Muutettu ehdotus: NEUVOSTON ASETUS turvapaikanhakijoiden ja eräiden muiden kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkien vertailemista koskevan Eurodac-järjestelmän perustamisesta Dublinin yleissopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi

(komission esittämä)

PERUSTELUT

A. Euroopan parlamentin lausunto ja komission vastaus

Euroopan parlamentti antoi 18. marraskuuta 1999 lausuntonsa komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi turvapaikanhakijoiden ja eräiden muiden ulkomaalaisten sormenjälkien vertailemista koskevan Eurodac-järjestelmän perustamisesta. Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksen, kunhan siihen tehtäisiin eräitä tarkistuksia. Jäljempänä esitetään parlamentin tarkistukset ja komission vastaukset niihin.

(i) Ilmauksen 'ulkomaalainen' käyttö (tarkistus 1). Parlamentin mielestä ilmaus 'ulkomaalainen' on sävyltään kielteinen, minkä vuoksi se piti sopivampana käyttää ilmausta 'kolmannen maan kansalainen'. Komissio on hyväksynyt tämän tarkistuksen. Ilmaus 'ulkomaalainen' on eräissä kielissä neutraali, kun taas toisissa siihen liittyy myös kielteisiä piirteitä. Komissio onkin tehnyt tarvittavat muutokset koko tekstiin. Tekstiin on myös lisätty ilmauksen 'kolmannen maan kansalainen' määritelmä, jonka avulla voidaan tuoda selkeästi esiin se, että asetuksen soveltamisala kattaa myös valtiottomat henkilöt.

(ii) Otsikko: pois sulkeva viittaus Dublinin yleissopimukseen (tarkistus 2). Parlamentti katsoi, että asetuksen otsikkoa olisi muutettava lisäämällä siihen viittaus Dublinin yleissopimukseen. Näin voidaan korostaa, että Eurodac-järjestelmä liittyy yksinomaan Dublinin yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Komissio on hyväksynyt tämän tarkistuksen ja muuttanut otsikkoa sen mukaisesti.

(iii) Sormenjälkien ottamisen alaikäraja (tarkistukset 3, 5, 8 ja 10). Parlamentti katsoi, että alaikärajaa sormenjälkien ottamiselle olisi nostettava asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöryhmien keskuudessa 14:stä 18:aan ikävuoteen. Komissio myöntää, että tämä on parlamentin kannalta tärkeä kysymys. Komissio ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä tarkistusta. Komissio muistuttaa, että neuvostossa on pyritty pikemminkin alhaiseen kuin korkeaan ikärajaan. Kansainvälistä suojelua etsivien väestöryhmien muuttoliikkeissä on valitettavasti osallisina myös lapsia, ja tämä on otettava huomioon määritettäessä näiden muuttoliikkeiden hallitsemista varten suunniteltujen säädösten soveltamisalaa. On tietenkin aivan oikein pyrkiä riittävin varokeinoin varmistamaan, että sormenjälkien ottaminen tapahtuu asianmukaisesti, ja komissio hyväksyykin ne parlamentin tarkistukset, joissa tähdennetään, että sormenjälkien ottamisen on tapahduttava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Sääntöjä, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden siirtämistä jäsenvaltiosta toiseen, näiden sääntöjen soveltamista lapsiin ja erityisten suojalausekkeiden käyttöönottoa voidaan tarkastella myöhemmin, kun käsitellään Dublinin yleissopimuksen korvaamista yhteisön säädöksellä.

(iv) Sormenjälkitietojen poistaminen keskustietokannasta (tarkistukset 4, 7, 9 ja 11). Parlamentti katsoi, että turvapaikanhakijoiden ja ulkorajalta tavattujen henkilöiden sormenjälkitiedot olisi poistettava keskustietokannasta, kun kyseisille henkilöille on myönnetty pakolaisasema tai kun heille päätetään antaa toissijaista tai täydentävää suojelua muista kuin pakolaisasemaan perustuvista syistä tai kun heille myönnetään jokin muu oikeudellinen asema. Komissio on hyväksynyt osan näistä tarkistuksista.

Komissio on hyväksynyt parlamentin tarkistukset, jotka koskevat pakolaisaseman saaneiden henkilöiden sormenjälkitietoja. Komission alkuperäisen ehdotuksen 12 artikla perustui kompromissiin. Eräät jäsenvaltiot pitivät ongelmallisena sitä, että osa pakolaisaseman jossakin jäsenvaltiossa saaneista henkilöistä matkustaa toiseen jäsenvaltioon hakemaan sieltä turvapaikkaa, ja katsoivat, että tällaisissa tilanteissa olisi sovellettava Dublinin yleissopimusta. Muut jäsenvaltiot eivät yhtyneet tähän näkemykseen. Sen vuoksi ehdotettiin, että pakolaisaseman saaneiden henkilöiden sormenjälkitiedot suojattaisiin Eurodacin tietokeskuksessa, jotta ilmiön laajuutta voitaisiin mitata tilastollisin keinoin. Komissio ehdottaa nyt uutta tapaa lähestyä tätä kysymystä. Se, että jossakin jäsenvaltiossa pakolaisaseman saaneet henkilöt matkustavat toiseen jäsenvaltioon hakemaan sieltä turvapaikkaa, johtuu todennäköisesti siitä, ettei pakolaisilla ole yleistä oikeutta oleskella muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä heille on myönnetty pakolaisasema ja sen perusteella pääsy kyseiseen maahan. Komissio katsoo, että tilanne olisi korjattava sisällyttämällä myös pakolaiset sellaisen säädöksen soveltamisalaan, joka koskee edellytyksiä, joilla jossakin jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva kolmannen maan kansalainen voi oleskella myös toisessa jäsenvaltiossa. Komissio onkin tämän vuoksi tarkistanut ehdotustaan Eurodac-asetukseksi poistamalla aiemman 12 artiklan kokonaan ja laatimalla 7 artiklan uudelleen niin, että siinä täsmennetään, että pakolaisaseman saaneiden henkilöiden sormenjälkitiedot poistetaan keskustietokannasta.

Komission mielestä ei olisi soveliasta säätää, että turvapaikanhakijoiden sormenjälkitiedot on poistettava keskustietokannasta heti kun heille on myönnetty jokin oikeudellinen asema. Jos näin tehtäisiin, Eurodacia ei voitaisi enää soveltaa tilanteissa, joissa turvapaikanhakija saa luvan jäädä maahan jonkin muun syyn perusteella lyhyeksi ajaksi, jonka päätyttyä hän siirtyy toiseen jäsenvaltioon ja hakee sieltä turvapaikkaa. Komissio haluaa kuitenkin muistuttaa todenneensa alkuperäisen ehdotuksensa perusteluissa, että olisi syytä harkita mahdollisuutta poistaa keskustietokannasta ennen määräajan päättymistä sellaisten turvapaikanhakijoiden tiedot, jotka ovat asuneet pitkään jossakin jäsenvaltiossa. Tällä hetkellä yhteisöllä ei ole pitkäaikaista oleskelua koskevia yhteisiä sääntöjä, mutta kysymykseen on otettava kantaa tulevaisuudessa.

Ulkorajalta tavattujen henkilöiden osalta komission ehdotuksessa jo säädettiin, että sormenjälkitiedot olisi poistettava keskustietokannasta heti kun kyseinen henkilö saa oleskeluluvan, mikä kattaa parlamentin mainitsemat tilanteet. (Tässä yhteydessä käytetään muutetun ehdotuksen 2 artiklan 3 kohdan nojalla oleskeluluvan määritelmänä Dublinin yleissopimuksen varsin laajaa määritelmää, jonka mukaan oleskeluluvalla tarkoitetaan "jäsenvaltion viranomaisten antamaa lupaa, joka oikeuttaa ulkomaalaisen oleskelemaan kyseisen jäsenvaltion alueella, lukuun ottamatta viisumeja ja oleskelulupa- tai turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikaan liittyvää mahdollisuutta olla kyseisen valtion alueella".) Selventääkseen tätä seikkaa komissio on muuttanut asetusehdotuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohtaa lisäämällä siihen erillisen viittauksen henkilöihin, joille on myönnetty pakolaisasema tai suojelua jonkin muun syyn nojalla.

(v) Sormenjälkien ottaminen asiaa koskevissa kansainvälisissä säädöksissä annettujen suojalausekkeiden mukaisesti (tarkistukset 5 ja 8). Hyväksyessään nämä tarkistukset parlamentti vahvisti, että sormenjälkien ottamisen on tapahduttava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksessa annettujen suojalausekkeiden mukaisesti. Komissio on hyväksynyt nämä tarkistukset ja tehnyt 4 artiklan 1 kohtaan ja 8 artiklan 1 kohtaan tarvittavat muutokset.

(vi) Sormenjälkitietojen vertailun tulosten on oltava riittävän yksiselitteiset (tarkistus 6). Tarkistuksessa 6 tähdennetään, että sormenjälkitietojen vertailun tulosten on selkeästi osoitettava, että kyseessä ovat samat sormenjäljet sen sijaan, että vain todettaisiin, että kyseessä on kahdet samanlaiset sormenjäljet. Komissio voi hyväksyä tämän periaatteen. Keskustellessaan komission ehdotuksesta neuvosto sopi, että 4 artiklan 5 kohtaa olisi muutettava täsmentämällä vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltiolle annetaan sormenjälkitietojen vertailun tuloksena vain joko tiettyyn henkilöön viittaava osuma tai negatiivinen tulos. Komissio katsoo, että tämän tarkistuksen sisältö vastaa parlamentin esittämiin huolenaiheisiin. Komissio ei pidä soveliaana parlamentin tarkistuksen tarkkaa sanamuotoa, jossa todetaan, että jos vertailun tulokset eivät selvästi osoita sormenjälkiä samoiksi, vertailua pyytäneen jäsenvaltion on aloitettava turvapaikka-asian käsittely. Tämä olisi ristiriidassa Dublinin yleissopimuksen määräysten kanssa ja voisi tietyissä olosuhteissa estää perheiden yhdistämisen, mikä ei liene parlamentin tarkoitus.

(vii) Kielto siirtää tietoja kolmansille maille ja muille laitoksille (tarkistus 12). Komission käsityksen mukaan tarkistuksella pyritään rajoittamaan tietojen siirtämistä kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin halutaan estää tietojen siirtäminen turvapaikanhakijan lähtömaan viranomaisille, mikä voisi olla hakijan kannalta vaarallista. Toiseksi halutaan estää tietojen siirtäminen jäsenvaltiossa toimiville muille laitoksille, jotka eivät vastaa Dublinin yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Komissio hyväksyy kummankin tavoitteen.

