Ehdotus neuvoston päätökseksi tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta kilpailukykyisen ja kestävän kasvun alalla (1998 2002) (98/C 260/03) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(98) 305 lopull. - 98/0179(CNS)

(Komission esittämä 10 päivänä kesäkuuta 1998)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellään N:o . . ./98/EY (1) vahvistaneet tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä `TTK`) koskevan Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (jäljempänä `viides puiteohjelma`) vuosiksi 1998 2002; puiteohjelmassa määritellään muun muassa kilpailukykyisen ja kestävän kasvun alalla toteutettavat toimet,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin, joista puiteohjelma koostuu, ja että kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista,

Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta (1994 1998) 26 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1110/94/EY (2) 4 artiklan 2 kohdan sekä neljännen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistettuja erityisohjelmia koskevien neuvoston päätösten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio on laadituttanut ulkopuolisen arvion ja toimittanut sen, sen päätelmät ja sitä koskevat huomionsa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle,

tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa on kuultu erityisohjelmien tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä, joka esitellään komission 5 päivänä marraskuuta 1997 vahvistamassa valmisteluasiakirjassa (3),

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 j artiklan mukaisesti yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevista säännöistä sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä (jäljempänä `osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt`) tehtyä neuvoston päätöstä 98/. . ./EY (4) sovelletaan tähän erityisohjelmaan, ja mainitun päätöksen nojalla yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua tähän ohjelmaan kuuluviin epäsuoriin toimiin,

tätä ohjelmaa toteutettaessa voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi tehdä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai assosiaatiosopimukseen perustuvan yhteistyön lisäksi kansainvälistä yhteistyötä yhteisön ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 m artiklan nojalla,

tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös toimia ja järjestelyitä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen tuloksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi, sekä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta,

ensimmäisen innovaatiota koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti viidennen puiteohjelman tutkimustoimet on suunnattava aiempaa paremmin innovaation edistämiseen, ja

tämän ohjelman toteuttamisen etenemistä on syytä tutkia, jotta ohjelma voitaisiin tarvittaessa mukauttaa tieteen ja teknologian kehitykseen; on myös syytä teettää aikanaan riippumattomilla asiantuntijoilla arvio ohjelman toteuttamisen etenemisestä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti [tämän ohjelman hyväksymispäivän] ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi aihealuetta "Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu" koskeva erityisohjelma (jäljempänä `erityisohjelma`).

2 artikla

1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä (jäljempänä `rahamäärä`) on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 2 895 miljoonaa ecua, josta enintään 6,30 prosenttia varataan komission hallintomenoihin.

2. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I.

3. Tästä rahamäärästä

- 640 miljoonaa ecua varataan kaudeksi 1998 1999 ja

- 2 255 miljoonaa ecua kaudeksi 2000 2002.

Viimeksi mainittua määrää mukautetaan tarvittaessa viidennen puiteohjelman 3 artiklan 3 kohdassa määritellyin edellytyksin.

4. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä vahvistettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten sen mukaan, miten monivuotisten rahoitusnäkymien puitteissa vahvistettuja resursseja on saatavilla.

3 artikla

1. Erityisohjelman pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä siihen liittyvät painopisteet käyvät ilmi liitteestä II. Ne on määritelty viidennen puiteohjelman liitteessä I esitettyjen pääperiaatteiden ja kolmeen luokkaan jaettujen valintaperusteiden mukaisesti.

2. Toteutettavien TKK-toimien valintaan sovelletaan kyseisten periaatteiden ja perusteiden mukaisesti valintaperusteita, jotka on mainittu osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen 10 artiklassa.

Tähän ohjelmaan sovelletaan myös erityistä valintaperustetta: teollisten tahojen osallistumisen kustannustenjakoperiaatteella toteutettavaan toimintaan on sovelluttava toiminnan luonteeseen.

Ohjelman toteuttamisessa, mukaan lukien 5 artiklan 1 kohdassa määritelty työohjelma, noudatetaan kaikkia kyseisiä perusteita, vaikkakin niitä voidaan painottaa eri tavalla.

3. Erityisohjelmaan sovelletaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

4. Yhteisön osallistumista viidennen puiteohjelman rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään viidennen puiteohjelman 4 artiklassa.

5. Erityisohjelman epäsuorat TTK-toimet määritellään viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV.

Erityisohjelman toteuttamista koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt annetaan liitteessä III.

4 artikla

Ottaen huomioon 3 artiklassa vahvistetut perusteet sekä liitteessä II esitetyt tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet komissio

a) tutkii erityisohjelman toteuttamisvaiheen ja tekee tarvittaessa viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotuksia erityisohjelman mukauttamiseksi ja

b) teettää viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvion erityisohjelmaan kuuluvilla aloilla toteutettavista toimista.

5 artikla

1. Komissio vahvistaa työohjelman, jossa määritellään

a) liitteen II sisältö,

b) erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu,

c) liitteessä III annetut koordinointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja

d) tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kutakin epäsuoraa TTK-tointa varten.

Työohjelma päivitetään tarvittaessa.

2. Toteuttaakseen epäsuoria TTK-toimia komissio käynnistää työohjelman pohjalta osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä tarkoitetut menettelyt pääasiassa tarjouspyynnöin.

6 artikla

1. Komissio vastaa tämän erityisohjelman toteuttamisesta.

2. Komissiota avustaa ohjelmakomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

3. Komission edustaja antaa ohjelmakomitealle ehdotukset toimenpiteiksi, jotka koskevat

- 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman vahvistamista ja päivitystä,

- viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvion toimeksiannon vahvistamista,

- liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollista tarkistusta.

7 artikla

1. Ohjelmakomitea antaa lausuntonsa 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan enemmistöllä, joka määrätään perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komitean äänestyksissä jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitun artiklan mukaisesti. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää ehdotetuista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos ehdotetut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio antaa neuvostolle viipymättä ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kuuden viikon kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

2. Komissio antaa ohjelmakomitealle säännöllisesti tietoa erityisohjelman toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yksityiskohtaista tietoa epäsuorien TTK-toimien arvioinnin ja valinnan tuloksista.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

(1) Neuvoston 23 päivänä maaliskuuta 1998 vahvistama yhteinen kanta (EY) N:o 31/98 (EYVL C 178, 10.6.1998, s. 49).

(2) EYVL L 126, 18.5.1994, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2535/97/EY (EYVL L 347, 18.12.1997, s. 1).

(3) KOM(97) 553 lopull.

(4) KOM(97) 587 lopull. (EYVL C 40, 7.2.1998, s. 14).

LIITE I

RAHAMÄÄRÄN VIITTEELLINEN JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

TOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET, TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET JA PAINOPISTEET

JOHDANTO

Euroopan unionin talouden tulevaisuuden kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat kilpailukyky ja kestävä kehitys. Niiden avulla voidaan luoda vaurautta ja työpaikkoja, parantaa kansalaisten elämänlaatua sekä suojella ympäristöä ja luonnonvaroja. Tällaisten tavoitteiden toteutuminen riippuu puolestaan kansalaisten, yritysten, alueiden, kansojen ja yhteisön kyvystä tuottaa huomispäivän tiedettä ja teknologiaa ja hyödyntää niitä korkealaatuisissa tuotteissa ja palveluissa sekä uusissa ja entistä tehokkaammissa organisaatiomuodoissa. Tutkimuksen merkitys on tietenkin ratkaiseva, kun luodaan kilpailukykyisempää teknologiapohjaa unionin teollisuudelle ja edistetään siirtymistä kestävämpään elämäntapaan. Tämä edellyttää sekä työtapojen muuttamista että voimavarojen mahdollisimman tehokasta käyttöä.

