A4-0206/98

Päätöslauselma aluesuunnittelusta ja yhteisön aluekehityssuunnitelmasta

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon ensimmäisen virallisen luonnoksen yhteisön aluekehityssuunnitelmaksi,

- ottaa huomioon 26. lokakuuta 1990 antamansa päätöslauselman yhtenäisestä aluesuunnittelupolitiikasta ((EYVL C 295, 26.11.1990, s. 652.)) ja 16. syyskuuta 1992 antamansa päätöslauselman yhteisön aluesuunnittelupolitiikasta: Eurooppa 2000 ((EYVL C 284, 2.11.1992, s. 75.)) ja 29. kesäkuuta 1995 antamansa päätöslauselman komission asiakirjasta «Eurooppa 2000+, Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» ((EYVL C 183, 17.7.1995, s. 36.)),

- ottaa huomioon alueiden komitean lausunnot asiasta,

- ottaa huomioon aluepolitiikkaa ja aluesuunnittelua käsitelleiden epävirallisten ministerikokousten johtopäätökset, erityisesti Glasgow'ssa 8. kesäkuuta 1998 pidetyn kokouksen johtopäätökset,

- ottaa huomioon ensimmäisen kolmivuotisen kertomuksen yhteenkuuluvuudesta KOM(96)0542,

- ottaa huomioon aluepoliittisen valiokunnan mietinnön (A4-0206/98),

A. ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 130 b artiklan määräyksen, jonka tavoitteena on taata, että yhteisön politiikat yhteensovitetaan kansallisiin talouspolitiikkoihin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja koko yhteisön sopusointuisen kehityksen edistämiseksi,

B. ottaa huomioon, että monet yhteisön politiikat, erityisesti maatalouspolitiikka, rakennerahastot ja koheesiorahasto, Euroopan laajuiset verkot ja ympäristön- ja luonnonsuojelupolitiikat sekä tutkimus- ja kilpailupolitiikat vaikuttavat suoraan asutuksen ja taloudellisen toiminnan alueelliseen jakautumiseen ja säätelevät siten Euroopan alueen tasapainoista kehitystä,

C. ottaa huomioon, että komission analyyttiset työt, varsinkin Eurooppa 2000 ja Eurooppa 2000+ -asiakirjat, osoittavat, että monia ongelmia on yhä edelleen olemassa, eikä niitä siten voida ratkaista pelkästään kansallisessa kehyksessä, ja toteaa, että yhteisön eri politiikat vaikuttavat Euroopan alueen tasapainoon; ottaa huomioon, että mainittujen asiakirjojen pääasiallisena antina on alakohtaisen painotuksen yhdistäminen integroituun näkemykseen Euroopan alueesta,

D. ottaa huomioon, että joka kolmas vuosi annettavassa yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa arvioitiin äskettäin yhteisön eri politiikkojen vaikutusta unionin alueellisiin eroihin ja tuotiin esiin niiden toistuva epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaiset vaikutukset,

E. ottaa huomioon omat aiemmat puoltavat kantansa sellaisesta Euroopan tasoisesta aluesuunnittelupolitiikasta, jossa pystytään takaamaan yhteisön eri politiikkojen täydentävyys ja johdonmukaisuus tavoitteena unionin alueen tasapainoisen ja kestävän kehityksen saavuttaminen, lujittaen siten unionin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta,

F. ottaa huomioon, että aluesuunnittelun integroitu ja johdonmukainen strategia on välttämätön myös unionin kilpailukyvyn tehostamiseksi,

G. ottaa huomioon, että ensimmäinen virallinen luonnos yhteisön aluekehityssuunnitelmaksi (ESDP) on poliittinen jatko komission aiemmin laatimille analyyttisille töille, ja katsoo, että on erittäin tärkeää, että luonnos on tulosta kaikkien jäsenvaltioiden aluekehityskomiteassa saavuttamasta yhteisymmärryksestä,

H. ottaa huomioon, että ESDP:n perustavoitteet eli taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja koko Euroopan alueen kestävä kehitys ja tasapaino kilpailun ja yhteistyön välillä vastaavat sen omia aiemmissa päätöslauselmissa ilmoitettuja painopistealueita,

