Alueiden komitean lausunto aiheista:

"Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle Euroopan yhteisön ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma (2000 2004)", ja "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kulttuuriyhteistyön yhtenäisen rahoitus- ja ohjelmointivälineen perustamisesta (Kulttuuri 2000 -ohjelma)"

(1999/C 51/12)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta "Euroopan yhteisön ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma (2000 2004)", johon liittyy "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kulttuuriyhteistyön yhtenäisen rahoitus- ja ohjelmointivälineen perustamisesta (Kulttuuri 2000 -ohjelma)" KOM(98) 266 lopull. (),

ottaa huomioon neuvoston 9. heinäkuuta 1998 perustamissopimuksen 128 artiklan ja 198 c artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon alueiden komitean työvaliokunnan 13. toukokuuta 1998 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu valiokunta 7:n "Koulutus Ammattikoulutus Kulttuuri Nuoriso Urheilu Kansalaisten oikeudet" tehtäväksi,

ottaa huomioon valiokunta 7:n lokakuun 1. päivänä 1998 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 227/98 rev., jonka esittelijät olivat José María Muñoa Ganuza ja Christina Tallberg,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnot aiheista "Kaleidoskooppi 2000 -ohjelma" (taide- ja kulttuuritoiminta) CdR 145/95 (), "Ariane-ohjelma" (kirjat ja lukeminen) CdR 146/95 (), "Rafael-ohjelma" (kulttuuriperintö) CdR 302/95 () ja "Kulttuurinäkökohtien ottaminen huomioon Euroopan yhteisön toiminnassa" CdR 206/96 fin (),

toteaa että Maastrichtin sopimuksessa Euroopan yhteisö velvoitetaan kunnioittamaan ja edistämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta sekä edistämään kulttuurin tuntemusta, yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa yksilöiden, järjestöjen ja kulttuurilaitosten välillä,

toteaa että Maastrichtin sopimuksessa määrätään myös, että EU:n ohjelmissa on otettava huomioon yhteisön kulttuuritavoitteet,

hyväksyi 18. 19. marraskuuta 1998 pitämässään 26. täysistunnossa (marraskuun 19. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

1. Johdanto

1.1. Komissio on laatinut kolme selvitystä Euroopan kulttuuritoiminnasta. Ensinnäkin se on tarkastellut kolmea tähän mennessä toimeenpantua yhteisön kulttuuriohjelmaa: Kaleidoskooppi, joka keskittyy taide- ja kulttuuritoimintaan, Ariane, jonka alaan kuuluvat kirjat ja lukeminen sekä Euroopan kulttuuriperintöohjelma Rafael. Lisäksi komissio on asiakirjassa "Ensimmäinen kertomus kulttuurinäkökohtien huomioon ottamisesta Euroopan yhteisön toiminnassa" () tutkinut tapaa, jolla EU liittää kulttuurinäkökulman yhteisön yleispolitiikkaan. Kolmanneksi se on aloittanut keskustelusarjan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden, Kyproksen, assosiaatiosopimuksen solmineiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä lukuisten eurooppalaisten kulttuurijärjestöjen kanssa.

1.2. Alueiden komitea näkee useita myönteisiä piirteitä komission selvityksissä. Euroopan unionin kolme kulttuuriohjelmaa ovat saaneet aikaan kansojenvälistä yhteistyötä, nostaneet eurooppalaisen kulttuuritoiminnan profiilia, varmistaneet kulttuuriperintömme suojelun ja säilyttämisen ja helpottaneet yleisön osallistumista kulttuurielämään. Myös kulttuurin luomisprosessia arvostetaan enemmän, sillä se siivittää innovaatiota ja sosiaalisten verkkojen muodostumista ja erityisesti Euroopan maille yhteisillä kulttuurialoilla tapahtuvaa vaihtoa.

1.3. Tästä huolimatta alueiden komitea katsoo, että komission selvitykset paljastavat tiettyjä puutteita. Euroopan yleistä, avointa ja monimuotoista kulttuurialuetta ei juurikaan tunneta. Vaikka yhteisö tukee monia ja hyvin erilaisia kulttuuritoimia, ne jäävät irralleen eivätkä rakennu pysyviksi yhteistyöverkoiksi. Yhteisön osallistuminen kulttuurihankkeisiin edustaa suhteellisen vähäistä osuutta kokonaisuudesta. Tästä johtuu, että Euroopan kansalaiset eivät juurikaan tunne yhteisön työtä tällä alalla eivätkä tiedä toimista, joiden tarkoituksena on säilyttää ja tukea juuri heidän kulttuuriansa. Monikulttuurisen ja kansojenvälisen eurooppalaisen kulttuurialueen rakentaminen on näin ollen puutteellista.

1.4. Kulttuuriohjelmien hallintoa pidetään äärettömän byrokraattisena, menettelyjä pitkinä ja monimutkaisina. Tämä vaikuttaa kielteisesti palvelun tehokkuuteen ja samasta syystä Euroopan kulttuuriohjelmat jäävät paljolti yleisölle tuntemattomiksi.

1.5. Komissio toteaa: "Vaikka keinot kohdistuisivat kulttuuritoimintaan tai kulttuurinäkökohtiin, toteutetut toimet vastaavat harvoin yhteisölle osoitettuja tehtäviä kulttuurin alalla" ja haluaa toimia siten, että "tukipolitiikkaa määriteltäessä ja toteutettaessa kunkin kulttuurialaan vaikuttavan välineen tavoitteiden ja keinojen tulee olla yhdenmukaisia yhteisön kulttuuripolitiikan tavoitteiden ja keinojen kanssa."

2. Yleistä

2.1. Kulttuurin merkitys Euroopan unionin tulevassa kehityksessä

2.1.1. Kulttuurin monimuotoisuuden säilyttäminen

2.1.1.1. Euroopan yhdentymiskehityksen kantavana periaatteena on kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittaminen ja edistäminen. Se on rikkauden lähde, joka on saatava säilymään, ja samalla sen hyviä puolia on tehtävä tunnetuksi yhtenä eurooppalaisen identiteetin pääpiirteistä. Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ilmenee kaikin mahdollisin tavoin paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja valtiota alemmalla tasolla.

