A4-0082/99

Päätöslauselma komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kansanterveyspolitiikan kehittämisestä Euroopan yhteisössä (KOM(98)0230 - C4-0393/98)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon KOM(98)0230 - C4-0393/98,

- ottaa huomioon 19. marraskuuta 1993 antamansa päätöslauselman kansanterveyspolitiikasta Maastrichtin jälkeen ((EYVL C 329, 6.12.1993, s. 375.)) ja kaikki muut sen jälkeen hyväksymänsä kansanterveyttä koskevat ja siihen liittyvät mietinnöt ja päätöslauselmat,

- ottaa huomioon ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan Brysselissä 28. lokakuuta 1998 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden ja parlamentin tutkimuksen pääosaston julkaiseman alustavan työasiakirjan (SACO 102) «Euroopan unionin terveyspolitiikka vuosituhannen vaihteessa»,

- ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen,

- ottaa huomioon komission puheenjohtajan Santerin Euroopan parlamentille 18. helmikuuta 1997 antaman julkilausuman aiheesta «Eurooppa terveyden puolesta»,

- ottaa huomioon ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A4-0082/99),

A. ottaa huomioon, että Amsterdamin sopimuksen 152 artiklan 1 kohdalla (entinen EY:n perustamissopimuksen 129 artikla) pyritään täydentämään kansallista kansanterveyspolitiikkaa ja siinä määrätään, että kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, ja lisäksi 152 artiklan 4 ja 5 kohdassa mainitaan erikseen jäsenvaltioiden osuus terveyspalvelujen tarjoamisessa,

B. ottaa huomioon ensimmäisen kansanterveyden puiteohjelman aikana väestörakenteessa, viestinnässä, elämäntyyleissä, ikäprofiileissa, liikkuvuudessa, terveydenhuoltostandardeissa sekä sosiaalisissa, taloudellisissa ja ympäristöön liittyvissä terveyttä määrittävissä tekijöissä tapahtuneet huomattavat muutokset, jotka vaikuttavat EU:n kansalaisiin; pyrkii lisäämään tietouttaan tänä ajanjaksona saatujen kokemusten perusteella uusista sairauksista ja terveysolosuhteista, erityisesti tartuntatautien osalta,

C. ottaa huomioon, että kaikkia sen edellä mainitussa 19. marraskuuta 1993 antamassa kansanterveyttä koskevassa päätöslauselmassa esitettyjä suosituksia ei ole pantu täytäntöön, eikä riittäviä seurantatoimia ole toteutettu sen 17. huhtikuuta 1996 antamien päätöslauselmien ((EYVL C 141, 13.5.1996, s. 104, 129 ja 131.)) osalta, jotka koskevat eurooppalaista terveyskorttia, Alzheimerin tautia sekä verensiirtojen turvallisuutta ja Euroopan yhteisöjen omavaraisuutta veren osalta,

D. ottaa huomioon ensimmäisen puiteohjelman toimintaa koskevan laajan huolestumisen ja kritiikin, joka koskee muun muassa ohjelmien talousarviorajoituksia, hallintoa varten varattujen resurssien rajallisuutta, strategisen koordinaation ja arvioinnin puutetta, epäjohdonmukaista terveyden sisällyttämistä muihin politiikan aloihin ja toimielinten välistä yhteistyötä, riittämätöntä julkista ja asiantuntijoiden tietoisuutta yhteisön asemasta kansanterveyden alalla huolimatta kaukana asianomaisen osaston pääelimestä työskentelemään joutuvan henkilöstön sinnikkäistä ja sitoutuneista ponnisteluista,

E. ottaa huomioon, että yhteisön politiikkojen terveysvaikutukset koskettavat lähes kaikkien komission pääosastojen toimintaa, monet yhteisön politiikat vaikuttavat EU:n kansalaisten terveyteen joko myönteisellä tai kielteisellä tavalla kansainvälisellä tai alueellisella tasolla ja terveys- ja ympäristövaikutusten arviointi kaikilla päätöksenteon tasoilla on tullut oleelliseksi osaksi näitä prosesseja,

F. ottaa huomioon eriarvoisuuden kansanterveyden alalla, terveyspalveluiden saatavuuden ja kansalaisten liikkuvuuden alalla, mukaan lukien alan asiantuntijat eri puolilla yhteisöä, sekä sosioekonomiseen toimintaan kohdennetun lähestymistavan, joka on vakiintunut osa kaikkia yhteisön politiikkoja,

G. ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden terveydenhuoltopalveluihin kohdistuu yhä voimakkaamman taloudellisia paineita; näin ollen komission ja neuvoston olisi rohkaistava realististen, mitattavien, ajallisesti rajattujen ja tarvittaessa myös sukupuoleen perustuvien terveyden alan tavoitteiden asettamista keskeisimpien terveysriskien ja sairauksien käsittelemiseksi,

H. ottaa huomioon, että Amsterdamin sopimuksen painopisteenä on toiminnan suuntaaminen kohti kansanterveyden parantamista ja terveyttä määrittävien tekijöiden käsittely samalla kun paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on saatavilla huomattava määrä tietoa mm. epidemiologiasta, väestötieteestä sekä käytetyistä menetelmistä,

I. ottaa huomioon kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n, OECD:n, Maailmanpankin, muiden valtioista riippumattomien järjestöjen virastojen ja verkkojen, ammattiliittojen, oppilaitosten ja alueellisten viranomaisten, huomattavan panoksen ja niiden merkittävän osuuden EU:n rajat ylittävissä terveysohjelmissa, joissa yhteisö on osallisena ja yhteistyökumppanina,

J. ottaa huomioon, että parhaillaan hakijamaiden kanssa neuvoteltava EU:n laajentumisprosessi tuo mukanaan kansanterveyden alan etuja ja haasteita sekä nykyisille jäsenvaltioille että hakijamaille,

K. ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset kansalaisoikeuksista tiettyihin lääkkeisiin liittyen ja uusien tekniikoiden ja lääketuotteiden nopean kehityksen mukanaan tuomista mahdollisista eduista yhtenäismarkkinoiden vapauksien yhteydessä;

1. Pyytää, että neuvosto ja komissio tulkitsevat myönteisesti Amsterdamin sopimuksen kansanterveyteen liittyviä määräyksiä, erityisesti 152 artiklaa, ja pitävät mielessään terveyden suojelun aseman EY:n perustamissopimuksen ja toissijaisuusperiaatteen yhteydessä, mikä antaa hyvän perustan yhteisön osuuden kestävälle kehittämiselle EU:n kansalaisten terveyden suojelussa ja parantamisessa ja tunnustaa samalla jäsenvaltioiden velvollisuudet terveyspalvelujen ja terveydenhoidon järjestämisen ja tarjoamisen alalla; toivoo samaan aikaan, että seuraava perustamissopimuksen tarkistus sisältäisi yhteisön aikaisempaa suuremman osallistumisen EU:n kansalaisten terveydensuojelun ongelmiin;

2. Panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon rakentavana panoksena kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun; asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdon, joka koskee yhtenäistä strategista kehystä, joka perustuisi yhtenäiseen talousarvioon, ja korostaa parlamentin aseman säilyttämistä toimintakehyksen suunnan ja talousarvion määrittelyssä ja arviointimenettelyissä, jotka on ehdottomasti sisällytettävä osaksi kehystä; on samaa mieltä siitä, että toimintakehykseen olisi sisällytettävä seuraavat kolme toimintalinjaa:

a) kansanterveyden kehitystä tukevan tiedon lisääminen

b) nopea reagoiminen terveyttä vaarantaviin tekijöihin

c) terveyttä määrittäviin tekijöihin vaikuttaminen terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kautta;

pyytää komissiota kiireellisesti julkaisemaan heti sopimuksen ratifioinnin jälkeen yksityiskohtaiset ja perustellut ehdotukset, jotka sisältävät realistisen määrän viiden vuoden ajanjaksolla toteutettavia toimenpiteitä jokaiselle toimintalinjalle;

3. Pyytää komissiota jatkamaan ravinnon terveysvaikutuksia koskevaa työtä, koska tämä on yksi tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä unionissa; pyytää näin ollen komissiota osallistumaan jäsenvaltioiden ja muiden tahojen ponnisteluihin tätä alaa koskevan tiedotuspolitiikan parantamiseksi;

4. Pahoittelee, että kaikkia sen edellä mainituissa 19. marraskuuta 1993 ja 17. huhtikuuta 1996 antamissa päätöslauselmissa esitettyjä suosituksia ei ole pantu täytäntöön, ja pyytää, että toimielimet korjaisivat kansanterveyden alan riittämätöntä priorisointia ottamalla huomioon muuttuvat tarpeet ja ensimmäisen puiteohjelman aikana havaitut odotukset tekemällä ehdotuksia ohjelmien parannetusta strategisesta hallinnoinnista ja määrärahojen paremmasta jakamisesta rahoitusnäkymien puitteissa;

