Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista:

"Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) kilpailusääntöjen yksityiskohtaisesta soveltamisesta lentoliikenteen alalla toimiviin yrityksiin annetun asetuksen (ETY) N:o 3975/87 muuttamisesta", ja "Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin yhteisön ja kolmansien maiden väliseen lentoliikenteen alalla" () (98/C 95/15)

Neuvosto päätti 6. kesäkuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainituista ehdotuksista.

Asian valmistelusta vastannut liikenne- ja tietoliikennejaosto antoi lausuntonsa 19. tammikuuta 1998. Esittelijä oli Joël Decaillon.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. ja 29. tammikuuta 1998 pitämässään 351. täysistunnossa (tammikuun 28. päivän istunnossa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 79 ääntä puolesta ja kaksi vastaan.

1. Komissio ehdotus

1.1. Neuvoston asetuksilla (ETY) N:o 2410/92 () ja (ETY) N:o 1284/91 () muutetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3975/87 () komission toimivalta kilpailusääntöjen noudattamisen takaamiseksi on rajoitettu koskemaan yhteisön sisäistä lentoliikennettä.

1.1.1. Komissiolla ei ole Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden välisessä lentoliikenteessä 85 artiklan 3 kohdan mukaisia valtuuksia myöntää erioikeuksia. Komissiolla ei ole myöskään mahdollisuutta käyttää tavanomaisia menettelyjä määräävän aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa 86 artiklan mukaisesti. Komissio voi tukeutua 89 artiklaan ja toteuttaa tällaisia toimia välillisesti, mikä aiheuttaa lentoliikenteen harjoittajia haittaavan oikeudellisen epävarmuustekijän.

1.1.2. Näin ollen komissio esittää uuden asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on poistaa määräykset, jotka rajoittavat asetuksen (ETY) N:o 3975/87 sovellusalueen yhteisön sisäiseen lentoliikenteeseen, ja tuoda asetuksen piiriin yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden välinen lentoliikenne.

1.2. On tarpeen muistuttaa, että asetuksella (ETY) N:o 3976/87 () komissio valtuutettiin hyväksymään tietyllä ajanjaksolla tiettyjä ryhmäpoikkeuksia, jotta lentoliikenteen harjoittajat voisivat sopeutua asteittain entistä tiukempaan kilpailuympäristöön.

1.2.1. Kokemus on osoittanut, että ryhmäpoikkeukset vastaavat lentoliikenteen harjoittajien ja muiden toimijoiden oikeusvarmuuden todellisia tarpeita.

1.2.2. Komissio ehdottaakin neuvostolle, että se hyväksyisi asetuksen, jonka avulla komissio voisi asetuksen (ETY) N:o 3975/87 sovellusalaa rajoittamatta sekä perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan nojalla säätää asetuksella, ettei 85 artiklan 1 kohtaa sovelleta tietyntyyppisiin yritysten välisiin sopimuksiin, yritysten yhteenliittymiä koskeviin päätöksiin ja yhdenmukaisiin menettelytapoihin kansainvälisillä lentoreiteillä yhteisön ja sen ulkopuolisen maan tai ulkopuolisten maiden välillä.

1.2.3. Komissio voi erityisesti antaa asetuksia sellaisista sopimuksista, päätöksistä ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista, joiden kohteena on:

a) yhteinen suunnittelu, säännöllisen lentoliikenteen kapasiteetin ja aikataulujen yhteensovittaminen;

b) lentoliikenteestä saatavien tulojen jakaminen;

c) matkustaja- ja tavaramaksuja koskevien hintaneuvottelujen järjestäminen;

d) säännöllinen yhteinen lentoliikenne uudella tai vähän liikennöidyllä reitillä;

e) lähtö- ja saapumisaikataulujen jakaminen ja aikataulujen laatiminen; komissio valvoo, että nämä säännöt ovat yhdenmukaiset neuvoston laatimien käyttäytymissääntöjen kanssa.