Todettakoon, että tietojen siirtämistä kolmansille maille ei tämän asetuksen perusteella edes harkita. Eurodac-järjestelmän käyttötarkoituksen perusteella olisikin hyvin vaikea kuvitella olosuhteita (yhtä jäljempänä mainittua poikkeusta lukuun ottamatta), joissa Eurodac-järjestelmän tietoja voitaisiin laillisesti siirtää kolmannelle maalle yhteisön voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Komissio kuitenkin myöntää, että aiemmassa ehdotuksessa ei ollut säännöstä, jossa olisi nimenomaan kielletty tietojen siirtäminen kolmansille maille, ja se on korjannut tilanteen lisäämällä 14 artiklaan (ent. 15 artikla) uuden 5 kohdan. Lisäyksessä otetaan erikseen huomioon muuan poikkeustilanne. Komissio on laatinut suosituksen neuvoston päätökseksi komission valtuuttamisesta aloittamaan Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa neuvottelut sopimuksen tekemiseksi perusteista ja menettelyistä johonkin Euroopan unionin jäsenvaltioon tai Islantiin tai Norjaan jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemiseksi. Euroopan unionin neuvosto on tehnyt Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen niiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen [1]. Sopimuksen 7 artiklassa mainitaan erikseen tällaiset perusteet ja menettelyt, mikä merkitsee sen tunnustamista, että turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan valtion määrittäminen on rajatarkastusten poistamiseen liittyvä suojatoimenpide. Koska Islannin ja Norjan kanssa tehty sopimus johtaa todennäköisesti Eurodac-järjestelmän ulottamiseen myös näihin kahteen valtioon, komissio on tehnyt Eurodac-asetuksen 14 artiklaan muutoksen, jonka tarkoituksena on ottaa tämä tilanne huomioon.

[1] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 35.

Tietojen siirtämisestä muille jäsenvaltioiden laitoksille voidaan todeta, että tietosuojalainsäädäntö suhtautuu siihen pikemminkin käytännölliseltä kannalta kuin laitosten toimivallan lähtökohdista. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännössä määritellään tarkoitukset, joihin tietoja saa käyttää, ja käytön edellytykset, eikä niinkään määritellä laitoksia, jotka saavat käyttää tietoja. Komissio haluaa muistuttaa, että voimassa olevan yhteisön tietosuojalainsäädännön perusteella tiedot on kerättävä erikseen määriteltyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten vastaisella tavalla. Eurodac-asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetään, että sormenjälkitietoja voidaan käsitellä Eurodacissa ainoastaan Dublinin yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Nämä säännökset takaavat tehokkaasti, että Eurodac-tietoja ei voida laillisesti siirtää viranomaiselle, joka ei osallistu Dublinin yleissopimuksen täytäntöönpanoon vaan käsittelee esimerkiksi yksinomaan sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä.

B. Tarkistukset, jotka liittyvät komission alkuperäisen ehdotuksen jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen

Tähän ehdotukseen on täytynyt tehdä eräitä muutoksia, jotta olisi voitu ottaa huomioon kehitys, joka on tapahtunut sen jälkeen kun komissio hyväksyi alkuperäisen ehdotuksensa Eurodac-asetukseksi 26. toukokuuta 1999:

(i) Komitea (21 artikla, entinen 22 artikla). Komission alkuperäisen ehdotuksen 22 artikla perustui neuvoston päätöksessä 87/373/ETY tarkoitettuun sääntelymenettelyyn. Komissio totesi 22 artiklaa koskevissa perusteluissa, että sen muuttaminen saattaisi osoittautua tarpeelliseksi, jos kyseisen, ns. komitologiapäätöksen tarkistamisesta päästäisiin yksimielisyyteen. Neuvosto antoikin 28. kesäkuuta 1999 päätöksen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (neuvoston päätös 1999/468/EY). Tämän jälkeen komissio päätti 20. heinäkuuta 1999 muuttaa kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä olevia lainsäädäntöehdotuksia, joihin sisältyi viittaus komitologiamenettelyyn, ja korvata ehdotuksissa mainitun menettelyn päätöksessä 1999/468/EY tarkoitetulla menettelyllä. Komission puheenjohtaja ilmoitti päätöksestä neuvoston puheenjohtajalle ja Euroopan parlamentin puhemiehelle 26. heinäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä. Komiteaa koskevaa artiklaa on muutettu vastaavasti. Asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut tärkeimmät täytäntöönpanotoimet hyväksytään uuden sääntely-menettelyn mukaisesti. Asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen yleisten tilastojen laatimista ei pidetä laajakantoisena toimenpiteenä, minkä vuoksi tärkeimmät tilastojen laatimista koskevat säännöt on nyt sisällytetty itse asetuksen 3 artiklan 3 kohtaan (ks. jäljempänä perustelujen jakso C (iii)). Asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetty täytäntöönpanovalta on itse asiassa toissijaista täytäntöönpanovaltaa. Tässä tapauksessa on soveliasta kuunnella neuvoa-antavaa komiteaa.

(ii) Maantieteellinen soveltamisala (johdanto-osan kappaleet ja 24 artikla, entinen 25 artikla). Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet neuvoston puheenjohtajalle Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan nojalla haluavansa osallistua Eurodac-asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. Avoimuuden lisäämiseksi johdanto-osaan on lisätty kappale, jossa täsmennetään, että asetusta sovelletaan myös näihin kahteen jäsenvaltioon. Maantieteellistä soveltamisalaa koskevaa 24 artiklaa (entinen 25 artikla) on niin ikään muutettu teknisistä ja oikeudellisista syistä, koska tällä hetkellä asetuksen maantieteellisen soveltamisalan tulisi olla täsmälleen sama kuin Dublinin yleissopimuksen soveltamisala. Vaikka asetuksen maantieteellinen soveltamisala periaatteessa määräytyy Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 299 artiklan mukaan, asetuksen 24 artiklassa säädetään, että sen säännöksiä ei sovelleta alueella, jolla ei sovelleta Dublinin yleissopimusta. Johdanto-osaan on lisätty yksi kappale Tanskan asemasta.

C. Neuvostossa tehdyt tarkistukset, jotka komissio hyväksyy

Muutetussa ehdotuksessa on eräitä tarkistuksia, joista on sovittu neuvostossa ja jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä:

(i) Tietosuojaa koskevat määritelmät (2 artikla). Komission alkuperäisessä ehdotuksessa määriteltiin ilmaisut 'henkilötiedot' ja 'henkilötietojen käsittely' samalla tavalla kuin tietosuojadirektiivissä (direktiivi 95/46/EY). Nämä määritelmät on nyt korvattu 2 artiklan uudella 2 kohdalla, jonka mukaan direktiivin 95/46/EY 2 artiklassa määritellyillä termeillä on sama merkitys Eurodac-asetuksessa.

(ii) Ilmaisujen 'siirtää' ja 'toimittaa' käyttö. Eurodacia koskevassa yleissopimuksessa käytettiin ilmaisua 'siirtää' (transmit) tarkoittamaan turvapaikanhakijoita koskevien tietojen siirtämistä, ja määriteltiin 'tietojen siirtäminen' (transmission of data) turvapaikanhakijoita koskeviin tietoihin liittyvien erityisten sääntöjen pohjalta. Eurodacia koskevassa pöytäkirjassa käytettiin termiä 'toimittaa' (communicate) käsiteltäessä ulkorajan luvattomasta ylityksestä ja luvattomasta jäsenvaltion alueella oleskelusta tavattuja henkilöitä koskevia tietoja, kun haluttiin tuoda esiin, että näitä eri henkilöryhmiä koskeviin tietoihin sovellettiin eri sääntöjä. Nyt on päästy sopimukseen siitä, että tekstissä voidaan kaikkialla käyttää yhtä ainoaa termiä - 'siirtää' -, kun tarkoitetaan tietojen siirtämistä, ja poistaa aikaisemmin 2 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ollut määritelmä ilmaisulle 'tietojen siirtäminen'. Tämä ei millään tavoin vaikuta siihen, että asetuksen soveltamisalaan kuuluviin eri henkilöryhmiin sovelletaan erityisiä ja erillisiä sääntöjä.

(iii) Tilastot (3 artiklan 3 kohta). Komissio olisi tyytynyt käsittelemään tilastoja, joita tietokeskuksen on kerättävä, pelkästään täytäntöönpanotoimien yhteydessä, mutta jäsenvaltiot pitivät neuvostossa parempana sisällyttää myös itse asetukseen joitakin tilastoihin liittyviä vaatimuksia. Nämä tilastot ovat joka tapauksessa keskeisiä seurantaa ja arviointia koskevan 22 artiklan (entinen 23 artikla) täytäntöönpanon kannalta.

(iv) Sen täsmentäminen, mistä sormista sormenjäljet on otettava (4 artiklan 1 kohta, 8 artiklan 1 kohta ja 11 artiklan 2 kohta). Komissio olisi tyytynyt käsittelemään tätä kysymystä pelkästään täytäntöönpanotoimien yhteydessä, mutta jäsenvaltiot pitivät neuvostossa parempana käsitellä sitä myös itse asetuksessa. Tämän vuoksi on 4 artiklan 1 kohtaan ja 8 artiklan 1 kohtaan tehty tarvittavat muutokset, minkä lisäksi 11 artiklaan on lisätty uusi 2 kohta.

(v) Sormenjälkitietojen vertailun tulokset (4 artiklan 5 kohta). Asetuksen alkuperäinen sanamuoto noudatti Eurodac-yleissopimusta koskevan ehdotuksen sanamuotoa. Siinä viitattiin tietoihin, jotka "tietokeskuksen mielestä ovat siinä määrin yhtenevät, että niitä voidaan pitää yhteensopivina kyseisen jäsenvaltion toimittamien sormenjälkien kanssa". Nyt on päästy sopimukseen siitä, että teknologian kehityksen ansiosta tekstiä voidaan muuttaa siten, että siinä viitataan "osumaan", joka määritellään 2 artiklassa vastaavuudeksi tai vastaavuuksiksi tietyn henkilön sormenjälkitietojen kanssa. Muutos on myös parlamentin tarkistuksen 6 mukainen (ks. edellä kohta A (vi)).

(vi) 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan viittaukset 4 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn. Komissio on täsmentänyt näitä viittauksia.

(vii) Jäsenvaltion alueelta laittomasti oleskelemasta tavattujen henkilöiden sormenjälkitietojen poistaminen keskustietokannasta ja sormenjälkitietojen siirtämisessä käytettyjen välineiden tuhoaminen (11 artiklan 4 kohta). Johdonmukaisuuden ja yksityiskohtaisuuden vuoksi säädöksessä mainitaan nyt erikseen sekä luvattomasta jäsenvaltion alueella oleskelusta tavattuja henkilöitä koskevien tietojen poistaminen keskustietokannasta että näiden tietojen siirtämisessä tietokeskukselle käytettyjen välineiden tuhoaminen.

(viii) Vahingonvastuu (16 artiklan 1 kohta, entinen 17 artiklan 1 kohta). Viittaus 'fyysiseen tai henkiseen' [vahinkoon] on poistettu, koska niitä ei mainita myöskään direktiivin 95/46/EY vastaavassa säännöksessä. Viimeisen virkkeen ilmaus 'voidaan vapauttaa' on muutettu ilmaisuksi 'vapautetaan', jotta asetuksessa määrättäisiin selkeästä säännöstä.

