KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE : Vanhempien suorittamaa televisionkatselun valvontaa koskeva tutkimus

Johdanto

Muutetun direktiivin "televisio ilman rajoja" [1] 22 b artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio suorittaa tutkimuksen sellaisiin toimenpiteisiin mahdollisesti liittyvistä eduista ja haitoista, joilla pyrittäisiin helpottamaan vanhempien ja huoltajien mahdollisuuksia valvoa alaikäisten katsomia ohjelmia. Direktiivin mukaan tutkimus kattaa muun muassa seuraavat seikat:

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/36/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta; EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60.

- tarve varustaa uudet televisiovastaanottimet sellaisella teknisellä laitteella, jonka avulla vanhemmat ja huoltajat voivat estää tiettyjen ohjelmien katselun,

- soveltuvien ikärajajärjestelmien käyttöönotto [2],

[2] Kyseisissä järjestelmissä arvioidaan viestinnän (tässä tapauksessa televisiolähetysten) sisällön soveltuvuutta tiettyjen ikäryhmien kannalta.

- perheen yhteistä televisionkatselua edistävän politiikan ja muiden kasvatukseen ja tiedostamiseen kohdistuvien toimenpiteiden kannustaminen,

samalla on otettava huomioon tällä alalla Euroopassa ja muualla saavutettu kokemus sekä asianomaisten osapuolten, kuten tuottajien, ammattikasvattajien, media-alan asiantuntijoiden ja asiaankuuluvien yhdistysten näkemykset.

Tutkimuksen suorittaminen on komission lakisääteinen velvollisuus. Tutkimustehtävä on nyt saatu päätökseen. Tämän tiedonannon tarkoituksena on esittää tutkimuksen tärkeimmät tulokset ja suositukset sekä komission alustavat huomautukset.

Tausta

Tutkimuksen suorittamista koskeva sopimus myönnettiin avoimen tarjouskilpailun jälkeen Oxfordin yliopiston yhteiskunta- ja oikeustieteiden laitokselle (Oxford University Centre for Socio-legal Studies) 24. heinäkuuta 1998. Tutkimuskertomus julkaistiin Internetissä 19. maaliskuuta 1999. [3] Komissio on tyytyväinen tutkimuksen korkeaan tasoon. Se pitää tutkimusta sekä merkittävänä panoksena asiasta käytävään keskusteluun että tärkeänä tietokantana alaikäisten suojelun ja televisiolähetystoiminnan osalta.

[3] http://europa.eu.int/comm/dg10/avpolicy/key_doc/parental_control/index.html.

Komissio pitää erittäin tärkeänä alaikäisten suojelua sellaiselta audiovisuaaliselta sisällöltä, joka on mahdollisesti haitallista. Alaikäisten ja ihmisarvon suojelua audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa koskevan komission vihreän kirjan [4] julkaisemisen jälkeen Euroopan yhteisö hyväksyi 24. syyskuuta 1998 suosituksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa [5]. Komission ehdotuksen perusteella neuvosto hyväksyi lisäksi 25. tammikuuta 1999 toimintasuunnitelman Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi [6].

[4] KOM (96) 483 lopullinen.

[5] Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle. (EYVL L 270, 7.10.1998, s.48).

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 276/1999/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla.

Tuore tutkimus vahvistaa komission näkemyksen alaikäisten suojelun tärkeydestä ja siitä, että yleisen edun kannalta on erittäin tärkeää suojella lapsia liiallisen televisioväkivallan katselulta ja muilta ohjelmilta, jotka voivat vaikuttaa heihin haitallisesti. Lasten oletetaan poikkeavan katsojana aikuisista; heitä pidetään haavoittuvampina, kykenemättömämpinä kriittiseen arviointiin ja riskeille alttiimpina.

