Alueiden komitean lausunto aiheesta "eLearning - katse huomispäivän koulutukseen"

(2001/C 144/10)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta "eLearning - katse huomispäivän koulutukseen" KOM(2000) 318 lopullinen,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 13. kesäkuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan viidennen kohdan nojalla tekemän päätöksen antaa lausunto aiheesta "eLearning - katse huomispäivän koulutukseen" sekä antaa lausunnon valmistelu valiokunta 7:n "koulutus, ammattikoulutus, kulttuuri, nuoriso, urheilu, kansalaisten oikeudet" tehtäväksi,

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta "Huomispäivän koulutus - Innovaation edistäminen uuden tekniikan avulla" (KOM(2000) 23 lopullinen),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon uusista Sokrates, Leonardo ja Nuoriso-ohjelmista CdR 226/98 fin(1),

ottaa huomioon valiokunta 7:n yhteistyössä Madeiran itsehallintoalueen kanssa järjestämän seminaarin "Elinikäinen oppiminen ja uuden tekniikan saatavuus" päätelmät,

ottaa huomioon valiokunta 7:n 3. lokakuuta 2000 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 314/2000, jonka esittelijä oli José Vieira De Carvalho (P, PPE),

hyväksyi 13. ja 14. joulukuuta 2000 pitämässään 36. täysistunnossa (joulukuun 14. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Alueiden komitean kanta

1.1. AK panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen e-learning-aloitteesta, joka on merkittävä väline aktivoitaessa alan toimijat vauhdittamaan koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien muutosta sekä tyydyttämään uuden osaamisyhteiskunnan asettamia vaatimuksia.

1.2. AK yhtyy Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käsityksiin, joiden mukaan on jo kiire taata, ettei EU menetä maailmantaloudessa asemaansa, joka perustuu osaamiseen ja jolla pystytään vastaamaan teknologian uuteen kehitykseen, sillä nämä ovat vaikuttavia tekijöitä työllisyyden, kilpailukyvyn ja kasvun edistämisessä Euroopan unionin alueella.

1.3. AK myöntää, että teknologian nopea kehitys on vaikuttanut syvällisesti ja yleisesti talouteen, ja katsoo, että yhteiskunnan mukautuminen vastaamaan muuttuvia vaatimuksia edellyttää paitsi rakenteellisia ja teollisia uudistuksia myös kulttuurista ja yhteiskunnallista uudistumista.

1.4. AK katsoo, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varaan rakennettava oppimisyhteiskunta voi auttaa voittamaan uudet haasteet. Tästä näkökulmasta katsottuna koulutuksen ja ammattikoulutuksen tunnustaminen elintärkeiksi keinoiksi digitaaliteknologiaan siirtymisen varmistamisessa - ja teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä - on perusedellytys, jonka täytyttyä EU pystyy ottamaan kaiken mahdollisen hyödyn teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja valmistamaan kansalaisiaan digitaaliaikakauteen.

1.5. AK suhtautuu myönteisesti e-learning-aloitteen tavoitteeseen edistää yhteistyötä julkisen ja yksityisen alan välillä sekä koulutus- ja kulttuurialojen ja sisältöjen tuotantoon osallistuvien toimijoiden välillä. Tämän lisäksi neljän toimintalinjan toteuttamisessa kiinnitetään huomiota taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyöhön erityisesti seuraavilla aloilla: infrastruktuurit, koulutus, palvelut ja sisällöt sekä verkottaminen.

1.6. AK on tyytyväinen, että e-learning-aloitteessa ehdotetaan asianomaisten yhteisön ohjelmien ja välineiden varojen keskittämistä tiettyihin strategisiin toimiin, joilla paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin aloitteisiin pystytään liittämään eurooppalainen ulottuvuus ja tuomaan niille eurooppalaista lisäarvoa.

1.7. AK panee tyytyväisenä merkille, että aloitteessa on tavoitteena hankkia kouluihin multimediatietokoneita niin, että vuoteen 2004 mennessä niissä olisi yksi laite 5-15 käyttäjää kohden. Komitea myöntää, että kyseessä on kunnianhimoinen tavoite, jota Euroopan unionin on tuettava, koska tällä hetkellä laitteiden määrä vaihtelee suuresti; oppilasmäärä yhtä tietokonetta kohden vaihtelee 25-400 oppilaan välillä.

1.8. AK:n mielestä oppilaitokset ovat vastuussa uuden tieto- ja viestintätekniikan käytössä vaadittavien taitojen antamisesta oppilailleen.

1.9. Maailmanmarkkinoilla lähes 80 % online-aineistosta on peräisin Yhdysvalloista. AK myöntää, että Euroopan teknologinen jälkeenjääneisyys Yhdysvaltoihin nähden on kurottava kiinni nopeasti. Jälkijättöisyyttä on sekä laitteistojen että ohjelmien suhteen.

1.10. AK ilmaisee huolestumisensa myös Euroopan unionin sisäisistä eroista. Etelä-Eurooppa on huomattavasti jäljessä muita, keskiosan tilanne näyttää paremmalta suhteessa Yhdysvaltoihin.

