Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS SATUNNAISPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAAN MEREN PILAANTUMISEEN LIITTYVÄSTÄ YHTEISÖN YHTEISTYÖJÄRJESTELMÄSTÄ

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Satunnaispäästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla on vuodesta 1978 otettu käyttöön useita toimenpiteitä yhteisön toimintaohjelmasta 26. kesäkuuta 1978 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta.

Näissä toimenpiteissä on keskitytty lähinnä seuraaviin asioihin: yleinen koulutus, asiantuntijavaihto, harjoitukset, pilottihankkeet, työryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita jäsenvaltioista, sekä yhteisön tietojärjestelmän perustaminen.

Tämän alan yhteistyöllä pyritään tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden ponnisteluja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niiden tehon vahvistamiseksi sekä luomaan tehokkaalle yhteistyölle parhaat mahdolliset olosuhteet.

Komissio esitti 16. joulukuuta 1998 ehdotuksen neuvoston päätökseksi satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyvästä yhteisön yhteistyöjärjestelmästä (KOM(98) 769-1998/350/COD). Sen tarkoituksena on koota yhteen eri toimenpiteet, joita tällä alalla on toteutettu viimeisten 20 vuoden aikana, ja yhdistää ne yhtenäiseksi oikeusperustaksi, joka ulotetaan koskemaan myös toiminnallisia päästöjä. Ehdotukseen sisältyy yhtäjaksoinen yhteisön toimintaohjelma, joka on tarkoitus käynnistää 1. tammikuuta 2000.

2. Alueiden komitea on päättänyt, ettei se anna lausuntoa.

3. Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 1999. Pääpiirteissään lausunto tukee komission ehdotusta.

4. Euroopan parlamentti teki ensimmäisessä käsittelyssä 16. syyskuuta 1999 ehdotukseen yhteensä 29 tarkistusta.

Komissio hyväksyi sellaisenaan kaksitoista tarkistusta (2, 4, 14, 16, 19, 20, 21, 25, 26, 27, 28 ja 29), osittain kolme tarkistusta (5, 15 ja 24) sekä periaatteessa viisi tarkistusta (3, 6, 8, 9, 13) sekä periaatteessa myös osan tarkistuksesta 15 (muotoiltava uudelleen). Nämä tarkistukset selkeyttävät ja parantavat ehdotuksen tekstiä. Monet niistä vahvistavat yhteistyön osuutta toiminnallisten päästöjen torjunnassa (tarkistukset 2, 3, 13, 24, 26, 27 ja 29). Muissa tarkistuksissa tuodaan esiin tärkeitä asioita, kuten upotetuista sotatarvikkeista vapautuvat päästöt (4, 5, 14, 16 ja 24), tai vaaditaan julkisten elinten (20 ja 24) tai muiden asiaan liittyvien tahojen (19, 21 ja 25) voimakkaampaa panosta.

Tarkistuksissa 6, 8, 9 ja 13 käsitellään tarvetta ottaa asianmukaisesti huomioon joitakin tiettyjä alueellisia meriä koskevat kansainväliset yleissopimukset. Ne ehdotetaan koottavaksi yhdeksi perusteluosan kappaleeksi, jossa lueteltaisiin kaikki asiaan liittyvät yleissopimukset ja/tai sopimukset.

Jäljellä oleviin yhdeksään tarkistukseen (1, 7, 10, 11, 12, 17, 18, 22 ja 23) liittyy ongelmia seuraavista syistä:

Tarkistuksella 1 ja osittain tarkistuksilla 5, 15 ja 24 päätökseen lisätään erityinen viittaus radioaktiivisten aineiden aiheuttamaan pilaantumiseen. Ehdotus kuitenkin kattaa radioaktiiviset aineet implisiittisesti jo nyt. Lisäksi voimassa olevissa Välimeren, Itämeren ja Pohjanmeren suojelua koskevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa, joiden sopimuspuoli yhteisö on, sovelletaan samaa lähestymistapaa eli niissä ei mainita yksittäisiä aineita. Radioaktiiviset aineet sisältyvät myös nimenomaisesti IMDG-säännöstöön (vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskeva kansainvälinen säännöstö), johon viitataan tarkistuksessa 5. Näin ollen radioaktiivisten aineiden nimenomainen mainitseminen ehdotuksessa ei tuo siihen lisäarvoa.

