Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan yritysten kilpailukyky ja maailmanlaajuistumisen haaste Kannustuskeinot"

(1999/C 329/12)

Komissio päätti 22. tammikuuta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -jaosto antoi lausuntonsa 22. heinäkuuta 1999. Esittelijä oli Peter Morgan.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22. ja 23. syyskuuta 1999 pitämässään 366. täysistunnossa (syyskuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 92 ääntä puolesta, 23 vastaan, ja 21 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komission tiedonanto on pohdinta-asiakirja, jossa ei pyritä millään tapaa järjestelmällisesti luokittelemaan siinä tarkoitettuja eurooppalaisia yrityksiä. Komitea käyttää omassa lausunnossaan seuraavaa luokitusta:

A. suuryritykset

A1. valtionyhtiöt

A2. julkiset osakeyhtiöt, joiden kotipaikka on Euroopassa

A3. Eurooppaan sijoittuneet julkiset osakeyhtiöt, joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella

B. pienet ja keskisuuret yritykset

B1. pörssissä noteeratut yritykset

B2. muut yksityisyritykset

B3. riskirahoituksella finansioidut yritykset.

1.2. Tiedonannon tarkoituksena on tutkia, miten Euroopan tulee vastata maailmanlaajuistumisen haasteisiin siitä hyötyäkseen. Tämä edellyttää arviota kaikkien edellä luokiteltujen yritystyyppien kilpailukyvystä maailmantaloudessa ja siitä, miten ne voivat osaltaan edistää BKT:n kasvua ja työpaikkojen luomista EU:ssa. Tiedonannossa oletetaan kilpailukyvyn edellyttävän yrityksiltä sopeutumista ja EU:lta ja jäsenvaltioilta poliittisia päätöksiä.

1.3. Tämä lausunto on TSK:n muiden lausuntojen tapaan uskollinen eurooppalaisen yhteiskuntamallin tavoitteille, jotka koskevat kansanterveyttä, koulutusta, sosiaaliturvaa ja työllisyyttä ja joista EU:n kansalaisten taidot ja hyvinvointi ovat riippuvaisia. Lausunnossa pohditaan kuitenkin mallin toteuttamiseen liittyviä ongelmia, etenkin sosiaalijärjestelmän rahoittamista palkkatyöstä johtuvin maksuin tuloveron sijaan, sekä työpaikkojen turvaamiseksi sovellettavan sääntelyn luonnetta.

1.4. Tiedonannossa viitataan useaan otteeseen myönteisessä sävyssä Yhdysvaltojen talousmalliin. Tässä lausunnossa keskitytäänkin pohtimaan, miten Euroopassa voitaisiin saavuttaa Yhdysvaltojen kaltaisia tuloksia Euroopan yhteiskuntamallin rakenteiden ja siihen liittyvän sääntelyn puitteissa. Ongelmaan liittyy etenkin kulttuurinen haaste riskinoton rohkaisemiseksi hyvinvointivaltiossa vaarantamatta itse hyvinvointivaltiota.

1.5. Maailmanlaajuistuminen tarkoittaa, että maailman kaikki tuottajat voivat toimia kaikilla markkinoilla ja että edullisesti tuottavat maat saavat näin ollen etulyöntiaseman perusteollisuudessa ja sarjatuotannossa. Kehityksen liikevoimat edellyttävät, että teollisuusvaltiot asettuvat johtoon huipputekniikassa sekä suurta lisäarvoa tuottavilla aloilla, missä käytetään pitkälle koulutettua työvoimaa. Tämä aiheuttaa myös epävakautta, koska muilla kuin huipputeknologian aloilla menestys jää helposti saavuttamatta, mikä puolestaan kasvattaa paineita kaikenlaista talouden jäykkyyttä ja joustamattomuutta kohtaan. Euroopan kyky vastata näihin haasteisiin on komission tiedonannossa ja tässä lausunnossa toistuva aihe. Euroopan kyky suoriutua tulee riippumaan myös siitä, miten komissio onnistuu neuvotteluissa kansainvälisen kaupan uudesta maailmanlaajuisesta järjestelystä ja kansainvälisten pääomamarkkinoiden toiminnan parantamisessa.

1.6. Kilpailukyky edellyttää, että yritys tuottaa tuotannontekijöiden avulla lisäarvoa ja saa uusia asiakkaita vapailla markkinoilla. Hallituksen tehtävänä on taata, että lainsäädäntöympäristö on myönteinen eikä yrittämisestä rangaista liian korkein elinkeinoveroin ja työnantajan maksuin. Yleisesti ottaen kaikkien asianosaisten etu on turvattava sekä työllisyyttä vaalittava ja kohennettava

2. Eurooppalaiset yritykset ja markkinakapitalismi

2.1. Suuryritykset

2.1.1. Useat eurooppalaiset suuryritykset olivat valtiollisia monopoleja vielä jokin aika sitten, minkä johdosta Eurooppa ei vaikuttanut ollenkaan tietyillä maailmantalouden sektoreilla. Useat Euroopan talouden avainalat ovat pirstoutuneet yhteisön 15 jäsenvaltion kesken valtiollisten rajojen vuoksi. Yhtenäismarkkinoiden kehittyminen on poistanut useita näistä haitoista.

