Neuvoston 5 päivänä kesäkuuta 2000 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 33/2000

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2000/EY tekemiseksi päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta merisatamien ja sisävesisatamien sekä liitteessä III olevan hankkeen n:o 8 osalta

(2000/C 228/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

toimivat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY(5) on yleinen viitekehys, joka kattaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien suunniteltujen toimenpiteiden tavoitteet, painopisteet ja päälinjat samoin kuin yhteistä etua koskevat hankkeet tällä alalla.

(2) Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen multimodaalisessa verkossa edellyttää muun muassa liityntäkohtia, joihin kuuluvat myös merisatamat ja sisävesisatamat.

(3) Euroopan laajuisen merisatamaverkon olisi sisällettävä satamien luokitus, joka perustuu määrällisiin arviointiperusteisiin tai satamien sijaintiin saarilla, joilta ei ole kiinteitä yhteyksiä mantereelle. Ainoastaan ne satamat, jotka liikennemääränsä vuoksi ovat ylimmässä luokassa, olisi ohjeellisesti merkittävä karttoihin. Olisi täsmennettävä niitä edellytyksiä, jotka merisatamahankkeen on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää yhteistä etua koskevana hankkeena.

(4) Sisävesisatamia koskevia arviointiperusteita olisi täydennettävä perusteilla, jotka koskevat joko niiden laitteita tai niiden liikennemääriä. Nämä satamat olisi ohjeellisesti merkittävä karttoihin.

(5) Dublinissa 1996 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että Essenissä 1994 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston laatimassa luettelossa olevasta hankkeesta n:o 8 olisi tehtävä Portugalin ja Espanjan muuhun Eurooppaan yhdistävä multimodaalinen yhteys.

(6) Tämän vuoksi päätös N:o 1692/96/EY olisi muutettava,

OVAT TEHNEET SEURAAVAN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 1692/96/EY seuraavasti:

1. Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3. Sisävesisatamat ovat verkon osa, erityisesti tämän artiklan 2 kohdassa ja 14 artiklassa tarkoitettujen vesiväylien ja muiden liikennemuotojen välisinä liityntäkohtina.";

b) Lisätään kohta seuraavasti:

"3a Sisävesisatamien verkkoon kuuluvat satamat, jotka

a) ovat avoimia kaupalliselle liikenteelle;

b) sijaitsevat sisävesiväylien verkossa liitteessä I olevan 4 jakson mukaisesti;

c) on yhdistetty muihin liitteessä I esitettyihin Euroopan laajuisiin liikenneväyliin; ja

d) tarjoavat tarvittavan laitteiston yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastaukseen, tai joiden liikenteen kokonaismäärä on vähintään 300000 rahtitonnia.".

2. Korvataan 12 artikla seuraavasti:

" 12 artikla

Ominaispiirteet

1. Merisatamat mahdollistavat meriliikenteen kehittymisen ja ovat saarille suuntautuvan meriliikenteen sekä meriliikenteen ja muiden liikennemuotojen liityntäkohtia. Ne tarjoavat laitteita ja palveluja liikenteenharjoittajille. Niiden infrastruktuurit tarjoavat palveluja yhteisön sisäiselle sekä sen ja kolmansien maiden väliselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle, mukaan lukien lauttapalvelut sekä lyhyen ja pitkän matkan laivaliikennepalvelut, rannikkoliikenne mukaan luettuna.

2. Euroopan laajuiseen merisatamaverkkoon kuuluu yhteisön alueella sijaitsevia merisatamia, jotka ovat avoimia kaupalliselle liikenteelle ja vastaavat perusteita ja teknisiä erittelyjä, jotka on esitetty liitteessä II. Nämä satamat on luokiteltu A-, B- ja C-luokkaan niiden liikennemäärän ja sijainnin perusteella. Liitteessä II olevassa 5 jaksossa tarkoitettuun A-luokkaan kuuluvat satamat on esitetty liitteessä I olevan 5 jakson ohjeellisissa kartoissa, jotka perustuvat viimeisimpiin satamatietoihin.

3. Yhteistä etua koskevien ja Euroopan laajuiseen merisatamaverkkoon kuuluviin satamiin liittyvien merisatamahankkeiden on täytettävä 7 artiklassa lueteltujen arviointiperusteiden lisäksi liitteessä II olevat perusteet ja erittelyt.".

3. Korvataan 19 artikla seuraavasti:

" 19 artikla

Erityishankkeet

Liitteessä III on esitetty viitteellisesti ne liitteissä I ja II ja muissa tämän päätöksen säännöksissä yksilöidyt hankkeet, jotka vuonna 1994 Essenissä ja vuonna 1996 Dublinissa kokoontuneet Eurooppa-neuvostot katsoivat erityisen tärkeiksi.".