Tarkistuksella 7 viitataan kesäkuussa 1998 YK:ssa allekirjoitettuun hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä (POP) koskevaan pöytäkirjaan, jossa käsitellään hormonien tapaisia aineita. Tällainen viittaus ei ole tarkoituksenmukainen kyseisen pöytäkirjan soveltamisalan vuoksi, joka on krooninen ilman pilaantuminen.

Tarkistuksilla 10, 11, 12, 17 ja 18 ja tarkistuksen 22 ensimmäisellä osalla pyritään tehostamaan PHARE-, TACIS- ja MEDA-ohjelmiin osallistuvien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tällainen laajennus vaikeuttaisi liikaa järjestelmän hallinnointia, koska mainituissa aloitteissa (PHARE, TACIS ja MEDA) sovelletaan aivan erilaisia päätöksentekomenettelyjä kuin on tarkoitus soveltaa ehdotetussa yhteisön yhteistyöjärjestelmässä. Toimintaohjelmalla pyritään vakiinnuttamaan satunnaislähteistä aiheutuvaa meren pilaantumista koskeva yhteistyö unionin alueella ja tehostamaan sitä. Ehdotettavien toimien toteuttamiseen tarvitaan todennäköisesti runsaasti henkilöstövaroja. Lisäksi voimassa olevissa Välimeren ja Itämeren suojelua koskevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa taataan tietynasteinen koordinointi kyseisten maiden kanssa.

Tarkistuksen 22 jälkimmäisessä osassa ehdotetaan, että ehdotetulla päätöksellä perustettavan komitean kokoukset olisivat julkisia ja että komitea julkaisisi kokoustensa esityslistat ja muita komiteaa koskevia asiakirjoja. Tällainen ehdotus on ongelmallinen, sillä se ei ole yhdenmukainen komiteamenettelyistä hiljattain tehdyn päätöksen kanssa (neuvoston päätös 99/468/EY).

Tarkistuksella 23 asetetaan ennakkoehtoja päätökselle, joka on tehtävä samassa artiklassa (5 artikla) tarkoitetun arviointikertomuksen perusteella, ja rajoitetaan siis komission aloiteoikeutta.

1998/0350 (COD)

Muutettu ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

SATUNNAISPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAAN MEREN PILAANTUMISEEN LIITTYVÄSTÄ YHTEISÖN YHTEISTYÖJÄRJESTELMÄSTÄ

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130s 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1]

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ehdotuksen [2],

[2]

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [3],

[3]

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [4],

[4]

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisön vuodesta 1978 lähtien toteuttama toiminta tällä alalla on mahdollistanut jäsenvaltioiden yhteistyön asteittaisen kehittämisen yhteisön toimintaohjelman puitteissa. Vuonna 1978 annettu päätöslauselma ja sen jälkeen tehdyt päätökset [5] muodostavat tämän yhteistyön perustan.

[5] EYVL C 162, 8.7.1978, s. 1; EYVL L 355, 10.12.1981, s. 52; EYVL L 77, 22.3.1986, s. 33; EYVL L 158, 25.6.1988, s. 32.

(2) Yhteisön tietojärjestelmän tarkoituksena on ollut saattaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tietoja, joita tarvitaan sellaisen pilaantumisen torjuntaan ja vähentämiseen, joka aiheutuu, kun suuria määriä hiilivetyjä ja muita haitallisia aineita pääsee mereen. Tietojärjestelmä tulee yksinkertaistumaan nykyaikaisella automaattisella tietojenkäsittelyllä. Nopean ja tehokkaan tietojenvaihdon tarve edellyttää sopivaa kielijärjestelmää.

(3) Yhteisön erityistyöryhmän ja muiden yhteisön toimintaohjelman toimien avulla on voitu antaa käytännön apua toiminnasta vastaaville viranomaisille meriympäristön pilaantumista aiheuttavissa hätätilanteissa sekä edistää yhteistyötä ja valmiutta toimia tehokkaasti onnettomuustilanteissa.

(4) Komission esittämässä ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevassa yhteisön poliittisessa toimintaohjelmassa [6] todetaan, että yhteisön toimintaa tehostetaan erityisesti ympäristöä koskevien hätätilanteiden osalta, joihin kuuluvat myös satunnaispäästöistä aiheutuva meren pilaantuminen ja toiminnalliset päästöt.

[6] EYVL C 138, 17.5.1993, s. 5.

(5) Direktiiviehdotuksella, joka koskee aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottopalveluja satamissa, tulee olemaan suuri merkitys toiminnallisten päästöjen käsittelyssä, kun direktiivi annetaan.

