A4-0239/99

Päätöslauselma Euroopan parlamentin myötävaikutuksesta eurooppalaiseen työllisyyssopimukseen ja komission tiedonannosta työllisyyttä tukevasta yhteisöpolitiikasta (EY:n perustamissopimuksen 127 artiklan mukaisesti) (KOM(99)0167)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(99)0167),

- ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 15. huhtikuuta 1999 Euroopan parlamentin puhemiehelle lähettämän kirjeen Euroopan parlamentin myötävaikutuksesta eurooppalaiseen työllisyyssopimukseen,

- ottaa huomioon 11. maaliskuuta 1999 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n talous euron saapuessa: kasvun, työllisyyden ja vakauden edistäminen (taloutta koskeva vuosikertomus 1999) (KOM(99)0007 - C4-0043/99) ((Kyseisen istunnon pöytäkirja, osa II, kohta 19.)),

- ottaa huomioon komission kertomuksen työllisyysasteista 1998: työllisyyden taso jäsenvaltioissa (KOM(98)0572),

- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 99, 104, 105 ja 127 artiklan,

- ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta ((EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.)),

- ottaa huomioon Amsterdamissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston 17. kesäkuuta 1997 antaman päätöslauselman vakaus- ja kasvusopimuksesta ((EYVL C 236, 2.8.1997, s. 1.)),

- ottaa huomioon Amsterdamissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston 16. kesäkuuta 1997 antaman päätöslauselman kasvusta ja työllisyydestä ((EYVL C 236, 2.8.1997, s. 3.)),

- ottaa huomioon Luxemburgissa 20. ja 21. marraskuuta 1997 pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, Cardiffissa 15. ja 16. kesäkuuta 1998 pidetyssä kokouksessa ja Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidetyssä kokouksessa tehdyt puheenjohtajavaltion päätelmät työllisyydestä, talouskasvusta sekä vakaudesta ja erityisesti eurooppalaisen työllisyyssopimuksen kehittämisestä,

- ottaa huomioon 12. ja 13. joulukuuta 1997 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätöslauselman talouspolitiikan yhteensovittamisesta talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen aikana ja perustamissopimuksen 109 ja 109 b artiklasta,

- ottaa huomioon 18. marraskuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta: Ehdotukset jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskeviksi suuntaviivoiksi vuonna 1999 (KOM(98)0574 - C4-0587/98) ((EYVL C 379, 7.12.1998, s. 88.)),

- ottaa huomioon neuvoston 22. helmikuuta 1999 antaman päätöslauselman työllisyyden suuntaviivoista vuodeksi 1999 ((EYVL C 69, 12.3.1999, s. 2.)),

- ottaa huomioon työjärjestyksensä 148 artiklan,

- ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan mietinnön (A4-0239/99),

A. katsoo, että hyvä työllisyystilanne on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että kyetään takaamaan rahan arvon vakaus, kasvu sekä tuotantopotentiaalin korkea hyödyntämisaste,

B. muistuttaa, että vaikka talouskasvu on edistänyt jäsenvaltioiden budjettitilanteen kohentumista, suotuisia suhdannevaikutuksia ei tule hyödyntää pelkästään vajeiden vähentämiseen vaan myös työllisyyden elvyttämiseen,

C. pitää työpaikkojen suurta puutetta EU:ssa huolestuttavana,

D. muistuttaa työmarkkinaosapuolten autonomisesta asemasta työehtosopimusneuvotteluissa sekä Euroopan keskuspankin (EKP) autonomisesta asemasta rahan arvon vakautta varmistettaessa,

E. ottaa huomioon jatkuvan suuntauksen tuloerojen kärjistymiseen, minkä johdosta sekä rikkaiden että köyhien lukumäärä kasvaa unionissa lakkaamatta,

F. muistuttaa, että yhteisön kattavan eurooppalaisen työllisyyssopimuksen on sisällettävä käytännön päätöksiä ja sopimuksia, jotka menevät nykyistä kantaa pidemmälle;