4. Muutetaan liite I seuraavasti:

a) Sisällysluettelon osalta:

- korvataan 4 jakson otsake "Sisävesiliikenneverkko" seuraavasti: "Sisävesiliikenneverkko ja sisävesisatamat",

- korvataan 5 jakso seuraavasti:

"5 jakso: Merisatamat - A-luokka

5.0 Eurooppa

5.1 Itämeri

5.2 Pohjanmeri

5.3 Atlantti

5.4 Välimeri - länsiosa

5.5 Välimeri - itäosa"

,

- kumotaan 7 jaksossa "Yhdistettyjen kuljetusten verkko" oleva 7.2 kohta.

b) 4 ja 5 jaksoja vastaavien karttojen osalta:

- korvataan 4 jaksoa kuvaava kartta tämän päätöksen liitteessä olevilla kartoilla. Näissä kartoissa osoitetaan myös sisävesisatamat, jotka tarjoavat laitteiston yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastaukseen, ja niillä korvataan kohtaa 7.2 kuvaava kartta,

- lisätään 5 jaksoa kuvaavat kartat sellaisina, kuin ne ovat tämän päätöksen liitteessä.

5. Muutetaan liite II seuraavasti:

a) Korvataan 4 jaksossa sisävesisatamia koskeva osa seuraavasti:

"Sisävesisatamat

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin ja sisävesisatamiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia infrastruktuurihankkeita, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

1. pääsy vesiväylältä satamaan;

2. satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri;

3. muu satama-alueen sisäinen liikenneinfrastruktuuri;

4. muu sataman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osien välinen liikenneinfrastruktuuri.".

b) Korvataan 5 jakso seuraavasti:

"5 jakso

Merisatamat

1. Merisatamien valintaperusteet

Merisatamat kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

A-luokka:

Merisatamat, joiden vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 1000000 rahtitonnia tai 200000 matkustajaa.

B-luokka:

Merisatamat, jotka eivät täytä A luokan perusteita ja joiden vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on 500000-999999 rahtitonnia tai 100000-199999 matkustajaa.

C-luokka:

Merisatamat, jotka eivät täytä A- ja B-luokkien perusteita, joita ei käytetä yksinomaan kalastus- tai huvisatamina ja jotka sijaitsevat saarilla, joilta ei ole kiinteitä yhteyksiä mantereelle.

2. Merisatamaverkostoon liittyvät yhteistä etua koskevien hankkeiden ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>"

6. Muutetaan liite III seuraavasti:

a) Korvataan otsake seuraavasti:

"Luettelo vuonna 1994 Essenissä ja vuonna 1996 Dublinissa kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen hyväksymästä neljästätoista hankkeesta".

b) Korvataan hanke n:o 8 (moottoritie Lissabon-Valladolid) seuraavasti:

"8. Portugalin ja Espanjan sekä muun Euroopan välinen multimodaalinen yhteys järjestämällä rautatie, maantie-, meri- ja lentokuljetusyhteyksiä seuraavilla Iberian niemimaan liikennekäytävillä:

- Galicia (Coruña) / Portugali (Lissabon)

- Irún/Portugali (Valladolid-Lissabon)

- lounaiskäytävä (Lissabon/Sevilla).".

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 120, 18.4.1998, s. 14.

(2) EYVL C 214, 10.7.1998, s. 40.

(3) EYVL C 373, 2.12.1998, s. 20.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 10. maaliskuuta 1999 (EYVL C 175, 21.6.1999, s. 110), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 5. kesäkuuta 2000 ja Euroopan parlamentin päätös, tehty ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.

LIITE

"LIITE I

4 JAKSO

SISÄVESIVÄYLIEN VERKKO JA SISÄVESISATAMAT

>PIC FILE= "C_2000228FI.000701.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.000901.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.001101.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.001301.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.001501.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.001701.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.001901.EPS">

5 JAKSO

MERISATAMAT - A-LUOKKA

>PIC FILE= "C_2000228FI.002101.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.002301.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.002501.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.002701.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.002901.EPS">

>PIC FILE= "C_2000228FI.003101.EPS">"

NEUVOSTON PERUSTELUT

I JOHDANTO

Komissio antoi 5. maaliskuuta 1998 neuvostolle ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta merisatamien, sisävesisatamien ja intermodaaliterminaalien sekä liitteessä III olevan hankkeen n:o 8 osalta(1).

Ehdotus perustuu EY:n perustamissopimuksen 156 artiklan ensimmäiseen kohtaan.

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa komission ehdotuksesta 10. maaliskuuta1999(2). Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 1998(3). Alueiden komitea antoi lausuntonsa 17. syyskuuta 1998(4).

Euroopan parlamentin lausunnon pohjalta komissio antoi neuvostolle muutetun ehdotuksen 21. kesäkuuta 1999(5).

Neuvosto vahvisti 5. kesäkuuta 2000 yhteisen kannan EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

II EHDOTUKSEN TAVOITTEET

Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa päätöstä N:o 1692/96/EY(6) merisatamien, sisävesisatamien ja intermodaaliterminaalien aseman selventämiseksi ja vahvistamiseksi Euroopan laajuisessa liikenneverkossa (TEN-verkossa).

Komissio ilmoittaa, että päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamista koskeva päätösehdotus ei kuulu kyseisen päätöksen 21 artiklassa tarkoitetun suuntaviivojen tarkistuksen piiriin.