(6) Satunnaispäästöistä aiheutuvaan meriympäristön pilaantumiseen liittyvän yhteisön yhteistyön yhteydessä, jolloin toteutetaan toimia vaarojen välttämiseksi, edistetään perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista tukemalla jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja edistämällä perustamissopimuksen 130r 174 artiklan mukaisesti ympäristön säilyttämistä ja suojelua sekä ihmisten terveyden suojelua.

(7) "Satunnaispäästöistä aiheutuva meriympäristön pilaantuminen" olisi määriteltävä niin, että määritelmä kattaa kaikki siviili- tai sotilaskäytöstä peräisin olevat haitallisten aineiden päästöt mereen riippumatta siitä, tapahtuvatko ne suoraan merellä vai kohdistuvatko ne muuten mereen, tulevatko ne rannikolta tai jokisuistoista vai vapautuvatko aineet aikaisemmin mereen upotetuista materiaaleista, kuitenkin niin, että määritelmä ei rajoitu vain mainittuihin päästöihin.

(8) "Haitallisten aineiden" määritelmään olisi sisällytettävä, mutta ei muita rajoittavasti, kaikki IMDG-säännöstössä (vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskeva kansainvälinen säännöstö) tarkoitetut aineet ja kaikki upotetuista sotatarvikkeista vapautuvat aineet.

(9) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä näitä kysymyksiä käsitteleviin Euroopan meriä koskeviin yleissopimuksiin ja/tai sopimuksiin.

(10) Perustamalla yhteisön yhteistyöjärjestelmä, jonka puitteissa toteutetaan tukitoimenpiteitä, voidaan entistä tehokkaammin kehittää yhteistyötä satunnaispäästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla. Yhteistyöjärjestelmän olisi suurelta osin perustuttava tältä alalta jo vuodesta 1978 alkaen saatuihin kokemuksiin.

(11) Yhteisön yhteistyöjärjestelmä lisää avoimuutta samalla kun se yhdistää ja tukee perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia toimia.

(12) On tärkeää toimittaa tietoja niille tahoille, jotka vastaavat jäsenvaltioissa satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyvistä toimista ja ovat mukana näissä toimissa, sekä valmentaa näitän tahoja, sillä näin tehostetaan onnettomuuksiin valmistautumista ja vähennetään vaaroja.

(13) On myös tärkeää toteuttaa yhteisön toimia niiden tekniikoiden ja menetelmien parantamiseksi, joita käytetään hätätilanteiden aikana ja niiden jälkeisissä korjaustoimissa.

(14) Toiminnallisen tuen antaminen jäsenvaltioille hätätilanteissa ja tällaisista tilanteista saatujen kokemusten vaihdon edistäminen jäsenvaltioiden välillä on osoittautunut erittäin hyödylliseksi.

(15) Yhteistyöjärjestelmän hallinnoinnissa komissiota avustaa satunnaispäästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista käsittelevä neuvoa-antava komitea. Komissio voi antaa komitean käsiteltäväksi myös muita satunnaispäästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista koskevia asioita.

(16) Tämän päätöksen säännöksillä korvataan erityisesti 26 päivänä kesäkuuta 1978 annetulla neuvoston päätöslauselmalla perustettu toimintaohjelma ja 6 päivänä maaliskuuta 1986 tehdyllä neuvoston päätöksellä perustettu yhteisön tietojärjestelmä. Mainittu neuvoston päätös olisi näin ollen kumottava sinä päivänä, jona tämä päätös tulee voimaan,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Perustetaan satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyvä yhteistyöjärjestelmä (jäljempänä 'yhteistyöjärjestelmä') 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivän joulukuuta 2004 väliseksi ajaksi.

2. Yhteistyöjärjestelmän avulla on tarkoitus tukea ja täydentää jäsenvaltioiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia ponnisteluja meriympäristön, ihmisten terveyden ja rannikoiden suojelemiseksi satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen ja toiminnallisiin päästöihin, mukaan lukien upotetuista sotatarvikkeista vapautuvat aineet, liittyviltä vaaroilta.

"Satunnaispäästöistä aiheutuva meriympäristön pilaantuminen" olisi määriteltävä niin, että määritelmä kattaa kaikki siviili- tai sotilaskäytöstä peräisin olevat haitallisten aineiden päästöt mereen riippumatta siitä, tapahtuvatko ne suoraan merellä vai kohdistuvatko ne muuten mereen, tulevatko ne rannikolta tai jokisuistoista vai vapautuvatko aineet aikaisemmin mereen upotetuista materiaaleista, kuitenkin niin, että määritelmä ei rajoitu vain mainittuihin päästöihin.