(ix) Rekisteröidyn tietojensaantioikeus (17 artiklan 1 kohta, entinen 18 artiklan 1 kohta). Tämä kohta on muotoiltu uudelleen, jotta se olisi mahdollisimman lähellä direktiivin 95/46/EY 10 ja 11 artiklan säännöksiä.

(x) Yhteisen valvontaviranomaisen sihteeristö (19 artiklan 7 kohta). Komissio hyväksyi 14. heinäkuuta 1999 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta yhteisön toimielinten ja elinten henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (KOM(1999) 337 lopullinen). Asetus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklaan, ja sillä perustetaan sopimuksessa tarkoitettu yhteisön toimielimiä valvova valvontaviranomainen. Sen jälkeen kun tämä viranomainen on perustettu, sen tehtävänä on valvoa henkilötietojen käsittelyä Eurodacin tietokeskuksessa. Jos Eurodac kuitenkin aloittaa toimintansa ennen sitä, perustetaan Eurodac-asetuksen 19 artiklassa (entinen 20 artikla) väliaikaisesti yhteinen valvontaviranomainen. Kyseisen artiklan 7 kohtaan on tehty lisäys, jossa säädetään yhteisen valvontaviranomaisen sihteeristöstä.

(xi) Kustannukset (20 artikla, entinen 21 artikla). Epävarmuuden välttämiseksi tekstiin on sisällytetty Eurodac-yleissopimusta koskevan ehdotuksen vastaavan säännöksen 1 kohta. Siinä täsmennetään, että tietokeskuksen toimintaan liittyvät kustannukset katetaan Euroopan yhteisöjen talousarviosta.

(xii) Rangaistukset (23 artikla, entinen 24 artikla). Komissio ei voi hyväksyä kaikkia neuvoston tähän artiklaan ehdottamia muutoksia, mutta se voi hyväksyä, että erityisesti keskustietokantaan talletettujen tietojen käyttämisestä Eurodacin tarkoituksen vastaisesti tulisi langettaa rangaistus.

D. Neuvoston ehdottamat tarkistukset, jotka eivät sisälly komission muutettuun ehdotukseen.

Komissio ei voi hyväksyä kolmea seuraavaa tarkistusta, joita neuvosto ehdottaa Eurodac-asetuksen säännöksiin:

(i) Ilmaisun 'unionin kansalainen' poistaminen (7 ja 10 artikla). Neuvosto on vastustanut ilmaisua 'unionin kansalainen', ja kannattaa sen sijaan ilmaisua 'jonkin jäsenvaltion kansalainen'. Neuvosto perustelee tätä ensinnäkin sillä, että unionin kansalaisuus ei ole selkeä oikeudellinen käsite, ja toiseksi sillä, että ilmaus heikentää jäsenvaltion kansalaisuuden käsitettä. Vastauksena ensimmäiseen perusteluun komissio viittaa Euroopan yhteisön perustamis-sopimuksen 17 artiklan säännöksiin. Vastauksena toiseen perusteluun komissio toteaa, että se ei voi hyväksyä väitettä, jonka mukaan Eurodac-asetuksen viittaus 'unionin kansalaisuuteen' heikentäisi jollain tavoin jäsenvaltion kansalaisuuden käsitettä.

(ii) Täytäntöönpanovalta (21 artikla, entinen 22 artikla). Neuvosto esittää, että se varaisi Eurodac-asetuksen täytäntöönpanovallan keskeisiltä osin itselleen sen sijaan että siirtäisi sen komissiolle. Komissio pitää neuvoston tätä varten esittämiä perusteluja riittämättöminä. Komissio on huomauttanut, että täytäntöönpanovallan säilyttäminen neuvostolla vaikuttaisi sekä komission että parlamentin asemaan. Parlamentti menettäisi uuden komitologiapäätöksen (neuvoston päätös 1999/468/EY) 7 artiklaan perustuvan oikeutensa saada tietoja täytäntöönpanotoimenpiteistä. Komissio on niin ikään huomauttanut, että lähinnä vastaavassa tapauksessa, joka koski tullitietojärjestelmää, käytettiin sääntelykomiteamenettelyä. Komissio onkin ilmoittanut antavansa seuraavan julistuksen:

"Komissio katsoo, että 22 artikla, jonka mukaan neuvosto varaa täytäntöönpanovallan käytännöllisesti katsoen kokonaan itselleen sen sijaan että siirtäisi sen komissiolle, ei ole asianmukaisesti perusteltu siten kuin päätöksen 1999/468/EY 1 artiklassa vaaditaan, ja että se ei näin ollen ole niiden periaatteiden ja sääntöjen mukainen, jotka neuvosto on säätänyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 202 artiklan nojalla, eikä myöskään johdonmukainen neuvoston aiempien tapausten käsittelyn kanssa. Komissio varaa tämän vuoksi itselleen oikeuden käyttää kaikkia niitä oikeuksia, jotka sille kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla. Komissio katsoo myös, että 22 artiklaa on muutettu olennaisella tavalla komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna, minkä vuoksi Euroopan parlamenttia on kuultava uudelleen."

(iii) Rangaistukset (23 artikla, entinen 24 artikla). Neuvosto ehdottaa tämän artiklan korvaamista seuraavalla sanamuodolla, joka on peräisin Eurodac-yleissopimusta koskevasta ehdotuksesta: "Jäsenvaltioiden on varmistettava se, että keskustietokantaan talletettujen tietojen käyttämisestä 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn Eurodacin tarkoituksen vastaisesti on langetettava asianmukainen rangaistus". Komissio voi hyväksyä, että erityisesti keskustietokantaan talletettujen tietojen käyttämisestä Eurodacin tarkoituksen vastaisesti tulisi määrätä rangaistus. Sen mielestä ehdotettuun sanamuotoon liittyy kuitenkin kolme ongelmaa. Ensinnäkin sanamuoto ei ole asianmukainen sitovalle yhteisön asetukselle. Toiseksi on valitettavaa, että neuvosto haluaa poistaa viittauksen, jonka mukaan rangaistusten on oltava suhteutettuja, tehokkaita ja varoittavia; yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on tältä osin selkeä. Kolmanneksi on valitettavaa, että neuvosto haluaa poistaa velvollisuuden ilmoittaa komissiolle rangaistuksiin liittyvistä kansallisista säännöistä, kun otetaan huomioon komission tehtävä perustamissopimusten vartijana.

Komissio onkin ilmoittanut antavansa seuraavan julistuksen:

"Komissio muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan rangaistusten, joita niiden on määrättävä 25 artiklan nojalla, on oltava tehokkaita, suhteutettuja ja varoittavia.

Komissio muistuttaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 211 artiklan mukaan komission on huolehdittava siitä, että sopimuksen määräyksiä sekä toimielinten sen nojalla antamia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, ja että perustamissopimuksen 284 artiklan mukaan komissio voi sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi hankkia kaikki sitä varten tarvitsemansa tiedot. Näin ollen komissio katsoo, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle niistä prosessuaalisia ja aineellisia määräyksiä käsittävistä järjestelyistä, joita ne toteuttavat 25 artiklan nojalla."

Muutettu ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

turvapaikanhakijoiden ja eräiden muiden kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkien vertailemista koskevan Eurodac-järjestelmän perustamisesta Dublinin yleissopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 alakohdan a alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3],

[3] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jäsenvaltiot ovat ratifioineet 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla.

(2) Jäsenvaltiot ovat tehneet Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 [4] (jäljempänä 'Dublinin yleissopimus').

[4] EYVL C 254, 19.8.1997, s. 1.

(3) Dublinin yleissopimuksen soveltamiseksi on selvitettävä turvapaikan-hakijoiden ja yhteisön ulkorajan luvattoman ylittämisen yhteydessä tavattujen henkilöiden henkilöllisyys. Dublinin yleissopimuksen ja erityisesti sen 10 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan tehokkaan soveltamisen kannalta on suotavaa, että kukin jäsenvaltio voi tarkistaa, onko sen alueella laittomasti oleskeleva kolmannen maan kansalainen hakenut turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta.

(4) Sormenjäljet ovat merkittävä osa-alue tällaisten henkilöiden oikean henkilöllisyyden määrittämisessä. On luotava järjestelmä heidän sormenjälki-tietojensa vertailemiseksi.

(5) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on luotava Eurodac-järjestelmä, joka koostuu komission alaisuuteen perustettavasta tietokeskuksesta, jossa käytetään tietokoneistettua sormenjälkitietojen keskustietokantaa, sekä sähköisistä tiedonsiirtokeinoista jäsenvaltioiden ja keskustietokannan välillä.

(6) Jäsenvaltioita on myös vaadittava ottamaan viipymättä sormenjäljet kaikilta vähintään 14-vuotiailta turvapaikanhakijoilta ja yhteisön ulkorajan luvattoman ylityksen yhteydessä tavatuilta kolmansien maiden kansalaisilta.

(7) On tarpeen laatia täsmälliset säännöt tällaisten sormenjälkitietojen siirtämisestä tietokeskukseen, näiden ja muiden tarvittavien tietojen tallentamisesta keskustietokantaan, tietojen säilyttämisestä, niiden vertailusta muihin sormenjälkitietoihin, vertailun tulosten siirtämisestä ja tallennettujen tietojen suojaamisesta ja keskustietokannasta poistamisesta. Nämä säännöt voivat olla kolmansien maiden kansalaisten eri henkilöryhmillä erilaiset, ja ne on laadittava erikseen kunkin ryhmän tilanteen mukaan.

(8) Jostakin jäsenvaltiosta turvapaikkaa hakeneet henkilöt voivat hakea turvapaikkaa myöhemmin toisesta jäsenvaltiosta monen vuoden kuluttua. Sormenjälkitietojen säilyttämistä tietokeskuksessa koskevan määräajan olisi siksi oltava varsin pitkä. Koska useimpien yhteisössä usean vuoden ajan oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asema on vakiintunut tai he ovat voineet saada tämän ajan jälkeen jopa unionin kansalaisuuden, kymmentä vuotta voidaan yleisesti ottaen pitää kohtuullisena aikana sormenjälkitietojen säilyttämiseksi.

(9) Säilytysaikaa olisi lyhennettävä tietyissä erityistilanteissa, joissa sormenjälki-tietoja ei tarvitse säilyttää näin pitkään: sormenjälkitiedot olisi poistettava keskustietokannasta viipymättä, kun kolmannen maan kansalaiselle myönnetään unionin kansalaisuus tai pakolaisasema.

(10) On tarpeen määrittää selkeästi komission velvollisuudet tietokeskukseen nähden ja jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät tietojen käyttöön, tietoturvallisuuteen sekä tallennettujen tietojen saatavuuteen ja oikaisemiseen.

(11) Yhteisön sopimussuhteen ulkopuolisesta vastuusta Eurodac-järjestelmän toiminnan yhteydessä määrätään asianomaisissa perustamissopimuksen määräyksissä; on kuitenkin laadittava erityiset säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta järjestelmän toiminnan yhteydessä.