Ehdotuksen lähtökohtana on lausuma, jonka komissio esitti päätöstä tehtäessä vuonna 1996 ja joka kuuluu: "Kuultuaan asianomaisia osapuolia ja asianomaisia jäsenvaltioita komissio esittää vuonna 1997 kertomuksen ja tarvittaessa satamahankkeita käsittelevän ehdotuksen käyttäen samanlaista lähestymistapaa kuin käytettiin 6 jaksossa lentoasemiin(7)".

Komissio muistuttaa, että Euroopan laajuinen liikenneverkko on tarkoitettu multimodaaliseksi infrastruktuuriverkoksi, jonka pitäisi asteittain yhdistää eri kuljetusmuodot ja kansalliset verkot.

Komission mielestä verkkojen liityntäkohtien määrittelyssä on otettava huomioon merisatamat, sisävesisatamat ja intermodaaliterminaalit, jotta eri kuljetusmuodot voitaisiin yhdentää monien kuljetusmuotojen verkoksi.

Päätöksen N:o 1692/96/EY liitteessä I olevissa verkostokaavioissa esitetään pääasiassa joukko yhteyksiä, niissä ei yksilöidä liityntäkohtia lentoasemia lukuun ottamatta.

Tärkeimmät komission ehdottamat muutokset koskevat seuraavaa:

- liityntäkohtien ominaispiirteiden yleiskuvauksen sisällyttäminen artiklaosaan (merisatamat, sisävesisatamat ja intermodaaliterminaalit),

- liitteen I kaavioissa olevien liityntäkohtien yksilöinti vahvistamalla perusteet,

- yhteistä etua koskevien alan hankkeiden perusteiden ja erittelyjen (uusien tai tarkistettujen) sisällyttäminen liitteeseen II.

Komissio on tämän perusteella yksilöinyt 300 merisatamaa, 35 sisävesisatamaa ja 210 intermodaaliterminaalia yhdistetyssä liikenneverkossa.

III NEUVOSTON YHTEISEN KANNAN ERITTELY

Neuvoston yhteinen kanta sisältää komission muutettuun ehdotukseen verrattuna useita muutoksia, joista tärkeimpiä käsitellään jäljempänä.

A. MERISATAMAT

(1 artiklan 2 kohta (päätöksen uusi 12 artikla) ja 1 artiklan 5 kohdan b alakohta (liitteessä II oleva uusi 5 jakso))

1. Päätöksessä N:o 1692/96/EY yhteistä etua koskevat merisatamiin liittyvät hankkeet on yksilöity liitteessä II olevin perustein, ja ne voivat koskea jokaista jäsenvaltion satamista.

Komission ehdotuksessa verkkoon sisältyvien satamien määrää rajoitetaan. Tässä tarkoituksessa komissio lisää päätöksen 12 artiklan (merisatamien ominaispiirteet) tekstiin valintaperusteisiin liittyviä säännöksiä. Siten Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon sisällytettäisiin ja liitteessä I oleviin karttoihin merkittäisiin ainoastaan merisatamat, joiden vuosittainen liikenteen määrä on vähintään 1 miljoonaa rahtitonnia tai 200000 kansainvälisen liikenteen matkustajaa, tietyt saarilla sijaitsevat satamat samoin kuin syrjäisimmillä alueilla sijaitsevat satamat.

Komission ehdotuksessa säädetään siis määrällisistä valintaperusteista, jotka automaattisesti sulkevat pois mahdollisuuden myöntää TEN-rahoitustukea tiettyjä yhteisön merisatamia koskeville satamainfrastruktuurihankkeille. Komissio nimittäin katsoi, että niitä valintaperusteita, joita päätöksen mukaan sovelletaan lentokenttiin, ei voida suoraan soveltaa merisatamiin. Se korosti, että hyvin monet kooltaan ja rakenteeltaan erilaiset satamat kilpailevat kuitenkin samoilla markkinoilla ja että tukien antamista niille on vältettävä, jotta estettäisiin kilpailun vääristymät.

2. Jotta oltaisiin johdonmukaisempia sen kanssa, mitä oli päätetty lentoasemien osalta, neuvoston yhteisessä kannassa verkkoon sisällytetään komission ehdotukseen verrattuna suurempi määrä merisatamia, koska useissa jäsenvaltioissa on lukuisia keskikokoisia satamia, joilla on Euroopan laajuisen verkon kannalta merkitystä.

Lentoasemiin käytetyn lähestymistavan mukaisesti (liitteessä II oleva 6 jakso) yhteisessä kannassa valintakriteerejä ei täsmennetä artiklaosassa vaan liitteessä II.

Erityisemmin 12 artiklan mukaan merisatamat luokitellaan kolmeen luokkaan (A, B ja C) niiden liikennemäärien ja sijainnin perusteella. Lisäksi artiklan mukaan ainoastaan A-luokan satamat merkitään ohjeellisesti liitteessä I oleviin karttoihin.