2. Yleistä

2.1. Maailman lentoliikenteessä eletään tällä hetkellä säännöstelyn purkamisen aikaa. On tärkeää laatia Euroopan unionissa sekä sen ulkopuolisissa maissa sovellettavat yhteiset pelisäännöt, jotka koskevat niiden välistä lentoliikennettä. Kansainvälisen lentoliikenteen kehitys saa lentoyhtiöt tekemään liittoutumia ja sopimuksia, joilla on huomattava vaikutus kilpailuun. Näille yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden lentoliikenteen harjoittajien välisille liittoutumille ja sopimuksille on luotava yhtenäinen pohja antamalla koko Euroopan unionin tasolla takeet riittävästä oikeusturvasta.

2.2. Komitea panee merkille komission ehdotukset, joilla pyritään laajentamaan asetuksen (ETY) N:o 3975/87 sovellusalaa ja antamaan komissiolle mahdollisuus poikkeustoimiin lentoliikenteen alalla 85 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komitea ihmettelee kuitenkin, miksei komissio ole tarkentanut perusteluosassa (kohta 17), että uutta luetteloa ryhmäpoikkeuksista on laajennettu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2411/92 muutetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3976/87 esitettyyn aikaisempaan luetteloon verrattuna.

2.3. Luettelon laajentamisella tulojen jakamisen ja kapasiteetin koordinoinnin uusille aloille on tarkoitus taata tulevaisuudessa Euroopan unionin ja sen ulkopuolisten maiden välisestä lentoliikenteestä toistaiseksi puuttuvien kilpailusääntöjen tehokas ja yhtenäinen valvonta.

2.4. Yhteisön lainsäädännöllä ei nykyisellään voida taata jäsenvaltioiden ja unionin ulkopuolisten maiden lentoliikenteen kilpailusääntöjen tehokasta ja yhdenmukaista valvontaa.

2.4.1. 87 artiklan mukaisen neuvoston asetuksen puuttuessa kilpailusääntöjä sovelletaan perustamissopimuksen 88 ja 89 artiklan nojalla. Tämä saattaa johtaa komission ja jäsenvaltioiden väliseen lainsäädännölliseen toimivaltaristiriitaan, joka aiheuttaisi eurooppalaisille lentoliikenteen harjoittajille oikeudellisesti epävarman tilanteen.

2.4.2. Tästä ovat osoituksena komission ja tiettyjen jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten viimeaikaiset erimielisyydet suhtautumisessa lentoliikenteen harjoittajien yhteenliittymiin.

2.5. Komissiolle olisi annettava käyttöön tarvittavat keinot kilpailusääntöjen valvontatehtävän täyttämiseksi kuten muillakin aloilla. Euroopan tasolla on päästävä kilpailurikkomusten tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen valvontaan, sillä ainoastaan siten on nykyään mahdollista tulla kuulluksi kansainvälisen kauppavaihdon kehittyessä.

2.6. Eurooppalaisen kilpailuviranomaisen on siis saatava äänestä kuuluviin samalla tavalla kuin esimerkiksi amerikkalaisten kilpailuviranomaisten. Boeingin ja McDonnel Douglasin hiljattainen fuusio kuvaa asian merkitystä kouriintuntuvasti. Samanalainen vaikutusvalta tulee tehdä mahdolliseksi myös lentoliikenteen alalla.

2.7. Kuten aiemmissakin lausunnoissaan () komitea korostaa jälleen, että kilpailusääntöjen soveltamisessa tulee ottaa huomioon sosiaalialan vaatimukset. Euroopan tasolla ei ole vieläkään lentoyhtiöiden ja lentokenttien työntekijöitä koskevaa sosiaalipolitiikkaa. Työllisyyskehityksen arviointi käy välttämättömäksi. Komitea laatii parhaillaan lausuntoa työaikadirektiivin ulkopuolisista toimialoista () ja korostaa, että sellaisia toisiinsa liittyviä kysymyksiä kuin lentoajan rajoittamista ja lentoliikenteen turvallisuus- ja laatunäkökohtia on käsiteltävä rinnakkain erityisesti soveltamalla koulutusta ja pätevyyttä koskevia vähimmäisstandardeja.

2.8. Komitea toistaa lukuisat ehdotuksensa neuvottelumekanismin luomisesta yhteiskunnallis-taloudellisten vaikutusten käsittelemiseksi, jotta kaupallisten sopimusten aiheuttamat sosiaaliset seuraukset saadaan huomioon otetuksi.