Enää ei voida ajatella, että kilpailukyky ja kestävä kehitys koskisivat ainoastaan yksittäisiä organisaatioita tai aloja. Talouden globaalistuessa ja sen sisäisten riippuvuussuhteiden vahvistuessa on toimittava "systeemin ehdoilla" siten, että tutkimustoiminnalla tuetaan yhtenäisiä, toisistaan riippuvaisia ja ekologisesti tehokkaita teollisia ja sosiaalisia järjestelmiä, jotka täyttävät sekä markkinoiden odotukset että yhteiskunnan tarpeet. Keskeisellä sijalla ovat joustavissa organisaatioissa toteutetut tehokkaat laatutuotantojärjestelmät, joilla valmistetaan korkealaatuisia ja ympäristöä säästäviä tuotteita ja palveluja. (Euroopan unionissa on runsaat kaksi miljoonaa teollisuusyritystä, joissa työskentelee yhteensä yli 40 miljoonaa henkeä. Lisäksi teollisuustoimintaan liittyviä palveluja tarjoavissa yrityksissä työskentelee 80 miljoonaa henkeä.) Tämä vaurautta luova toiminta tukeutuu avaintuotteiden ja -palveluiden tarjontaan. Näitä ovat tehokkaat liikennejärjestelmät ja saastuttamattomat ja turvalliset kulkuneuvot, jotka helpottavat kaupankäyntiä sekä tavaroiden ja henkilöiden kestävää liikkuvuutta. Kilpailukykyisen ja kestävän kasvun takaamiseksi on kehitettävä myös laadukkaita materiaaleja sekä luotettavia mittaus- ja testausjärjestelmiä ja käytettävä tarkkaan hyväksi tutkimuksen aineellisia ja aineettomia perusrakenteita. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelutapa on paras tapa lisätä Euroopan talousjärjestelmän pitkän aikavälin tehokkuutta ja kestävyyttä huolimatta rajoituksista, jotka aiheutuvat maailmanmarkkinoiden muutoksista, ja samalla kantaa vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä.

Ohjelman strateginen tavoite

Erityisohjelman perustavoitteena on tukea tutkimustoimintaa, joka edistää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Elinkeinoelämän tehtävänä on toisaalta osoittaa sellaisia alueita, joilla tarvitaan yhteistyötä, ja toisaalta koota yhteen ja yhdistellä monialaisia hankkeita lisäarvoketjun eri osa-alueilta niin, että uuden teknologian omaksuminen ja innovaatioiden kehittäminen sujuisi mahdollisimman tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa. Kehittämällä uusia ratkaisuja - kuten ympäristöä säästävä teollisuus, intermodaalisuus, uuden sukupolven lentokoneet ja muut liikennevälineet - ja innovatiivisia uusien teknologioiden yhdistelmiä valmistetaan perinteisiä teollisuudenaloja kohtaamaan uuden vuosituhannen haasteet ja vahvistetaan strategista näkemystä tutkimuksen tehtävistä unionin teollisuuden kaikilla aloilla. Tutkimustoiminnassa keskitytään tarkoin yksilöityihin tarpeisiin.

Yhteiskunnallisten ja taloudellisten tarpeiden tyydyttäminen. Ohjelman tarkoituksena on kehittää järjestelmälähtöistä ajattelua, vahvistaa unionin elinkeinoelämän innovatiivisuutta, tukea uuteen teknologiaan ja uusiin markkina-alueisiin erikoistuneiden yritysten ja palveluiden luomista ja siten edistää aikamme suurten yhteiskunnallisten ongelmien, erityisesti työttömyyden, ratkaisemista. Samaan aikaan tutkitaan kestävää liikkuvuutta sekä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia menetelmiä, tuotteita ja palveluita tavoitteena parantaa elämänlaatua.

Eurooppalaisen lisäarvon luominen. Toiminnalla, jolla pyritään ratkaisemaan useampia kuin yhtä valtiota koskevia ja eri avainaloilla esiintyviä ongelmia, on selkeästi eurooppalainen ulottuvuus. Sama pätee myös yhteisön politiikkaa tukevien sääntöjen ja standardien laatimiseen. Konkreettisten ja näkyvien tulosten saamiseksi kalliin teknologian avulla tarvitaan kriittistä massaa, jonka saavuttamiseksi on otettava käyttöön kaikki kansalliset voimavarat ja muut yhteisön TTK-politiikan välineet.

Euroopan kilpailukyvyn tukeminen. Euroopan unioni on tärkeimmistä kilpailijoistaan jäljessä siinä suhteessa, ettei se pysty yhtä hyvin muuttamaan tieteellisen tutkimuksen tuloksia innovaatioiksi. Kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi on tuettava sekä tutkimusta että innovaatioita, jotka liittyvät uusiin tuoteideoihin ja palveluihin sekä tuotantojärjestelmiin ja organisaatiomalleihin (esimerkiksi ympäristöä säästävään teollisuuteen).

Eettisten kysymysten huomioonottaminen. Kaikkia erityisohjelman toimia toteutettaessa kunnioitetaan täysin ihmisoikeuksia ja tärkeimpiä eettisiä periaatteita viidettä puiteohjelmaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 6 artiklan mukaisesti.

Avaintoimintakokonaisuuksissa "innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi", "kestävä liikkuvuus ja intermodaalisuus", "ilmailuteollisuuden uudet näkymät" sekä "maa- ja meriliikenteen teknologia" pyritään saavuttamaan edellä kuvatut tavoitteet yhdistämällä eri alojen tutkimus (esimerkiksi materiaaleja, tietoteknologian sovelluksia ja ympäristöä säästävää teknologiaa koskeva tutkimus). Vastaavanlaiseen monialaisuuteen pyritään myös materiaalitutkimukseen, mittaukseen ja testaukseen sekä tutkimuksen perusrakenteiden tukemiseen liittyvässä toiminnassa. Kaikilla näillä aloilla kiinnitetään erityistä huomiota myös innovaatioon ja pk-yritysten kannustamiseen ja tukemiseen tavoitteena poistaa esteitä, joiden vuoksi talouselämän ja yhteiskunnan on vaikea hyödyntää tutkimustuloksia tehokkaasti.

YHTEYDET MUIHIN OHJELMIIN

Eri avaintoimintakokonaisuuksia ja ohjelmia sekä yhteisön tutkimuskeskuksen toimintaa on yhtenäistettävä ja koordinoitava tarpeen mukaan. Näin luodaan mekanismeja, joiden avulla tuotantoelämä, viranomaiset, käyttäjät ja tutkimusyhteisö voivat yhdessä ratkoa yhteisiä ongelmia erityisesti älykkäiden tuotantojärjestelmien, mikrojärjestelmien, uuden sukupolven lentokoneiden ja muiden liikennevälineiden sekä liikenteen hallinnan aloilla.

Biotieteiden, energia- ja ympäristöteknologian sekä tietoteknologian soveltaminen, mukauttaminen ja yhdistäminen on kilpailukykyisen ja kestävän kasvun jatkumisen kannalta ratkaiseva taloudellinen ja teknologinen haaste. Näihin aloihin liittyvät sovellukset ovat ohjelman olennainen osa, joka toteutetaan läheisessä yhteistyössä muiden erityisohjelmien kanssa.

Yhteistyö erityisesti käyttäjäystävällisen tietoyhteiskunnan kehittämistä koskevan aihealuekohtaisen ohjelman kanssa perustuu seuraavaan periaatteeseen: Tietoyhteiskunnan alaan varsinaisesti kuuluvaan teknologiaan liittyvät toimet (kehitys, esittely ja teknologian omaksumiseen tähtäävät toimet) keskitetään käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskevaan ohjelmaan, kun taas toimet, jotka koskevat eri tekniikoiden käyttöönottoa ja yhdistämistä sekä niiden käyttöä kilpailukykyiseen ja kestävään kasvuun liittyvissä sovelluksissa, toteutetaan tämän ohjelman yhteydessä.

