Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi keksintöjen hyödyllisyysmallisuojaa koskevan lainsäädännön yhdensuuntaistamisesta (98/C 36/05) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(97) 691 lopull. - 97/0356(COD)

(Komission esittämä 12 päivänä joulukuuta 1997)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat, että

perustamissopimus velvoittaa yhteisön ja sen jäsenvaltiot huolehtimaan yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn tarvittavien edellytysten turvaamisesta sekä erityisesti edistämään teollisuuden voimavarojen tehokkaampaa hyödyntämistä osana innovaatiota, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevaa politiikkaa,

nykyisin ovat tärkeässä asemassa sellaiset tekniset keksinnöt, jotka mahdollistavat parempien ja laadukkaampien tuotteiden tarjoamisen ja jotka ovat joko erityisen tehokkaita, kuten helppoja soveltaa tai käyttää, tai tuovat tekniikan nykytasoon verrattuna käytännöllistä tai teollista etua,

hyödyllisyysmalleihin sovellettavien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroista seuraa, että samoja keksintöjä ei suojata kaikkialla yhteisössä tai että niitä ei suojata samalla tavalla eikä suojan voimassaoloaika ole kaikkialla yhteisössä samanpituinen, mikä ei vastaa avoimien ja esteettömien sisämarkkinoiden vaatimuksia; sisämarkkinoiden toteutumisen ja toiminnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä on siis tarpeen yhdensuuntaistaa kyseisellä alalla,

tämän vuoksi on tärkeää käyttää kaikki mahdolliset keinot lisätä yhteisön teollisuuden kilpailukykyä tutkimuksen ja kehityksen alalla,

pienet ja keskisuuret yritykset ovat strategisessa asemassa, kun on kyse innovaatioista ja vastaamisesta nopeasti markkinoiden vaatimuksiin,

yritysten ja varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten ja tutkijoiden käyttöön on tarpeen asettaa väline, joka on huokea ja nopea ja jota on helppo arvioida ja soveltaa,

hyödyllisyysmallisuoja vaikuttaa soveltuvan patenttisuojaa paremmin varsinkin tietyn keksinnöllisyyden omaavien teknisten keksintöjen suojeluun,

teknisten keksintöjen riittävä suojelu koko yhteisön alueella on hyödyllistä,

suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittää, kun yhdensuuntaistaminen rajoitetaan sellaisiin kansallisiin säännöksiin, joilla on suorin vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan,

yhdensuuntaistamalla tavoiteltujen päämäärien toteutuminen edellyttää, että rekisteröidyn hyödyllisyysmallioikeuden saannille ja säilymiselle asetetaan kaikissa jäsenvaltioissa periaatteessa samat edellytykset; tätä varten olisi laadittava tyhjentävä luettelo edellytyksistä, jotka teknisen keksinnön on täytettävä, jotta se voidaan suojata hyödyllisyysmallilla,

nämä edellytykset ovat suurelta osin samanlaiset kuin patenttisuojan edellytykset; olisi kuitenkin vaadittava erilaista keksinnöllisyyttä ottaen huomioon hyödyllisyysmallisuojaan oikeutettujen teknisten keksintöjen erityisluonne,

hyödyllisyysmallisuojaa olisi sovellettava sekä tuotteisiin että menetelmiin,

patenttisuojan ulkopuolelle tavallisesti jätettävien keksintöjen lisäksi hyödyllisyysmallisuojan ulkopuolelle olisi kyseisten teollisuudenalojen tarpeisiin vastaamiseksi jätettävä keksinnöt, jotka koskevat kemiallisia tai farmaseuttisia aineita tai menetelmiä, sekä tietokoneohjelmiin liittyvät keksinnöt,

hyödyllisyysmallihakemuksen on täytettävä lähes samat edellytykset kuin patentilta vaaditaan; hyödyllisyysmallihakemus vaatii kuitenkin ainoastaan muodollisen vahvistuksen, joka tehdään ilman etukäteen tapahtuvaa uutuuden tai keksinnöllisyyden tutkimista; tekniikan tasosta olisi laadittava tutkimusselonteko ainoastaan hakijan sitä pyytäessä,

sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja vääristymättömän kilpailun edellytysten takaamiseksi on olennaisen tärkeää, että rekisteröidyt hyödyllisyysmallit saavat vastedes kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädännössä saman suojan ja että suojan voimassaoloaika on samanpituinen; tämä voimassaoloaika ei saa olla pidempi kuin kymmenen vuotta,

hyödyllisyysmallioikeuksien luonne ja laajuus olisi täsmennettävä; olisi muistutettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesta periaatteesta, jonka mukaan oikeudet päättyvät yhteisössä, mutta ajatus oikeuksien päättymisestä kansainvälisellä tasolla olisi nimenomaisesti hylättävä,

olisi myös annettava säännökset patentin ja hyödyllisyysmallin antamasta kaksoissuojasta, hyödyllisyysmallin raukeamisesta sekä sen mitätöinnistä, ja

teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskeva Pariisin yleissopimus sitoo kaikkia yhteisön jäsenvaltioita; Maailman kauppajärjestön perustamisen yhteydessä tehty sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista velvoittaa yhteisöä ja kaikkia sen jäsenvaltioita; on tärkeää, että tämän direktiivin säännökset ovat yhdenmukaiset Pariisin yleissopimuksen ja edellä tarkoitetun toisen sopimuksen määräysten kanssa; tämä direktiivi ei vaikuta kyseisestä yleissopimuksesta ja sopimuksesta johtuviin jäsenvaltioiden muihin velvoitteisiin,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä hyödyllisyysmallilla tarkoitetaan rekisteröityä oikeutta, joka antaa teknisille keksinnöille yksinoikeussuojan ja josta käytetään jäsenvaltioissa seuraavia nimityksiä:

>TAULUKON PAIKKA>

2 artikla

Tavoitteet

Tämän direktiivin tarkoituksena on yhdensuuntaistaa jäsenvaltioiden antamia keksintöjen hyödyllisyysmallisuojaa koskevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

II LUKU SUOJAN LAAJUUS

3 artikla

Suojaan oikeutetut keksinnöt

1. Hyödyllisyysmalleja myönnetään keksintöihin, jotka ovat uusia, keksinnöllisiä ja joiden voidaan katsoa soveltuvan teolliseen käyttöön.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuina keksintöinä ei pidetä:

a) löytöjä, tieteellisiä teorioita ja matemaattisia menetelmiä,

b) esteettisiä luomuksia,

c) järjestelmiä, sääntöjä tai menetelmiä älyllistä toimintaa, pelejä tai liiketoimintaa varten,

d) tietojen esittämistä.

4 artikla

Suojaa koskevat poikkeukset

Hyödyllisyysmalleja ei myönnetä:

a) keksintöihin, joiden hyödyntäminen olisi yleisen järjestyksen tai siveellisyyden vastaista; keksintöjen hyödyntämistä ei kuitenkaan katsota sellaiseksi pelkästään sillä perusteella, että se on kielletty lailla tai asetuksella kaikissa jäsenvaltioissa tai yhdessä taikka useammassa niistä,

b) elolliseen ainekseen liittyviin keksintöihin,

c) kemiallisiin tai farmaseuttisiin aineisiin tai menetelmiin liittyviin keksintöihin,

d) tietokoneohjelmiin liittyviin keksintöihin.

5 artikla

Uutuus

1. Keksintöä pidetään uutena, jos se ei kuulu tekniikan tasoon.

2. Tekniikan tasoksi katsotaan kaikki, mikä ennen hyödyllisyysmallin hakemispäivää on tullut julkiseksi joko kirjallisen tai suullisen kuvauksen välityksellä, hyväksikäyttämällä taikka muutoin.

3. Tekniikan tasoon kuuluvaksi katsotaan myös sellaisten hyödyllisyysmallihakemusten sisältö, joiden hakemispäivä on 2 kohdassa tarkoitettua päivää aikaisempi ja jotka on julkaistu kyseisenä päivänä tai sen jälkeen.

6 artikla

Keksinnöllisyys

Tässä direktiivissä keksinnön katsotaan olevan keksinnöllinen, jos hakija hyödyllisyysmallihakemuksessaan pystyy selkeästi ja vakuuttavasti osoittamaan, että se tekniikan tasoon verrattuna

a) on erityisen tehokas, esimerkiksi että sitä on helppo soveltaa tai käyttää, tai

b) tarjoaa käytännöllistä tai teollista etua.