Liitteessä II oleva uusi 5 jakso sisältää satamien luokituksen, joka perustuu määrällisiin arviointiperusteisiin tai satamien sijaintiin saarilla, joilta ei ole kiinteitä yhteyksiä mantereelle. Siihen sisältyy myös taulukko, jossa määritellään edellytykset, jotka hankkeen on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää yhteistä etua koskevana hankkeena. Näin ollen verkostoon sisältyvät niiden merisatamien lisäksi, joiden vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 1000000 rahtitonnia tai 200000 matkustajaa (A-luokan satamat), kaikki merisatamat, joiden vuosittainen liikenteen määrä on vähintään 500000 tonnia tai 100000 matkustajaa (B-luokan satamat) samoin kuin kaikki sellaisilla saarilla sijaitsevat satamat, joilta ei ole kiinteitä yhteyksiä mantereelle (C-luokan satamat). Päätöksen soveltamisalaan kuuluville merisatamille myönnetään yhteisön tukia satamahankkeiden ominaisuuksien mukaan (lyhyiden merikuljetusten edistäminen, satamiin pääsy, satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri).

B. YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN VERKON SISÄVESISATAMAT

(1 artiklan 1 kohta (päätöksen uuden 11 artiklan muutettu 3 kohta ja uusi 3a kohta))

Komission ehdotukseen sisältyy sisävesisatamien sisällyttämiseksi verkkoon neljä valintaperustetta, joista yksi koskee intermodaalisten kuljetusten uudelleenlastaukseen tarvittavaa laitteistoa. Euroopan parlamentin lähestymistavan mukaisesti yhteisessä kannassa esitetään tämän perusteen osalta vaihtoehtoinen ratkaisu. Sen mukaan myös satama, jolla ei ole yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastaukseen tarvittavaa laitteistoa, voidaan sisällyttää verkkoon, jos liikenteen kokonaismäärä on vähintään 300000 rahtitonnia. Yhteisessä kannassa lisätään siten 200 satamaa komission ehdotuksessa nimettyihin 35 sisävesisatamaan. Kuten merisatamien kohdalla, neuvosto katsoi aiheelliseksi ottaa huomioon niiden jäsenvaltioiden tilanteen, joilla on huomattava määrä verkon kannalta tärkeitä sisävesisatamia.

C. INTERMODAALITERMINAALIT JA EUROOPAN LAAJUISET RAUTATIERAHTIVÄYLÄT

Yhteisessä kannassa ei säilytetä komission ehdotuksessa olevia säännöksiä, jotka koskevat

1. intermodaaliterminaaleja (1 artiklan 4 kohta (uusi 14 artikla) ja liitteen kohta 1 (liitteessä I olevat uudet kaaviot 7.1.0-7.1.4)).

Komissio otti huomioon ainoastaan intermodaaliterminaalit, jotka sijaitsevat yhdistettyjen kuljetusten verkostokaavioon merkityillä rautatiekäytävillä. Se katsoi, että tässä vaiheessa on keskityttävä yksinomaan intermodaalisiin kuljetuksiin, jotta vastattaisiin yhteen päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa asetetuista tavoitteista. Komissio esitti perusteluissaan, että muiden terminaalien (maantie/maantie, rautatie/rautatie, jne.) sisällyttämistä päätökseen voitaisiin harkita suuntaviivojen tarkistuksen yhteydessä.

Neuvosto tähdensi, että intermodaaliterminaalien määrittelemistä tutkitaan vielä kansallisella tasolla. Sen mielestä komission ehdottamat valintaperusteet intermodaaliterminaalien sisällyttämiseksi yhdistettyjen kuljetusten verkkoon eivät ole riittävät. Lisäksi on otettava huomioon yhteisön aluepolitiikat,

2. Euroopan laajuisten, kaikille toimijoille pääsyltään vapaiden rautatierahtikäytävien kehittämistä (1 artiklan 1 kohta (10 artiklan 4 kohdan uusi luetelmakohta) ja liitteen kohdan 2 alakohta a (liitteessä II olevan 3 jakson uusi kolmas luetelmakohta)).

Alkuperäisessä ehdotuksessa säännökset koskivat uusien rautatiepalvelujen kehittämistä erityisesti, kun nämä perustuvat Euroopan laajuisiin rautateiden rahtiliikenteen valtaväyliin. Muutetussa ehdotuksessa kyseiset säännökset eivät kuitenkaan koske enää palveluja, vaan kaikille toimijoille avoimien Euroopan laajuisten rautatierahtikäytävien kehittämistä.

Neuvosto katsoi, että poikettaisiin ehdotuksen tarkoituksesta, jos kyseiset käytävät sisällytettäisiin siihen.

IV EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET

A. KOMISSION HYVÄKSYMÄT EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Komissio hyväksyi Euroopan parlamentin ehdottamista kolmestatoista tarkistuksesta kahdeksan, joista kaksi sanatarkasti (tarkistukset 5 ja 10), kaksi sisällön osalta (tarkistukset 12 ja 13) ja neljä osittain (tarkistukset 4, 8, 9 ja 11). Niitä kolmea tarkistusta, joilla pyritään poistamaan Euroopan laajuisiin rautatierahtikäytäviin liittyvät säännökset (tarkistukset 1, 2 ja 7), ei komission muutetussa ehdotuksessa poisteta, vaan säännökset muotoillaan uudelleen, painottaen palvelujen parantamisen sijasta infrastruktuurien kehittämistä.

