Komission kertomus - Koheesiorahaston vuosikertomus 1999 /* KOM/2000/0822 lopull. */
KOMISSION KERTOMUS - KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS 1999 ESIPUHE Tämä vuosikertomus koskee koheesiorahaston toimintaa vuonna 1999. Edellisten kertomusten tapaan siinä esitetään yleiskatsaus vuoden 1993 jälkeisiin tapahtumiin, jotta lukija saa kattavan kuvan rahaston nykytilasta. Kertomuksen esitystapa on koheesiorahastosta annetun asetuksen mukainen. Siihen on tehty muutoksia Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean huomautusten pohjalta. Kertomuksen tavoitteena on myös olla hyödyllinen tietolähde kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisesta ja kehittämisestä. SISÄLLYS KOMISSION KERTOMUS - KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS 1999 1. Yleistä 1.1. Lähentyminen ja talouskehitys koheesiomaissa 1.1.1. Kreikka 1.1.2. Espanja 1.1.3. Irlanti 1.1.4. Portugali 1.2. Ehdollisuus 1.2.1. Johdanto 1.2.2. Kreikkaa koskeva neuvoston päätös 2. Toimintaperiaatteet ja myönnetyt tuet 2.1. Yhteensovittaminen yhteisön muiden politiikkojen kanssa 2.1.1. Julkiset hankinnat 2.1.2. Ympäristölainsäädäntö 2.1.3. Rakennerahastot 2.2. Liikenneinfrastruktuurien ja ympäristön tasapaino 2.2.1. Koheesiorahasto ja ympäristönsuojelu 2.2.2. Euroopan laajuisen liikenneverkon lujittaminen vuonna 1999 2.3. Talousarvio ja sen käyttö, maksusitoumus- ja maksumäärärahat 2.3.1. Käytettävissä olevat varat 2.3.2. Talousarvion toteuttaminen 3. hyväksytyt hankkeet ja toimet 3.1. Tuki koheesiomaittain 3.1.1. Kreikka 3.1.1.1. Ympäristö 3.1.1.2. Liikenne 3.1.2. Espanja (myös syrjäisimmät alueet) 3.1.2.1. Ympäristö 3.1.2.2. Liikenne 3.1.3. Irlanti 3.1.3.1. Ympäristö 3.1.3.2. Liikenne 3.1.4. Portugali 3.1.4.1. Ympäristö 3.1.4.2. Liikenne 3.2. Tekninen apu ja tutkimukset 3.2.1. Rahaston yleinen toimintalinja 3.2.2. Komission aloitteesta annettu tekninen apu 4. Seuranta, valvonta ja väärinkäytökset 4.1. Seurantakomiteat ja tarkastuskäynnit 4.1.1. Kreikka 4.1.2. Espanja 4.1.3. Irlanti 4.1.4. Portugali 4.2. Tarkastuskäynnit 4.2.1. Kreikka 4.2.2. Espanja 4.2.3. Irlanti 4.2.4. Portugali 4.3. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen 5. ennakko- ja jälkiarviointi 5.1. Yleistä 5.2. Hankkeiden käsittely ja ennakkoarviointi 5.3. Yhteistyö EIP:n kanssa hankkeiden arvioinnissa 5.4. Jälkiarviointiohjelma 5.4.1. Ympäristö 5.4.2. Liikenne 6. toimielinten välinen vuoropuhelu, tiedottaminen ja julkisuus 6.1. Vuosikertomuksen esittäminen 6.1.1. Euroopan parlamentti 6.1.2. Talous- ja sosiaalikomitea 6.2. Tiedottaminen jäsenvaltioille 6.3. Muut tiedotustapahtumat 6.3.1. Tiedottaminen yhteiskuntaelämän osapuolille 6.3.2. Muut 6.4. Komission julkisuus- ja tiedotustoimet LIITTEET JOHDANTO Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus Kaudella 1993-1999 koheesiorahasto auttoi neljää koheesiomaata (Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali) jatkamaan huomattavia julkisia investointeja ympäristön ja liikenteen aloilla pyrkien samalla noudattamaan talous- ja rahaliittoon tähtäävissä lähentymisohjelmissa asetettuja valtiontalouden alijäämätavoitteita. Talousarvion toteutuminen Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suunnitellun rahoituksen ansiosta kaudella 1993-1999 saavutettiin kaksi tavoitetta: - saatiin määrärahat jaettua koheesiomaiden kesken tavoitteiden (asetuksessa säädetty vaihteluväli) mukaisesti - saavutettiin kahden tukialan (liikenne ja ympäristö) välinen tasapaino. Liikenne Vuonna 1999 koheesiorahastosta myönnettiin liikennehankkeisiin yhteensä 1 523,5 miljoonaa euroa. Koheesiorahastosta ja sitä edeltäneestä rahoitusvälineestä on käytetty TEN-liikennehankkeisiin yhteensä 8 325,7 miljoonaa euroa vuodesta 1993. Euroopan parlamentti toivoi, että koheesiorahaston toimintaa vahvistettaisiin rautatieliikenteen alalla. Näin tehtiinkin vuonna 1999, jolloin rautatieliikenteen investointeja lisättiin merkittävästi Kreikassa ja Espanjassa ja jonkin verran myös Portugalissa. Ympäristö Vuonna 1999 komissio tiukensi ympäristönsuojeluvaatimuksia kahdella koheesiorahaston hankkeisiin liittyvällä direktiivillä: tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla direktiivillä 85/337/ETY (ympäristövaikutusdirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetulla direktiivillä 92/43/ETY (luontotyyppi- ja lajidirektiivi). Tarkasteltuaan edellistä vuosikertomusta Euroopan parlamentti pyysi, että vuonna 1999 lisättäisiin investointeja kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelyssä (Kreikassa ja etenkin Portugalissa), ja näin tehtiinkin. Tiedottaminen ja julkisuus Vuonna 1999 jäsenvaltiot ja komissio pitivät kaksi koheesiorahastoon liittyvää kokousta. Ensimmäinen pidettiin tammikuussa Brysselissä ja toinen heinäkuussa Madridissa. Ensimmäisessä kokouksessa jäsenvaltioille esiteltiin koheesiorahaston toimintaa vuonna 1998. Toisessa puolestaan keskusteltiin koheesiorahaston tulevaisuudesta (uusi asetus). Lisäksi järjestettiin seminaareja (esimerkiksi Lissabonissa) ja erilaisia kokouksia. Lokakuussa 1999 jäsenvaltioiden käyttöön laadittiin lyhyt opas, joka koskee uutta koheesiorahastoasetusta vuosiksi 2000-2006. Opas esiteltiin neljälle koheesiomaalle 30. marraskuuta 1999. Arviointi Vuoden 1998 puolivälissä käynnistettiin kolmivuotinen jälkiarviointiohjelma. Sen aikana on tarkoitus arvioida yhteensä 120 hanketta, 60 molemmilla koheesiorahaston tukialoilla. Toistaiseksi on arvioitu 71 hanketta, joista 40 koskee liikennettä ja 31 ympäristöä. Moitteeton varainhoito Aikaisempien vuosien tapaan jäsenvaltiot eivät vuonna 1999 havainneet eivätkä ilmoittaneet yhtään petostapausta Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). Tärkeimmät tapahtumat Jäljempänä kuvaillaan tärkeimmät tapahtumat neljässä koheesiomaassa: Kreikka Vuonna 1999 Kreikka sai 550 miljoonaa euroa tukea koheesiorahastosta. Tuesta 206 miljoonaa euroa (37,5 %) myönnettiin ympäristöhankkeisiin ja 343,7 miljoonaa euroa (62,5 %) liikenneinfrastruktuureihin. >TAULUKON PAIKKA> Ympäristö Ympäristöhankkeiden osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 48,8 %. Liikenne Vuonna 1999 komissio myönsi Kreikan liikennealalle 343,7 miljoonaa euroa, josta 41 % käytettiin rautatieinfrastruktuuriin, 29 % lentokenttien infrastruktuuriin ja 27 % maanteihin. Liikenteen osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 51,2 %. Espanja Vuonna 1999 Espanja sai 1 757,6 miljoonaa euroa tukea koheesiorahastosta. Tuesta 925,1 miljoonaa euroa (52,6 %) käytettiin ympäristöhankkeisiin ja 832,5 miljoonaa euroa (47,4 %) liikenneinfrastruktuureihin. >TAULUKON PAIKKA> Ympäristö Vuonna 1999 jatkettiin edellisinä vuosina määriteltyjen ensisijaisten hankkeiden toteuttamista. Ympäristöhankkeiden osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 50,3 %. Liikenne Vuonna 1999 komissio myönsi Espanjan liikennealalle 832,5 miljoonaa euroa, josta 87 % käytettiin rautatieinfrastruktuureihin ja 9 % maanteihin. Liikenteen osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 49,7 %. Irlanti Irlanti sai 269,6 miljoonaa euroa tukea koheesiorahastosta vuonna 1999. Siitä 150,1 miljoonaa euroa (55,7 %) käytettiin ympäristöhankkeisiin ja 119,5 miljoonaa euroa (44,3 %) liikenneinfrastruktuureihin. >TAULUKON PAIKKA> * Edellisessä vuosikertomuksessa yksi juomavesihanke oli luokiteltu virheellisesti jätevesihankkeeksi. Ympäristö Vuonna 1999 jatkettiin edellisinä vuosina määriteltyjen ensisijaisten hankkeiden toteuttamista. Ympäristöhankkeiden osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 49,96 %. Liikenne Vuonna 1999 komissio myönsi 119,6 miljoonaa euroa tukea Irlannin liikennealalle. Tuesta 19,9 % käytettiin rautatieinfrastruktuureihin ja 80,1 % maanteihin. Liikenteen osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 50,04 %. Portugali Vuonna 1999 Portugali sai 549,7 miljoonaa euroa tukea koheesiorahastosta. Siitä 324,2 miljoonaa euroa (59 %) käytettiin ympäristöhankkeisiin ja 225,5 miljoonaa euroa (41 %) liikenneinfrastruktuureihin. >TAULUKON PAIKKA> Ympäristö Ympäristöhankkeiden osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta oli 51,9 %. Liikenne Vuonna 1999 komissio myönsi 225,5 miljoonaa euroa tukea Portugalin liikennealalle. Tuesta 20 % käytettiin lentokenttien infrastruktuureihin, 16 % satamiin, 30 % rautatieinfrastruktuureihin ja 34 % maanteihin. Liikenteen osuus vuosien 1993-1999 kokonaistuesta on 48,1 %. 1. Yleistä 1.1. Lähentyminen ja talouskehitys koheesiomaissa 1.1.1. Kreikka Vuonna 1999 Kreikan talouspolitiikkaa ohjasivat tarkistetun lähentymisohjelman tavoitteet. Ohjelma [1] esitettiin vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti syyskuussa 1998. [1] EYVL C 372, 2.12.1998. Neuvosto on pitänyt vuodesta 1994 alkaen Kreikkaa valtiona, jolla on liiallinen alijäämä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 104 c artiklan 6 kohdan mukaisesti. Siitä alkaen neuvosto on antanut saman artiklan 7 kohdan mukaisesti Kreikalle vuosittain suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Vuonna 1998 valtiontalouden alijäämä laski 2,5 %:iin BKT:sta ylittäen hädin tuskin lähentymisohjelman tavoitteen. Valtion velan suhteellinen osuus oli enimmillään 112,3 % BKT:sta vuonna 1996, mutta on laskenut sen jälkeen 6,0 prosenttiyksikköä 106,3 %:iin BKT:sta vuonna 1998 [2]. Neuvosto kumosi päätöksensä Kreikan liiallisesta alijäämästä 17. joulukuuta 1999 [3]. [2] Kreikan siirryttyä EKT 1995:een maaliskuussa 2000 alijäämäksi tuli 3,1 % BKT:sta vuonna 1998 ja velan osuus BKT:sta laski vuoden 1996 111,3 %:sta 105,4 %:iin. [3] EYVL L 12, 18.1.2000, s. 24. Vuonna 1999 Kreikan valtiontalouden tilanne oli parempi kuin lähentymisohjelmassa ennustettiin. Valtiontalouden alijäämä oli 1,6 % BKT:sta, kun ohjelman tavoite oli 2,1 %. Myös velan osuus BKT:sta pieneni 104,4 %:iin. Joulukuussa 1999 Kreikka toimitti ensimmäisen tarkistetun lähentymisohjelmansa vuosiksi 1999-2002. Neuvosto esitti siitä arvionsa 31. tammikuuta 2000 [4]. [4] Neuvoston lausunto, EYVL C 60, 2.3.2000, s. 4. Vuoden 1999 tarkistuksessa vahvistetaan edellisessä ohjelmassa määritelty strategia nimellisen lähentymistason saavuttamiseksi vuoden 2000 alkuun mennessä. 1.1.2. Espanja Vuonna 1999 Espanjan talouspolitiikkaa ohjasivat vuoden 1998 vakausohjelman tavoitteet. Ohjelmassa vahvistettiin talousstrategia, jota Espanja on noudattanut viime vuosina liityttyään EMUun. Pyrkimyksenä on edistää tervettä talouskasvua rakenneuudistuksilla ja vakauttamalla julkista taloutta. Ensisijaisena tavoitteena on todellinen lähentyminen muihin jäsenvaltioihin siten, että työttömyys vähenee ja tulotaso asukasta kohti kasvaa. Neuvosto totesi ohjelman olevan linjassa vakaus- ja kasvusopimuksen kanssa [5]. Espanjan hallitus esitti 25. tammikuuta 2000 tarkistetun vakausohjelmansa, joka perustuu edellisen, vuosiksi 1999-2003 esitetyn ohjelman strategiaan. Neuvosto esitti siitä arvionsa 28. helmikuuta 2000. [5] EYVL C 124, 5.5.1999. Julkisen talouden vakauttaminen edistyi vuonna 1999. Viimeisten virallisten arvioiden mukaan valtiontalouden alijäämä pieneni 2,6 %:sta vuonna 1998 1,1 %:iin BKT:sta vuonna 1999, mikä oli vähemmän kuin vakaussopimuksen tarkistuksessa esitetty 1,3 %. Alijäämää pienennettiin pikemminkin rajoittamalla menoja (erityisesti juoksevia menoja) kuin lisäämällä tuloja. Vuoden 2000 alijäämätavoitetta pienennettiin hiljattain virallisesti 0,8 %:sta 0,4 %:iin BKT:sta, jotta päästäisiin tasapainoon vuonna 2001. Vakausohjelman tarkistuksen mukaan julkinen talous pyritään kääntämään 0,1 ylijäämäiseksi vuoteen 2002 mennessä ja 0,2 % ylijäämäiseksi vuoteen 2003 mennessä. Velan osuuden BKT:sta arvioidaan vuoden 1999 tarkistuksessa laskevan 1,3 prosenttiyksikköä 63,5 %:iin vuonna 1999 verrattuna alkuperäisessä ohjelmassa ennustettuun 66,4 %:iin. Tämä osuus on tarkoitus saada alle 60 %:n vuonna 2002 ja edelleen 55,8 %:iin vuonna 2003. 1.1.3. Irlanti Irlannin vakausohjelman toteutuminen vuonna 1999 ylitti viranomaisten odotukset. Neuvosto katsoi, että ohjelma oli vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen [6]. Viranomaisten arvion mukaan talouskasvu oli 8,4 % (noin 1¾ % alkuperäistä ennustetta suurempi). Julkisen talouden rahoitusasema arvioitiin ennen erityisiä korjauseriä 3,2 % BKT:sta ylijäämäiseksi (kaksinkertainen ensimmäisen vakausohjelman alkuperäiseen arvioon verrattuna). Sitä edisti elinkeinotoiminnan odotettua suurempi kasvu. Valtion velan suhteellinen osuus BKT:sta laski 52 %:iin vuonna 1999. [6] EYVL C 42, 17.2.1999. Irlanti esitti tarkistetun vakausohjelmansa (2000-2002) joulukuussa 1999, ja neuvosto antoi siitä arvionsa 31. tammikuuta 2000. Siihen sisältyy talousarviossa, myös joulukuussa 1999 esitettyjä toimenpiteitä. Ohjelmassa vakuutetaan, että Irlanti täyttää jatkossakin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteet. Julkisen talouden rahoitusasema on ylijäämäinen joka vuosi vuoteen 2002 asti. Velan suhteellisen osuuden BKT:sta ennustetaan laskevan edelleen voimakkaasti, noin 36 %:iin vuonna 2002. 1.1.4. Portugali Vuoden 1999 julkisen talouden muutoksissa noudatettiin Portugalin vakausohjelmaa. Neuvosto katsoi, että ohjelma oli osapuilleen vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen [7]. Väliaikaiset arviot osoittavat, että vuonna 1999 valtiontalouden alijäämä nousi 2,0 %:iin BKT:sta vakaussopimuksessa esitetyn tavoitteen mukaisesti. Tavoitteeseen pääsemisessä auttoi verotulojen kasvu, mikä johtui muun muassa verohallinnon tehostamisesta. Myös juoksevat menot kasvoivat nopeasti. [7] EYVL C 68, 11.3.1999. Portugali esitti tarkistetun vakausohjelmansa vuosiksi 2000-2004 17. helmikuuta 2000. Ohjelmassa pyritään alentamaan vähitellen valtiontalouden alijäämää, joka oli 1,5 % BKT:sta vuonna 2000, kunnes talousarvio on tasapainossa vuonna 2004. Velan suhteellisen osuuden BKT:sta ennustetaan pienenevän 57,1 %:sta vuonna 2000 48,4 %:iin vuonna 2004. Tämä perustuu julkisen talouden perusylijäämien kasvuun ja yksityistämisestä saatuihin huomattaviin tuloihin. 1.2. Ehdollisuus 1.2.1. Johdanto Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 6 artiklassa säädetään, että koheesiorahastosta annettavan tuen ehtona on valtiontalouden moitteeton hoito. Tukea saavan jäsenvaltion uusien hankkeiden rahoittaminen voidaan keskeyttää, jos neuvosto päättää, että kyseisellä jäsenvaltiolla on liiallinen alijäämä eikä päätöstä kumota perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti. Edellisen vuoden yleinen valtiontalouden alijäämä arvioidaan komission keväällä laatimien talousennusteiden perusteella. Talousennusteet perustuvat jäsenvaltioiden ennen 1. maaliskuuta ilmoittamiin edellisen vuoden talousarviotietoihin. Kuluvan vuoden yleiset valtiontalouden alijäämät arvioidaan komission syksyllä laatimien talousennusteiden perusteella sen jälkeen, kun niiden luotettavuus on tarkistettu. 1.2.2. Kreikkaa koskeva neuvoston päätös Neuvosto kumosi 26. syyskuuta 1994 tekemänsä päätöksen Kreikan liiallisesta alijäämästä [8] 17. joulukuuta 1999. Päätöksestä päästiin Ecofin-neuvostossa 29. marraskuuta 1999 poliittiseen sopimukseen, joka perustui 10. marraskuuta annettuun komission suositukseen. [8] EYVL L 12, 18.1.2000. Tämän kehityksen perusteella koheesiorahastoasetuksen 6 artiklaa ei enää tarvinnut soveltaa Kreikkaan. Tästä syystä komissio ei laatinut syksyllä 1999 arviota ehdollisuusvaatimuksen täyttymisestä Kreikassa. 