Horisontaalisiin ohjelmiin liittyy seuraavia näkökohtia:

- Moniin tämän ohjelman ongelmiin voidaan tarttua tehokkaasti ainoastaan laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä. Siksi toimintaa on tarkoitus koordinoida tiiviisti eurooppalaisen tutkimuksen kansainvälisen aseman parantamiseen liittyvän ohjelman kanssa etenkin niillä aloilla, joilla maailmanlaajuinen kilpailu on ankaraa tai merkittävät maailmantaloudelliset edut ovat kyseessä. Näin on selvästi energiaa, maa- ja meriliikennettä, materiaaleja ja standardointia koskevassa tutkimustyössä, jossa yhteistyö kansainvälisten aloitteiden (esim. älykkäitä tuotantojärjestelmiä koskeva IMS-aloite) kanssa toisi lisäarvoa eurooppalaiselle tutkimukselle. Cost- ja Eureka-aloitteiden tarjoamat mahdollisuudet samoin kuin kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö hyödynnetään täysin synergian luomiseksi ohjelmaan kuuluvien toimintojen ja hankkeiden sekä kansallisella tasolla rahoitetun tutkimustoiminnan välillä. Eurekan kanssa tehtävässä yhteistyössä niihin painopistealueisiin liittyviä hankkeita, joilla on yleistä merkitystä, voidaan kehittää avaintoimintakokonaisuuksien yhteydessä. Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta vahvistetaan lisäksi erityistoimilla, joiden tarkoituksena on helpottaa yhteisön ulkopuolisissa maissa olevien tutkimusyksiköiden osallistumista ohjelmaan ja pitää yllä yhteyksiä kyseisten maiden Euroopassa koulutettuihin asiantuntijoihin.

- Koska tarve kaventaa tutkimustulosten ja niiden mahdollisten sovellusten välistä kuilua kasvaa ja koska tulokset saattavat kiinnostaa varsin monia yrityksiä, innovaatioihin ja pk-yritysten osallistumiseen liittyviin toimiin kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa tähän ohjelmaan kuuluvissa toimintakokonaisuuksissa (mm. tutkimusyhteistyö, suuret teollisuushankkeet, tuki tutkimuksen perusrakenteille). Samalla tehdään tiivistä yhteistyötä innovaatioiden ja pk-yritysten osallistumisen edistämistä koskevan erityisohjelman kanssa. Ohjelman tulosten hyödyntämistä edistävistä toimista vastaa innovaatioyksikkö, jonka tehtävänä on myös osaltaan huolehtia siitä, että kyseiset toimet liittyvät innovaatioita ja pk-yritysten osallistumista koskevan ohjelman puitteissa toteutettuihin innovaatiotoimiin ja täydentävät niitä.

- Eurooppalaisten tutkijoiden osaamisen, pätevyyden ja taitojen lisääntyminen ohjelmaan kuuluvilla aloilla vahvistaa huomattavasti unionin mahdollisuuksia päästä todellisiin ja pysyviin tuloksiin. Siksi koulutukseen ja yhteiskunnallis-taloudellisiin näkökohtiin liittyvät toimenpiteet kuuluvat olennaisena osana ohjelmaan ja sen yksittäisiin hankkeisiin tutkimustoimintaa kehitettäessä.

(a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET

i) Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi

TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet

Tämän avaintoimintakokonaisuuden tavoitteena on kehittää uusia suunnittelumenetelmiä ja edistyneitä tuotantolaitoksia (1) ja -prosesseja, joiden avulla voidaan parantaa palvelujen ja tuotteiden laatua ja alentaa niiden tuotantokustannuksia (tavoitteena on merkittävä parannus keskipitkällä aikavälillä), vähentää tuotteiden haitallisia vaikutuksia niiden koko elinkaaren aikana, lisätä "pehmeän teknologian" (organisointi, hallinto, logistiikka, etätyö jne.) ymmärtämistä ja sulauttaa se teollisuusprosesseihin, ja edistää työllisyyttä (tavoitteena on luoda ja säilyttää Euroopan unionissa niin paljon työpaikkoja, että unionin työllisyysprosentti vastaisi unionin pääkilpailijoiden työllisyyslukuja). Toimintoja toteutettaessa painotetaan toisaalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa tuotantojärjestelmiin (tuotteet, tuotantovälineet, menetelmät ja organisointi) ja toisaalta hankkeiden kokoamista ja yhdistämistä kohderyhmiin, mikä helpottaa taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten näkökohtien sekä kilpailukyvyn huomioon ottamista. Erityisesti pyritään kannustamaan pk-yrityksiä osallistumaan ja kiinnitetään huomiota niiden erityistarpeisiin ja asemaan hankintaketjussa. Tutkimustoimintaa koordinoidaan tarpeen mukaan muiden ohjelmien sekä kansainvälisten aloitteiden (IMS, Eureka) kanssa.

- Suunnittelun ja tuotannon tehostaminen.

Kilpailukykyä pyritään parantamaan teollisen lisäarvon ja laadun avulla, reagoimalla välittömästi markkinoiden muuttumiseen, lyhentämällä markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa sekä vähentämällä materiaalin osuutta tuotteiden ja palvelujen yhdistelmissä.

TTK:n painopisteet: Palvelujen ja tuotteiden yhtenäiseen suunnitteluun suunnatut teknologiat, moniteknologiatuotteet (mukaan lukien tuotantolaitokset) ja niiden tuotantomenetelmät; edistynyt tuotanto- ja rakennustekniikka, entistä tarkemmat ja luotettavammat koneet ja laitteet; tuotantoteknologia ja -laitokset, joiden avulla materiaalit voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja tuotteiden kokoa voidaan pienentää muun muassa valmistamalla ja kokoamalla mikrojärjestelmiä; keinot suunnittelijoiden ja kuluttajien lähentämiseksi.

- "Älykäs" tuotanto.

Tavoitteena on saavuttaa kaikkien teollisuuden osatekijöiden paras mahdollinen suoritustaso ottamalla käyttöön tietotekniikkaa ja liittämällä ja soveltamalla sitä tuotantojärjestelmiin.

TTK:n painopisteet: älykkäät, muunneltavat tuotantojärjestelmät, -laitteet ja -laitokset; kehittyneiden sensorien avulla tapahtuva tosiaikainen valvonta; tuotantojärjestelmien käyttöiän pidentäminen ja paras mahdollinen käyttö; älykkäät ja itseään korjaavat käyttö- ja huoltojärjestelmät; huipputeknologian sovellukset, joilla luodaan joustavia, yhteentoimivia hankinta-, tuotanto- ja jakelujärjestelmiä ja -verkostoja, joihin sisällytetään myös elektronisen kaupankäynnin alalla tapahtuva kehitys.

- Ekologisesti tehokkaat menetelmät.

Tavoitteena on minimoida tuotteiden koko elinkaaren vaikutukset ympäristöön, kun otetaan huomioon kaikki teollisuustuotannon tärkeimmät vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tuotantoon ja jätehuoltoon. Erityistä huomiota kiinnitetään menetelmiin, jotka kuluttavat runsaasti luonnonvaroja.

TTK:n painopisteet: puhtaat, ekologisesti tehokkaat jalostustekniikat, perusilmiöiden kuten synteesin, katalyysin, rikastus- ja reaktiomekanismien sekä prosessien mallintamisen ja simuloinnin hallitsemiseen keskittyvä tutkimus; vaikutusten seuranta ja riskien arviointi; jätteiden välitön talteenotto niiden syntypaikalla; jätteiden käsittelyssä, kierrätyksessä ja turvallisessa hävittämisessä käytettävät menetelmät; tuotteiden ja tuotantojärjestelmien mukauttaminen, uudelleenkäyttö tai käytöstä poistaminen.

- Tuotannon ja työn organisointi.

