KOMISSION KERTOMUS edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa (KABOTAASI), annetun asetuksen (ETY) N:o 3118/93 täytäntöönpanosta - TOINEN KERTOMUS

KOMISSION KERTOMUS edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa (KABOTAASI), annetun asetuksen (ETY) N:o 3118/93 täytäntöönpanosta - TOINEN KERTOMUS

0. Johdanto

0.1. Tämä kertomus on jatkoa 4. helmikuuta 1998 julkaistulle asiakirjalle KOM(1998) 47 lopullinen, joka kattoi kabotaasilupien käytön vuoden 1995 loppuun saakka. Tässä toisessa kertomuksessa analyysiä jatketaan vuoden 1998 kesäkuun loppuun, jolloin kabotaasia koskevat määrälliset rajoitukset poistettiin 25. lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3118/93 [1] 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti. (Benelux-maiden sisäistä kabotaasiliikennettä koskevat määrälliset rajoitukset poistettiin jo aiemmin vuonna 1992.)

[1] EYVL L 279, 12.11.1993, s. 1.

0.2. Kabotaasijärjestelyn maantieteellisenä soveltamisalueena pysyy edelleen Euroopan talousalue (ETA), ja määrällisten rajoitusten poistaminen koskee koko ETA-aluetta. Itävalta, joka ei ollut mukana ETA-järjestelyissä heinäkuussa 1994, liittyi kabotaasijärjestelyyn vasta tammikuussa 1997 Itävallan liittymistä yhteisöön koskevan liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 9 [2] mukaisesti.

[2] EYVL C 241, 29.8.1994, s. 361.

0.3. Tässä kertomuksessa on viisi osaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään kabotaasiasetusten nojalla toimitettuja tietoja. Toisessa osassa analysoidaan tietoja, jotka on toimitettu kabotaasiasetusten nojalla heinäkuun 1990 ja kesäkuun 1998 välisenä aikana. Kolmannessa osassa esitetään alustavia huomioita maantieliikenteen otantatutkimuksista saaduista kabotaasiliikennettä koskevista tiedoista. Neljännessä osassa esitetään päätelmiä. Viidennessä osassa annetaan suosituksia kabotaasiliikenteen tulevaa seurantaa varten.

0.4. Tämä kertomus on laadittu asetuksen (ETY) N:o 3118/93 11 artiklan nojalla. Artiklan mukaan komission on annettava neuvostolle kertomus asetuksen soveltamisesta joka toinen vuosi. Jotta tiedot olisivat täydellisiä ja vertailukelpoisia, kertomus alkaa kabotaasijärjestelyn käyttöönotosta (neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4058/89 [3] nojalla) heinäkuun alussa vuonna 1990 ja jatkuu määrällisten rajoitusten poistamiseen kesäkuun lopussa 1998. Edellisen kertomuksen (KOM(1998) 47) tavoin kertomus kattaa koko ETA-alueen, joten se lähetetään tiedoksi ETA:n neuvostolle.

[3] EYVL L 390, 30.12.1989, s. 1.

1. Kabotaasiasetusten nojalla toimitetut tiedot

1.1. Asetuksen (ETY) N:o 4058/89 ja asetuksen (ETY) N:o 3118/93 (kesäkuun loppuun 1998 saakka) mukaisesti valvontakirjavihkojen on seurattava kabotaasilupien mukana. Valvontakirjavihkoista saatiin täydelliset tiedot kabotaasilupien käyttöä koskevien tilastojen laatimista varten. Lupien poistaminen merkitsi myös niihin liittyvien valvontakirjavihkojen poistamista käytöstä. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3118/93 12 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa todetaan kuitenkin selvästi, että kabotaasiliikenteen valvontaa on jatkettava myös sen jälkeen, kun luvat poistuvat käytöstä kesäkuun 1998 jälkeen. Näin ollen kesäkuun 1998 jälkeen tarvittiin uusi tiedonkeruumenetelmä. Onneksi tämä tarve syntyi samaan aikaan kun maanteiden tavarakuljetusten tilastoja koskevan direktiivin (12. kesäkuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 78/546/ETY [4], sellaisena kuin se on muutettuna 18. toukokuuta 1989 annetulla neuvoston direktiivillä 89/462/ETY [5]) uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. Tämän uudistustyön tuloksena annettiin 25. toukokuuta 1998 neuvoston asetus (EY) N:o 1172/98 [6], jossa muun muassa laajennettiin otantatutkimuksiin sisältyviä matkatyyppejä siten, että niihin sisältyy myös kabotaasiliikenne. Yksityiskohtaisempia tietoja maantieliikenteen otantatutkimuksissa kerätyistä kabotaasitiedoista annetaan osassa 3.