2. Toimintaperiaatteet ja myönnetyt tuet 2.1. Yhteensovittaminen yhteisön muiden politiikkojen kanssa 2.1.1. Julkiset hankinnat Komissio on kiinnittänyt koheesiorahaston toiminnan aloittamisesta lähtien erityistä huomiota siihen, että julkisia hankintoja koskeva yhteisön lainsäädäntö saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että yhteisön sääntöjä ja vaatimuksia noudatetaan tiukasti yhteisön taloudellisen tuen yhteydessä. Tämä on erityisen tärkeää koheesiorahaston antamassa tuessa, kun otetaan huomioon koheesiorahaston suuret tukiosuudet sen tukea saavissa hankkeissa. Tämän vuoksi komissiolta vaaditaan tavallista suurempaa tarkkuutta avoimuutta koskevien sääntöjen noudattamisen seurannassa julkisten hankintojen alalla. Komission tarkastuskäyntien yhteydessä tehdään myös rutiinitarkastuksia, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien yhteisön direktiivien noudattamiseen ja valintamenettelyjen asianmukaisuuteen. Koska komissio valvoo tarkasti koheesiorahaston hyväksymiä hankkeita, kansalliset hallintoviranomaiset ymmärtävät ja soveltavat nykyisin paremmin yhteisön menettelyjä, jotka koskevat julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja. Komission mukaan kansallisten viranomaisten ja seurantakomiteoiden yhteistyö sujuu yhä paremmin, ja ne vastaavat kattavasti rahoitushakemuksen arvioinnin sekä hankkeiden toteuttamisen seurannan yhteydessä komission esittämiin kysymyksiin.. 2.1.2. Ympäristölainsäädäntö Koheesiorahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 8 artiklassa säädetään, että hankkeiden on oltava yhteisön eri alojen politiikan sekä ympäristöpolitiikan mukaisia. Yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteet määritellään perustamissopimuksen 174 artiklassa seuraavasti: * ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen * ihmisten terveyden suojelu * luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö. Neuvoston päätöslauselmalla vuonna 1993 hyväksytyn ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvän yhteisön periaate- ja toimintaohjelman (viides toimintaohjelma) mukaan koheesiorahasto edistää perustamissopimuksen tavoitteita ja auttaa ratkaisemaan tärkeitä ympäristöongelmia, joita ovat muun muassa vesien pilaantuminen ja asianmukainen jätehuolto. Ohjelmassa painotetaan keskeisten ympäristöongelmien lisäksi ympäristönäkökohtien sisällyttämistä yhteisön muuhun politiikkaan. Tällä pyritään muuttamaan ja hillitsemään joidenkin elinkeinoalojen epäsuotuisia vaikutuksia. Viimeksi mainittu kuuluu koheesiorahaston tehtäviin, sillä liikenneinfrastruktuurit on toinen niistä aloista, joille koheesiorahaston investoinnit keskittyvät. Lisäksi komissio hyväksyi vuonna 1997 useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa komission vuonna 1993 hyväksymiä sisäisiä menettelyjä. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että ympäristönäkökohdat otetaan paremmin huomioon poliittisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Sen vuoksi Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen ympäristömäärärahojen korottamisesta ("vihreämpää varainhoitoa"). 2.1.3. Rakennerahastot Rakennerahastoista erityisesti EAKR:lta ja jossain määrin myös EMOTR:n ohjausosastolta voidaan pyytää hakemuksia ja päätöksiä samoin kuin merkittävimpiä muutoksia koskevia neuvoja niiden toimivaltaan kuuluvista aiheista. Hyvin järjestetyt ja pysyvät koordinointijärjestelyt ovat myös välttämättömiä, koska koheesiorahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1164/94 9 artiklassa säädetään, ettei mihinkään menopuolen momenttiin voida antaa samanaikaisesti koheesiorahaston ja rakennerahastojen tukea. Lisäksi siinä säädetään, ettei koheesiorahaston ja muiden yhteisön rahoitusvälineiden (kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen talousarvion) kokonaistuen määrä saa ylittää 90 %:ia hankkeen kokonaiskustannuksista. Edinburghissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan rakennerahastojen tavoitteen 1 ja koheesiorahaston maksusitoumusmäärärahojen olisi yhdessä mahdollistettava yhteisön rahoitustuen kaksinkertaistuminen tavoite 1 -alueilla neljässä koheesiomaassa. Espanjassa vain osa maasta saa tavoite 1 -alueille tarkoitettua tukea. Koheesiorahaston maksusitoumusmäärärahoista 7 950 miljoonaa ecua kohdennettiin kauden 1994-1999 yhteisön tukikehyksen tavoite 1 -alueille. Tällä tavalla koheesiorahasto varmistaa osaltaan yhteisön tuen kaksinkertaistumisen Espanjan vähävaraisimmilla alueilla. Koska koheesiorahasto ei ole alueellinen rahasto, se ei jaottele myönnettyä tukea aluetyyppien mukaan. Yhteisön solidaarisuuden nimissä myöntämän tuen kaksinkertaistaminen Espanjan köyhimmillä alueilla riippuu täysin keskushallinnosta ja autonomisista yhteisöistä. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rahoituksen kohdentaminen näille alueille on kansallisen hallinnon vastuulla, sillä se tekee koheesiorahastolle hakemuksia kyseisillä alueilla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseksi. Tavoitteen 1 seurantakomitea puolestaan arvioi, onko tähän tavoitteeseen päästy. Edellä kuvattujen yhteensovittamismenettelyjen ansiosta tarkastuskäyntien yhteydessä ei ole toistaiseksi havaittu kaksinkertaista rahoitusta. Kuten edellisissä kertomuksissa on esitetty, koheesiorahasto voi kuitenkin tukea selvästi tunnistettavia vaiheita hankkeissa, joiden muita vaiheita EAKR tukee. Tämä koskee erityisesti erittäin suuria liikenneinfrastruktuurihankkeita. 2.2. Liikenneinfrastruktuurien ja ympäristön tasapaino Koheesiorahastosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1164/94 säädetään, että olisi varmistettava asianmukainen tasapaino liikenneinfrastruktuuria ja ympäristöä koskevien hankkeiden rahoittamisessa. Komissio ilmaisi kantansa tästä asiasta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle vuonna 1995 antamassaan tiedonannossa [9]. Komission mukaan määrärahat olisi pyrittävä jakamaan tasan ympäristö- ja liikennehankkeiden kesken vuosina 1993-1999, ja tästä jaosta olisi päätettävä yhdessä koheesiomaiden kanssa. [9] KOM(95) 509 lopullinen. Määrärahojen jakautumisessa alojen kesken oli kauden alussa huomattavia eroja, mutta koko kautta 1993-1998 tarkasteltaessa käy ilmi, että tavoite saavutettiin. >TAULUKON PAIKKA> (*) Ei koske teknistä apua. 2.2.1. Koheesiorahasto ja ympäristönsuojelu Vuonna 1999 komissio tiukensi ympäristövaatimuksia kahdella direktiivillä, jotka koskevat koheesiorahaston hankkeita. Nämä direktiivit ovat - tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi 85/337/ETY (ympäristövaikutusdirektiivi) - luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu direktiivi 92/43/ETY (luontotyyppi- ja lajidirektiivi). Ympäristövaikutusdirektiivi Maaliskuussa 1999 voimaan tulleessa muutosdirektiivissä 97/11/EY säädettiin raja-arvoista ja valintaperusteista, joita sovelletaan määritellessä, mitkä hankkeet on arvioitava niiden ympäristövaikutusten merkittävyyden perusteella. Lisäksi laajennettiin luetteloa hankkeista, joiden ympäristövaikutusten arviointi on pakollista. Kansalaisten osallistumista päätöksentekoon vahvistettiin. Luontotyyppi- ja lajidirektiivi Direktiivissä säädetään, että Natura 2000:n suojelualueiden luettelot on laadittava 10. kesäkuuta 1998 mennessä. Siinä tiukennetaan myös valvontatoimia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot toteuttaisivat tarvittavat toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi, mikäli yhteisön tukemat hankkeet uhkaavat vaikuttaa suojelualueisiin. 2.2.2. Euroopan laajuisen liikenneverkon lujittaminen vuonna 1999 Liikenteen alalla koheesiorahasto rahoittaa vain infrastruktuureihin liittyviä yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat 23. heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 1692/96/EY vahvistettujen suuntaviivojen mukaisia. Koheesiorahastosta tuetut hankkeet valitaan näiden suuntaviivojen perusteella. Erityistavoitteidensa ja käytössään olevien huomattavien varojen ansiosta koheesiorahasto on avainasemassa Euroopan laajuisten verkkojen kehittämisessä neljässä koheesiomaassa. Kaudeksi 1993-1999 liikennehankkeisiin myönnettiin yhteensä 8,3 miljardia euroa, mikä on noin puolet rahaston budjetista (ks. taulukko). Kaudeksi 2000-2006 koheesiorahaston budjetista kohdennettaneen liikennehankkeisiin suunnilleen saman verran varoja. Koheesiorahasto on toiminut tiiviissä yhteistyössä neljän koheesiomaan kanssa määritellessään ensisijaisia toimia. Se koordinoi tukensa EIP:n, EAKR:n ja TEN-budjetin kanssa varojen käytön tehostamiseksi. Vuonna 1999 koheesiorahasto ja liikenteen pääosasto jatkoivat tiivistä yhteydenpitoa varmistaakseen, että TEN-hankkeet toteutetaan johdonmukaisesti. Koheesiorahastosta rahoitetuista TEN-hankkeista järjestettiin säännöllisesti yksiköiden välisiä kokouksia ja kuulemistilaisuuksia. Yhteistyötä olisi lujitettava kaudella 2000-2006, jotta koheesiorahaston varoja pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti toteutettaessa Euroopan laajuisia verkkoja koheesiomaissa. Suunnitelluissa liikenneverkoissa on yleensä asetettu etusijalle sellaiset keskeiset maantie-, rautatie- ja merireitit, jotka muodostavat tai parantavat koheesiomaiden pääväyliä muualle Euroopan unioniin. Muiden tuettujen hankkeiden on tarkoitus parantaa yhteyksiä ja kauppaa syrjäisten alueiden ja elinkeinotoiminnan keskusten välillä näissä maissa. Lisäksi pyritään parantamaan kaupunkien lähellä sijaitsevien verkkojen jatkuvuutta. Monet koheesiorahaston rahoittamista ohikulku- tai kehäteistä ovat sekä parantaneet liikenneverkkojen välisiä yhteyksiä että vähentäneet liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia kaupungeissa ja niiden keskustoissa. Essenissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston (joulukuu 1994) määrittelemistä ensisijaisista hankkeista koheesiorahasto on painottanut erityisesti hankkeita, jotka toteutetaan kokonaan tai osittain koheesiomaiden alueella. Niitä ovat eteläinen suurnopeusjuna ja Kreikan moottoritiet (Pathe ja Via Egnatia), Portugalin ja Espanjan muuhun Eurooppaan liittävä multimodaaliyhteys, Cork-Dublin-Belfast-ratayhteys sekä Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan Benelux-maihin liittävä tieyhteys. Vuonna 1999 koheesiorahastosta kohdennettiin liikennehankkeisiin yhteensä 1 523,5 miljoonaa euroa [10]. Koheesiorahastosta ja sitä edeltäneestä rahoitusvälineestä on käytetty TEN-liikennehankkeisiin yhteensä 8 325,7 miljoonaa euroa vuodesta 1993. [10] Tähän sisältyvät maksusitoumukset uusiin hankkeisiin tai käynnissä olevien hankkeiden uusiin vaiheisiin sekä edellisinä vuosina hyväksyttyjen hankkeiden lisäsitoumukset (uudet vuosittaiset maksuerät tai muutokset aiempiin päätöksiin). TEN-liikennehankkeita koskevat maksusitoumukset >TAULUKON PAIKKA> *Myös VTS (meriliikenteen valvontajärjestelmät). 2.3. Talousarvio ja sen käyttö, maksusitoumus- ja maksumäärärahat 2.3.1. Käytettävissä olevat varat Edinburghissa joulukuussa 1992 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti osoittaa vuosiksi 1993-1999 koheesiorahastolle 15 150 miljoonaa euroa (vuoden 1992 hintoina) niitä EU:n jäsenvaltioita varten, joiden BKT on alle 90 % unionin keskiarvosta. Vuosittaiset määrärahat vahvistetaan EU:n hintatason keskimääräisen vuosimuutoksen mukaisesti. >TAULUKON PAIKKA> Taulukossa esitetään määrärahojen vuotuinen jakautuminen vuoden 1992 hintoina ja korjattuina hintoina. Vuoden 1999 loppuun mennessä komissio oli sitonut kaikki koheesiorahastolle vuosiksi 1993-1999 osoitetut määrärahat. Maksumäärärahoista toteutui 91,6 %. Maksupyyntöjen viivästymisen ja komission yksiköiden työtaakan vuoksi kaikkia maksumäärärahoja ei saatu käytettyä. Koheesiorahastosta annetun asetuksen liitteessä I vahvistetaan määrärahojen ohjeellinen jakautuminen koheesiomaiden kesken vuosina 1993-1999. %:ia kokonaismäärärahoista >TAULUKON PAIKKA> Komissio noudatti koheesiorahaston toiminnassa tunnollisesti neuvoston vahvistamia suuntaviivoja ja pyrki noudattamaan koheesiomaita koskevia ohjeellisen vaihteluvälin keskiarvoja. Seuraavassa taulukossa esitetään neljää koheesiomaata koskevat toteutuneet maksusitoumukset vuoteen 1999 asti. >TAULUKON PAIKKA> 2.3.2. Talousarvion toteuttaminen Varainhoitovuoden 1999 maksusitoumusmäärärahat olivat 3 117,7 miljoonaa euroa. Tähän lisättiin varainhoitoasetuksen 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti uudelleen käyttöön otetut 11,379 miljoonan euron määrärahat. Maksumäärärahat olivat alun perin 2 876,675 miljoonaa euroa, mutta ne supistuivat 1 876,675 miljoonaan euroon, kun Notenboom-budjettimenettelyssä siirrettiin 1 000 miljoonaa euroa alamomenttiin B2-1200 "Tavoite 1 (EAKR-YTK)". Tuhansina euroina >TAULUKON PAIKKA> (1) Sisältää korjaavan ja täydentävän talousarvion, määrärahasiirrot, siirrot muilta varainhoitovuosilta ja uudelleen käyttöön otetut määrärahat. Vuoteen 1998 verrattuna maksusitoumusmäärärahat kasvoivat 9 % vuonna 1999, mutta maksumäärärahat pienenivät 30 %. Koska vuosi 1999 oli ohjelmakauden 1993-1999 viimeinen toimintavuosi, maksumäärärahojen tarve oli suhteellisesti maksusitoumuksia pienempi, sillä huomattavaan osaan maksusitoumuksista ei liittynyt ennakkomaksuja (myöhemmät vuosittaiset maksuerät, loppumaksun pidättäminen). Maksusitoumukset vuonna 1999 Varainhoitovuoden 1999 talousarvioon otetut maksusitoumusmäärärahat käytettiin kokonaan. Asianmukaista määrärahojen jakoa noudatettiin sekä maiden että tukialojen suhteen. Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, Espanjalle vahvistettiin hieman sille määriteltyä vaihteluvälin keskiarvoa (55 %) suurempi osuus, jotta saataisiin korjattua edellisten varainhoitovuosien aiheuttama epätasapaino. Rahaston viimeisenä toimintavuonna oli erittäin tärkeää, että kaudella 1993-1999 tosiasiallisesti käytetyt määrärahat jaetaan koheesiomaiden kesken noudattaen tunnollisesti koheesiorahastoasetuksessa määritellyn vaihteluvälin keskiarvoa (Espanja 55 %, Portugali ja Kreikka 18 %, Irlanti 9 %). Myös ympäristöhankkeiden osuus oli hieman suurempi (51,3 %), jotta määrärahat jakautuisivat tasan molempien alojen hankkeiden välillä kaudella 1993-1999. Miljoonaa euroa >TAULUKON PAIKKA> Maksusitoumuksilla varmistettiin osittain vuonna 1999 hyväksyttyjen hankkeiden rahoitus. Suurin osa maksusitoumuksista koski kuitenkin edellisinä vuosina hyväksyttyjen hankkeiden vuoden 1999 maksuerää, joka oli joidenkin edellisinä vuosina hyväksyttyjen suurhankkeiden osalta määrältään huomattava, koska sen piti kattaa hankkeiden menot vuonna 1999 ja siitä eteenpäin. Lisäksi komission oli sidottava vuoden 1999 talousarviosta kaikki mainittuna vuonna hyväksytyille hankkeille myönnetyt tuet. Koska koheesiorahastoasetus hyväksyttiin vasta heinäkuussa 1999, päätöksissä ja maksusitoumuksissa ei voitu ottaa huomioon vuoden 1999 jälkeen käytettävissä olevia varoja. Maksut vuonna 1999 Määrärahojen käyttöön vaikuttivat seuraavat seikat: - 1 000 miljoonan euron siirto Notenboom-menettelyssä - käyttämättä jääneet maksumäärärahat. Siirto tehtiin seuraavista syistä (jotka eivät vielä olleet tiedossa talousarvioesityksiä laadittaessa): - Suurin osa maksusitoumuksista koskee useille vuosille jakautuvia menoja. Maksut sen sijaan koskevat vuonna 1999 toteutuneita menoja ja tästä syystä vain pientä osaa toteutetusta maksusitoumuksesta. - Monista päätösvaiheessa olevista hankkeista puuttuu enää loppumaksu. Varainhoitosääntöjen mukaisesti sitä ei voida maksaa ennen kuin hanke on konkreettisesti toteutettu ja sen rahoitus käytetty ja siitä on toimitettu loppukertomus. - Lisäksi on hyväksytty joitakin hankkeita, joihin sovelletaan poikkeavia rahoitusjärjestelyjä. Julkisiin varoihin on turvauduttu vasta hankkeen loppuvaiheessa, joten maksetut ennakot ovat olleet hyvin pieniä. Maksumäärärahoja ei saatu käytettyä kokonaan, koska komissio vastaanotti lukuisia maksupyyntöjä vasta joulukuussa 1999. Komission yksiköiden työtaakan vuoksi näitä maksupyyntöjä ei ehditty loppuvuodesta kirjata varainhoitovuodelle 1999. Yhteenveto kauden 1993-1999 maksusitoumuksista ja maksuista Seuraavissa taulukoissa esitetään yleiskatsaus vuoden 1999 ja vuonna 1993 alkaneen kauden maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautumisesta koheesiomaiden ja tukialojen kesken. Koheesiorahastoasetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tuesta voidaan komission aloitteesta myöntää enintään 0,5 % tekniseen apuun, mutta toistaiseksi komissio on käyttänyt tätä mahdollisuutta varovaisesti. >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Seuraavassa taulukossa esitetään määrärahojen jakautuminen aloittain sekä ympäristön ja liikenteen alan tärkeimmät osa-alueet. Siinä esitetään tiedot kaudelta 1993-1998 ja vuodelta 1999 sekä kauden 1993-1999 kokonaissumma. >TAULUKON PAIKKA> 3. hyväksytyt hankkeet ja toimet 3.1. Tuki koheesiomaittain 3.1.1. Kreikka Vuonna 1999 koheesiorahastosta myönnettiin Kreikan hankkeille yhteensä 549,7 miljoonaa euroa. Tuesta 62,5 % käytettiin liikennehankkeisiin ja 37,5 % ympäristöhankkeisiin. 