhteisiä periaatteita ja esimerkiksi hinnoissa, toimituksissa, muodoissa, tekijänoikeuksissa ja metatiedossa [20] on suuria eroja. Yhdysvaltojen sisältöyritykset saavat sen sijaan etua alalle Freedom of Information Act -lain myötä annetuista selkeistä säännöistä, joilla tuetaan tällaista hyödyntämistä. Näin ollen Euroopan sisältöteollisuus on kilpailun kannalta heikommassa asemassa amerikkalaisiin kilpailijoihin nähden.

[20] Metatieto on "tietoa koskevaa tietoa", jonka avulla tunnistetaan ja paikallistetaan olemassa olevaa tietoa.

Maantieteellinen tieto on esimerkki julkisen sektorin hallussaan pitämästä tiedosta, jolla on hyvät hyödyntämismahdollisuudet. Julkisen sektorin hallussa olevan tähän alaan liittyvän tiedon arvoksi arvioidaan kaikkien 15 jäsenvaltion osalta 10 miljardia euroa [21], ja sen parissa työskentelee kymmeniätuhansia ihmisiä. Tämän vuoksi maantieteellinen tieto katsotaan tärkeäksi synergialähteeksi yksityisten ja julkisten laitosten välillä.

[21] Luku, jonka komission yksiköt ovat ekstrapoloineet Ranskalta saaduista tiedoista, 1999.

Näiden järjestelmään liittyvien ongelmien lisäksi useat käytännön kysymykset vaikeuttavat julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä Euroopassa. Eräs niistä on kielten monimuotoisuus. Kääntämisen tarve ja yhteisen terminologian puuttuminen aiheuttavat eurooppalaisille sisältöyrityksille lisätaakan. Lähivuosina on myös panostettava enemmän sisällön saantiin matkaviestinpäätelaitteiden välityksellä.

Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 1999 vihreän kirjan julkisen sektorin tiedon käytöstä tietoyhteiskunnassa [22] aloittaakseen keskustelun julkisen sektorin tiedon saamis- ja hyödyntämismahdollisuuksien puutteesta. Useissa vihreään kirjaan saaduissa vastauksissa on korostettu aiheen tärkeyttä ja kiitetty yhteisön aloitetta sekä ehdotettu erilaisia jatkotoimia, joista laajaa kannatusta saivat valtioiden väliset julkiset/yksityiset esittelyhankkeet. Kyseiset hankkeet voisivat olla tärkeä keino osoittaa, miten olemassa olevat esteet voidaan ylittää ja julkisen sektorin hallussa oleva - ja julkisesti rahoitettu - tieto voi olla kansalaisten ja yritysten helposti saatavilla.

[22] KOM(1998) 585.

5.2. Kielellinen ja kulttuurinen räätälöinti

Huolimatta yhtenäismarkkinoista ja euron käyttöönotosta eurooppalaisilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta päästä suoraan markkinoille, joilla 370 miljoonaa asiakasta puhuisi samaa kieltä ja käyttäytyisi kuluttajina yhtenevällä tavalla. Internet kuitenkin ajaa yritykset laajentamaan toimintaansa yli kansallisten markkinoiden ja aloittamaan vientitoiminnan. Tästä syystä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus voi olla erityisen tärkeä kysymys digitaalisille sisällön tuottajille. Kielellisistä eroista johtuvat kustannukset ja hankaluudet hidastavat kasvua ja voivat haitata digitaaliseen sisältöön liittyvien Euroopan toimialojen kokonaiskehitystä.

Tällä hetkellä noin 70 prosenttia koko Internetin sisällöstä on yhä englanninkielistä. Arvioiden mukaan englannin osuus kuitenkin laskee tulevina vuosina alle 50 prosenttiin. Miltei kokonaan yksikielisen (englanninkielisen) alun jälkeen maailmanlaajuisiin verkkoihin on hitaasti kehittymässä useampia kielialueita, joiden välinen viestintä on hyvin vähäistä.

Vaikka kielellinen monimuotoisuus voi olla esteenä Euroopan sisältötuotannon kasvulle, se voidaan muuttaa myös uudeksi mahdollisuudeksi. Lokalisointi, joka määritellään tuotteiden mukauttamiseksi kielellisten ja kulttuuristen tarpeiden ja kuluttajien mieltymysten mukaan, voi avata uusia markkinoita pk-yrityksille ja vahvistaa näin niiden vientipotentiaalia. Tämän kaltainen räätälöinti kannattaa ja voi olla oleellinen osa onnistunutta laajentamisstrategiaa.

Kielellinen ja kulttuurinen räätälöinti ei ole tärkeää vain sisältöyrityksille vaan myös muille toimialoille, jotka tuottavat suuria määriä digitaalista tietoa ja käyvät kauppaa Internetin kautta. Tulevaisuudessa maailmanlaajuinen menestys tai epäonnistuminen voi riippua kohdennetusta lokalisointistrategiasta. Strategioiden laatijat ovat havainneet selkeän ja kasvavan lokalisointitarpeen toiminnan siirtyessä kohti sähköistä kaupankäyntiä.

Tiedon ja liiketoimien kielellinen ja kulttuurinen räätälöinti on tärkeää taloudellisesti tai asiakkaan mieltymysten kannalta, mutta sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. Kielten moninaisuus Internetissä lisää useiden sellaisten Euroopan kansalaisten mahdollisuutta käyttää tietoyhteiskunnan työvälineitä, jotka muuten voisivat jäädä sen ulkopuolelle. Sisältötuotteiden kielellinen räätälöinti muita kuin englanninkielisiä asiakkaita varten voi olla tehokas tapa laajentaa Internetin käyttöä Euroopassa. Myös unionin tuleva laajentuminen lisää lokalisoinnin tarvetta. Jos uusien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat käyttää tietopalveluja omalla äidinkielellään, täysi integroituminen tietoyhteiskuntaan ja Euroopan unioniin helpottuu.

Keskeinen kysymys on se, miten tarttua kielellisen räätälöinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja varmistaa sisältövirtojen liikkuminen eri kieliryhmien välillä. Niinpä tarjolla on oltava palveluja, joilla monikielistä sisältöä voidaan hallita ja toimittaa. Ponnistelut olisi suunnattava siten, että varmistetaan työvälineiden mahdollisimman monimuotoinen käyttöönotto koko tiedonjakelun kentän laajuudelta täydellisestä kääntämisestä yhteenvetojen ja avainsanojen laatimiseen. Oleellisessa asemassa ovat kaupalliset kumppanuussuhteet digitaalisen sisältöteollisuuden ja tarpeellisia välineitä ja palveluita tuottavien kielialojen välillä. Niitä täydentämään tarvittaisiin vakaita kielellisiä perusinfrastruktuureita helpottamaan räätälöintityötä kaikissa vaiheissa, niin jälkikäteen tehtävissä käännöksissä kuin monikielisessä toimittamisessakin.

5.3. Digitaaliseen sisältöön liittyvien sijoitusten puute

Pääoma Euroopassa. Riskialttiiden liiketoimien ja hankkeiden pääomamarkkinat kehittyvät EU-maissa yhtäjaksoisesti. Muutaman viime vuoden aikana toiminta on alkanut vauhdittua Euroopassa. Tämä heijastuu siinä, että on luotu erilaisia vaihtoehtoja - EASDAQ, AIM, METIM, Nouveau Marché ja Neue Markt - joilla pääomasijoittajat voivat realisoida sijoituksensa. Markkinoilla on kuitenkin yhä esteitä, jotka ovat erityisen tuntuvia Internetiin tarkoitetun digitaalisen sisällön yhteydessä. Alalla on paljon aloittelevia ja keskisuuria yrityksiä, joiden pitäisi voida laajeta kansallisten rajojen ulkopuolelle. Edellä kuvatun kaltaisessa erittäin levottomassa markkinatilanteessa sijoittajat ovat haluttomia tarjoamaan pääomaa keskipitkän aikavälin riskialttiille hankkeille ja liiketoimille. Perinteisille sijoittajille ei ole tarjolla fyysisiä tavaroita lainojen takuiksi. Lisäksi perinteisten sijoittajien antama pääoma on usein korollista lainaa, mikä ei ole Internetiin liittyvissä sijoituksessa paras mahdollinen ratkaisu, sillä niiden osalta kannattavuuden saavuttamista voidaan joutua odottamaan jopa viisi vuotta.

Lisäksi on huomattava, että pääoman tarjonnassa esiintyy Euroopassa suuria alueellisia vaihteluja. Samaan aikaan vakiintuneet sisältöyritykset, joilla on sisäisiä varoja rahoittaa uutta toimintaa, suosivat usein turvallisempia ja perinteisempiä tuotteita, joista saa varman tuoton.

Tämä tilanne aiheuttaa Euroopalle epäedullisen aseman verrattuna Yhdysvaltoihin, jossa digitaalinen sisältö ja Internetin kehittyminen ovat viime aikoina olleet kiinnostavia kohteita sijoittajille. Internet-yrittäjille on Yhdysvalloissa tarjolla arviolta 3-4 kertaa enemmän pääomasijoituksia kuin Euroopassa [23].

[23] eEurope-aloitetta koskeva seurantakertomus, Lissabon, 23.-24.3.2000.

