Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Koheesiorahaston vuosikertomus 1997"

(1999/C 116/03)

Komissio päätti 5. marraskuuta 1998 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta "Koheesiorahaston vuosikertomus 1997".

Asian valmistelusta vastannut "talous ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus" jaosto antoi lausuntonsa 8. helmikuuta 1999. Esittelijä oli Paulo Barros Vale.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 361. täysistunnossaan (helmikuun 24. päivän 1999 kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 74 puolesta, 2 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Talous- ja sosiaalikomiteaa on jälleen pyydetty ottamaan kantaa komission kertomukseen, jossa esitellään vuonna 1997 tehtyjä koheesiorahastopäätöksiä neljässä tuensaajavaltiossa: Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa. Rahoitusväline perustettiin Maastrichtin sopimuksella, ja sen tarkoituksena on lujittaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta myöntämällä edellä mainituille valtioille taloudellista tukea ympäristöhankkeiden ja liikenteen infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Rahaston talousarvio on ohjelmointikaudella 1993-1999 yhteensä 15150 miljoonaa ecua(1).

1.2. Edellä mainittu summa käsittää koheesiorahaston voimassaoloajan (1994-1999) lisäksi rahastoa edeltäneen koheesion rahoitusvälineen, joka oli voimassa 1. päivästä huhtikuuta 1993 aina 26. päivään toukokuuta 1994.

2. Yleistä

2.1. Talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että komiteaa on jälleen kerran pyydetty lausumaan mielipiteensä koheesiorahaston vuosikertomuksesta. Komitea kiinnittää kuitenkin toistamiseen komission huomion siihen tosiseikkaan, että vuosikertomus julkaistiin erittäin myöhään, minkä vuoksi mahdollisia vääristymiä ei ole voitu korjata ajoissa.

2.2. Vuosikertomuksessa olisi niin ikään esitettävä nykyistä yksityiskohtaisemmin etenkin hankkeiden muutokset, joista ei anneta lainkaan tietoja. Tämän vuoksi muutosten syitä tai tehtyjä ratkaisuja on mahdoton tarkastella.

2.3. Talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee niin ikään tyytyväisyytensä siihen, että eräät komitean aiemmissa lausunnoissa esittämät suositukset on otettu huomioon ja vuosikertomus on nyt huomattavasti parempi kuin ennen.

2.4. Komitea toteaa hankkeiden hallinnointia, toimivuutta, arviointia ja seurantaa koskevien oikeussääntöjen, hallinnollisten ohjeiden ja menettelytapojen vakiintuneen. Tämä on vaikuttanut myönteisesti koheesiorahaston täytäntöönpanoon, mikä on nähtävissä myös vuosikertomuksessa.

2.5. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että talousarvio toteutui jälleen kerran tavoitteiden mukaisesti: sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat käytettiin sataprosenttisesti.

2.6. Huomattakoon vielä, että vuodesta 1993 aina vuoden 1997 loppuun maksusitoumuksia on tehty jo lähes kahdelle kolmannekselle koheesiorahaston ensimmäiseen vaiheeseen (1993-1999) varatusta kokonaismäärärahasta.

2.7. London School of Economics (LSE) julkaisi kesäkuussa 1998 rahastotoimien arvioinnista tekemänsä tutkimuksen. Komitea panee tyytyväisenä merkille tutkimustulokset, jotka osoittavat rahastotoimien vaikuttaneen myönteisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä varsinkin tukea saavien alueiden ja maiden työllisyyteen, julkisten ja yksityisten sijoitusten väliseen suhteeseen sekä tuensaajavaltioiden suhteisiin naapurimaihinsa.

2.8. LSE:n tutkimus on kuitenkin erittäin tekninen, mikä vaikeuttaa tulosten tarkastelua, ja tukea saavissa jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä on hankala saada yleiskuvaa. Komitea ehdottaa, että vastaisuudessa tämäntapaisista aloitteista laadittaisiin helppolukuinen tiivistelmä, jonka pohjalta tulokset ovat tulkittavissa. Näin tutkimukseen olisi helpompi tutustua, ja se olisi todellinen työväline.