3.1.1.1. Ympäristö Hankkeiden valinnassa noudatettiin samaa yleisstrategiaa kuin ennenkin: ensisijaisiksi tavoitteiksi asetettiin vesihuolto, jäteveden puhdistus, jätehuolto sekä ympäristönsuojelu. Liitteen III taulukossa luetellaan kaikki hyväksytyt tai muutetut ympäristöhankkeet. Vesihuolto Tähän hankeryhmään kuuluvat seuraavat hankkeet: suurhanke veden toimittamiseksi Aliakmon-joesta Thessalonikiin, Evinosin suurhankkeen [11] täydennystyöt pääkaupungin vedensaannin varmistamiseksi ja Mornosin akveduktin [12], parantaminen, joka liittyy Evinosin suurhankkeeseen. [11] Evinosin hanketta jatketaan sen jälkeen, kun sen kolmas ja toiseksi viimeinen vaihe on hyväksytty. [12] Mornosin akvedukti päätettiin ulottaa Ateenan taajaman laidalla sijaitseville vedenpuutteesta kärsiville alueille. Koheesiorahasto seurasi vesivarojen hoitoa sekä pääkaupunkiin johtavien vesiputkien korjaustöitä Ateenan vesihuoltohankkeessa. Evinosin ja Mornosin välisen tunnelin käyttöönotto on mahdollistanut veden toimittamisen Ateenaan kesästä 1995 alkaen. Lisäksi koheesiorahasto antoi hyväksyntänsä projektipäällikön palkkaamiselle Ateenan vesihuoltolaitoksen (EYDAP) palvelukseen ja myönsi tukea myös vesivarojen hoitoa ja vedenkuljetusta koskeviin hankkeisiin (etäkäsittely ja kauko-ohjaus). Koska Ateenan yhteyksiä ulkoisiin vesijohtoverkkoihin on tarpeen parantaa ja turvata vesivarojen toimitukset kaupunkiin, koheesiorahastosta päätettiin myöntää rahoitusta Ateenan Ylikin ja Marathonin juomavesialtaisiin liittävien yhteyksin parantamiseen. Koheesiorahasto pyrki varmistamaan vesivarojen moitteettoman hoidon, nykyisten laitosten seurannan ja hankkeen vetäjän valinnan Thessalonikin vesijohtoverkkoa koskevassa suurhankkeessa. Vaikka hankkeen toteuttamiseksi nähtiin paljon vaivaa, se viivästyi huomattavasti teknisten vaikeuksien vuoksi. Koheesiorahasto seurasi tarkasti hydrologian ja meteorologian alan tietopankin perustamishanketta. Tietopankin avulla parannetaan maan vesivarojen hoitoa. Koheesiorahasto käynnisti Dodekanesian saarten ympäristöohjelmaan kuuluvan Rodoksen ja sen lähisaarten vesihuoltohankkeen arvioinnin. Aluksi tukea myönnettiin pääasiassa tutkimuksiin ja hankkeen vetäjän valintaan ja tämän jälkeen myös asiantuntijapaneelin perustamiseen ja tarvittavien maa-alueiden hankintaan. Jäteveden puhdistus Näitä hankkeita koskeva tuki myönnettiin erityisesti seuraavin perustein: - Mahdollisimman kokonaisvaltaisten, toimivien ja johdonmukaisten hankkeiden hyväksyminen laaja-alaisen ja yhtenäisen strategian sekä kunkin alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mukaisesti. - Ympäristönsuojelu, koska ensisijaisesti hyväksytyistä hankkeista hyötyvät ennen kaikkea kaupungit, jotka sijaitsevat ympäristön kannalta herkkien alueiden läheisyydessä tai joiden asukasluku on yli 15 000 ja jotka yhteisö on asettanut omissa suunnitelmissaan etusijalle (1998-2000). Rahoituspäätökset tehtiin, kun hankkeisiin liittyvät kaikki asiakirjat oli tutkittu perusteellisesti. Hankkeet arvioitiin ennakolta ja arviointi jatkuu niiden koko toteuttamisen ajan. Koheesiorahaston rahoitusosuus myönnettiin lukuisille jäteveden puhdistusta ja käsittelyä koskeville hankkeille, jotka toteutetaan alueiden suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Koheesiorahasto seurasi tarkoin Ateenan jäteveden biologista käsittelyä koskevan, Psyttalian saarella toteutettavan suurhankkeen toisen vaiheen sopimusten tekemistä. Hanke on kiireellinen ja siitä laadittiin perusteellinen ennakkoarvio. Hanke parantaa Saronikosin lahden meriveden laatua ja tästä syystä myös lähistöllä sijaitsevien kaupunkien ympäristöä. Thessalonikin jäteveden biologista käsittelyä koskevan suurhankkeen toisen vaiheen rahoitusta jatkettiin vuonna 1999. Hanke vaikuttaa merkittävästi Thessalonikin lahden veden laatuun ja on erittäin hyödyllinen Thessalonikille, Kreikan toiseksi suummalle kaupungille. Koheesiorahasto hyväksyi toisenkin jäteveden biologista käsittelyä koskevan hankkeen parantaakseen Thessalonikin lahden veden laatua. Hanke toteutetaan Thessalonikin matkailualueella, jonka jätevedet johdetaan samoin Thessalonikin lahteen. Nämä hankkeet, joihin liittyy myös Kalokhorin puhdistushanke, muodostavat toimenpidekokonaisuuden, jolla pyritään kohentamaan alueen ympäristöä. Kreikan viranomaisten ehdotuksesta koheesiorahasto kiinnitti entistä enemmän huomiota hankkeen jatkuvaan arviointiin. Osapuolet sopivat käytännön parannuksista saattaakseen hankkeen päätökseen kokonaisuudessaan. Suurhankkeiden lisäksi koheesiorahasto osallistui useiden, Kreikan eri alueilla toteutettujen vesihuolto- ja viemäröintihankkeiden rahoitukseen. Uusista hankkeista voidaan mainita seuraavat: * Aposselemin pato (8,3 miljoonaa euroa) * Messolonghi, jätevesi ja puhdistamo (5,4 miljoonaa euroa) * Zakynthos, juoma- ja jätevesi (6,1 miljoonaa euroa) * Alexandroipolis, juomavesi (13,0 miljoonaa euroa) * Kalymnos, jätevesi (3,4 miljoonaa euroa) * Mantoudi-Prokopi, jätevesi (4,0 miljoonaa euroa) * Plomari, juoma- ja jätevesi (3,5 miljoonaa euroa) * Archanes, jätevesi (2,6 miljoonaa euroa) * Sarantapotamos, vuoristopuro (2,5 miljoonaa euroa) * Elassona, jätevesi (4,7 miljoonaa euroa) * Korintti, sadevesi (5,0 miljoonaa euroa) * Kalamata, jäte- ja sadevesi (1,8 miljoonaa euroa). Jätehuolto Vuoden 1999 aikana koheesiorahastolle toimitettiin ja se käsitteli Ateenan ja Thessalonikin jätteenkäsittelyä koskevien suurhankkeiden tukihakemukset. Hankkeille ei voitu myöntää rahoitusta vuodeksi 1999, koska niiden valmistelu oli vielä kesken eikä asianmukaisia hallintorakenteita ollut olemassa. Koheesiorahasto osallistui seuraavien hankkeiden rahoitukseen: * Rodos, kaatopaikka (2,2 miljoonaa euroa) * Messolonghi, kaatopaikka (2,3 miljoonaa euroa) * Komotini, kaatopaikka (2,0 miljoonaa euroa) * Korfu, kaatopaikka (2,2 miljoonaa euroa) * Aridea-Pella, kaatopaikka (1,8 miljoonaa euroa). Pilottihankkeet Kreikan viranomaiset hyväksyivät vuonna 1998 Koronia-järven kunnostushankkeen yleissuunnitelman sekä Santorinin saaren yhdistettyä pilottihanketta koskevan tutkimuksen. Vuonna 1999 koheesiorahasto tuki näiden hankkeiden ensimmäistä vaihetta seuraavasti: * Koronia-järven kunnostushanke (2,5 miljoonaa euroa) * koordinoitu hanke, joka koskee Santorinin jätteen- ja jätevedenkäsittelyä ja juomaveden hankintaa poistamalla suola merivedestä (1,6 miljoonaa euroa). Luonnonsuojelu Koheesiorahasto jatkoi vuonna 1999 ympäristöalan tutkimus- ja koulutuskeskus GAIA:n rahoittamista 0,5 miljoonalla eurolla. 3.1.1.2. Liikenne Liikenteen alalla Euroopan komissio myönsi yhteensä 93 miljoonaa euroa Pathe- ja Egnatia-moottoriteiden eri osuuksien rahoittamiseksi (ensisijaisia TEN-hankkeita). Rautatiehankkeiden rahoitukseen osoitettiin 142 miljoonaa euroa (Patras-Ateena-Thessaloniki-rata) ja satamahankkeisiin (Pireuksen sataman infrastruktuurit) 10 miljoonaa euroa. Tämän alan tukitoimet on koordinoitu EAKR:n liikennettä koskevan ohjelman ja Euroopan laajuisille verkoille asetettujen ensisijaisten tavoitteiden kanssa. Koheesiorahasto ja EAKR tekevät yhteistyötä, sillä molemmat osallistuvat Kreikan rautatie- ja moottoritieverkon laajentamisen ja nykyaikaistamisen rahoitukseen. Tämä koskee erityisesti Pathe- ja Egnatia-hankkeita. Verkkoja olisi vielä parannettava ja niiden käyttöä olisi helpotettava perustamalla rahtikeskuksia. Lesvosin keskusta koskeva tutkimus rahoitettiin koheesiorahaston tekniseen apuun varatuista määrärahoista. Koheesiorahasto uskoo, että tällä tavoin mukaan voidaan saada myös yksityinen sektori, joka on kiinnostunut nopeasta ja tehokkaasta tavarankuljetuksesta. Nopeampi rahtiliikenne, jota tukee tehokas logistiikka (satamat yhdistetään liikenneverkkoon, jossa on multimodaaliasemia yhdistettyjä kuljetuksia varten), alentaa tavaroiden omakustannushintaa ja kasvattaa tästä syystä jäsenvaltioiden vientiä luoden samalla työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Hyväksytyt tai muutetut liikennehankkeet luetellaan liitteessä III. Maantiet Tämän alan strategisena tavoitteena on Kreikan kahden tärkeimmän tieakselin, Egnatia- ja Pathe-moottoriteiden valmistuminen. Via Egnatian moottoritie Ag. Nikolaos-Koumaria-hanke on edistynyt hyvin ja tieosuus on määrä avata liikenteelle heinäkuussa 2000. Loppukertomus valmistunee vuoden 2000 lopussa. Ag. Sillasin eritasoliittymän rakennustyöt saatiin päätökseen ja muut hankkeet (Kavalan ohikulkutien osuuteen liittyvät Ag. Andreas-N.Karvali-osuus, MR 4+937-MR 9+400 ja kuusi maasiltaa) edistyivät hyvin. Koko tieosuus on tarkoitus avata liikenteelle vuoden 2000 lopussa. Pathen moottoritie Patrasin ohikulkutie ja Iliki-Kastro-Martino-osuus ovat valmiita ja loppukertomus valmistunee vuoden 2000 alkupuolella. Tieosuus Martino-Atalanti-Arkitsa-Ag.Konstantinos-maasillat on melkein valmis ja Traganan tullitien rakennustyö edistyy hyvin. Näillä tieosuuksilla on jo liikennettä. Rahes-Ag. Theodori-risteys: 20 kilometrin tieosuus, josta 15 kilometriä on jo avattu liikenteelle. Jatkosopimuksen toinen vaihe rahoitetaan koheesiorahastosta ensi vuonna, ja hankkeen on määrä valmistua vuoden 2001 lopussa. Skotina-Litohoro-Dion-Katerini: koko tieosuus on avattu liikenteelle 1 kilometrin osuutta lukuun ottamatta. Jatkosopimuksen toinen vaihe rahoitetaan koheesiorahastosta ensi vuonna, ja hankkeen on määrä valmistua vuoden 2001 lopussa. Lentoliikenteen valvonta Neljä terminaalitutkaa on asennettu ja tarvittavat laatutarkastukset on tehty. Rodosin terminaalista puuttuu vain tutkan radomi, joka asennetaan helmikuussa 2000. Toimintakoe suoritetaan sen jälkeen. Kolmen pitkän kantaman tutkan asentaminen Thassosin, Rodosin ja Karpathosin lentokentille edistyy hyvin. Joidenkin viivästysten jälkeen ilmailutekninen testausjärjestelmä ja turvallisuusjohtamista koskeva järjestelmä edistyivät vuonna 1999 ja molempiin hakkeisiin on tarkoitus löytää alihankkija vuoden 2000 loppuun mennessä. Erityisesti turvallisuusjohtamisessa odotetaan tuloksia vuoden 2000 loppuun mennessä. Rautatieverkko Hyväksyttyjen rautatiehankkeiden toteuttaminen edistyi vuonna 1999, vaikka eräissä hankkeissa esiintyi merkittäviä viivästyksiä. Vuoden 1999 aikana tekemiensä tarkastuskäyntien yhteydessä koheesiorahaston edustajat totesivat kaikkien meneillään olevien hankkeiden edistyneen. Lisäksi todettiin, että ERGOSE:n hallintoa olisi parannettava. Kreikan viranomaiset sitoutuivat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet. Meriliikenne Vuonna 1999 hyväksyttiin vain yksi satamahanke. Se koskee matkustajalaivojen kiinnityslaitureiden rakentamista Palatakiin Pireuksen satamaan. Hankkeelle on myönnetty 9,7 miljoonaa euroa. 3.1.2. Espanja (myös syrjäisimmät alueet) Jotta Espanjalle osoitetut määrärahat jakautuisivat tasan liikenteen ja ympäristön alojen kesken kaudella 1993-1999, koheesiorahasto myönsi enemmän tukea ympäristöhankkeille. Kaudella 1997-1999 ympäristöhankkeisiin käytettiin varoista 55 % ja liikennehankkeisiin 45 % (ks. hankeluettelo liitteessä III). 3.1.2.1. Ympäristö Vesihuolto Kaudella 1993-1999 koheesiorahasto tuki vesihuoltohankkeita 1 211 miljoonalla eurolla, mikä on 13,1 % Espanjalle myönnetystä yhteisön kokonaistuesta. Tavoitteena oli lisätä hyvälaatuisen juomaveden varastoja rakentamalla vedenotto-, kuljetus- ja käsittelyinfrastruktuureja sekä kunnostamalla nykyisiä infrastruktuureja. Koheesiorahaston tuella kaikissa suurissa hydrografisissa altaissa otettiin käyttöön vesivalvontajärjestelmä (SAIH). Vuonna 1999 koheesiorahasto tuki vesihuoltoalaa 259 miljoonalla eurolla, mikä on 28 % Espanjan ympäristöhankkeisiin käytettävissä olleista varoista. Tällä alla tehtiin kuusi uutta päätöstä ja seitsemän muutospäätöstä, joiden ansiosta voitiin korottaa arvioituja kustannuksia ja toteuttaa lisätoimia. Päätökset koskivat enimmäkseen nykyisissä vesihuoltojärjestelmissä havaittujen säännöstelyongelmien korjaamista ja veden laadun parantamista direktiivien 80/778/ETY ja 98/83/EY vaatimusten mukaisesti. Madridin alueella hyväksyttyjen hankkeiden tavoitteena on taata kaupungin voimakkaasti kasvavien lähiöiden vesihuolto kaikissa olosuhteissa. Tarkoituksena on yhdistää kuusi vedenottopaikkaa ja hoitaa vesivaroja järkevämmin tehostamalla niiden käytön koordinointia. Muissa Espanjan suurkaupungeissa ja alueilla (kuten Salamancassa, Albacetessa, Cartagenassa, Alicantessa, Bajo Ebron alueella ja Baleaareilla) hyväksyttiin vuonna 1999 hankkeita, joilla taataan vesihuolto ja yhteisön direktiivien mukainen vedenlaatu. Jätevedenkäsittely Kaudella 1993-1999 jätevedenkäsittelyssä edistyttiin huomattavasti erityisesti koheesiorahaston tuen ansiosta. Tälle alalle myönnettiin 2 068 miljoonaa euroa, mikä on 22,4 % Espanjalle seitsemän vuoden aikana osoitetuista määrärahoista. Investoinneilla toteutettiin vuonna 1995 hyväksytty Espanjan kansallinen jäteveden viemäröinti- ja puhdistussuunnitelma ja pantiin täytäntöön direktiivi 91/271/ETY. Vuonna 1999 tällä alalla käytettiin huomattava osa Espanjalle osoitetuista varoista: 567,9 miljoonaa euroa eli 32,3 % kokonaistuesta. Vuoden aikana tehtiin 18 päätöstä, joista viisi koski muutoksia (täydentävät työt tai lisävaiheet) ja 13 uusia hankkeita. Uudet hankkeet koskivat puhdistamoja tai integroituja viemärijärjestelmiä seuraavissa autonomisissa yhteisöissä: Andalusia, Baleaarit, Kanariansaaret, Kantabria, Kastilia ja León, Katalonia, Madrid ja Valencia. Esimerkkinä hankkeista voidaan mainita Kataloniassa toteutettava Prat de Llobregatin järjestelmä, johon myönnettiin 204 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyvät biologinen puhdistamo, vedenalainen laskuaukko ja viemäriverkko, joka kattaa yhdeksän kuntaa Barcelonan suurkaupunkialueella. Koheesiorahasto piti erityisen tärkeänä tukea koheesiomaiden syrjäisimpien alueiden hankkeita. Tästä syystä se myönsi 25 miljoonaa euroa Kanariansaarten kahden suurimman saaren jätevedenpuhdistamojen rahoittamiseen. Jätehuolto Vuonna 1999 jätehuoltohankkeisiin osoitettiin 70,3 miljoonaa euroa. Tästä summasta 47,7 miljoonaa euroa (68 %) koski edellisinä vuosina hyväksyttyjen hankkeiden maksusitoumuksia (uudet vuotuiset maksuerät tai aikaisempien päätösten muutokset) ja loput kahden uuden hankkeen maksusitoumuksia. Molemmat uudet hankkeet liittyvät alueellisten jätehuoltosuunnitelmien toteuttamiseen. Suunnitelmat perustuvat maan hallituksen ja autonomisten yhteisöjen välisiin sopimuksiin. Autonomiset yhteisöt vastaavat oman alueensa jätehuollosta. Kun mukaan lasketaan vuoden 1999 maksusitoumukset, jätehuollon osuus koheesiorahaston vuodesta 1993 alkaen tukemista ympäristöhankkeista on 481 miljoonaa euroa eli 10,3 % . Rannikkoalueiden kunnostus Ferrolin jokisuulla toteutettavaan ympäristön kunnostushankkeeseen päätettiin myöntää 9 miljoonaa euroa. Hankkeen päätavoitteena on palauttaa luonnonympäristö mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltaiseksi, rakentaa rantautumispaikka ja kunnostaa vahingoittuneet alueet. Metsitys ja eroosion torjunta Vuosina 1993-1999 metsitykseen ja eroosion torjuntaan tähtääville hankkeille myönnettiin koheesiorahastosta 565 miljoonaa euroa, mikä on 12,1 % Espanjan ympäristömäärärahoista. Hankkeet liittyvät Espanjan metsityssuunnitelmaan, joka laadittiin kaudeksi 1995-1999. Niihin sisältyy useita toimia, joiden toteuttamisesta vastaavat Espanjan ympäristöministeriön luonnonsuojeluosasto ja autonomiset alueet. Hankkeet koskevat pääasiassa seuraavia toimia: - uudelleenistutukset herkillä alueilla käyttäen sopivia puu- ja pensaslajikkeita - nykyisten metsäalueiden hoito kasvipeitteen parantamiseksi ja tasapainon ylläpitämiseksi maaperän suojelun ja metsäpeitteen välillä - pienet infrastruktuurityöt jokitörmien vahvistamiseksi - metsäpaloissa vahingoittuneiden tai metsäpalovaarassa olevien alueiden metsitys ja hoito. Hankkeiden tavoitteena oli ehkäistä maaperän eroosiota ja aavikoitumista herkillä alueilla sekä suojella ja uudistaa metsäpalojen vahingoittamia metsiä. Hankkeet toteutettiin Espanjan suurimmissa jokialtaissa. Tavoitteena oli yhdistää torjuntatoimet, sillä noin 40 % maasta kärsii vakavista eroosio-ongelmista. Vuonna 1999 hyväksyttiin kaksi uutta hanketta (19,5 miljoonaa euroa) Valencian ja Ebron altaan alueilla. Edellisinä vuosina hyväksyttyjä hankkeita tarkistettiin vuoden aikana toimien tehostamiseksi niillä alueilla, joilla se oli tarpeen. Viimeisten tietojen mukaan kaikki hankkeet saadaan päätettyä vuonna 2000. 