B. NEUVOSTON HYVÄKSYMÄT EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET

1. Yleistä

Neuvosto hyväksyi kokonaan tai osittain Euroopan parlamentin kolmestatoista tarkistuksesta viisi: tarkistukset 2, 4 (osittain), 7, 10 ja 13. Neuvosto hyväksyi osittain Euroopan parlamentin lähestymistavan tarkistusten 3 ja 6 osalta. Tarkistusten 1 ja 11 suhteen neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin näkemyksen näiden tarkistusten kohteena olevien komission ehdotuksen säännösten poistamisen osalta, mutta se ei hyväksynyt Euroopan parlamentin ehdottamaa tekstiä niiden korvaamiseksi.

2. Yksityiskohtaiset tiedot

a) Komission hyväksymät tarkistukset

Neuvosto hyväksyi osittain tai sisällön osalta komission hyväksymistä kahdeksasta tarkistuksesta kolme:

- yhteisen kannan 1 artiklan 2 kohdan osalta (päätöksen 12 artikla) tarkistus 4, neljäs osa, joka koskee 12 artiklan uuden 2 kohdan c alakohdan poistamista,

- 1 artiklan 5 b kohdan osalta (päätöksen liitteen II 5 jakson 2 kohdassa olevan taulukon III kohdan kolmas rivi) tarkistus 10,

- 1 artiklan 6 b kohdan osalta (päätöksen liitteen III uusi 8 kohta) tarkistus 13.

Tarkistuksen 11 osalta neuvosto hyväksyi komission muutetun ehdotuksen mukaisesti satamien infrastruktuurien ei-tukikelpoisuutta koskevan säännöksen poistamisen, mutta se ei hyväksynyt Euroopan parlamentin ehdottamaa tekstiä sen korvaamiseksi (ks. jäljempänä IV kohdan C.1.c kohta).

b) Tarkistukset, joita komissio ei hyväksynyt

i) Euroopan laajuiset rautatierahtikäytävät

Neuvosto hyväksyi tarkistukset 2 ja 7, joilla poistetaan komission alkuperäiseen ehdotukseen sisältyvät viittaukset Euroopan laajuisiin rautatierahtikäytäviin. Viittausten tarkoituksena oli lisätä neljäs luetelmakohta päätöksen 10 artiklan 4 kohtaan ja kolmas luetelmakohta liitteessä II olevaan jaksoon 3.

Neuvosto ei kuitenkaan hyväksynyt tarkistusta 1, vaikka tähänkin tarkistukseen sisältyy komission alkuperäisen ehdotuksen seitsemännessä johdanto-osan kappaleessa olevan, kyseisiin käytäviin liittyvän viittauksen poistaminen. Itse asiassa tarkistuksessa on myös korvaava teksti, jota neuvosto ei voinut hyväksyä, kuten ei komissiokaan (ks. jäljempänä IV kohdan C.1.a kohta).

ii) Sisävesiliikenneverkko ja sisävesisatamat

Neuvosto hyväksyi osittain parlamentin lähestymistavan tarkistuksissa 3 ja 6.

Tarkistuksessa 3 muutetaan komission ehdotuksen 1 artiklan 2 kohtaa, joka koskee uuden 3 a kohdan lisäämistä päätöksen 11 artiklaan.

Tarkistuksessa 3 lisätään edellä mainitussa 3 a kohdassa esitetylle neljännelle valintaperusteelle vaihtoehdoksi määrällinen peruste. Verkkoon voisivat näin ollen kuulua satamat, jotka täyttävät kolme ensimmäistä perustetta ja jotka joko tarjoavat intermodaalisten kuljetusten uudelleenlastaukseen tarvittavan laitteiston tai osoittavat vuosittaisen tavaraliikenteensä vähimmäismäärän olevan 500000 tonnia.

Todettakoon, että 14 artiklan 1 kohtaa koskevassa tarkistuksessa 5 intermodaalinen kuljetus määritellään yhdistetyksi yksikkökohtaiseksi kuljetukseksi (trailerit ja vaihtokuormatilat).

Yhteisen kannan 1 artiklan 1 b kohdassa säilytetään Euroopan parlamentin ehdottamat valintaperusteet, mutta siinä säädetään 300000 tonnin vuosittaisesta vähimmäismäärästä 500000 tonnin sijasta, ja mainitaan yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastaukseen tarvittava laitteisto intermodaalisten kuljetusten vastaavan laitteiston sijasta.

Neuvosto onkin arvioinut, että olisi aiheellista mahdollistaa lukuisampien sisävesisatamien tukikelpoisuus. Se arvioi myös, että tässä vaiheessa olisi aiheellista pitäytyä yhdistettyjen kuljetusten käsitteessä, joka on jo määritelty yhteisön tasolla.