2.1.2. Viime vuosikymmenen aikana käynnistetty markkinoiden eri sektorien avaaminen kilpailulle ja yritysten yksityistäminen ovat alkaneet vähitellen korjata tilannetta, mutta tehtävää on vielä paljon:

a) Tiedonannossa viitataan Euroopan puolustusteollisuuteen, joka ei ole onnistunut vahvistamaan asemiaan. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopan puolustusteollisuuden sulautumien ja yritysostojen (mergers and acquisitions, M& A) esteinä on ollut suoranainen valtionomistus tai valtion puuttuminen yritystoimintaan, usein osake-enemmistön valtiolle takaavien golden share -järjestelyjen muodossa.

b) Tiedonannossa puhutaan verkottuneesta maailmasta suurin odotuksin, mutta televiestintäalan liberalisoinnin ja yksityistämisen kohtuuton hitaus pitää hinnat korkeina Euroopassa, mikä ei kannusta suurta yleisöä Internetin käyttöön.

c) Energiantuotannon ja rautatiealan valtakunnalliset monopolit ovat yhä omiaan jarruttamaan Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä.

d) Teollisuus ja toimialat, jotka olivat aiemmin valtiollisia tai sääntelyn alaisia, ovat monessa tapauksessa korkealaatuisten ja edullisten yritysinfrastruktuurien keskeisiä tarjoajia Euroopassa. Viime vuosikymmenellä alkanut infrastruktuurien rakentaminen ei ole vielä läheskään loppusuoralla, mikä haittaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä yleisesti.

2.1.3. Televiestintä- ja radiointialan avaaminen kilpailulle on viimein johtanut useiden uusien, nopeasti kasvavien ja menestyvien huipputekniikkayritysten syntymiseen. Tietotekniikkaa, biotekniikkaa ja uusiutuvien energiavarojen tekniikkaa hyödyntävien yritysten jatkuva runsastuminen ja kasvu vaatii harkitun sääntelyn purkamisen jatkamista ja suojaa määräävän aseman väärinkäyttöä vastaan.

2.1.4. Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuunottamatta pörssiyttäminen on EU:ssa hämmästyttävän vähäistä. Tämä johtuu osaksi siitä, että jotkut suuryritykset ovat yhä osittain valtion omistuksessa, mutta monia yksityisiäkään suuryrityksiä, joiden kotipaikka on Euroopassa, ei noteerata pörssissä. Pörssiyttämättömyydestä on tietysti useita etuja, etenkin omistajille. Haittapuolena on vaikeus saada kansainvälistä pääomaa. Tämä saattaa muodostaa esteen eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuistumispyrkimyksille. Tilanteen korjaaminen edellyttää poliittista päätöstä verotuksen muuttamiseksi siten, että se ei jarruta yksityisyritysten myymistä tai niiden osakkeiden liikkeeseenlaskua. Yksityisyritysten saattaminen arvopaperimarkkinoille on myös kaikkien asianosaisten kannalta hyödyllistä, koska se lisää liikkeenjohdon avoimuutta.

2.1.5. Osakkeenomistus ei ole useissa Euroopan maissa riittävän avointa monimutkaisen ristiinomistuksen johdosta, jossa myös pankit ovat usein mukana. Tästä syystä osakkeenomistajat eivät ole kovin voimakkaasti painostaneet yritysjohtoa tehostamaan suorituskykyään.

2.1.6. TSK kannattaa näkemystä, jonka mukaan Eurooppaan sijoittuneet yritykset ovat "eurooppalaisia yrityksiä" kotipaikastaan riippumatta.

2.1.7. Maailmanlaajuistuessaan yritykset vaikuttavat työpaikkojen luomiseen tai häviämiseen Euroopassa. EU:sta on viety paljon työpaikkoja viime vuosikymmenen aikana. Maailmanlaajuistuvat yritykset vertailevat Euroopan kiinnostavuutta yhä enemmän maailman muihin tuotantopaikkoihin.

2.1.8. Eurooppaan suunnattavat investoinnit vaikuttavat merkittävästi EU:n työllisyystilanteeseen ja BKT:hen, ja asianomaiset yritykset ovat luonnollisesti huolissaan EU:ssa sijaitsevien tytäryhtiöidensä kilpailukyvystä. Kun maailmanlaajuistuminen yleistyy ja sama yritysryhmä (jonka kotipaikka voi olla Euroopassa, Aasiassa, Yhdysvalloissa tai muualla) toimii kaikkialla, mainituntyyppisten yritysten todellisella kotipaikalla on yhä vähemmän merkitystä. Yritykset tekevät investointipäätöksensä maailmanlaajuisesti, eri maissa ja alueilla sijaitsevien tuotantopaikkojen kiinnostavuuden mukaan.

2.1.9. "Yritysystävällisen" sijainnin määräytymiseen vaikuttavat ennen kaikkea työvoiman pätevyys, työn kustannukset, verotus, fyysiset perusrakenteet sekä lainsäädäntökehys. Myös hyvin toimivan yhteiskunnallisen vuoropuhelun, yhteiskuntarauhan, työmotivaation ja paikallisten markkinoiden merkitys on suuri. Poliitikkojen tulisi panostaa näihin tekijöihin. Yksi EU:hun sijoittumista koskevista haasteista on tasapainon löytäminen yhtäältä ylivoimaisen pätevän työvoiman, perusrakenteiden ja ympäristön laadun sekä toisaalta liiketoiminnasta aiheutuvien kustannusten välillä (ks. tämän lausunnon kohdat 1.4:stä 1.6:teen).

2.2. Pienet ja keskisuuret yritykset

Suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskikokoisia. Suuryrityksiä on todellisuudessa hyvin vähän. Suurin osa pörssinoteeratuista pk-yrityksistä on keskikokoisia, joissa työntekijöiden määrä on lähempänä 200:ta kuin 20:ta. Tämän selvityksen tarkoitusperien kannalta ne olisi luokiteltava suuryrityksiksi.

2.2.1. Pörssissä noteeraamattomat pk-yritykset ovat olleet tiettyjen valtioiden kuten Saksan ja Italian talouden selkäranka. Niitä on perinteisesti rahoitettu perhepääomalla riskipääoman sijaan. Sulkupolven vaihtuessa monet näistä yrityksistä ovat ryhtyneet etsimään ulkopuolista pääomaa ja ulkopuolisia omistajia. Todettakoon jälleen kerran, miten tärkeää on, että tätä kehitystä ei estetä. On tietenkin tärkeää, että pääoma ohjataan tuottaviin investointeihin eikä keinotteluun.

