Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Rasismin vastainen toimintasuunnitelma"

(98/C 407/29)

Komissio päätti 1. huhtikuuta 1998 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut sosiaali-, perhe-, koulutus- ja kulttuuriasiain jaosto antoi lausuntonsa 16. heinäkuuta 1998. Esittelijä oli Christoforos Koryfidis.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9. 10. syyskuuta 1998 pitämässään 357. täysistunnossa (syyskuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 77 ääntä puolesta, ei yhtään vastaan kahden pidättyessä äänestämästä.

1. Esipuhe

1.1. Talous- ja sosiaalikomitea toteaa huolestuneena, että huolimatta julistuksista ja viime aikoina rasismin torjumiseksi toteutetuista toimista rasismi voimistuu edelleen Euroopan unionissa. Rasismi on erityisen huolestuttavaa, koska se ilmenee nykyään yksilöjen tai yhteisöjen käyttäytymisessä, joka vaikuttaa yhä enemmän olevan ideologisesti motivoitua ja on yleensä poliittisesti värittynyttä.

1.2. TSK:n näkemyksen mukaan tilanne on erittäin vaarallinen EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudelle. Koska rasismin vaarat uhkaavat paitsi EU:n yhteiskunnallisia ja taloudellisia tulevaisuudennäkymiä ja myös viime kädessä sen säilymistä kokonaisuutena, vaarojen täytyy varoittaa kansalaisia, alueviranomaisia, jäsenvaltioita ja yhteisön toimielimiä hälytyskellojen tavoin, jotta luotaisiin ulottuvuudeltaan, rakenteeltaan ja laadultaan uudenlaisia toimintalinjoja ongelmaan puuttumiseksi.

1.3. Tällainen poliittinen asennoituminen ja toimintamalli ovat talous- ja sosiaalikomitean mielestä välttämättömiä, koska rasistiset asenteet ja käyttäytyminen ovat räikeässä ristiriidassa eurooppalaisen kulttuurin ihmiskeskeisen ulottuvuuden kanssa. Lisäksi rasismi vahingoittaa itse Euroopan yhdentymisen perusajatusta ja niitä valtavia ponnistuksia, joiden avulla eurooppalaiset ovat sodan jälkeen halunneet lopettaa keskinäiset riitansa ja rakentaa demokraattisen ja useita etnisiä ryhmiä ja kulttuureja edustavan Euroopan, joka rakentuu yhteistyölle ja edistykselle.

1.4. Komitea ilmaisee huolestuneisuutensa tilanteesta ja kehottaa kaikkia Euroopan demokratiaa tukevia kansalaisia, yhteiskunnallisia toimijoita ja kansalaisjärjestöjä sekä virallisia päätöksentekijöitä osallistumaan rasismin torjuntaan. Komitea kääntyy myös EU:n toimielinten ja etenkin komission ja seurantakeskuksen puoleen, jotta ne ottaisivat tämän vaativan tehtävän hoitaakseen ja määrittelisivät koko hankkeen suuntaviivat sekä koordinoisivat sitä.

2. Johdanto

2.1. Joulukuussa 1995 komissio antoi tiedonannon rotusyrjinnästä, muukalaisvihasta ja antisemitismistä sekä ehdotuksen neuvoston päätökseksi vuoden 1997 nimeämiseksi Euroopan rotusyrjinnän vastaiseksi vuodeksi ().

2.1.1. Komission mukaan mainitun tiedonannon ensisijainen tavoite oli esitellä komission panostus torjuttaessa tällaisia ilmiöitä ja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka ovat lisääntyneet 1980-luvun puolivälistä lähtien. Asiakirja sisältää myös komission suunnitelmat seuraavien vuosien konkreettisiksi toimiksi sekä ehdotuksen neuvoston päätökseksi vuoden 1997 nimeämiseksi "rotusyrjinnän vastaiseksi vuodeksi".

2.1.2. Rotusyrjinnän vastaista komission toimintaa johtavat seuraavat periaatteet:

Rotusyrjinnän torjuminen vaatii kaikkien yhteistyötä.

Ennaltaehkäisyn on oltava kaikkien rotusyrjinnän vastaisten strategioiden avainpäämäärä.