Tavoitteena on luoda erittäin suorituskykyisiä teollisuusjärjestelmiä ja joustavia, asiakasläheisiä teollisuusyritysten (mukaan lukien pk-yritysten) verkostoja, joiden työntekijät ovat monitaitoisia ja hyvin motivoituneita ja joissa on miellyttävät ja tehokkuutta edistävät työolosuhteet. Samalla on otettava huomioon Euroopan eri maiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän erilaiset perinteet ja erityisominaisuudet.

TTK:n painopisteet: niiden inhimillisten, organisatoristen, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden tutkimus, joista riippuu, pystyvätkö yritykset vähitellen siirtymään tehokkaisiin ja kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin; uudet päätöksenteon apuvälineet ja uudenlaiset menetelmät muutoksenhallinnassa ja henkilöstöhallinnossa; uusien, kestävän kulutuksen ja tuotannon periaatteiden mukaisten yritysmuotojen ja tuotantoratkaisujen vaikutuksia ja hyväksyntää koskeva tutkimus.

ii) Kestävä liikkuvuus ja intermodaalisuus

TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet

Tämän avaintoimintakokonaisuuden yleisenä pitkän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa toisaalta liikkuvuuden kasvava kysyntä ja toisaalta ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen ja turvallisuuteen liittyvät rajoitukset. Sen avulla voidaan katkaista talouskasvun suora yhteys liikennemäärien kasvuun, vähentää eri kuljetusmuotojen haitallisia vaikutuksia ja edistää niiden kestävämpää käyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdistelmäkuljetuksiin ja siihen, miten eri liikennemuotojen vahvuudet voitaisiin parhaiten yhdistää käyttäjien tarpeiden mukaisten ovelta ovelle -palvelujen tarjoamiseksi sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Tavoitteena on liikkuvuuden parempi hallittavuus.

- Modaalisen ja intermodaalisen liikenteen hallintajärjestelmät.

Tavoitteena on kehittää, validoida ja esitellä tehokkaita ja toteutuskelpoisia hallintajärjestelmiä ilma-, meri-, sisävesi-, raide-, maantie- ja kaupunkiliikennettä ja niiden eri yhdistelmiä varten ja helpottaa näiden järjestelmien käyttöönottoa. Toimintaan kuuluu tietojärjestelmien käyttöönotto ja niiden pohjalta kehitettyjen intermodaalisten järjestelmien toiminnallinen validointi. Erityisesti tukeudutaan käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskevan ohjelman tuloksiin.

TTK:n painopisteet: modaalisen ja intermodaalisen liikenteen ja kuljetusten hallintajärjestelmien kehittäminen, validoiminen ja esittely, kyseisten järjestelmien käyttöönottoon liittyvät toiminnalliset, lainsäädännölliset, hallinnolliset ja rakenteelliset ratkaisut sekä hinnoittelujärjestelmät; eri kuljetusmuotoja koskevien tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmien, mukaan lukien tosiaikainen tiedottaminen, sähköinen tietopalvelu ja muut käyttäjäpalvelut, niveltäminen liikenteen hallintaan ja logistiikkaan; toisen sukupolven satelliittien navigointi- (2) ja paikantamisjärjestelmien kehittäminen; kuljetusten tehostaminen satelliittien avulla; liikenteenhallinnan, kulkuneuvojen ja rahtikuljetusten tunnistamisen, paikantamisen ja ohjauksen, hinnoittelun, rahtisuunnittelun, liikennetiedotuksen ja matkustajapalveluiden sekä muiden vastaavanlaisten palveluiden sisällyttäminen liikennejärjestelmään.

- Infrastruktuurit ja niiden liitännät liikennevälineisiin ja -järjestelmiin.

Tavoitteena on tehostaa liikennejärjestelmien yhteenkytkettävyyttä ja yhteentoimivuutta ja tukea intermodaalisuutta sovittamalla yhteen eri kuljetusmuotojen kaikki osatekijät infrastruktuuria, liikenteen solmukohtia, liikennevälineitä, laitteistoja toimintoja, palveluita ja sääntelyä myöten.

TTK:n painopisteet: nykyisen infrastruktuurin tehokkaampi käyttö sekä pienemmät käyttö-, kehitys- ja huoltokustannukset; liitäntöjen toimivuus, Euroopan laajuisen liikenneverkon sekä paikallisten ja alueellisten verkkojen väliset yhteydet; infrastruktuureihin ja niiden käyttöön liittyvät uudet ratkaisut; liikenteen, maankäytön, ympäristön ja terveyden välinen suhde; ruuhkien, energiankulutuksen, saastumisen ja infrastruktuurin rappeutumisen vähentäminen; julkisten liikennevälineiden ja muiden kulkuvälineiden sisällyttäminen liikennejärjestelmään; innovatiiviset ratkaisut kestävän liikkuvuuden toteuttamiseksi kaupungeissa ja maaseudulla sekä kaupunkien välisessä liikenteessä; tavarakuljetusten (erityisesti vaarallisten tavaroiden kuljetusten) turvallisuus; liikennevälineiden helppokäyttöisyys, turvallisuus ja mukavuus varsinkin niiden ihmisten kannalta, joilla on erityistarpeita; inhimilliset tekijät kuten käyttöliittymät, inhimillinen käyttäytyminen, uusien "älykkäiden" järjestelmien hyväksyttävyys käyttäjien ja toiminnanharjoittajien keskuudessa, parhaat koulutusmenetelmät ja simulaattorien käyttö.

- Yhteiskunnallis-taloudelliset arviot henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuudesta tulevaisuudessa.

Tavoitteena on kehittää strategioita ja välineitä, joilla voidaan hallita erityisesti liikennepalvelujen vapautumisesta ja sääntelyn purkamisesta sekä talouselämän ja kaupan globaalistumisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia liikkuvuuden kysyntään ja liikennepolitiikkaan.

TTK:n painopisteet: liikennepalvelujen kysyntää ja tarjontaa koskevat kehitysarviot sekä liikkuvuuden kysyntää ja markkinoiden järjestymistä ja niille pääsyä koskevat poliittiset suuntaviivat; liikennejärjestelmiä ja infrastruktuuria koskevat lainsäädännölliset, institutionaaliset sekä organisointiin ja rahoitukseen liittyvät kysymykset; logistiikan tehostaminen sen merkityksen ja rajoitusten ymmärtämisen perusteella, esikuva-analyysi (benchmarking) ja sen välineet; säännösten noudattamisen varmistusmenetelmät; eri liikennejärjestelmien, -verkkojen ja -toimintojen kustannusten ja hyödyn, turvallisuuden, suorituskyvyn ja vaikutusten määritysmenetelmät; uusien teknologioiden ja ratkaisujen arviointi erityisesti siltä kannalta, miten ne vaikuttavat työllisyyteen, käyttäjiin, työn organisointiin, yhteiskunnallisiin oloihin ja turvallisuuteen.

iii) Maa- ja meriliikenteen teknologia

TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet

Tämän avaintoimintakokonaisuuden yleisinä tavoitteina on toisaalta kehittää ja validoida seuraavan sukupolven kulkuneuvoille, aluksille ja offshore-rakenteille tarvittavaa teknologiaa sekä älykkäitä ja tehokkaita liitäntöjä niiden logistiselle infrastruktuurille ja toisaalta kehittää offshore-teknologiaa ja merenalaista teknologiaa, joiden avulla meriluonnonvaroja voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Uusien kulkuneuvojen on täytettävä kaikkien kansalaisten kestävää liikkuvuutta ja turvallisuuden parantamista koskevat tarpeet. Tavoitteena on samalla vähentää kulkuneuvojen haitallisia ympäristövaikutuksia ja kohentaa niiden avulla Euroopan unionin taloudellista suorituskykyä. Tämän avaintoimintakokonaisuuden toimia koordinoidaan tiiviisti niiden maa- ja meriliikenteeseen liittyvien toimien kanssa, jotka kuuluvat kestävää liikkuvuutta ja intermodaalisuutta sekä kansalaisille tarkoitettuja järjestelmiä ja palveluita koskeviin avaintoimintakokonaisuuksiin.