Tarkistuksessa 6 pyritään lisäämään komission ehdotuksen liitteen 1 kohtaan uusi c a kohta, jossa päätöksen liitteen I uuteen karttaan 7.2 (sisävesiväylät ja sisävesisatamat) sisällytetään seuraavat graafiset esitykset:

- graafinen esitys Elbe-Lyypekki-kanavasta ja Twente-Mittelland-kanavasta,

- graafinen esitys, josta ilmenevät sellaiset sisävesisatamat, jotka hoitavat myös merisatamien tehtäviä,

- erityinen graafinen esitys sellaisista satamista, jotka eivät ole intermodaalisia, mutta joiden vuotuinen tavaraliikenne on yli 500000 tonnia.

Neuvosto ei hyväksynyt edellä ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua tarkistusta, joka merkitsisi kahden uuden kanavan lisäämistä yhdistettyjen kuljetusten verkkoon, ensinnäkin siksi, että kyseiset kanavat eivät täytä päätöksen 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjä teknisiä vähimmäisvaatimuksia ja lisäksi siksi, että tämän päätöksen tavoitteena ei ole tarkistaa suuntaviivoja vaan määrittää sisävesisatamat.

Sitä vastoin neuvosto hyväksyi sisällön osalta edellä toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut tarkistukset. Yhteisen kannan 4 jaksoa (Sisävesiliikenneverkko ja sisävesisatamat) kuvaavat uudet kartat sisällyttävät päätökseen uuden satamaluokan: meri-jokisatamat. Kyseiset kartat sisältävät lisäksi erityisen graafisen esityksen sellaisista satamista, jotka eivät ole yhdistettyjen kuljetusten satamia, mutta joiden tavaraliikenne on 300000 tonnia tai enemmän.

C. EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET, JOITA NEUVOSTO EI HYVÄKSYNVT

1. Tarkistukset, joita komissio ei hyväksynyt

Neuvosto ei hyväksynyt tarkistuksia 1, 4 (osittain), 8 (osittain), 9 (osittain) ja 11, ryhmiteltyinä seuraavassa.

a) Euroopan laajuiset rautatierahtikäytävät ja valkoinen kirja

Neuvosto ei hyväksynyt tarkistusta 1, jonka tarkoituksena on paitsi poistaa komission alkuperäisen ehdotuksen seitsemännen johdanto-osan kappaleen teksti (ks. edellä IV kohdan B.2.b kohta), myös korvata se uudella tekstillä, jossa säädetään

- että sen kertomuksen perusteella, joka komission on esitettävä päätöksen N:o 1692/96/EY 21 artiklan mukaisesti Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta, laaditaan tarvittaessa soveltuvia lainsäädäntöehdotuksia; ajatus valkoisesta kirjasta on hylättävä. Vuoden 1998 kertomuksessaan suuntaviivojen toteuttamisesta komissio täsmensi, että sen tavoitteena oli "käynnistää laaja kuulemisprosessi, joka johtaa suuntaviivojen tarkistusta koskevan valkoisen kirjan julkaisemiseen vuonna 1999",

- että mainitun päätöksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun strategiseen ympäristövaikutusarviointiin on sisällytettävä satamat ja intermodaaliterminaalit.

Neuvosto katsoi, että komission toimivaltaan kuuluu päättää sen kertomuksen muodosta, joka komission on esitettävä päätöksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja joka koskee suuntaviivojen mahdollista ajan tasalle saattamista. 21 artiklan 2 kohdan mukaan komissio laatii tarvittaessa tämän kertomuksen pohjalta soveltuvia lainsäädäntöehdotuksia. Neuvosto muistutti, että edellä mainitun 8 artiklan 2 kohdan mukaan komission on "kehitettävä sopivia analysointimenetelmiä ympäristövaikutusten strategiseksi arvioimiseksi koko verkon osalta". Neuvosto korosti, että sitten kun nämä menetelmät on kehitetty ja strateginen analyysi laadittu, sekä nämä menetelmät että analyysi koskevat verkon kokonaisuutta, satamat mukaan luettuina (terminaalien osalta ks. edellä III kohdan C.1 kohtaa).

b) Merisatamat

Neuvosto:

i) ei hyväksynyt tarkistuksen 4 ensimmäistä ja toista osaa, joilla muutetaan 12 artiklan uuden 2 kohdan a ja b alakohtaa koskevaa ehdotuksen 1 artiklan 3 kohtaa siten, että:

- lisätään uusi peruste, joka koskee sataman yhteyttä muihin liitteessä I mainittuihin Euroopan laajuisiin liikenneväyliin. Euroopan parlamentti muistuttaa, että nykyisen päätöksen 12 artiklan mukaan merisatamat toimivat "meriliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhtymäkohtina",

- muutetaan a kohdassa olevaa määrällistä perustetta nostamalla kuljetusten vuosittainen vähimmäismäärä 1 miljoonasta tonnista 1,5 tonniin. Euroopan parlamentti katsoo, että kyseinen luku on sopivampi Euroopan laajuiseen verkkoon.

Neuvosto palautti mieliin, että useista tärkeistä satamista ei ole yhteyttä liitteessä I mainittuihin väyliin, vaikka ne toimivatkin meriliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhtymäkohtina.