[4] EYVL L 168, 26.6.1978, s. 29.

[5] EYVL L 226, 3.8.1989, s. 8.

[6] EYVL L 163, 6.6.1998, s. 1.

1.2. Yhteisön eri säädösten mukaan ilmoitusvelvollisten valtioiden on toimitettava vuosineljänneksittäin tiedot omien tavaraliikenteen harjoittajiensa kabotaasiliikenteen tonneista ja tonnikilometreistä sekä erilliset tiedot kustakin (muusta) ETA-yhteistyövaltiosta, jossa kabotaasiliikennettä voitiin harjoittaa.

1.3. Samoin kuin edellisessä kertomuksessa (KOM(1998) 47), vuosineljännesten tiedot on yhdistetty puolen vuoden jaksoiksi ja analyysissä rajoitutaan pelkästään tonnikilometreihin (tkm). Lisäksi, jotta vertailu edellisen kertomusten taulukoiden kanssa olisi helppoa, tässä kertomuksessa on säilytetty sama maiden järjestys. Järjestys on seuraava: Saksa (D), Ranska (F), Italia (I), Alankomaat (NL), Belgia (B), Luxemburg (L), Yhdistynyt kuningaskunta (UK), Irlanti (IRL), Tanska (DK), Kreikka (GR), Espanja (E), Portugali (P), Islanti (IS), Norja (N), Suomi (FIN), Ruotsi (S), Liechtenstein (FL) ja Itävalta(A).

1.4. Selvyyden vuoksi edellisessä kertomuksessa eroteltiin kaksi eri jaksoa, ensimmäinen jakso (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1994) sekä toinen jakso (heinäkuu 1994 - joulukuu 1995), jolloin kabotaasijärjestely laajeni ETA-maihin (Itävaltaa lukuun ottamatta). Tässä kertomuksessa on hyödyllistä määrittää vielä kolmas jakso tammikuusta 1996 kesäkuuhun 1998 sekä koko ajanjakso heinäkuusta 1990 kesäkuuhun 1998, jotta ajan myötä tapahtunutta kehitystä voidaan kuvata ytimekkäästi.

1.5. Ilmoitusvelvollisten valtioiden kolmannelta jaksolta toimittamat tiedot ovat täydelliset seuraavia ajanjaksoja lukuun ottamatta:

Espanja: ei lainkaan tietoja

Ranska: vuoden 1998 ensimmäinen puolisko.

Tulosten tulkinnan helpottamiseksi puuttuvat tiedot on arvioitu. Ilmoitusvelvollisten valtioiden arvioidut luvut näkyvät tämän kertomuksen taulukoissa yleensä kursivoituna. Tätä sääntöä ei ole noudatettu taulukoissa 7 ja 8.

1.6. Tässä kertomuksessa hyödynnetään myös maantieliikenteen otantatutkimuksissa saatuja kansallisen ja kansainvälisen liikenteen tonnikilometritietoja, joita on täydennetty muista läheistä saaduille tiedoilla. Näitä tietoja tarvitaan seuraavien tulosten laskemiseksi:

(a) "vaikutusaste", jossa "valtiossa harjoitettu kabotaasiliikenne" ilmaistaan prosenttiosuutena "kyseisen valtion kansallisesta liikenteestä"

(b) "aktiivisuusaste", jossa "ilmoitusvelvollisen valtion tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne" ilmoitetaan prosenttiosuutena "kyseisen valtion tavaraliikenteen harjoittajien kansainvälisestä liikenteestä" (kabotaasiliikennettä saavat harjoittaa vain liikenteenharjoittajat, joilla on kansainvälinen liikennelupa).

1.7. Edellisestä kertomuksesta poiketen tässä kertomuksessa tulkitaan kansallinen (ja kansainvälinen) liikenne siten, että se kattaa tavaraliikennettä toisen lukuun harjoittavien yritysten lisäksi myös tavaraliikennettä omaan lukuun harjoittavat yritykset. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin 8. huhtikuuta 1994 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 792/94 [7] kabotaasijärjestely laajennettiin myös maanteiden tavaraliikennettä omaan lukuun harjoittaviin yrityksiin. Lisäksi viimeaikaisessa työssä, jossa on pyritty tuottamaan kansallista (ja kansainvälistä) liikennettä koskevia tietoja yhtenäisempinä aikasarjoina, on keskitytty tietoihin, jotka koskevat sekä tavaraliikennettä omaan että toisen lukuun harjoittavia yrityksiä sen sijaan, että nämä kaksi olisi pyritty erottelemaan toisistaan.

[7] EYVL L 92, 9.4.1994, s. 13.