Julkisella sektorilla voi olla tärkeä asema tilanteen parantamisessa siten, että markkinoiden avoimuutta voidaan lisätä Euroopan tasolla (ja saattaa kysyntä ja tarjonta yhteen) ja toimintaansa aloittelevia yrityksiä voidaan auttaa esittäytymään mahdollisille sijoittajille konferensseissa ja erityisillä foorumeilla. Näistä toimista hyötyvät erityisesti aloittelevat Internet-yritykset, jotka toimivat aktiivisesti digitaalisen sisällön tuotannossa, koostamisessa ja jakelussa.

6. EU:n politiikan ensisijaiset alueet: toimintaehdotus

On selvää, että digitaalisella sisältöteollisuudella itsellään on päävastuu eurooppalaisen sisällön kehittämisestä, siihen sijoittamisesta ja sen viennistä. Komissio ehdottaa aloitetta Internetissä olevan eurooppalaisen digitaalisen sisällön tukemiseksi, jotta edellisessä osassa esitetyt esteet voitetaan ja mahdollisuudet käytetään.

Ehdotukseen sisältyvät seuraavat toimintalinjat:

1) julkisen sektorin tietojen hyödyntämisen edistäminen

2) kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen

3) markkinaedellytysten tukeminen.

Ehdotetut toimintalinjat liittyvät tekijöihin, jotka hidastavat sijoittamista digitaaliseen sisältöön. Ne nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Esimerkiksi julkisen sektorin tietoa voitaisiin räätälöidä monikansallisten yhteisöjen käyttöön, räätälöintiä toteuttavia toimialoja voitaisiin auttaa pääoman hankinnassa jne.

6.1. Tietotarjonnan laajentaminen: julkisen sektorin tiedon hyödyntämisen edistäminen

Vihreään kirjaan julkisen sektorin tiedon käytöstä tietoyhteiskunnassa saaduissa vastauksissa korostettiin, miten tärkeää on saada kokemuksia konkreettisista julkisten ja yksityisten tahojen välisistä kumppanuussuhteista. Tämän vuoksi INFO 2000 -ohjelmassa aloitettuja kokeiluja olisi nopeutettava ja laajennettava. Niistä saadaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä Euroopan tasolla ja samalla ne tuovat esiin käytännön ongelmia.

Ensinnäkin edistetään kokeiluhankkeita, joissa yhdistetään julkisia ja yksityisiä osapuolia Euroopan kannalta kiinnostavan ja Eurooppaa koskevan julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä varten. INFO 2000 -ohjelman yhteydessä käynnistetyt alustavat toimet, joilla tuettiin muutamia kokeilu- ja esittelyhankkeita, saivat laajaa vastakaikua markkinoilla. Esitetyt hanke-ehdotukset ylittivät reilusti rahoitukseen käytettävissä olevat varat. Kokeiluhankkeita nopeutetaan ja laajennetaan sekä alojen että maantieteellisen kattavuuden osalta ja niihin sisällytetään myös EU:n ehdokasmaat.

Edellä kuvatut kokeiluhankkeet kattavat yleensä ainoastaan osan Eurooppaa. Koko Euroopan kattavien tietokokonaisuuksien puute on yhtenä esteenä sisältöpotentiaalin hyödyntämiselle. Kokeiluhankkeiden lisäksi on edistettävä eurooppalaisten tietokokoelmien perustamista myöntämällä rahoitustukea julkisen sektorin tietoa koskevan yleiseurooppalaisen metatiedon tuottamiseen sekä toteuttamalla hankkeita, jotka kattavat useita EU:n jäsenvaltioita. Yksityisen sektorin kiinnostus ja osallistuminen ratkaisevat sen, minkä tyyppisiä tietoja ja mitä alueita tietokokoelmiin valitaan.

Kielityövälineiden avulla voidaan hyödyntää tehokkaammin julkisen sektorin tietoa, jota on tavallisesti saatavilla vain alkuperäiskielellä. Niinpä jäsenvaltioiden hallinnossa ja EU:ssa edistetään kieliteknologiasovelluksia. EU:n ehdokasmaiden osallistuminen näihin aloitteisiin helpottaa myöhempää integroitumista. Matkaviestinpalvelujen laajentumisen odotetaan myös lisäävän halukkuutta hankkia julkisen sektorin tietoa erityisten monijärjestelmäportaalien välityksellä, joissa on WAP-toimintoja ja jotka pystyvät tunnistamaan puhetta. Yhteisrahoitettuja hankkeita täydentävät tällä alalla selvitykset ja strategiset tutkimukset.

Tämän alan toimet vaikuttavat merkittävästi eEurope-aloitteeseen kuuluvan toimen "sähköinen asiointi viranomaisten kanssa" tavoitteiden saavuttamiseen.

6.2. Tietosisältöä mittojen mukaan: kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen

Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kielellisen räätälöinnin tukemisella edistetään eurooppalaisten sisältöyritysten vientimahdollisuuksia. Samaan aikaan sen avulla helpotetaan kaikkien Euroopan kansalaisten osallistumista tietoyhteiskuntaan.

On ratkaisevan tärkeää tukea riittävästi monikielisen ja monikulttuurisen tiedon saantia ja vaihtoa, koska se mahdollistaa tietotuotteiden ja -palvelujen massamarkkinoiden kehittymisen Euroopassa. Tämän prosessin puhtaasti teknologiset näkökohdat otetaan riittävän hyvin huomioon viidennessä puiteohjelmassa. TTK-toiminnassa ei kuitenkaan etsitä ratkaisua siihen perusluonteiseen ongelmaan, miten teknologian kehitys voidaan muuttaa uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja miten sen avulla päästään markkinoille. Tällä ohjelmalla tuetaan toimia, joilla pyritään tiivistämään Euroopan sisältö- ja kielialojen välistä yhteistyötä ja voittamaan siten Euroopan markkinoiden kielellisestä hajanaisuudesta johtuvat vaikeudet sekä parantamaan molempien alojen yleistä kilpailukykyä. Ohjelman toimet ovat luonnollista jatkoa sitä edeltäneen MLIS-ohjelman yhteydessä toteutetuille toimille, mutta ne on mukautettu yhä pidemmälle digitalisoidun ja verkotetun ympäristön tarpeisiin. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin sekä EU:n pienten kielialueiden ja mahdollisten uusien jäsenvaltioiden kieliin.

Uusien kumppanuussuhteiden ja monikielisyyttä koskevien strategioiden edistäminen. Tarkoituksena on kehittää kustannustehokkaita monikielisiä ratkaisuja ja prosesseja edistämällä digitaalisen sisältöteollisuuden ja kielialojen uusia yhteistyömuotoja. Yksityisen ja julkisen sektorin sisällöntuottajia ja jakelijoita kannustetaan tarjoamaan tuotteita ja palveluja, jotka ovat saatavissa useilla kielillä niiden kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja luomisesta aina julkaisemiseen saakka. Tietotekniikan toimittajia ja teletoiminnan harjoittajia kannustetaan tarjoamaan uusia välineitä ja digitaalisia jakelukanavia, jotka mahdollistavat tiedon saannin ja toimittamisen monella kielellä. Kielipalvelujen ja kielellisten apuvälineiden tarjoajia kannustetaan mukauttamaan tarjontaansa vastaamaan sisältötuotannon alalla toimivan, entistä laajemman asiakaskunnan tarpeita.

Matkaviestinnän tietopalvelut ja liiketapahtumiin liittyvät palvelut rajoittuvat toistaiseksi melko yksinkertaisen tiedon välittämiseen (kuten säätiedotuksiin, matkailuneuvontaan ja pörssikursseihin). Kehittyneempiä monikielisiä palveluja tarvitaan todennäköisesti siinä vaiheessa, kun markkinoille saadaan nykyistä tehokkaampia päätteitä (vuodesta 2002 alkaen). Ehdotetulla ohjelmalla edistetään merkittävästi tätä kehitystä.

Kielellisen infrastruktuurin vahvistaminen. Monikielistä sisältöä ei voida luoda eikä hyödyntää oikea-aikaisesti ja kannattavasti ilman asianmukaista kielellistä infrastruktuuria. Se on rakenteellinen perusta kaikille kansainvälistämis- ja lokalisointipyrkimyksille etenkin, kun on kyse pienistä kielistä, joiden osalta markkinavoimat osoittautuvat usein riittämättömiksi. Kielellisen infrastruktuurin vahvistamiseksi on perustettava avoin järjestelmä, joka käsittää standardoituja ja yhteentoimivia monikielisiä resursseja, kuten sähköisiä sanakirjoja, laajoja kokoelmia, käännösmuisteja ja termistöjä. Nämä resurssit on koottava laajalti käytettävissä oleviksi kokoelmiksi, jotka ovat myös sisällöntuottajien, jakelijoiden ja kielipalvelujen tarjoajien hyödynnettävissä.

Tällä alalla tehtävä työ perustuu kolmannen ja neljännen TTK-puiteohjelman tuloksiin, jotka ovat tuottaneet vaadittavaa asiantuntemusta ja tarpeellisia teknisiä apuvälineitä.

6.3. Markkinaedellytysten tukeminen: rahoituksen saanti ja oikeuksista käytävä kauppa

Ohjelmaehdotusta täydennetään erityistoimenpiteillä, joilla pyritään nopeuttamaan digitaalisten sisältömarkkinoiden kehittymistä ja edistämään kilpailukyvyn paranemista maailmanmarkkinoilla. Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on korjata joitakin markkinoilla esiintyviä epäkohtia ja mahdollistaa seuraavat seikat:

- rahoituksen järjestäminen helpottamalla riskipääoman saantia

- oikeuksien selvittämisen helpottaminen koko EU:ssa.