Se katsoi, että niiden merisatamien määrä, jotka voivat täyttää myös Euroopan parlamentin ehdottamat molemmat uudet perusteet, on liian vähäinen. Neuvosto piti parempana noudattaa erilaista lähestymistapaa, joka on kuvattu edellä kohdassa III A.

ii) ei hyväksynyt tarkistuksen 4 kolmatta osaa, jolla muutetaan päätöksen 12 artiklan uutta 2 kohtaa koskevaa komission alkuperäisen ehdotuksen 1 artiklan 3 kohtaa siten, että b kohdan toinen alakohta korvataan uudella b a kohdalla.

Komissio hyväksyy muutetussa ehdotuksessaan (12 artiklan 3 kohta) Euroopan parlamentin ehdottaman lähestymistavan osittain.

Neuvosto piti parempana noudattaa erilaista lähestymistapaa niiden perusteiden määrittämiseksi, jotka merisatamien on täytettävä, jotta ne sisällytettäisiin verkkoon (ks. kohta III A).

c) Satamainfrastruktuurit (tarkistukset 8 (toinen ja kolmas osa), 9 (toinen osa) ja 11)

Euroopan parlamentti ehdottaa tarkistuksilla 8, 9 ja 11 sisävesisatamia koskevien hankkeiden luokittelemista samalla tavalla kuin merisatamahankkeet.

Näillä tarkistuksilla on tarkoitus lisätä päätökseen satama-alueen sisäisen infrastruktuurin yleismääritelmä, jota voidaan soveltaa sekä sisävesisatamiin (tarkistuksen 8 toinen osa) että merisatamiin (tarkistuksen 9 toinen osa). Niillä myös täsmennetään, että sisäsatamien (tarkistuksen 8 kolmas osa) ja merisatamien (tarkistus 11) satamasuprastruktuurit eivät kuulu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan yhteisön rahoituksen piiriin.

Tarkistuksella 11 on lisäksi tarkoitus poistaa komission alkuperäisessä ehdotuksessa oleva säännös, jonka mukaan satama-alueiden (merisatamat) infrastruktuuri-investointeihin ei voida yleensä myöntää yhteisön rahoitustukea. Euroopan parlamentti nimittäin katsoo, että satamainfrastruktuurien pitäisi kuulua yhteisön tuen piiriin.

Neuvosto katsoi, että Euroopan parlamentin ehdottama satamainfrastruktuurin määritelmä (tarkistusten 8 ja 9 toinen osa) on liian spesifinen ja ei-tyhjentävä. Sen mielestä

- sisävesisatamien osalta on säilytettävä muuttumattomana nykyiset säännökset, jotka koskevat luokkia, joihin sisävesisatamiin liittyvien infrastruktuurihankkeiden on kuuluttava, jotta niitä voidaan pitää yhteistä etua koskevina hankkeina (1 artiklan 5 kohdan a alakohta, jolla muutetaan päätöksen liitteessä II olevaa jaksoa 4),

- merisatamien osalta on muutettava päätöksen liitteessä II olevan jakson 5 kohtaa 1 edellä kohdassa III A kuvatun lähestymistavan mukaisesti, säilyttäen kuitenkin taulukossa toisessa muodossa nykyisen päätöksen 1 kohdan C ja D alakohdassa olevat satamahankkeet.

Mitä tulee Euroopan parlamentin ehdottamaan korvaavaan säännökseen, jonka mukaan satamien suprastruktuurit (tarkistuksen 8 kolmas osa - sisävesisatamat - ja tarkistus 11 - merisatamat) eivät kuulu yhteisön tuen piiriin, neuvosto katsoi lisäksi, että suprastruktuurin käsite ei ollut selvästi määritelty ja että käsitteen esiintuominen tässä yhteydessä oli tarpeetonta ja saattoi aiheuttaa epätietoisuutta hankkeen määrittelystä.

Mitä taas tulee siihen tarkistuksen 11 osaan, jolla on tarkoitus poistaa säännös, jonka mukaan satama-alueen infrastruktuuri-investoinnit eivät kuulu yhteisön tuen piiriin, neuvosto yhtyy Euroopan parlamentin lausuntoon, jonka komissio hyväksyi muutettuun ehdotukseensa ja joka koskee säännöksen poistamista. Kaikki yhteistä etua koskevat hankkeet, mukaan lukien satamia koskevat hankkeet, voivat periaatteessa olla oikeutettuja saamaan Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvää yhteisön rahoitusta. Lisäksi erityisedellytykset, jotka hankkeen on täytettävä yhteisön tuen saamiseksi, kuuluvat pikemminkin asiassa sovellettavien varainhoitoasetusten kuin päätöksen piiriin.

2. Tarkistukset, jotka komissio hyväksyi

a) Yhdistettyjen kuljetusten verkko

Neuvosto:

i) ei hyväksynyt tarkistusta 5, jolla muutetaan komission ehdotuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohtaa, joka koskee päätöksen 14 artiklan uutta 1 kohtaa. Euroopan parlamentti ehdottaa, että mainitun 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa olevaa yhdistettyjen kuljetusten määritelmää parannettaisiin lisäämällä siihen, että mahdollisuuksien mukaan matkan alku- tai loppuosuudella käytettävän maantiekuljetuksen on oltava mahdollisimman lyhyt.