(12) Perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotettujen toimien tavoitetta, joka on sormenjälkitietojen vertailujärjestelmän perustaminen komission alaisuuteen avustamaan yhteisön turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa, vaan tavoite voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Tässä asetuksessa säädetään vain vähimmäisvaatimuksista tämän tavoitteen saavuttamiseksi, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen vuoksi tarpeen.

(13) Eurodac-järjestelmään liittyvään henkilötietojen käsittelyyn jäsenvaltioissa sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY [5].

[5] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(14) Perustamissopimuksen 286 artiklan nojalla direktiiviä 95/46/EY sovelletaan myös yhteisön toimielimiin ja elimiin. Koska tietokeskus toimii komission alaisuudessa, direktiiviä sovelletaan myös siellä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn.

(15) Direktiivissä 95/46/EY esitettyjä periaatteita, jotka koskevat yksilön oikeuksien ja vapauksien suojelua ja erityisesti oikeutta yksityisyyteen henkilötietojen käsittelyssä, olisi täydennettävä tai selkeytettävä erityisesti tietyillä aloilla.

(16) Koska tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [6] 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, toimenpiteistä olisi päätettävä mainiten päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

[6] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(17) Päätöksen 1999/468/EY 2 artiklan nojalla on tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanotoimet hyväksyttävä käyttäen kyseisen päätöksen 3 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä.

(18) On asianmukaista valvoa ja arvioida Eurodacin toimintaa.

(19) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavasta seuraamusjärjestelmästä.

(20) Tätä asetusta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin niiden ilmoitusten perusteella, jotka ne ovat toimittaneet Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti.

(21) Tanska ei Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan nojalla osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen; asetus ei tästä syystä sido Tanskaa eikä Tanska ole velvollinen panemaan sitä täytäntöön.

(22) On aiheellista rajoittaa tämän asetuksen maantieteellinen soveltamisala vastaamaan Dublinin yleissopimuksen maantieteellistä soveltamisalaa.

(23) Tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, jotta se voisi olla oikeusperusta täytäntöönpanosäännöille, joita edellytetään jäsenvaltioiden ja komission tarpeellisia teknisiä järjestelyjä varten asetuksen pikaiseksi soveltamiseksi. Sen vuoksi olisi annettava komission tehtäväksi tarkastaa, että nämä edellytykset täyttyvät,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku - Yleiset säännökset

1 artikla

Eurodac-järjestelmän tarkoitus

1. Perustetaan Eurodac-järjestelmä, jonka tarkoitus on auttaa määrittämään jäsenvaltio, joka on Dublinin yleissopimuksen mukaisesti vastuussa johonkin jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ja muutenkin helpottaa Dublinin yleissopimuksen soveltamista tässä asetuksessa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

2. Eurodac koostuu:

(a) jäljempänä 3 artiklassa tarkoitetusta tietokeskuksesta,

(b) tietokoneistetusta keskustietokannasta, jossa käsitellään 5 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja turvapaikanhakijoiden ja 8 artiklan 1 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkitietojen vertailemiseksi,

(c) tietojen siirrossa jäsenvaltioiden ja keskustietokannan välillä käytetyistä välineistä.

Eurodacia koskevia sääntöjä sovelletaan myös jäsenvaltioiden toimintaan siitä hetkestä, jolloin tiedot siirretään tietokeskukseen, aina vertailun tulosten hyödyntämiseen saakka.

3. Sormenjälkitietoja ja muita henkilötietoja voidaan käsitellä Eurodac-järjestelmässä ainoastaan Dublinin yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Eurodacille tarkoitettujen tietojen käyttämistä lähettävän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti luoduissa tietokannoissa.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(a) 'Dublinin yleissopimuksella' Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehtyä yleissopimusta, joka allekirjoitettiin Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990

(b) 'turvapaikanhakijalla' kolmannen maan kansalaista, joka on hakenut turvapaikkaa tai jonka puolesta on tehty turvapaikkahakemus

(c) 'lähettävällä jäsenvaltiolla':

(i) turvapaikanhakijan tai tämän asetuksen 11 artiklan soveltamisalaan kuuluvan henkilön yhteydessä jäsenvaltiota, joka siirtää henkilötiedot tietokeskukseen ja ottaa vastaan vertailun tulokset

(ii) tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun henkilön yhteydessä jäsenvaltiota, joka siirtää tällaiset tiedot tietokeskukseen.

(d) 'kolmannen maan kansalaisella' henkilöä, jolla ei ole perustamis-sopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua unionin kansalaisuutta, riippumatta siitä, onko kyseinen henkilö jonkin kolmannen maan kansalainen vai valtioton henkilö.

(e) 'pakolaisella' henkilöä, jolle on myönnetty pakolaisasema 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, mukaisesti.

(f) 'osumalla' tietokeskuksen suorittaman vertailun perusteella todettua vastaavuutta tai todettuja vastaavuuksia tietokoneistettuun keskus-tietokantaan tallennettujen sormenjälkitietojen ja jäsenvaltion siirtämien tietyn henkilön sormenjälkitietojen välillä, edellyttäen että jäsenvaltiot tarkistavat välittömästi vertailun tulokset.

2. Direktiivin 95/46/EY 2 artiklassa määritellyillä termeillä on tässä asetuksessa sama merkitys.

3. Dublinin yleissopimuksen 1 artiklassa määritellyillä termeillä on tässä asetuksessa sama merkitys, ellei tässä asetuksessa toisin määrätä.

3 artikla

Tietokeskus

1. Perustetaan komission yhteyteen tietokeskus vastaamaan jäsenvaltioiden puolesta 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskustietokannan toiminnasta. Tietokeskus varustetaan tietokoneistetulla sormenjälkien tunnistusjärjestelmällä.

2. Turvapaikanhakijoita sekä asetuksen 8 ja 11 artiklan soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä koskevat tiedot käsitellään tietokeskuksessa lähettävän jäsenvaltion puolesta.

3. Tietokeskus laatii toiminnastaan neljännesvuosittain tilaston, josta käy ilmi:

(a) turvapaikanhakijoita ja 8 artiklan 1 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevien keskustietokantaan siirrettyjen tietokokonaisuuksien määrä

(b) turvapaikkahakemuksen johonkin muuhun jäsenvaltioon jättäneitä turvapaikanhakijoita koskevien osumien määrä

(c) osumien määrä niiden 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka ovat sittemmin hakeneet turvapaikkaa

(d) osumien määrä niiden 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka olivat jo aiemmin hakeneet turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta

(e) niiden sormenjälkitietojen määrä, jotka tietokeskuksen oli pyydettävä uudestaan lähettävältä jäsenvaltiolta, koska ensimmäisellä kerralla siirretyt sormenjälkitiedot eivät soveltuneet vertailtavaksi tieto-koneistetussa sormenjälkien tunnistusjärjestelmässä.

Kunkin vuoden lopussa laaditaan tilasto, jossa esitetään yhteenveto Eurodacin toiminnan alusta lähtien neljännesvuosittain tehdyistä tilastoista ja jossa todetaan niiden henkilöiden lukumäärä, joiden osalta on havaittu ensimmäisen alakohdan b, c tai d alakohdan mukainen osuma.

Kutakin jäsenvaltiota koskevat tiedot esitetään tilastossa erikseen.

4. Tietokeskus voidaan velvoittaa 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti suorittamaan tiettyjä muita tilastollisia tehtäviä keskuksessa käsiteltyjen tietojen perusteella.

II luku - Turvapaikanhakijat

4 artikla

Sormenjälkien kerääminen, siirtäminen ja vertaaminen

1. Jokaisen jäsenvaltion on otettava viipymättä sormenjäljet kaikista sormista kaikilta vähintään 14-vuotiailta turvapaikanhakijoilta ja siirrettävä viipymättä tietokeskukselle 5 artiklan 1 kohdan a-f alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Sormenjälkien ottamismenettely määräytyy asianomaisen jäsenvaltion kansallisen käytännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksessa annettujen suojalausekkeiden mukaisesti.

2. Jäljempänä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettava välittömästi keskustietokantaan; tallentamisesta huolehtii tietokeskus tai lähettävä jäsenvaltio itse, jos sillä on tähän tekniset edellytykset.

3. Jäsenvaltioiden keskustietokantaan siirtämiä, 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja sormenjälkitietoja verrataan tietokeskuksessa muiden jäsenvaltioiden siirtämiin ja keskustietokantaan aiemmin tallennettuihin sormenjälkitietoihin.

4. Tietokeskus varmistaa jäsenvaltion pyynnöstä, että 3 kohdassa tarkoitettu vertailu kattaa muista jäsenvaltioista peräisin olevien sormenjälkitietojen lisäksi myös asianomaisen jäsenvaltion aiemmin toimittamat sormenjälkitiedot.

5. Tietokeskus siirtää vertailun tuloksena havaitun osuman tai negatiivisen tuloksen välittömästi lähettävälle jäsenvaltiolle. Jos vertailun tuloksena havaitaan osuma, tietokeskus siirtää kaikkiin osumaa vastaaviin tiedostoihin 5 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot; 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiset tiedot siirretään kuitenkin vain siinä tapauksessa, että osuma perustui niihin.

Vertailun tulokset voidaan toimittaa lähettävälle jäsenvaltiolle suoraan, jos tekniset edellytykset tätä varten ovat olemassa.

6. Lähettävän jäsenvaltion on tarkastettava vertailun tulokset viipymättä. Lähettävän jäsenvaltion on suoritettava lopullinen tunnistus yhdessä muiden asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Dublinin yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti.

Lähettävän jäsenvaltion on poistettava tai tuhottava tietokeskukselta saamansa tiedot viipymättä, jos havaitaan, että niiden perusteena olleet tiedot eivät pidä paikkaansa tai että ne ovat epäluotettavia.

7. Täytäntöönpanosäännöt, joissa esitetään 1-6 kohdan soveltamisen edellyttämät menettelyt, hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

5 artikla

Tietojen tallentaminen

1. Keskustietokantaan voidaan tallentaa ainoastaan seuraavat tiedot:

(a) lähettävä jäsenvaltio, turvapaikkahakemuksen jättämispaikka ja -aika

(b) sormenjälkitiedot

(c) sukupuoli

(d) lähettävän jäsenvaltion käyttämä viitenumero

(e) sormenjälkien ottamispäivä

(f) päivä, jona tiedot on siirretty tietokeskukselle

(g) päivä, jona tiedot on tallennettu keskustietokantaan

(h) siirrettyjen tietojen vastaanottajaa (vastaanottajia) ja siirtämispäivää (siirtämispäiviä) koskevat tiedot.

2. Kun tiedot on tallennettu keskustietokantaan, tietokeskus tuhoaa tietojen siirtämisessä käytetyt välineet, ellei lähettävä jäsenvaltio ole pyytänyt niiden palauttamista.

6 artikla

Tietojen säilyttäminen

Kutakin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tietokokonaisuutta säilytetään keskustietokannassa kymmenen vuoden ajan sormenjälkien ottamisajankohdasta lukien.