Rahoituksen saannin helpottaminen. Vaikka markkinat ovat kehittyneet viime aikoina suotuisasti ja aloitteita on toteutettu sekä Euroopassa että kansallisella tasolla, markkinoitavissa olevaan sisältöön sijoitetaan edelleen vähän. Uusiin digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin investoiminen kuuluu pääasiassa itse toimialalle. Valtion tuki ei voi korvata yksityissektorin asemaa. Toimia olisi saatava aikaan olemassa olevien pääomavirtojen suuntaamiseksi sisältöalalle, jotta nykyinen ero sijoituksissa verrattuna Yhdysvaltoihin saataisiin kurottua umpeen. Vaikka pääomaa on runsaasti saatavilla ja sisältöalalla on hyviä toiminta-ajatuksia, markkinoilla vallitsee ristiriitainen tilanne, joka vähentää mahdollisten uusiin, aloitteleviin yrityksiin tehtävien sijoitusten määrää. Tässä yhteydessä ei ole tarkoitus luoda uusia rahastoja ja välineitä, vaan helpottaa riskipääoman saantia ja korjata ristiriitainen tilanne saatavilla olevien varojen ja sisältöalan käytön välillä. Ehdotettujen toimien avulla EY aikoo toimia sillanrakentajana digitaalista sisältöä tuottavien yritysten ja mahdollisten sijoittajien välillä.

Oikeuksista käytävä kauppa. Tuotteiden luominen tekstiä, kuvia ja äänitteitä yhdistämällä edellyttää oikeuksista käytävää kauppaa. Sisältöteollisuuden toimintaan vaikuttaa suoraan ja merkittävästi se, miten tehokkaasti multimediaoikeudet selvitetään. INFO 2000 -ohjelmalla edistettiin erillisten, erikoistuneiden selvityspalvelujen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta tekemällä toteutettavuustutkimuksia ja kehittämällä prototyyppejä, standardeja ja kokeilujärjestelmiä. Sijoituksia on kuitenkin tehtävä enemmän ennen kuin oikeuksien selvitystä varten saadaan yhtenäinen eurooppalainen järjestelmä, jossa on otettu huomioon nykyinen lainsäädäntö ja sen mahdollinen kehitys. Tulevien toimien painopisteeksi on valittava oikeuksien selvitykseen liittyvien kokeilujärjestelmien laajentaminen sekä erityiset tukitoimet. Kokeiluhankkeiden on katettava ehdokasvaltiot, hitaasti kehittyneet alat ja julkisen sektorin erityissovellukset.

7. Yhteys muihin yhteisön aloitteisiin

Ehdotus on hyödyllinen täytettäessä eEurope-aloitteen tavoitteita, sillä sen avulla Euroopan tasolle saadaan konkreettisia toimintakeinoja. Uudella ohjelmalla täydennetään EU:n muiden ohjelmien osana toteutettuja aloitteita, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

Tutkimuksen ja kehittämisen viides puiteohjelma. Ohjelmaehdotuksen ja viidennen puiteohjelman välillä on voimakas synergia. Niistä markkinaesteistä, joihin jatko-ohjelmassa kiinnitetään huomiota, ei voida huolehtia tyydyttävällä tavalla IST-ohjelmassa. Lisäksi ohjelmaehdotus soveltuu IST-ohjelmaa paremmin sellaisten uusien ja nopeasti kasvavien Internet-yritysten kiinnostuksen herättämiseen ja tarpeista huolehtimiseen, jotka eivät pysty noudattamaan IST-ohjelman menettelyjä ja määräaikoja. IST-ohjelmaan kuuluvissa toimissa on pääasiallisesti kyse teknologiasta, kun taas tähän ehdotukseen liittyvissä aloitteissa on tarkoitus keskittyä markkinoihin. Tästä syystä näillä ohjelmilla on muun muassa erilaiset kohderyhmät (IST-ohjelmalla tutkimuskeskukset ja suuret yritykset; ehdotetulla ohjelmalla erittäin pienet ja pienet yritykset) ja erilaiset kaupallistamisaikataulut (vähintään kolme vuotta tutkimustulosten osalta; tässä ehdotuksessa 0-6 kuukautta).

Ehdotetun Media plus -ohjelman ja INFO 2000- ja MLIS-ohjelman seuraajaksi ehdotetun ohjelman toimet täydentävät toisiaan. Media plus -ohjelmalla pyritään kouluttamaan audiovisuaalialan ammattilaisia sekä kehittämään ja levittämään eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia. Ehdotetulla ohjelmalla pyritään puolestaan helpottamaan Euroopan laajuista sijoittamista aloitteleviin Internet-yrityksiin sekä edistämään julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä ja kielellistä ja kulttuurista räätälöintiä. Media plus -ohjelman ja tämän ehdotuksen toimintalinjat eivät siis ole päällekkäisiä.

8. Päätelmät

Digitaalisella sisällöllä on päärooli perustettaessa Euroopan tietoyhteiskuntaa. Sillä on parin seuraavan vuoden aikana valtava vaikutus sekä EU:n taloudelliseen että yhteiskunnalliseen elämään. Teknologian ja markkinoiden kehitys edellyttää oikea-aikaista toimintaa, jotta saadaan luotua olosuhteet terveille ja kilpailukykyisille tietomarkkinoille.

Maailmanlaajuisen kilpailukyvyn saavuttaminen ei merkitse yksinkertaisesti sitä, että muiden maiden tilanne yritetään ottaa kiinni - tällöin Euroopan yritykset jäisivät pahasti jälkeen, sillä tähtäimessä olevat kohteet liikkuvat nopeaa vauhtia eteenpäin. Maailmanlaajuinen markkina-asema edellyttää liiketoimintamallien ja tarjolla olevien digitaalisten palveluiden uusimista.

Komissio voi katalysaattorina lähettää matkaan "lumivyöryn" Euroopan markkinoilla verraten pienin toimin. Se voi saattaa yhteen pääomasijoittajia ja sisältöteollisuuden aloittelevia yrityksiä, käynnistää julkisen sektorin tiedon hyödyntämisen Euroopassa ja parantaa eurooppalaisten sisältöyritysten vientimahdollisuuksia edistämällä kielellistä ja kulttuurista räätälöintiä. Jos Euroopan unioni ei toimi, Eurooppa voi menettää mahdollisuutensa tällä strategisella alalla, joka on tärkeä paitsi taloudellisen kasvun ja työpaikkojen luomisen, myös valtavan kulttuurisen vaikutuksensa vuoksi.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [24],

[24] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [25],

[25] EYVL C

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [26],

[26] EYVL C

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [27],

[27] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

1) Tietoyhteiskunnan kehittyminen vaikuttaa lähes kaikkien Euroopan unionin kansalaisten elämään.

2) Tähän kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti digitaalinen sisältö, jolla edistetään merkittävästi taloudellista kasvua ja työllisyyttä sekä Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä.

3) Sisältötuotannon rakenteet ja liiketoimintaympäristö muuttuvat nopeasti.

4) Euroopan sisältötuotannon ja -markkinoiden täysitehoiselle kehittymiselle on olemassa lukuisia esteitä.

5) Bonnin ministerikokouksen julistuksessa, joka annettiin 6-8 päivänä heinäkuuta 1997 pidetyssä konferenssissa, jonka aiheena oli maailmanlaajuisten verkkojen merkitys tietoyhteiskunnalle, kiinnitetään erityistä huomiota Internetin kaupalliseen kehitykseen, ja siten se muodostaa perustan keskustelun jatkamiselle Internetin sisällöstä ja hallinnosta sekä sähköisestä kaupankäynnistä.

6) Komissio teki 8 päivänä joulukuuta 1999 eEurope-aloitteen [28], jolle jäsenvaltiot antoivat tukensa Helsingissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1999 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.

[28] KOM(1999) 687 lopullinen.

7) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tunnusti nimenomaan sisältötuotannon merkityksen, joka perustuu lisäarvon luomiseen hyödyntämällä ja verkottamalla Euroopan kulttuurista moninaisuutta.

8) Tiedon sisältöä koskevassa yhteisön toiminnassa olisi otettava huomioon unionin monikielinen ja monikulttuurinen luonne sekä tuettava aloitteita, jotka helpottavat digitaalisen tiedon saantia nykyisten jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden kielillä.

9) Neuvoston päätöksellä 96/339/EY [29] perustetun INFO 2000 -ohjelman ja neuvoston päätöksellä 96/664/EY [30] perustetun monivuotisen ohjelman yhteisön kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamisesta tietoyhteiskunnassa (MLIS) väliarvioinneissa kehotetaan toteuttamaan tehokkaita jatkotoimia digitaalisen sisällön sekä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden alalla.

[29] EYVL L 129, 30.5.1996, s. 24.

[30] EYVL L 306, 28.11.1996, s. 40.

10) Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

11) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tietopalvelujen tarjonnan ja käytön eriasteiseen kehittymiseen nykyisissä jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa huomioon ottaen yhteisön sisäinen yhteenkuuluvuus ja kaksijakoiseen tietoyhteiskuntaan liittyvät vaarat.

