Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa annetun asetuksen (EY) N:o 1488/96 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Yleiskehykset

Tämä muutosehdotus perustuu vuonna 1996 annetun MEDA-asetuksen tulosten arviointiin, joka on tehty sen 15 artiklan nojalla. Ehdotus esitetään myös komission Moitteeton ja tehokas varainhoito 2000 -ohjelman (SEM 2000) suositusten mukaisesti.

Ehdotettu muutos ei estä yhteisön yhteistyöhön sovellettavien yhtenäistettyjen menettelyjen käyttöönottoa tulevaisuudessa.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/96 23 päivältä heinäkuuta 1996 15 artiklan 6 kohdassa komissiota pyydetään esittämään MEDA-asetuksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi ja siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia koskevat ehdotukset [1]. Jotta asetuksen täytäntöön-panon arviointi olisi riippumaton, komissio pyysi ulkoista arvioijaa laatimaan arviointikertomuksen. Kertomus on tämän asiakirjan liitteenä.

[1] "Tätä varten komissio esittää neuvostolle 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä arviointikertomuksen sekä asetuksen tulevaisuutta ja siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia koskevat ehdotukset."

Tämän asiakirjan 2-4 kohdassa on tiivistelmä arviointikertomuksesta. Kohdissa yksilöidään myös asiat, jotka komissio haluaa ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle MEDA-asetuksen muuttamista varten. Muutokset asetukseen esitetään liitteessä 2.

Ehdotusten tarkoituksena on yksinkertaistaa MEDA-asetuksen täytäntöönpanoa. Niillä vastataan yhteen arviointikertomuksessa esitetyistä suurista huolenaiheista ja annettuihin poliittisiin sitoumuksiin. Välimeren aluetta koskevan politiikan täytäntöönpanon vaikeus juontaa juurensa voimassa olevan MEDA-asetuksen tietyistä säännöksistä ja tietyistä komission sisäisistä säännöksistä. Sisäisiä säännöksiä tarkastellaan parhaillaan perusteellisesti, mutta tarkastelua ei käsitellä tässä yhteydessä.

MEDA-asetuksen säännösten osalta arviointikertomuksessa kyseenalaistetaan se, että MED-komitea tarkastelee ohjelman täytäntöönpanoa kahdesti. Ensin komitea tarkastelee (maa- ja aluekohtaisia) ohjeellisia ohjelmia, ja sitten se tarkastelee myös varsinaisia hankkeita. Menettelystä syntyy raskasta ja tehotonta päällekkäisyyttä. MEDA-ohjelmalle ominaisen talouden siirtymävaiheen suunnittelu edellyttää jäsenvaltioiden aktiivista osallistumista suunnitteluun pikemmin kuin täytäntöön-panoon. Tämä ja assosiaatiosopimuksissa määrätty taloutta koskeva vuoropuhelu mahdollistaa yhteisön toimien ja Välimeren alueen yhteistyökumppanien toteuttamien politiikkojen tehokkaan koordinoinnin. Komitean ei enää tarvitse tarkastella yksityiskohtaisesti näin hyväksyttyjä ohjelmasuunnittelun yhteydessä määriteltyjä hankkeita. Tällöin riittäisi, että komissio toimittaa nopeasti tiedot päätetyistä hankkeista. Tämän ansiosta menettely yksinkertaistuu huomattavasti.

Komission menettelyjen osalta yksinkertaistamiseen liittyy myös se, että asianmukaiset komission pääosastot tarkastelevat maa- ja aluekohtaisia ohjeellisia ohjelmia entistä tarkemmin. Lisäksi kolmansiin maihin suunnattua yhteisön apua hallinnoivan toimialan perustamisen ansiosta tehokkuuden pitäisi lisääntyä merkittävästi. Tacis-ohjelmasta ja rakennerahastojen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella on todettava, että menettelyt eivät kevene - eikä tehokkuus lisäänny - ilman toimivaltuuksien hajauttamista selkeiden sääntöjen mukaisesti. Hajauttaminen puolestaan edellyttää yksinkertaisten ja tehokkaiden seuranta-välineiden käyttöönottoa. Näitä kysymyksiä voidaan käsitellä vasta silloin, kun yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattua yhteisön apua hallinnoiva toimiala toimii täydellä teholla.

Tehokkuuden vuoksi seurannassa on keskityttävä suuriin hankkeisiin ja ohjelmiin. Tietyissä tapauksissa ohjelmasuunnittelustrategiaa on vielä jonkin aikaa sovellettava myös pienimuotoisiin hankkeisiin, kuten arviointikertomuksen päätelmissä todetaan. Yleensä hankkeiden olisi kuitenkin oltava nykyistä suurimuotoisempia, jotta hajauttaminen ja tehokas seuranta mahdollistuisi. Komissio pyrkii siis tarvittavaan yksinkertaistamiseen.

