A4-0241/98

Päätöslauselma komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille «Unionin ja sen naapurimaiden liikenteen infrastruktuuriverkkojen yhdistäminen toisiinsa - Kohti yhteistä yleiseurooppalaista liikenneverkkoa koskevaa politiikkaa» (KOM(97)0172 - C4-0206/97)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(97)0172 - C4-0206/97),

- ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean lausunnot edellä mainitusta komission tiedonannosta ((TSK 884/97; AK 253/97.)),

- ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 23. heinäkuuta 1996 tekemän päätöksen 1692/96/EY yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ((EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.)),

- ottaa huomioon Eurooppa-sopimukset Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden kanssa, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen entisen Neuvostoliiton alueen maiden kanssa sekä Euro-Välimerisopimukset Välimeren alueella sijaitsevien maiden kanssa,

- ottaa huomioon komission 16. tammikuuta 1998 antaman tiedonannon «Liikenteen Euro-Välimeri -yhteistyö» (KOM(98)0007), josta parlamentti antaa erillisen päätöslauselman,

- ottaa huomioon Helsingissä 23. - 25. kesäkuuta 1997 järjestetyn kolmannen yleiseurooppalaisen liikennekonferenssin tulokset, erityisesti Helsingin konferenssin julistuksessa «Kohti Euroopan laajuista liikennepolitiikkaa» ((PE 223.079, yhteenveto Helsingissä 23. - 25.6.1997 pidetystä kolmannesta yleiseurooppalaisesta liikennekonferenssista.)) esitetyt tavoitteet ja periaatteet sekä tavoitteiden saavuttamiseksi esitetyt keinot,

- ottaa huomioon aikaisemmissa yleiseurooppalaisissa liikennekonferensseissa, jotka pidettiin lokakuussa 1991 Prahassa ja maaliskuussa 1994 Kreetalla, aikaansaadut tulokset,

- ottaa huomioon 28. marraskuuta 1996 antamansa päätöslauselman yleiseurooppalaisesta liikennepolitiikasta ((EYVL C 380, 16.12.1996, s. 15.)),

- ottaa huomioon 4. joulukuuta 1997 antamansa päätöslauselman komission Agenda 2000 -tiedonannosta: Kohti vahvempaa ja laajempaa unionia ((EYVL C 388, 22.12.1997, s. 17.)),

- ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnan lausunnon (A4-0241/98),

A. katsoo, että eurooppalainen liikennepolitiikka ei voi pysähtyä unionin rajoille ja että Euroopan talouskasvu ja kansalaisten hyvinvointi riippuvat yhä enemmän siitä, onnistutaanko luomaan naapurivaltioiden kanssa yhtenäinen, suorituskykyinen, turvallinen ja ympäristön huomioon ottava liikennejärjestelmä,

B. katsoo, että oikea tie tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kokonaisstrategian kehittäminen, joka johtaa integroidun multimodaalisen yleiseurooppalaisen liikenneinfrastruktuuriverkon perustamiseen ja että komission ehdottama strategia Euroopan laajuisesta liikennealan yhteistyöstä unionin, asianomaisten valtioiden hallitusten, rahoituslaitosten ja yksityissektorin välillä on hyödyllinen ja järkevä väline,

C. katsoo, että komission tiedonanto, jolle Euroopan parlamentin edustajat antoivat tärkeää tukea, onnistui vaikuttamaan Helsingissä 23. - 25. kesäkuuta 1997 pidetyn yleiseurooppalaisen liikennekonferenssin julkilausuman valmisteluun,

D. katsoo, että Euroopan laajuisen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöverkon luominen olisi suotavaa ja välttämätöntä investointisuunnitelmien yhteensovittamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaikkien liikenneinfrastruktuuriin osallistuvien osapuolten kanssa,

E. katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös matkustajaliikenteen julkiseen ja yhteiseen edistämiseen alueellisessa kaupunki- ja kaupunkien välisessä liikenteessä sekä toimiin, joilla edistetään liikenteen käyttömahdollisuuksia ja haavoittuvimpien liikenteen käyttäjien turvallisuuden parantamista,