2.2.2. Tiedonannossa käsitellään paljon riskirahoitusta etenkin siinä muodossa kuin se käsitetään Yhdysvalloissa ja sen mahdollista roolia pk-yritysten perustamisessa ja kasvussa(1). Yhdysvaltojen mallin mukaisessa riskikapitalismissa riskit ja hyödyt ovat suuret sekä sijoittajille, yrittäjille että työntekijöille. Yrittäjillä ja yritysten työntekijöillä on osakeoptioita tiettyyn osaan yrityksen pääomasta huomattavasti yli Länsi-Euroopan institutionaalisten normien. Järjestelmälle on tyypillistä, että yritykset voivat yhtä hyvin onnistua kuin epäonnistua. Tämä ei kuitenkaan estä yrittäjiä yrittämästä uudestaan. NASDAQ:n(2) tehtävänä on kannustaa riskisijoittajia myymään osuutensa osakkaille heti kun yritys on kehittynyt myyntikelpoiseksi, jotta riskipääoma voidaan siten käyttää uudelleen uusiin yrityksiin.

2.2.3. Eurooppalainen yritys voidaan myydä useiden maiden pörsseissä. Myynti voi tapahtua myös EASDAQ:n(3) ja NASDAQ:n kautta. Eurooppalaiset suhtautuvat hyvin myötämielisesti tämäntyyppisiin investointeihin, joten riskirahoituksen "ulosajo" on taattu. Euroopan pääomamarkkinoiden rakenteesta puuttuu vielä kriittinen massa, minkä vuoksi yrityksillä on vaikeuksia saada pääomaa. Euroopassa on myös suhteellisen vähän huipputekniikkayrityksiä, joiden puuttuessa riskipääomasijoittajien täytyy tyytyä lisärahoittamaan perheyrityksiä ja edistämään Euroopan yritysten rakennemuutosta tukemalla yritysjohdon yritysostoja (MBO)(4).

2.2.4. Korkean työttömyyden vuoksi uusien yritysten perustamista ja siihen liittyvää työpaikkojen luomista tulisi arvostaa yhteiskunnallisesti osoituksena "ihmisen luomiskyvystä". Valitettavasti tilanne ei kuitenkaan aina ole tämä, vaan havaittavissa on monien yrittäjäkandidaattien "aivovuoto" EU:n ulkopuolelle. Komitea tukee useita tiedonannon sisältämiä ajatuksia tilanteen korjaamiseksi:

- riskinottoa on kannustettava

- rehellisen yrittämisen epäonnistumisesta johtuvaa leimautumista tulisi lieventää konkurssia ja maksukyvyttömyyttä koskevin uusin säädöksin (vaikka tämä saattaakin olla vaikea toteuttaa)

- pienyrityksiin sovellettavaa verojärjestelmää ja palkkatyöhön kohdistuvia kustannuksia tulisi tarkistaa

- myyntivoiton verotusjärjestelmä ei saisi rangaista yrittäjiä tai työntekijöitä, jotka vaurastuvat yrityksen omistajuuden tai osakeoptioiden avulla

- perintöverotusta (death duties ja inheritance taxes) tulisi tarkistaa perheyritysten jatkuvuuden varmistamiseksi

- merkittävästi työpaikkoja luovat yrittäjät tulisi saattaa kansallisten tunnustusjärjestelmien piiriin

- huipputekniikka-alan yrittäjistä on kehittymässä maailmanlaajuisia esikuvia, joten EU:n jäsenmaiden tulisi tukea omiaan

- opiskelijat on perehdytettävä yrityskulttuuriin ja yrityshallinnosta on tehtävä tärkeä osa yliopisto-opintoja

- yliopistojen tulee pyrkiä hyödyntämään teknologiaansa yritysmäisesti

- teknologian siirtoa harjoittavissa yrityspuistoissa on paljon potentiaalia, ja ne pitäisi saattaa suurten teknologiayliopistojen yhteyteen.

2.2.5. Yhdysvallat ei vedä puoleensa pelkästään yrittäjiä vaan myös työtilaisuuksia havittelevia teknologeja. Tähän suuntaukseen tulee vastata tekemällä teknisen alan työpaikat ja edistymismahdollisuudet yhtä kiinnostaviksi EU:ssa.

2.2.6. Tiedonannossa ollaan oikeutetusti huolissaan käynnistysvaiheessa olevien, kasvupotentiaalia omaavien huipputekniikkayritysten toiminnan tukemisesta, jotta ne voisivat kilpailla maailmanlaajuisesti ja luoda työpaikkoja. On erittäin tärkeää huolehtia siitä, että kyllin monet opiskelevat tieteitä ja tekniikkaa ja saavat opetusta yritysympäristössä. Olisi järjestettävä kilpailuja ja jaettava palkintoja, jotta opiskelijat saataisiin kiinnostumaan innovaatioista ja niiden hyödyntämisestä. Yksittäiset pienyritykset, jotka eivät saa taloudellista tukea viidennestä puiteohjelmasta ilman ulkopuolisia yhteistyökumppaneita, tarvitsevat tukea oman maansa hallitukselta. Aloittelevien teknologia-alan riskiyritysten tulisi saada taloudellista lisätukea sekä suorina avustuksina että tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevina poistoina. Myös henkisen omaisuuden suojelujärjestelmää tulee parantaa etenkin huipputekniikka-alan yrittäjien auttamiseksi.