2. Analyysi tiedoista, jotka on toimitettu kabotaasiasetusten nojalla heinäkuun 1990 ja kesäkuun 1998 välisenä aikana

2.1. Taulukosta 5 voidaan nähdä, että kabotaasilupien mukaisesti ilmoitetun kabotaasiliikenteen määrä oli 10,5 miljardia tonnikilometriä koko ajanjaksona (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1998), Kansallinen liikenne niissä valtioissa,joissa kabotaasiliikenne oli sallittua, oli samana ajanjaksona 6400 miljardia tonnikilometriä; näin ollen kabotaasiliikenteen vaikutusaste oli keskimäärin ainoastaan 0,164 % (eli 1/600) kansallisessa liikenteessä koko ajanjaksona (ks. taulukot 5 ja 6). Kansainvälinen liikenne (edelleen tonnikilometreinä) oli koko ajanjaksolla noin neljännes kansallisesta liikenteestä; siten kabotaasiliikenne muodosti keskimäärin 0,66 % (eli 1/150) kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajien toiminnasta koko ajanjaksona.

2.2. Lähinnä kabotaasilupien lukumäärän nopean kasvun johdosta (määrä kasvoi 15 298 luvasta kaudella heinäkuu 1990 - kesäkuu 1991 85 098 lupaan vuonna 1997) kabotaasiliikenne kasvoi kuusinkertaiseksi 176 miljoonasta tonnikilometristä vuoden 1990 toisella puoliskolla (352 miljoonaa tkm vuosittain) 2 224 miljoonaan tonnikilometriin vuonna 1997 (ks. taulukko 3).

2.3. Vaikka käytettävissä olevien kabotaasilupien määrä kasvoin edelleen 30 % vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla (verrattuna vuoden 1997 kumpaan tahansa puoliskoon), kabotaasiliikenteen määrässä havaittiin pieni absoluuttinen lasku 1 010 miljoonaan tonnikilometriin vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla (2 020 miljoonaa tkm vuositasolla). Tämän katsotaan johtuvan siitä, että varsin huomattava osa kabotaasiliikenteestä jätettiin ilmoittamatta tänä puolivuotiskautena, mikä puolestaan johtuu luultavasti siitä, että tavaraliikenteen harjoittajat tiesivät, ettei niiden tarvitsisi perustella seuraavien vuosineljännesten lupatarpeitaan omille viranomaisilleen (lisähuomioita puutteellisesta ilmoittamisesta annetaan kohdissa 3.7-3.9).

2.4. Kansallinen liikenne kasvoi vain noin 20 % vuosina 1990-1998, ja taulukosta 6 käy ilmi, että kabotaasiliikenteen keskimääräinen vaikutusaste kasvoi kansallisilla markkinoilla viisinkertaiseksi 0,05 %:sta vuoden 1990 toisella puoliskolla 0,25 %:iin vuonna 1997. Näennäisen pienenemisen 0,22 %:iin vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla arvellaan johtuvan puutteellisesta ilmoittamisesta (ks. myös kohdat 3.7-3.9). Vastaavasti kabotaasiliikenne muodosti noin 0,2 % kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajien toiminnasta vuoden 1990 toisella puoliskolla, ja osuus kasvoi 1 %:iin vuonna 1997.

2.5. Kabotaasiluvan (kaksi kuukautta) keskimääräinen käyttö esitetään taulukossa 4. Käyttö oli 30 800 tonnikilometriä koko ajanjaksona (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1998). Keskimääräinen käyttö kasvoi nopeasti 23 000 tonnikilometristä (vuoden 1990 toinen puolisko) 47 500 tonnikilometriin (1993), mutta laski sitten tasaisesti 26 100 tonnikilometriin (1997) ja edelleen äkillisesti 18 200 tonnikilometriin (vuoden 1998 ensimmäinen puolisko). Keskimääräisen käytön laskun katsotaan jälleen johtuvan osittain puutteellisesta ilmoittamisesta (ks. jälleen kohdat 3.7-3.9).

2.6. Benelux-maiden tavaraliikenteen harjoittajat ovat olleet aktiivisimpia kabotaasimarkkinoilla; taulukosta 3 käy ilmi, että Benelux-maiden tavaraliikenteen harjoittajat hoitivat 58,7 % kaikesta kabotaasiliikenteestä (pelkästään Alankomaiden tavaraliikenteen harjoittivat hoitivat 31,2 % liikenteestä), vaikka niiden yhteinen osuus kabotaasiluvista oli vain 22,5 % (ks. taulukko 2). Näin ollen taulukosta 4 käy ilmi, että koko ajanjaksona kunkin kolmen Benelux-maan tavaraliikenteen harjoittajat käyttivät kabotaasilupaa keskimäärin 70 200 - 86 900 tkm, kun muut tavaraliikenteen harjoittajat käyttivät lupaa keskimäärin 16 400 tkm.