Komiteamenettelyn ja menettelyjen yksinkertaistamisen osalta komissio ehdottaa, että voimassa olevan asetuksen 11 artiklassa säädetty päätöksentekomenettely, joka vastaa komiteamenettelystä vuonna 1987 tehdyn neuvoston päätöksen [2] III a -komiteatyyppiä, muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn uuden neuvoston päätöksen [3] mukaisesti hallintomenettelyksi. Tämä on täysin perusteltua, sillä MED-komitean tehtävä on auttaa komissiota MEDA-ohjelman hallinnoinnissa. Yhteisön ohjelmien hallinnointiin liittyvät kysymykset kuuluvat nimenomaan hallintomenettelyn piiriin, kun taas III a -tyypin komiteoiden tehtävänä olivat sääntelykysymykset.

[2] Neuvoston päätös 87/373/ETY, EYVL L 197, 18.7.1987, s. 33.

[3] Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehty neuvoston päätös 1999/468/EY, EYVL L 184, 28.6.1999, s. 23.

2. MEDA-ohjelma

MEDA-ohjelma [4] on Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden tärkein rahoitusväline. Se on osa kesäkuussa 1995 Cannesissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päättämää 4 685 miljoonan ecun suuruista viisivuotista rahoituspakettia. Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuus puolestaan perustettiin marraskuussa 1995 Barcelonassa pidetyssä ulkoministereiden Euro-Välimeri-konferenssissa.

[4] EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1.

Euroopan unionin ja kumppanimaiden kahdenvälisiä suhteita säännellään myös Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksilla. Kyseiset sopimukset on allekirjoitettu tai tehty tai niistä neuvotellaan parhaillaan yhdeksän 12 Välimeren alueen yhteistyö-kumppanin kanssa. EU:n sekä Kyproksen, Maltan ja Turkin suhteita säännellään aiemmilla assosiaatiosopimuksilla.

MEDA-ohjelmaa olisi siis tarkasteltava osana EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaiden suhteita ja niiden kehitystä. MEDA-ohjelmalla korvattiin entinen 20 vuotta vanha järjestelmä, jota pantiin täytäntöön rahoituspöytäkirjoilla. Ohjelman tarkoituksena on täydentää uuden sukupolven assosiaatiosopimusten täytäntöön-panoa.

Toiminnallisesti MEDA-ohjelma on pantava täytäntöön yleisen sääntelykehyksen mukaisesti. Kehys muodostuu muun muassa Euroopan yhteisöjen varainhoito-asetuksesta ja neuvoston vuonna 1987 tekemästä komiteamenettelyä koskevasta päätöksestä.

Komissio antoi neuvostolle tietoja MEDA-ohjelman teknisestä, rahoituksellisesta ja oikeudellisesta täytäntöönpanosta asetuksen hyväksymisestä vuonna 1995 alkaen 14 päivänä syyskuuta 1998 antamassaan kertomuksessa (KOM (98) 524 lopullinen). Kertomuksessa korostetaan tiettyjä vuodesta 1996 toteutettuja organisointiin liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteisiin kuuluvat teknisen lisätukihenkilöstön (niin sanotut MEDA-ryhmät) palkkaaminen sekä komission ja yhdeksän Välimeren alueen kumppanimaan välisten rahoitusta koskevien puitesopimusten tekeminen. Kyseiset yhdeksän maata olivat saanet MEDA-ohjelmaan kuuluvaa kahdenvälistä rahoitusta vuoden 1998 puoliväliin mennessä. Nämä toimenpiteet ovat muodostaneet MEDA-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämän oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen, ja ne ovat myös parantaneet huomattavasti komission ja Välimeren alueen kumppani-maiden valmiuksia panna MEDA-ohjelma täytäntöön. Niiden ansiosta MEDA-budjettimäärärahat on voitu sitoa sataprosenttisesti vuodesta 1996 alkaen erilaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, jotka on yksilöity ja arvioitu MEDA-ohjelman ohjeellisten ohjelmien suuntaviivoja koskevan neuvoston päätöksen [5] mukaisesti.

[5] EYVL L 325, 14.12.1996, s. 21.