2.1.1.2. Näin ollen Euroopassa on monia eri kulttuureja, joista useimmat esiintyvät paikallisesti tai alueellisesti. Euroopassa vallalla oleva laaja kulttuurin käsite kattaa korkeakulttuurina ja elitistisenä pidetyn lisäksi kansankulttuurin, populaarikulttuurin ja nykyaikaisen massakulttuurin.

2.1.1.3. Aktiivinen yhdistystoiminta ja osallistuminen vapaaehtoisten sivistysjärjestöjen toimintaan edistävät tietoisuutta yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä muiden kulttuurien ymmärrystä. Laajamittainen alueiden välinen yhteistyöohjelma sekä ystävyyskaupunkitoiminta ovat rikastuttaneet kaupunkien kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistaneet yhteisvastuullisuuden tunnetta ja muiden kulttuurien tuntemusta. On korostettava, että kansalaisten Euroopan rakentamisen tarkoituksena on tehostaa Euroopan kansojen keskinäistä yhteistyötä ja ymmärrystä erojen poistamisen tai yhdenmukaisten rakenteiden muovaamisen sijaan. AK katsoo, että yhteistyötä ja vuoropuhelua on lisättävä kulttuurin alalla, jotta voidaan taata, etteivät kulttuurierot aiheuta eripuraa vaan pikemminkin muodostuvat välineeksi, jolla vahvistetaan ja yhdistetään monikulttuuriseen solidaarisuuteen perustuvan Euroopan kansoja.

2.1.1.4. Näin ollen alue- ja kuntatason toimijoiden on AK:n mielestä oltava mukana jäsenvaltioiden yhteisissä ponnistuksissa kulttuurin merkityksen lisäämiseksi Euroopan rakentamisessa. Alueiden ja paikallisyhteisöjen kulttuurin pysyviä ja kestäviä tunnusmerkkejä ovat paikallinen kulttuuri ja kulttuuriperintö, jonka säilyttäminen, vaaliminen ja käyttö kansalaisten elinpiirinä on eurooppalaisen moniulotteisen kulttuurin kivijalka. Tämän vuoksi paikallisyhteisöille on luotava edellytykset toteuttaa kulttuurialoitteita niiden omilla alueilla antamalla niille tätä varten asianmukaiset varat.

2.1.1.5. AK:n mielestä päähuomio on kiinnitettävä ainutlaatuiseen haasteeseen: Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen samalla kun vahvistetaan yhteisen eurooppalaisen identiteetin perustaa. Alueelliset ja paikalliset aloitteet ovat avainasemassa kuntien ja alueiden välisen yhteistyön ja solidaarisuuden kannustamisessa sekä nykyisissä että tulevissa jäsenvaltioissa. Koska historiamme on yhteinen, eurooppalaisten kulttuuri-identiteeteilläkin on keskenään paljon yhteistä.

2.1.1.6. Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttämisen nimissä yhteisön tulisi liittää painopistealueisiinsa kulttuuri- ja kielivähemmistöille kohdennettujen hankkeiden tukeminen. Tukea annettaisiin sekä erityiselle kulttuuritoiminnalle että yhteisön ohjelmien puitteissa yleensä.

2.1.1.7. Tästä syystä AK kehottaa EU:ta vahvistamaan yhteistyötään Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa, joilla on runsaasti kokemusta kulttuuriyhteistyön edistämistä ja kulttuurin monimuotoisuuden tunnustamisesta kautta Euroopan. Kun yhteisö laajenee, kulttuuriyhteistyö voi helpottaa jäsenyyteen valmistautumista.

2.1.2. Kulttuuri ja kansalaisten Eurooppa

2.1.2.1. Euroopan unionin poliittisena haasteena on sovittaa kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen yhteen Euroopan kansalaisuuden laajentamisen kanssa. Tässä voidaan todeta, että Euroopan kansalaisuuden lähtökohtana on monikulttuurinen ja monikielinen yhteiskunta, mikä tarkoittaa elämistä yhdessä hyvin monien paikallisten, alueellisten, kansallisten tai valtioon sitoutuneiden osaidentiteettien kanssa.

2.1.2.2. AK katsookin, että yhteisön tavoite saattaa päätökseen Euroopan yhdentyminen samalla kulttuurien ja kielten monimuotoisuus säilyttäen edellyttää vaikutuskanavien avaamista muille kuin valtiotason poliittisille toimijoille, jotta ne voivat osallistua nykyistä aktiivisemmin yhdentymiskehitykseen, sillä valtiotasoa alempana toimivat pystyvät paremmin välittämään Euroopassa elävien kulttuuri- ja kieliryhmien rikkautta. Tarkemmin sanoen, yhteisön tulisi helpottaa täysivaltaisten, kulttuurikysymyksistä vastaavien kuntien ja alueiden osallistumista Euroopan kulttuuriohjelmiin tässä lausunnossa luonnostelluin keinoin. Loppujen lopuksi kyse on jäsenvaltioissa jo tunnustetun käytännön vahvistamisesta yhteisötasolla.

2.1.3. Kulttuuri ja paikallinen ja alueellinen kehitys

2.1.3.1. Euroopan tuleva kehitys ja dynaamisuus liittyvät yhä läheisemmin sen kulttuurin luomisvoimaan, kykyyn pitää pintansa maailmanmarkkinoilla sekä tulevaan kasvuun ja työllisyyteen. Kulttuuri on alueellisen kehityksen merkittävä osatekijä. Sillä on itseisarvonsa mutta myös kaupallista merkitystä, koska kulttuuri on merkittävä tekijä, joka houkuttelee liike-elämää ja teollisuutta alueelle. Elinvoimainen kulttuurielämä, johon kuuluu laaja valikoima kulttuuripalveluita, lisää näin ollen koko alueen houkuttelevuutta. AK näkee Euroopan kulttuurin alueellisen yhtenäisyyden kasvualustana. Kulttuuri tuottaa merkittävää lisäarvoa ja moninkertaistaa alueellisten ja paikallisten hankkeiden vaikutusta.

2.1.3.2. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvanut paikallis- ja aluekehityksessä. Se vauhdittaa kauppaa ja teollisuutta, taloutta ja työllisyyttä sekä kaupungeissa että maaseudulla ja hidastaa maaseudun autioitumista tarjoamalla mahdollisuuden toimeentuloon.