- Maantie- ja raidekaluston kehittämiseen tarkoitettu kriittinen teknologia.

Tavoitteena on kehittää teknisiä ratkaisuja, joilla parannetaan kuljetuskaluston ja infrastruktuurin tärkeimpien osatekijöiden laatua. Uuden teknologian on oltava edullista, turvallista, älykästä, puhdasta, tehokasta ja luotettavaa ja sen on täytettävä yhteiskunnan ja talouselämän uudet tarpeet ja vastattava unionin kansalaisten odotuksiin.

TTK:n painopisteet: toimivat, ympäristöä säästävät ja kustannustehokkaat sisäiset ja kiinteät käyttövoimajärjestelmät; melun, tärinän ja sähkömagneettisten ilmiöiden vaikutusten vähentäminen; kevyet komponentit ja rakenteet; mikroteknologian ja sensoriteknologian sovellukset kehittyneimmissä komponenteissa ja järjestelmissä; turvallisuutta parantavat tekniset ratkaisut.

- Innovatiiviset maantie- ja raidekalustoratkaisut.

Tavoitteena on kehittää ja esitellä uusia kulkuneuvotyyppejä, joiden valmistuksessa käytetään uusia tekniikoita ja materiaaleja ja jotka täyttävät kaikki toiminnalliset, teknologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaatimukset. Näin voidaan kehittää parempia, tehokkaampia ja mukavampia liikennejärjestelmiä, parantaa turvallisuutta, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, lisätä kulkuneuvojen saatavuutta ja tehostaa niiden huoltoa, valmistuskelpoisuutta ja kierrätettävyyttä. Etusijalla ovat pitkän matkan henkilö- tai tavarakuljetuksiin tarkoitettuja kulkuneuvoja koskevat ratkaisut. Kaupunkiliikenteen erityisongelmiin liittyvä teknologia ja sen esittely sisältyy huomisen kaupunkia ja kulttuuriperintöä koskevaan avaintoimintakokonaisuuteen.

TTK:n painopisteet: uusien järjestelmien, rakenteiden ja käyttövoima- sekä voimansiirtolaitteiden käyttöönotto ja sitä tukeva tutkimus, joka koskee kulkuneuvojen konkreettisessa suunnittelussa ja valmistuksessa tarvittavaa teknologiaa: älykkäisiin ja turvallisiin kulkuneuvoihin asennettavat järjestelmät; elinkaariajatteluun perustuva teknologioiden kokonaisvaltainen yhdistäminen tavoitteena parantaa kulkuneuvojen suunnittelun, valmistuksen ja käytön kustannustehokkuutta.

- Kulkuneuvojen vuorovaikutteinen hallinta.

Tavoitteena on mahdollisimman kustannustehokkaasti nykyaikaistaa ja kehittää teollisia sovelluksia, joiden avulla voidaan lisätä erilaisten maaliikennevälineiden joustavutta, muunneltavuutta, kestävyyttä ja monipuolisuutta. Toiminnalla pyritään erityisesti vuorovaikutteisten järjestelmien käyttöönottoon kulkuneuvojen koko suunnittelu- ja tuotantoketjussa.

TTK:n painopisteet: vuorovaikutteisuusperiaatteen sisällyttäminen kulkuneuvojen ja prototyyppien kokonaissuunnitteluun; tehokkaat kulkuneuvojen hallintaratkaisut, jotka perustuvat älykkääseen, modulaariseen ja vaihdettavaan teknologiaan; kulkuneuvojen ergonominen suunnittelu; kognitiiviseen suunnitteluun perustuva teknologia, jonka avulla kuljettaja tai matkustaja hallitsee kulkuneuvoa tehokkaasti ja vuorovaikutteisesti; matkustamoympäristön parantamiseen tähtäävä teknologia.

- Alusten ja offshore-rakenteiden kehittämisessä käytetty huipputeknologia.

Tavoitteena on validoida ja esitellä turvallista, tehokasta ja ympäristöä säästävää huipputeknologiaa, jonka avulla kehitetään aluksia ja offshore-rakenteita. Kehittämällä kriittistä teknologiaa, joka sisältää nämä kolme ominaisuutta, pystytään kattamaan kaikki suunnitteluun, tuotantoon, käyttöön, käytöstä poistoon ja purkamiseen liittyvät näkökohdat.

TTK:n painopisteet: kriittisten teknologioiden kehittäminen aluksia, järjestelmiä ja osajärjestelmiä varten turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, tehokkuuteen, tuotantoon, purkamiseen ja kierrätykseen liittyvien näkökohtien ratkaisemiseksi. Tutkimus kattaa myös uuden sukupolven sisäisten järjestelmien kehittämisen, uusien materiaalien, rakenteiden ja komponenttien käytön sekä uudet ja vaihtoehtoiset, tehokkaammat käyttövoima- ja voimansiirtoratkaisut.

- Meri- ja sisävesireittien käyttö tavaroiden ja henkilöiden kuljetuksessa.

Tavoitteena on kehittää ja validoida entistä suorituskykyisempiä aluksia koskevia innovatiivisia ratkaisuja, joissa on otettu huomioon sekä taloudelliset näkökohdat että asiakkaan tarpeet. Näihin kuuluvat muun muassa rahdin käsittelyä, nopeaa intermodaalista kalustoa, satamia sekä meri- ja sisävesiväylien infrastruktuuria koskevat uudet tekniset ratkaisut.

TTK:n painopisteet: uuteen teknologiaan ja kehittyneisiin laitteisiin ja järjestelmiin perustuvat innovatiiviset alusratkaisut; lastinsiirtolaitteiden ja -toimintojen tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristötekijöiden huomioon ottamista parantavan uuden teknologian käyttöönotto; teollisuusstandardien kehitystä tukeva tutkimus, joka perustuu elinkaariajatteluun ja suoritusmittareihin.

- Meren järkiperäistä ja kestävää käyttöä edistävä teknologia.

Tavoitteena on kehittää teknologiaa, joka edistää meren tutkimusta ja havainnointia sekä meren energia- ja mineraalivarojen kestävää hyödyntämistä, kuten offshore-teknologiaa ja vedenalaista teknologiaa, kauko-ohjattavia kulkuneuvoja ja vedenalaista akustiikkaa. Näin pyritään kehittämään johdonmukaisesti meren hyödyntämistä mineraali- ja energialähteenä ja samalla hoitamaan paremmin rannikkoalueita ja rajoittamaan merellä tapahtuvan toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.

TTK:n painopisteet: innovatiivisen teknologian, muun muassa kauko-ohjattavien kulkuneuvojen, käyttö meren ja merenpohjan sekä erityisesti syvänmeren ympäristön tilan tarkkailemisessa ja sen muutosten ennakoimisessa; turvallisen ja tehokkaan merenalaisen teknologian kuten merirakenteiden ja kelluvien tuotantolaitosten kehittäminen näytteiden ottamista ja varmentamista sekä niitä koskevien tietojen siirtoa varten tavoitteena saada meren mineraalivarat tehokkaammin käyttöön ja hyödyntää niitä.