Tutkimuksen tärkeimmät päätelmät

- Perheen yhteiseen televisio-ohjelmien katseluun käytetty aika on vähentynyt. Tämä kehitys korostuu monia kanavia ja vaihtoehtoja tarjoavalla digitaalitekniikan aikakaudella. Muutos toteutuu samaan aikaan kuin käytettävissä olevien televisiokanavien määrä kasvaa räjähdysmäisesti Euroopassa. Monet näistä ovat kansainvälisiä kanavia. Tämän kehityksen vuoksi valvontaviranomaisten on entistä vaikeampaa seurata sitä, miten lähetystoiminnan harjoittajat noudattavat kulttuurien herkkyystasojen eroavaisuuksiin perustuvia ohjelmoinnin vaatimuksia.

- Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytössä oleva v-chip-teknologia (väkivaltaisten ohjelmien katselunestolaite) ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen Euroopassa. Koska televisiolähetystoiminnassa ollaan lisäksi jo siirtymässä analogisista digitaalisiin lähetysten siirtomenetelmiin, sääntelykehysten olisi Euroopassa perustuttava digitaaliteknologian avaamiin mahdollisuuksiin ja kapasiteettiin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää nykyistä huomattavasti luotettavampia, teknisesti edistyneempiä ja turvallisempia seulontajärjestelmiä.

- Lähetystoiminnan harjoittajan vastuuta alaikäisten suojelusta ei voida ainakaan vielä lähivuosina korvata yksinomaan teknisten toimenpiteiden avulla. Tämä koskee erityisesti yleislähetystoimintaa. Lähetystoiminnan harjoittajan vastuu on tämän vuoksi säilytettävä nykyisellä tasollaan. Lähetysajankohtaan perustuva estejärjestelmä [7] on edelleen tehokas menetelmä tässä yhteydessä. Maksutelevision, tilausvideopalvelujen ym. koodattujen palvelujen osalta teknisten laitteiden avulla voitaisiin kuitenkin merkittävällä tavalla varmistaa, että alaikäiset eivät altistu haitalliselle sisällölle. Tällaisten järjestelmien tehokas toiminta edellyttää myös lähetystoiminnan harjoittajien vastuuta. [8]

[7] Tiettyjen ohjelmien lähettäminen myöhään iltaisin tai öisin.

[8] Ehdolliseen pääsyyn perustuvien järjestelmien osalta komissio painottaa lisäksi laittoman kaupallisen toiminnan (piratismin) estämisen ja sen vastaisten oikeusseuraamusten tärkeyttä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/84/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 1998, ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta (EYVL L 320, 28.11.1998, s. 54-57).

- Televisioiden ja kotipäätteiden osalta olisi tuettava avointen ja yhteentoimivien teknisten standardien käyttöönottoa, koska vanhemmat ja huoltajat voisivat siten valita laajasta joukosta erilaisiin kulttuureihin ja arvojärjestelmiin sopivia seulontaohjelmistoja. Yhtä tärkeää olisi ottaa käyttöön tekninen vakiokaava, jonka mukaisesti voitaisiin siirtää tietoja tiettyjen ohjelmien luokittelusta: tämä mahdollistaisi sellaisen seulontaohjelmiston, jossa Euroopan laajuisia lähetyspalveluja seulottaisiin erityisten kulttuuriarvojen perusteella. Digitaaliseen siirtomenetelmään siirtymisen vuoksi tutkimuksessa suositellaan useiden eri seulonta- ja luokittelujärjestelmien käyttöä.

- Yhdenmukaistetun lähestymistavan soveltaminen audiovisuaalisen sisällön luokitteluun ei ole mahdollista Euroopan audiovisuaalialan kulttuurisen moninaisuuden vuoksi. Yhteisten kuvailukriteerien laatimisen avulla audiovisuaalinen sisältö voitaisiin kuitenkin kuvailla samalla tavoin, vaikka tällaisen sisällön arvioimisesta vastaisivatkin toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset viranomaiset. Tämä helpottaisi jäsenvaltioissa käytössä olevien luokittelujärjestelmien vertailtavuutta. Se myös mahdollistaisi teknisen laitteiston käyttämisen siten, että kansainvälisiä televisiokanavia voitaisiin seuloa sekä erityisten kulttuurinormien mukaisesti että kunkin ohjelman osalta samalla tavoin ohjelmaa (luonnehtivien) tietojen perusteella. Tutkimuksessa suositellaan, että arviointipäätösten olisi perustuttava mahdollisimman pitkälle avoimiin arviointikriteereihin, jotta katsojien olisi mahdollista ymmärtää tiettyjen luokittelupäätösten perusteet.