2.2.7. Tarjonnan stimuloiminen kehittämällä yrittäjähenkeä teknologia-aloilla ei tietenkään riitä poistamaan Euroopan jälkeenjääneisyyttä suhteessa Yhdysvaltoihin, kun kysymys on uusien huipputekniikkayritysten perustamisvauhdista. Myös kysyntä muodostaa ongelman yhtä lailla tietotekniikan, biotekniikan kuin energiatekniikan alalla. Viranomaiset voivat tietyssä määrin luoda kysyntää, mutta yritysten ja suuren yleisön asenteet ovat ratkaisevia.

2.2.8. Yrittäjät ovat kaikkialla Euroopassa tuohtuneita sääntelyn ja hallinnon taakasta. Alkuvaiheessa yrityksellä on ainoastaan yksi tai kaksi johtajaa. Heillä on täysi työ yrityksen perustamisessa ja työpaikkoja mahdollistavien markkinoiden luomisessa. Hallinnollisia velvoitteita on vähennettävä, koska ne haittaavat yritysten perustamista ja aloittelevien yritysten selviytymismahdollisuuksia. Eräissä maissa viranomaisten suhtautuminen on ala-arvoista, kun kyse on yritysten käynnistämiseen liittyvästä lupamenettelystä tai niiden toiminnan ylläpitämisestä.

3. Tiedonantoa koskevia erityishuomioita

3.1. Osa I - Suuntaukset: maailmanlaajuistumisilmiö

Komitea hyväksyy tiedonannon trendianalyysin pääpiirteittäin ja lisää siihen seuraavat huomiot:

3.1.1. Tiedonannossa korostetaan teollisuudenaloja, joiden "kasvu, markkina-arvo ja vientikapasiteetti ovat suuremmat kuin perinteisemmillä teollisuudenaloilla". Kyseisten alojen yrityksillä on henkisen pääoman lisäksi vain vähän muita valtteja. Vuosikymmenen ajan Yhdysvalloissa tapahtunut työllisyyden koheneminen on nähty Euroopassa pelkkänä "Mac"-työpaikkojen lisäyksenä. Komission tiedonannosta ilmenee Yhdysvalloissa tapahtuneen työllistämisen todellinen luonne: "Yhdysvaltain tietotekniikan ja elektroniikkateollisuuden alalla syntyi 250000 työpaikkaa vuosina 1995/1996. Ohjelmistoteollisuuden alalla toimii yli 44000 yritystä, jotka työllistävät vuosittain 2 miljoonaa henkeä." Euroopan haasteena on luoda yrityskulttuuri, jossa tällaiset yritykset voivat menestyä.

3.1.2. Tiedonannossa pohditaan Euroopan kilpailukykyä uusilla teollisuusaloilla. Vaikka kysymys on nähtävä haasteena, sen ratkaiseminen ei ole helppoa. Tietoteollisuus ja sähköinen kaupankäyntihän kehittyvät Yhdysvalloissa esikuvallisen vapailla markkinoilla, jotka "testaavat" itse sen, mikä myy ja mikä ei, mikä toimii ja mikä ei, mikä onnistuu ja mikä epäonnistuu. Siksi monet riskiyritykset onnistuvat, mutta vielä useammat epäonnistuvat. Useat onnistujat ryhtyvät viemään menestystään. Mutta vaikka yritys ei harjoittaisikaan vientiä, Yhdysvaltojen yhtenäiset markkinat ovat paljon helpommin hallittavat käynnistysvaiheessa oleville yrityksille kuin Euroopan pirstaleiset markkinat.

3.1.3. Tiedonannosta ei käy ilmi, miten komission mukaan Euroopan tulisi kilpailla ja miten Yhdysvaltojen mallin piirteitä voidaan omaksua omaksumatta sen taustalla olevaa talousliberalismia. Mikäli yhdysvaltalainen yritys epäonnistuu, kaikki siinä mukana olleet voivat yrittää uudestaan. "Testausprosessi" sulkee piiriinsä yrittäjän, joka voi jatkaa yrittämistä, ja työntekijät, jotka voivat ryhtyä muodostamaan yritystä uudestaan. Amerikkalaista mallia ei voi kuitenkaan siirtää sellaisenaan Eurooppaan. EU:ssa on saavutettava tasapaino tarvittavan yrityskulttuurin luomisen ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisen välillä.

3.2. Osa II - Euroopan yritysten asema

3.2.1. Tiedonannossa ehdotetaan analyysin lähtökohdaksi seuraavia tekijöitä:

a) Kilpailukyky: uusien määritelmien tarve

b) Pikemmin tavanomainen kuin tuottava teollisuuden asemointi

c) Kulttuuri-identiteetti ja audiovisuaaliala - Haaste ja tilaisuus

d) Tiede- ja teknologiapolitiikka: riittämättömät toimenpiteet, mutta kehityskelpoinen organisaatio

e) Tehoton järjestelmä patenttien ja käyttölupien kaupan alalla

f) Haluttomuus toteuttaa liittoutumia, sulautumia ja yritysostoja kehittyneillä aloilla

g) Euroopassa ei arvosteta riskinottoa tarpeeksi.

Komitea kannattaa kysymyksenasettelua pääpiirteissään, mutta huomauttaa seuraavaa:

3.2.2. Tietotekniikan vähäinen käyttö

3.2.2.1. Tietotekniikan käytön vähäisyyteen vaikuttavat merkittävästi televiestinnän korkeat tariffit. Tätäkin tärkeämpi huolenaihe on yrityksissä tarvittavat muutokset, jotta tietotekniikasta voitaisiin hyötyä parhaalla mahdollisella tavalla. Muutokset koskevat mm. organisaatiorakenteita, työn sisältöä ja työmenetelmiä. Komitea ymmärtää, että tietotekniikan käytön edistäminen riippuu osittain johtamisen ja yritysilmaston laadusta. On tutkittava, mukautuuko eurooppalainen lainsäädäntö muussa suhteessa riittävän hyvin tällaisiin työprosessin uudelleenjärjestelyihin. Tässäkin asiassa haasteena on tasapainon luominen, kuten edellä on todettu. Kiistatonta on, että EU:ssa tulee varmistaa kunnolliset elin- ja työolot.