7 artikla

Soveltuvuus teolliseen käyttöön

1. Keksinnön katsotaan soveltuvan teolliseen käyttöön, jos sitä voidaan valmistaa teollisesti tai käyttää jollakin teollisuuden alalla, maatalous mukaan lukien.

2. Kirurgista tai terapeuttista ihmisiin tai eläimiin kohdistettua käsittelyä tai diagnoosimenetelmää ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna teolliseen käyttöön soveltuvana keksintönä.

III LUKU HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS

8 artiklan

Hakemukselle asetettavat edellytykset

1. Hyödyllisyysmallihakemuksessa on oltava:

a) hyödyllisyysmallia koskeva hakemuskirja,

b) keksinnön selitys,

c) yksi tai useampi suojavaatimus,

d) tarvittaessa piirustukset, joihin hyödyllisyysmalliselityksessä tai suojavaatimuksissa viitataan,

e) tiivistelmä.

2. Hyödyllisyysmallihakemuksen tekeminen edellyttää hakemusmaksun ja tarvittaessa uutuustutkimusmaksun suorittamista.

9 artikla

Hakemispäivä

Hyödyllisyysmallin hakemispäivä on se päivä, jona hakija esittää asiakirjat, jotka sisältävät:

a) ilmoituksen hyödyllisyysmallin hakemisesta,

b) hakijan yksilöintitiedot,

c) hyödyllisyysmalliselityksen ja yhden tai useamman suojavaatimuksen.

10 artikla

Keksijän nimeäminen

Hyödyllisyysmallihakemuksessa on nimettävä keksijä. Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, nimeämiseen on sisällytettävä lausunto, josta käy ilmi, kuinka hakija on saanut oikeutensa hyödyllisyysmalliin.

11 artikla

Keksinnön yhtenäisyys

Hyödyllisyysmallihakemus saa käsittää vain yhden keksinnön tai sellaisen ryhmän keksintöjä, jotka ovat toisistaan riippuvaisia siten, että ne muodostavat yhtenäisen keksinnöllisen kokonaisuuden.

12 artikla

Keksinnön kuvaus

Keksinnön on käytävä hyödyllisyysmallihakemuksesta ilmi niin selkeästi ja täydellisesti, että ammattihenkilö kykenee sen perusteella käyttämään keksintöä.

13 artikla

Suojavaatimukset

1. Suojavaatimuksessa on määriteltävä se, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata. Vaatimusten on oltava selkeitä ja täsmällisiä ja perustuttava hyödyllisyysmalliselitykseen.

2. Suojavaatimusten määrä on rajoitettava siten, että niitä esitetään ainostaan niin monta kuin keksinnön luonteen huomioon ottaen on välttämätöntä.

14 artikla

Tiivistelmä

Tiivistelmä on tarkoitettu vain teknisen tiedon lähteeksi. Sitä ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen, eikä etenkään arvioitaessa haetun suojan laajuutta tai sovellettaessa 5 artiklan 3 kohtaa.

15 artikla

Hakemuksen muotoa koskevien vaatimusten tutkiminen

1. Hyödyllisyysmallihakemuksen vastaanottanut toimivaltainen viranomainen tutkii, täyttääkö hakemus 8 ja 10 artiklassa vahvistetut muotoa koskevat edellytykset ja onko hyödyllisyysmalliselitys ja tiivistelmä liitetty hakemukseen.

2. Jos hakemukselle ei voida antaa hakemispäivää, toimivaltainen viranomainen pyytää hakijaa korjaamaan todetut puutteellisuudet vahvistamiensa edellytysten mukaisesti ja asettamansa määräajan kuluessa. Jos näitä säännönvastaisuuksia ei korjata määräajassa, hakemusta ei käsitellä hyödyllisyysmallihakemuksena.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ei tutki 5, 6 ja 7 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

16 artikla

Uutuustutkimusselonteko

1. Jos hyödyllisyysmallille on vahvistettu hakemispäivä eikä sitä ole katsottu peruutetuksi, toimivaltainen viranomainen, jolle hakemus on jätetty, laatii hakijan sitä pyytäessä suojavaatimusten perusteella asiaankuuluvan tekniikan tasosta uutuustutkimusselonteon, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon hyödyllisyysmalliselitys ja tarvittaessa piirustukset.