2.9. Komitea toivoo, että komissio jatkaa lentoliikenteen yleispalvelun käsitteen kehittelyä kolmannen toimenpidepaketin mukaisesti, vaikka siihen jo viitataankin Amsterdamin sopimuksessa, ja tukeutumalla tarpeen tullen Amsterdamin sopimuksen uuteen 7 d artiklaan ja vastaaviin nykyisiin asetuksiin, jotta alueellista ja reuna-alueiden saarien kehitystä voidaan edistää.

2.9.1. Komission toimivallan laajentaminen Euroopan unionissa vallitsevien kilpailusääntöjen soveltamisessa on aina liittynyt kilpailun vapauttamiseen yhteisön ilmatilassa. Neuvosto antoi asetuksen (ETY) N:o 3975/87, kun yhteisön ilmatilan vapauttamiseen tähtäävä ensimmäinen toimenpidepaketti pantiin täytäntöön, ja laajensi sitä asetuksella (ETY) N:o 2410/92 koskemaan kotimaan lentoja vuoden 1992 kolmannen paketin yhteydessä.

2.10. Periaatteessa olisi toivottavaa, että ilmatilan avaamiseen liittyisi erityinen kilpailusääntöjen soveltamisjärjestelmä.

2.11. Komitea suosittaakin, että asetusta (ETY) N:o 3975/87 laajennetaan ehdotetulla tavalla koskemaan kaikkia lentoyhteyksiä unionin ulkopuolisten maiden kanssa ja että tätä toimivaltaa kilpailusääntöjen soveltamisessa täydennetään samanaikaisesti antamalla komissiolle mahdollisuus myöntää ryhmäpoikkeuksia näillä lentoreiteillä osana Euroopan unionin yhtenäistä ulkopolitiikkaa kyseisellä alalla.

2.11.1. Tulevaisuudessa neuvosto voisikin myöntää komissiolle valtuudet neuvotella unionin ulkopuolisiin maihin suuntautuvia lentoyhteyksiä koskevista kysymyksistä niiden ehtojen mukaisesti, jotka on määritelty vastaavalla tavalla komission, jäsenvaltioiden ja ilmailuteollisuuden välisissä neuvotteluissa. Valtuudet voitaisiin myöntää useassa vaiheessa siirtymäkausien järjestämiseksi. Näin voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla taata Euroopan unionissa ja sen ulkopuolisissa maissa toimivien lentoliikenteen harjoittajien välille yhtenäiset kilpailuehdot.

2.11.2. Samoin kuin nykyinen epävarmuus kilpailusääntöjen soveltamisesta Euroopan unionin ja sen ulkopuolisten maiden lentoliikennesopimuksiin voi vaikeuttaa yhdenmukaisten ja yhtenäisten pelisääntöjen toteuttamista Euroopan unionissa, myös jäsenvaltioiden omat kahdenväliset neuvottelut unionin ulkopuolisten maiden kanssa silloin kun niissä päädytään sopimuksiin kilpailun vapauttamisesta saattavat aiheuttaa koordinaatiohäiriöitä Euroopan lentoliikenteen harjoittajien toimintaolosuhteissa.

2.11.3. Lisäksi komission toimivallan laajentaminen Euroopan unionin ja sen ulkopuolisten maiden välisten kilpailusääntöjen soveltamisessa vahvistaisi komission asemaa neuvoteltaessa jäsenmaiden nimissä unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Näin kilpailunvapauttamissopimuksiin saataisiin helpommin liitettyä kilpailusääntöjen yhdenmukaistaminen unionin ulkopuolisten maiden kanssa.

Bryssel, 28. tammikuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 165, 31.5.1997, s. 13 14.

() EYVL L 240, 24.8.1992, s. 18.

() EYVL L 122, 17.5.1991, s. 2.

() EYVL L 374, 31.12.1987, s. 1.

() EYVL L 374, 31.12.1987, s. 9.

() EYVL C 77, 21.3.1983, s. 20; EYVL 303, 25.11.1985, s. 31; EYVL C 169, 6.7.1992, s. 15.

() SOS/348.