Määräajan päätyttyä tietokeskus poistaa tiedot keskustietokannasta ilman eri toimenpiteitä.

7 artikla

Tietojen poistaminen keskustietokannasta ennen määräaikaa

Turvapaikanhakijaa koskevat tiedot on poistettava keskustietokannasta 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti heti, kun lähettävä jäsenvaltio saa tietää ennen 6 artiklassa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymistä jonkin seuraavista seikoista:

(a) turvapaikanhakija on saanut unionin kansalaisuuden

(b) turvapaikanhakijalle on myönnetty pakolaisasema ja sen perusteella pääsy johonkin jäsenvaltioon.

III luku - Unionin ulkorajan luvattoman ylityksen yhteydessä tavatut kolmansien maiden kansalaiset

8 artikla

Sormenjälkitietojen kerääminen ja siirtäminen

1. Jokaisen jäsenvaltion on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksessa annettujen suojalausekkeiden mukaisesti otettava viipymättä sormenjäljet kaikista sormista kaikilta vähintään 14-vuotiailta kolmansien maiden kansalaisilta, jotka toimivaltaiset viranomaiset tapaavat ylittämästä ilman lupaa maa-, meri- tai ilmateitse kyseisen jäsenvaltion rajaa, minne nämä ovat tulleet kolmansista maista, ja joita ei käännytetä jäsenvaltiosta.

2. Kyseisen jäsenvaltion on siirrettävä viipymättä tietokeskukseen kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansien maiden kansalaisista seuraavat tiedot:

(a) lähettävä jäsenvaltio

(b) sormenjälkitiedot

(c) sukupuoli

(d) lähettävän jäsenvaltion käyttämä viitenumero

(e) sormenjälkien ottamispäivä

(f) päivä, jona tiedot on siirretty tietokeskukselle.

9 artikla

Tietojen tallentaminen

1. Edellä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tallennetaan keskustietokantaan, ja niiden yhteyteen tallennetaan myös tieto tallennuspäivästä.

Rajoittamatta 3 artiklan 3 kohdan soveltamista tallennetaan tietokeskukselle 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirretyt tiedot ainoastaan sitä varten, että niitä voidaan verrata tietokeskukselle myöhemmin siirrettäviin turvapaikanhakijoita koskeviin tietoihin.

Tietokeskus ei saa vertailla sille 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirrettyjä tietoja keskustietokantaan aikaisemmin tallennettuihin tietoihin eikä tietokeskukselle 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöhemmin siirrettäviin tietoihin.

2. Sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä menettelyjä sekä 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti annettuja säännöksiä. Kun vertaillaan turvapaikanhakijoita koskevia, tietokeskukselle myöhemmin siirrettyjä tietoja 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sovelletaan 4 artiklan 3, 5 ja 6 kohdassa säädettyjä menettelyjä.

10 artikla

Tietojen säilyttäminen

1. Kutakin 8 artiklassa tarkoitettua, kolmannen maan kansalaista koskevaa tietokokonaisuutta säilytetään keskustietokannassa kahden vuoden ajan siitä päivästä, jona kyseiseltä kolmannen maan kansalaiselta otettiin sormenjäljet. Määräajan päätyttyä tietokeskus poistaa tiedot keskustietokannasta ilman eri toimenpiteitä.

2. Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kolmannen maan kansalaista koskevat tiedot on poistettava keskustietokannasta 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti heti, kun lähettävä jäsenvaltio saa tietää ennen 1 kohdassa mainitun kahden vuoden määräajan päättymistä jonkin seuraavista seikoista:

(a) kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty oleskelulupa, pakolaisaseman perusteella myönnetty oleskelulupa mukaan luettuna, tai hänelle on päätetty antaa toissijaista tai täydentävää suojelua muun syyn nojalla

(b) kolmannen maan kansalainen on poistunut jäsenvaltioiden alueelta, tai

(c) kolmannen maan kansalainen on saanut unionin kansalaisuuden.

IV luku - Jäsenvaltion alueelta laittomasti oleskelemasta tavatut kolmansien maiden kansalaiset

11 artikla

Sormenjälkitietojen vertaaminen

1. Jokainen jäsenvaltio voi toimittaa tietokeskukselle tiedot mistä tahansa sormenjäljistä, jotka se on ottanut kyseisen jäsenvaltion alueelta laittomasti oleskelemasta tavatulta vähintään 14-vuotiaalta kolmannen maan kansalaiselta, sekä käyttämänsä viitenumeron, sen tarkistamiseksi, onko kyseinen kolmannen maan kansalainen hakenut aiemmin turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta.

Yleensä on perusteltua tarkistaa, onko kolmannen maan kansalainen hakenut aiemmin turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta, jos

(a) kolmannen maan kansalainen ilmoittaa hakeneensa turvapaikkaa, mutta ei mainitse, mistä jäsenvaltiosta on sitä hakenut

(b) kolmannen maan kansalainen ei hae turvapaikkaa, mutta vastustaa palauttamista lähtömaahan väittäen olevansa siellä vaarassa, tai

(c) kolmannen maan kansalainen yrittää muulla tavoin estää maasta poistamisen kieltäytymällä auttamasta henkilöllisyytensä selvittämisessä, erityisesti siten, ettei esitä henkilöllisyysasiakirjoja tai esittää väärät henkilöllisyysasiakirjat.

2. Kun jäsenvaltiot osallistuvat 1 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn, niiden on siirrettävä tietokeskukselle 1 kohdassa mainituilta kolmansien maiden kansalaisilta otetut kaikkien sormien tai ainakin etusormien sormenjäljet tai, jos viimeksi mainitut puuttuvat, kaikkien muiden sormien sormenjäljet.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen sormenjälkitiedot siirretään tietokeskukselle ainoastaan sitä varten, että niitä voidaan verrata muiden jäsenvaltioiden toimittamiin turvapaikanhakijoiden sormenjälki-tietoihin, jotka on jo tallennettu keskustietokantaan.

Tällaisen kolmannen maan kansalaisen sormenjälkitietoja ei tallenneta keskustietokantaan eikä niitä verrata keskukselle 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

4. Kun tämän artiklan mukaisesti siirrettyjä sormenjälkitietoja vertaillaan muiden jäsenvaltioiden siirtämiin turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietoihin, jotka on jo tallennettu tietokeskukseen, sovelletaan 4 artiklan 3, 5 ja 6 kohdassa säädettyjä menettelyjä sekä 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti annettuja säännöksiä.

5. Kun vertailun tulokset on siirretty lähettävälle jäsenvaltiolle, tietokeskuksen on välittömästi

(a) poistettava sille 1 kohdan mukaisesti siirretyt sormenjälki- ja muut tiedot keskustietokannasta ja

(b) tuhottava välineet, joita lähettävä jäsenvaltio on käyttänyt tietojen siirtämiseen tietokeskukselle, ellei lähettävä jäsenvaltio ole pyytänyt niiden palauttamista.

V luku - Tietojen käyttö, tietosuoja, turvallisuus ja vahingonvastuu

12 artikla

Vastuu tietojen käytöstä

1. Lähettävän jäsenvaltion on varmistettava, että

(a) sormenjäljet otetaan lainmukaisesti

(b) sormenjälkitiedot ja muut 5 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot siirretään tietokeskukselle laillisesti

(c) tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajan tasalla, kun ne toimitetaan tietokeskukselle

(d) keskustietokannassa olevat tiedot tallennetaan, niitä säilytetään ja ne oikaistaan ja poistetaan keskustietokannasta lainmukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission velvollisuuksia

(e) tietokeskuksen siirtämiä sormenjälkien vertailun tuloksia käytetään laillisesti.

2. Lähettävän jäsenvaltion on varmistettava 13 artiklan mukaisesti näiden tietojen turvallisuus ennen niiden siirtämistä tietokeskukselle ja siirron aikana, sekä keskukselta saamiensa tietojen turvallisuus.

3. Lähettävän jäsenvaltion on vastattava tietojen lopullisesta tunnistamisesta 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

4. Komissio varmistaa, että tietokeskuksen toiminta perustuu tämän asetuksen säännöksiin ja sen täytäntöönpanosääntöihin. Komission tehtävänä on erityisesti:

(a) toteuttaa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tietokeskuksessa työskentelevät henkilöt käyttävät keskustietokantaan tallennettuja tietoja ainoastaan 1 artiklan 1 kohdassa mainitun Eurodac-järjestelmän tarkoituksen mukaisesti

(b) varmistaa, että tietokeskuksessa työskentelevät henkilöt noudattavat kaikkia jäsenvaltioiden pyyntöjä, jotka on tehty tämän asetuksen mukaisesti ja jotka liittyvät niiden vastuulla olevien tietojen tallentamiseen, vertailuun, oikaisemiseen ja keskustietokannasta poistamiseen

(c) toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tietokeskuksen turvallisuuden varmistamiseksi 13 artiklan mukaisesti

(d) varmistaa, että keskustietokantaan tallennetut tiedot ovat ainoastaan tietokeskuksessa työskentelemään valtuutettujen henkilöiden saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista ja perustamissopimuksen 286 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettavan riippumattoman valvontaelimen toimivaltaa.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä.

13 artikla

Turvallisuus

1. Lähettävän jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla

(a) estetään luvaton pääsy kansallisiin laitoksiin, joissa jäsenvaltio toteuttaa Eurodac-järjestelmän tavoitteiden mukaista toimintaa

(b) estetään Eurodac-järjestelmässä olevien tietojen ja tietojen siirtämisessä käytettyjen välineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai tietokannasta poistaminen

(c) varmistetaan, että jälkikäteen voidaan tarkastaa ja määritellä, mitä tietoja Eurodac-järjestelmään on tallennettu, koska ne on tallennettu ja kuka ne on tallentanut

(d) estetään tietojen luvaton tallentaminen Eurodac-järjestelmään ja Eurodac-järjestelmään tallennettujen tietojen luvaton muuttaminen tai poistaminen keskustietokannasta

(e) varmistetaan, että tietojen käsittelyyn valtuutettujen henkilöiden saatavilla on Eurodac-järjestelmässä yksinomaan heidän toimivaltaansa kuuluvia tietoja

(f) varmistetaan, että on mahdollista tarkastaa ja määritellä, mille viranomaisille Eurodac-järjestelmään tallennettuja tietoja voidaan tiedonsiirtolaitteilla siirtää

(g) estetään tietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai keskustietokannasta poistaminen siirrettäessä tietoja suoraan keskustietokantaan ja sieltä muualle sekä kuljetettaessa tietojen siirtämisessä käytettäviä välineitä tietokeskukseen ja sieltä muualle.

2. Komissio vastaa tietokeskuksen toiminnan yhteydessä 1 kohdassa mainittujen toimenpiteiden soveltamisesta.

14 artikla

Eurodac-järjestelmään tallennettujen tietojen saatavuus ja oikaiseminen tai keskustietokannasta poistaminen

1. Lähettävällä jäsenvaltiolla on pääsy keskustietokantaan siirtämiinsä ja sinne tallennettuihin tietoihin tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltiot eivät saa tehdä hakuja toisen jäsenvaltion siirtämistä tiedoista eivätkä ottaa vastaan tällaista tietoa, 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vertailun tuloksena saatua tietoa lukuun ottamatta.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomaiset, joilla on 1 kohdan mukaan pääsy keskustietokantaan tallennettuihin tietoihin. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle luettelo näistä viranomaisista.

