A4-0247/99

Päätöslauselmakomission tiedonannosta «Kaupunkien kestävä kehittäminen Euroopan unionissa: toimintakehys» (KOM(98)0605 - C4-0059/99)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon KOM(98)0605 - C4-0059/99,

- ottaa huomioon Wulf-Mathiesin laatiman ja Flynnin, Fischlerin ja Boninon tukeman luonnoksen yleisohjeiksi ajanjakson 2000 - 2006 ohjelmia varten,

- ottaa huomioon komission Agenda 2000 -ehdotukset,

- ottaa huomioon komission kuudennen kertomuksen Euroopan unionin alueiden sosioekonomisesta tilanteesta ja kehityksestä,

- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 159 artiklan (entinen 130 b artikla) mukaisen ensimmäisen taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevan kertomuksen ja parlamentin tästä kertomuksesta 19. marraskuuta 1997 antaman päätöslauselman ((EYVL C 371, 8.12.1997, s. 89.)),

- ottaa huomioon 2. heinäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta «Kohti kaupunkien toimintaohjelmaa Euroopan unionissa» ((EYVL C 226, 20.7.1998, s. 36.)), 2. heinäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman kaupunkeja koskevan EU:n ympäristöpolitiikan vahvistamisesta ((EYVL C 226, 20.7.1998, s. 34.)), 2. heinäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman aluesuunnittelusta ja yhteisön aluekehityssuunnitelmasta ((EYVL C 226, 20.7.1998, s. 42.)), 20. maaliskuuta 1997 antamansa päätöslauselman kaupunkien kehityksestä AKT-maissa (AKT:n ja EU:n yhteinen edustajakokous) ((EYVL C 308, 9.10.1997, s. 22.)) ja 29. kesäkuuta 1995 antamansa päätöslauselman komission asiakirjasta «Eurooppa 2000+, Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» ((EYVL C 183, 17.7.1995, s. 39.)),

- ottaa huomioon 28. lokakuuta 1993 antamansa päätöslauselman rakennerahastoista rahoitettavien yhteisön aloitteiden tulevaisuudesta ((EYVL C 315, 22.11.1993, s. 245.)), 17. joulukuuta 1993 antamansa päätöslauselman taajamien ongelmista ja tulevaisuudennäkymistä ((EYVL C 20, 24.1.1994, s. 511.)) sekä 3. toukokuuta 1994 ((EYVL C 205, 25.7.1994, s. 111. )) ja 28. maaliskuuta 1996 ((EYVL C 117, 22.4.1996, s. 70.)) antamansa päätöslauselmat kaupunkialueita koskevasta yhteisön aloitteesta (Urban),

- ottaa huomioon 16. joulukuuta 1988 antamansa päätöslauselman kaupunkialueiden ympäristöstä ((EYVL C 12, 16.1.1989, s. 370. )) ja 12. syyskuuta 1991 antamansa päätöslauselman kaupunkiympäristöstä ((EYVL C 267, 14.10.1991, s. 156. )) sekä kaupunkiympäristöä koskevan päätöslauselmaesityksen (B4-0532/95),

- ottaa huomioon komission kaupunkiympäristöä käsittelevän vihreän kirjan (KOM(90)0218) ja neuvoston sitä koskevan päätöslauselman,

- ottaa huomioon komission asiakirjan «Kaupunkilaisnaisten eurooppalainen peruskirja: kohti naisten oikeuksia kaupunkiin»,

- ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksessa esitetyt yhdenvertaisuutta koskevat määräykset ja erityisesti sen 2, 3, 13, 137 ja 141 artiklan,

- on siirtänyt päätösvallan työjärjestyksensä 52 artiklan mukaisesti aluepoliittiselle valiokunnalle,

- ottaa huomioon aluepoliittisen valiokunnan mietinnön ja ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A4-0247/99),

A. ottaa huomioon, että EU-kansalaisten suuri enemmistö asuu kaupungeissa, ja suunnilleen 40 prosenttia kansalaisista asuu yhä pienissä 10 000 - 50 000 asukkaan kaupungeissa, 20 prosenttia keskikokoisissa 50 000 - 250 000 asukkaan kaupungeissa ja vain 20 prosenttia tätä suuremmissa kaupungeissa,