F. katsoo, että yleiseurooppalaisten liikennekäytävien käsite on osoittautunut hyväksi ja että se on herättänyt kiinnostusta osallistuvien hallitusten lisäksi myös kansainvälisissä rahoituslaitoksissa sekä liikennepalveluiden tarjoajissa, vaikka eri käytävien kehitystaso ja niistä vastaavien ohjauskomiteoiden toimet vaihtelevat yhä erittäin paljon ja vaikka toistaiseksi ainoastaan viisi yhteensä kymmenestä yhteisymmärryspöytäkirjasta on allekirjoitettu ja käytävien IV, VII ja VIII yhteisymmärryspöytäkirjoja ollaan parhaillaan vasta valmistelemassa,

G. ottaa huomioon, että komission tiedonantonsa kohdassa 12 esittämä Kreetan käytäviä täydentävä yleiseurooppalaisten liikennealueiden käsite sisällytettiin Helsingin konferenssin julkilausumaan ja että komission tietojen mukaan Euroopan arktista Barentsinmeren aluetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja on valmis allekirjoitettavaksi,

H. ottaa huomioon, että komission uusi lähestymistapa kannustaa yksittäisiä jäsenvaltioita aloitteellisuuteen hitaasti kehittyvien käytävien tapauksessa on osoittautunut menestyksekkääksi, mutta katsoo kuitenkin jo olemassa olevien koordinointi-, ohjaus- ja valvontaryhmien suurta määrää silmällä pitäen, että Euroopan komission omaa aloitteentekijän asemaa yleiseurooppalaisella tasolla ei saa laiminlyödä,

I. katsoo, että naapurimaiden liikenneinfrastruktuureja yhdistettäessä Euroopan unionin verkkoihin on infrastruktuurien, verkkojen ja hallintojen yhteentoimivuus ratkaisevan tärkeässä asemassa,

J. katsoo, että unionin sisällä toteutettu yhtenäisten liikennemarkkinoiden luominen sekä erityisesti rautatiealalla suoritettu palveluiden infrastruktuurin ja niiden tarjoamisen erottaminen (direktiivi 91/440/ETY) ((EYVL L 237, 24.8.1991, s. 2.)) ovat tärkeitä edellytyksiä rajat ylittävien liikenneverkkorakenteiden luomiselle ja käyttämiselle myös Euroopan unionin ulkopuolella,

K. katsoo, että liikennejärjestelmien älykäs käyttö ja tieto- ja televiestintäteknologioiden käyttö liikenteen alalla voi edesauttaa huomattavasti pitkällä aikavälillä kestävän liikkuvuuden aikaansaamista yleiseurooppalaisella tasolla,

L. ottaa huomioon, että jäsenyyttä hakeneilla Keski- ja Itä-Euroopan mailla ei selvästikään ole nykyaikaista ja tehokasta liikenneinfrastruktuuria, mikä saattaa huomattavasti vähentää liittymisestä aiheutuvia taloudellisia hyötyjä, ja niinpä onkin pidettävä ensisijaisena niiden maiden liikenneinfrastruktuurien liittämistä unionin verkkoihin, joiden kanssa unioni on käynnistänyt liittymisneuvottelut, silmällä pitäen niiden tulevaa integroitumista Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin, mutta kuitenkin ilman, että tämän prosessin yhteydessä unohdetaan muiden naapurimaiden merkitys - erityisesti Välimeren alueen maiden - ja laiminlyödään liikenneyhteydet entisen Neuvostoliiton alueen maihin,