2.7. Muut kabotaasiliikenteen markkinoilla aktiivisesti toimineet tavaraliikenteen harjoittajat olivat Ruotsista (5,0 % kaikista kabotaasiliikenteen tonnikilometreistä, 3,7 % kaikista kabotaasiluvista ja luvan keskimääräinen käyttö 42 000 tkm), Ranskasta (vastaavat luvut 12,7 %, 10,6 % ja 36 700 tkm) ja Tanskasta (vastaavat luvut 6,7 %, 7,6 % ja 27 300 tkm).

2.8. Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan tavaraliikenteen harjoittajat eivät olleet kovinkaan aktiivisia kabotaasiliikenteen markkinoilla, sillä niiden markkinaosuudet olivat ainoastaan 5,3 % (Saksa), 3,1 % (Italia) ja 3,0 % (Yhdistynyt kuningaskunta) huolimatta siitä, että näiden valtioiden osuudet kabotaasiluvista olivat varsin korkeat (Saksassa 12,8 %, Italiassa 10,6 % ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 6,7 %). Näin ollen luvan keskimääräinen käyttö oli vain 12 600 tkm (Saksa), 9 100 tkm (Italia) ja 14 000 tkm (Yhdistynyt kuningaskunta).

2.9 Alhaisten työvoimakustannusten maista (Kreikka, Espanja, Portugali) olevien tavaraliikenteen harjoittajien osuus oli vain 2 % kabotaasiliikenteestä, vaikka näiden kolmen maan tavaraliikenteen harjoittajille myönnettiin 16,2 % kabotaasiluvista. Niiden kabotaasilupien keskimääräiset käyttöluvut olivat vain 20 tkm (Kreikka), 5 500 tkm (Espanja, arvio) ja 3 700 tkm (Portugali). Aluksi pelättiin, että alhaisten työvoimakustannusten maista olevat tavaraliikenteen harjoittajat aiheuttaisivat epäoikeudenmukaisen kilpailutilanteen korkeiden työvoimakustannusten valtioista tuleviin tavaraliikenteen harjoittajiin nähden. Pelko osoittautui edelleen aiheettomaksi.

2.10 Taulukosta 5 käy ilmi, että 68,3 % kaikesta kabotaasiliikenteestä toteutettiin Saksassa, joka oli suosituin yhteistyövaltio. Osuus nousi 64 %:sta (ensimmäisellä jaksolla) 73 %:iin (toisella jaksolla), mutta pieneni sitten 69 %:iin (kolmannella jaksolla). Taulukko 6 osoittaa, että kabotaasiliikenteen vaikutusaste Saksan kansallisilla markkinoilla nousi 0,12 %:sta (vuoden 1990 toinen puolisko) 0,75 %:iin vuonna 1997 (ks. kuitenkin kohdat 3.7-3.9). Koska Saksan tavaraliikenteen harjoittajat hoitivat vain 5,3 % kaikesta kabotaasiliikenteestä, on selvää, että Saksan tase on kabotaasiliikenteen osalta selvästi negatiivinen.

2.11. Toiseksi suosituin yhteistyövaltio oli Ranska, jossa toteutettiin 12,6 % kabotaasiliikenteestä, ja kabotaasiliikenteen vaikutusaste oli 0,21 % Ranskan kansallisilla markkinoilla vuonna 1997. Ranskan tavaraliikenteen harjoittajat hoitivat 12,7 % kaikesta kabotaasiliikenteestä, joten Ranskan osalta kabotaasiliikenteen tase on lähes tasapainossa.

2.12. Kolmanneksi suosituin yhteistyövaltio oli Italia, jossa toteutettiin 6,9 % kaikesta kabotaasiliikentestä. Koska Italian omat tavaraliikenteen harjoittajat eivät olleet kovin aktiivisia (ne hoitivat vain 3,1 % kaikesta kabotaasiliikenteestä), Italian kabotaasiliikenteen tase on negatiivinen.

2.13. Ainoat muut maat, joiden osalta kabotaasiliikenteen tase näyttää olevan negatiivinen, ovat Espanja, Kreikka ja Norja. Espanjan osalta on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä Espanjan tavaraliikenteen harjoittajien tiedot on pitänyt arvioida vuodesta 1996 alkaen, ja jo ennen tätä ilmeni merkkejä puutteellisesta ilmoittamisesta. Kreikan osalta negatiivinen tase johtuu siitä, etteivät Kreikan tavaraliikenteen harjoittajat ole ilmoittaneet harjoittaneensa lainkaan kabotaasiliikennettä vuoden 1991 jälkeen. Vaikka Norjassa on toteutettu kaksi kertaa niin paljon kabotaasiliikennettä kuin mitä Norjan tavaraliikenteen harjoittajat ovat hoitaneet, vaikutusaste oli Norjassa vain 0,25 % vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla.