3.1.2.2. Liikenne Vuonna 1999 keskityttiin Espanjan liikenneinfrastruktuurihankkeiden lujittamiseen. Tästä syystä tehtiin vain vähän uusia päätöksiä. Koheesiorahasto on osallistunut huomattavalla rahoitusosuudella Espanjan liikenneinfrastruktuurihankkeiden (pääasiassa maantiet ja rautatiet) rahoittamiseen "Plan Director de Infraestructuras 1993-2007" -suunnitelman ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä koskevien yhteisön suuntaviivojen (ks. 2.2.2 kohta) mukaisesti. Vuodesta 1993 alkaen koheesiorahastosta on tuettu Espanjan liikennehankkeita yhteensä 4 597 miljoonalla eurolla, mikä on 50,3 % Espanjan kokonaistuesta. Tiehankkeita koskevat maksusitoumukset olivat 2 611 miljoonaa euroa (56,8 % liikenteen kokonaistuesta) ja rautatiehankkeiden 1 859,2 miljoonaa euroa (40,4 % liikenteen kokonaistuesta). Maantiet ja moottoritiet Vuoteen 1997 asti suurin osa koheesiorahaston tuesta käytettiin tiehankkeisiin, mutta niiden osuus on sittemmin vähentynyt jonkin verran. Investoinneilla pyritään täydentämään ja uudistamaan Espanjan laajaa valtatiejärjestelmää nopeasti lisääntyneen maantieliikenteen vaatimusten mukaisesti. Kaikilla koheesiorahastosta tuetuilla hankkeilla pyritään saavuttamaan Euroopan laajuisen tieverkon ja Espanjan yleisen tiesuunnitelman tavoitteet. Esimerkkeinä voidaan mainita vilkkaimpien moottoritiekäytävien valmistuminen, syrjäisten alueiden ja tärkeimpien elinkeinotoiminnan keskusten yhdistäminen, Espanjan tieverkon liiallisen säteittäisyyden vähentäminen, kaupunkien liikenneruuhkien helpottaminen ja Espanjan tieverkon yhdistäminen naapurimaiden verkkoihin. Näiden tavoitteiden mukaisesti koheesiorahaston tuki keskitettiin pääkäytäviin (ks. liite). Koheesiorahasto on kiinnittänyt paljon huomiota aiempina vuosina hyväksyttyjen hankkeiden seurantaan, joka toteutettiin pääasiassa Espanjan viranomaisten toimittamien tietojen (fyysiset ja taloudelliset indikaattorit), väli- ja loppumaksuja koskevien maksupyyntöjen ja paikalla tehtyjen tarkastusten perusteella. Rautatiet Espanjan rautatieinfrastruktuurin kehittämistä koskevat ensisijaiset tavoitteet sisältyvät "Plan director de Infraestructuras 1993-2007" -suunnitelmaan. Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa suurnopeusratojen kehittäminen, nykyisten yhteyksien raiteiden, merkinantolaitteiden ja muiden rakenteiden parantaminen sekä yleiset turvallisuus- ja suojelutoimet. Koheesiorahaston rahoitusosuus on myönnetty siinä tapauksessa, että toimet liittyvät Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen. Vuodesta 1993 alkaen koheesiorahaston tuki on keskitetty liitteessä lueteltuihin hankkeisiin. Satamat ja lentokentät Satama- ja lentokenttähankkeiden osuus liikennehankkeisiin myönnetystä tuesta oli 2,2 % (101,4 miljoonaa euroa). Tuki on osoitettu kokonaisuudessaan Baleaareille. Meriliikenteen valvontajärjestelmät (VTS) Tämän ryhmän hankkeet liittyvät meriliikenteen valvontaan ja meren pilaantumisen torjuntaan. Vuonna 1999 ei saatu uusia tukihakemuksia, joten myöskään uusia hankkeita ei hyväksytty. Kaudella 1993-1999 VTS-hankkeisiin on myönnetty yhteensä 25,3 miljoonaa euroa kansallisen VTS-suunnitelman puitteissa. 3.1.3. Irlanti Kuten edellisissä kertomuksissa on todettu, koheesiorahastosta Irlannille myönnetyn tuen painopiste on siirtynyt ajan myötä suhteellisen pienistä hankkeista suuriin hankkeisiin, joissa on monivuotiset talousarviot. Samalla painopiste on siirtynyt uusien hankkeiden hyväksymisestä suurhankkeiden jatkamiseen. Sama kehitys jatkui vuonna 1999. Suurin osa tuesta osoitettiin aiempina vuosina hyväksytyille hankkeille eikä täysin uusia hankkeita hyväksytty lainkaan. Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen useita hankkeita molemmilla tukialoilla. Aiempien vuosien tapaan suurin osa ympäristöalan tuesta käytettiin ensisijaisten hankkeiden jatkamiseen eli joko komission aiempina vuosina tukemien hankkeiden uusiin vaiheisiin tai aiemmin hyväksyttyjen suurhankkeiden vuosittaisiin maksueriin. Dublinin alueen jätevesihankkeen vaihe V oli ainoa uusi hankevaihe, jolle myönnettiin tukea. Vuonna 1999 ei aloitettu yhtään täysin uutta hanketta. Yli 80 % ympäristöhankkeille vuonna 1999 myönnetystä tuesta käytettiin jätevesihankkeisiin. Aiempien vuosien tapaan etusijalle asetettiin suurimmissa taajamissa tai ympäristön kannalta herkillä alueilla toteutettavat jäteveden käsittelyhankkeet, jotka on yhteisön direktiivien mukaisesti saatettava päätökseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Pääviemärihankkeet Wexford (vaihe II), Dublin (vaihe II), Dundalk (vaihe II), Cork (vaihe II) ja Drogheda (vaihe II) saatiin päätökseen. Komissio tuki edelleen jäteveden käsittelyä koskevia hankeryhmiä järvien ja jokien valuma-alueilla. Tällä pyrittiin maksimoimaan ympäristönsuojeluun jo myönnetyn tuen vaikutukset näillä alueilla. Yhteisön tuki Suirin jokialtaan ja Lough Reen järvialueen valuma-aluehankkeille päätettiin vuonna 1999. Vesihuoltohankkeille myönnetty tuki keskitettiin vuonna 1999 Suur-Dublinin vesihuollon jatkuvaan parantamiseen sekä Dublinissa toteutettaviin vedensäästöhankkeisiin. Vedensäästö on ollut ensisijainen tavoite vuodesta 1996 alkaen, jolloin valmistuneessa konsulttitutkimuksessa osoitettiin, että vuotojen estäminen on usein uuden perusinfrastruktuurin rakentamista kannattavampaa. Liikenteen alalla suurin osa määrärahoista käytettiin Euroopan laajuisia tieliikenneverkkoja koskevien suurhankkeiden jatkamiseen. Vuonna 1999 suurin osa tuesta käytettiin Dublin-Belfast-tiehen liittyviin hankkeisiin. Rautatiehakkeista saatiin päätökseen Dublin-Galwayn, Dublin-Sligon, Dublin-Waterfordin ja Mallow-Traleen rataosuudet ja DART-laajennuksen Dublinissa kattanut hanke. Hankkeet luetellaan liitteessä III. 3.1.3.1. Ympäristö Jäteveden käsittely Suurin osa tuesta käytettiin vuosittaisina maksuerinä käynnissä oleviin suurhankkeisiin ja erään komission aiemmin tukeman hankkeen uuteen vaiheeseen. Vesihuoltohankkeet Suurin osa tuesta käytettiin vuotuisina maksuerinä kahteen käynnissä olevaan hankkeeseen. 3.1.3.2. Liikenne Maantiet Vuonna 1999 maantiehankkeille myönnettiin 98,9 miljoonaa euroa. Tuki käytettiin kokonaisuudessaan vuosittaisina maksuerinä käynnissä oleviin suurhankkeisiin. Vuonna 1999 ei hyväksytty yhtään uutta liikennehanketta, mutta erään suuren moottoritiehankkeen jatkovaihetta tuettiin kertasitoumuksella. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi komissio päätti vähentää kahdelle ympäristöön liittyvistä syistä viivästyneelle hankkeelle myönnettyä. Vapautuneet varat osoitettiin Droghedan ohitustiehankkeeseen (vaihe II). Rautatiet Kahden ensisijaisen rataverkkohankkeen viimeisiin vuosittaisiin maksueriin osoitettiin 22,9 miljoonaa euroa. 3.1.4. Portugali 3.1.4.1. Ympäristö Kaudella 1993-1999 ympäristöalan painopistealueet Portugalissa olivat juomaveden toimittaminen, jätevedenkäsittely ja kiinteiden yhdyskuntajätteiden huolto. Koko kauden aikana 51,9 % koheesiorahaston tukitoimista koski ympäristöhankkeita. Tämä osuus kasvoi huomattavasti kauden loppupuolella, erityisesti vuonna 1999, jolloin se oli 59 % kokonaistuesta. Kaudella 1993-1999 määrärahat jakautuivat tukialojen kesken seuraavasti: eniten maksusitoumuksia tehtiin jätevedenkäsittelyn alalla (552 miljoonaa euroa eli 18,4 % kokonaistuesta) ja sen jälkeen tulivat juomaveden toimitus (507 miljoonaa euroa eli 16,9 %) ja jätehuolto (437 miljoonaa euroa eli 14,6 %). Vuonna 1999 jäteveden ja jätteiden käsittelyyn liittyvien maksusitoumusten toteutuminen nopeutui (24,7 % ja 21,4 % kokonaistuesta). Tämä johtui Portugalin pyrkimyksistä korjata viiveet direktiivin 91/271/EY täytäntöönpanossa. Jätteiden käsittelyssä asetettiin etusijalle keräys- ja käsittelyjärjestelmät, jotka sisältyvät koheesiorahastosta rahoitettuun ja Portugalin vuonna 1996 hyväksymään strategiseen suunnitelmaan. Vuosina 1994-1999 näiden palvelujen piiriin kuuluvan Portugalin väestön prosenttiosuudet kehittyivät seuraavasti: >TAULUKON PAIKKA> Vesihuolto Kaudella 1993-1999 koheesiorahastosta tuettiin vesihuoltoalaa 507 miljoonalla eurolla, mikä on noin 17 % rahaston kokonaistuesta Portugalille ja kolmasosa ympäristöalalle osoitetusta kokonaistuesta samalla kaudella. Tukistrategiassa painotettiin voimakkaasti kolmea tiheimmin asutettua Portugalin aluetta (Suur-Lissabon, Suur-Porto ja Algarven alue), sillä tavoitteena oli korjata Portugalissa tällä alalla ilmenneet viivästykset ja panna täytäntöön direktiivien 80/778/ETY ja 98/83/EY vaatimukset. Kuntien välisten hallintojärjestelmien ansiosta pystyttiin toteuttamaan suurhankkeita, jotka sovitettiin saumattomasti tukistrategiaan. Tällä tavoin saatiin huomattavia mittakaavaetuja ja saatiin käyttöön luotettavaa teknistä ja hallintokapasiteettia. Vuonna 1999 koheesiorahaston tuen osuus tällä alalla laski noin 13 %:iin kokonaistuesta. Tämä johtui siitä, että viimeisenä toimintavuonna ei ollut enää määrärahoja uusien hankkeiden toteuttamiseksi. Määrärahoista maksettiin vain käynnissä olleiden suurhankkeiden vuosittaiset maksuerät ja lisätuki, jota olin haettu kansalliseen vesisuunnitelmaan ja allassuunnitelmiin liittyviin töihin. Jäteveden käsittely Jäteveden käsittelyn alalla koheesiorahaston tukitoimet toteutettiin lähes yksinomaan kolmella tiheimmin asutetulla Portugalin alueella eli Lissabonissa, Portossa ja Algarvessa. Tästä maantieteellisestä perusteesta tehtiin joitakin poikkeuksia, jotka koskivat hankkeita, joiden tarkoituksena oli ratkaista erityisen vakavia ympäristöongelmia ja joiden kiireellisyys edellytti pikaisia ja laajamittaisiakin toimenpiteitä. Vuonna 1999 koheesiorahastosta tällä alalla tehtyjen maksusitoumusten osuus oli 24,7 % kaikista ympäristöhankkeisiin osoitetuista varoista. Näistä toimenpiteistä huolimatta jäteveden käsittelyhankkeet ovat viivästyneet huomattavasti, eikä direktiivissä 91/271/ETY asetettuja määräaikoja käsittelyjärjestelmien käyttöönotolle ole noudatettu. Tästä syystä näitä toimenpiteitä on tulevaisuudessa tehostettava. WS ATKINS Internationalin koheesiorahastolle tekemästä tutkimuksesta käykin ilmi, että Portugalissa on tehtävä huomattavia investointeja yhdyskuntajätevesien käsittelyn alalla, jotta käsittely vastaisi kaikkia yhteisön vaatimuksia. Komissio ja Portugalin viranomaiset tehostivat vuonna 1999 toimintaansa jätevesialalla osoittamalla suurimman osan ympäristöalan investointeihin tarkoitetuista varoista tämän alan hankkeiden toteuttamiseen. Tämän ansiosta edistyttiin huomattavasti alaa koskevien yhteisön direktiivien, erityisesti 21. toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 27. helmikuuta 1998 annetulla komission direktiivillä 98/15/EY, täytäntöönpanossa. Jätevesialalla tehtiin vuonna 1999 vain yksi uusi tukipäätös, jonka osuus ympäristöalalle osoitetuista uusista määrärahoista oli 11 045 750 euroa (ks. liite III). Rio Lisin ja Ribeira de Seiçan hydrografisten altaiden integroidun puhdistushankkeen ensimmäinen vaihe: integroitu viemäri- ja jäteveden käsittelyjärjestelmä rakennetaan taajamiin, jotka laskevat jätevetensä näihin altaisiin. Tällä tavoin ratkaistaan myös sikatilojen altaisiin laskemien, ympäristölle erittäin haitallisten jätevesien käsittelyongelma. Hankkeessa sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta ja siihen osallistuvat maatalousministeriö sekä maatilat yhdistystensä kautta. Tavoitteena on parantaa Lisin altaan ympäristön laatua ja luoda ratkaisumalli vastaavanlaisiin ongelmiin maan muissa hydrografisissa altaissa. Jätteet Edellisen vuoden tapaan koheesiorahaston toiminta keskittyi yhdyskuntajätealalla aikaisempina vuosina hyväksyttyjen hankkeiden seurantaan. Vuonna 1999 hyväksyttiin vain yksi uusi tukitoimi. Kyseessä oli Madeiran jätteenkäsittelylaitosta koskevan hankkeen ensimmäinen vaihe. Sen investoinnit olivat 46 miljoonaa euroa, josta 31 miljoonaa euroa rahoitettiin koheesiorahastosta. Hankkeeseen sisältyy muun muassa yhdyskunta- ja sairaalajätteiden polttolaitosten rakentaminen ja varustaminen. Hanke tarjoaa yhdennetyn ratkaisun sekä Madeiran että Porto Santon jäteongelmiin. Investointi on hyvin tärkeä, koska se parantaa ympäristöä, kansanterveyttä ja elämänlaatua. Se edistää myös matkailua, joka on saarten tärkein elinkeino. Koheesiorahaston ensimmäinen toimintakausi päättyi vuoden 1999 lopussa. Näin ollen on mahdollista esittää yhteenveto koheesiorahaston tukitoimista jätealalla Portugalissa kaudella 1993-1999. Vuonna 1996 laadittiin yhdyskuntajätteitä koskeva strateginen suunnitelma, johon myönnettiin tukea koheesiorahastosta. Suunnitelmassa arvioitiin ongelmat ja määriteltiin toimintastrategia yhdyskuntajätteiden käsittelyssä havaittujen puutteiden korjaamiseksi Portugalissa. Tarvittavien infrastruktuurien toteuttamiseksi Portugali otti käyttöön jätehuoltomallin, joka perustuu kuntien välisiin järjestelmiin, kuntaliittoihin ja osittain julkisessa omistuksessa oleviin yhtiöihin. Koheesiorahasto rahoitti koko kaudella kuusi kuntien välistä hanketta, kolme kuntayhtymien hanketta ja kaksi osittain julkisessa omistuksessa olevien yhtiöiden hanketta. Nämä hankkeet olivat Madeiran jätteidenkäsittelylaitoksen ohella rahaston keskeiset tukikohteet. Niihin tehtiin 646 miljoonan euron investoinnit, joista rahasto osuus oli 438 miljoonaa euroa, mikä on 14,6 % Portugalille kyseisellä kaudella osoitetuista kokonaismäärärahoista. Hankkeiden ansiosta saatiin rakennettua yhdyskuntajätteiden asianmukaisen huollon takaava infrastruktuuriverkko, joka kattaa lähes koko Portugalin rannikon eli alueen, jolla myös väestöntiheys on suurin. Sen piiriin kuuluu noin 7,2 miljoonaa asukasta, mikä on 73 % väestöstä, ja se kattaa noin 29 % maan pinta-alasta. 