B. ottaa huomioon tulevan laajentumisen aiheuttamat uudet ongelmat ja vaikeudet ja erityisesti tarpeen valmistautua näihin ongelmiin ennakolta yhtenäisen eurooppalaisen kaupunkipolitiikan avulla,

C. katsoo, että eräät yhteiskuntaamme vaikuttavat ympäristöongelmat ja sosiaaliset ongelmat keskittyvät kaupunkialueille, ja korostaa, että kaupunkialueet vaikuttavat voimakkaasti maapallon ympäristöön,

D. toteaa, että maailmantalouden kehityksen uudesta dynaamisuudesta johtuva kaupunkien infrastruktuurin rappeutuminen, köyhtyminen ja väestökato uhkaa noin sataatuhatta kuntaa EU:ssa,

E. ottaa huomioon, että on välttämätöntä poistaa esteet, jotka vaikeuttavat naisten aktiivista osallistumista kaupunkipalveluiden, elinympäristön, turvallisuuden ja liikkumisen kehittämiseen ja järjestämiseen,

F. toteaa, että kaupungit ovat Euroopan demokraattisen perinteen tyyssijoja, ja katsoo, että Euroopan paikallishallintojen sitoutuminen edistämään aidosti demokraattista ja kestävää kehitystä auttaisi kehittämään nykyistä demokraattisempia eurooppalaisia instituutioita; pitää välttämättömänä, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset sekä yhteisön toimielimet selkeästi sitoutuvat aliedustettujen yhteisöjen täyden osallistumisen edistämiseen kaikissa yhteyksissä ja kaikilla suunnittelun ja päätöksenteon tasoilla,

G. ottaa huomioon komission tiedonannon «Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen yhteisön politiikkaan ja toimintaan kaikilla aloilla» (KOM(96)0067 - C4-0148/96) ja parlamentin sen johdosta 16. syyskuuta 1997 hyväksymän päätöslauselman naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttämisestä yhteisön politiikkaan ja toimintaan kaikilla aloilla ((EYVL C 304, 6.10.1997, s. 50.)),

H. toteaa, että yli 400 eurooppalaista paikallishallintoa osallistuu Euroopan kaupunkien kestävä kehitys -kampanjaan, jonka lähtökohta on Agenda 21:een sisältyvä sitoutuminen paikalliseen kestävään kehitykseen; ottaa kuitenkin huomioon, että tämän kampanjan rahoitus on viivästynyt siltä edelleen puuttuvan oikeusperustan vuoksi,

I. katsoo, että rakennerahastot ovat kaupunkien kestävää kehitystä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävien EU:n toimenpiteiden tärkeimpiä rahoitusvälineitä,

J. ottaa huomioon, että komissio ehdottaa Agenda 2000:ssa, että kaikissa rakennerahastojen toimissa otetaan huomioon kaupunkeihin liittyvät näkökohdat ja pitää Urban-yhteisöaloitetta tarpeettomana; myöntää kuitenkin, että kaupunkeja koskevia ympäristöongelmia esiintyy myös rakennerahastoalueiden ulkopuolella ja että näihin ongelmiin on puututtava,

K. toteaa, että yhteisön harjoittama politiikka vaikuttaa useimmiten myös kaupunkeihin, ja katsoo, ettei tätä vaikutusta oteta asianmukaisesti huomioon,

L. ottaa huomioon, että tarvitaan todellista eurooppalaista aluesuunnittelupolitiikkaa, joka on idullaan luonnoksessa Euroopan aluekehityssuunnitelmaksi (ESDP), joka esiteltiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden aluesuunnitteluministerien kokouksessa Noordwijkissä Alankomaissa 9. ja 10. kesäkuuta 1997,

M. katsoo, että Euroopan unionilla voi olla kansainvälisesti tärkeä merkitys kaupunkiympäristön haasteisiin vastattaessa ja tuettaessa hajautettua yhteistyötä YK:n Habitat II -prosessia koskevien vuonna 1996 annettujen päätöslauselmien mukaisesti,

N. uskoo, että EU:n toimielinten toiminta Euroopan kaupungeissa vaikuttaa kaupunkien kehitykseen ja paikallisyhteisöön sekä yleiseen mielipiteeseen,

O. katsoo, että toimintakehyksen seuranta EU-tasolla on tarpeen, jotta voidaan vastata kestävän kaupunkikehityksen haasteisiin;