2.1.3.3. Audiovisuaalisen kulttuurin kehityspotentiaali voi avata merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia jos Eurooppa pystyy tarjoamaan vaihtoehdon pohjoisamerikkalaiselle ja aasialaiselle tuotannolle. Audiovisuaalisen alan kilpailussa menestyminen edellyttää laadukkaita tuotteita, joita saadaan edistämällä alue- ja paikalliskulttuureista ammentavaa eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuutta. AK painottaa, että EU:n on vahvistettava audiovisuaalisen alan teollisuutta ja edistettävä alueellista joukkoviestintä- ja elokuvapolitiikkaa.

2.1.4. Kulttuuri ja työllisyys

2.1.4.1. Kulttuurin ja kulttuurielinkeinon eri alojen roolista taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden mahdollisina edistäjinä sekä niiden tulevista kehitysmahdollisuuksista ollaan entistä tietoisempia. AK on kuitenkin sitä mieltä, että työtilaisuudet voidaan muuntaa todellisiksi työpaikoiksi ainoastaan puutteita korjaamalla alue- ja paikallistasolta lähtevän kokonaisvaltaisen strategian puitteissa.

2.1.4.2. AK korostaa, että on tarpeen tukea tällä hetkellä kulttuurielinkeinoa harjoittavia ja etenkin luovassa työssä toimivia henkilöitä. On ryhdyttävä toimiin alan työllisyyden epävarmuustekijöiden poistamiseksi sekä työsuhteiden laadun parantamiseksi, koska alan työpaikat ovat usein huonosti palkattuja, osa-aikaisia ja epävakaita.

2.1.4.3. Alueiden komitea teroittaa kulttuurialalle suunnattujen asianmukaisten investointien tärkeyttä, mikäli kymmenen viime vuoden aikana saavutettu kasvu halutaan ylläpitää. AK:n mielestä rakennerahastoasetuksissa olisi viitattava selkeästi kulttuuriin. Myös rahoitustuki olisi räätälöitävä erityisesti kulttuurin ja kulttuurielinkeinon tarpeisiin sopivaksi. Myös kulttuuriaarteiden arvon lisäämiseen ja niiden hyödyntämiseen sekä kulttuurimatkailuun tulee kiinnittää riittävästi huomiota etenkin pienehköjen kohteiden osalta. Kulttuurin alalla toteutettavia toimia on kehitettävä edelleen, jotta samantyyppisissä tehtävissä toimivat henkilöt voisivat entistä helpommin yhdistää rahoitusmahdollisuuksia koskevat tietonsa ja suuntautua yhteistoimintaan.

2.1.4.4. Komitea tunnustaa yhteisötason toimien myönteiset vaikutukset ja kehottaa ryhtymään jatkotoimiin työtilaisuuksien lisäämiseksi edistämällä innovaatiota, kannustamalla luovuutta, rohkaisemalla alueiden välistä kokemustenvaihtoa, kehittämällä tukirakenteita kulttuuriyrittäjiä varten, korostamalla parhaita käytänteitä, edistämällä kokeiluluonteisia työpaikkoja koskevia ohjelmia ja luomalla yhteistyötä kulttuurialan ja muiden talousalojen välille.

2.1.4.5. AK korostaa kulttuurielinkeinoa koskevan luotettavan tiedon tarvetta ja toivoo kokonaisvaltaista yhteisötason lähestymistapaa, jolla taataan työllisyyttä koskevan tiedon yhdenmukainen luokittelu ja säännöllinen tietolähde, joka tarjoaa eriteltävää ja vertailukelpoista tietoa. Myös jatkotutkimuksia tarvitaan tiettyjen kulttuurielinkeinon alojen kasvupotentiaalin määrittämiseksi.

2.1.4.6. Tiettyjen kulttuurituotteiden, jotka ovat omiaan turvaamaan ja edistämään kulttuurista monimuotoisuutta, tulisi hyötyä esimerkiksi sellaisista toimenpiteistä kuin verotukseen liittyvät kannustimet, jotka auttaisivat niitä saamaan jalansijaa markkinoilla edellyttäen että ne kartuttaisivat kyseiseen tuotteeseen liittyviä uusia työpaikkoja.

2.1.5. Kulttuuritoiminta yhdentymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistämässä

2.1.5.1. AK korostaa, että kulttuurin avulla voidaan lieventää erityisesti muita huonommassa asemassa olevan väestön sosiaalista syrjäytymistä, eristäytymistä ja marginalisoitumista. EU:ssa on noin 18 miljoonaa työtöntä. Kulttuuri ja kulttuuritoimintaan osallistuminen voivat tarjota heille uusia mahdollisuuksia minäkuvan ja itsetunnon vahvistamiseksi sekä uuden yhteiskunnallisen aseman saavuttamiseksi. Kulttuuritoimintaan osallistuminen virittää keskustelua ja lisää ymmärrystä yhteiskunnan eri osien ja yhteisön monien eri kulttuurien välillä ja kasvattaa siten suvaitsevaisuutta, sopusointuista rinnakkaiseloa ja rauhaa. Tällainen vuoropuhelu on elintärkeää, sillä rasismi, muukalaisviha ja jännitteet lisääntyvät koko ajan.

2.1.6. Kulttuurin asema EU:n ulkosuhteissa

2.1.6.1. AK toteaa kulttuurin lisäävän Euroopan ulkopolitiikan arvostusta, avaavan suhteita yhteisön ulkopuolisiin maihin ja toimivan siltana miljooniin ulkomailla eläviin ja työskenteleviin eurooppalaisiin. Kulttuuriyhteistyö muiden maiden kanssa edistää erityisesti EU:ssa vaalittujen humaanien perusarvojen hmisoikeuksien, vapauden, demokratian, suvaitsevaisuuden ja kulttuurien erilaisuuden arvostuksen kunnioitusta. Kulttuuri voi synnyttää keskustelua kaikilla tasoilla, purkaa yhteiskunnallisia jännitteitä, estää väkivaltaa ja jopa yhteenottoja.