Painopistealueet on asetettava yhteistyön pohjalta.

Kehittäessään toimintaansa tällä alalla komissio kunnioittaa tarkasti toissijaisuusperiaatetta.

2.1.3. Komission tiedonannossa mainitaan rotusyrjinnän torjunnan keskipitkän aikavälin välitavoitteina erityisesti seuraavat:

rasistisen käyttäytymisen ja väkivallan ennaltaehkäisy sekä rotusyrjintärikosten valvonta ja rankaiseminen;

kehyksen luominen rotusyrjinnän potentiaalisten kohteiden yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi;

yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ja syrjinnän torjuminen;

kansainvälisen yhteistyön kehittäminen;

Euroopan tason lainsäädäntöä koskevan kysymyksen ratkaiseminen.

2.1.4. Komissio mainitsee tiedonannossa seuraavat käytettävissä olevat keinot kehittäessään panostaan rasismin torjunnassa:

Euroopan sosiaalirahasto,

koulutuksen ja nuorisotoiminnan välineet,

erilaiset sosiaalisen toiminnan hankkeet, joihin kansalais- ja siirtolaisjärjestöt osallistuvat,

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, jonka tarkoitus on tarjota yhteisölle ja

jäsenvaltioille objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa

ehdotus neuvoston päätökseksi vuoden 1997 nimeämiseksi "rotusyrjinnän vastaiseksi vuodeksi".

2.2. Yllä mainitusta komission tiedonannosta antamassaan lausunnossa () komitea katsoi, että tällaisten ilmiöiden torjunta on yksi perustamissopimuksen tavoitteiden toteutumisen edellytyksistä ja korosti seuraavia seikkoja:

2.2.1. Komitea tuki komission neuvostolle tekemää ehdotusta vuoden 1997 julistamisesta "rotusyrjinnän vastaiseksi vuodeksi".

2.2.2. Komission tiedonantoa täydentäen komitea esitti komissiolle historiallisista ja tieteellisistä lähtökohdista näkemyksensä mm. ilmiön syistä, merkityksestä, laajuudesta ja rajoista sekä ilmiön kehittymistä edistävistä tai estävistä tekijöistä. Komitea korosti lisäksi, että komission on syytä määritellä käsitteet "rotusyrjintä", "muukalaisviha" ja "antisemitismi" lähdetekstien ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien, ILO:n ja Euroopan neuvoston terminologian pohjalta. Komitea esitti myös ehdottamiensa määritelmien liittämistä termeihin "etninen vähemmistö", "maahanmuuttaja" ja "vierastyöläinen".

2.2.3. Komitea korosti lausunnossaan erityisesti koulutuksen ja joukkoviestimien roolia rasismin torjunnassa.

2.3. Tässä lausunnossa käsiteltävä komission tiedonanto nimeltä "Rasismin vastainen toimintasuunnitelma" on jatkoa vuonna 1995 julkaistulle rasismia koskevalle tiedonannolle. Tiedonannossa esitellään toimintasuunnitelma, jonka avulla komissio aikoo taistella tätä sitkeähenkistä vitsausta vastaan koko unionissa. Se aikoo käyttää hyväkseen rasisminvastaisen vuoden saavutuksia ja lähteä liikkeelle uudesta asetelmasta, joka perustuu erityisesti Amsterdamin sopimukseen otettuun syrjinnän kieltävään lausekkeeseen ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamiseen.

2.3.1. Tiedonannossa todetaan, että tältä pohjalta toimintasuunnitelman avulla kootaan yhteen kaikki asianosaiset toimijat ja luodaan suotuisat edellytykset rasisminvastaisten kumppanuuksien synnylle Euroopan unionissa.

2.3.2. Neljästä pääkohdasta koostuvassa keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelmassa kiinnitetään erityishuomiota yhteistyöhän kaikilla tasoilla, jotta edistetään erilaisuuden ja moniarvoisuuden ihannetta ja kehitetään uusia malleja edistettäväksi ja hyödynnettäväksi koko Euroopan unionissa. Nämä neljä toimintakenttää ovat:

tien tasoittaminen lainsäädäntöaloitteille;

rasismin torjunnan ottaminen osaksi muita politiikkoja;

uusien toimintamallien kehittäminen ja vaihtaminen;

tiedotus- ja viestintätoimien lisääminen.