1. Pyytää Kölnissä kokoontuvalta Eurooppa-neuvostolta Luxemburgin päätöksiin liittyvää konkreettista lisäarvoa ja vastustaa tästä syystä kaikkia yrityksiä pysäyttää unionin talous- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen tähän asti saavutetulle tasolle, erityisesti yrityksiä ylläpitää jatkuvuutta uusliberalistisella joustoihin ja työpakkoon tukeutuvalla politiikalla;

2. Vaatii siksi, että eurooppalaisen työllisyyssopimuksen on perustuttava eri toimijoiden poliittiseen julistukseen, jossa toimijat sitoutuvat asettamaan kasvun ja työllisyyden ensisijalle ja joka toteutetaan käytännössä parantamalla olemassa olevia välineitä, kuten:

- talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen suhteuttaminen paremmin toisiinsa niiden sisällön, ajoituksen ja asiasta vastaavien neuvoston komiteoiden välisten suhteiden kannalta; pitää ehdottoman välttämättömänä, että talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen laatiminen EY:n perustamissopimuksen 99 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen laatiminen 128 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdistetään ajallisesti tiiviimmin ja että niiden sisällöt sovitetaan paremmin yhteen;

- finanssi-, talous- ja rahapolitiikan sekä työllisyyspolitiikan toimijoiden on tavattava säännöllisesti lähentääkseen talouskehitystä koskevia näkemyksiään, aikomuksiaan ja mielipiteitään; tämän on tapahduttava siten, että heidän täydellinen itsenäisyytensä säilytetään; tässä yhteydessä talouden ja työllisyyden laajojen suuntaviivojen on oltava keskeisenä tekijänä laadittaessa politiikkaa, joka muodostuu raha-, palkka- ja veropolitiikasta, jotta voidaan luoda edellytykset yksityisen ja julkisen sijoittamisen lisäämiselle ja kestävän kasvun hallinnalle;

- työllisyyden suuntaviivojen painopistealueita on vahvistettava ja asetettava kansallisella ja eurooppalaisella tasolla konkreettisia tavoitteita, jotka kohdistuvat aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, henkilöresursseihin investoimiseen, elinikäiseen oppimiseen ja miesten ja naisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin;

- työmarkkinaosapuolia pyydetään osallistumaan poliittiseen puitesopimukseen, joka käsittelee useita eurooppalaisen sosiaalimallin uudistamiseen ja kansallisten ja alueellisten työllisyyssopimusten täytäntöönpanoon liittyviä aiheita;

- Euroopan sisäisten politiikkojen on oltava merkittävämmässä asemassa kehitettäessä mahdollisuuksia innovointiin ja kasvuun, jolloin sisäisten politiikkojen omien kunnianhimoisempien ohjelmien aloittamisen ohella lisätään myös yhteistyötä ja yhteensovittamista jäsenvaltioiden välillä infrastruktuureiden, teollisuuspolitiikan, tutkimuksen ja kehityksen sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla;

3. Katsoo, että neuvoston ja jäsenvaltioiden tulisi toimielinten välisen menettelyn puitteissa ottaa Euroopan parlamentti mukaan eurooppalaisen työllisyyssopimuksen toteuttamiseen ja poliittisen tason makrotalouden vuoropuheluun liittyviin erityisiin kokouksiin, jotka pidetään neuvoston epävirallisten kokousten yhteydessä;

4. Pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhtenäisen ja johdonmukaisen lähestymistavan tavaroiden, pääoman ja palveluiden markkinoiden synergian parantamiseen käytettäväksi tarkoitetun työllisyyspolitiikan huomioonottamiseksi kaikissa yhteisön politiikoissa; pyytää asettamaan tässä yhteydessä etusijalle seuraavaa:

- pk-yritysten, palvelusektorin ja kolmannen sektorin kasvu;

- julkisten ja yksityisten investointien uudelleensuuntaaminen ja kehittäminen;

- verotuksen painopisteiden muuttaminen ja yhteensovittaminen;

- tutkimuksen ja kehittämisen tehostaminen;

- kannustaminen ympäristönsuojeluun;

- sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen;

- yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen parantaminen;