12) Komissio julkaisi tammikuussa 1999 vihreän kirjan julkisen sektorin tiedon käytöstä tietoyhteiskunnassa [31] ja käynnisti aiheesta Euroopan laajuisen keskustelun.

[31] KOM(1998) 585 lopullinen.

13) Perustamissopimuksen 5 artiklassa esitetyn toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuus- periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka voidaan suunnitellun toiminnan Euroopan laajuisen ulottuvuuden ja valtioiden rajat ylittävien vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Tämä päätös ei ylitä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

14) Kaikkien sisältöpolitiikkaa koskevien toimien olisi oltava nykyisiä yhteisön aloitteita täydentäviä, ja niiden toteuttamisella olisi saavutettava yhteisvaikutus tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidenteen puiteohjelmaan, kulttuurin puiteohjelmaan ja Media-ohjelmiin kuuluvien toimien sekä koulutukseen, pk-yrityksiin ja rakennerahastoihin liittyvien yhteisön toimien kanssa.

15) Komission olisi varmistettava asianmukaisella koordinoinnilla, että tämä ohjelma ja siihen liittyvät yhteisön aloitteet ja muut ohjelmat täydentävät toisiaan ja toimivat yhteisvaikutteisesti.

16) Ohjelman edistymistä olisi seurattava säännöllisesti ja järjestelmällisesti sen mukauttamiseksi tarvittaessa digitaalisten sisältömarkkinoiden kehitykseen. Ohjelman edistymisestä olisi tehtävä ajallaan riippumaton arvio sellaisten taustatietojen saamiseksi, joita tarvitaan sisältöpolitiikkaa koskevien jatkotoimien tavoitteiden asettamisessa. Ohjelman lopussa sen tuloksista olisi tehtävä loppuarviointi, jossa niitä verrattaisiin tässä päätöksessä asetettuihin tavoitteisiin.

17) Tämän ohjelman toteuttamiseksi voi olla aiheellista tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa.

18) On tarpeen vahvistaa ohjelman kesto.

19) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [32] 2 artiklan mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen,

[32] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään monivuotinen ohjelma Maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalainen digitaalinen sisältö, jäljempänä 'ohjelma'.

Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

a) luodaan suotuisat edellytykset maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kaupallistamiselle, jakelulle ja käytölle sekä edistetään siten taloudellista toimintaa ja parannetaan työllisyysnäkymiä;

b) edistetään Euroopan sisältöpotentiaalin ja erityisesti julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä;

c) edistetään maailmanlaajuisten verkkojen digitaalisen sisällön monikielisyyttä sekä parannetaan eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten ja erityisesti pk-yritysten vientimahdollisuuksia kielellisellä räätälöinnillä;

d) edistetään Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä helpotetaan ehdokasvaltioiden kansalaisten taloudellista ja yhteiskunnallista integroitumista tietoyhteiskuntaan.

2 artikla

Toteutetaan 1 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi komission johdolla ja liitteessä I määritettyjen toimintalinjojen sekä liitteessä III esitettyjen ohjelman toteutuskeinojen mukaisesti seuraavat toimet:

a) julkisen sektorin tietojen hyödyntämisen edistäminen;

b) kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen;

c) markkinaedellytysten tukeminen;

d) tukitoimet.

3 artikla

Ohjelma kestää viisi vuotta 1 päivästä tammikuuta 2001 31 päivään joulukuuta 2005.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

Kustannusten suuntaa antava jakautuminen esitetään liitteessä II.

4 artikla

1. Komissio on vastuussa ohjelman toteuttamisesta ja sen yhteensovittamisesta yhteisön muiden ohjelmien kanssa. Komissio laatii joka toinen vuosi työohjelman tämän päätöksen perusteella.

2. Komissio toimii 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti:

a) työohjelman hyväksymiseksi;

b) ehdotuspyyntöjen perusteiden ja sisällön määrittelemiseksi;

c) sellaisten yhteisön rahoitusta koskevissa ehdotuspyynnöissä ehdotettujen hankkeiden arvioimiseksi, joissa yhteisön arvioitu rahoitusosuus on vähintään 1 000 000 euroa hanketta kohden;

d) liitteessä III esitetyistä säännöistä tehtäviksi poikkeuksiksi;

e) muiden kuin 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittujen kolmansien maiden oikeushenkilöiden ja kansainvälisten järjestöjen hankkeisiin osallistumisen hyväksymiseksi.

3. Kun 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden määrä on vähemmän kuin 1 000 000 euroa, komissio ainoastaan tiedottaa 5 artiklalla perustetulle komitealle hankkeista ja niiden arvioinnin tuloksista.

Komissio tiedottaa komitealle säännöllisesti ohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä.

5 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta.

6 artikla

1. Komissio huolehtii yhteisön tuen tehokkaan käytön varmistamiseksi tämän päätöksen mukaisten toimien tehokkaan ennakkoarvioinnin, seurannan ja jälkiarvioinnin.

2. Komissio arvioi hankkeiden toteutuksen aikana ja niiden päättymisen jälkeen hankkeiden toteutustapaa ja niiden toteutuksen vaikutuksia selvittääkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu.

3. Valittujen edunsaajien on annettava komissiolle vuosittainen kertomus.

4. Kolmen vuoden kuluttua ja ohjelman päättyessä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen 2 artiklassa tarkoitettujen toimintalinjojen toteuttamisessa saavutetuista tuloksista. Komissio voi näiden tulosten perusteella tehdä ehdotuksia ohjelman painopisteiden mukauttamisesta.

7 artikla

1. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluviin EFTA-valtioihin sijoittuneille oikeushenkilöille voidaan tarjota ETA-sopimuksen mukaisesti mahdollisuus osallistua ohjelman toteuttamiseen.

2. Ehdokasvaltiot voivat osallistua ohjelman toteuttamiseen seuraavasti:

a) Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat): Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti

b) Kypros, Malta ja Turkki: myöhemmin tehtävien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.

3. Muihin kolmansiin maihin sijoittuneille oikeushenkilöille ja kansainvälisille järjestöille voidaan tarjota osallistumismahdollisuus 5 artiklan 2 kohdan menettelyn mukaisesti ja ilman ohjelmasta myönnettävää yhteisön rahoitustukea, jos tälläinen osallistuminen tehokkaasti edistää ohjelman toteuttamista ja ottaa huomioon molemminpuolisen edun periaatteen.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

TOIMINTALINJAT

Toimintalinjat antavat mahdollisuuden noudattaa digitaalisen sisältötuotannon kehittämisessä eurooppalaista lähestymistapaa. Ne auttavat saavuttamaan Maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalainen digitaalinen sisältö -ohjelman strategiset tavoitteet, jotka on asetettu seuraavasti:

- luodaan suotuisat edellytykset maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kaupallistamiselle, jakelulle ja käytölle sekä edistetään siten taloudellista toimintaa ja parannetaan työllisyysnäkymiä

- edistetään Euroopan sisältöpotentiaalin ja erityisesti julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä

- edistetään maailmanlaajuisten verkkojen digitaalisen sisällön monikielisyyttä sekä parannetaan eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten ja erityisesti pk-yritysten vientimahdollisuuksia kielellisen räätälöinnin avulla

- edistetään Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä helpotetaan ehdokasvaltioiden kansalaisten taloudellista ja yhteiskunnallista integroitumista tietoyhteiskuntaan.

Uuden ohjelman eri toimintalinjat nivoutuvat kiinteästi toisiinsa: esimerkiksi kielelliset näkökohdat vaikuttavat merkittävästi julkisen sektorin tiedon rajatylittävään hyödyntämiseen, ja uusien Internet-yritysten pääomansaannin helpottaminen on kieliteollisuuden kannalta olennaisen tärkeää.

1. julkisen sektorin tietojen hyödyntämisen edistäminen

Tammikuussa 1999 julkaistu vihreä kirja, jossa käsiteltiin julkisen sektorin tiedon käyttöä tietoyhteiskunnassa, käynnisti Euroopan laajuisen keskustelun julkisen tiedon saannista ja hyödyntämisestä. Keskustelun ansioista näihin asioihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tämä voi olla merkittävä perusta julkisen tiedon käyttömahdollisuuksien parantamiselle Euroopassa. Samalla olisi tehostettava ja laajennettava INFO 2000 -ohjelman yhteydessä käynnistettyjä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökokeiluja. EU:n jäsenyyttä hakeneiden valtioiden osallistuminen tämän toimintalinjan mukaisiin aloitteisiin edistää niiden tulevaa integroitumista. Tiedonhallinnan parantaminen näissä maissa (esim. maarekisterit) on ehdoton edellytys avoimen oikeudellisen kehyksen luomiselle ja sisämarkkinoiden toiminnalle sen jälkeen, kun kyseiset maat ovat liittyneet EU:hun.

Tällä toimintalinjalla edistetään kieliteknologian sovellusten käyttöä jäsenvaltioiden hallinnoissa ja EU:n toimielimissä.