3.1.4.2. Liikenne * Hankkeiden lujittaminen Vuonna 1999 keskityttiin pääasiassa Portugalin infrastruktuurihankkeiden lujittamiseen eikä uusia hankkeita käynnistetty lainkaan. Tämä johtui erityisesti siitä, että vuosi 1999 oli koheesiorahaston ensimmäisen toimintakauden viimeinen vuosi. Vuonna 1999 liikennehankkeiden maksusitoumukset olivat yhteensä 225,5 miljoonaa euroa, ja ne koskivat yksinomaan edellisinä vuosina hyväksyttyjen hankkeiden vuoden 1999 maksueriä. Vuonna 1999 maksettiin Vasco da Gaman sillan loppumaksu (yli 29,3 miljoonaa euroa, kun kokonaistuki oli 311,2 miljoonaa euroa), kun Portugalin viranomaisilta oli saatu useita lisäselvityksiä. Niillä varmistettiin, että yhteisörahoituksen edellytyksenä olleita ympäristölausekkeita noudatettiin tiukasti. Vuonna 1999 komissio sai päätettyä myös Beira Altan rautatiehen liittyvien hankkeiden rahoituksen saatuaan niitä koskevan loppukertomuksen. * Tulevan ohjelmakauden valmistelu Vuonna 1999 aloitettiin keskustelut Portugalin viranomaisten kanssa rahaston tulevaisuudennäkymistä tarkastelemalla toiminnan kehittymistä yleisesti vuodesta 1993. Seuraavassa luodaan katsaus liikennealan tilanteeseen. Komissio esitti Portugalin viranomaisten kanssa pitämissään kokouksissa ja erityisesti ennen Portugalin aluekehitysohjelman toimittamista järjestetyissä pyöreän pöydän keskusteluissa toimintalinjansa ja huolenaiheensa varsinkin ympäristöasioissa. * Tässä yhteydessä tehtiin seuraavat linjaukset: - Vuosiksi 2000-2006 käytettävissä olevat resurssit olisi arvioitava perusteellisesti, jotta voitaisiin määritellä paremmin ensisijaiset tavoitteet etenkin Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamiseksi ja koordinoida yhteisön eri välineistä annettava tuki. - Keskittämiseen voisi olla mahdollista Essenin ensisijaisen hankkeen nro 8 (Portugalin ja Espanjan multimodaalinen yhteys muuhun Eurooppaan) toteuttamisen edistämiseksi. - Etusijalle olisi asetettava rautatie- ja meriliikenteen vahvistaminen, jotta liikenteen painopiste siirtyisi maantieliikenteestä vähemmän saastuttaviin liikennemuotoihin. Näin edistettäisiin kestävää kehitystä. - Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta olisi hyödynnettävä enemmän, jotta voitaisiin tehostaa yhteisön tukien kerrannaisvaikutusta ja rahoittaa useampia hankkeita. * Yleiskatsaus kehitykseen vuodesta 1993 Vuodesta 1993 alkaen liikennealalle on myönnetty yhteensä 1 446 miljoonaa euroa (48,1 % Portugalille osoitetusta kokonaistuesta). Strategian tavoitteena on ollut varmistaa riittävät liikenneyhteydet Euroopan laajuisiin verkkoihin ja tehostaa Portugalin liikennejärjestelmiä ottaen huomioon maan syrjäinen sijainti. Rahaston tuella - joka varsinkin alkukaudesta keskittyi maanteihin (29 % Portugalin "kiintiöstä") - saatiin valmiiksi Lissabon-Madrid- ja Lissabon-La Coruña-käytävät ja vauhditettiin Lissabon-Valladolid-akselin rakentamista. Nämä kolme erittäin tärkeää käytävää liittyvät Euroopan laajuiseen verkkoon ja kaksi jälkimmäistä sisältyvät myös Essenin ensisijaiseen hankkeeseen nro 8. Lisäksi osoitettiin huomattavat määrärahat kaupunkiliikenteen pullonkaulojen poistamiseksi Lissabonissa (muun muassa sisäiset ja ulkoiset ohikulkutiet, pohjoisen moottoritien laajennus sekä Tejo-joen uusi ylikulkusilta) ja Portossa (Porto-Aguas Santas-osuuden kapasiteetin lisäys sekä osa Freixon siltaan liittyvistä töistä). Rautatieinfrastruktuureissa panostettiin koko ohjelmakauden ajan (334 miljoonaa euroa eli 11 % kokonaistuesta) kahteen strategisesti merkittävään rautatiekäytävään, jotka liittävät Portugalin Keski-Eurooppaan. Rahastosta myönnettiin tukea useisiin hankkeisiin, jotka sisältyivät näiden kahden rautatielinjan yleisiin nykyaikaistamissuunnitelmiin. Tavoitteena oli tukea kunnianhimoista infrastruktuuri-investointiohjelmaa, jonka Portugali aloitti tällä alalla. Beira Altan rataa koskevat työt saatiin valmiiksi koheesiorahaston ja EAKR:n yhteisen tukitoimen ansiosta. Pohjoisradan nykyaikaistamisohjelmaa on sen sijaan jatkettava vielä kaudella 2000-2006. Myös meriliikenteelle myönnettiin tukea rahastosta koko tukikauden ajan. Määrärahat olivat alle 3 % kokonaistuesta. Rahaston tukia jaettaessa etusijalla olivat lyhyen matkan merikuljetuksiin liittyvät investoinnit (Lissabonin ja Leixõesin satamat), jotka voivat edistää maantiekuljetusten korvaamista jossain määrin merikuljetuksin, sekä liikennemuotojen yhteentoimivuutta ja satamaturvallisuutta (Leixõesin ja Sinesin satamat) vahvistavat toimet. Lentoliikenteen alalla tuettiin vain yhtä hanketta. Madeiran saarella sijaitseva Funchalin lentokenttä sai koheesiorahastosta 160 miljoonan euron tuen (5 % kokonaistuesta). Tavoitteena oli parantaa tämän syrjäisen alueen liikenneyhteyksiä ja edistää matkailualaa, joka on saaren tärkeä elinkeino. 3.2. Tekninen apu ja tutkimukset 3.2.1. Rahaston yleinen toimintalinja Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi ja tukien vaikutuksen tehostamiseksi koheesiorahaston johto pyysi joitakin asiantuntijoita ja konsultteja osallistumaan koheesiorahaston toimintaan sen kohdealoilla. Konsulttien merkitys koheesiorahaston rahoitettavaksi esitettyjen hankkeiden arvioinnissa ja seurannassa on erittäin suuri. Asiantuntijat täydentävät komission teknistä asiantuntemusta eri aiheisiin liittyvillä käytännön ja ajankohtaisilla tiedoilla ja auttavat rahastoa tällä tavoin täyttämään tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla. 3.2.2. Komission aloitteesta annettu tekninen apu Riippumattomien konsulttien tehtäväksi annetut teknisen avun toimet ovat tärkeä osa koheesiorahaston toimintaa. Tällä toiminnalla täydennetään komission yksiköiden käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Julkisia palvelunhankintoja koskevassa direktiivissä 92/50/ETY säädettyjen menettelyjen mukaisissa tarjouskilpailuissa valitut konsultit kuuluvat Euroopan parhaimmistoon. Useimmat koheesiorahastolle työskentelevät konsultit eivät ole kotoisin koheesiomaista, mutta he tekevät usein yhteistyötä tukea saavien maiden konsulttien kanssa. Vuonna 1999 koheesiorahaston talousarviosta tehtiin 157 412 miljoonan euron maksusitoumukset teknisen avun toimia ja tutkimuksia varten, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (- 10 %). Määrän pienentyminen johtui siitä, että monet rahaston kohdealoilla aiemmin tehdyt monivuotiset teknistä apua koskevat puitesopimukset ovat vielä voimassa, eikä niistä tarvitse tehdä uusia maksusitoumuksia. Koko kaudella 1993-1999 maksusitoumuksia tehtiin 8,6 miljoonaa euroa eli alle 0,05 % rahaston määrärahoista. Nykyiset puitesopimukset päättyvät piakkoin. Tästä syystä kesäkuussa 1999 julkaistiin kaksi suurta tarjouspyyntöä konsulttien valitsemiseksi vuonna 2000 alkavalle uudelle kaudelle. Liikenne- ja ympäristöalalta valitaan konsultit, jotka puitesopimusten perusteella avustavat komissiota rahoitusta hakeneiden tai meneillään olevien hankkeiden teknisessä arvioinnissa. 4. Seuranta, valvonta ja väärinkäytökset 4.1. Seurantakomiteat ja tarkastuskäynnit 4.1.1. Kreikka Seurantakomiteat Koheesiorahaston hankkeiden seurantakomiteat (liikenne- ja ympäristökomiteat) kokoontuivat maalis- ja lokakuussa 1999. Myös Spatan (liikenne), Evinos-EYDAP-hankkeen sekä Psyttalian hankkeen (ympäristö) erityiset seurantakomiteat kokoontuivat. Seurantakomiteoiden puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön pääsihteeri. Komitean muodostavat muiden koheesiorahaston tukitoimien piiriin kuuluvien ministeriöiden pääsihteerit, koheesiorahaston ja muiden asiaankuuluvien komission osastojen ja pääosastojen edustajat, EIP:n edustajat, Kreikan ministeriöiden edustajat sekä kuntaliittojen ja kuntien edustajat hankkeen toteuttajan ominaisuudessa. Komitea tarkasti päätös- ja hankekohtaiset yhteenvetotaulukot sekä kutakin hanketta koskevat kertomukset. Komissio tutki tarkkaan, oliko yhteisön politiikkaa noudatettu. Seurantakomitean kokouksissa voitiin myös: - ilmoittaa vuonna 1999 tehtyjen Kreikassa toteutettavia liikenne- ja ympäristöhankkeita koskevien maksusitoumusten ja maksujen summat - ilmoittaa nimetylle jäsenvaltion viranomaiselle, asianomaisille ministeriöille ja varsinaisille tuensaajille uusien tukihakemusten tarkastelun tulokset - tutustua ilman välikäsiä varsinaisten tuensaajien hankkeiden toteuttamisen aikana kohtaamiin ongelmiin - käydä jäsenvaltion ja komission välisiä keskusteluja hankkeiden jatkamista, kustannusten tukikelpoisuutta ja komissiolle tiedotettavia asioita koskevista näkemyksistä - tutustua Kreikan viranomaisten ehdottamiin vuonna 1999 tehtäviin muutoksiin, jotka koskevat jo hyväksyttyjä päätöksiä ja joista komission on annettava lausunto. Liikennealan Pathe- ja Egnatia-hankkeissa maksusitoumukset ja rakennustyöt edistyivät vuonna 1999 tyydyttävästi. Rautatiehankkeiden toteuttamisessa oli huomattavia viiveitä. Komissio lähetti asiasta huomautuksen. Myös Spataan rakennettavan Ateenan uuden lentokentän erityiskomitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 1999. Seurantakomitea tarkkaili käytännön töiden etenemistä ja rahoituksen toteutumista ja varmisti, että yhteisön eri alojen politiikkaa noudatetaan. Tämä koski ennen kaikkea ympäristöpolitiikkaa ja komission päätöksen erityisehtojen noudattamista. Erityisehtojen mukaan lentokentän sisääntulotiet on rakennettava valmiiksi ja ilmailutekniset laitteistot on asennettava ajoissa paikoilleen. Asianomaisten osapuolten ponnistelujen ansiosta asianmukaiset toimenpiteet voitiin toteuttaa. Lentokentän rakentaminen etenee arvioidun aikataulun mukaisesti. Ympäristöhankkeiden käytännön työt ja rahoituksen toteutuminen etenivät yleisesti ottaen tyydyttävästi vuonna 1999, vaikka eräät hankkeet viivästyivätkin. Annetut selitykset eivät vaikuttaneet uskottavilta, joten komissio lähetti asiasta huomautuksen koheesiorahaston tukipäätöksen liitteen VI perusteella. Evinosin erityisseurantakomitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 1999. Komitea seuraa veden toimittamista Evinos-joesta Ateenaan sekä Ateenan vesihuoltolaitoksen EYDAPin hankkeita, jotka liittyvät vedenkuljetukseen ja vesivarojen hoitoon Ateenan taajamassa. Evinosin hankkeessa seurattiin käytännön töitä, rahoituksen toteutumista ja teknistä puolta. Merkittävä osa koheesiorahaston rahoittamasta hankkeesta saatiin valmiiksi. Laajennetun loppututkimuksen teko eteni toivotulla tavalla. Montgomery Watson -yhtiö on toiminut EYDAP-hankkeiden johtajana. Psyttaliaan rakennettavan Ateenan biologisen käsittelylaitoksen toisen vaiheen seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 1999. Komitea tarkasteli hankkeen käytännön töitä, rahoituksen toteutumista ja teknistä puolta. Tarkastuskäynnit Koheesiorahasto teki vuonna 1999 pilottihankkeiden käynnistämisen yhteydessä kaksi tarkastuskäyntiä Thessalonikiin Koronia-järvelle järven suojeluhankkeen käynnistämiseksi. Kreikan paikallis-, alue- ja keskusviranomaisten kanssa käytiin useita keskusteluja. Lisäksi pidettiin kokouksia mainittujen viranomaisten ja koheesiorahaston valitsemien asiantuntijoiden kanssa hankkeen yleissuunnitelman laatimiseksi. Kokouksiin osallistui myös järven ympärillä sijaitsevien kylien edustajia, sillä tarkoituksena oli tiedottaa asiasta ja saada asukkaat vakuuttuneiksi hankkeen ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä. Vuonna 1999 hyväksyttiin hankkeen ensimmäinen vaihe, jojon sisältyy Koronia-järven suojelutoimien käynnistäminen. Vuonna 1999 järjestettiin myös tarkastuskäyntejä Santorinin (vesijohtoverkko, jäteveden käsittely ja jätehuolto) pilottihankkeen käynnistämiseksi. Samalla käytiin keskusteluja paikallis-, alue- ja keskusviranomaisten kanssa. Lisäksi saaren asukkaille tiedotettiin hankkeen tärkeydestä. Ensimmäinen vaihe hyväksyttiin vuoden 1999 lopussa. Sen tarkoituksena on parantaa ympäristönsuojelun edellytyksiä Santorinin saarella noudattaen yhdennettyä ratkaisumallia. Erityistä huomiota kiinnitettiin Thessalonikin ympäristössä toteutettaviin hankkeisiin, jotka koskevat juomaveden ottoa Aliakmon-joesta sekä Thermaikosin lahden puhdistusta. Vuonna 1999 koheesiorahaston edustajat tekivät muitakin tarkastuskäyntejä, jotka luetellaan laatutarkastusten ohella tämän kertomuksen liitteessä II. 4.1.2. Espanja Seurantakomitea Espanjan seurantakomiteat kokoontuivat vuonna 1999 kaksi kertaa. Yhdestoista kokous pidettiin 27.-29. huhtikuuta ja kahdestoista kokous 19.-21. lokakuuta Madridissa. Komitea jakautuu kuuteen erityiskomiteaan: * eteläisen suurnopeusjunan Madrid-Barcelona-yhteydestä vastaava komitea * keskushallinnon liikennehankkeista vastaava komitea * metsityshankkeista vastaava komitea * paikallishallinnon hankkeista vastaava komitea * keskushallinnon ympäristöhankkeista ja hydrologisista hankkeista vastaava komitea * autonomisten yhteisöjen hankkeista vastaava komitea * julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeista vastaava komitea. Komiteassa arvioitiin noin 220 hankkeiden tai hankeryhmien tilannetta koskevaa seuranta-asiakirjaa. Vaikka useimmat hankkeet on jo saatu päätökseen, loppukertomusten toimittaminen ja näin ollen myös loppumaksu viivästyivät sopimusten päättämiseen liittyvistä hallinnollisista syistä. Tuensaajia pyydettiin täsmentämään loppumaksua koskevan pyynnön yhteydessä esitettävässä loppukertomuksessa, ovatko määritellyt tavoitteet saavutettu ja esittämään hanke osana suunnitelmaa. Komitea totesi, että hankkeet oli toteutettu tehokkaasti. Toteuttamisessa esiintyi kuitenkin joitakin hallinnointiongelmia, jotka johtuivat lukuisista muutoksista ja yhdistämisistä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita käsittelevä komitea kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1999. Komitea käsittelee hankkeita, joihin on saatu rahoitusta yksityiseltä sektorilta. Useimmista hankkeista tehdään toimilupasopimukset. Muita hankkeita hallinnoivat julkiset yritykset, jossa keskus-, alue- tai paikallishallinnolla on omat omistusosuutensa. Seurantakomiteat kokoontuivat viimeisen kerran ennen uuden asetuksen voimaantuloa tarkastelemaan kulunutta ohjelmakautta ja pohtimaan tulevia suuntaviivoja saatujen kokemusten perusteella. Uutta ohjelmakautta pohdittiin seuraavista näkökulmista: (1) uuden asetuksen aiheuttamat muutokset (2) koheesiorahaston tukitoimien uudet strategiset hallinnointiperiaatteet (3) uudet hallinnointimallit, joilla pyritään yksinkertaiseen, tehokkaaseen ja avoimeen hallintoon. Tarkastuskäynnit Meneillään ja hakuvaiheessa oleviin hankkeisiin tutustuttiin paikalla. Hankkeiden esittämisestä ja toteuttamista vastaavien organisaatioiden kanssa järjestettiin kokouksia, joissa tutustuttiin tarkemmin kyseisten alueiden alakohtaisiin suunnitelmiin. Tarkastuskäynneillä arvioitiin töiden edistymistä ja käsiteltiin hankkeiden toteuttamisessa ilmenneitä vaikeuksia. Tarkoituksena oli myös selvittää tarkemmin hakuvaiheessa olevien hankkeiden tavoitteita. Tarkastuskäynnit luetellaan liitteessä II. 4.1.3. Irlanti Seurantakomitea Irlannin seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 1999. Kokoukset pidettiin 15. huhtikuuta ja 25. marraskuuta. Aiempien vuosien tapaan komissiota edustivat koheesiorahaston johto ja muiden komission pääosastojen edustajat, jotka vastaavat koheesiorahaston toimista Irlannissa. Irlannin viranomaisia edustivat valtionvarainministeriö, joka antaa komitean käyttöön puheenjohtajan ja sihteeristön, sekä Irlannin hallituksen ministeriöiden edustajat, jotka vastaavat koheesiorahastosta tukea saavista talouden aloista. Hankkeiden toteuttamisesta vastaavien julkisten laitosten (kuten valtion rautatielaitoksen Irish Railin ja satamaviranomaisten) edustajat olivat myös läsnä. Maanteitä, vedenkäsittelyä ja vesihuoltoa koskevien hankkeiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja hallinnoinnista vastaavat paikallisviranomaiset osallistuvat jo vakiintuneen käytännön mukaisesti komitean kokouksiin. Komissio oli tänäkin vuonna enimmäkseen tyytyväinen hankkeiden hallinnointia varten toimitettujen tietojen laatuun. Joissakin tapauksissa lisäselvitysten pyytäminen oli kuitenkin yhä tarpeen, jotta saataisiin tarkka kuva edistymisestä tai viiveiden perusteista. Komissio oli yleisesti ottaen tyytyväinen hankkeiden etenemiseen. Vaikka vuonna 1999 saatiin monta hanketta onnistuneesti päätökseen, noin puolet hankkeista oli vielä kesken vuoden lopussa. Komissio oli huolestunut joidenkin hankkeiden kustannusten noususta ja joistakin ympäristöhankkeista, joihin pyydettiin lisäaikaa. Komissio pysyttäytyi kannassaan, jonka mukaan hankkeille myönnetään lisätukea ainoastaan, jos kustannusten nousu perustellaan yksityiskohtaisesti ja vain käytettävissä olevien varojen rajoissa. Irlannin viranomaiset hyväksyivät tämän kannan eivätkä ne esittäneet maksupyyntöjä lisäkustannusten kattamiseksi. Tarkastuskäynnit Tarkastuskäynnit luetellaan liitteessä II. 4.1.4. Portugali Seurantakomitea Vuonna 1999 pidettiin kaksi seurantakomitean kokousta. Kokoukset pidettiin 25.