2.9. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti hankkeiden jälkiarviointiohjelmiin, jotka osoittavat komission kantavan huolta hankkeiden arvioinnista. On hyvä että ohjelmien laatiminen on annettu ulkopuolisten arvioijien tehtäväksi, koska puolueettomasta näkemyksestä saattaa olla huomattavasti enemmän hyötyä kuin sisäisestä arvioinnista.

2.10. Komitealla on ilo todeta, että hankkeiden seuranta ja valvonta on parantunut. Valvontakäynnit ovat lisääntyneet ja kaikki käynnissä olevat hankkeet on tarkistettu.

3. Erityistä

3.1. Koheesiorahastosta annetun asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa määrätään tuen jakautumisesta seuraavaa: "ympäristön ja liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden välillä on varmistettava asianmukainen tasapaino". Periaatteen noudattamista on tarkasteltava vuotta pidemmältä ajanjaksolta, kuten komitea suositti vuonna 1995, minkä myös komissio on myöntänyt.

3.1.1.

>TAULUKON PAIKKA>

Ympäristöhankkeiden maksusitoumusmäärärahojen osuus oli siis tarkastelukaudella 49,1´ % ja liikennehankkeiden 50,8´ %.

3.1.2. Ala- ja jäsenvaltiokohtainen jakauma 1997

Maksusitoumusmäärärahat

>TAULUKON PAIKKA>

Maksumäärärahat

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.3. Edellä esitettyjä taulukoita tarkastelemalla voidaan todeta, että ympäristöhankkeiden maksumäärärahat olivat kaikissa maissa huomattavasti pienemmät kuin maksusitoumusmäärärahat (38,2 % ja 54,6 %), kun taas liikenteen osalta tilanne oli päinvastainen (maksumäärärahojen osuus oli 61,7 % ja maksusitoumusmäärärahojen 45,4 %). Komission ja jäsenvaltioiden on kiinnitettävä kysymykseen vastaisuudessa enemmän huomiota.

3.1.4. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että ympäristöinvestointien määrä on noussut edellisvuosien alhaisista lukemista verrattaessa niitä liikenneinvestointeihin. Vuonna 1997 kaikki maat Kreikkaa lukuun ottamatta investoivat huomattavasti enemmän ympäristöön kuin liikenteeseen, mikä auttoi saavuttamaan tavoitteena olevan tasapainon. Kehityssuunta on säilytettävä myös jatkossa.

3.1.5. Komitea toteaa, että koheesiorahaston määrärahojen jaossa noudatettiin jälleen kerran ohjeellista jakoa tukea saavien jäsenvaltioiden kesken.

3.2. Liikennehankkeiden jakautuminen

>TAULUKON PAIKKA>

3.2.1. Komitea suosittaa jälleen kerran, että koheesiorahaston määrärahat jaetaan entistä paremmin eri liikennemuotojen kesken. Vuonna 1997 maantiehankkeiden osuus oli muita suurempi, ja tilanne on ollut samantapainen koheesiorahaston alkuajoista asti. On kuitenkin ilahduttavaa, että rautatieliikenteen osuus on kasvanut, ja vuonna 1997 rautatiehankkeiden osuus kaikista investoinneista oli noin 32,6 %.

3.2.2. Komitea toteaa edelleen, että satamainvestointien osuus oli tarkastelukaudella erittäin alhainen: vain 2,9´ % kaikista investoinneista, joista suurin osa oli tehty Kreikassa. Komission ja jäsenvaltioiden on investoitava entistä enemmän meri- ja jokisatamahankkeisiin sekä tuettava ja kehitettävä alaa, jolla on erittäin myönteinen vaikutus ympäröivän talousalueen kehitykseen, kun se kärsii kannattavuusvaikeuksista.