3. Yleistä

3.1. Euroopan parlamentin vuonna 1986 hyväksymän fasismin nousua ja Euroopan rotusyrjintää käsittelevän tutkintalautakunnan ensimmäisen kertomuksen (Evrigenis-kertomuksen) ja komission nyt käsiteltävän tiedonannon välisenä aikana rasismin torjuntatyö Euroopan unionin tasolla on ollut monivaiheista ja runsassisältöistä. Tärkeimmät välivaiheet ovat olleet:

neuvoston, parlamentin ja komission vuonna 1986 antama rotusyrjinnän ja muukalaisvihan vastainen yhteisjulistus;

vuonna 1989 annettu yhdentoista valtionpäämiehen tai hallituksen hyväksymä yhteisön peruskirja työntekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista;

parlamentin, neuvoston, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean sekä työmarkkinaosapuolia edustavien järjestöjen aiheesta antamat päätöslauselmat vuosina 1990 1995 (esimerkiksi Firenzessä vuonna 1995);

Eurooppa-neuvoston Korfun kokouksessa (24. 25. kesäkuuta 1994) tekemä päätös perustaa rotusyrjintää ja muukalaisvihaa käsittelevä neuvoa-antava komitea;

komission vuonna 1995 aiheesta antama tiedonanto, jossa ehdotetaan vuoden 1997 nimeämistä rotusyrjinnän vastaiseksi vuodeksi ja ko. vuoden aikana toteutetut toimet;

ehdotus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta ();

Amsterdamin sopimus ja siihen otettu syrjinnän kieltävä yleislauseke;

nyt käsiteltävä rasisminvastainen toimintasuunnitelma.

3.2. Kaikista näistä ponnisteluista huolimatta rasismin torjunta unionissa ei komitean mielestä ole tähän mennessä ollut tarpeeksi tehokasta eikä ole vastannut odotuksia.

3.3. Tällaisessa tilanteessa komitea arvostaa komission nyt käsiteltävänä olevaa tiedonantoa ja siihen sisältyviä ehdotuksia kehittää uusi toimintasuunnitelma, jonka tavoite on koota yhteen rotusyrjintää vastustavat voimat ja tukea niitä.

3.4. Komitea hyväksyy myös toimintasuunnitelmassa esitetyt toiminta-alat, suositetun työskentelymenetelmän sekä valmistelut lainsäädäntöaloitteiksi ja toimet rasismin torjunnan liittämiseksi osaksi yhteisön kaikkia toimintalinjoja.

3.4.1. Sisällytettäessä rasismin torjunta osaksi yhteisön kaikkia toimintalinjoja komitea kiinnittää erityishuomiota työllisyyteen ja koulutukseen sekä tietoyhteiskuntaan ja tiedotusvälineisiin. Se haluaa myös toistaa komissiolle aiheesta aiemmin tekemänsä ehdotukset ().

3.4.2. Komitea huomauttaa, että mikäli pyrkimykset rotusyrjinnän potentiaalisten kohderyhmien poliittiseksi integroimiseksi saataisiin onnistumaan, nämä ryhmät voisivat paremmin osallistua päätöksentekoon ja näin heidän poliittinen solidaarisuutensa lisääntyisi. Siksi komitea suosittaa, että komissio tukisi paikallis- ja aluetasolla tähän pyrkiviä aloitteita.

3.5. Komitea uskoo, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus on yksi rasismin torjunnan kulmakiviä () ja esittää siksi, että nopeutettaisiin menettelyjä, jotka takaavat sille tehokkaat toimintapuitteet.

3.5.1. Komitea kantaa huolta Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tehokkaasta toiminnasta ja esittää, että keskus olisi yhteydessä jäsenvaltioissa toimivien vastaavanlaisten keskusten ja muiden samankaltaisten virallisten elinten kanssa.

3.6. Komitean mielestä on myös erittäin tärkeää määrittää mahdollisimman pitävästi syrjinnän sietotai vastustuskynnys eurooppalaisessa yhteiskunnassa sekä sen syyt. Komitea toivoo siis, että kysymystä tutkittaisiin mahdollisimman laajasti ja usein.