3. Yhteistyöjärjestelmällä pyritään parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia toimia merellä tapahtuvien öljyn tai muiden haitallisten aineiden vuotojen tai välittömien vuotouhkien aiheuttamissa hätätilanteissa, ja lisäksi sillä pyritään ehkäisemään ennalta vaaroja. Yhteistyöjärjestelmän avulla on lisäksi tarkoitus luoda edellytykset jäsenvaltioiden keskinäiselle avunannolle ja yhteistyölle tällä alalla ja edistää niitä.

Yhteistyöjärjestelmällä on myös tarkoitus edistää jäsenvaltioiden yhteistyötä siten, että taloudelliset vahingot voidaan vaatia korvattaviksi saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

4. Yhteistyöjärjestelmässä perustetaan yhteisön tietojärjestelmä, jossa vaihdetaan tietoja satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen, toiminnalliset päästöt ja sotatarvikkeiden upottamisalueet mukaan lukien, varautumista ja niiden vastatoimia varten. Tietojärjestelmään kuuluvat ainakin liitteessä I mainitut osatekijät.

2 artikla

1. Komissio panee täytäntöön yhteistyöjärjestelmässä toteutettavat toimet.

2. Yhteistyöjärjestelmään kuuluvien toimien toteuttamiseksi laaditaan 4 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti kolmivuotinen vuosittain tarkistettava suunnitelma käyttäen perustana muun muassa niitä tietoja, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle. Komissio voi tarvittaessa toteuttaa muita toimia järjestelmään kuuluvien toimien lisäksi. Tällaiset lisätoimet arvioidaan ottaen huomioon toiminnalle asetetut painotukset ja käytettävissä oleva rahoitus.

3. Yhteistyöjärjestelmään kuuluvat toimet ja yhteisön tukea koskevat rahoitusjärjestelyt esitetään liitteessä II.

3 artikla

1. Yhteistyöjärjestelmän toteuttamissuunnitelmaan sisällytetään yksittäiset toteutettavat toimet.

2. Yksittäiset toimet valitaan ensisijaisesti seuraavien perusteiden mukaisesti:

a) Niille elimille, jotka jäsenvaltioissa vastaavat satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyvistä toimista ja osallistuvat niihin, on toimitettava tietoja vaaroihin varautumisen tehostamiseksi ja vaarojen torjumiseksi.

b) Vastatoimissa ja hätätilanteiden jälkeisissä kunnostustoimissa käytettäviä tekniikoita ja menetelmiä, myös satamaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa, on kehitettävä.

c) Jäsenvaltioille on tarjottava toiminnallista tukea hätätilanteissa mobilisoimalla lähinnä yhteisön erityistyöryhmään kuuluvia asiantuntijoita, ja tietoa tällaisista tilanteista saaduista kokemuksista on levitettävä jäsenvaltioiden kesken.

ca) Julkista tiedottamista on parannettava vaarojen selventämiseksi, ja onnettomuuksista on tiedotettava edelleen.

cb)Vastatoimien sovittamista vaaroihin on kehitettävä muiden paikallistason elinten kanssa, joihin kuuluvat myös elinympäristöjen suojelusta vastaavat elimet.

3. Kukin yksittäinen toimi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa.

4 artikla

1. Yhteistyöjärjestelmään kuuluvien toimien toteuttamisessa komissiota avustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva neuvoa-antava komitea, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen yksittäisistä toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa ehdotuksesta lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan; komitea voi tarvittaessa äänestää lausunnosta.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on otettava huomioon komitean lausunto mahdollisimman tarkoin. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

2. Komissio voi antaa neuvoa-antavan komitean käsiteltäväksi myös mitä tahansa muita satunnaispäästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyviä kysymyksiä.

5 artikla

Komissio arvioi yhteistyöjärjestelmän täytäntöönpanoa sen puolivälissä ja antaa sitä koskevan kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2002 ja toisen kertomuksen ennen täytäntöönpanon loppuun saattamista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2004.

6 artikla

Kumotaan yhteisön tietojärjestelmän perustamisesta hiilivetyjen ja muiden vaarallisten aineiden mereen pääsemisestä aiheutuvan saastumisen valvomiseksi ja vähentämiseksi 6 päivänä maaliskuuta 1986 annettu neuvoston päätös 86/85/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, tämän päätöksen voimaantulopäivänä.