2.14. Taulukosta 7 käy ilmi kunkin ilmoitusvelvollisen valtion tavaraliikenteen harjoittajien (taulukon rivit) suorittama kabotaasiliikenne kussakin yhteistyövaltiossa (taulukon sarakkeet) kolmannella jaksolla (tammikuu 1996 - kesäkuu 1998). Taulukossa 8 annetaan vastaavat tiedot koko (8 vuoden) ajanjaksolta (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1998). Taulukossa 9 esitetään aktiivisimmat kabotaasiliikenteen harjoittajat (tietyn ilmoitusvelvollisen valtion tavaraliikenteen harjoittajien suorittama kabotaasiliikenne tietyssä yhteistyövaltiossa) ensimmäisellä, toisella ja kolmannella jaksolla sekä koko ajanjaksona (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1998) koko ajanjaksoa vastaavassa suuruusjärjestyksessä.

2.15. Aktiivisimmin kabotaasiliikennettä harjoittivat Alankomaiden tavaraliikenteen harjoittajat Saksassa. Ne hoitivat koko ajanjaksona 2 814 miljoonaa tonnikilometriä 10 517 miljoonan tonnikilometrin kokonaismäärästä eli 27 % kaikesta kabotaasiliikenteestä (eli kaikkien tavaraliikenteen harjoittajien koko kabotaasiliikenteestä kaikissa valtioissa). Alankomaiden tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne Saksassa oli ykkössijalla kaikissa kolmessa jaksossa, ja se oli ensimmäisellä jaksolla 19 %, toisella jaksolla 31 % ja kolmannella jaksolla 29 % kaikesta kabotaasiliikenteestä.

2.16. Toiseksi aktiivisimmin kabotaasiliikennettä harjoittivat Belgian tavaraliikenteen harjoittajat Saksassa. Tämä vastaa 10 % kaikesta kabotaasiliikenteestä (1 055 miljoonaa tonnikilometriä 10 517 miljoonasta tonnikilometristä). Vaikka Belgian tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne Saksassa oli toisella sijalla ensimmäisellä (14 %) ja toisella (11 %) jaksolla, sen osuus oli kolmannella jaksolla vain 7 %, jolloin sen ohitti Luxemburgin tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne Saksassa (9 % osuudella) ja Belgian tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne Ranskassa (8 % osuudella).

2.17. Muita huomionarvoisia kabotaasiliikenteen harjoittajia olivat Ruotsin tavaraliikenteen harjoittajat Saksassa ja Ranskan tavaraliikenteen harjoittajat Saksassa (kummankin osuus oli noin 6,5 %)

3. Alustavia huomioita maantieliikenteen otantatutkimuksista saaduista kabotaasiliikennettä koskevista tiedoista

3.1. Komissio ehdotti kabotaasiliikenteen sisällyttämisestä maanteiden tavarakuljetusten tilastoista annettuun direktiiviin (78/546/ETY) 20. marraskuuta antamassaan asiakirjassa KOM(87) 548 lopullinen, jossa ehdotettiin nimenomaisesti kabotaasiliikenteen lisäämistä niihin (direktiivin 1 artiklassa lueteltuihin) matkatyyppeihin, jotka on otettava huomioon direktiivin nojalla tehtävissä (otanta-)tutkimuksissa. Antaessaan direktiivin 89/462/ETY (jolla muutettiin direktiiviä 78/546/ETY) neuvosto kuitenkin jätti erityisesti kabotaasiliikenteen direktiivin ulkopuolelle sillä perusteella, että se oli vielä tuolloin "laitonta".

3.2. Maanteiden tavarakuljetusten tilastoja koskevan direktiivin muuttamista toisen kerran valmisteltiin pitkään, ja vasta 25. toukokuuta 1998 neuvosto antoi direktiivin korvaavan asetuksen (1172/98). Tuolloinkin asetuksen lopullista hyväksymistä jouduttiin kiirehtimään, koska kabotaasiliikenteestä annetun asetuksen (3118/93) nojalla tapahtuva kabotaasitietojen keruu oli lakkaamassa.