1.11. AK tiedostaa, että tarjonta uusiutuu tieto- ja viestintätekniikan alalla noin joka yhdeksäs kuukausi. Tietoyhteiskunnan kehitysvauhti aiheuttaa valtavan kustannuspaineen.

1.12. AK panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission aloitteet, joiden tarkoituksena on saattaa tietoon koululaitoksen tarpeet. Yksi esimerkki on Netd@ys.

1.13. AK tunnustaa opettajien merkityksen osaamisyhteiskunnan onnistuneelle toteuttamiselle, sillä ei pidä vähätellä opettajien tuoman inhimillisen tuen interfacea, vaikka komitea pitääkin uutta teknologiaa merkittävänä opetuksen lisävälineenä.

1.14. AK korostaa täydennyskoulutuksen tarvetta, varsinkin kun tekniset tiedot eivät ole staattisia, vaan niitä on pidettävä ajan tasalla säännöllisesti. Tässä tarkoituksessa opettajien on totuttava käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. AK myöntää, että opettajakunnan sitoutuminen saattaa olla ongelmallista, toisaalta koska suuri osa heistä on yli 45-vuotiaita ja mahdollisesti vastustaa muutosta, toisaalta koska saattaa olla vaikeaa houkutella uuteen teknologiaan pätevöityneitä opettajia.

1.15. AK on tyytyväinen, että e-learning-aloitteessa pyritään selventämään innovatiivisia koulutusmenetelmiä, joita käytettäessä uusi teknologia sallii uudenlaiset yhteydenpitotavat oppilaiden ja opettajan kesken.

1.16. AK toteaa, että laadukkaita, kattavia ja kehittyviä online-palveluja, joihin kuuluvat koulutus, huolto ja tuki on tarjottava nopeasti.

1.17. AK toteaa, että avoimet ja joustavat oppimismenetelmät ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi: koulujen parhaille käytänteille rakentaminen voi antaa virikkeitä myös muissa oppiaineissa erityisesti kielten opetuksessa.

1.18. AK kannattaa kouluverkkojen muuttamista kaikille avoimiksi paikallisiksi oppimiskeskuksiksi tai oppimisen monitoimikeskuksiksi.

1.19. AK kannattaa ehdotusta perustaa e-learning-sivusto Internetiin edistämään kokemusten vaihtoa.

1.20. Taloudellisten kustannusten suuruus on eräs tärkeimmistä esteistä aloitteessa asetettujen tavoitteiden tiellä. AK uskoo, että yhteistyö julkisen ja yksityisen alan välillä voi auttaa tukemaan ponnistuksia. Tältä kannalta katsottuna alue- ja paikallisviranomaisten rooli voi olla merkittävä yksityisen sektorin tuen liikkeelle saamisessa.

1.21. AK tukee ponnekkaasti EU:n yhteisrahoitusta rakennerahastoista tukikelpoisille alueille myönnettävän avustuksen sekä myös yhteisöohjelmien ja yhteisön rahoituslaitosten kautta.

1.22. AK toteaa, että Euroopassa on merkittäviä eroja erityisesti infrastruktuurin tasossa. Se kärjistää alueiden välisiä eroja. AK panee tyytyväisenä merkille rakennerahastojen antaman tuen erityisesti oppilaitosten laitehankintaan sekä kaikille avointen oppimisen monitoimikeskusten perustamiseen. On tärkeätä, että nämä tuet ovat lisänä aikaisemmin myönnetyille tuille ja etteivät ne edellytä tiettyjen tavoitteiden korvaamista toisilla tavoitteilla tukikelpoisilla alueilla.

1.23. AK katsoo, että kaikkien oppilaitosten on päästävä nauttimaan tietoyhteiskunnasta. Tämä pätee erityisesti syrjäisiin, hajanaisiin, harvaan asuttuihin tai yhteiskunnallisesti vaikeassa tilanteessa oleviin alueisiin. Alueiden komitea katsoo, että on tarpeen rakentaa laajoja tukijärjestelmiä oppilaille ja yksilöille koulujen ja sellaisten julkisten hankkeiden avulla, joihin vanhemmat osallistuvat. Komitea myös arvelee, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat parhaassa asemassa varmistettaessa tasavertainen pääsy tietoyhteiskuntaan ja taistelussa syrjäytymistä vastaan, sulkematta pois eri päätöksentekotasoilta saatavaa tukea.

1.24. AK:n mielestä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä pitää ottaa huomioon kaikilla tasoilla epäsuotuisimmassa asemassa olevien henkilöiden tarpeet ja kiinnittää erityistä huomiota dysleksiasta kärsiviin tai vammaisiin lapsiin, ja täten yrittää madaltaa yhteiskunnallista kuilua niiden välillä, joilla on tilaisuus käyttää näitä välineitä, ja niiden välillä, joilla ei sitä ole.