EU:n toiminnan mittavuus ilmenee, kun todetaan, että Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta rahoitetusta MEDA-ohjemasta myönnettiin vuosina 1995-1998 huomattavasti enemmän rahoitusta kuin mitä Maailmanpankki myönsi samana ajanjaksona. EY:n rahoitukseen kuuluu myös EIP:n omista varoistaan alueelle myöntämä rahoitus:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Arvioinnin tärkeimmät päätelmät

Myönteisiä kokonaispäätelmiä tukevat ulkoisen arvioinnin päätelmät. Ryhmä riippumattomia eurooppalaisia konsultteja teki kyseisen arvioinnin vuoden 1998 kesä- ja marraskuun välisenä aikana. Arviointi toimitetaan neuvostolle yhdessä tämän tiedonannon kanssa. MEDA-ohjelman kolmen ensimmäisen täytäntöönpano-vuoden aikana saatujen kokemusten ja arvioinnin tulosten perusteella komissio katsoo, että nykyiset asetuksen maantieteellistä [6] ja alakohtaista [7] kattavuutta koskevat arviointiperusteet ovat osoittautuneet oikeiksi. Lisäksi niiden avulla edistetään taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden uudistumista Välimeren alueen kumppanimaissa. Näitä kysymyksiä koskevia muutoksia ei näin ollen ehdoteta.

[6] MEDA-rahoitusta myönnetään 12:lle Välimeren alueen yhteistyökumppanille, jotka sopivat EU:n kanssa kattavan Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden perustamisesta 28 päivänä marraskuuta 1995 annetussa Barcelonan julistuksessa. Ohjeellisten maakohtaisten MEDA-ohjelmien mukaiset kahdenväliset rahoituskumppanuudet koskevat ainoastaan Marokkoa, Algeriaa, Tunisiaa, Egyptiä, Länsirantaa/Gazan aluetta, Jordaniaa, Libanonia, Syyriaa ja Turkkia. Israel, Kypros ja Malta saavat rahoitusta aluekohtaisista ohjeellisista ohjelmista.

[7] MEDA-asetuksen liitteessä II esitetään yhteistyöalat, joille MEDA-rahoitusta voidaan myöntää. Kun valitaan aloja, joille myönnetään MEDA-asetuksen mukaista rahoitusta, olisi huomiota kiinnitettävä siihen, että valinnalla edistetään Välimeren alueen kumppaneiden taloudellista ja yhteiskunnallista uudistusta. Valinta tehdään maittain siten, että komissio ja Välimeren alueen yhteistyökumppanit arvioivat yhdessä uudistustarpeet. Valinta suoritetaan MEDA-asetuksen 11 artiklalla perustetun MED-komitean hyväksymien maakohtaisten ohjeellisten ohjelmien mukaisesti. Aloihin kuuluvat myös investoinnit ja infrastruktuurien rahoittaminen, joista kuitenkin päävastuun kantaa EIP.

Arviointikertomuksissa kuitenkin päätellään, että:

· vaikka MEDA-ohjelman hankkeiden, ohjelmien ja tavoitteiden välinen johdon-mukaisuus on vähitellen lisääntynyt, MEDA-asetuksessa säädettyjä päätöksentekoa ja seurantaa koskevia toimintaedellytyksiä on muutettava edelleen vaikutuksen tehostamiseksi,

· maksusitoumusten suuren määrän ja maksettujen määrien välinen ero edellyttää MEDA-ohjelmasuunnittelun lujittamista ja virtaviivaistamista, jotta MEDA-ohjelman poliittinen uskottavuus Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden keskeisenä välineenä säilyy ja jotta uudistukset jatkuvat,

· MEDA-ohjelman täytäntöönpanoedellytyksiä on tehostettava lujittamalla poliittista ja ohjelmasuunnittelusta käytävää vuoropuhelua Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa ja tehostamalla täytäntöönpanomenettelyjä.

Arviointikertomuksesta käy ilmi myös se, että MEDA-ohjelman täytäntöönpano tehostuu ainoastaan, jos MEDA-asetukseen kuulumattomat komissiota, jäsenvaltioita ja Välimeren alueen yhteistyökumppaneita koskevat tärkeät tekijät vaikuttavat siihen.

Tältä osin komission osalta voidaan todeta, että uuden yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattua yhteisön apua hallinnoivan toimialan täysimääräinen toiminta sekä lisääntynyt tehokkuus yhteistyötoimien rahoituksellisessa ja teknisessä täytäntöön-panossa vaikuttavat välittömästi yhteistyön täytäntöönpanoon tulevaisuudessa. Komission ja jäsenvaltioiden välisessä yhteistyössä on parannettava yhteistyö-mekanismeja keskus- ja paikallishallinnon tasolla. Neuvoston ja Euroopan parlamentin täysi tuki on puolestaan edellytys muutetun MEDA-asetuksen pikaiselle täytäntöönpanolle ja MEDA-ryhmien toiminnan jatkumiselle, jotta voidaan välttää ohjelman täytäntöönpanon aloittamisessa aikanaan esiintyneet viiveet. Välimeren alueen kumppanimaiden on puolestaan yhdennettävä hyväksytyt Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden tavoitteet tiiviimmin MEDA-ohjelmasuunnittelusta käytyyn vuoropuheluun ja virtaviivaistettava täytäntöönpanoa paikan päällä.