2.1.6.2. AK ehdottaa, että kulttuuria tuetaan ja edistetään olennaisena osana EU:n ulkosuhteita ja rauhanpolitiikkaa. Tätä tarkoitusta varten on edistettävä aloitteita, jotka koskevat samoilla alueilla tai toisiinsa rajoittuvilla alueilla sijaitsevien yhteisöjen keskinäistä tuntemusta.

2.2. Kulttuurin saatavuus

2.2.1. Mahdollisuudet toteuttaa luovuutta

2.2.1.1. AK pitää tärkeänä, että kansalaiset osallistuvat kulttuuritoimintaan ja että heille annetaan mahdollisuuksia osoittaa luovuuttaan. Laajemman osallistujapohjan ja syvemmälle juurtuvan demokratian varmistamiseksi niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissa on luotava sekä harrastajille että kulttuurin ammattipiireille mahdollisuuksia itseilmaisuun.

2.2.2. Kulttuuri, lapset ja nuoriso

2.2.2.1. AK kiinnittää huomiota kulttuurin kasvavaan merkitykseen yhteiskunnassamme. Näin ollen sille on annettava nykyistä keskeisempi asema koulutuksessa ja kasvatuksessa. Lasten ja nuorten kannustaminen luovuuteen ja muiden kulttuurien suvaitsemiseen on olennaista heidän kokonaisvaltaiselle kehitykselleen. Kun kulttuurikasvatus saa lisää jalansijaa kouluissa, se tulee kaikkien lasten ja nuorten ulottuville. Tämän lisäksi lapset tulisi tutustuttaa muihin kuin omaan kulttuuriinsa jo varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että kulttuurin rooli määritellään opetussuunnitelmissa.

2.2.3. Kulttuuri ja syrjäytyminen

2.2.3.1. Alueiden komitea korostaa, että kulttuuri voi auttaa vähentämään erityisesti yhteiskunnassa epäedullisessa asemassa olevien ihmisryhmien syrjäytymistä. On hyvin tärkeää, että näillä ryhmillä on mahdollisuus osallistua erilaiseen kulttuuritoimintaan.

2.2.4. Kulttuuria kaikelle kansalle

2.2.4.1. Kulttuurin on oltava kaikkien tavoitettavissa. Erityisesti on huomioitava vammaiset ja näin ollen kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi äänikirjojen, pistekirjoitustekstien ja helppolukuisen kirjallisuuden tuotantoon samanaikaisesti kun tietotekniikan menetelmiä kehitetään ja sovelletaan vammaisten henkilöiden auttamiseksi ja tukemiseksi. Jotta kulttuuri saadaan kaikkien ulottuville, on järjestettävä tarkoitukseen sopivat tilat. Vammaiset henkilöt voivat olla kulttuurin aktiivisia toimijoita vain, jos tarjolla on erityisresursseja kuten ohjaajia, tulkkausta ja kulttuurin ammattilaisten tuki. AK korostaa, että tällainen kulttuuritoiminta aiheuttaa lisäkustannuksia.

2.2.5. Kulttuuripalvelut ja terveydenhoito

2.2.5.1. Tunne-elämykset ovat välttämättömiä selviytymisen ja elämisen laadun kannalta erityisesti vanhoille ja sairaille. Kulttuuri vahvistaa ihmisen myönteisiä piirteitä ja on näin ollen merkityksellinen terveytemme kannalta. Terveydenhoitoon yhdistetystä kulttuuritoiminnasta saadut tutkimustulokset ovat hyvin rohkaisevia.

2.2.5.2. Pitkäaikaisessa hoidossa olevien ikäihmisten lukumäärä kasvaa tasaisesti, ja yhä useammat tarvitsevat hoitoa. Kulttuurin rooli humanististen arvojen edustajana hoidon yhteydessä tulee merkitykselliseksi. Euroopan unionin laajentumisen lähestyessä on tärkeää kannustaa yhteistyöhön uusien jäsenmaiden kanssa kulttuurin roolin kehittämiseksi hoitopalveluissa.

2.2.6. Kulttuuri ja tasavertaiset mahdollisuudet

2.2.6.1. AK:n mielestä on tärkeää korostaa toimintaa, joka edistää tasavertaisia mahdollisuuksia kulttuurisektorilla. Ohjelmaan tulisi varata osuus naisten erityisluovuutta tukeville hankkeille.

2.2.7. Tiedon ja kirjojen saatavuus, lukeminen

2.2.7.1. Yleisten kirjastojen laaja verkko EU:ssa perustuu alue- ja paikallistason panokseen ja tarpeisiin. Kirjastoilla on kansainvälistä, valtakunnallista, alueellista ja paikallista yhteistyötä ja sen vuoksi ne ovat loistava kirjallisuuden sekä puolueettoman tiedon lähde kansalaisille, jotka voivat käyttää kirjastossa uutta teknologiaa tietokantoja tutkiakseen. On ratkaisevan tärkeää järjestää ihmisille mahdollisuus heidän asuinpaikastaan, kulttuuristaan tai perinteistään riippumatta saada tietoa ja toteuttaa demokratiaa.

2.2.7.2. Alueiden komitea muistuttaa alueyhteisöjen merkittävästä osuudesta paikallisille asukkaille tarkoitettujen yleisten kirjastojen perustamisessa, kirjastojen kokoelmien jakeluverkostojen järjestämisessä sekä kaupunki- että maaseutualueilla, sekä kirjastojen välisen vaihdon edistämisessä. Kaikki maan paikkakunnat yhdistävä yleisten kirjastojen verkko on näin ollen todellinen valttikortti eurooppalaisen kulttuurin eri ilmentymien levittämisessä ja edistämisessä.

2.2.7.3. AK korostaa vähemmistökielten kirjallisuuteen ja kääntämiseen suunnatun tuen merkitystä.

3. Erityistä

3.1. Euroopan yhteisön ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma (2000 2004)

3.1.1. Kulttuuri 2000 -ohjelman tavoitteet ja suuntaviivat

3.1.1.1. AK kannattaa ohjelman yhtenäistä puiterakennetta. Se katsoo, että ehdotus ennakoi aikaisempaa osuvampaa mutta yhä riittämättömästi rahoitettua EU:n kulttuuripolitiikkaa ja korostaa, että paikalliset ja alueelliset kulttuuritoimet ovat tukipilareita kulttuurin monimuotoisuudelle, jota yhteisö pyrkii edistämään uudella ohjelmallaan.