2. Alueiden komitean suositukset

2.1. Komitea haluaa tässäkin korostaa käsitystään, että tekniikan, talouden ja yhteiskunnan alalla käynnissä olevista muutosprosesseista ja niistä aiheutuvista sopeutustarpeista ei voida johtaa yhteisön toimivallan laajentamista koulutusalalla. Myöskään koulutusalan osa-alueiden sisällyttäminen muihin politiikan aloihin (kuten talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan) ei oikeuta yhteisöä perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan mukaisten toimintatavoitteiden ja toimivallan laajentamiseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suhteen.

2.1.1. Samalla kun komitea korostaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytäntöön ottamiseen tähtäävän opettajankoulutuksen ja jatkokoulutuksen tarvetta, AK kehottaa lisäämään koulutusinvestointeja. Koulutusta ja ammattikoulutusta tukevat yhteisöohjelmat, ennen kaikkea Sokrates ja Leonardo da Vinci, voisivat olla merkittävä avunlähde.

2.1.2. Alueiden komitea katsoo tarpeelliseksi, että komissio ottaa käyttöön tarkoin määritellyt keinot, joilla taataan tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuus toimintakehykseen kuuluville ja turvataan koulutuskeskusten verkkoon kytkemisen rahoitus ja ylläpito. AK:n mielestä on myöskin tutkittava, voisiko tieto- ja viestintätekniikan käyttö olla oppilaitoksille ilmaista.

2.2. AK arvelee, ettei eurooppalainen opetusalan multimediateollisuus ole vielä riittävän laajaa, kun taas Yhdysvalloissa ollaan kypsiä luomaan uusia liikeyrityksiä yhteistyössä kaikkein arvostetuimpien yliopistojen kanssa. Täysin tietoisena siitä, että valtaosa Internetin sisällöstä tuotetaan Yhdysvalloissa, AK suosittelee eurooppalaisten tietokoneiden ja palvelujen sisällön kehittämistä. Riittävän laajuuden saavuttamiseksi ko. alalla komission on välttämättä päätettävä tarpeellisista keinoista, joilla edistetään laitteiden ajanmukaistamista ja tiedonsiirron nopeutta (sopivat kaistan leveydet).

2.3. AK ehdottaa, että komissio tukee yhteisöohjelmin laadukkaiden opetussisältöjen tuotantoa ja levittämistä.

2.4. AK katsoo, että opettajat, kouluttajat, oppilaat, vanhemmat, teollisuus ja työmarkkinaosapuolet on saatava yhdessä kehittämään palveluja ja ohjelmia sekä tuki-infrastruktuuria.

2.5. AK suosittelee monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta multimediasisältöä kehitettäessä, kuitenkin niin, ettei siitä koidu haittaa Euroopan unionin integraatiodynamiikalle.

2.6. Viime vuosina on rakennettu yleiseurooppalaista oppilaitosten verkkoa Internetiin. Jo 500 koulua on liittynyt EUN:iin (European Schoolnet), virtuaaliseen keskusteluareenaan, jolla vaihdetaan tietoa opetussisällöstä ja uusista opetuskokeiluista. EUN:n tuntien AK kannattaa aloitetta ja suosittelee sen ulottamista mahdollisimman moniin oppilaitoksiin.

2.7. Opettajille on järjestettävä helposti saatavilla olevat jäsennellyt tietojenvaihto- ja tukipalvelut sekä koulutusalan multimediasisältö. AK:n mielestä on olennaista aikaansaada toimintatapoja, joilla tuetaan kouluttajien ja opettajien perehdyttämistä uuteen tietotekniikkaan, sekä kehittää palveluja Internetin kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen helpottamiseksi ja täten uudistuksellisten opetuskäytäntöjen edistämiseksi. On myös tärkeää tukea tieto- ja viestintätekniikka-alan ammattilaisten koulutusta, jotka voisivat kasvatustiedettä ja opetusteknisiä taitoja opiskelemalla ryhtyä toimimaan aktiivisesti joko opettajien tukikouluttajina tai internet-käyttöön tarkoitettujen ja tietokonepohjaisten oppimateriaalien kehittämisen asiantuntijoina jne. Samoin on tähdellistä toimia yhteistyössä koko EU:n alueella parhaiden käytäntöjen levittämiseksi.

2.8. AK pitää suotavana kaikkien koulutuskeskusten ja oppilaitosten verkottamista. Liittämällä koulut tutkimuslaitoksiin, yrityksiin ja julkisiin laitoksiin sekä kirjastoihin, julkisiin käyttöpisteisiin ja museoihin edistetään opetuksen ja koulutuksen yleistä saatavuutta.

2.9. AK suosittelee, että saavutetuista päämääristä hankitaan asianmukaista tietoa, jotta voidaan seurata tieto- ja viestintätekniikan käytön ja levinneisyyden kehitystä opetuksessa ja koulutuksessa sekä arvioida Euroopan komission e-learning-aloitteelle asettamien tavoitteiden toteutumista.

2.10. AK kiinnittää huomiota alue- ja paikallisviranomaisten rooliin opetuksen ja koulutuksen alalla. Niiden osallistuminen on komitean mielestä olennaisen tärkeää e-learning-aloitteen tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Bryssel 14. joulukuuta 2000.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Jos Chabert

(1) EYVL C 51, 22.2.1999, s. 77.