3.7. Komitea katsoo myös, että pitäisi luoda yhtenäinen strategia, jonka avulla puututtaisiin sekä yhteiskunnallisiin syihin että prosesseihin, jotka johtavat rasistisiin asenteisiin ja niiden konkreettisiin ilmenemismuotoihin. Joka tapauksessa Euroopan valtioiden ja demokraattisen yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on komitean mielestä todeta ja pitää kiinni siitä ettei rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja antisemitismin ilmenemismuotoja eikä yleisesti mitään syrjintää yhteisössä hyväksytä. Näin ollen komitea tukee varauksetta syrjinnän jyrkästi kieltävää eurooppalaista lainsäädäntöä.

3.8. Komitea uskoo myös, että tällä rajojen avaamisen ja maailmanlaajuistumisen aikakaudella syrjintää suosivia ajattelutapoja ja käytäntöjä ei voida tehokkaasti torjua yksipuolisilla, yhden valtion alueelle rajoittuvilla toimilla. Komitea painottaa myös, että on tärkeää, että komissio harjoittaa yhteistyötä sellaisten toimivaltaisten kansainvälisten organisaatioiden ja maiden kanssa, joilla on erityistä kokemusta näistä ongelmista.

3.9. Komitea toteaa lopuksi, että syrjinnän torjunnan kaltaisilla toimintalinjoilla on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä erittäin suuri vaikutus tuotantoon, kilpailukykyyn ja kasvuun, sillä nämä ovat sidoksissa toisiinsa. Näin ollen komitea esittää yhteisön asianomaisille toimielimille, että ne myöntäisivät tarpeelliset varat, jotta syrjinnänvastaista politiikkaa voitaisiin merkittävästi kehittää Euroopan unionissa.

4. Erityistä

4.1. Komitea tukee komission ehdottamaa työskentelymenetelmää rasisminvastaisen toimintasuunnitelman kehittämiseksi. Samoin se on yhtä mieltä tarpeesta käyttää hyväksi vuonna 1997 käyttöön otettuja kumppanuuksia ja verkostoja. Se pitää kuitenkin vakavana laiminlyöntinä, että komissio on jättänyt koulu- ja opiskelumaailman Euroopan rasisminvastaisen politiikan kehittämiseen osallistuvien toimijoiden ulkopuolelle.

4.1.1. Komitean näkemyksen mukaan koulut ja koulutus ovat erityisen sopivia yhtenäisen eurooppalaisen rasisminvastaisen politiikan toiminta-aloja ja tasoja, joilla voidaan saavuttaa menestystä ja huomattavia tuloksia. Näin ollen komitea kehottaa komissiota käyttämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hyväkseen opetukseen hahmottuvaa uutta eurooppalaista ulottuvuutta sisällyttääkseen siihen rasisminvastaisen politiikkansa.

4.1.2. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että komissio ryhtyy kehittämään konkreettisia toimia kouluissa ja opetuslaitoksissa ja palkitsee parhaat tällaisista aloitteista.

4.2. Komitea on tyytyväinen syrjinnän kieltävän lausekkeen sisällyttämiseen Amsterdamin sopimukseen (13 artikla), sillä se on merkittävä välivaihe Euroopan rasisminvastaisen politiikan kehityksessä. Samalla se aikoo osallistua aktiivisesti keskusteluun, jonka komissio aloittaa mainitusta aiheesta ja erityisesti syrjintäkiellon soveltamistavasta ja -alasta.

4.3. Komitea kannattaa komission ehdotusta liittää rasisminvastainen ulottuvuus yhteisön poliittisiin peruslinjauksiin. Työllisyys ja koulutus, tietoyhteiskunta, joukkoviestimet, kulttuuri ja urheilu, alat kuten oikeudenkäyttö ja sisäasiat, tutkimus ja ulkosuhteet ovat kaikki aloja, joilla voidaan toimia rasistisesti ja joihin voidaan ja täytyy vaikuttaa rasisminvastaisella politiikalla.

4.3.1. Komitean mielestä on erityisen tärkeää tuntea rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja antisemitismin ilmentymien syntymisen ja kehittymisen syyt, ja siksi niitä täytyy tutkia perusteellisesti. Tätä tarkoitusta varten on syytä hyödyntää ja vahvistaa seurantakeskuksen roolia.