3.2.3. Komitealla on niin ikään ilo todeta, että huomattava osa liikennehankkeiden talousarviosta kanavoitiin edellisvuosien tapaan Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyville hankkeille. Suuntausta on voimistettava tulevaisuudessa.

3.3. Ympäristöhankkeiden jakautuman osalta komitea huomauttaa, että ympäristönsuojeluun ja kaupunkialueiden kohentamiseen on investoitu niukasti siitäkin huolimatta, että investointien määrä on lisääntynyt edellisvuosista. Kyseisten osa-alueiden merkitys kasvaa kasvamistaan, ja ne ovat elämänlaadun ylläpitämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Komitea pahoittelee, ettei komission kertomukseen ole sisällytetty edellisvuosien tapaan ympäristökustannusten vertailutaulukkoa.

3.4. Metsittämisinvestointeihin on niin ikään kiinnitettävä huomiota, erityisesti aavikoitumisen sekä muiden ympäristötasapainoa horjuttavien tekijöiden torjumiseen tähtääviin hankkeisiin. Ainoastaan Espanja esitti vuonna 1997 alan hankkeita, jotka käsittivät myös erittäin syrjäisiä alueita.

3.5. Komitea suosittaa niin ikään määrärahojen jakautumisen yhteydessä, että hankkeiden sijaintiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota, koska hankkeet keskittyvät edelleen tiheimmin asutuille alueille. Erittäin syrjäisille alueille on tehty vähän investointeja, mihin jäsenvaltioiden ja komission on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

3.6. Komitealla on ilo todeta, että rahastovaroin tuetut infrastruktuurit ovat luoneet työpaikkoja sekä välittömästi että välillisesti; sekä välittömät että välilliset työpaikat ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä, kun taas pitkällä aikavälillä välilliset työpaikat ovat muita kestävämpiä. Komissio arvioi liikennehankkeiden tuottavan 20 välitöntä työpaikkaa miljoonan ecun rahoitustukea kohden ja ympäristöhankkeiden 25 välitöntä työpaikkaa.

3.7. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että tämänkertainen vuosikertomus on ennen kaikkea aiempaa järjestelmällisempi ja asiakohdat on esitetty tiiviimmin kuin ennen, mikä helpottaa kertomuksen lukua ja tarkastelua.

3.8. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että hankkeiden seuranta on parantunut, ja vuoden mittaan komissio ja etenkin tuensaajamaiden yhteiskuntaelämän etupiirit kokoontuivat kahdesti Brysselissä.

3.9. Komitea toteaa julkisen sektorin aloitteesta syntyneiden, yksityisen sektorin hallinnoitaviksi annettujen hankkeiden määrän lisääntyneen. Tällaisia hankkeita ovat etenkin lentokentät, sillat, satamat ja jätteenpolttolaitokset. Komitea odottaa, että tämän edistysaskeleen ansiosta yhteisölle on mahdollista tarjota aiempaa dynaamisempia, tehokkaampia ja laadukkaampia loppupalveluita.

3.10. Komitea toteaa, että suurin osa koheesiorahaston tukihakemuksista tuli jäsenvaltioiden keskushallituksilta koheesiorahaston perustamisesta annetun asetuksen mukaisesti, vaikka osa aloitteista oli kuntien tai alueiden tekemiä. Komitea suosittaa, että asetuksen säännöstä sovelletaan nykyistä joustavammin ja että komissio suhtautuu avoimemmin keskiportaan instansseihin ja kannustaa vuoropuheluun, jolloin komissio saisi mahdollisesti tietoa onnistumiskelpoisista hankkeista, jotka eivät muulla tavoin etenisi komissioon asti.