M. ottaa huomioon, että TINA-ryhmän (Transport Infrastructure Needs Assessment) ensimmäisen kertomuksen, jossa arvioidaan jäsenyyttä hakeneiden maiden liikenteen infrastruktuuritarpeita, oli suunniteltu ilmestyvän vuoden 1998 lopulla, mutta komission viimeisimmissä arvioissa seuraavan 15 vuoden ajanjaksolle mainitaan noin 45 - 55 miljardin ecun määrä pelkästään olemassa olevien rakenteiden mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen ja kokonaismääräksi mainitaan noin 100 - 150 miljardia ecua, vaikka jäsenyyttä hakeneet maat ovat itse ilmoittaneet olevansa halukkaita investoimaan 1 - 2 % omasta vuosittaisesta talousarviostaan, siitä huolimatta, että näiden maiden odotettu kasvu on parhaillaan pysähdyksissä, ja ottaa lisäksi huomioon, että uusien Euroopan laajuisten verkkojen osalta talousarvioon on kaudeksi 2000 - 2006 ehdotettu ainoastaan viisi miljardia ecua,

N. ottaa huomioon, että Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat jo saaneet investointitukea liikenneinfrastruktuureja varten yhteensä 1 miljardin ecun arvosta Phare-ohjelman osana, minkä ansiosta on tuettu hankkeita, joiden arvo on nousee noin 4 miljardiin ecuun,

O. ottaa huomioon, että viimeisimpien komission tietojen mukaan Phare-ohjelman ja kansainvälisten rahoituslaitosten antamaa rahoitusta vaikeuttaa yhä se, että rahoituskelpoisia hankkeita koskevista ehdotuksista ja pätevästä paikallisesta henkilöstöstä on akuutti puute,

P. ottaa huomioon, että julkisista varoista annettava rahoitus on rajallista ja että sitä on täydennettävä yksityisen sektorin investoinneilla, minkä yhteydessä on kiireellisesti tutkittava mahdollisuutta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön ((Katso komission 10. syyskuuta 1997 antama tiedonanto julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeissa (KOM(97)0453).)) infrastruktuurihankkeissa unionin alueella sekä sen ulkopuolella, vaikka toistaiseksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyömaiden pankkirakenteita ja riskipotentiaalia koskevat olosuhteet sekä mahdollisten sijoittajien riskinottohalukkuus ovat olleet hyvin vaihtelevia,

Q. ottaa huomioon, että unionilla itsellään ei toistaiseksi ole käytössään ohjelmaa, jolla se voisi tarjota johdonmukaista infrastruktuuritukea käytävälle, joka kulkisi Keski- ja Itä-Euroopan maiden läpi ja ulottuisi vieläkin kauemmas,

R. ottaa huomioon, että Tacis- ja Meda-ohjelmilla ei ole tällä hetkellä mahdollista tukea huomattavia infrastruktuuri-investointeja, minkä seurauksena niiden kattamien naapurimaiden merkitystä ei voida ottaa riittävässä määrin huomioon todellisessa yleiseurooppalaisessa liikennejärjestelmässä,

S. katsoo, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen yhdistäminen naapurivaltioihin on suoritettava yhteisön liikennepolitiikan mukaisesti varmistamalla Phare-ohjelman hankkeita valittaessa ja liikennereittejä ja yhtymäkohtia käytäviin päätettäessä, että eri liikennemuotojen välille luodaan tasapainoinen suhde, mukaan lukien meriliikenne, sisävesiliikenne ja yhdistetty liikenne;

1. Panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannossa hahmotellun yhteistä yleiseurooppalaista liikenneverkkoa koskevan strategian ja kannattaa ehdotusta yleiseurooppalaisista yhteistyökumppanuuksista unionin ja sen naapurivaltioiden välisten liikenneverkkojen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa;

2. Korostaa, että liikenneinfrastruktuurit ovat yhdistävä tekijä Euroopan unionin ja sen naapurien välisessä sovinnontekoprosessissa ja vähittäin etenevässä talouksien lähentymisessä;

3. On vakuuttunut siitä, että liikenneyhteyksien parantaminen Euroopan unionin ja sen naapurivaltioiden välillä hyödyttää kummankin suuntaisia kauppavirtoja ja täten varmistaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden, entisen Neuvostoliiton itsenäisten valtioiden sekä Välimeren maiden vientitulot ja edistää merkittävällä tavalla kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä unionissa;