3.2.2.2. Tietotekniikan tehokas käyttö edellyttää käyttäjiltä henkilökohtaisesti erinomaista käyttötaitoa. Asiaan vaikuttaa EU:n markkinoilla yritysten käytettävissä olevien tietotekniikan ammattilaisten määrä ja taidot. Naisten urakehitysmahdollisuudet alalla ovat olemattomat. Ammattilaisten pätevyyden lisäksi tietotekniikan käyttötaitojen yleinen taso sekä yritysjohdon että työntekijöiden keskuudessa on eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn tärkeimpiä tekijöitä. Tietoteknisten taitojen ja tietoteknisen ymmärryksen lisääminen edellyttävät, että kilpailukykyään parantamaan pyrkivät yritykset tarjoavat siihen mahdollisuuden ja että yksilöillä on kunnianhimoa kehittyä.

3.2.3. Yrityspalvelujen maailmanlaajuistumisviive

3.2.3.1. Tiedonannossa todetaan Euroopan olevan Yhdysvalloista jäljessä yrityspalvelujen saralla, mutta syytä ei selitetä. Viive johtunee pääomamarkkinoiden kehittymisen hitaudesta Euroopassa. Tästä syystä pörssiyttämistarjouksia (Initial Public Offerings, IPO), sulauttamisia ja yritysostoja (M& A) koskevat palvelut, yritysraportointi ja muu julkisten osakeyhtiöiden harjoittama palvelutoiminta on huonosti kehittynyttä. Alaa hallitsevat ulkomaiset investointipankit, asianajotoimistot, arvopaperivälittäjät, kirjanpitäjät, tilintarkastajat ja rahoitusalan PR-toimistot. Eurooppalaisissa yrityksissä ei harrasteta kovin paljon henkilökohtaisia rahoituspalveluita, koska eläkekassat ovat perinteisesti valtiollisia useimmissa jäsenvaltioissa ja osakemarkkinat soveltuvat huonosti henkilökohtaisten säästöjen talletukseen.

3.2.3.2. Palveluyritysten kehityksen toinen ulottuvuus on palvelujen ulkoistaminen, jonka ansiosta yritykset voivat keskittyä varsinaiseen toimintaansa ja ostaa tarvitsemansa sivutoiminnot alihankkijoilta. Riippumattomia palveluyrityksiä on luotu erilaisiin tarkoituksiin kuten materiaali-, kiinteistöhuolto-, ateria-, tietotekniikka- ja PR-palveluja varten. Euroopassa erikoistuminen alkoi hieman myöhemmin.

3.2.3.3. Tiedonannossa todetaan, että "palvelualojen työllistämismahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtäävä toiminta on tärkeä osa Euroopan työllistämisstrategiaa". EU ja sen jäsenvaltiot voisivat tukea tätä prosessia luomalla tarvittavat puite-edellytykset. Tämä voisi tapahtua esim. kannustamalla viranomaisia teettämään palvelusektorin töitä ulkopuolisilla, mikä saattaisi myös parantaa sekä viranomaisille että yleisölle tarjottavien palvelujen laatua.

3.2.4. Tiede- ja teknologiapolitiikka

Tiedonannon sisältämät tiedot eivät riitä selittämään tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen eritasoisuutta Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Japanissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu teollisuudenaloihin, joilla yritykset ovat aktiivisia. Avaintekijöitä kullakin alalla käytettävien varojen ja toimivien yritysten määrä. Saman alan yritysten tutkimus- ja kehittämispanostuksen riittävyyttä voitaisiin vertailla seuraavankaltaisten yritysparien avulla: Rolls Royce ja General Electric, Volkswagen ja Ford, Philips ja Sony tai Glaxo ja Merck. Mikäli Euroopan huipputekniikkateollisuudessa käytetään riittämättömästi varoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, syynä lienee osittain alan yritysten vähäinen lukumäärä. Yleisesti ottaen eurooppalaiset yritykset eivät uskaltaudu uusille aloille eikä uusia yrityksiä perusteta riittävästi. Aina on tietysti olemassa SAP:n ja Nokian kaltaisia poikkeuksia (ks. myös tämän lausunnon kohta 3.3.5 g).

3.3. Osa III - Teollisuuspolitiikan uudet suuntaviivat

Tiedonannon osan III avauskappale kuuluu seuraavasti:

"Yleismaailmallisten suuntausten ja Euroopan kilpailuaseman tarkastelu osoittavat teollisuuspolitiikan mukauttamistarpeen. Tavoitteena on kohentaa yrittäjyyden ja riskinoton houkuttelevuutta ja edistää sellaisten innovatiivisten yritysten perustamista, joilla on mahdollisuudet ja halu saavuttaa johtoasema maailmanmarkkinoilla."

3.3.1. Edellä mainittuun tavoitteeseen pyritään seuraavin toimin:

a) Ammattitaidon hankkimista koskevien järjestelmien mukauttaminen ja yrittäjyyden edistäminen

b) Tutkimustulosten hyödyntämisjärjestelmän parantaminen

c) Riskinoton helpottaminen

d) Yrityksille myönnettävien valtiontukien ohjaaminen aineettomiin investointeihin

e) Henkisen pääoman käyttöönotto

f) Henkilöiden liikkuvuuden lisääminen

g) Sisämarkkinoiden kilpailuetujen hyödyntäminen

h) Markkinoiden maailmanlaajuisuuden ja innovatiivisuuden huomioon ottavan tehokkaan kilpailun varmistaminen

i) Myönteisten toimenpiteiden jatkaminen julkisten laitosten vapauttamisessa

j) Maailmanlaajuisten kilpailusääntöjen laatimisen edistäminen

k) Sääntöjen noudattamisen valvonta

l) Euroopan aseman turvaaminen: valppauden lisääminen, neuvottelujen valmistelu, yhteistyö

m) Pyrkimys perusteellisen yhteensovittamisen käyttöönottoon maailmanlaajuisesti

n) Teollisuuden vastuullistaminen

o) Kuluttajien ja käyttäjien etujen ajaminen.