Toimintakehys

1. Pitää myönteisenä sitä, että Euroopan komissio on ehdottanut 24 toimenpidettä sisältävää toimintakehystä, jolla pyritään siihen, että kaupunkeihin liittyvät kysymykset otetaan yhtenäisesti huomioon Euroopassa, ja pitää sitä isona edistysaskeleena kohti Euroopan unionin kaupunkiohjelmaa;

2. Pahoittelee kuitenkin neljään ehdotettuun politiikan tavoitteeseen liittyvien täsmällisten yksityiskohtien ja riittävän oikeusperustan puuttumista; pyytää laajentamaan ja vahvistamaan kestävän kehityksen mukaisten kuljetusten, verokannustimia koskevien ohjelmien, paikallishallinnon hankintakäytäntöjen 'viherryttämisen', EU-kaupunkien välisten yhteyksien ja kestävän kehityksen välineiden huomioonottamista;

3. Pyytää, että ministerineuvosto ja jäsenvaltiot tunnustavat yhteisöpolitiikan eri osa-alueiden jatkuvan vaikutuksen kaupunkeihin ja laativat vihdoin oikeudellisia säännöksiä, joiden ansiosta yhteisön osuus kaupunkipolitiikassa vahvistuu; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään virallisesti paikallista itsehallintoa koskevan Euroopan neuvoston peruskirjan;

4. Pyytää jäsenvaltioita ja neuvostoa hyväksymään pikaisesti luonnoksen Euroopan aluekehityssuunnitelmaksi (ESDP), koska se on läheisessä vuorovaikutussuhteessa kestävää kaupunkikehitystä koskevan toimintakehyksen kanssa; kiinnittää niiden huomioita siihen, että Euroopan kaupunkien kehitystä on ohjattava monikeskuksisempaan suuntaan;

Kaupunkien rooli Euroopan poliittisessa arkkitehtuurissa

5. Pitää EU:n ehdottamia mahdollisuuksia kaupunkien verkottumiseen ja yhteistyöhön myönteisenä asiana; kehottaa komissiota tukemaan myös samanlaisen sosioekonomisen rakenteen ja samanlaiset luonnonolot omaavien kaupunkien osallistumista sekä «pörssejä», «messuja» tai luonteeltaan pysyviä verkostoja, joiden yhteydessä kaupungit voivat keskustella kokemuksistaan ja uusista ehdotuksista;

6. Kehottaa komissiota ja paikallishallintoja vahvistamaan kumppanuuden ja vastuunjaon kulttuuria sekä EU-politiikan täytäntöönpanossa ja rakenteellisissa operaatioissa että EU:n politiikkaa koskevassa päätöksenteossa; suhtautuu luottavaisesti siihen, että alueiden komitean paikallis- ja aluehallinnon edustajat valitaan tulevaisuudessa demokraattisella tavalla;

7. Pyytää komissiota tukemaan pitkällä aikavälillä Euroopan kaupunkien kestävä kehitys -kampanjaa, joka voisi tukea Aalborgin peruskirjan ja kaupunkien kestävään kehitykseen tähtäävän EU:n toimintakehyksen täytäntöönpanoa korvaamattomalla tavalla;

Rakennerahastot ja kaupunkien kehitys

8. Kehottaa ministerineuvostoa huolehtimaan rakennerahastojen uudistamisen yhteydessä siitä, että

- kaupunkien paikalliset tahot voivat osallistua ohjelmien valmisteluun, seurantaan ja arviointiin

- tuetaan integroitua prosessia, jonka tavoitteena on edistää kaupunkien ja maaseudun kehityksen yhteisvaikutusta, synergiaa

- edistetään alueiden välistä ja hajautettua yhteistyötä

- jatketaan Urban-yhteisöaloitetta ja kiinnitetään erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin

- vahvistetaan paikallisia talouden rakenteita ja strategioita, lisätään paikallisiin kehitys- ja työllisyysaloitteisiin tai muihin toimiin kuten paikallisiin työllisyyssopimuksiin tarkoitettuja määrärahoja ja tuetaan sosiaalitalouden piiriin kuuluvia projekteja;