4. On myös sitä mieltä, että tällaisten liikenneyhteyksien toteuttaminen voi edistää Euroopan unionin alueen naapurissa sijaitsevien maiden (erityisesti enklaavien) talouskehitystä ja auttaa jäsenyyttä hakevia maita valmistautumaan liittymiseen tulevina vuosina;

5. Pitää hyvänä komission suunnitelmaa, joka koskee tehtävien jakamista erityisesti YK:n Euroopan talouskomission, Euroopan liikenneministerien kokouksen, liikennekäytävien ohjauskomiteoiden, korkea-arvoisten virkamiesten TINA-ryhmän ja G24-maiden liikennetyöryhmän kanssa;

6. Huomauttaa kuitenkin samalla, että kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan eri osallistujien yhteisin ponnistuksin ja järkevän yhteensovittamisen avulla, ja pyytääkin näin ollen komissiota unionin edustajana yleiseurooppalaisella tasolla säilyttämään aloitteentekijän asemansa ja kehittämään sitä ja laatimaan ehdotuksia vastaavista rakenteista;

7. On erittäin tärkeää, että asiaankuuluvat yhteisymmärryspöytäkirjat saataisiin päätökseen, jotta voitaisiin edetä vastaavien käytävien toteuttamisessa ja vältettäisiin nykyisenlaiset suuret erot, joita ilmenee vastaavien hankkeiden saattamisessa päätökseen kunkin käytävän infrastruktuurin yhdenmukaistamisen osalta;

8. Kannattaa komission lähestymistapaa, jonka mukaan valittaessa tuettavia hankkeita naapurimaissa sovelletaan niitä samoja perusteita kuin valittaessa ensisijaisia hankkeita EU:ssa, jotka on esitetty yhteisön suuntaviivoissa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (liikennehankkeen rahoitettavuus, kannattavuus, kehittyneisyys, ympäristöystävällisyys ja yhteentoimivuus);

9. Katsoo myös, että luotaessa liikennekäytäviä naapurivaltioihin tavoitteena olisi pidettävä liikenteen painopisteen siirtämistä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin ja pyytää komissiota tässä yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota kustannustehokkuuden periaatteen lisäksi myös yhdistetyn liikenteen ja julkisen matkustajaliikenteen edistämiseen, rautateiden rahtiliikenteen ja sisävesien väylien (Freeways) laajentamiseen ja lyhyen matkan merikuljetuksiin;

10. Pitää myönteisenä yleiseurooppalaisten käytävien täydentämistä neljällä yleiseurooppalaisella liikennealueella ((PETRAs - Paneuropean Transport Areas.)) (Mustanmeren alue, Euroopan arktinen Barentsinmeren alue, Välimeren alue sekä Adrianmeren/Joonianmeren alue), mitä komissio ehdotti tiedonannossaan ja mikä myöhemmin hyväksyttiin Helsingin konferenssissa;

11. Panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 1994 pidetyssä Kreetan konferenssissa sovittujen yhdeksän liikennekäytävän lisäksi ehdotukseen sisällytetään kymmenes käytävä, jotta palautetaan liikenneyhteydet Kaakkois-Eurooppaan tavoitteena konsolidoida rauhanprosessi ja taloudellinen elpyminen entisessä Jugoslaviassa;

12. Panee tyytyväisenä merkille komission liikenneverkkojen älykästä käyttöä koskevat käytännön ehdotukset ja katsoo, että niin kutsuttujen älykkäiden liikennejärjestelmien ja/tai liikennetelematiikan käyttö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet liikenteen tehostamiselle, turvallisuuden lisäämiselle sekä ympäristön kuormittamisen vähentämiselle Euroopassa;

13. Toistaa, että liikennetutkimuksen ja kehityksen alalla tehtävä yhteistyö naapurivaltioiden kanssa on erittäin tärkeä osa Euroopan liikennepolitiikkaa ja painopistealueena olisi pidettävä intermodaalisuuden lisäämistä, eri liikennejärjestelmien yhteentoimivuutta sekä poliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointia;

14. Toivoo kuitenkin, että pyrkimys yhteentoimivuuteen ja uuden tekniikan edistäminen näkyvät yhteiskunnallisten ja ympäristötekijöiden entistä parempana huomioon ottamisena;