Yhteisön tutkimusta pyritään tehostamaan erityistoimilla, joiden tarkoituksena on koordinoida tämän avaintoimintakokonaisuuden toimia muiden avaintoimintakokonaisuuksien ja Eureka-aloitteen kanssa.

iv) Ilmailuteollisuuden uudet näkymät

TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet

Tämän avaintoimintakokonaisuuden tavoitteena on helpottaa lentokoneiden ja niiden osajärjestelmien ja komponenttien kehittämistä ja siten parantaa Euroopan unionin teollisuuden kilpailukykyä ja samalla taata lentoliikenteen järkevä hallinta. TTK-toiminnan keskipitkän aikavälin tavoitteena, johon kuuluu laajamittainen validointitoiminta, on merkittävästi vähentää uusien lentokonetyyppien kehittämisaikaa ja kustannuksia, parantaa niiden tehokkuutta (polttoaineenkulutuksen ja huoltokustannusten osalta) sekä vähentää niiden haitallisia ympäristövaikutuksia (saastepäästöjen ja meluheittojen osalta) ja onnettomuuksien määrää (vähintään samassa suhteessa kuin liikennemäärät kasvavat). Erityisesti painotetaan uuden teknologian käyttöä ääntä hitaampien lentokoneiden valmistuksessa sekä toisen sukupolven yliäänikoneen valmistamiseen tarvittavaa kriittistä teknologiaa.

- Kriittisen teknologian kehittäminen.

Tavoitteena on lisätä eurooppalaisen ilmailuteollisuuden pitkän aikavälin strategista kilpailukykyä kehittämällä kriittistä teknologiaa ja ympäristöä vähemmän kuormittavia uuden sukupolven lentokoneita.

TTK:n painopisteet: innovatiiviset ratkaisut ja edistys aerodynamiikan, rakenteiden, uusien materiaalien käytön, käyttövoiman, melun, kaluston ja järjestelmien sekä sensoritekniikan ja lentoelektroniikan aloilla; monitieteisten lentoteknologian osa-alueiden kuten aerokimmoisuuden, lentomekaniikan sekä rungon ja moottorien yhteensopivuuden kehittäminen; lentokoneiden suunnittelu- ja valmistusmenetelmien kehittäminen.

- Teknologioiden yhdistäminen uuden sukupolven lentokoneiden suunnittelussa.

Tavoitteena on helpottaa uusimpien teknologioiden käyttöönottoa ja yhdistämistä ja osoittaa niiden taloudellinen ja toiminnallinen toteutettavuus ilmailuteollisuuden tuotteissa, joilla on pitkä käyttöikä. Toiminta on monialaista ja perustuu tarvittavanlaajuisiin teknologian yhdistämisohjelmiin. Erityisesti pyritään alentamaan suunnittelu-, tuotanto- ja käyttökustannuksia, vähentämään polttoaineen kulutusta ja ympäristön kuormitusta sekä lisäämään lentokoneiden suorituskykyä.

TTK:n painopisteet: uudet suunnitteluvälineet ja rinnakkaiset valmistusmenetelmät, joiden avulla voidaan kehittää muunneltavia, joustavia, hajautettuja ja maantieteellisesti eriytettyjä tuotantojärjestelmiä; käyttövoimajärjestelmän, rakenteellisen ja aerodynaamisen tehokkuuden ja järjestelmien suorituskyvyn kehittäminen ja yhdistäminen; runko-, moottori- ja järjestelmäteknologia sekä toimintamenettelyt, joilla vähennetään merkittävästi moottorien päästöjä ja melua sekä parannetaan matkustamoympäristöä.

- Käyttökapasiteetti ja turvallisuus.

Tavoitteena on lentokoneiden sisäisten käyttöjärjestelmien avulla helpottaa lentoasemien ruuhkia, lisätä lentoliikenteen hallintajärjestelmien suorituskykyä ja parantaa lentoalan turvallisuustasoa, jotta voidaan sopeutua lentoliikenteen ennustettuun kolminkertaistumiseen seuraavan viidentoista vuoden aikana. Tätä työtä koordinoidaan tiiviisti niiden lentoliikenteeseen liittyvien toimien kanssa, jotka kuuluvat kestävää liikkuvuutta ja intermodaalisuutta sekä kansalaisille tarkoitettuja järjestelmiä ja palveluita koskeviin avaintoimintakokonaisuuksiin. Erityisesti painotetaan lentokoneiden sisäisten käyttöjärjestelmien kehittämistä ja sovittamista lentokoneen käyttöympäristöön.

TTK:n painopisteet: lentokoneiden toimintakapasiteettia parantavien sisäisten käyttöjärjestelmien validointi ja yhtenäistäminen tavoitteena käyttää niitä lentoliikenteen tulevan hallintajärjestelmän osana; huolto- ja kunnontarkkailumenetelmät lentokoneiden luotettavuuden ja lähtövalmiuden parantamiseksi; lentokoneissa käytettävät teknologiat ja menetelmät, mukaan lukien inhimilliseen tekijään liittyvien näkökohtien tutkimus ja lentosimulointi, tarkoituksena tehostaa onnettomuuksien ehkäisyä ja parantaa lentokoneiden suunnittelua henkilövahinkojen ehkäisemiseksi onnettomuuden sattuessa.

(b) YLEISLUONTEINEN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

Tällä toiminnalla monialaisine sovellusmahdollisuuksineen voidaan nopeuttaa unionin teknologisen kapasiteetin kehittämistä ja kartuttaa ideoita, osaamista ja sovelluksia, jotka täydentävät avaintoimintakokonaisuuksia ja tukevat niiden toteuttamista.

i) Uudet materiaalit ja niiden tuotanto ja jalostus

TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet

TTK-hankkeiden tukea ja verkottumista edistetään tarkoituksena tehostaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä tuoda niihin yhteisön lisäarvoa. Näin luodut verkot toimivat tutkimustoiminnan keskeisenä rakenteellisena tekijänä ja vahvistavat merkittävästi jäsenvaltioiden ja unionin ulkopuolisten maiden (esim. KIE-maat, Yhdysvallat, Kiina) välistä yhteistyötä, tulevaisuudentutkimusta, yhteiskunnallis-taloudellista ja strategista tutkimusta sekä vaikutusten ja riskien arviointia.

- Monikäyttöiset materiaalit.

Edistetään lupaavimpien alojen tutkimusta tavoitteena parantaa nykyisten materiaalien toimivuutta ja suorituskykyä sekä kehittää uusia materiaaleja, joilla on täysin uusia tai selvästi aiempaa parempia ominaisuuksia.

TTK:n painopisteet: muun muassa nanorakennemateriaalien, supramolekyylikemian, kolloidisten järjestelmien ja biomimeettisen kemian innovatiiviset sovellukset; uudet ja parannetut rakenne- ja kevytmateriaalit erityisesti rakennusteollisuudessa, liikenteen alalla ja korkean lämpötilan sovelluksissa; erityisesti optoelektroniikassa ja sensoreissa käytettävät materiaalit, jotka ovat ominaisuuksiltaan sellaiset, että ne varmistavat laitteiden luotettavan toiminnan; uudet ja parannetut biomateriaalit, kuten siirteet ja hybridikudokset; materiaalien heikkenemis- ja murtumisprosessien ymmärtämiseen tähtäävä tutkimus.

- Materiaalien tuotanto- ja jalostusmenetelmät.

Tutkimuksessa keskitytään teknologiaan, jonka avulla voidaan varmistaa materiaalien laatu, luotettavuus ja taloudellinen kannattavuus ja hyödyntää materiaaleja parhaalla mahdollisella tavalla, varsinkin kun otetaan huomioon nykyinen yhä lyhyempiä tuotantoketjuja suosiva suuntaus.

TTK:n painopisteet: paljon lisäarvoa luovat materiaalituotantoteknologiat, erityisesti hienokemia, mineraalit, metallit, polymeerit, yhdistelmämateriaalit ja keramiikka; mikro- ja nanojauheiden jalostusteknologia; kehittyneiden materiaalien valmistukseen ja niiden toiminnallisiin sovelluksiin tarkoitetut pinnoitus-, päällystys- ja rajapintateknologiat.

- Materiaalien kestävä käyttö.

Tutkimuksessa keskitytään uusien materiaalien ja materiaalien uudelleenkäytön ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksiin. Tarkoituksena on lisätä sellaisten uusioraaka-aineiden käyttöä, joilla on luotettavat materiaaliominaisuudet, vähentää niiden elinkaarivaikutuksia ja poistaa niiden käytön esteitä.