4. MEDA-asetukseen kuuluvan päätöksentekomenettelyn vahvistaminen ja menettelyjen yksinkertaistaminen

Seuraavaa kolmiosaista strategiaa ehdotetaan MEDA-asetuksen täytäntöönpanon tehostamiseksi:

· päätöksentekomenettelyn virtaviivaistaminen tehokkaamman ohjelmasuun- nittelun mahdollistamiseksi,

· suunnittelu- ja täytäntöönpanovalmiuksien lisääminen,

· menettelyjen nopeuttaminen tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Komission mielestä MEDA-asetuksen muuttamisella voitaisiin huomattavasti yksinkertaistaa ja nopeuttaa asetuksen täytäntöönpanoa. Näin lisättäisiin MEDA-ohjelman tehokkuutta sekä yhteistyötä ja vuoropuhelua Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa ja EU:n rahoittajien (jäsenvaltiot ja komissio) välillä. Lisäksi vaikuttaisi suotavalta parantaa MEDA-asetuksen mukaisesti toteutettavaa keskipitkän aikavälin ohjelmakokonaisuutta Euro-Välimeri-assosiaatiosopimusten päätavoitteiden mukaisesti.

Kun nykyistä ohjelmakokonaisuutta tarkastellaan siltä osin, miten MEDA-ohjelman vaikutusta talouden siirtymävaiheeseen ja rakennesopeutukseen voitaisiin tehostaa, voidaan todeta, että tavoitteiseen voitaisiin päästä lähinnä muuttamalla maa- ja aluekohtaisten ohjeellisten ohjelmien painopisteitä, minkä vuoksi MEDA-asetusta ei tarvitse muuttaa [8]. Edellä esitetty strategia edellyttää kuitenkin MEDA-asetuksen muuttamista seuraavasti:

[8] Tätä varten neuvostolle ehdotetaan esitettävän vuonna 1999 ehdotus 6 päivänä joulukuuta 1996 tehdyn MEDA-ohjelman ohjeellisten ohjelmien suuntaviivoja koskevan neuvoston päätöksen tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi. Ehdotuksessa otetaan huomioon Stuttgartin Euro-Välimeri-ulkoministerikonferenssin tulokset, ja sillä pyritään siihen, että MEDA-ohjelman suunnittelussa painotetaan entistä enemmän talouden siirtymävaihetta ja sen asettamia edellytyksiä Euro-Välimeri-vapaakauppa-alueen perustamisen yhteydessä.

4.1. Päätöksentekomenettelyn virtaviivaistaminen tehokkaamman suunnittelun mahdollistamiseksi:

Nykyisellään MED-komitea osallistuu hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin kahdesti: se osallistuu strategiseen ja alakohtaiseen suunnitteluun keskustelemalla ja hyväksymällä maa- ja aluekohtaiset ohjeelliset ohjelmat, ja yksittäisten hankkeiden tasolla se antaa lausuntonsa yli 2 miljoonan euron suuruisista yksittäisistä rahoitusehdotuksista ja kokonaismäärärahoista, joita myönnetään pieni-muotoisempiin hankkeisiin. Ulkoisesta arvioinnista ilmenee, että kaksinkertaisen hyväksynnän järjestelmästä syntyy päällekkäisyyksiä. Hyväksymismenettelyt ovat tarpeettoman pitkiä ja byrokraattisia, eivätkä ne eivät paranna merkittävästi hankkeiden laatua, vaan pikemminkin sitovat voimavaroja, jotka voitaisiin tehokkaammin hyödyntää strategisessa suunnittelussa ja koordinoinnissa.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että MED-komitea keskittyy strategiseen suunnitteluun ja ohjelmasuunnitteluun seuraavasti:

- MED-komitea antaa edelleen lausuntonsa kolmivuotisista ohjeellisista ohjelmista asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa sekä 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetun järjestelmän mukaisesti.

- Komissio esittää MED-komitealle tavallisesti vuosittain ohjeellisiin ohjelmiin perustuvat maa- ja aluekohtaiset ohjeelliset rahoitussuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään kahdenvälisiä ja alueellisia MEDA-ohjelmia ja -hankkeita varten tehtyjen komission rahoituspäätösten enimmäismäärät.