- Eri viestimissä - elokuva, televisio, videopelit, Internet - käytettyjen luokittelujärjestelmien yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta on parannettava. Lapset käyttävät yhä enemmän näitä viestimiä, ja vaikka alaikäisten suojeluun sovellettavat tekniikat voivatkin poiketa toisistaan, haitalliselta sisällöltä suojelun olisi toteuduttava yhdenmukaisella tasolla.

- Tutkimuksessa painotetaan myös koulutus- ja tiedotustoimenpiteiden tärkeyttä. Näitä ovat erityisesti viestinnän ymmärtämiseen liittyvä koulutus sekä kriittistä televisionkatselua koskeva valistus, jotka on tarkoitettu sekä vanhemmille että lapsille.

Päätelmät ja seurantatoimet

Tutkimus muodostaa tärkeän panoksen muutetun direktiivin "televisio ilman rajoja" soveltamista koskevassa arvioinnissa, joka direktiivin 26 artiklan mukaisesti on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2000 (arviointiin voi liittyä soveltuvia ehdotuksia direktiivin muuttamiseksi).

Tämän lisäksi komissio käsittelee tutkimuksen tuloksia digitaalisen kuvanlähetyshankkeen (DVB) yhteydessä toteutuvien säännöllisten keskusteluyhteyksien puitteissa. Digital Video Broadcasting Group (DVB) on laajentunut eurooppalaiselta perustaltaan maailmanlaajuiseksi yhteenliittymäksi, jonka jäseninä on yli 220 lähetystoiminnan harjoittajaa, tuotteiden valmistajaa, verkko-operaattoria ja sääntelyelintä yli 30 maassa. Audiovisuaalialan toimijat kehittivät DVB:n digitaaliset televisiolähetysten siirtojärjestelmät itsesääntelyyn perustuvassa toimintaympäristössä, ja niitä käytetään nykyisin maailmanlaajuisesti. Niiden maailmanlaajuinen menestyminen perustuu suurelta osaltaan eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuteen, joka mahdollisti sen, että DVB-ryhmä saattoi sisällyttää järjestelmiin kaikki ajateltavissa olevat käyttäjävaatimukset ja määritellä käytettävän teknologian niiden mukaisesti. DVB-ryhmä kehittää parhaillaan toisen sukupolven avointa digitaalisen televisiovastaanoton järjestelmää (Multimedia Home Platform).

Komissio tarkastelee DVB-ryhmän kanssa käymissään keskusteluissa erityisesti tutkimuksessa esitettyjen käsitteiden teknistä ja kaupallista toteutettavuutta. Tämä koskee etenkin sellaisten teknisten laitteiden toiminnallisia vaatimuksia, jotka helpottaisivat vanhempien ja huoltajien mahdollisuuksia valvoa alaikäisten katsomia ohjelmia. Kuten DVB-ryhmän aikaisemman työskentelyn yhteydessä, on tärkeää kehittää kaikki eurooppalaiset olosuhteet kattavat käyttäjävaatimukset. Komissio jatkaa neuvotteluja asianomaisten elinten (elokuvien luokittelusta vastaavat elimet, lähetystoiminnan harjoittajat, Internet-operaattorit, videoelokuvateollisuus, jäsenvaltiot, katsojat sekä palveluiden ja tuotteiden käyttäjät jne.) kanssa tarkoituksenaan edistää ohjelmien sisältöä luonnehtivien luokittelujärjestelmien kehittämistä digitaalitekniikkaan perustuvassa eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Tässä yhteydessä komissio aikoo tarkastella myös sitä, missä määrin ja millä tavoin olisi toteutettava televisionkatselua käsitteleviä koulutus- ja valistustoimenpiteitä.