9. Pitää myönteisinä komission laatimia suuntaviivoja, joissa vahvistetaan yhteisön ensisijaiset tavoitteet seuraavia alueellisia kehityssuunnitelmia varten; katsoo, että kestävää kaupunkikehitystä tulisi asiakirjassa selkeästi edistää ja että olisi määriteltävä tämän mukaisesti indikaattorit, joita käytetään valittaessa, seurattaessa ja arvioitaessa kaupunkeja koskevia rakenteellisia operaatioita;

10. Pyytää jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan kadun (eikä vain kaupunginosaa, niin kuin tähän asti) erityiseksi perusyksiköksi suunnittelussa ja kokonaisvaltaisissa ja integroivissa toimissa sekä identiteetin luomisessa, jotta kaupunkikehityksen integraatio rakennerahasto-ohjelmiin ja muihin kaupunkien kehitykseen vaikuttaviin yhteisön ohjelmiin tuottaisi käytännön sovellutuksia;

11. Pyytää komissiota tukemaan «ekologisen jalanjäljen» (ecological footprint) periaatetta noudattavia innovatiivisia toimia kaupunkien ja niiden lähialueiden kestävän integraation vahvistamiseksi, tukemaan toiminnallisen sekoittumisen ja sosiaaliryhmien integraation politiikkaa yhteisön asuntojen ja palvelujen tukemiseksi sekä lähiöidentiteetin vahvistamiseksi;

12. Kehottaa komissiota yksinkertaistamaan rakennerahastoista rahoitettuja kaupunkien pilottihankkeita koskevaa hallintosäännöstöä maksujen viivästymisten vähentämiseksi ja paikallisten synergioiden helpottamiseksi;

Kaupunkien kehitys ja yhteisön muu politiikka ja muut yhteisöaloitteet

13. Kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkistamaan TEN-liikenneverkkopolitiikkaa siten että

- etusijalle asetetaan alueelliset yhteydet sellaisten suurten ja pienten tai keskikokoisten keskusten välillä, joiden käytettävissä ei ole pitkien etäisyyksien infrastruktuureja

- tuetaan sellaisia infrastruktuureja ja toimia, jotka vähentävät henkilöautojen ja raskaan liikenteen kaupunkien keskustoille aiheuttamaa rasitusta

- sallitaan sellaisten kaupunkiliikennehankkeiden rahoitus, joilla pyritään monipuolistamaan kuljetusmuotoja ja vakauttamaan liikkumismahdollisuuksien kysyntää;

14. Pyytää neuvostoa ja komissiota edistämään kestäviä liikennemuotoja (kävely, pyöräily ja julkinen liikenne) ja monimuotokuljetuksia;

15. Pyytää komissiota ottamaan naisten erityistarpeet kaupunkiympäristössä huomioon kaikessa kaupunkeja koskevan toimintakehyksen soveltamisessa ja erityisesti seuraavissa asioissa:

- naisten aliedustus poliittisessa päätöksenteossa ja heidän vähäinen osallistumisensa julkiseen elämään,

- naisten miehiä suurempi riippuvuus julkisista liikennepalveluista, lastentarhoista ja viheralueista jokapäiväisessä elämässä,

- naisten erityiset työllistymisvaikeudet, jotka tekevät heistä alttiimpia köyhyydelle ja syrjäytymiselle,

- yksinhuoltajaperheiden lukumäärän kasvu; suurimmassa osassa niistä huoltajana on nainen,

- naisten erilaiset näkemykset turvallisuudesta ja liikkumisesta kaupunkiympäristössä;

16. Kehottaa komissiota tutkimaan maankäyttöä koskevia oikeudellisia tai verotuksellisia toimia lisääntyvää maankäyttöä ja kaupungistumista vastaan Euroopan unionissa;

17. Pyytää neuvostoa ja komissiota edistämään uutta luovia ja tehokkaita tapoja verotuksen järkiperäistämiseksi ja koordinoimiseksi sekä taloudellisten voimavarojen hajauttamiseksi ja uudelleen jakamiseksi niin, että paikallisille yksiköille voidaan turvata riittävä julkinen rahoitus paitsi kaupunkien ja niiden julkisten palvelujen rappeutumisen estämiseen, myös niiden kaupunkeihin liittyvien aloitteiden vauhdittamiseen, joiden tavoitteena on luoda työpaikkoja ja parantaa kaupunkilaisten elämän laatua;