3.1.1.2. AK yhtyy ohjelman tavoitteisiin mutta ehdottaa, että etusijalle asetetaan keskinäisen tietämyksen lisääminen kulttuurien kirjosta ja Euroopan kansojen historiasta niiden ominaispiirteitä korostaen. AK ehdottaa lisäksi, että painotetaan monikollista käsitettä "kulttuurit".

3.1.1.3. Komitea toivoo, että ehdotuksen lopulliseen versioon sisällytetään menettelytapasuositus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimeenpanossa. Se toteaa tyytyväisenä myös, että ohjelma on avoin yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen solmineille maille sekä niin ikään Kyprokselle ja Euroopan talousalueen maille. Komitean mielestä kulttuuriyhteistyö on erityisen tärkeää jäsenyyttä hakeneille maille, sillä sen puitteissa ne voivat toimia yhteistyössä EU:n kansalaisten kanssa jo varhaisessa vaiheessa.

3.1.1.4. Komitea kannattaa komission uutta linjaa yhteisön kulttuuriasioissa. Tämä tarkoittaa sellaisten yhteisöhankkeiden asettamista etusijalle, joista koko Euroopan kulttuurialue hyötyy, jotka Euroopan kansalaiset huomaavat, joilla on todellista välittävää vaikutusta, joiden avulla yritetään keskittää toimintaa ja löytää pysyviä ratkaisuja yhteistyömuodoiksi toimijoiden kesken, jotka tukevat uutta sekä kulttuurin uusia ilmenemismuotoja ja joita johdetaan vähemmän byrokraattisesti kuin nykyisin.

3.1.2. Ohjelman toteuttamistoimenpiteet

3.1.2.1. AK:ta huolestuttaa, että ohjelman toteutuksessa painottuvat laajavaikutteiset ja suurisuuntaiset toimet. Vaikka komitea onkin komission kanssa yhtä mieltä siitä, että yhteisön kulttuuritoimi on saatava näkyvämmäksi, AK muistuttaa näkemyksen sisältämistä vaaroista. Jos painotus on kuvatunlainen, huomio saattaa kiinnittyä suurtapahtumiin ja eliittikulttuuriin, jolloin suuren yleisön jokapäiväiset kulttuuritoiminnot jäävät vähemmälle. On muistettava, että kansalaiset eivät tunne Euroopan rakennustyötä omakseen, ellei se liity heidän päivittäiseen elämäänsä. Kulttuuritoiminta saattaa pinnallistua säihkeeksi, jossa näyttävyys ja ohikiitävä viesti ovat kaikki kaikessa, eikä jäljelle jää kestäviä myönteisiä vaikutuksia.

3.1.2.2. Voimien keskittäminen nykyistä harvempiin mutta tehokkaampiin toimintoihin voi haitata alueiden osallistumista. Tämä ajatus on yhteneväinen näkemyksen kanssa, jonka AK esitti lausunnossaan Kaleidoskooppi-ohjelmasta: "Kun tuetaan tai rohkaistaan symboliarvoltaan merkittäviä, tiukasti rajattuja, korkealle profiloituja hankkeita, jotka jo saavat merkittävää tukea paikallisesti tai valtiolta, toimitaan Euroopan eri alueilta tulevien luovien ja vähemmän järjestelmällisiä reittejä käyttävien ihmisten tukimahdollisuuksia vastaan". AK lisää tähän, että paikallis- ja alueviranomaisilla ja -järjestöillä voi olla vaikeuksia osallistua hankkeisiin, koska ne vaativat merkittävää omarahoitusosuutta ja henkilöstöresursseja.

3.1.2.3. Pienen mittakaavan paikallishankkeilla voi olla pysyviä vaikutuksia pitkäaikaisine yhteistyösuhteineen ja kerrannaisvaikutuksineen, jotka tuottavat kaivattua lisäarvoa EU:n kulttuuritoiminnalle. On syytä muistaa, että innovatiivinen ja luova toiminta lähtee useimmiten liikkeelle paikallisista ja alueellisista aloitteista. Alue- ja paikallisorganisaatiot ja järjestöt ovat lähimpänä kansalaisia ja pystyvät näin ollen virittämään aktiivista sitoutumista kulttuuritoimintaan laatimalla sopimuksia taiteilijoiden, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten ja yleisön kanssa sekä saamaan tehokkaimmin yhteyden "epäsuotuisessa asemassa oleviin" ryhmiin. Ne siis pystyvät parhaiten takaamaan mahdollisimman laajan osallistumisen kulttuuritoimintaan ja käytettävissä olevien resurssien maksimaalisen hyödyntämisen.

(i) Kulttuuriyhteistyösopimukset

3.1.2.4. AK on tyytyväinen kulttuuriyhteistyösopimuksiin, joiden tarkoituksena on luoda yhteisöön toimijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja kulttuuri-instituutioiden verkko. Se suhtautuu kuitenkin hyvin epäilevästi ehtoon, jonka mukaan hankkeen hyväksyminen edellyttää seitsemän valtion allekirjoittamaa sopimusta.

3.1.2.5. AK:n mielestä Kulttuuri 2000 -ohjelman pitäisi edistää kulttuurienvälisiä suhteita valtakunnan sisäisten suhteiden sijaan. Koska kulttuurienväliset suhteet sopivat luontevammin alue- ja paikallisviranomaisten toimintakenttään, komitea ehdottaa, että viranomaiset, ja erityisesti kulttuurivastuunsa luovuttaneet, hyväksytään täysivaltaisina jäseninä eurooppalaisiin kulttuuriyhteistyöhankkeisiin. Tämä tietysti edellyttää, että viranomaiset takaavat kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edustamalla oman jäsenvaltionsa eri kulttuureja.

(ii) Laajat toimet

3.1.2.6. AK suhtautuu varauksin moniin ehdotetuista toimista (Eurooppa-päivä, kulttuurifestivaali unionin puheenjohtajana toimivassa maassa, jne.). Tämänkaltaiset tapahtumat ovat vaarassa jäädä yksittäistapauksiksi, jotka eivät kosketa suurta yleisöä. "Euroopan kulttuurikaupunki" -tapahtuma osoittaa, että on olemassa tilaus kaivattujen kestävien verkkojen luomiselle ja ruohonjuuritason alueellisten ja paikallisten järjestöjen osallistumiselle.