3.11. Komitea katsoo, että tukea saavat jäsenvaltiot tiedottavat hankkeista heikosti ja miltei olemattomin tuloksin; tukitoimista tiedotetaan paikallistasolla, mutta ei laajalevikkisissä tiedotusvälineissä kuten televisiossa tai sanomalehdissä, eikä keskivertokansalainen saa käsitystä unionin osuudesta investointeihin. Tätä tarkoitusta varten kannattaisi harkita lisämäärärahojen myöntämistä, jotta Euroopan unionin ponnistelut jäsenvaltioiden kehittämiseksi ja modernisoimiseksi tulisivat tutuiksi sekä tuensaaja- että maksajavaltioissa.

3.12. Komitealla on jälleen kerran ilo todeta, että koheesiorahastotoimet on sovitettu oikealla tavalla yhteen yhteisön muiden toimintaperiaatteiden kanssa. Koordinointi on toiminut varsinkin kilpailupolitiikassa (jonka komissio on pyrkinyt turvaamaan) ja julkisissa hankintasopimuksissa (jäsenvaltioiden viranomaiset soveltavat yhteisön menettelytapoja aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä komission kanssa).

3.13. Lausunnon kohteena olevassa vuosikertomuksessa komissio suhtautuu myönteisesti koheesiorahaston säilyttämiseen seitsenvuotisella ohjelmointikaudella 2000-2006. (Komitea on ollut lukuisissa lausunnoissaan samalla kannalla.) Nykyiset tuensaajavaltiot saavat tukea myös tästedes riippumatta siitä, siirtyvätkö ne Emun kolmanteen vaiheeseen vai eivät, kunhan maiden asukasta kohden laskettu BKTL ei ylitä 90 %:a yhteisön keskiarvosta. Komitea esittää, että yhtäältä Emu-maille ja toisaalta Kreikalle ja uusille jäsenvaltiolle asetetaan erilaiset kriteerit. Osa Euroopan unionin tulevista jäsenvaltioista kuuluu koheesiorahaston piiriin, minkä vuoksi rahaston määrärahoja on vahvistettava sen sijaan että ne jaettaisiin uudella tavoin. Niukan talousarvion huomioon ottaen määrärahojen uusjako saattaisi vaarantaa rahaston ensisijaisen tavoitteen - taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisen - mikä puolestaan vaikuttaisi haitallisesti hyväksyttävien hankkeiden lukumäärään ja laatuun.

3.14. Komitea ilmaisee jälleen kerran tyytyväisyytensä siihen, että komissio on esittänyt koheesiorahastotoimien jatkamista edelleen. Rahaston vuosibudjetti säilyy 3 miljardina ecuna, jotka jaetaan nykyisten neljän tuensaajamaan kesken, ja Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaille varataan miljardin ecun suuruinen erillinen vuosibudjetti ohjelmointikaudeksi 2000-2006. Kyseinen määräraha noudattaa nykyisen koheesiorahaston mallia, ja se jaetaan liittymistä valmistelevan rakennepolitiikan välineen (ISPA) muodossa. Komissio mainitsee lisäksi, että Emun kolmanteen vaiheeseen siirtyvien maiden on täytettävä vakauttamis- ja kasvusopimuksen ehdot, mikä tarkoittaa sitä, että kaikissa maissa on edelleen noudatettava ehdollisuuden periaatetta.

3.15. Komitealla on jälleen ilo todeta, ettei petoksia ole tapahtunut. Komitea korostaa, että tukien hallinnoinnissa havaituista puutteista tai säännönvastaisuuksista on tehtävä ilmoitus.

3.16. Komitea ilmaisee lisäksi tyytyväisyytensä siihen, että tarkastuskäynnit ja seurantakomiteoiden tarkastukset ovat lisääntyneet kaikissa tuensaajamaissa varsinkin monimutkaisimpien hankkeiden yhteydessä.

Bryssel 24. helmikuuta 1999.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Beatrice RANGONI MACHIAVELLI

(1) Vuoden 1992 hinnoin.