Alueiden komitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi"

(2001/C 144/07)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi (KOM(2000) 319 lopullinen - 2000/0139 COD),

ottaa huomioon neuvoston 25. syyskuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 13. kesäkuuta 2000 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu valiokunta 6:n "työllisyys, talouspolitiikka, yhteismarkkinat, teollisuus, pk-yritykset" tehtäväksi,

ottaa huomioon aiheesta "Komission tiedonanto 'On the set of measures proposed for the development of community postal services'" ja "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön postipalvelujen kehittämistä koskevista yhteisistä säännöistä ja palvelun laadun parantamisesta" antamansa lausunnon (CdR 422/95 fin)(1),

ottaa huomioon komitean puheenjohtajan 26. lokakuuta 2000 alueiden komitean työjärjestyksen 40 artiklan 2 kohdan nojalla tekemän päätöksen nimittää David Martin aiheesta laadittavan lausunnon yleisesittelijäksi,

ottaa huomioon lausuntoluonnoksen CdR 309/2000 rev. 1, jonka yleisesittelijänä oli David Martin (UK, PSE),

hyväksyi 13. ja 14. joulukuuta 2000 pitämässään 36. täysistunnossa (13. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

1. Komitean kanta ehdotuksiin

1.1. Komitea kannattaa Euroopan yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattamista ja on sitoutunut siihen. Tähän sisältyy Euroopan unionin postipalvelujen avaaminen kilpailulle, jossa yhdistyvät postimarkkinoiden asteittainen ja hallittu vapauttaminen ja yleispalvelun toimittamisen kestävä takaaminen.

1.2. Komitea ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 1999 tekemän päätöksen, mutta korostaa samalla postipalvelujen keskeistä merkitystä Euroopan unionin yhteiskunnallisen ja alueellisen koheesion kannalta.

1.3. Komitea korostaa, että postipalvelut muodostavat ainutlaatuisen viestintäinfrastruktuurin, jolla on suuri taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys ja vaikutus kaikkiin EU:n kansalaisiin.

1.4. Komitea katsoo myös, että korkealuokkainen, uudenaikainen ja kehittynyttä tekniikkaa käyttävä postin yleispalvelu on yhtenäismarkkinoiden täysimittaisen käyttöönoton ja tulevan talouskasvun ja yhteiskunnallisen osallisuuden välttämätön edellytys. Erityisesti syrjäisten alueiden ja syrjäytyneiden taajama-alueiden asukkaat ja pienyritykset ovat riippuvaisia yleispalvelun tarjoajista, jotka toimittavat perille kirjeitä, tavaroita ja palveluja.

1.5. Komitea toteaa myös, että monet postipalvelut muodostavat valtioiden rajat ylittäviä strategisia liittoja ja toiset pyrkivät yritysostoin varmistamaan paremman otteen jakeluverkoista.

1.6. Komitea yhtyy näkemykseen, jonka mukaan maailmanlaajuistumisen, korkealuokkaista palvelua koskevien markkinoiden vaatimuksien ja tekniikan kehityksen vuoksi postipalvelut ovat nopeiden muutoksien edessä.

1.7. Komitea toteaa, että EU:n postipalvelut toimivat jo nyt yhä avoimemmilla ja tiukemman kilpailun markkinoilla, joille on tyypillistä lähinnä Internetin, faksin ja muun kehittyneen tekniikan käytön rajusta lisääntymisestä johtuva nopea tekninen muutos.

1.8. Komitea toteaa joidenkin jäsenmaiden menneen toimissaan jo vuoden 1997 direktiiviä pidemmälle ja avanneen kilpailulle suuria osia postipalveluista yleispalvelun tarjoajalle varatulta alueeltakin (350 grammaa ja viisi kertaa alimman painoluokan lähetyksen vakiohinta).

1.9. Komitea painottaa erityisesti postipalvelujen työllistävää merkitystä, sillä postipalvelualalla työskentelee noin 1,7 miljoonaa ihmistä, joista 1,3 miljoonaa on yleispalvelun toimittajien palveluksessa. Monet näistä työpaikoista sijaitsevat syrjäisillä maaseutualueilla ja syrjäytyneissä taajamissa. Työllisyysvaikutukset paikallisiin ja alueellisiin talouksiin on otettava huomioon kaikessa markkinoiden lisävapauttamisessa.

1.10. Komitea toteaa, että vuoden 1997 direktiivi on jo parantanut rajatylittävien postipalvelujen laatua, koska sen periaatteet mahdollistavat hyvät suhteet yleispalvelujen tarjoajien välillä.