3.3.2. Edellä mainittujen toimien j-o otsikkona on "Maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen ja tasapuolisten pelisääntöjen edistäminen". Ne merkitsevät EU:lle ennakoivaa roolia WTO:ssa ja muissa maailmanlaajuisissa kauppaneuvotteluissa, joille komitea antaa täyden tukensa. EU:lla on selvästi tärkeä tehtävä uuden maailmanjärjestyksen luomisessa. Voidakseen toteuttaa tehtäväänsä EU:n tulee tinkimättä säilyttää henkinen johtoasemansa, etenkin kun pelissä on eurooppalainen yhteiskuntamalli. Viimeaikaiset ristiriidat WTO:ssa, jossa banaania ja naudanlihaa koskevat päätökset hylättiin, voivat vaarantaa EU:n aseman tulevissa kiistoissa, joissa EU itse saattaa haluta turvautua WTO:n apuun muita osapuolia vastaan.

3.3.2.1. Eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuinen kilpailukyky paranisi, mikäli myös muualla maailmassa noudatettaisiin vastaavia kilpailuehtoja etenkin työntekijöiden perusoikeuksien osalta. EU:n olisikin vaadittava tulevissa WTO-neuvotteluissa työntekijöiden perusoikeuksien parantamista maailmanlaajuisesti ILO:n määritelmien pohjalta.

3.3.2.2. Työmarkkinaosapuolten tulisi edistää Euroopan yhteiskuntamallin hyväksymistä maailmanlaajuisesti hyödyntämällä yhteyksiään muiden maiden vastaaviin järjestöihin.

3.3.2.3. Kauppakumppanimme ovat luonnollisesti huolissaan siitä, että saatamme yrittää siirtää niiden kannettavaksi talous- ja yhteiskuntamallistamme aiheutuvia tiettyjä kustannuksia. Euroopan yritysten kilpailukyvyn tehostamiseksi komission on mietittävä tapoja keventää yrityksille aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita ei voida siirtää edellä mainitulla tavalla. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin oltava eurooppalaisen yhteiskuntamallin sosiaalisten standardien levittäminen.

3.3.3. Tutkimusta koskevassa b-kohdassa ehdotetaan kolmea toimenpidettä, joille komitea antaa täyden tukensa. Komitea on antanut lausunnon viidennestä puiteohjelmasta(5). I-TEC -investointikoehankkeen onnistuminen on rohkaisevaa, ja komitea odottaa kiinnostuneena kyseisen aloitteen laajentamista viidennen puiteohjelman kehyksessä. Tiedonannossa myönnetään tarve parantaa patenttijärjestelmää, ja komitea odottaakin asiaa koskevia komission uusia aloitteita.

3.3.4. TSK antaa täyden tukensa komission suositukselle henkisen pääoman lisäämisestä (kohta e).

3.3.4.1. Jotta EU voisi kehittää ja hyödyntää teknologiaansa sekä turvata laadun ja korkean lisäarvon, sen on asetettava kansalaisten kouluttaminen ja kehittäminen ensisijaiseen asemaan (ks. lausunnon kohta 1.5). Myös yrittäjähengen edistäminen tulee ottaa tässä yhteydessä erityisesti huomioon.

3.3.4.2. Kilpailukyky edellyttää, että ihmisten voimavaroin luodaan yrittäjän johtama yritys. Vaikka työvoima olisi kuinka ammattitaitoista, tulee sillä kuitenkin olla johtaja, jotta työvoima pääsee oikeuksiinsa. Asiakkaat luovat työpaikkoja ja yrittäjät luovat asiakkaita; yhteiskunnan velvollisuus on luoda yrittäjiä. Yrittäjähengen luomisen tulee olla ensisijaista henkistä pääomaa kehitettäessä.

3.3.4.3. Yrittäjähengen luominen on aloitettava koulussa, ja opetukseen on sisällytettävä työelämään asennoitumisen näkökohdat. EU-maiden koululaisia ei yleensä perehdytetä yritystoimintaan ja yrittäjähenkeen, jotta he oppisivat arvostamaan yritysten roolia yhteiskunnassa. Poikkeuksen muodostavat tietyt jäsenvaltiot, joissa yritysten sponsoroimat "yrittäjäkoulutusohjelmat" ovat yleistyneet kouluopetuksessa ja antaneet ilmeisen hyviä tuloksia.

3.3.4.4. TSK:n mielestä komission tulisi aktiivisin toimin tehdä tunnetuksi esimerkkejä esikuva-analyyseistä, edistää kyseisen käytännön leviämistä eri maihin ja ottaa mallia tietyissä jäsenvaltioissa peruskoulutuksen yhteydessä menestyksekkäästi järjestetystä "yrittäjäkoulutuksesta", esimerkiksi sellaisista ohjelmista kuin "Young Enterprise" Yhdistyneessä kuningaskunnassa, "Jeune Entreprise" Ranskassa ja "Ung Företagsamhet" Ruotsissa. Euroopan sosiaalirahasto lienee sopivin rahoitusväline tämäntyyppisiä aloitteita varten.