- Hyväksytyt pitkän aikavälin ohjeelliset ohjelmat muutetaan maa- ja aluekohtaisten rahoitussuunnitelmien keston (tavanomaisesti yksi vuosi) kattavien rahoituspäätösten suunnitteluksi maa- ja aluekohtaisten rahoitussuunnitelmien avulla. Niiden täytyisi koostua tiiviistä yleiskatsauksesta ja kustakin hankkeesta/ohjelmasta esitetystä kuvauksesta sekä yleisesittelyn liitteenä olevan EY:n rahoitusosuuden ohjeellisesta enimmäismäärästä.

- Komissio tekee rahoituspäätökset yleisen talousarvion mukaisesti MED-komitean hyväksymän maa- tai aluekohtaisen rahoitussuunnitelman perusteella. MED-komitealle ilmoitetaan välittömästi komission rahoituspäätöksistä.

- Maa- tai aluekohtaisiin rahoitussuunnitelmiin kuulumattomiin rahoitusehdotuksiin sovelletaan voimassa olevia hyväksymismenettelyjä.

- Koska EIP:n korkotuet kuuluisivat hyväksyttyihin maakohtaisiin rahoitus-suunnitelmiin, niitä ei tarvitsisi esittää erikseen MED-komitealle. Asetuksen 14 artiklan mukaista EIP:n hyväksymismenettelyä ei tarvitse muuttaa.

Edellä esitetty päätöksentekomenettelyn virtaviivaistaminen edellyttää sitä, että MEDA-asetukseen tehtäisiin joitakin muutoksia. Virtaviivaistamisella lisättäisiin suuresti rahoitussuunnittelun avoimuutta jäsenvaltioiden ja Välimeren kumppanimaiden osalta ja nopeutettaisiin hankevalmisteluja keskimäärin kolmella kuukaudella.

4.2 Suunnittelu- ja täytäntöönpanovalmiuksien lisääminen

Euro-Välimeri-kumppanuuksien mukaisissa assosiaatiosopimuksissa määrätään vapaakaupan vähittäisestä aloittamisesta EU:n ja sen Välimeren alueen kumppani-maiden välillä. Sopimuksissa määrätään kahdenvälisten assosiaationeuvostojen ja assosiaatiokomiteoiden sekä taloudellista vuoropuhelua koskevista kokouksista, joissa seurataan sopimusten täytäntöönpanoa, johon kuuluu vapaakauppa-alueen perustamisessa edistyminen. MEDA-ohjelmalla on tärkeä asema yhteistyö-kumppanien avustajana tässä yhteydessä tarvittavassa uudistuskehityksessä. Tämän vuoksi olisi kiinnitettävä suurempaa huomiota vuoropuheluun MEDA-ohjelman puolivälisuunnittelusta, jonka olisi liityttävä yhteistyökumppanien uudistus-strategioihin ja vapaakauppaa valmisteleviin strategioihin sekä yhteensovittamiseen komission ja jäsenvaltioiden kanssa. Tätä varten ehdotetaan, että:

- kolmivuotisissa maa- ja aluekohtaisissa ohjeellisissa ohjelmissa eritellään ja ilmaistaan selkeämmin suunniteltujen MEDA-ohjelmasta rahoitettujen toimien ennakoitu vaikutus Välimeren alueen yhteistyökumppanien uudistuskehitykseen ja Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden perustamiseen. Monivuotisten yhteistyö-kumppanuutta ja rahoitusta koskevien ohjeellisten ohjelmien on perustuttava arviointiin kehityksestä makrotalouden ja rakennepolitiikan sekä sosiaali-, yhteiskunta- (myös sukupuoleen liittyvät kysymykset) ja ympäristöalalla, ja niiden on heijastettava hallitusten ensisijaisia tavoitteita ja rahoittajien välistä yhteen-sovittamista. Niissä on myös eriteltävä aiemmasta yhteistyöstä saatuja kokemuksia.

- Maakohtaisista ohjeellisista ohjelmista keskustellaan tarkemmin kunkin Välimeren alueen yhteistyökumppanin kanssa niiden uudistustarpeiden perusteella. Ohjelmat hyväksytään asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

- EU:n sisäisen yhteensovittamisen ja täydentävyyden varmistamiseksi maakohtaisista ohjeellisista ohjelmista keskustellaan Välimeren yhteistyökumppaneissa olevissa jäsenvaltioiden edustustoissa. Maakohtaiset rahoitussuunnitelmat on toimitettava tiedoksi edustustoille niiden virallisen hyväksymisen jälkeen.

- MED-komiteasta tulee keskeinen maa- ja aluekohtaisten ohjeellisten ohjelmien sekä maa- ja aluekohtaisten rahoitussuunnitelmien täytäntöönpanon seuraaja. Täytäntöön-panon seuranta tapahtuu asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosi-kertomuksen perusteella. MED-komitean keskusteluissa ja edellä mainittujen ohjelmien ja suunnitelmien seurannassa olisi kiinnitettävä huomiota yhteen-sovittamiseen, täydentävyyteen ja johdonmukaisuuteen.