Konkreettisiin hankkeisiin liittyvät kokeilut

Julkinen sektori kerää ja tuottaa valtavan määrän tietoa, josta suuri osa on hyödyllistä sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Lisäksi tällaista tietoa voidaan käyttää sisältöteollisuuden tuottamien jalostettujen tietopalvelujen raaka-aineena. On kuitenkin olemassa monia esteitä, jotka vaikeuttavat tämän valtavan potentiaalin muuttamista myyntikelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Esittelyhankkeet, joita voidaan käyttää esimerkkeinä hyvistä toimintatavoista ja joiden avulla voidaan havaita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön liittyviä käytännön ongelmia, auttavat näiden esteiden poistamisessa. Tällaiset hankkeet katalysoivat alan kehitystä.

INFO 2000 -ohjelman yhteydessä käynnistettiin alustavia toimia, joilla tuettiin joitakin kokeilu- ja esittelyhankkeita. Ottaen huomioon alan suunnattomat mahdollisuudet julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä aiotaan jatkaa kokeiluilla, joissa pyritään käyttämään hyväksi Eurooppaa hyödyttävää julkisen sektorin tietoa.

Tämä toimintalinja antaa tilaisuuden sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, joilla voidaan vahvistaa sisältötuotannon ja ehdokasvaltioiden julkisen sektorin elinten välisiä yhteyksiä sekä parantaa yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä luotettavaa tietoa.

Eurooppalaisten digitaalisten tietokokoelmien perustaminen

Edellä kuvatut kokeiluhankkeet kattavat yleensä ainoastaan osan Eurooppaa. Koko Euroopan kattavien tietokokonaisuuksien puute on yhtenä esteenä sisältöpotentiaalin hyödyntämiselle. Kokeiluhankkeiden lisäksi on edistettävä eurooppalaisten tietokokoelmien perustamista myöntämällä rahoitustukea julkisen sektorin tietoa koskevan yleiseurooppalaisen metatiedon kehittämiseen sekä toteuttamalla hankkeita, jotka kattavat useita EU:n jäsenvaltioita. Yksityisen sektorin kiinnostus ja osallistuminen ratkaisevat sen, minkä tyyppisiä tietoja ja mitä alueita tietokokoelmiin valitaan.

Korkean tason työryhmä

Julkisen sektorin tiedon hyödyntämiseksi aiotaan perustaa korkean tason ryhmä, joka koostuu jäsenvaltioiden, tietoteollisuuden, kuluttajajärjestöjen sekä kansalaisten etuja ajavien muiden organisaatioiden edustajista. Tämä ei kuitenkaan rajoita lopullista päätöstä, jonka komissio tekee julkisen sektorin tietoa koskevan vihreän kirjan jatkotoimista. Kyseinen ryhmä neuvoo alan erilaisia aloitteita koskevissa kysymyksissä (tehtävä, joka perustuu vihreään kirjaan julkisen sektorin tiedon käytöstä tietoyhteiskunnassa, KOM(1998) 585), mutta se toimii myös foorumina, jolla pyritään löytämään parhaat toimintatavat ja huolehtimaan niiden levityksestä.

2. Kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen

On ratkaisevan tärkeää tukea riittävästi monikielisen ja monikulttuurisen tiedon saantia ja vaihtoa, koska se mahdollistaa tietotuotteiden ja -palvelujen massamarkkinoiden kehittymisen Euroopassa. Tämän prosessin puhtaasti teknologiset näkökohdat otetaan riittävän hyvin huomioon viidennessä puiteohjelmassa. TTK-toiminnassa ei kuitenkaan etsitä ratkaisua siihen perusluonteiseen ongelmaan, miten teknologian kehitys voidaan muuttaa uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja miten sen avulla päästään markkinoille. Tällä ohjelmalla tuetaan toimia, joilla pyritään tiivistämään Euroopan sisältö- ja kielialojen välistä yhteistyötä ja voittamaan siten Euroopan markkinoiden kielellisestä hajanaisuudesta johtuvat vaikeudet sekä parantamaan molempien alojen yleistä kilpailukykyä. Ohjelman toimet ovat luonnollista jatkoa sitä edeltäneen MLIS-ohjelman yhteydessä toteutetuille toimille, mutta ne on mukautettu yhä pidemmälle digitalisoidun ja verkotetun ympäristön tarpeisiin. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin sekä EU:n pienten kielialueiden ja mahdollisten uusien jäsenvaltioiden kieliin.

Uusien kumppanuussuhteiden ja monikielisyyttä koskevien strategioiden edistäminen

Toimintalinjan tässä kohdassa on kyse kustannustehokkaiden monikielisten ratkaisujen ja prosessien kehittämisestä, jota tuetaan edistämällä digitaalisen sisältöteollisuuden ja kieliteollisuuden uusia yhteistyömuotoja. Yksityisen ja julkisen sektorin sisällöntuottajia ja jakelijoita kannustetaan tarjoamaan tuotteita ja palveluja, jotka ovat saatavissa useilla kielillä niiden kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja luomisesta aina julkaisemiseen saakka. Tietotekniikan toimittajia ja teletoiminnan harjoittajia kannustetaan tarjoamaan uusia välineitä ja digitaalisia jakelukanavia, jotka mahdollistavat tiedon saannin ja toimittamisen monella kielellä. Kielipalvelujen ja kielellisten apuvälineiden tarjoajia kannustetaan mukauttamaan tarjontaansa vastaamaan sisältötuotannon alalla toimivan, entistä laajemman asiakaskunnan tarpeita.

Kielellisen infrastruktuurin vahvistaminen

Monikielistä sisältöä ei voida luoda eikä hyödyntää oikea-aikaisesti ja kannattavasti ilman asianmukaista kielellistä infrastruktuuria. Se on rakenteellinen perusta kaikille kansainvälistämis- ja lokalisointipyrkimyksille etenkin, kun on kyse pienistä kielistä, joiden osalta markkinavoimat osoittautuvat usein riittämättömiksi. Kielellisen infrastruktuurin vahvistamiseksi on perustettava avoin järjestelmä, joka käsittää standardoituja ja yhteentoimivia monikielisiä resursseja, kuten sähköisiä sanakirjoja, laajoja kokoelmia, käännösmuisteja ja termistöjä. Nämä resurssit on koottava laajalti käytettävissä oleviksi kokoelmiksi, jotka ovat myös sisällöntuottajien, jakelijoiden ja kielipalvelujen tarjoajien hyödynnettävissä.

Tällä alalla tehtävä työ perustuu kolmannen ja neljännen TTK-puiteohjelman tuloksiin, jotka ovat tuottaneet vaadittavaa asiantuntemusta ja tarpeellisia teknisiä apuvälineitä.

3. Markkinaedellytysten tukeminen

Sisältömarkkinoiden dynaamisuus ja sen markkinatoimijoissa synnyttämä epävarmuus voivat johtaa passiivisuuteen ja liian vähäiseen sijoittamiseen. Eri muodoissa käytettävissä olevan sijoituspääoman saannin edistäminen sekä keinot käydä onlinekauppaa multimediatuotannon edellyttämistä oikeuksista nopeuttavat uusien aloitteiden ja sijoitusten tekoa. Jäljempänä kuvattavilla toimilla pyritään edistämään perusedellytysten luomista.

Rahoituksen saannin helpottaminen

Uusien eurooppalaisten Internet-yritysten pääomansaantivaikeudet rajoittavat digitaalisen sisällön markkinamahdollisuuksia, millä on kielteinen vaikutus taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Ohjelmassa toteutetaan toimia, joilla pyritään ohjaamaan pääoman liikettä uusien Internet-yritysten suuntaan. Päämääränä on vapauttaa eurooppalaisen digitaalisen sisällön koko potentiaali: hyödyntää luovuutta, Euroopan kulttuuriperintöä, liiketoimintamalleja, sähköistä kaupankäyntiä, tutkimustuloksia, innovatiivisia sovelluksia, matkaviestinnän multimediaa jne. Näillä toimilla täydennetään yhteisön muita ohjelmia ja kansallisia aloitteita toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

On ehdotettu sen epäkohdan korjaamista, että käytettävissä olevia varoja hyödynnetään suhteettoman vähän sisältöalalla. EY aikoo toimia sillanrakentajana digitaalista sisältöä tuottavien yritysten ja mahdollisten sijoittajien välillä. Toimet rakentuvat kauppakorkeakouluissa ja koulutuskeskuksissa olevalle asiantuntemukselle, ja niihin kuuluu etäopetusta, seminaareja, konferensseja ja muita tapaamisia, joilla edistetään tiedon ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa.

Oikeuksista käytävä kauppa

Tuotteiden luominen tekstiä, kuvia ja äänitteitä yhdistämällä edellyttää oikeuksista käytävää kauppaa. Sisältöteollisuuden toimintaan vaikuttaa suoraan ja merkittävästi se, miten tehokkaasti multimediaoikeudet selvitetään. INFO 2000 -ohjelmalla edistettiin erillisten, erikoistuneiden selvityspalvelujen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta tekemällä toteutettavuustutkimuksia ja kehittämällä prototyyppejä, standardeja ja kokeilujärjestelmiä. Sijoituksia on kuitenkin tehtävä enemmän ennen kuin oikeuksien selvittämistä varten saadaan yhtenäinen eurooppalainen järjestelmä. Tulevien toimien painopisteeksi on valittava kokeilujärjestelmien laajentaminen sekä erityiset tukitoimet. Kokeiluhankkeiden on katettava ehdokasvaltiot, hitaasti kehittyneet alat ja julkisen sektorin erityissovellukset.