7 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Yhteisön tietojärjestelmä

Yhteisön tietojärjestelmässä käytetään nykyaikaista automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää. Yhteisön Internet-kotisivuilla annetaan yleistä taustatietoa yhteisön tasolla. Kansallisilla kotisivuilla on tietoja käytettävissä olevista kansallisista interventioresursseista.

Järjestelmstä pidetään yllä myös paperiversiota yhteisön toimintaa käsittelevässä irtolehtikansiossa; kansiossa on tietoja hätätilanteiden hallinnasta kunkin jäsenvaltion osalta.

1. Kunkin jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta:

a) nimettävä järjestelmän kansallisen osan hallinnoinnista vastaava viranomainen tai viranomaiset ja ilmoitettava nämä tiedot komissiolle,

b) perustettava web-sivu, joka on yhteydessä koko järjestelmään yhteisön yleisen pääsivun kautta.

2. Komissio perustaa web-sivun järjestelmän yleiseksi pääsivuksi sekä yhteisön sivun.

3. Kunkin jäsenvaltion on lisättävä kansalliselle kotisivulleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta ainakin seuraavat tiedot:

a) lyhyt kuvaus kansallisista rakenteista ja kansallisten viranomaisten välisistä yhteyksistä, jotka koskevat satunnaispäästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista ja alueita, joilla esiintyy toiminnallisia päästöjä,

b) kartoitus julkisen ja yksityisen sektorin käytettävissä olevista tärkeimmistä keinoista toimia hätätilanteissa ja suorittaa puhdistustoimet. Kartoitukseen on liitettävä seuraavat tiedot:

- erikoishenkilöstön määrä ja pätevyys

- mekaaniset välineet mereen päässeiden hiilivetyjen talteenottamista ja öljyvahinkojen ja muiden haitallisten aineiden aiheuttaman meren tai rannikoiden pilaantumisen estämistä tai korjaamista varten, sekä näitä välineitä käyttävä erikoishenkilöstö

- meren pilaantumisen torjumisen ja rannikoiden puhdistamisen kemialliset ja biologiset välineet, kunnostamistoimiin liittyvä asiantuntemus sekä asianomainen erikoishenkilöstö

- rikoisryhmät

- pilaantumisen torjuntaan varustetut alukset ja ilma-alukset

- siirrettävät varastot talteenotettujen hiilivetyjen ja muiden haitallisten aineiden väliaikaista varastointia varten

- öljytankkereiden kevennysjärjestelmät

- yleinen hälytysnumero

ba) luettelo sotatarvikkeiden upotuspaikoista

c) varmuusvarastojen ja välineiden sijaintipaikka

d) edellytykset antaa apua muille jäsenvaltioille.

4. Kunkin jäsenvaltion on päivitettävä edellä 3 kappaleessa mainittu kansallinen kotisivunsa heti muutosten tapahduttua tai vähintään kerran vuodessa tammikuussa.

5. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle hätätilanteiden toiminnallista hallintaa koskevat tiedot sisällytettäväksi yhteisön toimintaa käsittelevään irtolehtikansioon, mukaan lukien mobilisointia koskevat menettelyt ja toiminnasta vastaavat yhteyspisteet yhteystietoineen, kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

6. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian kaikista irtolehtikansion sisältämissä tiedoissa tapahtuneista muutoksista.

7. Komissio toimittaa kaikille jäsenvaltioille jäljennöksen irtolehtikansiosta sekä niiden mahdolliset ajantasaistukset.

LIITE II

Yhteisön tukeen liittyvät rahoitusjärjestelyt

TOIMET // RAHOITUSJÄRJESTELYT

A. Koulutus- ja tiedotustoimet

1. Kurssit ja työpajat (1)

Kurssien ja työpajojen järjestäminen jäsenvaltioiden kansallisille, alueellisille ja paikallisille virkamiehille sekä muille alalla toimiville, jotta voidaan varmistaa toimivaltaisten yksiköiden nopea ja tehokas toiminta hätätilanteissa.

2. Asiantuntijavaihto

Järjestetään asiantuntijoiden komennuksia muihin jäsenvaltioihin, jotta he voivat hankkia kokemusta, arvioida erilaisia tekniikoita tai tutustua muiden pelastuspalveluyksiköiden tai muiden keskeisten tahojen, kuten satunnaisten päästöjen aiheuttamasta meren saastumisesta erityisasiantuntemusta omaavien kansalaisjärjestöjen, käyttämiin toimintatapoihin.