I. ottaa huomioon Euroopan alueiden sekä itse aluesuunnittelun käsitteen huomattavan monimuotoisuuden eri jäsenvaltioissa,

J. ottaa huomioon, että ESDP perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja yhteisön, kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimivaltuuksien nykyisen jaon noudattamiseen, ja ottaa huomioon ESDP:n ohjeellisen ja vapaaehtoisen luonteen sekä kehittymistavoitteen,

K. ottaa huomioon, että kehitettäessä ESDP:tä on ilmennyt, että jäsenvaltioista on vaikea saada yhdenmukaisia ja verrannollisia tietoja; katsoo, että vaikeudet osoittavat tarpeen luoda pysyvä järjestelmä, joka takaa ESDP:n lopulliselle kehittämiselle ja jatkuvalle päivittämiselle analyyttisen tuen,

L. ottaa huomioon aiemmat Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskuksen luomista puoltavat kantansa; ottaa huomioon myös aluesuunnittelua käsittelevien epävirallisten ministerineuvostojen päätelmät, joissa on Leipzigissa syyskuussa 1994 pidetystä kokouksesta alkaen ilmaistu jäsenvaltioiden tuki seurantakeskuksen perustamiselle,

M. ottaa huomioon, että ESDP:n käytännön soveltamista vaikeuttaa institutionaalinen heikkous, koska perustamissopimuksessa ei ole määritelty alaa koskevia yhteisön erityisiä toimivaltuuksia, sekä aluesuunnittelua käsittelevän ministerineuvoston epävirallinen ja aluekehityskomitean väliaikainen luonne,

N. ottaa huomioon, että ylikansallinen ja alueiden välinen ala ovat Euroopan tasoisessa aluesuunnittelussa etuoikeutettuja ja esimerkillisiä toiminta-aloja, ja ottaa huomioon Interreg A ja C -aloitteiden täytäntöönpanon tulokset, mutta myös siinä esiintyneet vaikeudet, sekä ehdotuksen mainitun ohjelman vahvistamisesta uusien yhteisön aloitteiden yhteydessä,

O. ottaa huomioon toiminnot alueiden välisen yhteistyön ja EAKR:n 10 artiklan nojalla rahoitetun aluesuunnittelun alalla,

P. ottaa huomioon rakennerahastojen ja koheesiorahaston meneillään olevan uudistuksen ja sen vaikutuksen yhteisön aluekehityssuunnitelmaan koottujen periaatteiden soveltamiseen,

Q. ottaa huomioon tulevan laajentumisen mukanaan tuomat aluesuunnittelua koskevat haasteet ja Euroopan neuvoston toimet aluesuunnittelun sekä rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön alalla, erityisesti aluesuunnittelua koskevan suunnitelman ja peruskirjan sekä paikallisten tai alueellisten viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä koskevan puitesopimuksen;

1. On tyytyväinen ensimmäiseen viralliseen luonnokseen yhteisön aluekehityssuunnitelmaksi (ESDP) ja katsoo, että asiakirjan poliittinen merkitys, joka on seurausta jäsenvaltioiden välisestä yksimielisyydestä ja yhteistyöstä, on olennaisen tärkeä ja se on siten erittäin tärkeä vaihe suunnitelman lopullisessa hyväksymisessä;

2. On täysin samaa mieltä suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen aluesuunnittelun oleellisten tavoitteiden kanssa: taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen edistäminen sekä kestävä kehitys ja tasapainoinen kilpailukyky koko Euroopan alueella; katsoo kuitenkin, että on välttämätöntä määrittää selkeämmät suuntaviivat ja menetelmät näiden kolmen tavoitteen välistä koordinointia varten;

3. Pahoittelee, että perustamissopimuksessa ei nykyisin ole määrätty yhteisön aluesuunnittelua koskevia erityisiä toimivaltuuksia, vaikka sen useissa määräyksissä viitataan epäsuorasti tai jopa edellytetään yhteisön tai kansallisten politiikkojen vaikutusten yhteensovittamista unionin alueen sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehityksen takaamiseksi;

4. Katsoo, että ESDP:n on oltava luonteeltaan ohjeellinen ja vapaaehtoinen kehys ja että sen soveltamisen on perustuttava toissijaisuusperiaatteen kunnioittamiseen sekä että sitä on tarkistettava ja mukautettava säännöllisin väliajoin;