3.3.5. Komitea yhtyy g-kohdan (sisämarkkinoiden kilpailuetujen hyödyntäminen) sisältämään käsitykseen, jonka mukaan "sisämarkkinat ovat unionin yrityksille kilpailuetu".

a) Eurooppalainen standardointi on todellinen valtti. GSM-järjestelmä on tästä hyvä esimerkki.

b) Useissa unionin jäsenvaltioissa toimivat yritykset suhtautunevat myönteisesti eurooppalaisen yhtiön perussääntöön.

c) Yhteiset kirjanpitostandardit olisivat varsin hyödylliset. Epätietoisuus kohdeyritysten arvosta haittaa huomattavasti rajanylittävien sulautumien muodostumista ja rajanylittäviä yritysostoja (M& A).

d) Verotuksen yhteensovittaminen on kaksipiippuinen asia. Elinkeinoverotus ja työn teettämisestä työnantajille aiheutuvat maksut vaihtelevat suuresti. Yhteensovittaminen saattaa johtaa tietyissä maissa veroasteen kohoamiseen, mikä olisi haitallista yritysten kilpailukyvylle. Kaikkia uudistuksia on mietittävä tarkkaan kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmista.

e) Sääntelykehyksen mukauttaminen tietoyhteiskuntaan olisi todennäköisesti varsin hyödyllistä. Tiettyjä näistä seikoista käsiteltiin toissa vuonna annetussa viestinnän ja tietotekniikan lähentymistä koskevassa vihreässä kirjassa(6). Neuvosto on kehottanut komissiota jatkamaan tietoyhteiskunnan kehystä koskevaa työtä, ja TSK on halukas arvioimaan kaikkia tulevia ehdotuksia.

f) Euroon siirtymisestä on hyvin myönteisiä vaikutuksia, koska se luo yleiset pääomamarkkinat, joilla on todellista syvyyttä ja likviditeettiä osakkeita ja joukkolainoja ajatellen. On kuitenkin luotava kunnolliset puite-edellytykset, jotta nämä markkinat voisivat toimia asianmukaisesti. Avoin euromääräinen hinnoittelu tulee antamaan aikanaan sisämarkkinoiden kilpailukyvylle merkittävän sysäyksen.

g) Komitean mielestä institutionaalista ja teollisuuspoliittista integraatiota voidaan kuitenkin vielä vahvistaa tietyillä aloilla, kuten tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettävän valtakunnallisen tuen, puolustushankintojen sekä perusrakenteiden alalla.

3.3.6. Kohta h koskee kilpailua, ja komitea yhtyy kohdassa esitettyyn käsitykseen, jonka mukaan "yritykset, jotka kehittyvät tehokkaan kilpailun ympäristössä jo alkuperäisillä markkinoillaan, ovat valmistautuneet maailmanlaajuistumiseen muita paremmin". Tiedonannossa osoitetaan, että markkinarajojen määrittäminen voi nykyisin olla maailmanlaajuista. Tämä oletus todentuu, kun tarkastellaan esim. BP:n ja Amocon tai Daimlerin ja Chryslerin välisiä sulautumia. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että kilpailukyky perustuu usein alueellisiin yritysklustereihin, joita tytäryritykset tukevat. Tästä syystä kilpailupolitiikalla tulee pyrkiä ylläpitämään ja edistämään mahdollisimman kilpailukykyistä ympäristöä EU-maiden yritysten alkuperäisillä markkinoilla. Komitea yhtyy tiedonannon toteamukseen johtavasta markkina-asemasta. Markkinoillepääsyä ei saa jarruttaa paitsi ja siitä lähtien kun uusi tuote tai palvelu on vakiintunut. Antitrust-lainsäädäntö on kuitenkin otettava asianmukaisesti huomioon ja luotava erityissuoja hallitsevaan markkina-asemaan päässeitä yrityksiä vastaan.

3.3.7. Kohdan n (teollisuuden vastuullistaminen) suhteen komitean katsoo, että yritysten lisäksi myös pk- ja suuryrityksiä edustavat järjestöt on saatava mukaan. Niiden olisi pyrittävä luomaan yhteyksiä vastaaviin järjestöihin maailmanlaajuisesti.

4. Päätelmät

4.1. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä komission tiedonantoon. Komitea yhtyy täysin kohdassa 3.3 esitettyyn analyysiin sekä moniin ehdotettuihin toimiin.

4.2. Tiedonannon päätelmissä todetaan seuraavaa:

"Maailmanlaajuistumisen vaikutuksesta syntyy uusia kilpailun muotoja, joissa korostuvat yhä enemmän teknologian hallinta, maailmanmarkkinoille pääsy, toiminnan nopeus, innovointi sekä aineettomat investoinnit. Euron vahvistaman Euroopan on hyödynnettävä näiden talouden mullistusten tuomat mahdollisuudet yrittäjävoimavarojen vapauttamiseksi sekä uuden vireän työllisyyden luomiseksi. Euroopan on ajettava kansainvälisissä yhteyksissä omia arvojaan, kuten markkinoiden yhdentymistä, kulttuuri-identiteettiä ja sosiaaliturvaa."

4.3. Komitean odotetaan osallistuvan yhdessä komission, neuvoston, parlamentin ja alueiden komitean kanssa keskusteluun siitä, miten edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa. Komitea esittää keskustelun käynnistämiseksi seuraavat kysymykset:

4.3.1. Miten kaikkien Euroopassa toimivien kotipaikaltaan Euroopan ulkopuolisten yritysten luokitteleminen "eurooppalaisiksi" vaikuttaa teollisuuspolitiikkaan?

4.3.2. Missä määrin Manner-Euroopan pääomamarkkinoiden kehitysviive yhä pidättelee Euroopan yrityksiä toimimasta maailmanmarkkinoilla ja osallistumasta maailmanlaajuiseen M& A -toimintaan?

4.3.3. Miten EU ja jäsenvaltiot voivat auttaa nykyisiä ja entisiä valtionyrityksiä osallistumaan Euroopan yritysten rationaalistamiseen kilpailukykyisiksi, maailmanlaajuisiksi yhtymiksi? Miten tällaisen uudelleenjärjestelyn vaikutuksia kaikkiin asianosaisiin voidaan lieventää?