- sosiaalisen integraation ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen;

tässä yhteydessä Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja eri julkisten ja yksityisten yhteistyökumppaneiden olisi täydennettävä yhteisön talousarviosta peräisin olevaa rakennepolitiikan ja sisäisten politiikkojen rahoitusta;

5. Kehottaa siksi komissiota esittämään mahdollisimman pian konkreettisia ehdotuksia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan huomioonottamiseksi nykyisen yhteisöpolitiikkojen laajapohjaisen lähestymistavan pohjalta ja sen perusteella, että niiden avulla on mahdollista myötävaikuttaa työllisyyteen;

6. Panee tyytyväisenä merkille yhteisten toiminta- ja saavutustason indikaattoreiden osalta saavutetun edistymisen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan kaikkien asiaan liittyvien indikaattoreiden määritelmästä hyvissä ajoin ennen Kölnin Eurooppa-neuvostoa, koska sovittujen tavoitteiden tehokas ja avoin seuranta ja arviointi ovat ratkaisevan tärkeitä niin kansallisella kuin unioninkin tasolla; toistaa sen vuoksi pyyntönsä siitä, että näiden suuntaviivojen täytäntöönpano ja tulokset on saatava paremmin tarkkailtaviksi asettamalla määrällisiä ja laadullisia tavoitteita;

- Odottaa erityisesti, että talous- ja työllisyyskehitysennusteisiin sekä sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiseen tarvittavat tilastotiedot perustuvat samoille perusedellytyksille ja että ne annetaan lausuntoina toimijoiden käyttöön;

- Vaatii Euroopan tasolla hyväksyttyjen työllisyyspolitiikkaa koskevien suuntaviivojen johdonmukaista täytäntöönpanoa kansainvälisen työjärjestön ILO:n täystyöllisyyden määritelmään perustuvien täytäntöönpanokriteerien avulla;

7. Muistuttaa, että työttömyyden tuntuva alentaminen ja muiden talouspolitiikan tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen, mukaan lukien velkaantumista koskevien Maastrichtin kriteereiden täyttäminen lähitulevaisuudessa, edellyttää keskipitkän aikavälin strategiakokonaisuutta, josta neuvosto, komissio, Euroopan parlamentti sekä hallitukset, työehtosopimusneuvottelujen osapuolet ja EKP vastaavat yhdessä herättäen tällä tavoin talouden ja työmarkkinoiden toimijoissa luottamusta strategian onnistumiseen ja siten myös tulevaisuuteen, jotta Euroopan mahdollisuudet hallita sen eri alojen politiikkojen yhdistelmää kasvavat;

8. Ehdottaa työllistämismahdollisuuksia edistävien aktiivisten toimien tavoitetta korotettavaksi 25 %:iin samalla kun noudatetaan asianosaisten konkreettisen tukemisen ja osallistumisen vapaaehtoisuuden periaatteita;

9. Pyytää jäsenvaltioita yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa panemaan täytäntöön konkreettisesti kaikki unionin työllisyyttä koskevat suuntaviivat ja hyödyntämään Euroopan sosiaalirahaston tulevaa uudistusta työllisyysstrategian ja henkilöresurssien kehittämisen taloudelliseen tukemiseen ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttamiseen; vastustaa jyrkästi puheenjohtajavaltion näkemystä, jonka mukaan sosiaalirahaston määrärahoja olisi leikattava Agenda 2000 -rahoituksen yhteydessä; kannattaa sen sijaan sitä, että sosiaalirahaston käyttöön asetetaan tavoitetta 3 varten vähintään 36 miljardia euroa;

10. Vaatii sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamista ja pitää pysyvän työllisyyskomitean uudistuspäätöstä hyvänä perustana tämän tavoitteen toteuttamiseksi;

11. On sitä mieltä, että erityisryhmiä (nuoret, naiset, pitkäaikaistyöttömät, vammaiset) koskevia erityisiä työllistämisohjelmia ei voida toteuttaa eikä rahoittaa pääasiallisesti EU:n tasolla;