15. Panee tyytyväisenä merkille Phare-ohjelman uudelleensuuntaamisen tulevaa laajentumista silmällä pitäen siten, että aikaisempaa suurempaa huomiota kiinnitetään investointeihin, ja kannattaa erityisesti monialaisten laajamittaisten hankkeiden infrastruktuurijärjestelyitä, joiden avulla voidaan edistää alueiden välisiä ja rajat ylittäviä hankkeita, joilla on Euroopan laajuista merkitystä;

16. Pyytää, että Tacis- ja Meda-ohjelmien tulevaa uudelleenjärjestelyä koskevissa keskusteluissa harkittaisiin edistettäväksi myös liikenneinfrastruktuurien parantamista, erityisesti ympäristöystävällistä raideliikennettä ja sisävesiliikennettä silmällä pitäen;

17. Vaatii, että Euroopan investointipankilla olisi mahdollisesti vielä tärkeämpi osuus EU:n naapurialueiden liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä pitkäaikaisten ja erityisesti halpakorkoisten luottojen avulla;

18. Katsoo, että Välimeren alueen liikenneyhteyksien tehokkaampi kehittäminen - Euroopan unionin allekirjoittamien lukuisten Euro-Välimerisopimusten mukaisesti - on välttämätöntä ja ehdoton edellytys alueellisen integroitumisen ja Barcelonan ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi;

19. Huomauttaa, että yhteisön liikenneinfrastruktuurin tarvittavaa laajentamista ja kehittämistä ei tule laiminlyödä ja että taloudellisten voimavarojen investointi liikenneyhteyksiin kolmansien maiden kanssa on suoritettava mahdollisimman suurta hyötyä silmällä pitäen;

20. Pyytää tässä yhteydessä komissiota saattamaan pikaiseen päätökseen TINA-prosessiin kuuluva assosioituneiden maiden liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointi ja esittämään viipymättä parlamentille suunnitelmien mukaisen kertomuksen, jossa esitetään näissä maissa toteutettavien hankkeiden tavoitteet, painopistealueet ja niiden taloudellinen toteutettavuus;

21. Pitää olennaisen tärkeänä huomattavia ponnisteluja sen varmistamiseksi, että kussakin liikennekäytävässä on vireillä joukko pitkälle edenneitä hankkeita, niin että ne voidaan toteuttaa heti, kun niiden rakentamista koskeva poliittinen päätös on tehty ja että ne saavat tarvittavat rahavarat;

22. Katsoo, että koska suurimmassa osassa EU:n naapurivaltioista on käytettävissä ainoastaan rajalliset taloudelliset voimavarat, ajatusta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuudesta näiden maiden infrastruktuurihankkeiden yhteydessä olisi ehdottomasti noudatettava, ja pyytää komissiota varmistamaan erityisillä jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa käytävillä neuvotteluilla, että tarvittavat oikeudelliset ja sääntelypoliittiset kehykset tullaan luomaan;

23. Odottaa komission tekevän tarkat ja säännölliset arviot suunniteltujen strategioiden täytäntöönpanon edistymisestä, niiden rahoituksesta, aikataulun noudattamisesta sekä jäsenyyttä hakeneissa maissa aikaansaadusta edistyksestä;

24. Pyytää komissiota laatimaan kertomuksen parlamentille komission eri ohjelmien ja virastojen (Phare, Tacis, Meda, Interreg, TEN) yhteensovittamisesta sekä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa suoritettavasta yhteensovittamisesta;

25. Pitää myönteisenä maakuljetuksia koskevaa sopimusehdotusta, josta komissio on käynyt neuvotteluja Sveitsin liittohallituksen kanssa, ja kehottaa neuvostoa saattamaan viipymättä päätökseen nämä järjestelyt, joilla osaltaan varmistetaan saasteettomampi ja kestävämpi liikenne Alppien alueen yli, millä on strateginen merkitys saatettaessa EU:n jäsenvaltiot yhteyteen naapurimaiden kanssa;

26. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.