3. Ainoastaan lähettävällä jäsenvaltiolla on oikeus muuttaa tietokeskukselle siirtämiään tietoja oikaisemalla tai täydentämällä niitä, taikka poistaa ne keskustietokannasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietojen poistamista keskustietokannasta 6 artiklan tai 10 artiklan 1 kohdan nojalla.

Jos lähettävä valtio tallentaa tiedot suoraan keskustietokantaan, se muuttaa tarvittaessa tietoja tai poistaa ne suoraan keskustietokannasta.

Jos lähettävä jäsenvaltio ei tallenna tietoja suoraan keskustietokantaan, tietokeskus muuttaa tietoja tai poistaa ne keskustietokannasta kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä.

4. Jos jollakin jäsenvaltiolla tai tietokeskuksella on näyttöä keskustietokantaan tallennettujen tietojen virheellisyydestä, niiden on ilmoitettava tästä lähettävälle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian.

Jos jollakin jäsenvaltiolla on näyttöä siitä, että tietoja on tallennettu keskustietokantaan tämän asetuksen vastaisesti, se ilmoittaa myös tästä lähettävälle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian. Viimeksi mainittu tarkistaa kyseiset tiedot ja tarvittaessa muuttaa niitä tai poistaa ne viipymättä keskustietokannasta.

5. Tietokeskus ei saa siirtää tai saattaa kolmannen maan viranomaisten saataville keskustietokantaan tallennettuja tietoja, jollei siihen anneta erityisiä valtuuksia yhteisön sopimuksessa, jossa määrätään perusteet ja menetelmät johonkin Euroopan unionin jäsenvaltioon tehdyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

15 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen tietokeskuksessa

1. Tietokeskus pitää kirjaa kaikista keskuksessa toteutetuista tietojenkäsittely-toimista. Kirjatuissa tiedoissa on mainittava toimien käyttötarkoitus, päivämäärä ja kellonaika, siirretyt tiedot, haussa käytetyt tiedot sekä tietoa tallentavan ja sitä hakevan yksikön nimi sekä vastuuhenkilöt.

2. Kirjattuja tietoja voidaan käyttää yksinomaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietojen turvallisuuden varmistamiseen 13 artiklan mukaisesti. Kirjattuja tietoja on suojeltava toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään luvaton pääsy niihin, ja kirjatut tiedot on tuhottava vuoden kuluttua, jos niitä ei tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

16 artikla

Vahingonvastuu

1. Jos jollekin henkilölle tai jäsenvaltiolle aiheutuu vahinkoa laittomasta tietojenkäsittelystä tai toiminnasta, joka on ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, hänellä tai sillä on oikeus saada vahingosta vastaavalta jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta. Kyseinen jäsenvaltio vapautetaan tästä vastuusta osittain tai kokonaan, jos se osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

2. Jos keskustietokannalle aiheutuu vahinkoa siitä, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tämän vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin komissio on laiminlyönyt kohtuullisten toimenpiteiden toteuttamisen vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten minimoimiseksi.

3. Jäsenvaltiota vastaan nostetut vahingonkorvauskanteet, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, käsitellään vastaajana olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti.

17 artikla

Rekisteröidyn oikeudet

1. Lähettävän jäsenvaltion on ilmoitettava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle henkilölle seuraavat tiedot:

(a) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa hänen edustajansa henkilöllisyys

(b) tarkoitus, johon tietoja Eurodac-järjestelmässä käytetään

(c) tietojen vastaanottajat

(d) 4 tai 8 artiklassa tarkoitetun henkilön velvollisuus suostua sormenjälkien ottamiseen

(e) oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikaista niitä.

Kun kyseessä on 4 tai 8 artiklassa tarkoitettu henkilö, ensimmäisessä alakohdassa mainitut tiedot on annettava sormenjälkien ottamisen yhteydessä.

Kun kyseessä on 11 artiklassa tarkoitettu henkilö, ensimmäisessä alakohdassa mainitut tiedot on annettava viimeistään silloin kun kyseistä henkilöä koskevat tiedot siirretään tietokeskukseen. Tätä velvollisuutta ei sovelleta, jos tietojen hankkiminen osoittautuu mahdottomaksi tai aiheuttaa kohtuutonta vaivaa.

2. Kuka tahansa rekisteröity voi käyttää kussakin jäsenvaltiossa direktiivin 95/46/EY 12 artiklassa säädettyä oikeutta tutustua tietoihin kyseisen valtion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti.

Rajoittamatta velvollisuutta ilmoittaa muita tietoja direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a alakohdan nojalla kyseisellä henkilöllä on oikeus saada tietää keskustietokantaan tallennetuista häntä koskevista tiedoista sekä tiedot tietokeskukseen siirtänyt jäsenvaltio. Ainoastaan jäsenvaltio voi antaa luvan tutustua tietoihin.

3. Kuka tahansa voi pyytää kussakin jäsenvaltiossa virheellisten tietojen oikaisemista tai lainvastaisesti tallennettujen tietojen poistamista keskustieto-kannasta. Tiedot siirtäneen jäsenvaltion on viipymättä oikaistava tiedot tai poistettava ne keskustietokannasta omien lakiensa, asetustensa ja menettelyjensä mukaisesti.

4. Jos oikeutta tietojen oikaisemiseen tai niiden keskustietokannasta poistamiseen käytetään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa (niissä jäsenvaltioissa), joka on siirtänyt (jotka ovat siirtäneet) tiedot tietokeskukseen, kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on otettava yhteyttä tiedot siirtäneeseen jäsenvaltioon (jäsenvaltioihin), jotta tämä voi (nämä voivat) tarkastaa tietojen paikkansapitävyyden ja sen, onko ne toimitettu ja tallennettu keskustieto-kantaan laillisesti.

5. Jos keskustietokannassa olevat tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai jos ne on tallennettu lainvastaisesti, tiedot siirtäneen jäsenvaltion on oikaistava tiedot tai poistettava ne keskustietokannasta 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti kohtuullisen ajan kuluessa häntä koskevien tietojen oikaisemisesta tai niiden poistamisesta keskustietokannasta.

6. Jos keskustietokantaan tallennetut tiedot eivät ne siirtäneen jäsenvaltion mielestä ole virheellisiä tai lainvastaisesti tallennettuja, kyseisen jäsenvaltion on kohtuullisen ajan kuluessa selvitettävä rekisteröidylle kirjallisesti, miksi se ei ole valmis oikaisemaan tietoja tai poistamaan niitä keskustietokannasta.

Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava rekisteröidylle myös toimenpiteet, joita tämä voi toteuttaa, jos hän ei hyväksy selvitystä. Selvityksessä on oltava tiedot kanteen nostamisesta tai tarvittaessa kantelun tekemisestä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimissa ja kaikesta taloudellisesta ja muusta kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti saatavilla olevasta tuesta.

7. Edellä olevien 2 ja 3 kohdan nojalla tehdyssä pyynnössä on oltava kaikki rekisteröidyn tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, sormenjäljet mukaan luettuina. Näitä tietoja voidaan käyttää yksinomaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamiseksi, ja ne on tuhottava viipymättä tämän jälkeen.

8. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä valvoakseen asianmukaisesti 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen oikeuksien toteutumista.

9. Kansallisen valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa autettava rekisteröityä käyttämään oikeuksiaan direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

10. Tiedot siirtäneen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen ja sen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen, jossa rekisteröity on, on autettava ja pyydettäessä neuvottava tätä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista tietoja tai poistaa niitä keskustietokannasta. Molemmat kansalliset valvontaviranomaiset tekevät tätä varten yhteistyötä. Tällaista apua koskevat pyynnöt voidaan esittää sen jäsenvaltion kansalliselle valvontaviranomaiselle, jossa rekisteröity on, ja kansallinen valvontaviranomainen välittää pyynnöt tiedot siirtäneen jäsenvaltion viranomaiselle. Rekisteröity voi myös pyytää apua tai neuvoja suoraan 19 artiklassa perustetulta yhteiseltä valvontaviranomaiselta.

11. Kuka tahansa voi nostaa kussakin jäsenvaltiossa kanteen tai tarvittaessa tehdä kantelun tämän valtion toimivaltaisille viranomaisille tai sen tuomioistuimissa kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti, jos 2 kohdassa säädetty oikeus tutustua tietoihin evätään.

12. Käyttääkseen 3 kohdan mukaisia oikeuksiaan kuka tahansa voi tiedot siirtäneen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti nostaa kanteen tai tarvittaessa tehdä kantelun kyseisen valtion toimivaltaisille viranomaisille tai sen tuomioistuimissa häntä itseään koskevista, keskustieto-kantaan tallennetuista tiedoista. Kansallisten valvontaviranomaisten on autettava ja pyydettäessä neuvottava kyseistä rekisteröityä 10 kohdan mukaisesti asian koko käsittelyn ajan.

18 artikla

Kansallinen valvontaviranomainen

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty kansallinen valvontaviranomainen tai kansalliset valvontaviranomaiset valvovat itsenäisesti kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti henkilötietojen käsittelyä tämän asetuksen säännösten mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa, mihin sisältyy näiden tietojen siirtäminen tietokeskukseen.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on mahdollisuus saada neuvoja henkilöiltä, joilla on riittävästi tietoa sormenjälki-tiedoista.

19 artikla

Yhteinen valvontaviranomainen

1. Perustetaan riippumaton yhteinen valvontaviranomainen, joka koostuu enintään kahdesta kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen edustajasta. Kullakin valtuuskunnalla on yksi ääni.

2. Yhteinen valvontaviranomainen valvoo tietokeskuksen toimintaa varmistaakseen, että keskuksessa olevien henkilötietojen käsittelyssä tai käytössä ei loukata rekisteröityjen oikeuksia. Lisäksi se valvoo tieto-keskuksesta jäsenvaltioille toimitettujen henkilötietojen toimituksen laillisuutta.

3. Yhteinen valvontaviranomainen on myös velvollinen tutkimaan Eurodac-järjestelmän toimintaan liittyviä täytäntöönpano-ongelmia ja kansallisten valvontaviranomaisten suorittamiin tarkastuksiin mahdollisesti liittyviä vaikeuksia sekä laatimaan suosituksia ongelmien yhteisistä ratkaisuista.

4. Kansallisten valvontaviranomaisten on tarvittaessa tuettava aktiivisesti yhteistä valvontaviranomaista sen tehtävien hoitamisessa.

5. Yhteisellä valvontaviranomaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja henkilöiltä, joilla on riittävästi tietoa sormenjälkitiedoista.