1.11. Komitea korostaa, että yleispalvelun velvoite on sikäli postin muista talouden aloista erottava erityispiirre, että se tarjoaa yksittäisille kuluttajille, niin yksityisille kuin yrityksille, suoran pääsyn luotettaviin viestintäpalveluihin ja useissa jäsenvaltioissa myös julkishallinnon palveluihin sekä pankki- ja muihin kaupallisiin palveluihin. Tällaiset palvelut ovat erityisen tärkeitä sekä taajamien että maaseudun syrjäytyneille yhteisöille.

1.12. Komitea toteaa, että markkinoiden lisävapauttamisen myötä nykyiset investoinnit postipalveluverkkoihin, joista suuri osa on kiinteitä (postitoimistot, kuljetusinfrastruktuuri, henkilöstö jne.), sekä yritysten ja yksittäisten kuluttajien uuteen tekniikkaan perustuvien viestintäratkaisujen (sähköinen kauppa, Internet, faksi, radiolähetykset jne.) eksponentiaalinen lisääntyminen aiheuttavat yleispalvelujen tarjoajille erityisiä haasteita.

1.13. Komitea myöntää, että Internet-pohjaisten palvelujen käytön lisääntyminen saattaa vähentää perinteisiä kirjepostipalveluja, jotka ovat yleispalvelun tarjoajalle varattujen palvelujen ominta aluetta, ja että syrjäytyneillä ryhmillä on todennäköisesti huonommat mahdollisuudet käyttää Internet-pohjaisia palveluja.

1.14. Komitea toteaa, että seuraavan vuosikymmenen muutokset perustuvat tekniikan kehitykseen ja lisäävät painetta kehittää ja tarjota postipalvelujen eri asiakasryhmille yhä räätälöidympiä ja tarkemmin asiakkaan tarpeisiin sovitettuja ratkaisuja joko yleispalvelun toimittajan tai erikoistuneiden postipalvelujen tarjoajien välityksellä.

1.15. Komitea katsoo, että tämä aiheuttaa alan työllisyydelle rakenteellisia muutoksia, ja painopiste siirtyy mahdollisesti yleispalvelujen toimittajista uusiin markkinatulokkaisiin. Komitea katsoo, että tällaisten siirtymien ei tulisi tapahtua EU:n kansalaisten työllisyyden kustannuksella. Alan henkilöstöresurssien kehitystä ja tukea täytyneekin tehostaa.

1.16. Toisaalta komitea katsoo myös, että tekniikan kehitys antaa uusia mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita, kuten salauspalveluja, joilla taataan turvalliset Internet-lähetykset, ja yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin sovitettuja tuotteita. Ne lisäävät sekä yleispalvelujen tarjoajien että uusien markkinatulokkaiden tulo- ja työllistämismahdollisuuksia.

2. Komitean suositukset

2.1. Alueiden komitea hyväksyy periaatteet, joilla pyritään sovittamaan yhteen postimarkkinoiden asteittaisen ja säännellyn kilpailulle avaamisen jatkaminen sekä pysyvä takuu yleispalvelun toimittamisesta, koska täten kuluttajat (sekä yksityishenkilöt että yritykset) voinevat nauttia paremmasta laadusta.

2.2. Komitea suosittaa, että työpaikkojen mahdollisten menetysten jakautumiseen kiinnitetään enemmän huomiota etenkin syrjäisillä maaseutualueilla ja syrjäytyneissä taajamissa, joilla postipalvelut ovat merkittävä työllistäjä. Työllisyydessä tapahtuvilla muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen talouteen, ja ne on otettava huomioon markkinoiden vapauttamista jatkettaessa.

2.3. Alueiden komitean mielestä olisi syytä tutkia mahdollisuuksia käyttää maaseudulla postitoimistojen tarjoamaa infrastruktuuria hallinnon ja muiden palvelujen tuomiseksi sellaisten alueiden ulottuville, joilla on heikot viestintäperusrakenteet. Postitoimistot voisivat toimia niiden ja keskusalueiden yhdyspisteinä, pitää yllä ja edistää työllisyyttä sekä kansalaisten juurtumista alueelleen.

2.4. Komitea ihmettelee komission ennustamia työllisyysvaikutuksia ja vaatii siksi, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle säännöllisesti työllisyystietoja. Tämä olisi myös Amsterdamin sopimuksessa sovelletun uuden työllisyyspainotuksen mukaista.