3.3. Jäsenvaltioille annettiin tavan mukaan aikaa mukauttaa tutkimusmenetelmänsä siten, että niihin sisältyi muun muassa kabotaasiliikenne; siten uutta asetusta (1172/98) sovelletaan vain tietoihin, jotka on kerätty 1. tammikuuta 1999 jälkeen. Neuvosto oli tietoinen aukosta, joka syntyisi kabotaasitietoihin kabotaasiasetuksen päättymisen (eli 30.6.1998) ja maanteiden tavarakuljetusten tilastoista annetun asetuksen virallisen soveltamisen (eli 1.1.1999) välillä. Tästä syystä neuvosto pyysi jäsenvaltioita mahdollisuuksien mukaan toimittamaan komissiolle kabotaasitietoja maantieliikenteen otantatutkimuksistaan puuttuvana ajanjaksona eli vuoden 1998 toisella puoliskolla. Tähän mennessä kuusi valtiota on noudattanut tätä pyyntöä (viisi jäsenvaltiota ja Norja). Ne olivat jo aiemmin alkaneet kerätä kabotaasiliikennettä koskevia tietoja otantatutkimuksissaan (kuten edellä mainittiin, maanteiden tavarakuljetusten tilastoja koskevaa asetusta valmisteltiin pitkän aikaa).

3.4. Komission yksiköt olivat tietoisia myös siitä, että kabotaasiliikennettä koskevien tietojen lähteen vaihtuminen (heinäkuussa 1998) saattaisi sekoittua kabotaasiliikennettä koskevien määrällisten rajoitusten poistumisen (myös heinäkuussa 1998) vaikutuksiin. Tästä syystä komission yksiköt pyysivät valtioita mahdollisuuksien mukaan toimittamaan otantatutkimuksista saatuja kabotaasitietoja vuoden 1998 toista puoliskoa edeltävältä jaksolta; tämä mahdollistaisi kabotaasitietojen kahden lähteen vertailemisen samalla ajanjaksolla. Tällaista vertailua tehtäessä sen ulkopuolelle on jätettävä Benelux-maiden sisäinen kabotaasiliikenne, koske se vapautettiin määrällisistä rajoituksista jo vuonna 1992 (kabotaasiasetuksen nojalla vuoden 1992 jälkeen kerättyihin kabotaasitietoihin tällaista liikennettä on kirjattu vain merkityksetön määrä).

3.5. Komission yksiköt ovat siten saaneet eräiltä jäsenvaltioilta ja Norjalta varsin kattavat tiedot kabotaasiliikenteestä ennen vuotta 1999 tehdyistä otantatutkimuksista. Valtioiden tilastoasiantuntijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että otantatutkimukset kattavat yleensä vain noin 1 prosentin kaikista suoritetuista matkoista, ja näistä matkoista vain hyvin pieni osa on kabotaasiliikennettä. Koska näitä kabotaasitietoja ei siksi yleensä ole oltu kerätty siten, että ne olisi tarkoitus julkaista yksityiskohtaisessa muodossa, niille ei ole tehty tietojen laatuvalvontaa, joka yleensä edeltää tietojen julkaisemista. Näiden tilastoasiantuntijoiden tekemien perusteltujen varoitusten huomioon ottamiseksi tässä kertomuksessa yhdistetään otantatutkimuksista saadut vuosineljännesten kabotaasiliikennettä koskevat tiedot sekä aikajaksoittain että valtioittain. Näistä yhdistetyistä tiedoista tehtyjen päätelmien pitäisi siis olla riittävän luotettavia.

3.6 Maantieliikenteen otantatutkimuksista tähän mennessä saatujen tietojen perusteella voidaan päätellä seuraavaa:

Kabotaasiliikenne ei lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun, kun määrälliset rajoitukset poistettiin heinäkuussa 1998. Tämä alustava päätelmä perustuu viideltä valtiolta saatuihin tietoihin (Ranska, Alankomaat (lukuun ottamatta Benelux-maiden sisäistä kabotaasiliikennettä), Yhdistynyt kuningaskunta, Norja ja Suomi). Nämä ovat ainoat valtiot, jotka ovat tähän mennessä toimittaneet otantatutkimuksista saatuja tietoja vuoden 1998 molemmista puoliskoista. Tiedot osoittavat, että kabotaasiliikenteen tonnikilometrit kasvoivat vain 2 % sen jälkeen, kun määrälliset rajoitukset poistettiin heinäkuussa 1998. On syytä huomata, että nämä viisi valtiota hoitivat 45 % kabotaasiasetuksen nojalla suoritetusta kabotaasiliikenteestä vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla.