4.3.4. Voiko Eurooppa kehittää riskipääoman muodon, joka on sopii yhteen sosiaalisen markkinatalouden kanssa?

4.3.5. Millaisiin toimiin voidaan ryhtyä, jotta Euroopan markkinoiden kysyntää voitaisiin kehittää huipputekniikkatuotteiden ja -palvelujen suuntaan siten, että "kysyntä vetää tekniikan työntäessä"?

4.3.6. Mitä EU:n tulisi tehdä arvojensa, etenkin sosiaalisen markkinatalouden mallin edistämiseksi kansainvälisesti? Mitä vaihtoehtoja EU:lla on, mikäli tässä epäonnistutaan tai onnistutaan vain osittain?

4.3.7. Riittävätkö tiedonannon osassa III hahmotellut toimet helpottamaan uuden yrityskulttuurin leviämistä, rohkaisemaan riskinottoa sekä edistämään sellaisten innovatiivisten yritysten lisääntymistä, jotka kykenevät ja haluavat valloittaa maailmanmarkkinat? Voidaanko teollinen kehys ja yrityskulttuuri mukauttaa ja samanaikaisesti säilyttää taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus? Vaakalaudalla on Euroopan kyky luoda yrityksiä, jotka kykenevät kilpailemaan tehokkaasti 21. vuosisadalla.

Bryssel 23. syyskuuta 1999.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Beatrice RANGONI MACHIAVELLI

(1) Ks. TSK:n lausunto 459/98, EYVL C 157, 25.5.1998, s. 65. aiheesta "Ehdotus neuvoston päätökseksi innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä - Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite".

(2) NASDAQ = National Association of Securities Dealers Automated Quotation.

(3) EASDAQ = European Association of Securities Dealers Automated Quotation.

(4) EYVL C 235, 27.7.1998, s. 13.

(5) EYVL C 355, 21.11.1997, s. 38.

(6) EYVL C 214, 10.7.1998, s. 79.

LIITE

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraavat hylätyt muutosehdotukset saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

Kohta 3.2.3.3

Korvataan viimeinen virke seuraavalla virkkeellä:

"Etenkin työvoimaa vaativalla henkilökohtaisten palvelujen alalla on suuri työvoimatarve ja vastaavat työllistämismahdollisuudet."

Perustelu

Pelkkä ulkoistaminen ei enää ole laadun tae. Korkean työttömyyden huomioon ottaen ei voida pyrkiä vain nykyisten työpaikkojen ulkoistamiseen vaan uusien työllistämismahdollisuuksien löytämiseen. Kunkin maan talouden voima - ja siten myös kilpailukyky - piilee kyvyssä löytää tavaroiden ja palvelujen kysyntä.

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 61, ei-ääniä: 67, tyhjiä: 7.

Kohta 3.3.2.3

Poistetaan.

Perustelu

Kohta on talouden näkökulmasta katsottuna järjetön. Siinä sekoitetaan mikro- ja makrotaloutta koskevia seikkoja.

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 64, ei-ääniä: 66, tyhjiä: 9.

Kohta 3.3.4.2

Poistetaan.

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 58, ei-ääniä: 68, tyhjiä: 12.

Seuraavat jaoston lausunnon tekstikohdat, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, korvattiin täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla.

Kohta 1.6

"Kilpailukyky edellyttää, että yritys lisää toiminnallaan tuotannontekijöiden arvoa, jotta se saa uusia asiakkaita vapailla markkinoilla myymällä tuotteitaan hintaan, joka mahdollistaa verojen suorittamisen, investoimisen ja osingon maksamisen osakkaille. Täten kaikkien asianosaisten etu turvataan, työllisyyttä vaalitaan ja kohennetaan. Hallituksen tehtävänä on taata, että lainsäädäntöympäristö on myönteinen eikä yritysten ja palkkojen verotusta koeta rangaistukseksi. Niinpä EU-maiden hallitukset takaavat sosiaaliturvan, jonka tarkoituksena on lieventää maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä toimivien yritysten mahdollisen epäonnistumisen seurauksia työntekijöiden kannalta."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 79, ei-ääniä: 62, tyhjiä: 3.

Kohta 2.2.4, kolmas luetelmakohta

"Pienten yritysten verotusta tulisi keventää ja yksinkertaistaa entisestään ja palkkatyön kohdistuva kustannuksia tulisi tarkistaa."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 69, ei-ääniä: 67, tyhjiä: 2.

Kohta 2.2.4, viides luetelmakohta

"Perintöverotusta (death duties ja inheritance taxes) tulisi alentaa ja mukauttaa siten, että perheyritykset tai niiden myyntiarvo säilyy omistajilla."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 73, ei-ääniä: 66, tyhjiä: 4.

Kohta 3.1.3

"Tiedonannosta ei käy ilmi, miten komission mukaan Euroopan tulisi kilpailla ja miten Yhdysvaltojen mallin piirteitä voidaan omaksua omaksumatta sen taustalla olevaa talousliberalismia. Yritysten luominen on erittäin helppoa Yhdysvalloissa, jossa mm. työllistämistä ja työaikaa koskevia rajoituksia on hyvin vähän. Yrittäjä ja työntekijät voivat ryhtyä todelliseen 'yritykseen'. Mikäli yritys epäonnistuu, kaikki siinä mukana olleet voivat yrittää uudestaan. 'Testausprosessi' sulkee piiriinsä yrittäjän, joka voi jatkaa yrittämistä, ja työntekijät, jotka voivat ryhtyä muodostamaan yritystä uudestaan. EU:ssa on saavutettava tasapaino tarvittavan yrityskulttuurin luomisen ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisen välillä."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 76, ei-ääniä: 62, tyhjiä: 4.