6. Komissio avustaa yhteistä valvontaviranomaista sen tehtävien hoitamisessa. Erityisesti se toimittaa yhteiselle valvontaviranomaiselle tämän pyytämiä tietoja, antaa sille mahdollisuuden tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja asiapapereihin sekä järjestelmään tallennettuihin tietoihin ja avaa sille rajoittamattoman pääsyn kaikkiin toimitiloihinsa.

7. Yhteinen valvontaviranomainen hyväksyy työjärjestyksensä yksimielisesti. Sitä avustaa sihteeristö, jonka tehtävät määritellään työjärjestyksessä.

8. Yhteisen valvontaviranomaisen laatimat kertomukset julkaistaan ja toimitetaan elimille, joille kansalliset valvontaviranomaiset raportoivat, sekä tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Lisäksi yhteinen valvontaviranomainen voi milloin tahansa esittää tehtäviinsä liittyviä huomautuksia tai parannusehdotuksia Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

9. Yhteisen valvontaviranomaisen jäsenet eivät saa ottaa tehtäviään hoitaessaan vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai elimeltä.

10. Yhteistä valvontaviranomaista kuullaan sitä koskevasta Eurodac-järjestelmän tietokeskuksen toimintatalousarvioesityksen osasta. Sen lausunto liitetään kyseiseen talousarvioesitykseen.

11. Yhteinen valvontaviranomainen lakkautetaan, kun EY:n perustamis-sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan mukainen riippumaton valvontaelin perustetaan. Riippumaton valvontaelin korvaa yhteisen valvontaviranomaisen ja käyttää kaikkia tälle viranomaiselle sen perustamisesta annetun säädöksen mukaan kuuluvia valtuuksia.

VI luku - Loppusäännökset

20 artikla

Kustannukset

1. Tietokeskuksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät kustannukset katetaan Euroopan yhteisöjen talousarviosta.

2. Kukin jäsenvaltio vastaa oman kansallisen yksikkönsä sekä sen ja keskustietokannan välisistä yhteyksistä aiheutuvista kustannuksista.

3. Kustannuksista, jotka aiheutuvat tietojen siirtämisestä lähettävästä jäsen-valtiosta tietokeskukseen ja vertailun tulosten toimittamisesta lähettävälle valtiolle, vastaa asianomainen valtio.

21 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohta.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika on kolme kuukautta.

4. Viitattaessa tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä ja otetaan huomioon kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohta.

22 artikla

Vuosikertomus: seuranta ja arviointi

1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen tietokeskuksen toiminnasta. Vuosikertomuksessa on oltava tiedot järjestelmän hallinnosta ja suorituskyvystä suhteessa kunkin 2 kohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta ennalta määriteltyihin määrällisiin indikaattoreihin.

2. Komissio varmistaa, että käytettävissä on järjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida tietokeskuksen toiminnan tuloksia, kustannustehokkuutta ja palvelujen laatua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

3. Komissio arvioi säännöllisesti tietokeskuksen toimintaa tarkistaakseen, onko sille asetetut tavoitteet saavutettu kustannustehokkuuden periaatteiden mukaisesti, ja voidakseen laatia suuntaviivat toiminnan tehostamiseksi jatkossa.

4. Vuosi sen jälkeen, kun Eurodac-järjestelmä on aloittanut toimintansa, komissio laatii tietokeskuksen toimintaa koskevan arviointikertomuksen, jossa keskitytään tarkastelemaan tietokeskuksen toimintaan kohdistuvan kysynnän tasoa suhteessa odotuksiin sekä toiminnallisia ja hallinnollisia kysymyksiä niistä saatujen kokemusten perusteella, jotta voitaisiin määritellä käytäntöihin lyhyellä aikavälillä mahdollisesti tehtävät parannukset.

5. Kolme vuotta sen jälkeen, kun Eurodac-järjestelmä on aloittanut toimintansa, ja tämän jälkeen aina kuuden vuoden välein, komissio laatii Eurodac-järjestelmän toiminnasta yleisarvioinnin, jossa tarkastellaan sen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja tulevan toiminnan edellytyksiä.

23 artikla

Rangaistukset

Jäsenvaltioiden on laadittava säännöt rangaistuksista, jotka määrätään keskustietokantaan tallennettujen tietojen käyttämisestä 1 artiklassa säädetyn Eurodac-järjestelmän tarkoituksen vastaisesti, ja niiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet näiden sääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden rangaistusten on oltava tehokkaita, suhteutettuja ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset tiedoksi komissiolle viimeistään [...] ja ilmoitettava viipymättä kaikista niihin myöhemmin tehtävistä tarkistuksista.

24 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta alueella, jolla ei sovelleta Dublinin yleissopimusta.

25 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Tätä asetusta sovelletaan ja Eurodac-järjestelmän toiminta alkaa päivästä, jonka komissio ilmoittaa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavassa ilmoituksessa, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset järjestelyt tietojen siirtämiseksi tietokeskukselle 4 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti ja

(b) komissio on toteuttanut 4 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti tarvittavat tekniset järjestelyt, jotta tietokeskus voi aloittaa toimintansa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä,

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

1. TOIMENPITEEN NIMI:

Eurodacin perustamisesta turvapaikanhakijoiden ja tiettyjen muiden ulkomaalaisten sormenjälkien vertailemista varten [...päivänä ...kuuta ...] annettu neuvoston asetus (EY) N:o [../..].

2. BUDJETTIKOHTA:

B5-801: Eurodac

3. OIKEUSPERUSTA:

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohta

4. TOIMENPITEEN KUVAUS:

4.1 Toimenpiteen yleistavoite

Eurodacin tarkoitus on helpottaa sen määrittämistä, mikä jäsenvaltio on 15 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn Dublinin yleissopimuksen mukaisesti vastuussa johonkin unionin jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä sekä muutenkin helpottaa yleissopimuksen soveltamista ehdotuksessa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

Toimenpiteiden tarkoituksena on pyrkiä välttämään tilanteita, joissa turvapaikanhakija joutuu liian kauan olemaan epätietoinen turvapaikkahakemuksen käsittelyn tuloksesta, ja takaamaan kaikille turvapaikanhakijoille, että jokin jäsenvaltio käsittelee heidän hakemuksensa ja ettei heitä lähetetä jäsenvaltiosta toiseen ilman että mikään näistä valtioista myöntää olevansa toimivaltainen käsittelemään heidän turvapaikkahakemuksensa.

Toimenpiteiden tarkoituksena on myös helpottaa Dublinin yleissopimuksen soveltamista säätämällä Euroopan unionin ulkorajan luvattomasta ylittämisestä tavattuja henkilöitä koskevien tietojen keräämisestä. Lisäksi säädetään mahdollisuudesta tarkistaa tietyissä olosuhteissa, onko jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleva henkilö hakenut aikaisemmin turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta.

Tämän vuoksi asetuksessa säädetään, että tietokeskukseen siirretään tai toimitetaan keskustietokannassa käsiteltäväksi kolmenlaisten henkilöiden sormenjälkiä: turvapaikanhakijat, unionin ulkorajan laittomasta ylityksestä tavatut henkilöt ja jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevat henkilöt. Kutakin ryhmää koskevien tietojen käsittelystä annetaan erillisiä säännöksiä.

4.2 Toimenpiteen kesto

Ei määrätty.

5. MENOJEN LUOKITUS:

5.1 Pakollinen/ei-pakollinen

Ei-pakollinen

5.2 Jaksotetut/jaksottamattomat määrärahat

Jaksotetut

5.3 Oletettu tulolaji

Ei ole.

6. MENOLAJI:

100 %

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET:

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa

Keskustietokannan edellyttämät pääomainvestoinnit (vuonna 2000): 8,5 miljoonaa euroa.

Toiminta- tai investointiyksikköä kohti aiheutuvia kustannuksia on erittäin vaikea laskea täsmällisesti aloitteen innovatiivisuuden ja siihen vaikuttavien teknisten ja kaupallisten tekijöiden jatkuvan muuttumisen vuoksi.

Kustannuksia voidaan kuitenkin arvioida eri tavoin. Laskelmat perustuvat Bossard Consultants -nimisen yrityksen vuosina 1997/1998 toteuttamiin selvityksiin, koska sen enempää komissio kuin jäsenvaltiotkaan eivät pystyneet laatimaan kaikkia tarvittavia teknisiä ja kustannuksiin liittyviä arvioita. Selvityksen laatimiseen osallistuivat kansalliset AFIS-asiantuntijat (automaattinen sormenjälkien tunnistusjärjestelmä), ja jäsenvaltiot hyväksyivät sen neuvostossa.

Bossardin selvitys perustuu siihen, että tutkitaan erilaisia teknisiä vaihtoehtoja, jotka vaihtelevat eri toiminta- ja hakukriteerien perusteella ja jotka puolestaan vaikuttavat itse järjestelmään ja sen kokoon sekä käytettävään tekniikkaan jne.

Kolme päävaihtoehtoa eroaa toisistaan sen tekniikan perusteella, jota käytetään tietojen siirtämisessä tietokeskuksen ja jäsenvaltioiden välillä.

Nämä vaihtoehdot ovat:

- Vaihtoehto 1: Kaikki sormenjälkitiedot siirretään sähköisesti; neljä työasemaa, kahdeksan työntekijää

- Vaihtoehto 2: 75 prosenttia sormenjälkitiedoista siirretään sähköisesti ja 25 prosenttia postitse; seitsemän työasemaa, 10 työntekijää

- Vaihtoehto 3: 25 prosenttia sormenjälkitiedoista siirretään sähköisesti ja 75 prosenttia postitse, 11 työasemaa, 17 työntekijää.

Arvion perusteet

- Atk-laitteiston ja tietojensiirtomenetelmien osalta komissio kannattaa järjestelyä, jossa kaikki sormenjälkitiedot toimitetaan tietokeskukseen sähköisesti työasemalta toiselle eli postia käytetään ainoastaan varamenettelynä ("vaihtoehto 1"). Komission tämänhetkisissä laskelmissa ei ole otettu huomioon paperilomakkeiden käyttöä hätätapauksissa. Tätä näkökohtaa on tarkasteltava tarvittaessa uudelleen jäsenvaltioiden kanssa. Muut vaihtoehdot edellyttävät enemmän työvoimaa ja tietojen lähettämistä vaihtelevassa määrin faksin ja postin välityksellä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä sen enempää turvallisuuden kuin tehokkuudenkaan kannalta. Valitun vaihtoehdon mukaan myös työasemia tarvitaan vähemmän (viisi) kuin muissa vaihtoehdoissa (kuusi tai kymmenen). Vaihtoehto 1 on siis kustannustehokkuuden kannalta paras.

- Eurodac-järjestelmään kohderyhmän suuruudeksi arvioidaan 900 000 henkeä; lukuun sisältyvät sekä turvapaikanhakijat että unionin ulkorajan luvattomasta ylittämisestä tavatut henkilöt ja jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevat henkilöt. Kahden jälkimmäisen ryhmän lukumääräksi arvioidaan 500 000, mutta tällä hetkellä käytettävissä olevat arviot ovat epäluotettavia, ja niihin on suhtauduttava varovasti, kunnes asiasta saadaan lisäselvityksiä. Näitä henkilöitä koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään vain siinä tapauksessa, että niitä on verrattava turvapaikanhakijoiden tietoihin.