TTK:n painopisteet: tutkimus, jolla tuetaan helposti kierrätettävien materiaalien kehittämistä; kierrätysmenetelmät, joiden avulla pystytään takaamaan materiaalien luotettavuus ja taloudellinen kannattavuus; jätteiden uudelleenkäyttö; tutkimus, jolla tuetaan uusiutuvien raaka-aineiden uusia käyttösovelluksia esimerkiksi orgaanisten kemikaalien tuotannossa.

ii) Teräsalan uudet materiaalit ja tuotantoteknologiat

TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet

Kun otetaan huomioon EHTY-sopimuksen päättyminen vuonna 2002 ja Eurooppa-neuvoston Amsterdamin kokouksessa (kesäkuussa 1997) tekemät päätelmät, hiili- ja terästutkimuksen vaiheittaista siirtämistä puiteohjelman piiriin on syytä kiirehtiä. Tavoitteina ovat kustannussäästöt, käyttäjien tyytyväisyyden lisääminen sekä lisäarvon tuottaminen, joista hyötyvät sekä terästeollisuus, tuottajat, loppukäyttäjät että muutkin tutkimuksen osapuolet.

Teräsalan tutkimuksessa keskitytään kehittämään joustavia, tiiviitä ja turvallisia tuotantolinjoja, entistä puhtaampia menetelmiä, innovatiivisia tuotteita ja tehokkaampaa kierrätystä.

TTK:n painopisteet: koksin tuotantokustannusten vähentämiseen ja laadun parantamiseen tähtäävä tutkimus; pelkistävien kaasujen tuotannon tehostaminen; päästöjen vähentäminen sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantaminen teollisuuslaitoksissa; tuotannon joustavuutta ja kannattavuutta edistävä teräksen valmistusteknologia; tekniset ratkaisut, joiden avulla vähennetään energiankulutusta ja CO2-päästöjä, parannetaan teräksen puhtautta ja lisätään kierrätyksen määrää; valu, valssaus ja jatkojalostus, painon vähentäminen sekä päällystys- ja pinnoitustekniikat; parempien teräslaatujen ja erikoislujan teräksen kehittäminen suurempaa kestävyyttä vaativaan käyttöön ja ääriolosuhteisiin; sivutuotteiden jalostaminen.

iii) Mittaus ja testaus

- Esinormatiivinen tutkimus ja standardoinnin tekninen tuki.

Tutkimuksessa keskitytään mittaus- ja testausmenetelmien kehittämiseen sekä sellaisten tieteellisten ja mittausteknisten tietojen tuottamiseen, joita tarvitaan tuotteiden ja palvelujen laatu- ja turvallisuusvaatimusten määrittelemiseksi. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin yleistä kilpailukykyä ja tukea avaintoimintakokonaisuuksien ja yhteisön politiikkojen toteutusta.

TTK:n painopisteet: uusien standardien laatiminen elinkeinoelämän tarpeisiin ja nykyisten standardien parantaminen; sellaisten suoritustasoa koskevien standardien ja ohjeiden laatiminen, jotka helpottavat kaupankäyntiä, parantavat kuluttajien ja työympäristön suojelua ja edistävät vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten tekemistä.

- Petosten torjunta.

Tutkimuksessa keskitytään petosten havaitsemista ja torjumista helpottavien mittaus- ja testaustekniikoiden kehittämiseen ja parantamiseen, jotta voitaisiin paremmin suojella yritysten ja yhteiskunnan taloudellisia etuja sekä kuluttajien terveyttä. Pitkän aikavälin tavoitteena on pysyä petoksentekijöiden edellä osaamisessa ja teknologisessa kehityksessä.

TTK:n painopisteet: tekniikat, joiden avulla estetään kuluttajien harhauttaminen väärennetyillä tai väärin merkityillä teollisuus- tai maataloustuotteilla; kauppamääräysten tai lainsäädännön kiertämisen ehkäiseminen sekä tullitariffit, kiintiöt ja jätehuolto; uudet keinot huumeiden käytön ja dopingin paljastamiseksi, väärennettyjen seteleiden ja arvopapereiden paljastaminen sekä kulttuuriesineiden alkuperän tunnistaminen.

- Laadun parantaminen.

Tutkimuksen tavoitteena on tukea yleispätevien mittaus- ja testausmenetelmien, -välineiden ja -järjestelmien (mukaan lukien tietokoneohjelmistojen) kehittämistä ja samalla vahvistaa tätä suurelta osin pk-yrityksiin perustuvaa alaa. Tutkimuksessa painotetaan laadunarviointijärjestelmien kehittämistä yrityksissä ja liikelaitoksissa ja pyritään tunnistamaan ja määrittelemään ne ominaisuudet, jotka käyttäjien mielestä kuuluvat laatutuotteeseen tai -palveluun. Tähän voi liittyä myös unionin sisäisen ja ulkoisen kaupan teknisten esteiden poistamista koskeva tutkimus. Toiminta toteutetaan yhteistyössä useiden muiden ohjelmien vastaavien toimenpiteiden kanssa.

TTK:n painopisteet: kalibrointia ja siirtoa koskevat standardit, sertifioituja vertailumateriaaleja ja vertailuainepankkeja koskevat toteutettavuustutkimukset toimenpiteiden luotettavuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi; huipputarkat mittausvälineet; kestävän kannettavan välineistön kehittäminen kenttä- ja vertailumittauksia varten; mittausmenetelmien validoimisessa käytettävät mallit ja ohjelmistot; vastavuoroista tunnistamista koskevien sopimusten tukeminen, yritysten (mukaan lukien pk-yritysten) laadun parantaminen ja kuluttajien tyytyväisyyden mittaaminen; varmentamis- ja akkreditointitoiminnan kehittämistavat vähiten edistyneillä mittaustekniikan aloilla.

c) TUKI TUTKIMUKSEN PERUSRAKENTEILLE

Eurooppalainen tutkimus tunnetaan laajalti korkeasta laadustaan ja erityisesti muutamasta vakiintuneesta kansallisesta tutkimuskeskittymästä. Jotta tieteellisillä ja teknologisilla tutkimustuloksilla saavutettaisiin kilpailuetuja, ne on kuitenkin pystyttävä muuttamaan käytännön sovelluksiksi. Tähän tarvitaan välttämättä paitsi teollisuushankkeiden toteuttamista myös yhteistyössä toteutettavaa välineistön, tietojen ja kokemuksen tehokasta hyödyntämistä esimerkiksi testattaessa uusia laitteita, kulkuneuvoja ja menetelmiä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa yhä kasvavalla vauhdilla. Tulosten kerääminen, säilyttäminen ja järjestäminen Euroopan tasolla hyödyttää sekä elinkeinoelämää että koko käyttäjien yhteisöä, koska tutkimuksen tehokkuus paranee päällekkäisyyden vähentyessä ja samalla sidotaan koko Euroopan tutkimusyhteisö yhteisiin tavoitteisiin ja yhtenäiseen strategiaan.

Tavoitteet ja toiminta

On toteutettava avaintoimintakokonaisuuksiin läheisesti liittyviä toimia, joilla edistetään nykyisten tutkimusyksiköiden ja suurten tutkimuslaitosten kapasiteetin tehokasta hyödyntämistä. Voimavarojen yhdistäminen ja maiden välisen yhteistyön lisääminen on tarpeen erityisesti kehitettäessä teollisuuden tutkimuskeskuksia, liikennetestauslaitoksia, tehokkaita tuulitunneleita, teollisuustutkimuksen laskentakeskuksia sekä materiaalien ja rakenteiden testauslaitoksia, koska siten voidaan paremmin hyödyntää uusia tekniikoita, joihin tarvitaan suuria tutkimuslaitoksia ja niiden voimavaroja. Nykyisten laitosten yhteistyötä on mahdollisuuksien mukaan lisättävä siten, että vältetään päällekkäinen työ, parannetaan laitosten keskinäistä täydentävyyttä ja huolehditaan tiedonvaihdon toimivuudesta. Yhteisön alueella olevien kansallisten tutkimuslaitosten kehityserojen vuoksi on syytä myös tiivistää yhteistyötä esimerkiksi vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, koulutuksen ja osaamisen siirron aloilla. Tutkimuksen perusrakenteiden tukemisen tavoitteina ovat:

i) hajautettujen suurten ja keskisuurten tutkimuslaitosten mahdollisimman tehokas hyödyntäminen,

ii) TTK-toiminnan aiempien ja täydentävien tulosten siirtäminen teollisiin sovelluksiin, ja

iii) yhteisten yhteyskäytäntöjen ja tiedonvaihdon tehostaminen ja yhteentoimivuus.