3.1.2.7. AK:n mielestä kolmannes laajoille toimille osoitetuista varoista tulisi siirtää erityistoimiin.

(iii) Erityistoimet

3.1.2.8. AK kannattaa ajatusta, jonka mukaan lisätukea annetaan erityistoimiin, koska paikallisten ja alueellisten organisaatioiden ja järjestöjen on helppo osallistua kyseisiin hankkeisiin. Alue- ja paikallistasolla toteutettujen hankkeiden oheisvaikutuksena alue- ja paikallistason kehitys etenee. On kiinnitettävä erityistä huomiota lapsille, nuorille ja muita heikoimmassa asemassa oleville suunnattuihin hankkeisiin.

3.1.2.9. Komitea suosittelee, että yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattu toiminta sisällytettäisiin erityistoimiin kuten tilapäistoimet niiden erityisluonteen ja suurten kustannusten perusteella. Näiden toimien aiheistoa tulee rajoittaa, jotta ohjelman tavoitteista säilyy selkeä käsitys. AK ei kannata vaatimusta vähintään neljän jäsenvaltion kulttuurialan toimijoiden osallistumisesta erityistoimia koskevaan yhteistyöhön.

3.1.2.10. Lisäyksenä komitean edellä esittämiin perusteluihin alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen laajentamiseksi todettakoon joukko uusia näkökohtia. Ensinnäkin hankkeen määritteleminen uutta luovaksi riippuu alueesta, sillä yhtäällä innovatiivinen hanke ei välttämättä ole sitä toisaalla. Toiseksi alue- ja paikallistasot ovat lähempänä Euroopan kansalaisia ja näin ollen sopivat paremmin kehittämään hankkeita, joiden ansiosta muita heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat pääsevät osallisiksi kulttuuritarjonnasta.

3.1.2.11. Näistä syistä AK ehdottaa, että alue- ja paikallisviranomaiset kutsuttaisiin mukaan tähänkin toimintaan. Erityisesti ehdotus koskee kulttuurivastuunsa luovuttaneiden viranomaisten osallistumista täysivaltaisina jäseninä Kulttuuri 2000 -ohjelman erityistoimiin.Tämä edellyttää luonnollisesti, että ne voivat taata kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edustamalla jäsenvaltiossaan esiintyviä erilaisia kulttuureja.

3.1.2.12. AK suosittaa, että erityistoimien puitteissa erityistukea suunnattaisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten välillä tapauksissa, joissa sama kulttuuri esiintyy useamman jäsenvaltion alueella. Koska tällaiset hankkeet ovat ainutlaatuisia, AK kannattaa joustavaa suhtautumista kansojenvälisten hankkeiden vaatimuksiin.

3.1.3. Hallinto ja hakumenettely

3.1.3.1. AK:n mielestä Euroopan kulttuuriohjelmia on hallinnoitava nykyistä tehokkaammin, lomakkeita on yksinkertaistettava, hakemuksien jättämiselle on varattava riittävästi aikaa ja menettelyjä on nopeutettava siten, että varat saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

3.1.3.2. Mainittakoon, että määrärahojen maksatuksen viivästymisestä on aiheutunut vaikeuksia, jotka saattavat käytännössä johtaa siihen, että monet organisaatiot eivät pysty saamaan parasta mahdollista hyötyä EU:n tuesta. Lausunnossaan "Yleishyödyllisten yhdistysten merkitys lisä eurooppalaiseen yhteiskuntaan" () AK luonnosteli mallin, jonka tarkoituksena on helpottaa osallistumista. Mallin mukaan yhdistykset voivat lisätä yhteistyötä yksityisten säätiöiden kanssa. Jäsenvaltioissa on useita esimerkkejä järjestelyistä, joissa säätiöt maksavat yhdistyksille etukäteen käteistä pääomaa avustaakseen niitä kumppanuustoiminnassa EU:n komission kanssa.

3.1.4. Neuvoa-antava komitea

3.1.4.1. Kun otetaan huomioon kulttuurin paikalliset ja alueelliset juuret sekä alue- ja paikallisviranomaisten kantama vastuu kulttuuritoimessa, on selvä, että komissiota ohjelman täytäntöönpanossa avustavaan neuvoa-antavaan komiteaan tulee kutsua mukaan myös alueiden ja paikallistason edustajia.

3.1.5. Rahoitus

3.1.5.1. AK ehdottaa, että kolmannes laajoihin toimiin osoitetuista määrärahoista siirretään erityistoimiin samoin kuin osa yhteistyösopimuksiin tarkoitetuista varoista.

3.1.5.2. AK:n mielestä Kulttuuri 2000 -ohjelmalle 1. tammikuuta 2000 ja 31. joulukuuta 2004 väliseksi ajaksi varatut 167 miljoonaa ecua eivät riitä. Määrärahoja tulisi osoittaa tarkoitukseen huomattavasti enemmän, kun otetaan huomioon kulttuurin merkitys EU-hankkeessa.

3.1.6. Yhteyspisteet

3.1.6.1. Komissio suunnittelee jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tiedotus- ja yhteyspisteitä mainostaakseen Kulttuuri 2000 -ohjelmaa, rohkaistakseen ammattilaisia osallistumaan ja varmistaakseen tarvittavan yhteydenpidon kulttuuritukea jäsenvaltioissa hoitavien laitosten välillä, jotta jäsenvaltioiden toimenpiteet täydentävät Kulttuuri 2000 -ohjelmaa. AK yhtyy kaikkiin näihin tavoitteisiin, mutta uskoo, että yhteyspisteiden ja tukimekanismien hajauttaminen alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämällä olisi paljon tehokkaampi tapa taata yhteisön kulttuuriohjelmien ja yleisön kohtaaminen sekä paikallisten taiteilijoiden ja unionin viranomaisten suhteiden monipuolistaminen. Lisäksi AK kannattaa nykyisten hajautettujen pisteiden käyttöä silloin, kun se on mahdollista.