-26. maaliskuuta ja 26.-27. lokakuuta. Kokouksissa noudatettiin entiseen tapaan järjestelmällistä lähestymistapaa, joka perustuu eri hankkeiden välisiin kytkentöihin ja tukitoimien johdonmukaisuuteen. Kokoukset ovat edelleen keskeisin väline, jolla varmistetaan jokaisen hankkeen asianmukainen seuranta. Niissä voidaan käsitellä hankkeiden toteutuksessa havaittuja ongelmia ja etsiä niihin sopivimmat ratkaisut. Myös useat erityiset seurantakomiteat kokoontuivat. Yleisen seurantakomitean lisäksi perustettiin yhdyskuntajätehankkeiden seurantakomitea ja Funchalin lentokentän laajennushankkeen erityinen seurantakomitea Madeiran saarelle. Alquevan vesivoimalan rahoitushanketta valvoi rakennerahastojen Alquevan alueen integroidun kehitysohjelman (PEDIZA) seurantakomitea. Komitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 1999. Tarkastuskäynnit Aluepolitiikan pääosaston yksikkö E/2 osallistui seurantakomitean kokouksiin ja teki useita tarkastuskäyntejä vuonna 1999. Niiden yhteydessä arvioitiin hankkeiden edistymistä, käsiteltiin toteuttamisessa havaittuja ongelmia ja pyrittiin löytämään niihin ratkaisuja, jotka mahdollistavat hankkeiden jatkamisen normaalisti. Aluepolitiikan pääosaston yksikkö E/2 osallistui myös teknisiin kokouksiin, joissa pyrittiin määrittelemään tai parantamaan tukistrategioita eräillä koheesiorahaston kohdealoilla, kuten vesihuollossa ja rautatiekuljetuksissa. Se osallistui myös kokouksiin, joissa käsiteltiin uusia rahoitusjärjestelyjä (esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta). Aluepolitiikan pääosaston yksikön E/2 tarkastuskäynnit Portugalissa luetellaan liitteessä II. 4.2. Tarkastuskäynnit 4.2.1. Kreikka Aluepolitiikan pääosaston tarkastukset Aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö teki tammikuussa tarkastuskäynnin Kreikkaan. Sen tavoitteena oli arvioida valtiovarainministeriön menoilmoitusjärjestelmän toimintaa Ateenassa, tarkastaa toimivaltaisten viranomaisten varainhoito ja seurantajärjestelyt sekä tutkia, miten varsinaisten tuensaajien hankkeet edistyvät. Yksikkö tarkasti seuraavat hankkeet: 93-94/09/61/070 - Goulandrisin luonnonhistoriallinen museo, ympäristötutkimuksen ja -kasvatuksen keskus 95/09/65/040 - Ateenan uusi lentokenttä Spatassa 94/09/61/027 - Keratean viemäriverkko 93/09/65/005 - Pireuksen sataman kehätie 94/09/65/005 - N. Ikonionin uuden konttiterminaalin laituri II Pireuksen satamassa. Seuraavassa esitetään tärkeimmät tulokset, jotka toimitettiin tiedoksi kansallisille viranomaisille: - tarkastuksissa havaittiin mahdollisia hylättäviä menoja, joita tukipäätös ei kata tai jotka oli maksettu ennen tukikelpoisuusajan alkamista - lentokenttähankkeella ei ollut erillistä kirjanpitoa - maksupyynnöt komissiolle olivat viivästyneet - menoilmoitusten tarkastuksissa ennen maksupyyntöjen toimittamista komissiolle ilmeni puutteita. Toisella tarkastuskäynnillään helmikuussa aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö tarkasti seuraavat hankkeet: 94/09/61/043 - Kaatopaikkojen kunnostus ja tutkimus jätteiden siirtokuormausaseman rakentamisesta Thessalonikiin. 94/09/61/075 - Vesihuolto - Naoussan jäteveden viemäröinti ja biologinen käsittely. Tarkastuskäynnillä ei tehty havaintoja, jotka olisivat vaatineet toimenpiteitä. Varainhoidon valvonta Ensimmäinen tarkastuskäynti Kreikkaan tehtiin 17.2.1999-18.2.1999 ja tavoitteena oli tarkastaa neljä ympäristöhanketta Volosissa ja Larissassa (hankkeet 95/09/61/062, 94/09/61/042, 94/09/61/062-1 ja 96/09/61/085). Toinen tarkastuskäynti tehtiin 15.3.1999-18.3.1999 ja sen yhteydessä tarkastettiin Korfun ympäristö- ja liikennehankkeet (hankkeet 94/09/61/028, 93/09/65/003 ja 93/09/65/001). Kummastakin tarkastuskäynnistä laadittiin kertomukset, jotka toimitettiin kansallisille viranomaisille. Tilintarkastuksen tärkeimmistä tuloksista keskusteltiin Kreikan tilintarkastusviranomaisten kanssa vuotuisessa kahdenvälisessä koordinointikokouksessa. Tärkeimmät tulokset olivat seuraavat: - Oli vaikea varmistaa, vastasivatko ilmoitetut menot kirjanpitoa, koska tukikelpoiset ja hylättävät menot oli kirjattu samoille tileille. - Jäi epäselväksi, tarkastetaanko hankkeiden vetäjien tekemät menoilmoitukset ennen niiden toimittamista komissiolle ja miten se tapahtuu. - Vain osa (65 %) komission valtiovarainministeriölle maksamista ennakoista maksettiin hankkeiden vetäjille ja on epäselvää, milloin ja millä ehdoilla loput varoista siirrettiin. 4.2.2. Espanja Aluepolitiikan pääosaston tarkastukset Aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö teki lokakuussa tarkastuskäynnin, joka kattoi useita hankkeita. Tarkastuskäyntien tavoitteet olivat seuraavat: - varmistaa kansallisten ja autonomisten yhteisöjen toimivaltaisten viranomaisten varainhoitojärjestelmän ja seurannan tehokkuus - arvioida joissakin tapauksissa, miten varsinaiset tuensaajat ovat toteuttaneet hankkeet - arvioida menoilmoitusten valvonnan laatua - analysoida hankkeiden vaikutusta ohjelman kattamien alueiden kehitykseen. Tarkastus koski seuraavia hankkeita: 95/11/65/001 - Autovía del Baix Llobregat 96/11/65/004 - Autovía de las Rías Bajas. Tramo: Alto Allariz-San Ciprián 97/11/61/047 - SOGAMA 96/11/61/051 - Gestión residuos sólidos urbanos en el Area Metropolitana de Barcelona 96/11/61/052 - Saneamiento en el Area Metropolitana de Barcelona 94/11/61/021 - Regeneración ambiental de Ciutat Vella (Barcelona). Varainhoidon valvonta Tarkastuskäynti Espanjaan tehtiin 17.5.1999-20.5.1999 ja tarkoituksena oli tarkastaa osa liikennehankkeesta "Alta Velocidad Madrid-Barcelona-Frontera francesca" (hanke 95/11/65/007). Myös aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö osallistui tähän varainhoidon valvonnan pääosaston järjestämään tarkastuskäyntiin. Tarkastuskäynnin tärkeimmät tulokset olivat seuraavat: - hankkeen varainhoito tarkastettiin ja todettiin tyydyttäväksi - hankkeessa käytettiin asianmukaista kirjanpitojärjestelmää ja kaikki tositteet olivat saatavilla - tilintarkastuksessa saatiin tyydyttävät tulokset, kun tarkastettiin komissiolle toimitetut menoilmoitukset - DGAPP vahvisti jotkut yksiköltä tarkistamatta jääneet tiedot. Viranomaiselle suositeltiin pistotarkastusten tekemistä. Tarkastuksista laadittiin kertomus, joka toimitettiin kansallisille viranomaisille. Tilintarkastuksen tärkeimmistä tuloksista keskusteltiin Espanjan tilintarkastusviranomaisten kanssa vuotuisessa kahdenvälisessä koordinointikokouksessa. 4.2.3. Irlanti Aluepolitiikan pääosaston tarkastukset Vuonna 1999 aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö teki yhden tarkastuskäynnin, joka koski koheesiorahastosta rahoitettua Lough Maskin alueen vesihuoltohanketta (hanke nro 94/07/61/019). Tarkastuskäynti Irlantiin sisältyi 21.-25. kesäkuuta toteutettuun tarkastusohjelmaan. Kansallisten viranomaisten hallinto- ja valvontajärjestelmät tutkittiin ja niiden todettiin toimivan hyvin. Hankkeiden täytäntöönpanoa valvova yksikkö sekä äskettäin perustettu koheesiorahaston sisäinen tarkastusyksikkö, joka suorittaa 5 % komission asetuksessa (EY) N:o 2064/97 säädetyistä tarkastuksista, tarkastivat hankkeen perusteellisesti. Joissakin sopimuksissa menot olivat eri syistä (hinnanmuutoslausekkeen käyttö, lisätyöt, arkeologiset työt, tienparannukset ja tonttien osto) nousseet huomattavasti, noin 50 %. Kansallisia ja paikallisia viranomaisia pyydettiin parantamaan menoarvioiden laatua tulevaisuudessa. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi komission käytäntönä on, ettei se myönnä koheesiorahastosta varoja lisämenoihin. 4.2.4. Portugali Aluepolitiikan pääosaston tarkastukset Helmikuussa aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö tarkasti seuraavat kaksi hanketta: - Barlavento Algarvio vedenjakelu - Vila do Conden jätevedet. Tarkastukset liittyivät julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin, pakkolunastuksiin, vakuuksiin, menojen tukikelpoisuuteen, maksuihin, siirtoihin ja yhteisön politiikan noudattamiseen. Niissä ei löytynyt mitään erityistä huomautettavaa. 4.3. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen Komissio antoi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan perusteella asetuksen (EY) N:o 1831/94 [13], joka koskee väärinkäytöksiä ja koheesiorahastosta perusteettomasti maksettujen summien takaisinperintää sekä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamista. [13] EYVL L 191, 29.7.1994. Asetuksen 3 artiklan mukaan tukea saavat jäsenvaltiot ovat velvollisia ilmoittamaan komissiolle väärinkäytöksistä, joista on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta. Asetusten (EY) N:o 1831/94 ja (EY) N:o 1681/94 (koheesion rahoitusväline) voimaantulon jälkeen on ilmoitettu viisi tapausta, joista kolme ilmoitettiin vuoden 1999 aikana. Kyseessä ovat Kreikan viranomaisten ilmoittama tapaus, jossa rikottiin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja Espanjan ja Irlannin viranomaisten ilmoittamat tapaukset, jotka koskevat hylättäviä menoja. OLAF ei tehnyt lainkaan koheesiorahastoon liittyviä tarkastuksia. Koheesiorahaston toimintaan liittyvien petosten torjuntaan tarkoitettua budjettikohtaa B2-301, jonka määrärahat ovat 300 000 euroa, ei käytetty. Tämä johtui OLAF:in uudelleenorganisoinnista ja siitä, ettei viranomaisilta tullut lainkaan ilmoituksia väärinkäytöksistä. 5. ennakko- ja jälkiarviointi 5.1. Yleistä Hankkeen perusteellinen arviointi edellyttää hakemusten tukemista riittävillä asiakirjoilla ja taloudellisella analyysilla, joilla voidaan osoittaa, että hankkeen tuoma sosiaalinen ja taloudellinen hyöty on keskipitkällä aikavälillä oikeassa suhteessa käytettyihin varoihin. Yleisesti ottaen tähän tarkoitukseen käytetään kustannus-hyötyanalyysia. Ympäristöalalla kustannus-hyötyanalyysin käytölle on kuitenkin rajansa. Tämän vuoksi asetuksessa sallitaan tällä alalla muiden analysointitapojen ja hyötyjen osoittamismenetelmien käyttö. Kustannus-hyötyanalyysien ja muiden analyysien laatiminen on pääasiassa tukea saavien jäsenvaltioiden vastuulla. Komissio voi kuitenkin tukea hankkeiden arviointia teknisen avun toimilla tai rahoituksen ensimmäisessä vaiheessa. Komissio on käyttänyt tarpeen mukaan riippumattomien konsulttien teknistä asiantuntemusta ja tehnyt Euroopan investointipankin kanssa jatkuvan sopimuksen hankkeiden arvioinnista. 5.2. Hankkeiden käsittely ja ennakkoarviointi Kaikista koheesiorahaston tukemista hankkeista on esitettävä kustannus-hyötyanalyysi tai muu laskelma. Jäsenvaltiot ovat nähneet paljon vaivaa täyttääkseen tämän vaatimuksen. Tukihakemuksiin liitettyjen taloudellisten analyysien laatu onkin parantunut, mutta erityisesti ympäristöhankkeita koskevissa hakemuksissa on vielä parantamisen varaa. On myös suotavaa parantaa johdonmukaisuutta eri tukialojen ja eri maissa noudatettujen menettelytapojen välillä. 5.3. Yhteistyö EIP:n kanssa hankkeiden arvioinnissa Koheesiorahaston ja Euroopan investointipankin vuonna 1994 tekemä yhteistyösopimus päättyi vuonna 1999. Uusi yhteistyösopimus allekirjoitettiin 16. kesäkuuta 2000 hedelmällisen yhteistyön jatkamiseksi hankkeiden ennakkoarvioinnissa uudella ohjelmakaudella vuoden 2006 loppuun asti. Puitesopimus mahdollistaa jatkuvan tietojenvaihdon, säännölliset kokoukset ja EIP:n asiantuntemuksen käytön arvioitaessa hankkeita, joille hankkeiden vetäjät tai kansalliset viranomaiset hakevat EIP:n tai koheesiorahaston tukea. EIP:n asiantuntijat auttavat arvioimaan parhaat rahoitusjärjestelyt (tuet ja lainat) suurhankkeissa tai sellaisissa hankkeissa, joiden rahoitus on monimutkaista. EIP:n kanssa tehty uusi puitesopimus koskee koheesiorahaston lisäksi myös ISPA:sta rahoitettuja hankkeita ja EAKR:n suurhankkeita. 5.4. Jälkiarviointiohjelma Vuoden 1998 puolivälissä käynnistettiin kolmivuotinen jälkiarviointiohjelma. Sen aikana on tarkoitus arvioida yhteensä 120 hanketta, 60 molemmilla koheesiorahaston tukialoilla. Toistaiseksi on arvioitu 71 hanketta, joista 40 koski liikennettä ja 31 ympäristöä. 5.4.1. Ympäristö Vuonna 1999 neljässä koheesiomaassa arvioitiin yhteensä 18 ympäristöhanketta, jotka luetellaan liitteessä IV. Kaikilla hankkeilla oli tyydyttävä ympäristövaikutus. Viemäröintihankkeissa ympäristölle koituva etu oli nopeampi ja selvempi, mutta joissakin tapauksissa ohjelman myöhästyminen viivästytti myös ympäristövaikutuksia. Vesihuoltohankkeet paransivat vesivarojen hoitoa ja vedensäästöä. Rannikoiden, kaupunkien ja luonnonympäristön kunnostushankkeet paransivat huomattavasti kasviston ja eläimistön suojelua ja luonnon- ja kaupunkiympäristön yhdistämistä. Tarkasteltujen hankkeiden havaittiin yleisesti ottaen hyödyttäneen paikallista väestöä ja ympäristöä. Hankkeiden toteutumisaste on alkuperäisten tavoitteiden mukainen lukuun ottamatta yhtä Espanjan vesihuoltohanketta (95/11/61/028-2), joka käynnistyi myöhässä. Myönteisten ympäristövaikutusten ansiosta hankkeista koitui myös myönteisiä ulkoisia talousvaikutuksia. Jotkin hankkeet ovat epäsuorasti lisänneet maan arvoa hankkeen kohdealueella ja johtaneet uutta toimintaa ja työllisyyttä edistävän talouskehityksen käynnistymiseen. 5.4.2. Liikenne Vuonna 1999 Espanjassa ja Irlannissa arviointiin yhteensä 27 liikennehanketta, jotka luetellaan liitteessä V. Yksikään Kreikan liikennehankkeista ei ollut vielä valmis arvioitavaksi ja maan jälkiarviointiohjelma käynnistyikin vasta vuonna 2000. Vuonna 1999 valmistuneista kertomuksista tehtiin seuraavat johtopäätökset: * Arvioidut hankkeet edistivät huomattavasti sosiaalista ja taloudellista lähentymistä kaventamalla EU:n alueiden ja maiden välisiä kehityseroja. * Hankkeista on saatu valtioiden rajat ylittäviä myönteisiä vaikutuksia, jotka edistävät markkinoiden yhdentymistä Euroopan unionissa. * Liikenneyhteydet ovat kohentuneet merkittävästi suuressa osassa koheesiomaita, kun liikenneoloja on parannettu ja helpotettu. * Liikennevirrat TEN-väylillä ja kansallisessa liikenneverkossa paranivat yleensä odotettua enemmän. Matkustusajat ovat lyhentyneet ja turvallisuus on parantunut huomattavasti. * Suurkaupunkialueille on koitunut paljon hyötyä: ruuhkautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet, liikennejärjestelmät toimivat tehokkaammin, ympäristöhaitat ovat vähentyneet ja on tarjoutunut uusia mahdollisuuksia kaupunkien kehittämiseen. Ympäristönäkökohdat on otettu tarkasti huomioon etenkin uusimmissa hankkeissa. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi on toteutettu tarvittavat toimenpiteet. 6. toimielinten välinen vuoropuhelu, tiedottaminen ja julkisuus 6.1. Vuosikertomuksen esittäminen Koheesiorahastosta annetun asetuksen 14 artiklassa edellytetään, että komissio esittää koheesiorahaston toimintaa koskevan vuosikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle tarkastelua ja lausuntoa varten. Komissio hyväksyi 15. lokakuuta 1999 vuosikertomuksen vuodelta 1998 ja toimitti sen asianmukaisesti mainituille toimielimille. 6.1.1. Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti oli yleisesti ottaen erittäin tyytyväinen koheesiorahaston toimintaan vuonna 1998. Parlamentti antoi tunnustusta komissiolle ja jäsenvaltioille koheesiorahaston talousarvion moitteettomasta toteuttamisesta ja siitä, ettei koheesiorahastossa havaittu petoksia vuonna 1998. Liikenneinfrastruktuurien osalta parlamentti oli tyytyväinen rautatie- ja meriliikenneinvestointien lisääntymiseen maantieinvestointeihin verrattuna. Tämä vastasi parlamentin vuonna 1998 esittämää pyyntöä lisätä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen rahoitusta. Parlamentti korosti, että kiinteän jätteen käsittelyyn olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Komissio muistutti, että rahaston hankkeet ovat toistaiseksi keskittyneet kolmelle alalle (juomaveden, jäteveden ja kiinteän jätteen käsittely), joista on annettu yhteisön direktiivit. Kiinteän jätteen käsittelyyn käytettiin 14 % kokonaismäärärahoista, mikä on paljon enemmän kuin vuosien 1993-1997 keskiarvo. Parlamentti oli huolissaan vuosikertomuksen 1998 esittämispäivästä (lokakuu 1999), joka oli sen mielestä myöhäinen. Komissio ymmärtää parlamentin huolen, mutta muistuttaa, ettei viivästymistä voida välttää: vuosikertomuksen on oltava mahdollisimman kattava, jotta siitä olisi hyötyä. Tämän vuoksi sen valmistelu vie aikaa. Parlamentin ja komission suhteet ovat riittävän tiiviit, jotta ongelmista voidaan keskustella muulloinkin kuin vuosikertomuksen virallisen tarkastelun yhteydessä. Parlamentti valitti sitä, että London School of Economicsin tutkimuksen valmistuminen kesti viisi vuotta (hankkeiden alkamisen ja loppuarvioinnin välinen aika). Komission mielestä ei ole tavatonta, että näin laajaan tutkimukseen kuluu viisi vuotta. Komissio arvioi tutkimusta parhaillaan ja toimittaa sen parlamentille mahdollisimman pian. 6.1.2. Talous- ja sosiaalikomitea Talous- ja sosiaalikomitean lausunto vuotta 1998 koskevasta kertomuksesta oli kaikkiaan hyvin myönteinen. Parlamentin tapaan komitea valitti vuosikertomuksen viivästymistä. Samoin kuin parlamentille, komissio korosti komitealle, että vuosikertomuksen on oltava kattava. Komission on vaikea esittää sitä aikaisemmin. Komitea pahoitteli sitä, että tukikelpoisuusperiaatteista sovittiin vasta vuonna 1998, toisin sanoen vajaat kaksi vuotta ennen koheesiorahaston nykyisen toimintakauden päättymistä. Komissio selitti, että viive johtui pitkästä sisäisestä ja ulkoisesta koordinointiprosessista (jäsenvaltioiden kanssa oli neuvoteltava tukikelpoisuussäännöistä monella eri tasolla ja useaan kertaan). Komitea täsmensi, että vuoden 1998 kertomus oli paikoin edellisvuosien tarkastelua yksipuolisempi, koska sitä oli tiivistetty liikaa eikä jäsenvaltioiden toimittamia tietoja ollut kaikilta osin yhdenmukaistettu. Komissio vastasi, että vuosikertomuksissa voidaan keskittyä olennaiseen, koska kansalaisten saatavilla on paljon muitakin tietolähteitä etenkin Internetissä. Tarkempia tietoja toteutuksesta saa Internetistä aluepolitiikan pääosaston Inforegio-sivustolta. Komitea oli tyytyväinen hankkeiden keskimääräiseen toteutumisasteeseen, mutta kiinnitti huomiota rahaston kahden tukialan (liikenne ja ympäristö) välisiin eroihin. Erojen syynä on lähinnä se, että kertasitoumusjärjestelmän käyttö vaihtelee alojen mukaan. Sitä käytetään enimmäkseen ympäristöalalla. Tästä syystä maksusitoumus tehdään vain kerran, mutta maksut jakautuvat useille vuosille riippuen hankkeen kestosta. Liikennealalla sitoumukset tehdään usein vuosittaisina maksuerinä, koska kyse on yleensä suurhankkeista. Siksi maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen prosentuaalista osuutta osoittava indikaattori on aivan liian korkea. Komitea oli kuitenkin yhä huolestunut tuen kehittymisestä esimerkiksi luonnonsuojelun ja erityisesti eroosion ja metsityksen aloilla, joiden osuus kokonaistuesta supistui. Komissio huomautti, että ensin on huolehdittava yhteisön säännöstön täytäntöönpanosta juomaveden ja jäteveden käsittelyn aloilla. Aavikoitumisen torjunta ei kuulu rahaston ensisijaisiin tavoitteisiin. Koheesiomaat voivat kuitenkin esittää sitä koskevia hakemuksia, jotka komissio käsittelee. Sama koskee kaikkia luonnonsuojeluhankkeita. Komitea ilmaisi edelleen huolensa siitä, että vuosina 1993-1998 suurin osa liikenteelle varatuista määrärahoista (lähes 64,1 %) on myönnetty maantieliikenteelle, vaikka rautateiden suhteen onkin viime aikoina tapahtunut myönteistä kehitystä. Komissio kehotti edelleen jäsenvaltioita esittämään erityyppisiä hankkeita. Rautateiden osuus määrärahoista kasvaa jatkuvasti. Tämä johtuu erityisesti siitä, että rautatieliikenteen osuus on kasvanut selvästi Espanjassa. Komitea ilmaisi uudestaan olevansa huolestunut meriliikenteeseen sekä meri- ja jokisatamahankkeisiin tehtyjen investointien vähyydestä. Komissio korosti, että toiminta on yleensä luonteeltaan kaupallista ja tuottaa usein huomattavasti voittoa, mikä vähentää vastaavasti tarvetta maksaa tukea yhteisön talousarviosta. London School of Economics on kehittämässä pisimmälle vietyä taloudellista mallia koheesiorahaston vaikutusten mittaamiseksi. Komitea pyysi tutkimuksesta lisätietoja. Komissio on julkaissut LSE:n tutkimuksen kokonaisuudessaan, ja sitä on levitetty hyvin laajalti. 6.2. Tiedottaminen jäsenvaltioille Koheesiorahasto tiedottaa toiminnastaan jäsenvaltioille järjestämällä säännöllisesti tiedotuskokouksia. Ne pidetään tavallisesti kahdesti vuodessa. Vuonna 1999 ensimmäinen kokous pidettiin Brysselissä tammikuussa ja toinen Madridissa heinäkuussa. Ensimmäisessä kokouksessa jäsenvaltioille esiteltiin koheesiorahaston toimintaa vuonna 1998. Siellä käsiteltiin erityisesti tukihakemuksia, seurantaa ja ennakko- ja jälkiarviointia sekä asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevaa H artiklaa koskevia tietoja. Toisessa kokouksessa komissio esitteli kertomuksen koheesiorahaston toiminnasta vuonna 1998 sekä näkymät vuodeksi 1999. Lisäksi esiteltiin uusi koheesiorahastoasetus ja järjestettiin keskustelu. 6.3. Muut tiedotustapahtumat 6.3.1. Tiedottaminen yhteiskuntaelämän osapuolille Vuonna 1999 ei järjestetty lainkaan kokousta yhteiskuntaelämän osapuolten kanssa. Niille tiedotettiin koheesiorahaston toiminnasta komission kanssa pidetyissä kokouksissa, joissa käsiteltiin rakennerahastoja. 6.3.2. Muut Tavaraliikenteen multimodaalikeskuksia (Freight Villages) koskeva seminaari Lissabonissa Koheesiorahaston johto järjesti Lissabonissa 26. maaliskuuta 1999 seminaarin tavaraliikenteen multimodaalikeskuksista (Freight Villages), johon kutsuttiin eri jäsenvaltioista alan asiantuntijoita esittelemään tämäntyyppisten investointien etuja. Kuljetusalan toimijoille ja Portugalin liikenneviranomaisille tarkoitettuun seminaariin osallistuivat myös liikenneministeri ja liikennealan valtiosihteeri. Aloitteen tavoitteena oli herättää kiinnostusta tällaisiin taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin, jotka voivat lisätä rautatiekuljetusten kannattavuutta ja vähentää maantiekuljetuksia. Tällä olisi myönteinen vaikutus ympäristöön. Seuraavan ohjelmakauden 2000-2006 valmistelutoimet Vuonna 1999 toteutettiin seuraavat toimet ohjelmakauden 2000-2006 valmistelemiseksi: - Kesäkuussa 1999 järjestettiin kaksi keskustelufoorumia koheesiorahaston tukialoista (liikenne ja ympäristö) vastaavien Kreikan viranomaisten kanssa. - Koheesiorahasto laati (kesäkuu-lokakuu 1999) koheesiomaita varten lyhyen oppaan, joka koskee vuosiksi 2000-2006 koheesiorahastosta annettua uutta asetusta. Opas esiteltiin, minkä jälkeen siitä keskusteltiin kyseisten maiden kanssa (30. marraskuuta 1999). 6.4. Komission julkisuus- ja tiedotustoimet Koheesiorahasto osallistui aluepolitiikkaa ja koheesiota koskevien aluepolitiikan pääosaston julkaisujen laatimiseen. Koheesiorahaston vuosikertomus julkaistiin asianmukaisessa muodossa, ja sen tiivistelmä julkaistiin aluepolitiikan pääosaston Inforegio-tiedotuslehdessä. Tiedotuskokousten ja konferenssien kaltaisiin tilaisuuksiin valmistellaan tapauskohtaisesti materiaalia (siirrettävät kojut, tietokoneella suunnitellut graafiset esitykset, audiovisuaalinen materiaali ja painotuotteet). Koheesiorahasto julkaisee useita koheesiorahastoa ja ympäristöä koskevia tutkimuksia, jotka rahoitetaan budjettikohdasta B2-1600. Kyseiset tutkimukset ovat tätä nykyä kaikkien saatavilla. LIITTEET Liite I : Vuonna 1999 päätökseen saatetut hankkeet Liite II : Vuonna 1999 tehdyt tarkastuskäynnit Liite III : Tuki koheesiomaiden mukaan jaoteltuna Liite IV : Ympäristöhankkeiden jälkiarviointi Liite V : Liikennehankkeiden jälkiarviointi LIITE I Vuonna 1999 päätökseen saatetut hankkeet ESPANJA Ympäristö Hanke nro 94/11/61/022 Päätös: C(94)3696, 21.12.1994 Päätös: C(96)2740, 7.10.1996 Päätös: C(99)1241, 12.5.1999 Ympäristön kunnostaminen virkistysalueeksi. Ympäristön saattaminen ennalleen rakennustyömaalla. Toimilla pyritään palauttamaan luonnonympäristö ja erityisesti tienrakennuksessa vahingoittuneet alueet entiselleen. Kustannukset yhteensä: 14 941 777 euroa Myönnetty tuki: 12 700 510 euroa Hanke nro 95/11/61/010-2 Päätös: C(96)3384/F, 17.12.1996 Hankeryhmä koskee metsitystä, eroosion ja aavikoitumisen torjuntaa sekä metsäpalojen vahingoittamien ekosysteemien kunnostusta Kanariansaarten hydrografisessa altaassa. Kustannukset yhteensä: 4 956 751 euroa Myönnetty tuki: 4 213 238 euroa Hanke nro 95/11/61/021-A Päätös: C(95)3074/F, 8.11.1995 Päätös: C(97) 873/F, 25.3.1997 Päätös: C(98) 390/F, 23.2.1998 Madridin viemäröinti - 1995. Hankeryhmä koskee jäteveden hajunpoistoa, joka parantaa ympäristön laatua Manzanares-joen rannalla Madridissa. Kustannukset yhteensä: 2 013 335 euroa Myönnetty tuki: 1 610 668 euroa Hanke nro 95/11/61/021-E Päätös: C(95)3029/F, 6.12.1995 Päätös: C(97) 511/F, 24.2.1997 Kaupunkiympäristö 1995 - Madrid. Hankeryhmä koskee meluntutkimusaseman rakentamista Madridiin sekä vahingoittuneiden alueiden ennallistamista ja ympäristön parantamista Casa de Campon puistossa (ensimmäinen vaihe). Kustannukset yhteensä: 4 130 652 euroa Myönnetty tuki: 3 304 522 euroa Hanke nro 95/11/61/023-A Päätös: C(95)3115/F, 12.12.1995 Päätös: C(98) 390/F, 23.2.1998 Barcelonan pääkaupunkialueen viemäröinti - 1995. Hankeryhmä koostuu 23 hankkeesta, jotka koskevat Barcelonan pääkaupunkialueen viemäröintiä (1995). Kustannukset yhteensä: 15 813 813 euroa Myönnetty tuki: 12 651 050 euroa Hanke nro 95/11/61/024-3 Päätös: C(95)3512/F, 11.1.1996 Päätös: C(97) 349/F, 7.2.1997 Viemäröinti ja jäteveden puhdistus 1995 - Gobelasin poistoviemäri Bilbaossa. Kustannukset yhteensä: 10 300 449 euroa Myönnetty tuki: 8 240 359 euroa Hanke nro 95/11/61/024-5 Päätös: C(96) 404/F, 19.2.1996 Päätös: C(98)1313/F, 13.5.1998 Viemäröinti ja jäteveden puhdistus San Sebastianissa. Hankeryhmään sisältyy seitsemän hanketta, jotka koskevat viemäröintiä ja poistoviemärien uusimista San Sebastianin eri kaupunginosissa. Kustannukset yhteensä: 3 237 698 euroa Myönnetty tuki: 2 590 158 euroa Hanke nro 95/11/61/026-5 Päätös: C(96) 404/F, 19.2.1996 Päätös: C(98)1313/F, 13.5.1998 Zaragozan kaupunkiympäristö. Hankeryhmään sisältyy kolme hanketta: Las Glorietasin puisto (vaihe 2), Canal Imperialin törmien kunnostus (vaihe 2) ja Huervan "vihreä käytävä" (vaihe 3). Kustannukset yhteensä: 3 237 698 euroa Myönnetty tuki: 2 590 158 euroa Hanke nro 95/11/61/030 Päätös: C(95)3134/F, 11.12.1995 Jaénin jätevedenpuhdistamo. Kustannukset yhteensä: 11 628 050 euroa Myönnetty tuki: 9 302 440 euroa Hanke nro 95/11/61/034 Päätös: C(95)3294/F, 18.12.1995 Päätös: C(97) 661/F, 13.3.1997 Katalonian rannikon jätevesien poistaminen ja käsittely. Hankeryhmään kuuluu yhdeksän hanketta, jotka koskevat seuraavia järjestelmiä: käsittelylaitokset, viemäriverkot ja poistoputket mereen. Kustannukset yhteensä: 73 649 452 euroa Myönnetty tuki: 58 919 562 euroa Hanke nro 95/11/61/043-3 Päätös: C(95)3254, 18.12.1995 Päätös: C(97) 661, 12.3.1997 Extremaduran laittomien kaatopaikkojen sulkeminen ja kunnostus. Hankeryhmään sisältyy 22 hanketta, jotka koskevat jätekuljetusta, jätteen siirtokuormausta ja puristamista sekä luonnonympäristön saattamista ennalleen. Kustannukset yhteensä: 9 610 468 euroa Myönnetty tuki: 7 688 374 euroa Hanke nro 96/11/61/029 Päätös: C(96)2514/F, 13.9.1996 Palma de Mallorcan vesivarojen lisääminen. Hankeryhmään kuuluu kolme hanketta, jotka koskevat valumaveden hyödyntämistä, teollisuusjäteveden käsittelyä käänteisosmoosilaitteistolla ja jäteveden jälkikäsittelyä, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen Palma de Mallorcan vesihuollossa. Kustannukset yhteensä: 7 088 960 euroa Myönnetty tuki: 5 671 169 euroa Liikenne Hanke nro 93/11/65/016 Päätös: C(93)3258/F, 15.11.1993 Päätös: C(94)2796/F, 27.10.1994 Päätös: C(95)3519/F, 11.1.1996 Valtatie 234, Gilet-Sonejan tieosuus. Kustannukset yhteensä: 48 845 621 euroa Myönnetty tuki: 41 518 775 euroa Hanke nro 94/11/65/006 Päätös: C(94)3757/F, 21.12.1994 Päätös: C(96)1375/F, 28.5.1996 Madrid-Alicanten ja La Encina-Valencian rataosuudet, vaihe II (tasoristeysten purkaminen ja radan parannus, jotta junien tuntinopeudeksi saataisiin 200/220 km/h). Kustannukset yhteensä: 86 102 110 euroa Myönnetty tuki: 73 186 792 euroa Hanke nro 95/11/65/002 Päätös: C(95)2935/F, 27.11.1995 Päätös: C(97)2566/F, 29.7.1997 Päätös: C(98)4327/F, 21.12.1998 Zaragoza-Huesca-pikatie. Kustannukset yhteensä: 120 070 769 euroa Myönnetty tuki: 102 060 153 euroa PORTUGALI Ympäristö Hanke nro 95/10/61/028 // Päätös: C(96)2955, 24.10.1996 Päätös: C(98)432, 25.2.1998 Juomaveden jakelujärjestelmän parantaminen neljässä kunnassa, jotka kuuluvat Suur-Lissabonin ja Keski-Tejon vesijohtoverkkoon. Kustannukset yhteensä // 5 289 470 euroa Myönnetty tuki // 4 496 050 euroa Liikenne Hanke nro 93/10/65/010 - 94/10/65/007 // Päätös: C(98) 2233, 27.7.1998 Beira Altan radan nykyaikaistaminen - rataosuuksien I ja III rakennustyöt, joiden jälkeen koko hanke voidaan saattaa päätökseen. Hanke parantaa Portugalin ratayhteyksiä Espanjaan ja muualle Eurooppaan. Kustannukset yhteensä // 64 392 000 euroa Myönnetty tuki // 51 513 600 euroa IRLANTI Ympäristö Hanke nro 94/07/61/008 Päätös: C(96)1696, 25.6.1996 Päätös: C(97)2609 F/4, 29.7.1997 Killarneyn viemäriverkon parannus Hankkeen tarkoituksena oli parantaa viemärijärjestelmän ja jäteveden käsittelylaitoksen kapasiteettia niin, että asukasvastineluku kasvaa 42 000:een, sekä rakentaa järvien lähiympäristöön uusia viemäreitä. Hankkeeseen sisältyi alitehoisten viemäreiden parannus, sadevesi- ja likaviemärijärjestelmien uusiminen, uusien pumppuasemien rakentaminen sekä nykyisen jätevedenkäsittelylaitoksen kapasiteetin kasvattaminen asukasvastinelukuun 42 000. Hankkeeseen sisältyi myös lietteen käsittelylaitosten suunnittelu, jossa otetaan huomioon Irlannin kansallisen lietestrategian tulokset South Kerryn alueella. Kustannukset yhteensä: 12 960 000 euroa Myönnetty tuki: 11 019 000 euroa Hanke nro 94/07/61/009 Päätös: C(95)3008/4, 6.12.1995 Traleen pääviemäri Hankkeessa toteutettiin Traleen kaupungin ja sitä ympäröivien alueiden viemäröinti, myös alitehoisten viemäreiden parannus, lika-/sadeveden erotuskammion rakentaminen, lietteen ja sadeveden pumppuasemien rakentaminen, uuden jätevedenkäsittelylaitoksen rakentaminen ja poistoputki Traleen lahteen. Biologisen käsittelylaitoksen asukasvastineluku on 40 000 ja siihen kuuluu desinfiointi ultraviolettivalon avulla. Kustannukset yhteensä: 10 866 miljoonaa euroa Myönnetty tuki: 9237 miljoonaa euroa Liikenne Hanke nro 93/07/65/014 Päätös: C(95)1641 F/3, 13.7.1995 Dublinin sataman lo-lo-järjestelmä Kolmen konttiterminaalin kunnostus Dublinin satamassa. Hankkeessa kunnostettiin osa nykyisistä reunalaitureista, jotta pohjaa voitiin syventää 7,5 metriin. Lastausteho maksimoitiin rakentamalla nosturille tarvittava liikkumatila. Kustannukset yhteensä: 4 169 miljoonaa euroa Myönnetty tuki: 3 543,650 euroa Hanke nro 93/07/65/029 Päätös: C(95)1641/4, 13.7.1995 Päätös: C(96)1111/2, 3.5.1996 Päätös: C(97) 2606/5, 28.7.1997 Päätös: C(98)2085 F/1, 22.7.1998 Balbrigganin ohikulkutie (vaihe 2) Hankkeessa rakennettiin Balbrigganiin kaksikaistainen ohikulkutie Balrotheryn eteläpuolelta Gormanstownin pohjoispuolelle. Hankkeeseen sisältyi myös kolmen eritasoliittymän rakentaminen. Tiestä tulee myöhemmin osa uutta moottoritietä, joka kulkee Dublinista rajalle. Se liitetään Rosslare-Larne-moottoritiehen ja M1 Dublin-Belfast-moottoritiehen. Kustannukset yhteensä: 40 370 miljoonaa euroa Myönnetty tuki: 34 314 miljoonaa euroa Hanke nro 93/07/65/034 Päätös: C(95)1867/1N4, 24.7.1995 Päätös: C(96)1111/F/2, 3.5.1996 Curlowsin ohikulkutie Hanke koski N4 Dublin-Sligo-moottoritietä. Elinkeinoelämän (erityisesti teollisuuden ja matkailun) kehitystä tuettiin parantamalla yhteyksiä satamiin, lentokentille ja tärkeimmille kotimaan markkinoille. Lisäksi parannettiin kulkuyhteyksiä lähiöihin (erityisesti luoteis- ja länsialueille) tavoitteena vahvistaa niiden talouskehitystä ja vetovoimaa investointikohteina. Kustannukset yhteensä: 21 794 miljoonaa euroa Myönnetty tuki: 18 525 miljoonaa euroa Hanke nro 93/07/65/042 Päätös: C(94)2684/9, 14.10.1994 Päätös: C(95)1874/4, 25.7.1995 Päätös: C(96)1111/2, 3.5.1996 Päätös: C(97)2606 F/5, 28.7.1997 Päätös: C(98)2085 F/1, 22.7.1998 Arklowin ohikulkutie Hankkeessa rakennettiin 12 kilometriä pitkä kaksikaistainen ohikulkutie Wicklowin kreivikunnan eteläpuolella sijaitsevaan Arklowin kaupunkiin. Siihen sisältyi kaksi rautatiesiltaa, jokisilta, kuusi maantien ylikäytävää, kaksi eritasoliittymää ja kaksi ylikulkusiltaa. Kustannukset yhteensä: 47 247 miljoonaa euroa Myönnetty tuki: 40 159 miljoonaa euroa Hanke nro 94/07/65/006 Päätös: C(96)3690/1, 9.12.1996 Päätös: C(97)2606/1, 28.7.1997 Rathcoolen eritasoliittymä Hankkeeseen sisältyi N7 Dublin-Cork/Limerick-moottoritien parannustyöt 15 kilometriä Dublinista lounaaseen N7-moottoritien ylikulkuliikenteen ja liikennevalojärjestelyjen poistamiseksi Rathcoolesta. Samalla 0,8 kilometriä nykyistä kaksikaistaista tietä korvattiin sillalla, kolmella uudella liikenneympyrällä sekä uusilla ja parannetuilla liittymillä. Kustannukset yhteensä: 22 119 500 euroa Myönnetty tuki: 18 801 575 euroa LIITE II Vuonna 1999 tehdyt seuranta- ja laatutarkastukset Espanja Tarkastuskäynnit 3. ja 4. helmikuuta - Katalonia Hanke nro 98/11/61/022 - Prat de Llobregatin viemäri- ja puhdistusjärjestelmä Hanke nro 95/11/61/022E - Ciutat Vellan - Casc Anticin ympäristön saattaminen ennalleen, Barcelona 1.