12. Suhtautuu myönteisesti Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön yrityksiin saada jäsenensä liikkeelle ja eurooppalaisiin mielenosoituksiin massatyöttömyyttä, epävarmaa työllisyystilannetta ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan ja katsoo niiden edistävän ennen Kölnin huippukokousta huomattavasti julkisen kannatuksen hankkimista eurooppalaiselle työllisyyspolitiikalle;

13. Suosittelee, että työmarkkinaosapuolet noudattavat vuotuisissa palkkaneuvotteluissaan tuottavuuden kasvun yleissuuntausta ja kannattaa maltillisen palkkapolitiikan hyvittämistä ensinnäkin siten, että henkilöresursseihin tehdään sijoituksia ja toisekseen siten, että yhteensovitetun tulopolitiikan osatekijänä työntekijät pääsevät osallisiksi yrityksensä voitoista ja pääomasta, sekä toivoo, että yritykset hyödyntävät palkkasopimusten maltillisuutta ja ottavat palvelukseensa enemmän uutta työvoimaa ja työharjoittelijoita;

14. Pyytää yleisesti jäsenvaltioita ja yrityksiä tehostamaan henkilöresursseihin investoimista, jotta vähäisen ammattitaidon omaavillekin voidaan luoda uusia työllistämismahdollisuuksia;

15. Katsoo, että on harkittava, missä määrin työmarkkinaosapuolet voisivat sopia peruspalkasta sosiaalisen polkumyynnin estämiseksi;

16. Toistaa pyyntönsä työn verotuksen keventämisestä sekä yritys- ja pääomatulojen oikeudenmukaisesta verorasituksesta ja korostaa komission pyyntöä yritysverotusmallien lähentämisestä, jolla estettäisiin yritysten siirtäminen pelkästään verotuksellisista syistä;

17. Toistaa pyyntönsä siitä, että jäsenvaltioiden on pyrittävä sinnikkäästi, keskipitkällä aikavälillä ja suhdanteita kärjistämättä raha-asioidensa vakauttamiseen;

18. Muistuttaa, että vakaussopimus mahdollistaa sen, että EKP voi laskea korkoja investointihalukkuuden parantamiseksi;

19. Edellyttää työmarkkinoiden liian jäykän sääntelyn purkamista, vero- ja maksurasituksen rajoittamista ja palkan sivukustannusten alentamista kehittämällä muita rahoituslähteitä, jotka eivät merkitse lisärasitetta mies- tai naispuolisille työntekijöille;

20. Edellyttää «älykkäitä» työaikamalleja ja ylityötuntien poistamista sekä kannattaa joustavia työaikoja, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon sosiaaliturvan antama suoja;

21. Tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi eurooppalaisia infrastruktuuriohjelmia (Euroopan laajuiset verkot);

22. Muistuttaa, että toimivien eurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden ja uusien, erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille ja «kolmannen järjestelmän» yrityksille tarkoitettujen rahoitusmuotojen kehittäminen on tärkeää, ja pyytää tässä yhteydessä Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa tarkastamaan, eikö riskipääomasiirtoihin ja teknisiin hankkeisiin varattuja määrärahoja voitaisi jakaa nopeutetusti ja eikö ylärajoja voitaisi korottaa;

23. Kannattaa strategiaa, jolla yhteiskunnan voimavarat sidotaan luovuuteen, innovatiivisuuteen, yrittäjyyteen sekä investointeihin ja tuloksellisuuteen työllisyyspoliittisten suuntaviivojen mukaisesti;

24. On sitä mieltä, että työvoiman alueellinen liikkuvuus on myös tärkeä työmarkkinoiden toimivuuden edellytys; pyytää tästä syystä komissiota pyrkimään edelleen EU:n kansalaisten, työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä täysin vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionissa sekä käsittelemään komission ehdotuksissa myös muita liikkuvuutta haittaavia tekijöitä (esim. lisäeläkkeiden verotusta) sekä esittämään vastaavia lainsäädäntöehdotuksia rajat ylittävästä koulutuksesta ja liikkuvuudesta;

25. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä työmarkkinaosapuolille.