5. Katsoo, että ESDP:n käytännön soveltamisen on perustuttava yhteistyöhön ja yksimielisyyteen ja että tässä mielessä on erittäin tärkeää, että suunnitelmaa kehitetään, tarkistetaan ja sovelletaan kumppanuusperiaatteen mukaisesti;

6. Pitää välttämättömänä, että alueellisille ja paikallisille viranomaisille löydetään aktiivisen osallistumisen kanavia ESDP:n eri kehitysvaiheissa erityisesti siksi, että tämän alueen edistystä varten tarvittava poliittinen tahto voi nojata vain kansalaisten päättäväiseen tukeen;

7. Katsoo, että hallitusten välisen toiminnan mahdollisuudet ovat lopussa ja nykyisessä vaiheessa on siten ehdottoman välttämätöntä, että aluesuunnittelu sisällytetään yhteisön toimintaan; sen vuoksi pyytää aluesuunnittelua käsittelevän ministerineuvoston virallistamista ja aluekehityskomitean muuttamista pysyväksi, ja pyytää, että Euroopan parlamentin aluepoliittisen valiokunnan jäseniä edustavalle valtuuskunnalle olisi annettava mahdollisuus osallistua komitean kokouksiin;

8. On tyytyväinen siihen, että Echternachissa joulukuussa 1997 pidetyssä ministeriseminaarissa tehdyt päätelmät osoittavat jäsenvaltioiden yksimielisyyttä tarpeesta ottaa suunnitelmaluonnos huomioon alueellisella, kansallisella, rajat ylittävällä, ylikansallisella ja yhteisön tasolla, ennakoiden siten sen täytäntöönpanoa;

9. Katsoo, että komission soveltaessa lainsäädännöllistä aloite- ja toimeenpanovaltaansa sillä on välitön vastuu ja mahdollisuus tehostaa yhteisön politiikkojen täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta, erityisesti luomalla komission eri yksiköiden välisiä sisäisiä koordinointimekanismeja ja sisällyttämällä kaikkiin hyväksyttyihin toimenpiteisiin arvioinnin niiden alueellisesta vaikutuksesta;

10. Katsoo, että rakennerahastojen ja koheesiorahaston meneillään olevan uudistuksen avulla pitäisi ohjelmien suunnitteluun pystyä sisällyttämään ESDP:ssä määritellyt poliittiset periaatteet ja vaihtoehdot; pyytää komissiolta, että se ottaa nämä huomioon päätettäessä suuntaviivoista, joiden sen lainsäädäntöehdotusten mukaan pitäisi ohjata ohjelmien kehittämistä;

11. Katsoo, että ESDP:n olisi tarjottava kehys, jolla alueisiin vaikuttavia yhteisön politiikkoja johdonmukaistetaan niin, etteivät ne estäisi edistämästä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhdenmukaisuutta sekä kestävän kehityksen mallia missään Euroopan alueista;

12. Toistaa Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskuksen perustamista puoltavan pyyntönsä sekä tukee väliaikaisena ja kokeellisena ratkaisuna sen käynnistämistä EAKR:n 10 artiklan nojalla rahoitettavan tutkimusohjelman muotoisena;

13. On valmis tarkastelemaan erityisen budjettikohdan luomista tutkimuslaitosten verkosta koostuvan yhteisöllisen Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskuksen (Orate) rahoittamiseksi; katsoo, että Orate:n päätehtävänä on tarjota tarvittavaa analyyttista tukea ESDP:n jatkuvaksi päivittämiseksi aluekehityskomitean alaisuudessa ja yhteistyössä komission kanssa;

14. On tietoinen suunnitelmaluonnoksessa määriteltyjen poliittisten vaihtoehtojen väliaikaisuudesta, ja on huolissaan siitä, että asiakirjassa tarkkaillaan Euroopan alueen kehitystä lähes puhtaasti kaupunkien ja mannerten näkökulmasta, eikä kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, kuinka erilaisia alueita Eurooppaan todellisuudessa kuuluu (saaret ja saaristot, rannikko- ja merialueet, maaseutualueet, harvaan asutut alueet, ekologisesti poikkeuksellisen tärkeät alueet, vuoristoalueet jne.); edellyttää johdonmukaista ja integroitua lähestymistapaa näiden alueiden osalta;