-2. kesäkuuta - Andalusia Hanke nro 98/11/61/050 - Riotinton kaivosalueen kunnostus (Huelva) 14. joulukuuta - Baskimaa Hanke nro 95/11/61/043-7 - Saastuneen maaperän puhdistus Baskimaassa. HCH:n turvasäiliö. Kreikka Muut tarkastuskäynnit (1) Satamahankkeet: Pireuksen satama, (hanke nro 93/09/65/005, Pireuksen sataman kehätie, hanke nro 94/09/65/005, Ikonio-II-konttiterminaali Pireuksen satamassa, hanke nro 99/09/65/001, Palataki, laitureiden rakentaminen matkustajalaivoille Piruksen satamassa), Iraklion satama (hanke nro 93/09/65/032, lastaus- ja purkulaitureiden IV ja V yhdistäminen Iraklion satamassa) ja Igoumenitsan satama (hanke nro 93/09/65/004, Igoumenitsan uuden sataman rakentaminen). (2) Rautatiehankkeet: hankkeen vetäjän kanssa tehdyn sopimuksen arviointi, uuden yleissuunnitelman esittäminen Thriassion rakennus- ja laitekokonaisuutta varten, tarvikehankinta- ja rakennussopimusten ja jatkosopimusten käsittely, seuraavien ratahankkeiden seuranta: hanke nro 94/09/65/004, radan Pireus-Ateena-Thessaloniki-radan sähköistäminen, hanke nro 93,94/09/65/009, Evangelismos-Leptokarya, hankkeet nro 94/09/65/011 ja 95/09/65/034, Thriassion aseman rakennus- ja laitekokonaisuus sekä yhdysradat verkkoon ja Pireuksen satamaan. (3) Khiosin/Lesbosin ja Kilkisin rahtikeskuksen (Freight village) tutkimushankkeet. (4) EYDAPin hankkeet: kaikki käynnissä olevat hankkeet on tarkastettu. (5) Lentoasemahankkeet: Korfun lentokenttähanke (hankkeet nro 93/09/65/003 ja 94/09/65/014, Korfun lentoterminaalin laajennus ja paloaseman rakentaminen). (6) Maantiehankkeet: Pathe ja Egnatia. Koheesiorahasto teetti vuonna 1999 konsultillaan KAMPSAXilla asiantuntija-arvion hankkeen vetäjän EYDE/PATHEn toiminnasta. Tärkeimmät tulokset olivat seuraavat: (1) Sopimuksia ei valvota asianmukaisesti, koska EYDE/PATHElla ei ole tätä varten tarpeeksi henkilöstöä. KIIREELLINEN! (2) Urakoitsijat laativat lopulliset rakennussuunnitelmat. Tämä lisää kustannuksia. (3) Moottoritien rakennustyön turvallisuuskysymyksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. (4) Hankkeen vetäjien taitotiedon siirto on puutteellista. Sen valvomiseksi olisi perustettava järjestelmä. (5) Hankkeen edistymisestä ei raportoida riittävästi. Kertomuksissa toistetaan samoja asioita eikä niitä toimiteta säännöllisesti. Laatutarkastukset Kreikan viranomaiset pyysivät ESPELiä suorittamaan joitakin rakennustöitä koskevia laatutarkastuksia. Maininta "ryhmä i" tarkoittaa, ettei hankkeissa ole juurikaan virheitä eikä korjaustoimenpiteitä tarvita. Maininta "ryhmä ii" tarkoittaa, että hankkeissa on virheitä, jotka eivät vaikuta rakennelmien kestävyyteen. Korjaustoimenpiteet ovat tarpeen. - Tiedot PATHEa koskevista tarkastuksista Osuus: Patrasin ohikulkutie, K1-K4: ryhmä ii EYDE/PATHE väittää todistaneensa ESPELille, että mikään huomioista ei pidä paikkaansa ja pyytää uusintatarkastusta. EYDE/PATHE toteaa seuraavaa: - Hankkeen vetäjä ja valvontayksikkö ottivat näytteet yhtä aikaa ESPELin kanssa ja tulokset olivat vaatimustenmukaiset. - Vaikka tarjousasiakirjat on nidottu yhteen, ESPEL ilmoitti "tutkimusbudjetin" puuttuvan. Osuus: Patrasin ohikulkutie, K5-K6-K7-A: EYDE/PATHElle ei ole toimitettu tästä hankkeesta teknistä raporttia, jossa ryhmä ilmoitetaan. Osuus: "SKOTINA-LITOHORO": ryhmä i Osuus: "LITOHORO-DION": ryhmä i - Tiedot Via Egnatiaa koskevista tarkastuksista 16 sopimusta on tarkastettu. Koheesiorahasto rahoitti niistä neljä, jotka koskivat Kavalan ohikulkutietä. 16 hankkeesta 10 luokiteltiin ryhmään i. 16 hankkeesta viisi luokiteltiin ryhmään ii. Rakennusurakoitsija on jo toteuttanut tarvittavat toimenpiteet korjatakseen virheet. Hankkeen "Kavalan ohikulkutien kuusi maasiltaa" tarkasti valtiokonttorin, valtiovarainministeriön ja seuranta- ja organisointiyksikön (MOU) edustajien työryhmä. Tarkastus kattoi hankkeen edistymisen, viraston soveltamat menettelyt, kansallisten ja yhteisön säännösten noudattamisen hankkeen toteutusvaiheessa, menoilmoitusta koskevat perustelut ja muiden asiakirjojen riittävyyden ja laillisuuden. Lisäksi tarkastettiin rakennustyöt paikalla. Tarkastustulokset olivat erittäin myönteisiä. Irlanti Tarkastuskäynnit 21.-25. kesäkuuta Hanke nro 94/07/61/019 Lough Maskin alueen vesihuoltosuunnitelma. Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastuskäynti. 26. marraskuuta Hanke nro 95/07/61/010 Dublinin alueen jätevedenkäsittely, vaiheet I & II, tarkastuskäynti lietteen käsittelylaitoksella. Laitoksesta tehtiin parhaillaan toimilupasopimusta. Portugali Tarkastuskäynnit Neljä hanketta, jotka koskivat kuntien välisiä vesihuoltojärjestelmiä Barlavento Algarviossa. Tarkastusta avustivat aluepolitiikan pääosaston (linja E) valitsemat juomavesialan riippumattomat konsultit. Kokous, jossa käsiteltiin kansalliseen vesisuunnitelmaan ja allassuunnitelmiin liittyvän tutkimuksen edistymistä. Kaksi hanketta, jotka koskivat Litoral Centron kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelyjärjestelmää. Kolme hanketta, jotka koskivat Margem Sulin kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelyjärjestelmää. 13 hanketta, jotka koskivat Algarven alueen viemärijärjestelmää. Lissabonin satamahanke (Sta. Apolónia). BRISAn (moottoriteiden rakennusurakoitsija) kanssa pidetyt kokoukset, joissa keskusteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta. Liikenneviranomaisten kanssa pidetty kokous, jossa arvioitiin, vastaavatko Linha do Nortessa jo rahoitetut hankkeet rautatiealalle suunniteltua uutta strategiaa. LIITE III Tuki koheesiomaiden mukaan jaoteltuna KREIKKA >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> ESPANJA >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> IRLANTI >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukoissa mainittu "viimeinen maksuerä" liittyy monivuotisiin hankkeisiin, joille maksetaan tukea vuosittain hankkeen päättymiseen asti. Komission tuki näille kahdelle hankkeelle päättyy. PORTUGALI >TAULUKON PAIKKA> LIITE IV Ympäristöhankkeiden jälkiarviointi Espanja 95/11/61/041, Akkujen ja loisteputkien kierrätys, Vilomaran laitos Hanke koski akkujen ja loistevalaisimien kierrätyslaitoksen rakentamista Kataloniaan elohopean ja raskasmetallien talteenottamiseksi. Laitos saatiin valmiiksi heinäkuussa 1998. Investointikustannukset olivat 8,4 miljoonaa ecua. 95/11/61/036, Viemäriputkien ja jäteveden käsittelylaitoksen rakentaminen, Turia II Vaiheeseen II sisältyivät Turian jäteveden käsittelylaitoksen ja kahden pääviemärin rakentaminen. Kuntien on vielä täydennettävä hanketta ennen kuin siitä saadaan täysi hyöty, mutta se on jo nyt vähentänyt jokeen laskettujen epäpuhtauksien määrää. Hanke saatiin päätökseen marraskuussa 1997. Investointikustannukset olivat 11,7 miljoonaa ecua. 93/11/61/026, Viheralue ja maa- ja vesirakennus Ter-joella Gironassa Hanke on parantanut ympäristön tilaa ja elinoloja Gironan seudulla, jossa lakkautettiin laittomia kaatopaikkoja, istutettiin kaupunkiin viheralue, rakennettiin jalankulkusilta ja, mikä tärkeintä, yhdistettiin kaupunki- ja luonnonympäristö. Hanke saatiin päätökseen huhtikuussa 1998, ja sen investointikustannukset olivat 3,9 miljoonaa ecua. 95/11/61/024-3, Gobelan keskusviemärijärjestelmä - Gran Bilbao, Espanja Gran Bilbaoon rakennettiin Gobelan pääviemäriputki. Se kuuluu suureen viemärijärjestelmään, joka palvelee yli miljoonaa asukasta. Hanke on parantanut uimaveden ja Nervion-joen veden laatua. Hanke saatiin päätökseen helmikuussa 1998, ja sen investointikustannukset olivat 10,9 miljoonaa ecua. 93/11/61/055, Grosin uimarannan puhdistus - Zuriola Hankkeen tavoitteena oli suojella pohjoisrannikkoa eroosiolta ja puhdistaa La Zuriolan ranta Grosin seudun elinolojen parantamiseksi San Sebastianissa. Hanke saatiin päätökseen maaliskuussa 1995, ja sen investointikustannukset olivat 9,8 miljoonaa ecua. 95/11/61/043-2, Boecillon saastuneen maaperän puhdistus - Valladolid Hanke koskee myrkyllisten jätteiden poistoa ja asianmukaista käsittelyä puhdistamalla kolmen hehtaarin maa-alue. Hanke saatiin päätökseen maaliskuussa 1997, ja sen kustannukset olivat 1,7 miljoonaa ecua. 95/11/61/028-2, Hätäinfrastruktuurit kuivuuden varalta, Seguran valuma-alue, Mulan jäteveden käsittelylaitos Mulan jäteveden käsittelylaitoksen laajentaminen kypsytysaltailla ja hiekkasuodattimilla. Hanke saatiin päätökseen joulukuussa 1995. Investointikustannukset olivat 2,1 miljoonaa ecua. 95/11/61/028-2, Hätäinfrastruktuurit kuivuuden varalta, Seguran valuma-alue, La Pedreran jäteveden käsittelylaitos Käänteisosmoosipuhdistamon rakentaminen, jotta jätevettä voidaan käyttää juomavetenä. Hanke saatiin päätökseen joulukuussa 1995. Investointikustannukset olivat 4,4 miljoonaa ecua. 95/11/61/025-4, Pakkausjätteen kierrätys Tudelassa Kierrätysaseman rakentaminen muovin ja metallin talteenottamiseksi pakkausjätteestä. Asema palvelee noin 350 000 asukasta. Hanke saatiin päätökseen kesäkuussa 1998. Investointikustannukset olivat 4,4 miljoonaa ecua. 95/11/61/039-1, Alcudian jäteveden käsittelylaitoksen rakentaminen Mallorcalle Alcudian jäteveden käsittelylaitoksen laajennus, koska jätemäärä kasvaa matkailukaudella ja asutusalueet ovat kasvaneet. Hanke saatiin päätökseen maaliskuussa 1995. Investointikustannukset olivat 1,1 miljoonaa ecua. Kreikka 94/09/61/043, Jäteveden käsittelylaitoksen rakentaminen Thessalonikin matkailualueella Ainian jäteveden käsittelylaitoksen rakentaminen Thessalonikin eteläpuolella. Hanke oli osa rakenteilla olevaa puhdistusjärjestelmää, jonka asukasvastineluku on 90 000. Hanke saatiin päätökseen lokakuussa 1997. Investointikustannukset olivat 3,3 miljoonaa ecua. 94/09/061/037-2, Xanthin viemäröinti, salaojitus ja vesijohtoverkot Hanke koski Xanthin viemäri- ja salaojaverkon laajennusta ja vedenjakelujärjestelmän osittaista kunnostamista. Hanke saatiin päätökseen marraskuussa 1995. Investointikustannukset olivat 2 miljoonaa ecua. Irlanti 93/07/61/015 - 94/07/61/001, Dublinin alueen vesijohtoverkko (vaihe I) Kahden vesilaitoksen ja päävesijohdon parannustyöt kahdella alueella. Hanke oli osa Suur-Dublinin vesijohtoverkon laajennus- ja parannustöitä. Se saatiin päätökseen tammikuussa 1999, ja sen investointikustannukset olivat 65,8 miljoonaa ecua. 94/07/61//008, Killarneyn viemäreiden parannustyöt Killarneyn jäteveden käsittelylaitoksen ja viemäriverkon laajennus matkailun ja teollisuuden lisääntymisen ja asutusalueiden kasvun vuoksi. Hanke saatiin päätökseen kesäkuussa 1999. Investointikustannukset olivat 15,3 miljoonaa ecua. 93/07/61//038 ja 94/07/61/019, Lough Maskin alueen vesijohtoverkko Nykyistä vesijohtoverkkoa laajennettiin rakentamalla uuden päävesijohdot, jakelujohdot ja vesiallas. Hanke saatiin päätökseen maaliskuussa 1997. Investointikustannukset olivat 25,8 miljoonaa ecua. Portugali 93/10/61/002, Asseiceiran jäteveden käsittelylaitoksen laajennus Jäteveden käsittelylaitoksen laajentaminen Suur-Lissabonin ja Keski-Tejon alueille. Laitosta laajennettiin kahdeksalla uudella gravitaatiosuodattimella sekä lietesaostimella. Hanke saatiin päätökseen syyskuussa 1996. Investointikustannukset olivat 4,9 miljoonaa ecua. 94/10/61/016, Castelo de Boden putkijohto Castelo do Boden johdon laajennus Suur-Lissabonin ja Keski-Tejon alueille. Hanke saatiin päätökseen heinäkuussa 1996. Investointikustannukset olivat 27,1 miljoonaa ecua. 94/10/61/015, Odeleite Belichen vesijärjestelmä Odeleiten padon, päävesijohdon ja pumppuaseman rakentaminen ja Taviran jäteveden käsittelylaitoksen ensimmäinen vaihe. Hanke saatiin päätökseen heinäkuussa 1998. Investointikustannukset olivat 101 miljoonaa ecua. LIITE V Liikennehankkeiden jälkiarviointi Espanja 93/11/65/012, Kehätie, Valladolidin eteläpuoli, koheesiorahaston osuus 26,2 miljoonaa ecua. 93/11/65/018, Trinidad-Montgat-moottoritie, koheesiorahaston osuus 37,1 miljoonaa ecua. 93/11/65/003, Bailén-Granada, ensimmäinen vaihe, koheesiorahaston osuus 7,9 miljoonaa ecua. 94/11/65/003, Bailén-Granada-moottoritie, toinen vaihe, koheesiorahaston osuus 309,3 miljoonaa ecua. 93/11/65/023, Ribadesella-Luarca-moottoritie, koheesiorahaston osuus 16,5 miljoonaa ecua. 93/11/65/024, Madrid-Valencia-Jativa-rata, koheesiorahaston osuus 64,2 miljoonaa ecua. 93/11/65/027, Pohjois-Atlantin meriliikenteen valvonta (VTS), Finisterre-Coruña, koheesiorahaston osuus 18,4 miljoonaa ecua. 93/11/65/029, Etelä-Atlantin meriliikenteen valvonta (VTS), Sta. Cruz, Teneriffa, koheesiorahaston osuus 18,4 miljoonaa ecua. 94/11/65/001, Moottoritie A-6 Madrid, koheesiorahaston osuus 75,6 miljoonaa ecua. 94/11/65/004, Léridan ohikulkutie, koheesiorahaston osuus 83,1 miljoonaa ecua. 94/11/65/008, Costa del Sol-San Roque-moottoritie, koheesiorahaston osuus 34,7 miljoonaa ecua. 94/11/65/009, Luarcan ohikulkutie, koheesiorahaston osuus 24,6 miljoonaa ecua. 94/11/65/010, Gijonin kehätie, koheesiorahaston osuus 50,7 miljoonaa ecua. 94/11/65/011, Novellana-Cadavedo -moottoritie, koheesiorahaston osuus 28,3 miljoonaa ecua. 95/11/65/008, Katalonian poikittaisakseli: Lérida-Gerona, koheesiorahaston osuus 53,9 miljoonaa ecua. 96/11/65/002, Katalonian poikittaisakseli: Artés-Sta.Maria d'Oló, koheesiorahaston osuus 19,3 miljoonaa ecua. 94/11/65/009-011 ja 93/11/65/023, Yhteishanke, Cantábricon moottoritie, Novellana-Cadavedo-Luarca-Ribadesella. Irlanti 93/07/65/026, Waterfordin satama, Belview'n laituri, koheesiorahaston osuus 4,0 miljoonaa ecua. 93/07/65/015, Cork Ringaskiddyn lauttaterminaali, koheesiorahaston osuus 7,5 miljoonaa ecua. 93/07/65/008, N1 Balbrigganin ohikulkutie, koheesiorahaston osuus 3,1 miljoonaa ecua. 93/07/65/014, Galwayn itäinen tulotie, koheesiorahaston osuus 8,4 miljoonaa ecua. 95/07/65/003, N-25 Dunkettle-Carrightowill-ohikulkutie, koheesiorahaston osuus 27,2 miljoonaa ecua. Portugali 93/10/65/001, Linha do Norten radan parannus, koheesiorahaston osuus 32,1 miljoonaa ecua. 93/10/65/005, Pamela-Marateca-moottoritie, koheesiorahaston osuus 15,5 miljoonaa ecua. 93/10/65/032, Marateca-Montemor-moottoritie, koheesiorahaston osuus 46,6 miljoonaa ecua. 93/10/65/033, Atalaia-Abrantes-moottoritie, koheesiorahaston osuus 33,8 miljoonaa ecua. 95/10/65/001, Rocha-Conde de Ovidos Quay (satama), koheesiorahaston osuus 7,7 miljoonaa ecua.