5. Toistaa, että komission olisi nimitettävä yksi jäsenistään vastaamaan erityisesti terveyden pääosastosta, jolla on riittävä kapasiteetti, jotta sen toimialaan voidaan sisällyttää kaikki kansanterveyspolitiikan ulottuvuudet, ja riittävät voimavarat, mukaan lukien enemmän Brysselissä toimivia terveyden alan ja maakohtaisia erityisasiantuntijoita;

6. Pyytää, että EU:n kansanterveyden alan ponnisteluissa keskitytään terveyden sisällyttämiseen kaikkiin muihin politiikan aloihin ja terveysvaikutusten arvioinnin sisällyttämiseen EU:n politiikan terveyttä määritteleviin alueisiin ja että ensisijainen asema annetaan erityisesti tutkimukselle, maataloudelle ja elintarvikkeille, liikenteelle ja sosioekonomisille politiikoille; katsoo erityisesti, että

a. komission olisi täydennettävä kertomuksiaan terveyden sisällyttämisestä muihin politiikan aloihin, siten että ne sisältävät terveysvaikutusten arvioinnin

b. komission olisi sisällytettävä työohjelmiinsa viittaus ehdotuksiin, jotka saattavat vaikuttaa terveyteen

c. komission ja jäsenvaltioiden olisi toimittava kiireellisesti vahvistaakseen johdonmukaista yhteistyötä terveyteen vaikuttavien paikallisten, alueellisten, kansallisten ja EU:n politiikkojen yhteydessä, esimerkiksi alueellisten rahoitusohjelmien alalla

d. puiteohjelman ensimmäisen puoliskon kuluessa olisi julkaistava tutkimus terveysvaikutusten arvioinnin menetelmistä, jotka ovat potentiaalisesti käyttöön soveltuvia eri tasoilla, ja ohjelman päättymiseen mennessä olisi pyrittävä täytäntöönpanoon ja väliaika-arviointiin;

7. Pyytää, että yhteisön toiminnan perustavoitteena pidetään tasa-arvon edistämistä EU:ssa terveyden alalla, alueellisen terveyttä koskevan lähestymistavan vahvistamista, johdonmukaisuuden lisäämistä sosioekonomisten politiikkojen ja ohjelmien kanssa, ja pyytää kohdennettujen terveyden painopistealueiden tunnistamista ja käyttöönottamista todisteisiin perustuvien kriteerien perusteella selkeässä yhteistyössä jäsenvaltioiden, alueellisten viranomaisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa kehyksen määräyksiä noudattaen; pyytää, että komissio käyttää aikaisempia terveyden sisällyttämistä muihin aloihin koskevia kertomuksia keskittyessään sosiaaliseen eriarvoisuuteen, terveyteen liittyvien palveluiden saatavuuteen, kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä terveyden alan ammattilaisten mahdollisuuksiin saada koulutusta ja harjoittaa ammattiaan parhain mahdollisin tuloksin;

8. Pitää kiinni siitä, että avoimuus on keskeisen tärkeää laaja-alaisissa toimintalinjoissa ja että «laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien» ja painopistealueiden selkeä määrittely on keskeistä; pyytää näin ollen, että komissio esittää selviä ehdotuksia tavoitteista, aikaväleistä, menetelmistä ja toimintastrategioista kaikkien painopistealueiden osalta kiireellisesti Amsterdamin sopimuksen ratifioinnin jälkeen mahdollistaen kuitenkin joustavuuden ennakoimattomien kehityssuuntausten yhteydessä, mukaan lukien olemassa olevien ohjelmien kehittämisen ja rahoittamisen jatkaminen tarvittaessa sekä keskeisten kroonisten sairauksien huomioon ottaminen tapauksissa, joissa eurooppalaisen toiminnan synnyttämä lisäarvo voi olla hyödyllistä;

9. Korostaa jälleen, että kaikkien asiaankuuluvien kansanterveyden alan tilannetta ja kehitystä koskevien tilastojen esittäminen sukupuolijakauman mukaan on tärkeää suunniteltaessa tehokasta kansanterveyspolitiikkaa;