3.7 Kabotaasiasetuksen nojalla toimitettujen tietojen ja otantatutkimuksista tähän mennessä saatujen tietojen vertailusta käy ilmi seuraavaa:

(i) Kabotaasiasetuksen nojalla toimitetut tiedot tulivat yleensä ajan mittaan enemmän ja enemmän puutteellisiksi. Korjauskertoimeksi on arvioitu 1,1 vuodelle 1996, 1,4 vuodelle 1997 ja 1,8 vuoden 1998 ensimmäiselle puoliskolle. Vuoden 1997 korjauskerroin perustuu kahdeksan valtion tietoihin (Ranska, Belgia ja Alankomaat (molemmat lukuun ottamatta Benelux-maiden sisäistä kabotaasiliikennettä), Yhdistynyt kuningaskunta, Tanska, Norja, Ruotsi ja Itävalta); nämä valtiot hoitivat 80 % kabotaasiasetuksen nojalla harjoitetusta kabotaasiliikenteestä vuonna 1997. Tämän korjauskertoimen pitäisi siis olla varsin luotettava, kun yhdistetään kaksi kabotaasiliikennettä koskevaa tietosarjaa. Näin joudutaan tekemään tulevaisuudessa, kun saatavilla on ainoastaan otantatutkimuksiin perustuvia tietoja. Vuoden 1998 ensimmäisen puoliskon korjauskerroin perustuu tähän mennessä ainoastaan neljän valtion tietoihin (Alankomaat (lukuun ottamatta Benelux-maiden sisäistä kabotaasiliikennettä), Yhdistynyt kuningaskunta, Norja ja Suomi). Nämä neljä valtiota hoitivat 33 % kabotaasiasetuksen nojalla suoritetusta kabotaasiliikenteestä vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla, joten kerrointa on pidettävä alustavana. Vuoden 1996 korjauskerroin on määritelty siten, että kabotaasiasetuksen nojalla harjoitetun kabotaasiliikenteen kehitys jatkuu tasaisesti. Oletuksena on, ettei vuotta 1996 edeltäviä tietoja tarvitse korjata. Vaikka korjauskertoimet itsessään ovat epätarkkoja, tämä ei kuitenkaan vaikuta jäljempänä kohdissa 3.8 ja 3.9 esitettyihin yleisiin päätelmiin.

(ii) Kabotaasiliikenteen ilmoittaminen on tällä hetkellä varsin puutteellista joidenkin maiden otantatutkimuksissa; tämä koskee etenkin Skandinavian maita.

3.8. Kun edellä 3.7 kohdan i alakohdassa annettuja alustavia korjauskertoimia sovelletaan tämän kertomuksen 2 osassa annettuihin keskeisiin tuloksiin, saadaan seuraavat tarkistetut luvut:

(i) kaikkien valtioiden tavaraliikenteen harjoittajien suorittama kabotaasiliikenne:

- vuonna 1996: 2 215 milj. tkm (2 014 x 1,1)

- vuonna 1997: 3 114 milj. tkm (2 224 x 1,4)

- vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla: 1 818 milj. tkm (1 010 x 1,8), vuositasolla 3 636 milj. tkm.

(ii) kabotaasiliikenteen osuus koko ETA-alueen kansallisista markkinoista oli noin 0,35 % (0,25 % x 1,4) vuonna 1997 ja (alustavasti) noin 0,40 % (0,22 % x 1,8) vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla.

(iii) kabotaasiliikenteen osuus Saksassa:

- vuonna 1996: 1 560 milj. tkm (1 418 x 1,1), 0,8 % Saksan kansallisista markkinoista

- vuonna 1997: 2 122 milj. tkm (1 516 x 1,4), 1,0 % Saksan kansallisista markkinoista

- vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla: 1 240 milj. tkm (688 x 1,8), (alustavasti) 1,2 % Saksan kansallisista markkinoista.

3.9. Samoja korjauskertoimia käyttäen kabotaasiliikenteen osuus kansainvälisten tavaraliikenteen harjoittajien toiminnasta oli noin 1,4 % (1,0 % x 1,4) vuonna 1997.

3.10. Koska korjauskertoimet ovat vasta alustavia, tässä vaiheessa olisi varomatonta korjata 2 osassa annettuja muita, yksityiskohtaisempia tietoja.

4. Päätelmät

4.1. Kabotaasiliikenne kasvoi merkittävästi heinäkuun 1990 ja kesäkuun 1998 välisellä kahdeksan vuoden ajanjaksolla. Kuitenkin vielä vuonna 1997 kansallisessa liikenteessä (eli valtiossa olevien tavaraliikenteen harjoittajien kyseisessä valtiossa harjoittamassa liikenteessä) suoritettu tonnikilometrimäärä oli 300-kertainen kabotaasiliikenteeseen verrattuna. Lisäksi kansainvälisessä liikenteessä suoritettu tonnikilometrimäärä oli 70 kertaa suurempi kuin kabotaasiliikenteessä.