Tarkistuksen 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa Euroopan parlamentti ehdottaa, että terminaaleissa olisi paitsi rautatieliikenteestä sisävesi- ja maantieliikenteeseen myös muista liikennemuodoista meriliikenteeseen suuntautuvan intermodaalisen uudelleenlastauksen mahdollistavat laitteet, kuten nykyisessäkin päätöksessä.

Lisäksi määriteltäisiin intermodaalisen liikenteen käsite.

Kuten edellä kohdassa IV B 2 b ii (koskee tarkistusta 3) esitettiin, neuvosto piti parempana säilyttää ennallaan yhdistettyjen kuljetusten verkkoa koskevat nykyisen päätöksen säännökset eli 14 artikla ja liitteessä II oleva 7 jakso.

Mitä tulee liitteeseen I, yhteisen kannan 1 artiklan 4 kohdan mukaan sisällysluettelon osalta kumotaan 7 jaksossa "yhdistettyjen kuljetusten verkko" oleva 7.2 kohta ja sitä vastaava kartta, koska 4 jaksossa oleviin karttoihin sisältyy riittävän kattava verkostokaavio sisävesisatamista, jotka tarjoavat laitteiston yhdistettyihin kuljetuksiin, ja ne täyttävät yhteisen kannan mukaisessa päätöksen uudessa 11 artiklassa olevat muut perusteet;

ii) ei hyväksynyt tarkistusta 12, jolla muutetaan komission alkuperäisen ehdotuksen liitteen kohdan 2 alakohtaa d, joka koskee päätöksen liitteessä II olevan 7 jakson kolmannen luetelmakohdan korvaamista.

Euroopan parlamentti ehdottaa 7 jakson toisen luetelmakohdan muuttamista siten, että siihen ei enää sisällytettäisi liikkuvia lastinsiirtolaitteita, jotka sen mielestä eivät ole yhteisön tukeen oikeutettuja infrastruktuureja.

Euroopan parlamentti ehdottaa myös, että kolmatta luetelmakohtaa muutettaisiin siten, että yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi katsottaisiin kaikki hankkeet, joilla on tarkoitus muuttaa satama-alueita siten, että voidaan kehittää tai parantaa meriliikenteen sekä rautatie- ja sisävesiliikenteen välillä yhdistetyissä kuljetuksissa tehtäviä siirtoja (tieliikenne jäisi siis pois).

Komissio hyväksyi tarkistuksen 12 muutettuun ehdotukseensa.

Neuvosto piti parempana säilyttää 7 jakso muuttumattomana. Toinen luetelmakohta koskee edelleenkin kiinteiden tai liikkuvien lastinsiirtolaitteiden käyttöönottoa. Kolmas luetelmakohta ei koske tavaroiden siirtoa, vaan edelleenkin konttien siirtoa meri- ja rautatie-, sisävesi- tai tieliikenteen välillä.

b) Satamainfrastruktuurit

Sisävesisatamat

Komissio hyväksyi muutettuun ehdotukseensa tarkistuksen 8 ensimmäisen osan ja osan tarkistusta 8 (toinen ja kolmas osa), joilla kumotaan liitteessä II olevan 4 jakson B kohdan luokka 4.

Tarkistus 8 koskee nykyisen päätöksen liitteessä II olevan 4 jakson osan "Sisävesisatamat" kohtaa B 4, joka on jaettu neljään luokkaan.

Tarkistuksen 8 ensimmäisellä osalla kumotaan kyseisen B kohdan luokka 3 ja korvataan se 5 jakson kohdassa 1 D olevalla merisatamien luokalla, nimittäin luokalla "Maaliikenneinfrastruktuuri, joka yhdistää sataman Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osiin".

Tarkistuksen 8 toisella ja kolmannella osalla kumotaan kyseisen B kohdan luokka 4 ja korvataan se edellä kohdassa IV C 1 c tarkoitetuilla kahdella säännöksellä, joista toinen koskee satama-alueiden määrittelyä ja toinen sitä, että satamasuprastruktuurit eivät kuulu yhteisön tuen piiriin.

Merisatamat

Neuvosto ei hyväksynyt sanamuotoon liittyvää tarkistuksen 9 ensimmäistä osaa, jolla muutetaan komission alkuperäisen ehdotuksen liitteessä olevan 2 c kohdan i alakohtaa (päätöksen liitteessä II olevan 5 jakson uuden 2 kohdan ensimmäinen alakohta) siten, että korvataan sanat "satamainfrastruktuurihankkeiden ja satamiin liittyvien infrastruktuurihankkeiden" sanoilla "infrastruktuurihankkeiden satamissa ja niiden yhteydessä".

(1) EYVL C 120, 18.4.1998, s. 14.

(2) EYVL C 175, 21.6.1999, s. 110.

(3) EYVL C 214, 10.7.1998, s. 40.

(4) EYVL C 373, 2.12.1998, s. 20.

(5) Asiak. 9459/99 TRANS 154 MAR 72 CODEC 390.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1).

(7) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 104.