3.1.7. Arviointi

3.1.7.1. AK on valmis osallistumaan arviointiohjelmaan ja välittämään omaa alue- ja paikallistason kokemustaan. Näillä tasoilla tapahtuu suurin osa kulttuuritoiminnasta mukaan lukien yhteisön sisäinen kulttuuriyhteistyö.

3.1.7.2. Komitea katsoo, että ennen vuoden 2002 loppua on laadittava arvio ohjelman vaikutuksista alue- ja paikallisviranomaisten toimintaan. Saadut tulokset on komitean mielestä otettava huomioon ja ohjelmaa mahdollisesti muutettava, kuten komission ehdotuksen 6 artiklassa todetaan. Komitea toivoo myös, että laaditaan arvio hankkeiden tuloksista siten, että valintakriteerien ja seurantamekanismien osalta painotetaan niiden alue- ja paikalliskulttuureille tuottamaa hyötyä.

3.1.7.3. Komiteasta on tarpeen seurata loppuunvietyjä hankkeita, jotka eivät enää saa tukea EU:lta. Yhteistoimintaverkkoihin ja pysyvään kumppanuuteen yltäneille hankkeille tulisi sitä myöntää edelleen. Samoin valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen politiikan tulisi edistää ja helpottaa hankkeiden toiminnan jatkuvuutta.

3.2. Kulttuurinäkökohtien selkeä sisällyttäminen yhteisön toimiin ja politiikkoihin

3.2.1. AK kannattaa varauksetta komission ehdotusta laatia vuosiksi 2000 2004 puiteohjelma, jonka tarkoituksena olisi lisätä kulttuurialaa sivuavien yhteisötavoitteiden yhdenmukaisuutta suhteessa yhteisön varsinaiseen kulttuuritoimintaan. Ehdotus on merkittävä, koska tietyt yhteisön ohjelmat vaikuttavat kulttuuriin voimakkaammin kuin yhteisön varsinainen kulttuuritoiminta.

3.2.2. AK on tyytyväinen komission pyrkimykseen luoda kulttuuria suosivat oikeudelliset puitteet. Se pitää erityisen tärkeänä komission päätöksiä seuraavista aiheista: kulttuurituotteiden laittoman kaupan estäminen yhtenäismarkkinoilla, jäsenvaltioiden kansallisaarteiden suojelu, jäsenvaltioiden vapaaehtoinen mahdollisuus soveltaa tiettyihin kulttuurihyödykkeisiin ja -palveluihin alennettua arvonlisäverokantaa ja tekijänoikeussäännösten yhdenmukaistamisen kysymykset. Alueiden komitea kiinnittää komission huomiota vuonna 1992 annettuun tekijänoikeusdirektiiviin, jossa säädetään lainausoikeusmaksusta kirjastoille. Poikkeuksia tulisi kuitenkin voida myöntää kirjastoille, jotka edistävät lukemisharrastuksen leviämistä erityisesti epäsuotuisilla alueilla, joilla kirjastot ovat yhteiskunnallisen osallistumisen paikkoja.

3.2.3. Tämän lisäksi AK yhtyy komission näkemykseen tarpeesta a) hinnoitella kirjat yhdenmukaisesti yhtenäisillä kielialueilla Euroopassa, b) soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa levyihin, multimediasovelluksiin ja muistomerkkien entistämiseen, c) suositella jäsenvaltioille, että ne ottaisivat käyttöön kulttuuritoiminnan yrityssponsorointia ja kummiutta suosivia verokannustimia ja d) antaa ehdotuksia esteiden poistamiseksi taiteilijoiden ja kulttuurin alalla työskentelevien vapaan liikkuvuuden ja rajanylittävän toiminnan tieltä.

3.2.4. AK kannattaa komission ehdotusta sen selvittämiseksi, millä yhteisöohjelmilla on merkittävää vaikutusta kulttuuriin. Sellaisia voivat olla tietoliikenteeseen liittyvät ohjelmat, kuten telemaattiset sovellukset (TAP), kehittyneet viestintäteknologiat ja -palvelimet (ACTS), monikielisyysohjelmat (MLPA ja MLIS), Ten-Telecom ja Info 2000. Toisaalta kyseeseen tulevat ohjelmat kuuluvat tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidenteen puiteohjelmaan (1998 2002), johon puolestaan kuuluvat teemaohjelmat "Ekosysteemin suojeleminen" ja "Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta". Kolmanneksi katse on käännettävä uudistettuihin rakennerahastoihin (2000 2006) ja Euroopan alueiden toimintaohjelmiin, yhteisöaloiteohjelmiin sekä Euroopan sosiaalirahastoon. Rakennerahastojen ja kulttuurin uuden puiteohjelman yhteistyö on erityisen tarpeellista. Koska kulttuurista on etua alueelliselle ja paikalliselle kehitykselle, sille tulisi antaa tärkeämpi sija rakennerahastosta tukea saavien hankkeiden joukossa. Lopuksi mutta ei suinkaan vähätellen on mainittava koulutuspolitiikka, jota yhteisössä kehitetään tulevissa Sokrates II, Leonardo da Vinci ja Nuorten Eurooppa IV -ohjelmissa.

3.2.5. Koska Euroopan unionin toimielinten kannalta on tärkeää kehittää horisontaalista kulttuuripolitiikkaa esim. ympäristöpolitiikassa omaksuttuun tapaan, AK pitää tarpeellisena käynnistää mekanismi, jolla voidaan varmistaa kulttuurinäkökohtien huomioon ottaminen kaikissa yhteisön ohjelmissa. Myös AK:lla on paikkansa tämäntyyppisessä mekanismissa. Lisäksi yhteisöohjelmiin on liitettävä toiminnalliset tavoitteet, talousarvio ja kulttuuritavoitteiden saavuttamisen arviointimenetelmät.

3.2.6. Kolmas toimintalinja on yhteisön yleinen kulttuuripolitiikka yhteisön ulkosuhteissa. AK kannattaa komission ehdotusta ja korostaa kulttuurin merkitystä yhteisön ulkosuhteissa ja laajentumiskehityksessä. Tämä on yhdenmukaista Agenda 2000 -asiakirjassa valitun linjan kanssa.