4.2 Saksassa toteutetaan 68 % kaikesta kabotaasiliikenteestä, mutta sielläkin kansallinen liikenne oli vuonna 1997 edelleen 100 kertaa suurempi kuin Saksassa toteutettu kabotaasiliikenne.

4.3. Otantatutkimusten alustavat tulokset osoittavat, ettei kabotaasiliikenne lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun vuoden 1998 toisella puoliskolla sen jälkeen, kun määrälliset rajoitukset poistettiin.

4.4. Tehokkaat tavaraliikenteen harjoittajat voivat yhä löytää tilaisuuksia harjoittaa kabotaasiliikennettä muissa valtioissa; ETA-alueella ei ole olemassa juurikaan merkkejä siitä, että alhaisten työvoimakustannusten maista olevat tavaraliikenteen harjoittajat aiheuttaisivat epäoikeudenmukaista kilpailua korkeiden työvoimakustannusten valtioista tuleville tavaraliikenteen harjoittajille.

5. Suosituksia kabotaasiliikenteen tulevaa seurantaa varten

Komissio ei suosittele tässä vaiheessa, että kabotaasiliikenteen seuraamiseksi suoritettaisiin mitään muita tiedonkeruuoperaatioita. Valtioiden on kuitenkin maanteiden tavarakuljetusten tilastoista annettua asetusta (EY) N:o 1172/98 täytäntöönpannessaan käytettävä otoksia (ja otantamenetelmiä), jotka ovat riittäviä luotettavien tietojen saamiseksi kabotaasiliikenteestä vuosittain (ja mieluimmin puolivuosittain). Näin varmistettaisiin kabotaasiliikenteen riittävä seuranta kabotaasiliikenteestä annetun asetuksen (ETY) N:o 3118/93 12 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa vaaditulla tavalla.

LUETTELO TAULUKOISTA

Taulukko 1: Ilmoitusvelvollisten valtioiden tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne puolivuosittain kolmannella jaksolla (tammikuu 1996 - kesäkuu 1998).

Taulukko 2: Kullekin ilmoitusvelvolliselle valtioille osoitettujen (kahden kuukauden) kabotaasilupien lukumäärä kalenterivuosittain.

Taulukko 3: Ilmoitusvelvollisten valtioiden tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne kalenterivuosittain.

Taulukko 4: (Kahden kuukauden) kabotaasilupien keskimääräinen käyttö kussakin ilmoitusvelvollisessa valtiossa kalenterivuosittain.

Taulukko 5: Kussakin yhteistyövaltiossa suoritettu kabotaasiliikenne ja kansallinen liikenne kalenterivuosittain.

Taulukko 6: Vaikutusaste (kussakin yhteistyövaltiossa suoritettu kabotaasiliikenne / kansallinen liikenne) ja suhteellinen vaikutusaste kalenterivuosittain.

Taulukko 7: Kustakin ilmoitusvelvollisesta valtiosta tulevien tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne kussakin yhteistyövaltiossa kolmannella jaksolla (tammikuu 1996 - kesäkuu1998).

Taulukko 8: Kustakin ilmoitusvelvollisesta valtiosta tulevien tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne kussakin yhteistyövaltiossa koko ajanjaksona (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1998).

Taulukko 9: Aktiivisimmat kabotaasiliikenteen harjoittajat (ilmoitusvelvollisesta valtiosta tulevien tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne yhteistyövaltiossa) ensimmäisellä jaksolla (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1994), toisella jaksolla (heinäkuu 1994 - joulukuu 1995), kolmannella jaksolla (tammikuu 1996 - kesäkuu 1998) ja koko ajanjaksona (heinäkuu 1990 - kesäkuu 1998).

Taulukko 1

Ilmoitusvelvollisten valtioiden tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne puolivuosittain kolmannella jaksolla

Units: tkm (1000's)

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 2

Kullekin ilmoitusvelvolliselle valtioille osoitettujen (kahden kuukauden) kabotaasilupien lukumäärä

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 3

Ilmoitusvelvollisten valtioiden tavaraliikenteen harjoittajien kabotaasiliikenne

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 4

(Kahden kuukauden) kabotaasilupien keskimääräinen käyttö kussakin ilmoitusvelvollisessa valtiossa

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 5

Kussakin yhteistyövaltiossa suoritettu kabotaasiliikenne

>TAULUKON PAIKKA>

Kansallinen liikenne Units: tkm (1000 million's)

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 6

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 7

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 8

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 9

>TAULUKON PAIKKA>