4. Tukitoimet

Ohjelman toteutusta tuetaan toimilla, joiden avulla pyritään levittämään ohjelman tuloksia (esimerkiksi julkaisut, www-sivustot ja konferenssit, joissa hankkeita esitellään), sekä strategisilla toimilla (kuten tutkimuksilla ja keskustelutilaisuuksilla), jotka saattavat yhteen sisältö- ja kielimarkkinoiden eri sektoreiden edustajia.

Julkisen ja yhteisen sektorin yhteiset visiot sisältöteollisuuden tulevasta kehityksestä vähentävät epävarmuutta ja nopeuttavat konkreettisten aloitteiden ja sijoitusten tekoa. Markkinatoimijoiden ja julkisen sektorin jatkuvalla vuorovaikutuksella on yhä suurempi merkitys visioiden luomisessa. Markkinoiden kehityksen järjestelmällinen seuranta tiiviissä yhteistyössä sisältö- ja kieliteollisuuden toimijoiden kanssa luo tietopohjan, jota tarvitaan visioiden jatkuvassa kehittämisessä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden verrata omaa kehitystä kolmansissa maissa tapahtuvaan kehitykseen. Alasta kerätään perustietoa. Vaikka lähentyviä sisältö- ja kielimarkkinoita seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti, seuranta rajoittuu toistaiseksi yksittäisiin aloihin. Tietoja olisi ryhdyttävä keräämään sisältöteollisuuden lähentyviltä aloilta teollisuuden johdolla yhteisrahoitteisesti EU:n kanssa. Tämä on vakiintunut käytäntö tieto- ja viestintätekniikan alalla, jolla EITO (European Information Technology Observatory) julkaisee vuosittain alaa koskevan raportin.

LIITE II

KUSTANNUSTEN SUUNTAA ANTAVA JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

OHJELMAN TOTEUTUSKEINOT

1. Komissio toteuttaa ohjelman liitteessä I eritellyn teknisen sisällön mukaisesti.

2. Ohjelma toteutetaan välillisten toimien avulla ja mahdollisimman pitkälle yhteisrahoitteisesti.

3. Yhteisrahoitteisten hankkeiden valinta perustuu yleensä ehdotuspyyntömenettelyyn, johon kuuluu ehdotuspyyntöjen julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ehdotuspyyntöjen sisältö määritellään läheisessä yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa tämän päätöksen 5 artiklan mukaisia menettelyjä noudattaen. Tärkein peruste ehdotuspyynnön pohjalta ehdotettujen hankkeiden tukemiseksi on se, miten hankkeella voidaan edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

4. Yhteisön tukea koskeviin hakemuksiin on tarvittaessa liitettävä rahoitussuunnitelma, joka sisältää hankkeiden rahoituksen kaikki osatekijät, mukaan luettuina yhteisöltä pyydettävä rahoitustuki sekä kaikista muista lähteistä pyydetty tai saatu tuki.

5. Komissio voi käyttää myös muita, joustavampia rahoitusjärjestelmiä, jotka eivät perustu ehdotuspyyntöihin, edistääkseen erityisesti sellaisten kumppanuuksien solmimista, joiden osapuolina on pk-yrityksiä ja epäsuotuisilla alueilla toimivia organisaatioita, tai edistääkseen muita kokeilutoimia multimedian sisältömarkkinoiden eri sektoreilla. Tällaiset järjestelmät voivat olla pysyviä.

6. Edellä 5 kohdan mukaisia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännökset pannaan täytäntöön tämän päätöksen 5 artiklan ja varainhoitoasetuksen mukaisesti sen jälkeen, kun asiasta on kuultu tämän päätöksen 4 artiklassa tarkoitettua komiteaa. Säännökset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

7. Komission tutkimus- ja palvelusopimusten puitteissa kokonaan rahoittamat hankkeet toteutetaan tarjouspyyntömenettelyn ja voimassa olevien varainhoitosäännösten mukaisesti. Avoimuus varmistetaan julkaisemalla työohjelma ja toimittamalla se asiasta kiinnostuneille tahoille.

8. Ohjelman toteuttamiseksi komissio toteuttaa myös valmistelevia, täydentäviä ja tukitoimia, joiden tarkoituksena on edistää ohjelman yleisten ja toimintalinjojen erityisten tavoitteiden saavuttamista. Näihin toimiin kuuluvat ohjelmaa tukevat tutkimukset ja konsultointi; tulevia toimia valmistelevat toimet; ohjelmaan osallistumista ja siitä saatujen tulosten käyttöä helpottavat toimet; julkaisut sekä tulosten levittämistä, edistämistä ja käyttöä tukevat toimet: esitteet, sähköiset julkaisut (CD-ROM-levyt, digitaaliset kuvalevyt, www-sivut jne.), näyttelyihin osallistuminen, lehdistötiedotteiden valmistelu jne.; ohjelman mahdollisten sosioekonomisten vaikutusten analysointi sekä tukitoimet, kuten digitaalista sisältöä koskevien standardien käytön edistäminen ja osaamisen edistäminen Euroopassa.

9. Kaikkien ohjelmasta rahoitustukea saavien hankkeiden yhteydessä on mainittava, että tuotteisiin on saatu tällaista tukea.

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Yhteisön monivuotinen ohjelma maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön tukemiseksi sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

2. Budjettikohdat

B5-334

B5-334A

3. Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 157 artiklan 3 kohta.

4. TOIMENPITEEN KUVAUS

4.1 Yleistavoite

Ohjelmalla on seuraavat tavoitteet:

- luodaan suotuisat edellytykset maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kaupallistamiselle, jakelulle ja käytölle sekä edistetään siten taloudellista toimintaa ja parannetaan työllisyysnäkymiä

- edistetään Euroopan sisältöpotentiaalin ja erityisesti julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä

- edistetään maailmanlaajuisten verkkojen digitaalisen sisällön monikielisyyttä sekä parannetaan eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten ja erityisesti pk-yritysten vientimahdollisuuksia kielellisen räätälöinnin avulla

- edistetään Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä helpotetaan ehdokasvaltioiden kansalaisten taloudellista ja yhteiskunnallista integroitumista tietoyhteiskuntaan.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Vuodet 2001-2005.

5. Menojen ja tulojen luokitus

5.1 Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksotetut määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji

Tulot, jotka kertyvät kolmansien osallistumisesta ohjelman toimiin, käytetään tarpeen mukaan varainhoitoasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6. Meno-/tulolaji

- Tutkimukset, työpajat, seminaarit jne. Avoimuus varmistetaan julkaisemalla työohjelma ja toimittamalla se asiasta kiinnostuneille tahoille.

- Yhteisrahoitus muiden julkisen ja/tai yksityisen sektorin rahoituslähteiden kanssa. Yhteisrahoitteisten hankkeiden valinta perustuu yleensä ehdotuspyyntömenettelyyn, johon kuuluu ehdotuspyyntöjen julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

7. Rahoitusvaikutus

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskentamenetelmä (yksittäisten ja kokonaiskustannusten välinen suhde)

Ohjelman toteutukseen myönnettävät määrärahat, joita tarvitaan yhteisön rahoitusosuuteen, lasketaan aikaisempien kokemusten perusteella (joita on saatu muun muassa IMPACT-, IMPACT II-, INFO 2000- ja MLIS-ohjelmasta ja niiden arvioinneista) sekä sellaisten toimien luonteen perusteella, joita on ehdotettu kohdassa 9.1 määriteltyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä yksikkökustannukset ja toiminta-asteet on otettu huomioon määritettäessä taulukossa 7.2 esitettyjä määriä.

Toimintalinja 1: Julkisen sektorin tiedon hyödyntämisen edistäminen

Tämän toimintalinjan yleisenä tavoitteena on käynnistää julkisen sektorin tiedon kaupallinen hyödyntäminen Euroopan tasolla.

1.1 Konkreettisiin hankkeisiin liittyvät kokeilut. INFO 2000 -ohjelman yhteydessä on aloitettu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökokeiluja, joissa pyritään hyödyntämään Eurooppaa hyödyttävää julkisen sektorin tietoa. Ottaen huomioon, että EU:n myöntämä rahoitustuki on keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa hanketta kohden, 45 miljoonan euron budjetti antaa mahdollisuuden rahoittaa kahta tai kolmea hanketta jäsenvaltiota kohden tämän viisivuotisen ohjelman aikana. Hankkeet ryhmitellään noin kymmenen hankkeen ryhmiksi, jotka käsittävät neljä tai viisi aihepiiriä.

1.2 Eurooppalaisten digitaalisten tietokokoelmien perustaminen. Edellä kuvatut kokeiluhankkeet kattavat yleensä ainoastaan osan Eurooppaa. Koko Euroopan kattavien tietokokonaisuuksien puute on yhtenä esteenä sisältöpotentiaalin hyödyntämiselle. Kokeiluhankkeiden lisäksi on edistettävä eurooppalaisten tietokokoelmien perustamista myöntämällä rahoitustukea julkisen sektorin tietoa koskevan yleiseurooppalaisen metatiedon kehittämiseen sekä toteuttamalla erityisalojen hankkeita, jotka kattavat kaikki EU:n jäsenvaltiot. Viimeksi mainituista voidaan mainita esimerkkinä hanke, jolla luodaan yhteydet kansallisten maanmittauslaitosten arkistojen välille ja yhdenmukaistetaan niiden muoto. Tällaiset hankkeet ovat luonnostaan laajamittaisia ja kalliita. Budjetti, joka on 30 miljoonaa euroa, ei anna mahdollisuutta rahoittaa yhtä kokonaista hanketta maata kohden (jos hankekohtainen rahoitustuki on 2,5 miljoonaa euroa).