3.2.7. AK kannattaa komission ehdotusta sisällyttää ohjelmaan vertailukelpoiset kulttuurialan tilastot ajanjaksolta 1998 2002 ja katsoo, että tilastot helpottavat yhteisön kulttuuritoimien seurantaa ja arviointia.

4. Päätelmät

Alueiden komitea:

4.1. kannattaa ehdotusta yhtenäiseksi puiteohjelmaksi ja toteaa tyytyväisenä, että komissio on suunnitellut kulttuuripolitiikan, joka korostaa ja selkiyttää kulttuurialan kysymyksiä,

4.2. arvioi ohjelman olevan arvokas apu laajentumiskehityksessä, sillä se on avoin myös jäsenyyttä hakeneille maille; hankkeisiin osallistuminen lisää muiden kulttuurien ymmärrystä sekä kiinnostusta niitä kohtaan, luo verkkoja ja innostaa kulttuuriyhteistyöhön ja -vaihtoon; tämän tuloksena uusien jäsenvaltioiden liittyminen EU:hun helpottuu,

4.3. katsoo, että kulttuurielinkeino tarjoaa mahdollisuuden parantaa työllisyyttä; komitean mielestä on kuitenkin ryhdyttävä nykyistä ponnekkaampiin toimiin kulttuurialan vaikutusten arvioimiseksi ja määrittämiseksi sekä puututtava sellaisiin heikkouksiin ja uhkiin, jotka saattavat estää kulttuurialaa käyttämästä työllistämismahdollisuuksiaan täysin hyväkseen,

4.4. korostaa tarvetta osoittaa erityisiä varoja lasten ja nuorten ohjelmille, jotka tukevat ja kehittävät heidän luomisvoimaansa sekä antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kunnioittaa toisia kulttuureja,

4.5. painottaa, että tasa-arvoisuutta edistävä toiminta edellyttää erityistä huomiota, ja että ohjelmaan on varattava osuus hankkeille, joiden tarkoituksena on kannustaa naisten erityisluovuutta,

4.6. pyytää kiinnittämään huomiota vammaisille suunnattujen kulttuurihankkeiden lisäkustannuksiin,

4.7. katsoo, että ohjelman käytännön toteutusmenetelmät tulisi suunnitella siten, että mahdollisimman moni voi osallistua aktiivisesti ja ottaa vastuuta hankkeista,

4.8. korostaa tarvetta vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa hakemusmuodollisuuksia,

4.9. pyytää yhteisöä liittämään painopistealoihin kulttuuri- ja kielivähemmistöjä koskevien hankkeiden tukemisen sekä erityisenä kulttuuritoimintana että yhteisön ohjelmiin sisältyen,

4.10. pyytää yhteisöä tarjoamaan alueille ja kunnille, joilla on täydet toimivaltuudet kulttuurin alalla, mahdollisuuden ottaa nykyistä aktiivisemmin osaa eurooppalaisiin kulttuuriohjelmiin,

4.11. painottaa, että alue- ja paikalliskulttuurin takaajina alue- ja paikallisviranomaisten tulisi päästä mukaan komissiota ohjelman täytäntöönpanossa avustaviin neuvoa-antaviin komiteoihin,

4.12. kiinnittää erityistä huomiota siihen, että alue- ja paikallisviranomaisia, varsinkin kulttuurivastuutaan harjoittavia, on kohdeltava täysivaltaisina jäseninä Euroopan kulttuuriyhteistyöhankkeissa ja erityistoimissa, jotka kuuluvat Kulttuuri 2000 -ohjelmaan edellyttäen kuitenkin, että niillä edistetään kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja tehdään tunnetuksi jäsenvaltioissa esiintyviä eri kulttuureja,

4.13. ehdottaa, että Kulttuuri 2000 -ohjelman täytäntöönpanossa tietoa ja tukea jakavat yhteyspisteet hajautetaan ja annetaan alue- ja paikallisviranomaisten hoidettaviksi ja että, mikäli mahdollista, käytetään nykyisiä tiedotuspisteitä,

4.14. ehdottaa, että laaditaan selonteko Kulttuuri 2000 -ohjelman vaikutuksista alue- ja paikallisviranomaisten näkökulmasta; komitea katsoo, että tämä näkökohta tulisi ottaa huomioon myös laadittaessa valintakriteerejä ja valmistauduttaessa kulttuurihankkeiden seurantatoimiin,

4.15. katsoo, että "näyttävyys" ei voi olla ainoa eikä edes merkittävin valintaperuste yhteisön kulttuuritoiminnassa; komitea ehdottaa, että kolmannes laajoille toimille sekä osa yhteistyösopimusten rahoitukseen varatuista määrärahoista kohdistettaisiin erityistoimiin käytettäväksi,

4.16. katsoo, että Kulttuuri 2000 -ohjelmalle ajanjaksoksi 1. tammikuuta 2000 31. joulukuuta 2004 varatut varat (167 miljoonaa ecua) ovat täysin riittämättömät,

4.17. katsoo, että on tarpeen omaksua mekanismi, joka takaa kulttuurinäkökohtien huomioimisen yhteisön kaikissa ohjelmissa; myös alueiden komitealla on paikkansa tässä mekanismissa; kuhunkin yhteisön ohjelmaan on sisällyttävä toiminnalliset tavoitteet, talousarvio sekä arviointimenettelyt kulttuuritavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi.

4.18. Alueiden komitea ehdottaa, että alueellisten kulttuuripolitiikkojen ja ennen kaikkea aluekehitykseen ja työllisyyden tukemiseen käytettyjen kulttuuripolitiikkojen tukemiseksi kulttuuri mainitaan selkeästi rakennerahastoasetuksissa.

Bryssel 19. marraskuuta 1998.

Alueiden komitean puheenjohtaja

Manfred DAMMEYER

() EYVL C 211, 7.7.1998, s. 18.

() EYVL C 100, 2.4.1996, s. 30.

() EYVL C 100, 2.4.1996, s. 35.

() EYVL C 100, 2.4.1996, s. 119.

() EYVL C 116, 14.4.1997, s. 65.

() KOM(96) 160 lopull.

() CdR 306/97 fin - EYVL C 180, 11.6.1998, s. 57.