Edellä esitetyt strategiat eivät edellytä MEDA-asetuksen muuttamista.

4.3. Menettelyjen nopeuttaminen tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi

Täytäntöönpanomenettelyjen on nopeuduttava, jotta MEDA-ohjelman vaikutus kumppanimaiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen uudistukseen lisääntyy ja jotta ohjelmasta tulee vieläkin tehokkaampi Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden väline. Tällä voitaisiin myös parantaa nykyistä sidottujen ja maksettujen määrä-rahojen suhdetta. Komission yksiköt laativat parhaillaan yhdenmukaistettuja menettelyjä yhteistyötoimien teknistä ja rahoituksellista täytäntöönpanoa varten. Tavoitteena on yhä pidemmälle menevä järkiperäistäminen ja virtaviivaistaminen.

4.4. Ennakoitu ajansäästö hankkeiden valmistelussa:

Päätöksentekomenettelyn uudistamisen eli lähinnä maa- ja aluekohtaisten rahoitussuunnitelmien hyväksymisen ansiosta aikaa ei tarvitse käyttää yksittäisten rahoitusehdotusten hyväksymiseen. Tämä nopeuttaa menettelyä noin kolmella kuukaudella. Ajansäästö koskee erityisesti käännöksiä, jäsenvaltioiden hallintojen ehdotusten tarkasteluun käyttämää aikaa ja keskusteluja MED-komiteassa.

Yhteistyötoimien tekniseen ja rahoitukselliseen täytäntöönpanoon sovellettavien yhdenmukaisten menettelyjen ansiosta yhteistyötoimien täytäntöönpanon pitäisi nopeutua merkittävästi.

5. Inhimilliset voimavarat

Yhteistyön laatu riippuu suoraan siihen myönnettyjen inhimillisten voimavarojen laadusta ja määrästä. Ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) Välimeren asioita käsittelevän linjan vastuulla on MEDA-asetuksen täytäntöönpano ja sillä on useita tehtäviä. Niihin kuuluvat keskitetty budjetin suunnittelu ja valvonta, hankkeiden yksilöiminen, arviointi ja esittäminen rahoituskomitealle, komission rahoitus-sitoumusten valmistelu vuosittain noin 100 yhteistyöhankkeen ja lisäksi useiden kymmenien valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteistyöhankkeiden ja hajautettujen yhteistyöhankkeiden osalta. Useita näistä hankkeista, erityisesti talouden siirtymiä koskevia ohjelmia ja rakennemuutosohjelmia, hallinnoi suoraan Välimeren asioita käsittelevä linja. MEDA-asetuksen mukaisia huomattavia koordinointi- (kuten EIP:ssa), raportointi- ja arviointivelvollisuuksia ei pitäisi myöskään unohtaa.

On ilmeistä, että linjalla ei ole riittäviä inhimillisiä voimavaroja. Tilintarkastus-tuomioistuin (erityiskertomuksessaan 1/98), neuvosto, OECD:n kehitysapukomitea, ulkopuoliset arvioijat ja komission sisäinen yleisestä tarkastuksesta vastaava osasto IGS ovat myöntäneet henkilöstöpulan ja ottaneet kyseisen epäkohdan esille useaan otteeseen.

Sen vuoksi on suositeltavaa (ottaen huomioon lisävoimavarojen ja henkilöstön sisäisen uudelleenjärjestelyn mahdollisuuden) vahvistaa linjaa 25 viralla seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUKSEKSI

rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa annetun asetuksen (EY) N:o 1488/96 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [9],

[9] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [10],

[10] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

1) Asetuksen (EY) N:o 1488/96 [11], sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 780/98 [12], 15 artiklan 6 kohdassa säädetään, että neuvosto tarkastelee asetusta uudelleen ennen 30 päivää kesäkuuta 1999 ja komissio esittää siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia koskevat ehdotukset.

[11] EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1.

[12] EYVL L 113, 15.4.1998, s. 3.

2) Välimeren alue on ensisijaisen tärkeä Euroopan unionille, ja Välimeren yhteistyökumppanien poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys asettaa yhä suurempia haasteita.

3) On tärkeätä jatkaa ja tiivistää 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 Euro-Välimeri konferensissa hyväksytyllä Barcelonan julistuksella perustetun Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden mukaisesti aloitettua yhteistyötä.

4) Uudet Euro-Välimeri-assosiaatiosopimukset ovat nyt tulossa voimaan ja niiden valmisteleminen ja täytäntöönpaneminen edellyttää Välimeren alueen yhteistyö-kumppaneilta merkittäviä pyrkimysten mukautuksia. Yhteisön olisi tuettava näitä pyrkimyksiä.