1.3 Korkean tason ryhmä. Julkisen sektorin tiedon hyödyntämiseksi aiotaan perustaa korkean tason ryhmä, mikä ei kuitenkaan rajoita lopullista päätöstä, jonka komissio tekee julkisen sektorin tietoa koskevan vihreän kirjan (KOM(1998) 585) jatkotoimista. Ryhmä neuvoo alan erilaisia aloitteita koskevissa kysymyksissä, mutta se voi myös toimia foorumina, jolla pyritään löytämään parhaat toimintatavat ja huolehtimaan niiden levityksestä. Alustava määräraha-arvio: 0,5 miljoonaa euroa.

Tarvittavat määrärahat yhteensä: 75 miljoonaa euroa.

Toimintalinja 2: Kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen

Tämän toimintalinjan yleisenä tavoitteena on varmistaa eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten (erityisesti pk-yritysten) kaupallinen menestys ja laajentaa niiden markkinoita kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin avulla sekä lisätä eri kielten käyttöä maailmanlaajuisissa verkoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään ehdokasvaltioiden kieliin.

2.1 Uusien kumppanuuksien ja monikielisyysstrategioiden edistäminen. Kielistrategioita ja digitaalisen sisältöteollisuuden kumppanuuksia edistävillä monikansallisilla hankkeilla parannetaan yritysten liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia kielellisen räätälöinnin avulla sekä lisäämällä eri kielten käyttöä maailmanlaajuisissa verkoissa. Toimintalinjan tähän kohtaan kuuluu kaksi toisiinsa liittyvää yhteisrahoitteisten toimien sarjaa:

(1) Sellaisille kaupallisen sisällön tarjoajille suunnatut hankkeet, jotka haluavat parantaa tarjontaansa ja päästä uusille markkinoille: 75 prosenttia ehdotetusta 33 miljoonan euron budjetista

(2) Hankkeet, joissa on kyse julkisen sektorin tiedon hyödyntämisestä useilla kielillä (esimerkiksi eri maiden viranomaisten, julkishallintojen ja laitosten välisestä tiedonvaihdosta) ja joita toteutetaan yhdessä toimintalinjan 2 mukaisten toimien ja EU:n muiden asiaan liittyvien toimien kanssa: 25 prosenttia käytettävissä olevasta 12 miljoonan euron talousarviosta.

Ottaen huomioon, että EU:n myöntämä rahoitustuki on keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa hanketta kohden, 45 miljoonan euron talousarvio antaa mahdollisuuden 20-25 hankkeen rahoitukseen koko ohjelman aikana. On muistettava, että kielikysymykset ovat erityisen merkityksellisiä sen vuoksi, että ohjelma kattaa entistä laajemman maantieteellisen alueen.

2.2 Kielellisen infrastruktuurin vahvistaminen. Tällä toiminnalla pyritään parantamaan maailmanlaajuisten verkkojen sisällön kielellisen räätälöinnin infrastruktuuria muun muassa korkealaatuisten monikielisten resurssien avulla (esimerkiksi sähköiset sanakirjat, laajat kokoelmat, käännösmuistit ja termistöt). Nämä resurssit kerätään yhteen kokoelmiksi, jotka ovat laajalti käytettävissä. Sisällöntuottajayrityksillä ja muilla sisältötuotannon toimijoilla on yhteydet näihin kokoelmiin, joita ne tukevat.

Toimintalinjan tässä kohdassa annetaan etusija EU:n pienten kielialueiden sekä liittymistä valmistelevien maiden ja erityisesti KIE-maiden kielille. Lisäksi voidaan toteuttaa hankekohtaisia erityistoimia, jotka liittyvät EU:n tärkeimpien kauppakumppanien (kuten Välimerenmaiden, Kiinan ja Etelä-Amerikan maiden) kieliin, jos tällaisia toimia voidaan perusteella uusilla liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksilla. Viiden vuoden budjetti, joka on 10-15 miljoonaa euroa, ei anna mahdollisuutta rahoittaa yhtä kokonaista hanketta maata tai kieliyhteisöä kohden (jos hankekohtainen rahoitustuki on 1 miljoonaa euro).

Tarvittavat määrärahat yhteensä: 60 miljoonaa euroa.

Toimintalinja 3: Markkinaedellytysten tukeminen

3.1 Rahoituksen saannin helpottaminen

Tämän toimintalinjan yleisenä tavoitteena on helpottaa uusien Internet-yritysten pääomansaantia. Tällä pyritään edistämään digitaalisen sisällön uusien sovellusten kehittämistä ja lisäämään innovointikykyä, jotta yritykset voisivat mukautua markkinakehitykseen ja säilyttää kilpailukykynsä.

Toimilla pyritään nopeuttamaan yhteyksien syntymistä sijoittajien ja uusien yritysten välille. Niissä ei siis ole kyse uusien yritysten suoranaisesta rahoittamisesta. Toimiin voi kuulua seminaarien ja konferenssien järjestämistä, etäopetuksen hyödyntämistä sekä parhaiden toimintatapojen vaihtoa. Toimet ovat luonteeltaan kokeellisia, ja niillä pyritään löytämään uusia keinoja, joilla ideoiden rahoitus voidaan järjestää.

Määrärahoja tarvitaan arviolta 5-6 miljoonaa euroa viiden vuoden ajaksi.

3.2 Multimediaoikeuksista käytävä kauppa. Kauppa, jota käydään oikeuksien haltijoiden, uusien digitaalisten palvelujen ja tuotteiden tarjoajien sekä arvoketjun muiden toimijoiden välillä, on tulossa yhä tärkeämmäksi. Tällä alalla toteutettuja INFO 2000 -ohjelman kokeiluhankkeita laajennetaan, jotta oikeuksista käytävää kauppaa varten saataisiin yhtenäinen eurooppalainen järjestelmä. Rahoitusta myönnetään muutamiin hankkeisiin (3-5 hankkeeseen), joiden tavoitteena on multimediaoikeuksien selvityskeskusten perustaminen Eurooppaan. Tarvittavat määrärahat: 4-6 miljoonaa euroa.

Tarvittavat määrärahat yhteensä: 10 miljoonaa euroa.

Toimintalinja 4: Tukitoimet

Ohjelman toteutusta tuetaan toimilla, joiden avulla pyritään levittämään ohjelman tuloksia (esimerkiksi julkaisut, www-sivustot ja konferenssit, joissa hankkeita esitellään), sekä strategisilla toimilla (kuten tutkimuksilla ja keskustelutilaisuuksilla), jotka saattavat yhteen sisältö- ja kielimarkkinoiden eri sektoreiden edustajia. Suunniteltuihin tukitoimiin kuuluvat ennen kaikkea seuraavat toimet:

Markkinasuuntautunutta ohjelmaa on luonnollista täydentää markkinoiden kehityksen järjestelmällisellä seurannalla tiiviissä yhteistyössä sisältö- ja kieliteollisuuden toimijoiden kanssa. Seurannassa käytetään seuraavia apukeinoja:

- Strategiset tutkimukset. Tällaisia tutkimuksia, joissa selvitetään uusia markkinailmiöitä, on tehtävä säännöllisesti ja niiden tuloksia on levitettävä laajalti. Viiden vuoden aikana on tarkoitus tehdä kaksi-kolme tutkimusta.

- Perustietojen kerääminen. Lähentyvien sisältö- ja kielimarkkinoiden säännöllinen ja järjestelmällinen seuranta rajoittuu toistaiseksi yksittäisiin osa-alueisiin.

- Sisältöskaalan eri osia ja kieliteollisuutta edustavien näkemysten yhteensaattaminen.

Tarvittavat määrärahat yhteensä: 5 miljoonaa euroa.

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

B5-334 Miljoonaa euroa (nykyisillä hinnoilla)

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen aikataulu

B5-334 miljoonaa euroa

>TAULUKON PAIKKA>

8. Petostenvastaiset toimenpiteet

Ennen maksujen suorittamista komission virkamiehet varmistavat sopimusvelvoitteiden perusteella, moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tarvittaessa riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, että hankkeet ja tutkimukset on toteutettu asianmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin voi tehdä tilintarkastuksia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Riippumattomat asiantuntijat laativat kolmen vuoden kuluttua ja ohjelman päättyessä kertomuksen, jossa arvioidaan ohjelman markkinavaikutuksia ja toteutettujen toimien tuloksia.

9. Kustannustehokkuusanalyysi

9.1 Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmä

Erityistavoitteet

Toimintaohjelmalla pyritään saavuttamaan kohdassa 4.1 esitetyt yleistavoitteet. Ohjelman kunkin toimintalinjan erityistavoitteet asetetaan työohjelmassa.