2.5. Unionin uudesta strategisesta tavoitteesta luoda enemmän ja parempia työpaikkoja komitea suosittaa, että koko postialan työllisyyden laatua seurataan erityisen tarkasti sen varmistamiseksi, ettei markkinoiden lisävapauttaminen heikennä postipalvelualalla työskentelevien EU:n kansalaisten työoloja.

2.6. Näin ollen komitea kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että tämä näkökohta otetaan keskeisesti huomioon markkinoiden vapauttamista koskevissa ehdotuksissa. Siihen on sisällyttävä arvio henkilöresurssien jatkokehitystarpeista, jotta EU:n kansalaisille taataan laadukkaita työllistymismahdollisuuksia.

2.7. Komitea kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan komission kanssa myös uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja unionin laajuisen postitoimistoverkon kehittämistä sellaiseksi, että se tarjoaa hallintopalvelujen käyttömahdollisuuksia, kuten äänestysmahdollisuuden suorissa vaaleissa, koulutus- ja työmahdollisuuksia jne.

2.8. Koska postin yleispalvelulla on ainutlaatuinen asema ja merkitys Euroopan yhtenäismarkkinoiden luomisessa, komitea ehdottaa, että vuoden 2003 jälkeen laaditaan uusi raportti markkinatilanteesta, sen jälkeen kun direktiivi on pantu täytäntöön ja ennen kuin tehdään lisäehdotuksia markkinoiden vapauttamisesta. Tähän tulisi sisältyä arvio siitä, onko markkinoiden täysi vapauttaminen mahdollista ja edes toivottavaa yleispalveluvelvollisuuden säilyttämistavoitteen kannalta.

2.9. Komitea on tyytyväinen yleispalveluvelvollisuuden (joka määritellään vähintään kerran päivässä jokaiseen osoitteeseen suoritettavana edullisena, jäsenvaltion koko alueen kattavana, luotettavana ja korkealaatuisena yleisenä keräys- ja jakelupalveluna) jatkamiseen ja ehdottaa, että sitä sovelletaan keskeisenä perusvaatimuksena kaikkiin yleispalvelun tarjoajiin.

2.10. Komitean näkemyksen mukaan tällainen takuu on välttämätön kuluttajien luottamuksen säilyttämiseksi ja yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. Komitea katsoo myös, että käytetty määritelmä takaa yksittäisten henkilöiden ja pienyritysten asianmukaiset palvelunsaantimahdollisuudet erityisesti maaseudulla ja syrjäytyneillä taajama-alueilla.

2.11. Ehdotus sisältää perinteisten ja erityisten palvelujen uudet määritelmät. Komission mukaan yleispalvelun ulkopuoliset erityiset palvelut tulee vapauttaa hintarajoista riippumatta. Komitean mielestä erityisten palvelujen määritelmä on rajattava tarkemmin yleispalvelun taloudellisten näkökohtien turvaamiseksi. Ehdotettu määritelmä on näet niin laaja, että kuka tahansa kilpailija voisi määrittää palvelunsa "erityisiksi" ja tunkeutua varattujen palvelujen alueelle, mikä vaarantaisi kaikkien yleispalvelun tarjoajien taloudellisen elinkyvyn.

2.12. Komitea pahoittelee ilman arviota tapahtunutta "erityisten palvelujen" käsiteuutuuden käyttöönottoa, koska se kyseenalaistaa yleispalvelun mukautumisperiaatteen sellaisena kuin se on määriteltynä vuoden 1997 direktiivin 5 artiklassa. Kyseisten palvelujen hintoja koskevan viittauksen poistaminen johtaisi vakavaan oikeudelliseen epävarmuuteen alalla ja vaikuttaisi yleispalvelun tarjoajien taloudelliseen elinkykyyn.

2.13. Komissio ehdottaa yleispalvelun tarjoajille varattavien palvelujen enimmäisrajojen alentamista 350 grammasta ja viisinkertaisesta vakiomaksusta 50 grammaan ja 2,5-kertaiseen vakiomaksuun. Komitean mielestä tämä saattaisi vaarantaa yleispalvelun tarjoajien kyvyn täyttää yleispalveluvelvollisuutensa. Vuoden 1997 direktiivillä säädettiin markkinoiden hallitusta ja asteittaisesta vapauttamisesta, ja siksi komitean mielestä rajaa tulisi alentaa 150 grammaan 50 gramman sijasta.

2.14. Komitea pitää tätä alaa paikallis- ja alueyhteisöjen kannalta erittäin tärkeänä, ja toivoo siksi, että se pidetään asian jatkokehityksen suhteen ajan tasalla.

Bryssel 13. joulukuuta 2000.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Jos Chabert

(1) EYVL C 337, 11.11.1996, s. 28.