5) Asetuksen (EY) N:o 1488/96 täytäntöönpano sujui tyydyttävästi vuosina 1995-1998, mutta nyt on kuitenkin tarpeen virtaviivaistaa päätöksentekomenettelyjä yhteisön avun panemiseksi tehokkaammin täytäntöön.

6) Ohjeellisessa suunnittelussa olisi ilmaistava selkeämmin suunniteltujen MEDA-ohjelmasta rahoitettavien toimien ennakoitu vaikutus Välimeren alueen yhteis-työkumppanien uudistuskehitykseen ja Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden perustamiseen.

7) Neuvoston päätöksessä 96/706/EY [13] annetaan suuntaviivat ohjeellisille ohjelmille, jotka koskevat rahoituksellisia ja teknisiä toimenpiteitä taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa.

[13] EYVL L 325, 14.12.1996, s. 20.

8) Maa- ja aluekohtaisissa ohjeellisissa ohjelmissa määritellään yhteisön tuen päätavoitteet, suuntaviivat ja tärkeimmät alat.

9) Alueellisiin ohjelmiin perustuvien maa- ja aluekohtaisten rahoitussuunnitelmien käyttöönotto helpottaa päätöksentekomenettelyn virtaviivaistamista.

10) Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta [14] 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 [15] toteutetaan yhteiset oikeudelliset puitteet yhteisöjen omia varoja ja menoja varten. Komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marras- kuuta 1996 annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 2185/96 sovelletaan yhteisöjen kaikkeen toimintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta eri toiminta-aloja koskevien yhteisön sääntöjen soveltamista.

[14] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[15] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

11) Koska tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [16] 2 artiklassa tarkoitettuja hallintotoimenpiteitä, toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen.

[16] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

12) Komissio ja Euroopan investointipankki ovat sitoutuneet parantamaan yhteistyötään riskipääomatoimien ja korkotukien täytäntöönpanossa.

13) Tämän vuoksi olisi muutettava asetusta (EY) N:o 1488/96.

14) Perustamissopimuksissa ei ole muita määräyksiä tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 308 artikla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1488/96 seuraavasti:

1. Poistetaan 1 artiklan 3 kohta.

2. Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Ohjelmissa esitetään uudistukset, jotka yhteistyökumppanit panevat täytäntöön tärkeimmillä aloilla, sekä arviointi uudistuksen edistymisestä".

b) Lisätään 2 a ja 2 b kohta seuraavasti:

"2 a Maa- ja aluekohtaiset rahoitussuunnitelmat vahvistetaan tavanomaisesti vuosittain 2 kohdassa mainittujen ohjeellisten ohjelmien perusteella. Suunnitelmissa on oltava luettelo rahoitettavista hankkeista. Suunnitelmien on oltava niin yksityiskohtaisia, että 11 kohdan 1 kohdalla perustettu komitea voi antaa niistä lausuntonsa.

2 b Komissio ja pankki varmistavat, että riskipääomia ja korkotukia koskevien toimenpiteiden suunnittelu täydentää maa- ja aluekohtaisia ohjeellisia ohjelmia sekä maa- ja aluekohtaisia rahoitussuunnitelmia ja että se on niiden mukaista."

c) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3. Rahoituspäätösten on perustuttava ohjeellisiin ohjelmiin tai rahoitussuunnitelmiin."

3. Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan kolmas virke seuraavasti:

"Markkinaedellytyksistä riippuen korkotuki on 1-3 prosenttia."

b) Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Rahoituspäätöksissä ja niiden perusteella tehtävissä rahoitussopimuksissa on määrättävä muun muassa komission harjoittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta, myös neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96* mukaisista paikan päällä tehtävistä tarkastuksista, sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikan päällä tekemistä tarkastuksista.

Komissio toteuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti toimenpiteet Euroopan yhteisön taloudellisten etujen riittäväksi suojaamiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95** mukaisesti.

__________

* EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

** EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1."

4. Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Tämän asetuksen mukaiset toimenpiteet voivat koskea tavaroiden ja palvelujen tuonnin kustannuksia sekä hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta johtuvia paikallisia kustannuksia. Edunsaajana olevan yhteistyökumppanin talouden uudistuksen tukemiseen voidaan myöntää myös suoraa budjettirahoitusta. Yhteisön rahoitus ei koske veroja, tulleja eikä maksuja."

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"Myös ohjelmien tai hankkeiden yksilöinnistä, valmistelusta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä niiden tilien tarkastuksesta ja niiden valvonnasta syntyvät kustannukset voidaan kattaa. Katettaviin kustannuksiin voidaan laskea myös tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset silloin, kun toiminta on sekä komission että toiminnan kohteen edun mukaista ja kun se ei kuulu julkishallinnon tavanomaisiin tehtäviin."

5. Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"2. Komissio hyväksyy ohjeelliset ohjelmat ja rahoitussuunnitelmat sekä niihin mahdollisesti tehtävät muutokset 11 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Muut kuin pankin lainojen korkotukea ja riskipääomaa koskevat rahoitus-päätökset, jotka eivät kuulu maa- tai aluekohtaisiin rahoitussuunnitelmiin, tehdään yksittäin 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jollei tämän artiklan 4 kohdan soveltamisesta muuta johdu.

4. Komissio tekee enintään 2 000 000 euron suuruiset 3 kohdassa tarkoitetut rahoituspäätökset, jos ne kuuluvat kokonaismäärärahoihin. Kokonaismäärä-rahat vahvistetaan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jäljempänä 11 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle on ilmoitettava säännönmukaisesti ja viipymättä ja joka tapauksessa ennen sen seuraavaa kokousta enintään 2 000 000 euron suuruiset rahoituspäätökset."

b) Poistetaan 5 ja 6 kohta.

6. Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Komissio noudattaa moitteettoman varainhoidon ja erityisesti varainhoitoasetuksessa tarkoitetun taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden periaatetta tämän asetuksen nojalla tehdyissä päätöksissä ja 15 artiklassa mainituissa arvioinneissa."

7. Korvataan 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"1. Komissiota avustaa MEDA-komitea, jäljempänä 'komitea'.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa vahvistettua hallintomenettelyä, päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaan.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

3 a Pankin edustaja osallistuu asioiden käsittelyyn komiteassa ilman äänioikeutta."

8. Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a) Korvataan päivämäärä "30 päivänä huhtikuuta" päivämäärällä "30 päivänä kesäkuuta".

b) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Komissio ja pankki arvioivat tärkeimpiä niitä kumpaakin koskevia hankkeita ja aloja arvioidakseen tavoitteiden saavuttamista sekä laatiakseen suuntaviivat tulevan toiminnan tehostamista varten".

c) Poistetaan 6 kohta.

9. Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Muutetaan liite II seuraavasti:

1. Korvataan I osan b kohta seuraavasti:

"b) Siihen kuuluvat myös yhteistyökumppanien uudistusohjelmien tukitoimet, jotka toteutetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

- tukiohjelmilla pyritään palauttamaan ja tarvittaessa vakiinnuttamaan taloudellinen tasapaino sekä luomaan nopeammalle kasvulle suotuisat taloudelliset toiminta-edellytykset pyrkien samalla väestön elinolojen parantamiseen,

- tukiohjelmilla voidaan myös avustaa avainalojen uudistuksia vapaakauppa-alueen luomiseksi yhteisöön,

- tukiohjelmat sovitetaan kunkin maan erityistilanteeseen, ja niissä otetaan huomioon sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset olot,

- tukiohjelmissa määrätään toimenpiteistä, joilla pyritään erityisesti lieventämään yhteiskunnallisia ja työllisyyttä koskevia haittavaikutuksia, joita talouden siirtymäkaudesta ja Euro-Välimeri-vapaakauppa-alueen luomisesta voi syntyä ja jotka koskevat erityisesti heikompiosaisia väestöryhmiä,

- tuet maksetaan suoran talousarviotuen erinä tukiohjelmassa sovittujen tavoitteiden ja/tai alakohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

Seuraavien arviointiperusteiden on täytyttävä:

- asianomaisen maan on käynnistettävä Bretton Woodsin toimielinten hyväksymä uudistusohjelma tai toteutettava vastaaviksi todettuja ohjelmia yhteistyössä niiden kanssa mutta ei välttämättä niiden myöntämällä rahoituksella uudistusten laajuuden ja tehokkuuden mukaisesti,

- maan taloudellinen tilanne on otettava huomioon makrotalouden tasolla (velkaantumisaste, velanhoidon kulut, maksutase, varainhoitotilanne, rahapoliittinen tilanne, asukasta kohden laskettu tulotaso sekä työttömyystaso) ja alakohtaisten uudistusten tasolla vapaakauppa-alueen luomiseksi yhteisön kanssa."

2. Korvataan II osan yhdestoista luetelmakohta seuraavasti:

"- yhteistyö ja tekninen apu yhteistyön vahvistamiseksi siirtolaisuuden ja laittoman siirtolaisuuden torjunnan aloilla, mukaan lukien laittomasti maassa oleskelevien palauttaminen ja ihmisillä käytävä kauppa, oikeudellisen yhteistyön vahvistaminen siviiliasioissa sekä yhteistyö rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien laiton huumekauppa,"