- Alkuinvestointiin liittyviin kustannuksiin vaikuttavat muut perusteet, esimerkiksi se, luokitellaanko tiedot vai ei. Tämä tekninen menettely saattaa olla ensimmäiselle Eurodac-järjestelmälle liian monimutkainen eikä sitä ole sen vuoksi otettu huomioon komission arviossa.

- Hakuperusteisiin on sisällytetty myös sukupuoli (ks. 5 artikla).

- Kaikki arviot perustuvat siihen, että haut ja vertailut suoritetaan kahden sormenjäljen perusteella. Tämä alentaa vertailukustannuksia, vaikka useamman sormenjäljen vertailu antaisi tarkempia tuloksia.

Jäsenvaltioiden valitseman konsulttiyrityksen laatima alkuinvestointia koskeva alkuperäinen kustannusarvio oli vaihtoehdon 1 osalta 5,2 miljoonaa euroa kun käytetään järjestelmää, jossa sukupuoli on yksi hakuperusteista, haut perustuvat kahteen sormenjälkeen eikä luokittelua käytetä. Selvityksessä ei anneta kahden muun vaihtoehdon osalta tarkkoja lukuja, vaan ainoastaan väljät arviot, jotka perustuvat valmistajien ilmoittamiin hintoihin ja ovat suuruusluokaltaan 5,4-9,1 miljoonaa euroa.

Huomattakoon, että selvityksessä annetut arviot koskevat järjestelmää, joka on suunniteltu toteuttamaan suppeampia tehtäviä kuin mitä sittemmin asetetut tavoitteet edellyttävät.

Arvioissa ei ole otettu huomioon kustannusten kasvua, joka aiheutuu järjestelmän soveltamisen laajentamisesta muihin ulkomaalaisryhmiin. Kohderyhmän kasvu vaikuttaa suoraan sormenjälkitietueiden tai -korttien määrään siten, että se kasvaa kahden ensimmäisen vuoden aikana 1,6 miljoonasta 2,6 miljoonaan. Sen lisäksi, että tämä edellyttää suurempaa säilytyskapasiteettia, se aiheuttaa lisärasitusta kaikille muille järjestelmän toiminnoille, mistä aiheutuu lisäkustannuksia.

Lisäksi on tarpeen varautua eri kansallisten järjestelmien yhteensopimattomuudesta aiheutuviin teknisiin ongelmiin. Näitä ongelmia on jo ryhdytty selvittämään, mutta täsmälliset kustannusarviot selviävät vasta kun riippumaton konsulttiyritys saa valmiiksi (tarjouskilpailun kautta annetun) teknisen selvitystehtävänsä vuonna 1999.

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

Komission arvio perustuu jäsenvaltioiden valitseman konsulttiyrityksen raporttiin. Raportti pitäisi selvästi saattaa ajan tasalle, ja sitä täsmennetäänkin vastaavassa selvityksessä, joka valmistuu vuonna 1999. Tämän selvityksen perusteella komission pitäisi saada käyttöönsä täsmälliset tekniset ja kustannuksia koskevat eritelmät.

On niin ikään selvää, että ehdotetun neuvoston asetuksen täytäntöönpano sinänsä antaa lisätietoja kustannuksista sekä ihanteellisista tai realistisista teknisistä ratkaisuista.

Edellä mainitut lisäkustannuksia aiheuttavat tekijät eivät sisältyneet alkuperäiseen selvitykseen, minkä vuoksi niitä ei ole otettu huomioon Bossardin esittämässä 5,2 miljoonan euron vähimmäiskustannusarviossa. Lisäkustannuksia aiheuttavien tekijöiden vaikutuksia ei voida arvioida täsmällisesti ennen kuin uusi selvitys asiasta valmistuu. On kuitenkin ilmeistä, että tietokeskuksen perustamiseen tarvitaan lisävaroja.

Komission tämänhetkinen ehdotus, 8,5 miljoonaa euroa, on siis arvio, joka perustuu seuraaviin tekijöihin:

- Asetuksen kohderyhmän huomattava kasvu ja tätä varten tarvittava lisäkapasiteetti

- Kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että keskustietokanta tehdään yhteensopivaksi kaikkien kansallisten järjestelmien kanssa (yhdentämiskustannukset)

- Henkilöstön koulutuksessa on otettava korostetusti huomioon erityisongelmat, jotka aiheutuvat työskentelystä monikansallisessa ja poliittisesti arkaluonteisessa ympäristössä

- Vertailu olemassa olevan kansallisen AFIS-järjestelmän hankintakustannuksiin, jotka ovat 2 miljoonaa euroa; tällaisen järjestelmän toimintakapasiteetti on alle 25 prosenttia siitä, mitä Eurodac-järjestelmältä edellytetään, eivätkä tähän sisälly Eurodac-järjestelmältä vaaditut yhdentämis- ja turvallisuuskustannukset.

Erittely komission kustannusarviosta:

milj. euroa

Erittely // Vuonna 2000

Tietokeskuksen rakentaminen // 7,250

Turvallisuuslaitteet (5 % ostoarvosta) // 0,350

Järjestelmän ylläpito (5 % ostoarvosta) // 0,350

Muut kustannukset (7 % ostoarvosta) // 0,500

Sisäinen koulutus // 0,050

Ennakoimattomat menot (7 % juoksevista kuluista) // -

YHTEENSÄ // 8,500

Tietokeskuksen juoksevat toimintamenot (vuodesta 2001): 0,800 miljoonaa euroa vuodessa.

Komissio arvioi, että järjestelmän pitäisi voida aloittaa toimintansa vuonna 2001. Arvioidut pääomamenot voidaan näin ollen suorittaa kokonaisuudessaan vuoden 2000 talousarviosta. Kun järjestelmä on aloittanut toimintansa, huomattava osa menoista muodostuu hallintomenoista (ks. kohta 10), koska toiminnan arkaluonteisuuden vuoksi henkilöstön on oltava komission virkamiehiä. Eurodac-järjestelmä toimii komission toimivallan piirissä ja sen välittömässä alaisuudessa, ja se sijaitsee komission toimitiloissa. Järjestelmä toimii ympäri vuorokauden vuoden kaikkina päivinä. Tämä näkyy erityisesti (ja pelkästään) Eurodac-järjestelmää varten tarvittavien vakinaisten toimien määrässä seuraavasti: 8 henkilöä, jotka käyttävät 5 työasemaa jatkuvalla vuorotteluperiaatteella.

Vuotuiset juoksevat menot vuodesta 2001 lähtien ovat arviolta 0,800 miljoonaa euroa vuodessa.

milj. euroa

Vuotuiset juoksevat kustannukset // Vuonna 2001

Järjestelmän ylläpito (10 % ostoarvosta) // 0,710

Sisäinen koulutus // 0,040

Ennakoimattomat menot (7 % juoksevista kuluista) // 0,050

YHTEENSÄ // 0,800

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET:

Komission sisäisten hankintamenettelyjen huolellinen soveltaminen, jolloin voidaan varmistaa julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön noudattaminen. Jäsenvaltioille tiedotetaan kaikista julkiseen tarjouskilpailumenettelyyn liittyvistä asioista, ja ne voivat esittää huomautuksia lopullisesta ehdotuksesta.

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

9.1 Kohderyhmä

Toimenpiteen kohderyhmänä ovat turvapaikanhakijat (joita Euroopan unionissa on vuosittain arviolta 350 000-400 000) sekä ulkorajan luvattomasta ylittämisestä tavatut henkilöt ja jäsenvaltioissa luvattomasti oleskelevat henkilöt. Kahden jälkimmäisen ryhmän lukumääräksi arvioidaan Euroopan unionissa 500 000 henkeä vuodessa.

9.2 Toimenpiteen perustelut

Toimenpiteen tavoitteena on helpottaa sen määrittämistä, mikä jäsenvaltio on Dublinin yleissopimuksen mukaisesti vastuussa johonkin EU:n jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ja muutenkin helpottaa tämän yleissopimuksen soveltamista ehdotuksessa esitettyjen edellytysten mukaisesti. Nämä tavoitteet ovat yhdenmukaiset Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osastossa mainitun vapauteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvan alueen luomista koskevan tavoitteen kanssa. Yhteisön on hyväksyttävä tällaisen alueen luomiseksi ihmisten vapaan liikkuvuuden takaamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä toteutettava niihin suoraan liittyviä, muun muassa turvapaikkaa koskevia rinnakkaistoimenpiteitä perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vaaditaan yhteisöä hyväksymään toimenpiteitä, jotka koskevat perusteita ja menettelyjä sen ratkaisemiseksi, mikä jäsenvaltio vastaa yhteisön ulkopuolisen valtion kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä.

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Asetuksessa on yksityiskohtaiset säännökset tietojen käytöstä, tietosuojasta, vastuusta ja turvallisuudesta, jotta voitaisiin varmistaa muun muassa direktiivin 95/46/EY ja perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisten tiukkojen turvastandardien soveltaminen. Nämä säännökset koskevat erityisesti Eurodac-järjestelmän yhteydessä tapahtuvaa tietojen käyttöä, turvajärjestelyjä vahingonkorvausvastuuta.

Asetukseen perustuvia keskusta koskevia toimenpiteitä valvoo henkilöstösääntöjen alainen komission henkilökunta. Tietosuojaan liittyvien vaatimusten noudattamista valvoo riippumaton valvontaelin.

Komissio toteuttaa säännöllisesti tietokeskuksen toimintaa ja suorituskykyä koskevia arviointi- ja seurantatoimenpiteitä varmistaakseen, että se vastaa asetuksessa ja sen täytäntöönpanosääntöjen 3 artiklan 3 kohdassa ja 4 artiklan 7 kohdassa asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia.

Arvioinnin tarkoituksena on hankkia toiminnan määrää ja laatua koskevia tietoja, jonka perusteella voidaan suunnitella toiminnan kehittämistä. Komissio laatii jokaisen varainhoitovuoden lopussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän arvioinnin tuloksista ja ehdottaa tarvittaessa järjestelmän toiminnan muuttamista tai mukauttamista.

10 HALLINTOMENOT (Yleisen talousarvion pääluokka III)

Tarvittava hallinnollinen henkilöstö saadaan käyttöön vasta komission tehtyä määrärahojen jakamista koskevan vuosittaisen päätöksensä, jossa otetaan erityisesti huomioon budjettivallan käyttäjän vahvistama henkilöstön ja määrärahojen lisäys.

10.1 Vaikutus henkilöstömäärään

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Lisähenkilöstön palkkaamisen kokonaisvaikutus rahoitukseen

>TAULUKON PAIKKA>

10.3 Toiminnasta aiheutuvien muiden hallintomenojen kasvu

(miljoonaa euroa)

>TAULUKON PAIKKA>