18. Katsoo, että monikulttuurisuus on edellytys luovuuden ja rauhanomaisen rinnakkaiselon vahvistamiselle, ja korostaa, että rasismin, muukalaisvihan ja siirtolaisten yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja marginalisoitumisen torjumiselle on annettava etusija, sekä on järjestettävä valistuskampanjoita, jotta paikallisväestö tiedostaisi ongelman paremmin;

Unionin kansainvälinen rooli

19. Pyytää, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltioiden hallitukset huolehtivat Habitat II -prosessin asianmukaisesta seurannasta, ja toivoo erityisesti, että ne

- lujittavat sellaista hajautettua kansainvälistä kaupunkien keskinäistä yhteistyötä, jota MED-Urbs, AL-Urbs ja Asia-Urbs edustavat

- edistävät kumppanuuksia tai EU:n kaupunkien ja kehitysmaiden taloudellisesti ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevien yhteisöjen keskinäisiä toimia asettaen tavoitteeksi kestävän kehityksen ja reilun kaupan tukemisen ja sosiaalisen ja kulttuurisen tietoisuuden kasvattamisen

- tukevat näissä maissa yhteisöjen omia aloitteita avustuksin, pääomaluotoin ja teknistä apua antamalla;

20. Kehottaa komissiota laatimaan ja panemaan täytäntöön kestävän kaupunkikehityspolitiikan kehyksen AKT-maiden ja EU:n välisen yhteistyön puitteissa, huomioiden erityisesti kaupunki- ja maaseutualueiden kehityksen tiiviin suhteen ja tarpeen ryhtyä toimiin kaupunkikeskuksiin kohdistuvan muuttopaineen suhteen;

Toimintakehyksen seuranta

21. Pyytää komissiota käynnistämään osana yhtenäistä politiikkaa neljä toimintalinjaa, joissa noudatetaan seuraavia kaupunkipoliittisen toimintakehyksen tavoitteita, sen jälkeen kun Euroopan parlamenttia on kuultu kustakin tavoitteesta:

- edistetään taloudellista hyvinvointia ja työllisyyttä

- edistetään tasa-arvoa, torjutaan syrjäytymistä ja tuetaan uudistumista

- suojellaan ja parannetaan kaupunkiympäristöä

- edistetään kaupunkien hyvää hallintoa ja paikallisen päätösvallan lisäämistä;

22. Katsoo, että seuraavaksi pitäisi hyväksyä kaupunkiohjelma, jossa otetaan huomioon

- EU:n alueen kehittämissuunnitelmia (ESDP) koskevien hallitustenvälisten pohdintojen tulokset

- eurooppalaisen vertailevan kaupunkiolojen tutkimuksen tärkeimmät tutkimustulokset

- kaupunkien kestävää kehitystä mittaavien, suuntaa-antavien indikaattorien luettelo

- niihin Habitat II -ohjelman täytäntöönpanoon liittyviin kokemuksiin, joita on jo ehditty saada kaupunkeihin liittyvien kysymysten huomioon ottamisesta rakennerahastotoimien yhteydessä;

23. Pyytää komissiota esittämään kunnianhimoisen ehdotuksen tulevasta sisäisestä järjestelystä, jolla toteutetaan kaupunkien kehitykseen vaikuttavien yhteisön kaikkien politiikkojen ja toimien välinen koordinointi (erityisesti alkaen rakennerahastojen yhdistämisestä), jonka käytännön toteutuksesta on vastuussa yksi komission jäsen, ja huolehtimaan, että sen kaupunkeja koskevien ehdotusten vaikutuksia arvioidaan ennaltaehkäisevällä tavalla ja säännöllisin väliajoin yleisesti hyväksyttyjen kaupunkikehityksen osoittimien avulla;

24. Kehottaa painokkaasti EU:n toimielimiä tiivistämään kaupunkien paikallisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä näiden viranomaisten edustamissa kaupungeissa ja vaatii, että tavoitteeksi asetetaan kestävää kehitystä tukevan kaupunkipolitiikan edistäminen;

25. Kehottaa EU:n toimielimiä kehittämään sisäisen ympäristötarkastusjärjestelmän ja hyväksymään kestävää liikkumista koskevan suunnitelman kussakin toimipaikassa;

26. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja tärkeimmille eurooppalaisille kaupunkiverkostoille.