Järjestetään jäsenvaltioiden asiantuntijoiden, erikoisasiantuntijoiden ja teknisen henkilöstön vaihtoa, jotta nämä henkilöt voivat antaa koulutusta lyhyiden kurssien tai koulutusjaksojen muodossa tai osallistua itse sellaisille jossain toisessa jäsenvaltiossa.

3. Harjoitukset

Harjoitusten tarkoituksena on toimintatapojen vertailu, jäsenvaltioiden yhteistyön edistäminen ja kansallisten pelastuspalveluyksiköiden kehityksen tukeminen ja niiden toiminnan koordinointi.

4. Yhteisön tietojärjestelmä

Nykyaikaisen tietokoneistetun tietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito kansallisia viranomaisia varten, jotta voidaan toimittaa hätätilanteiden hallinnassa tarvittavia tietoja satunnaispäästöistä ja toiminnallisista päästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyvissä kysymyksissä.

B. Toimintaan hätätilanteissa ja niiden jälkeisiin kunnostustoimiin liittyvien tekniikoiden ja menetelmien kehittämistoimet (pilottihankkeet) (1)

Hankkeet, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden toimintavalmiuksia hätätilanteissa ja niiden jälkeisissä kunnostustoimissa. Näillä hankkeilla pyritään erityisesti kehittämään välineitä, tekniikoita ja menettelytapoja. Hankkeiden on oltava sellaisia, että ne kiinnostavat kaikkia tai useita jäsenvaltioita, ja niihin voi sisällyttää satunnaispäästöistä tai toiminnallisista päästöistä aiheutuvaan meren pilaantumiseen liittyvien uusien tekniikoiden soveltamiseen liittyviä hankkeita. Kahden tai useamman jäsenvaltion yhteishankkeita suositaan.

C. Tuki- ja tiedotustoimet

1. Ympäristövaikutukset

Toimet, joilla tuetaan pilaantumistapausten jälkeen suoritettavia ympäristövaikutusten arviointeja, arvioidaan toteutettuja ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä sekä levitetään niiden tuloksia ja saatuja kokemuksia laajasti muille jäsenvaltioille.

2. Konferenssit ja tapahtumat (1)

Meriympäristön pilaantumiseen liittyvät suurelle yleisölle avoimet konferenssit ja muut tapahtumat, erityisesti jos niihin osallistuu useita jäsenvaltioita.

3. Muut tukitoimet (1)

Toimet nykytekniikan kehitysasteen määrittelyä, satunnaispäästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista ja toiminnallisia päästöjä koskeviin tärkeisiin näkökohtiin liittyvien periaatteiden ja ohjeiden kehittämistä sekä yhteistyöjärjestelmän arviointia varten.

4. Tiedottaminen

Satunnaispäästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista ja toiminnallisia päästöjä koskevaa yhteisön tason yhteistyötä käsittelevät julkaisut, näyttelyaineisto ja muu yleisölle tarkoitettu tiedotusaineisto

D. Asiantuntijoiden mobilisointi

Yhteisön erityistyöryhmään kuuluvien asiantuntijoiden mobilisointi hätätilanteissa toimimaan hätätilanteesta kärsivän jäsenvaltion tai yhteisön ulkopuolisen maan viranomaisten luomassa järjestelmässä ja asiantuntijan saamiseksi paikalle koordinoimaan muiden jäsenvaltioiden lähettämiä tarkkailijoita.

//

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 75 % toimen kokonaiskustannuksista ja enintään 75 000 ecua tointa kohden.

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 75 % asiantuntijoiden matka- ja oleskelukuluista ja 100 % järjestelmän koordinointikustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 % muiden jäsenvaltioiden lähettämien tarkkailijoiden osallistumiskustannuksista sekä asiaan liittyvien työpajojen järjestämiseen, harjoitusten valmisteluun, loppuraporttien laadintaan jne. liittyvistä kustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuus on 100 % komission vastuulla olevan järjestelmän osan kustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 % kunkin hankkeen kokonais-kustannuksista ja enintään 150 000 ecua hanketta kohden.

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 % kunkin toimen kokonaiskustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 30 % toimen kokonaiskustannuksista ja enintään 50 000 ecua tointa kohden.

100 % kustannuksista.

100 % kustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuus on 100 % asiantuntijoiden komennuksesta aiheutuvista kustannuksista.

(1) Tukikelpoisia ovat ainoastaan toimet, joista on etua kaikille jäsenvaltioille tai huomattavalle osalle niistä.