1. Julkisen sektorin tietojen hyödyntämisen edistäminen

Työohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin voisivat sisältyä seuraavat seikat:

- käyttöön tulevien julkisen sektorin tietoon perustuvien tuotteiden ja palveluiden määrä ja laatu

- julkisen sektorin tietoon perustuviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä taloudellinen toiminta ja niihin liittyvien uusien työpaikkojen määrä

- julkisen sektorin organisaatioiden ja yksityisten sisällöntuottaja yritysten välille rakennettujen yhteyksien laatu ja määrä

- kansainvälisen yhteistyön parantamien julkisen tiedon alalla (parhaiden toimintatapojen omaksuminen koko Euroopassa)

- julkisen tiedon saannin parantaminen kansalaisten eduksi koko Euroopassa

- julkisen tiedon tarjonnan infrastruktuurin parantaminen liittymistä valmistelevissa maissa.

2. Kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin edistäminen

Työohjelmassa asetetut tavoitteet voisivat liittyä seuraaviin seikkoihin:

- eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten (erityisesti pk-yritysten) menestyminen ja niiden markkinoiden laajentuminen, jotka toteutuvat kielellisen ja kulttuurisen räätälöinnin ansioista

- eri jäsenvaltioiden kielillä tuotetun sisällön lisääntyminen maailmanlaajuisissa verkoissa

- kielellisen infrastruktuurin ja erityisesti ehdokasvaltioiden kieliin liittyvän infrastruktuurin kehittäminen (kieliteollisuudelle ja digitaaliselle sisältöteollisuudelle suunnattu tiedotus)

- kielellisen räätälöinnin ansiosta syntynyt taloudellinen toiminta ja sen avulla luodut uudet työpaikat.

3. Markkinaedellytysten tukeminen

Määrällisiin tavoitteisiin voisivat sisältyä seuraavat seikat:

- sellaisten vasta perustettujen ja nopeasti kasvavien sisällöntuottajayritysten määrä, joita on avustettu niiden yhteyksissä pääomasijoittajiin

- sisällöntuottajayritysten ja rahoituslaitosten välille kehittyneiden yhteyksien määrä ja laatu

- näiden yhteyksien ansiosta syntynyt taloudellinen toiminta ja niiden avulla luotujen uusien työpaikkojen määrä

- multimediaoikeuksien selvityksen alalla toteutettujen kokeiluhankkeiden merkitys eurooppalaisen multimediaoikeuksien selvitysjärjestelmän kehittämiselle; tähän liittyvä taloudellinen toiminta ja työpaikkojen määrä.

Kohderyhmä:

Kohderyhmänä ovat lähinnä sisältöön ja kieleen perustuvien tuotteiden ja palvelujen tarjoajat, jotka kuuluvat informaatioarvoketjuun.

Hankkeisiin olisi kuitenkin saatava osanottajia myös muista ryhmistä, kuten seuraavista:

- ne, joiden toiminta liittyy peruskäyttäjille tarkoitettuihin viestintäohjelmistoihin ja -laitteistoihin sekä tuotantovälineisiin; tämän ryhmän edustajat kutsutaan osallistumaan sen erityispanoksen perusteella, jonka ne voivat antaa ohjelmaan

- sellaisten teollisuusalojen edustajat, joilla käytetään digitaalisia sisältöpalveluja ja joilla niitä kehitetään edelleen työmenetelmien uudenaikaistamiseksi

- julkisen sektorin toimielinten edustajat, jotka kutsutaan osallistumaan hankkeisiin yksityistä sektoria edustavien osanottajien kanssa julkisen sektorin tiedon hyödyntämiseksi.

Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin sekä ehdokasvaltioiden yrityksiin ja toimielimiin.

9.2 Toimenpiteen perustelut

Ohjelma on jatkoa IMPACT-, IMPACT II-, INFO 2000- ja MLIS-ohjelmalle, joita on toteutettu menestyksekkäästi viimeisten vuosien aikana. INFO 2000- ja MLIS-ohjelman väliarvioinnin perusteella on katsottu tarpeelliseksi käynnistää uusi ohjelma, jossa yhdistyvät kielelliset näkökohdat ja digitaalisen sisällön sovellusten yleinen edistäminen. Tällaiseen ohjelmaan antavat aihetta nopea markkinakehitys ja sisältöalan merkittävät sosioekonomiset johdannaisvaikutukset. Yhdistämällä toimet, jotka liittyvät tietoyhteiskunnan sisällöllisiin ja kielellisiin näkökohtiin, luodaan merkittäviä yhteisvaikutuksia, minkä vuoksi on aiheellista odottaa, että uusi ohjelma vaikuttaa markkinoihin vielä enemmän kuin aikaisemmat erilliset ohjelmat. Uuden ohjelman eri toimintalinjat nivoutuvat kiinteästi toisiinsa: kielellisillä näkökohdilla on suuri merkitys julkisen sektorin tiedon hyödyntämisessä, ja kieliteollisuuden kannalta on olennaisen tärkeää saada riskihankkeiden rahoittamiseen pääomaa.

Hallinnointi perustuu neljään periaatteeseen:

1. Hankkeiden on oltava merkittävän kokoisia (arvoltaan 2-5 miljoonaa euroa), ja EU:n rahoitusosuus on 1-2,5 miljoonaa euroa.

2. Hankkeiden hallinnoinnista vastaavilla henkilöillä on oltava kohtuullinen määrä hankkeita vastuullaan (enintään 15 hanketta).

3. Hankkeet ryhmitellään muutamien aihepiirien mukaan, joista päätetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri yhteisvaikutus (yksi tällainen aihepiiri on paikkatieto).

4. Menettelyjä on yksinkertaistettava huomattavasti muun muassa delegoinnin ja yksinkertaistetun kustannusselvityksen avulla, jos se on mahdollista.

Ehdotuksissa otetaan huomioon toissijaisuusperiaate yhteisön ja jäsenvaltioiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisessä tehtävänjaossa. Ohjelmaan liittyvä toiminta suuntautuu EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti sellaisille aloille, joilla yhteisötason toiminnalla voidaan saavuttaa lisäarvoa. Ohjelmalla edistetään kansallisten ja eurooppalaisten poliittisten aloitteiden yhteisvaikutusta.

Jotta ohjelman toimet sopisivat yleismaailmalliseen asiayhteyteen, ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että toimet kytkeytyvät G7-ryhmän viimeaikaisiin aloitteisiin sekä kansainvälisten organisaatioiden kuten OECD:n, WTO:n, WIPOn ja Euroopan neuvoston vastaaviin toimiin.

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Kolmen vuoden kuluttua ja ohjelman päättyessä laaditaan kertomus, jossa arvioidaan toteutettujen toimien tuloksia. Arviointi annetaan riippumattomien asiantuntijoiden tehtäväksi. Sen tulokset vaikuttavat merkittävästi mahdollisiin sisältötuotantoa edistäviin jatkotoimiin.

Arvioinnissa osoitetaan mikrotasolla saadut ohjelman tulokset (tarjouspyyntöjen perusteella toteutettujen hankkeiden määrä, hankkeiden onnistuminen, tutkimusten johdannaisvaikutukset jne.) sekä abstraktimmalla tasolla se, miten toimilla on onnistuttu saavuttamaan ohjelman yleiset tavoitteet.

10. Hallintomenot (yleisen talousarvion pääluokan III kohta A)

Henkilöstövoimavarojen tosiasiallisesta käyttöönotosta päätetään komission vuotuisessa henkilöstövoimavarojen jakamista koskevassa päätöksessä ottaen huomioon lisähenkilöstön määrä ja budjettivallan käyttäjän myöntämät määrärahat.

10.1 Vaikutus henkilöstötarpeeseen

Ehdotuksen mukaan ohjelman toteutuksen hallinnointiin tarvitaan 21 henkilöä. Ehdotettujen 120 hankkeen hallinnointiin tarvitaan 8 A-virkaa, joiden vastuualueeseen kuuluu 15 hanketta virkaa kohden. Lisäksi tarvitaan 6 asiantuntijaa, jotka ovat pätevyydeltään A-ura-alueen tasoa, jotta varmistettaisiin hankkeiden asianmukainen ryhmittely tukitoimien avulla, joilla helpotetaan hankekohtaisten tietojen ja tulosten vaihtoa. Tämä seikka vaikuttaa merkittävästi yhteisön ohjelman tuottamaan lisäarvoon, eikä sitä voida erottaa ohjelmaan toteutukseen liittyvistä seikoista.

INFO 2000- ja MLIS-ohjelmaan osallistuneen henkilöstön lisäksi arvioidaan tarvittavan 5 A-, 1 B- ja 2 C-virkaa vuosiksi 2001-2005. Nämä virat saadaan voimavarojen sisäisen uudelleenjakamisen avulla.

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Henkilöstöresursseista aiheutuvat yleiset taloudelliset vaikutukset

Euroa

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Lisähenkilöstön käytön kokonaiskustannukset koko toimenpiteen ajalta (116 103 euroa/vuosi A-henkilöstön osalta, 58 026 euroa/vuosi B-henkilöstön osalta, 40 806 euroa/vuosi C-henkilöstön osalta, 37 000 euroa/vuosi kansallisten asiantuntijoiden osalta ja 625 euroa/päivä sisäisten asiantuntijoiden osalta, joita voidaan käyttää enintään 200 päivää/vuosi (budjettikohta A0-7002 - Asiantuntijat)).

10.3 Muiden hallintomenojen kasvu toimenpiteen seurauksena

Euroa

>TAULUKON PAIKKA>

Ilmoitetut määrät ilmaisevat toimenpiteen kokonaiskustannukset toimien koko keston ajalta, jos se on määritelty, tai 12 kuukauden ajalta, jos kestoa ei ole määritelty.