10. Pyytää komissiota ja neuvostoa maksimoimaan parhaita käytäntöjä, epidemioita, palveluita, verkkoja, uhkia ja mahdollisuuksia koskevan tiedon vapauden ja maksimoimaan yleisen, ammattilaisten ja lainsäätäjien tietoisuuden yhteisön tekemästä työstä ja sen aikaansaamasta lisäarvosta terveydensuojelun ja terveyden lisäämisen alalla; pitää erityisen tärkeänä, että:

a) yhteisö panee täytäntöön aikaisempaa laajemman tiedotuskampanjan yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa välttäen kuitenkin suoran terveysvalistuksen antamista

b) valtioista riippumattomat järjestöt ja selvästi tunnistettavat ja vastuulliset työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisia, hoitajia ja potilaita edustavat elimet osallistuvat aikaisempaa aktiivisemmin päätöksentekoprosesseihin

c) komissio muodostaa yhteistyössä parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa foorumeita, joissa kohtaamisalueita voidaan parantaa ja kehittää asiasta kiinnostuneiden kansalaisten ja järjestöjen kanssa ja tukea käytettävissä olevien tiedonjakoverkkojen ylläpitoa

d) nämä foorumit käsittelevät avoimesti keskeisiä terveyteen liittyviä asioita, mukaan lukien eriarvoisuus terveyden alalla, vapaa liikkuvuus, terveysalan ammattilaisten koulutus, terveydenhuoltoalan parhaat käytännöt ja standardit, etiikka, tutkimus ja tekniikat;

11. Pyytää komissiota laatimaan kehyksen kaikkien asianomaisten tahojen (hallitukset, potilasjärjestöt, lääketeollisuus, ammattiliitot jne.) välistä vuoropuhelua varten nopeasti tapahtuvien muutosten yhteisestä hallinnasta;

12. Pyytää yhteistyön ja viestinnän lisäämistä EU:n toimielinten ja kansainvälisten terveydenhuoltoalan järjestöjen kanssa, erityisesti

a) YK:n alajärjestöjen, erityisesti WHO:n kanssa yhteistyökeskusten välityksellä ja käyttämällä jäsenvaltioiden ja alajärjestöjen asiantuntemusta

b) OECD:n, Euroopan neuvoston ja Maailmanpankin kaltaisten elinten kanssa

c) kehittämällä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vuoropuhelua ja pyrkimällä sisällyttämään terveyspolitiikat yhteistyöaloitteisiin ja muiden kolmansien maiden ja alueellisten ryhmittymien kanssa tehtäviin sopimuksiin

d) yhteistyössä ja neuvottelemalla WTO:n kanssa

e) kehitysmaiden ja -alueiden kanssa, erityisesti AKT-maiden kanssa, joissa EU:n kumppanuushankkeet ja ohjelmat ovat keskeisiä terveydensuojelun ja terveyden kehittämisen kannalta ja joissa sisä- ja ulkopolitiikan kehittämisen on oltava johdonmukaista

f) kansainvälisten ja asiantuntijoiden terveys- ja tutkimusverkkojen kanssa;

13. Odottaessaan, että komissio julkaisee tiedonannon terveydestä ja laajentumisesta, ilmaisee huolestuneisuutensa sen johdosta, että terveyden tila on suurimmassa osassa hakijamaita alhaisempi kuin EU:n jäsenvaltioissa ja että osa terveysriskeistä tulee lisääntymään; pyytää, että

a) neuvosto ja komissio antavat aikaisempaa keskeisemmän aseman terveyteen liittyville velvoitteille ja tekijöille hakijamaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, minkä tavoitteena olisi näiden maiden lainsäädäntötehtävien vahvistaminen terveyden alalla

b) tiedonvaihtoa ja yhteyksiä kehitetään valtioista riippumattomien järjestöjen ja terveydenhuoltoalan ja tietojärjestelmien jne. asiantuntijoiden kanssa

c) mahdolliset ongelmat ja edut arvioidaan realistisesti osana kehyksen kehittämistä ja liittymisvalmisteluja;

14. Pyytää neuvostoa ja komissiota johdonmukaisesti ja koherentisti tunnistamaan ja arvioimaan kansainväliset kehityssuuntaukset, ja reagoimaan niihin myönteisesti, kuten uudet tekniikat ja lääkkeet sekä yhtenäismarkkinoiden kehitys seuraavan hallitusten välisen konferenssin valmistelujen yhteydessä; kannustaa näin ollen työskentelemään yhdessä parlamentin kanssa, jotta voidaan tarjota visionääristä johtajuutta ja käytännön resursseja, joilla vastataan EU:n kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin nimeämällä ajanjakso 2000 - 2010 Euroopan terveyden vuosikymmeneksi;

15. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.