15. Katsoo, että liikennepolitiikan keskeinen tehtävä ei tule riittävästi esiin nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa; katsoo, että kestävämpi liikennepolitiikka, jolla pyritään parantamaan syrjäseutujen liikenneyhteyksiä, voi auttaa torjumaan Euroopan unionin alueen lisääntyvää liikakansoitusta;

16. Muistuttaa, että yhtäläinen pääsy viestintäinfrastruktuuriin sekä työllisyyden ja liiketoiminnan tasapainoinen lisääminen EU:n eri alueilla ovat ESDP:n tärkeimpiä painopistealueita; korostaa, että eräänä päätavoitteena on oltava sellaisten Euroopan laajuisten verkostojen luominen, joilla vähennetään tiettyjen alueiden syrjäytyneisyyttä ja/tai eristäytyneisyyttä, lopullisena tavoitteena todellinen yleinen politiikka alueellisen epätasapainoisuuden korjaamiseksi;

17. Kiinnittää huomiota siihen, että on toteutettava Euroopan satamien, erityisesti EU:n syrjäisillä ja äärialueilla sijaitsevien satamien, kehittämis- ja elvyttämistoimia;

18. Korostaa, että on annettava sysäys yleiselle laivanrakennuspolitiikalle, jolla edistetään Euroopan sisäistä ja sen ulkopuolelle suuntautuvaa meriliikennettä, onhan tämä liikennemuoto, joka on ympäristöä säästävä ja joka helpottaa tieliikenneruuhkia mutta joka on nykyisin alikehittynyt erityisesti syrjäisillä ja äärialueilla;

19. Katsoo, että ESDP:n soveltaminen voi edesauttaa toteuttamaan Natura 2000-ohjelmaa, ja erityisesti täytäntöönpanemaan elinympäristödirektiiviä ja lintudirektiiviä;

20. Painottaa, että ESDP-luonnokseen on sisällytettävä kiireesti laajentumisen alueellisia näkymiä käsittelevä luku, jossa tulisi ottaa huomioon myös laajentumisen vaikutukset viiteentoista nykyiseen jäsenvaltioon; panee merkille tähän liittyvän asiakirjan, jonka komissio toimitti edellä mainitulle Glasgow'n epäviralliselle neuvostolle;

21. Katsoo, että ESDP:ssa on otettava paremmin huomioon aluesuunnittelu ylikansallisen, rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön alalla; toistaa tarpeen luoda oikeudellinen kehys, joka helpottaa yhteistyötä Euroopan neuvoston paikallisten tai alueellisten viranomaisten rajayhteistyötä koskevan puitesopimuksen mukaisesti;

22. On tyytyväinen komission ehdotukseen säilyttää Interreg-aloite erityisesti rajat ylittävän yhteistyön osalta; katsoo, että Interreg-aloitteen rahoitusta on vahvistettava ja että on tarpeen mennä nykyistä valtaosaltaan kahdenvälistä yhteistyötä pitemmälle ja edistää ohjelmien yhteisten hallintoelinten luomista taaten näin alueellisten ja paikallisten viranomaisten kattavampi osallistuminen;

23. Puoltaa EAKR:n 10 artiklan nojalla rahoitettujen pilottihankkeiden vahvistamista aluesuunnittelun sekä alueiden välisen ja kaupunkeihin liittyvän yhteistyön alalla siten, että niiden hajautettu luonne säilyy;

24. Kehottaa komissiota laatimaan säännöllisin väliajoin kertomuksen kaikista Euroopan aluekehityspolitiikan osatekijöistä;

25. Katsoo tarpeelliseksi edistää yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa;

26. Haluaa olla aktiivisesti mukana järjestämässä aluesuunnittelufoorumia, joka on määrä pitää Brysselissä vuonna 1999;

27. Pidättää itselleen mahdollisuuden lausua aikanaan mielipiteensä lopullisesta ESDP-asiakirjasta ja vaatii asiakirjalle neuvoston hyväksyntää;

28. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, alueiden komitealle sekä talous- ja sosiaalikomitealle.