4.3.2. Koska rotusyrjinnän torjunta ei ole komitean mielestä yksinomaan EU:n jäsenvaltioiden ja sen toimielinten, vaan myös yhteisön ulkopuolisten maiden hallitusten vastuulla, se kiinnittää huomiota yhteisön ulkosuhteisiin ja tapaan hoitaa niitä. Komitean mielestä on oikein, että eurooppalainen lainsäädäntö suhtautuu ankarasti sellaisten maiden viranomaisten rasistisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen, joissa on piileviä rasistisia suuntauksia tai jotka eivät noudata ihmisoikeuksia tai demokratian periaatteita. Se kehottaa näin ollen komissiota ja muita unionin toimielimiä edelleenkin soveltamaan suunniteltuja toimia epäröimättä, viivyttelemättä ja myönnytyksiä tekemättä.

4.3.3. Komitea toistaa tässä ehdotuksensa, jonka mukaan "kehitetään eurooppalainen strategia poliisikunnan kouluttamiseksi, jotta poliisit oppisivat käsittelemään rotusyrjintää sekä ehkäisemään ja tutkimaan rotusyrjintärikoksia. TSK:n mielestä voitaisiin perustaa rotusyrjintärikosten ehkäisyyn erikoistunut poliisielin." ()

4.3.4. Komitea arvioi, että syrjintää esiintyy eniten työelämässä. Siksi komitea vetoaa komissioon, että se kiinnittäisi parhaillaan kehittämässään toimintaohjelmassa erityishuomiota tähän ongelmaan sekä tarkkailisi aikaansaatua kehitystä seurantakeskuksen avulla ja sisällyttäisi lainsäädäntöön kaikkien Euroopan kansalaisten ja kaikkien EU:n alueella laillisesti oleskelevien oikeuden työhön.

4.4. Komitean näkemyksen mukaan rasisminvastaisen työn tulokset riippuvat siitä, miten yhteiskunta vastedeskin vastustaa ja paheksuu rasistisia asenteita ja käyttäytymistä. Toimet koulutuksen alalla ja nuorten parissa eivät riitä tällaisen tavoitteen saavuttamiseksi, vaan Euroopan kansalaisille pitää myös jakaa jatkuvasti ja järjestelmällisesti tietoa rotusyrjinnästä ja sen seurauksista.

4.4.1. Sellaisella viestintäpolitiikalla, jossa välitetään myönteistä tietoa erilaisuudesta tai annetaan selkeitä ja tarkoin harkittuja viestejä, on epäilemättä hyötyä. Komitean mielestä olisi kuitenkin hyödyllistä tuoda paheksuen julkisuuteen myös tiettyjä vakavia ja todennettuja rasistisia tapauksia, sekä toisaalta esitellä hyviä toimintamalleja. Komissio voisi esimerkiksi käsitellä rotusyrjintää koskevissa raporteissaan tällaisia tapauksia sekä niiden aiheuttamia vastatoimia.

4.5. Komitean näkemyksen mukaan keskeisiä seikkoja kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen eurooppalaisen rasisminvastaisen politiikan kehityksessä ovat tapa, jolla sitä suunnitellaan, sekä sellaisten yhteisön käytettävissä olevien hallinnollisten keinojen laajuus, joiden avulla osallistutaan sen määrittelyyn ja toteuttamiseen.

Niinpä komitea toteaa, että jos eurooppalaista rasisminvastaista politiikkaa suunnitellaan vain yhdessä pääosastossa, siitä jää puuttumaan voimaperäisyyttä ja laajaa hyväksyntää. Komitea ehdottaakin, että komissio muuttaisi kantaansa siten, että lopullinen rasisminvastainen toimintasuunnitelma olisi kaikkien asianomaisten pääosastojen yhteistyön tulosta.

Bryssel 10. syyskuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() KOM(95) 653 lopull., 13.12.1995.

() EYVL C 204, 15.7.1996.

() KOM(96) 615 lopull.

() Ks. TSK:n lausunto EYVL C 204, 15.7.1996.

() Ks. TSK:n lausunto EYVL C 158, 26.5.1997.