- Tutkimuksen perusrakenteiden tukitoimien tavoitteena on parantaa tiedonkulkua eurooppalaisille tutkijoille ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan työskennellä sellaisissa tutkimuslaitoksissa, joihin heillä ei yleensä ole pääsyä. Näin voidaan helpottaa nykyisten laitosten kehittämistä ja luoda uusien tarpeiden mukaista tutkimuskapasiteettia.

Tukitoimilla edistetään työskentelymahdollisuuksia eri avaintoimintakokonaisuuksien kannalta tärkeissä laitoksissa, joita ovat muun muassa teollisuustutkimuksen laskentakeskukset, liikennetestauslaitokset ja tehokkaat tuulitunnelit.

- Virtuaalilaitoksia perustamalla edistetään tutkimuslaitosten ja -keskusten koordinointia ja niiden voimavarojen yhdistämistä synergiaetujen luomiseksi ja parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi avaintoimintakokonaisuuksiin ja yleisteknologiaan liittyvistä toimista. Toiminnan tarkoituksena on helpottaa sellaisten virtuaalilaitosten luomista, joiden avulla voidaan saavuttaa suurimittaisempaa tekniikkaa ja laitteita koskevalle tutkimukselle tarvittava kriittinen massa. Yhteisön tuki on määräaikaista.

Tukitoimilla edistetään yhteistyötä ja informaatio- ja kommunikaationteknologian hyväksikäyttöä maantieteellisesti hajallaan sijaitsevien laitosten kesken, jotta paremmin saataisiin levitettyä ja hyödynnettyä tutkimustuloksia, erityisesti pk-sektorilla, materiaalien, tuotantoteknologian ja mittausten ja testauksen aloilla.

- Euroopan mittausinfrastruktuuria tukemalla vahvistetaan osaltaan jäsenvaltioiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden yhteenkuuluvutta ja edistetään näin vastavuoroista tunnistamista ja vaatimustenmukaisuutta koskevien sopimusten tekemistä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kyseiset sopimukset vaikuttavat pk-yrityksiin.

Yhteisön rahoitus suunnataan erityisesti vertailuihin ja eri laboratorioiden vertaileviin suoriutumisanalyyseihin, tietokantojen yhteentoimivuuden kehittämisen, sertifioitujen vertailumateriaalien tuottamiseen ja pk-yritysten parempaan hyödyntämiseen erityisesti edellä mainittujen sopimusten sekä ISO 9000-, ISO 14000- ja EN 45000 -standardien täytäntöönpanossa.

- Vertailutietokantojen on todettu olevan yksi tapa tukea Euroopan tutkimusverkostoa. Erityisesti varmistetaan, että tuotettu tieto on laadukasta ja vertailukelpoista, yhdistetään alakohtaista ja paikallista toimintaa ja tuetaan siten Euroopan unionin tasolla tehtävää tutkimusta. Samalla huolehditaan yksittäisten järjestöjen teollisoikeuksien suojaamisesta.

Tukitoiminnan tavoitteena on helpottaa kansallisen ja kansainvälisen TTK-toiminnan sekä eri tutkimuslaitosten tulosten luettelointia ja vertailua erityisesti materiaali- ja ilmailututkimuksen alalla.

(1) Tuotannolla tarkoitetaan kaikkea teollisuustoimintaa raaka-aineiden hankinnasta ja jalostuksesta komponenttien ja lopputuotteiden valmistukseen. Se kattaa myös kaikki teollisuuden alat ja niihin liittyvät palvelut, kuten rakennustoiminnan.

(2) Eri erityisohjelmiin kuuluvia avaruusalan toimia koordinoidaan yhteisesti.

LIITE III

ERITYISOHJELMAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT ERITYISET YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Erityisohjelma toteutetaan viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV määritellyillä epäsuorilla TTK-toimilla. Lisäksi sovelletaan seuraavia erityisohjelmaa koskevia erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä:

1. Liitännäistoimenpiteet

Liitännäistoimenpiteitä ovat erityisesti

- erityisohjelmaa tukevat tutkimukset, mukaan lukien tulevan toiminnan valmistelu,

- tiedonvaihto, konferenssit, seminaarit, työryhmät sekä tieteelliset ja tekniset tapaamiset,

- ulkopuolisen asiantuntemuksen hyödyntäminen, mukaan lukien tieteellisten tietokantojen käyttö, erityisesti viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua erityisohjelman toteuttamisvaiheen tarkastelua, viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ulkopuolista arviota, epäsuorien TTK-tointen arviota tai niiden toteuttamisen seurantaa varten,

- tietojen levittämiseen, tiedotukseen ja tiedonvälitykseen tähtäävät toimet, mukaan lukien tieteelliset julkaisut, tulosten hyödyntämiseen ja teknologian siirtoon liittyvät toimet,

- erityisohjelman epäsuoriin TTK-toimiin liittyvä koulutustoiminta lukuun ottamatta Marie Curie -apurahoja,

- tuki valistus- ja tukitoimille, jotka suunnataan tutkimusalan toimijoille, kuten pk-yrityksille,

- ulkopuolisen kapasiteetin käyttö sellaisten palvelujen ja verkkojen perustamista ja niiden käyttömahdollisuuksien luomista varten, joilla tiedotetaan tutkimuksesta ja innovaatioista ja joilla tuetaan ja edistetään niitä.

2. Koordinointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Komissio huolehtii siitä, että ohjelmaan kuuluvat epäsuorat TTK-toimet täydentävät toisiaan, erityisesti ryhmittämällä ne yhteisen tavoitteen ympärille, sekä siitä, että päällekkäinen työ vältetään, ottaen kuitenkin huomioon epäsuorien TTK-toimien ehdottajien oikeutetut etunäkökohdat.

Komissio myös varmistaa, että erityisohjelman toimet koordinoidaan niiden toimien kanssa, jotka toteutetaan

- muissa viidennen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistetuissa erityisohjelmissa,

- tutkimus- ja koulutusohjelmissa, joilla pannaan täytäntöön tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) viidennestä puiteohjelmasta (1998 2002) tehty neuvoston päätös 98/. . ./Euratom,

- muissa kansainvälisissä tutkimusyhteyksissä, kuten Eureka-, COST- ja IMS-aloitteissa,

- muissa tutkimukseen liittyvissä Euroopan yhteisön järjestelyissä, kuten Phare-, Tacis- ja Meda-ohjelmissa, Euroopan investointirahastossa, rakennerahastoissa ja Euroopan investointipankissa.

Koordinointi toteutetaan

i) yksilöimällä yhteiset aihealueet tai painopisteet, mikä johtaa erityisesti

- tiedonvaihtoon ja

- yhteisesti päätettyjen hankkeiden toteuttamiseen, mikä merkitsee erityisesti yhden osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen 9 artiklassa tarkoitetun menettelyn toteuttamista yhteisesti, ja

ii) jakamalla epäsuoria TTK-toimia koskevat ehdotukset uudelleen erityisohjelmien välillä tai erityisohjelman ja tutkimus- ja koulutusohjelman välillä.