2. Toimivaltainen viranomainen, jolle hakemus on jätetty, voi antaa uutuustutkimusselonteon laatimisen minkä tahansa päteväksi arvioimansa viranomaisen tehtäväksi.

3. Kun selonteko on laadittu, se toimitetaan tiedoksi hakijalle; selontekoon on liitettävä jäljennökset kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista.

4. Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä säännöksiä antaessaan säätää, että uutuustutkimusselonteko on pakollinen sellaisen oikeudenkäynnin yhteydessä, jonka tarkoituksena on saattaa voimaan hyödyllisyysmalliin perustuvat oikeudet.

17 artikla

Etuoikeus

1. Se, joka on asianmukaisesti jättänyt hyödyllisyysmalli- tai patenttihakemuksen jossakin teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin sopimukseen kuuluvassa jäsenvaltiossa tai tällaista valtiota varten, tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi jättääkseen samaa keksintöä koskevan hyödyllisyysmallihakemuksen yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa saada etuoikeuden, joka on voimassa kahdentoista kuukauden ajan ensimmäisestä hakemusta koskevasta hakemispäivästä.

2. Etuoikeus voi perustua jokaiseen sellaiseen hakemukseen, joka vastaa asianmukaisesti tehtyä kansallista hakemusta sen valtion, jossa hakemus jätettiin, kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai kahden- tai monenvälisen sopimuksen mukaisesti.

3. Asianmukaisesti tehdyllä kansallisella hakemuksella tarkoitetaan sellaista hakemusta, jolle voidaan antaa hakemispäivä kyseisessä jäsenvaltiossa riippumatta siitä, mihin hakemus johtaa.

18 artikla

Sisäinen etuoikeus

1. Sillä, joka on asianmukaisesti jättänyt patenttihakemuksen, on kahdentoista kuukauden ajan etuoikeus jättää hyödyllisyysmallihakemus samasta keksinnöstä, jollei patenttihakemukselle ennestään ole pyydetty etuoikeutta.

2. Edellä 17 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

IV LUKU HYÖDYLLISYYSMALLIN VAIKUTUKSET

19 artikla

Suojan kesto

1. Hyödyllisyysmallin voimassaoloaika on kuusi vuotta hakemispäivästä.

2. Oikeuden haltija voi kuusi kuukautta ennen 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä esittää hakemuksen hyödyllisyysmallin voimassaoloajan pidentämisestä kahdella vuodella.

3. Oikeuden haltija voi kuusi kuukautta ennen 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä esittää toisen ja viimeisen hakemuksen hyödyllisyysmallin voimassaoloajan pidentämisestä enintään kahdella vuodella.

4. Hyödyllisyysmallisuoja ei milloinkaan voi olla voimassa kauemmin kuin kymmenen vuotta hakemispäivästä.

20 artikla

Myönnetyt oikeudet

1. Jos rekisteröidyn hyödyllisyysmallin kohteena on tuote, se estää kolmansia osapuolia ilman hyödyllisyysmallin haltijan suostumusta valmistamasta, käyttämästä, tarjoamasta myytäväksi, myymästä tai tuomasta maahan tätä tuotetta näitä tarkoituksia varten.

2. Jos rekisteröidyn hyödyllisyysmallin kohteena on menetelmä, se estää kolmansia osapuolia ilman hyödyllisyysmallin haltijan suostumusta käyttämästä menetelmää ja käyttämästä, tarjoamasta myytäväksi, myymästä tai tuomasta maahan näitä tarkoituksia varten ainakaan tuotetta, joka on välittömästi saatu aikaan tällä menetelmällä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaiset hyödyllisyysmallioikeudet eivät koske:

a) yksityisessä ja muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa toteutettuja toimia,

b) suojeltavaa kohdetta koskevia kokeellisia toimia.

4. Hyödyllisyysmallin haltijalla on oikeus luovuttaa oikeudet, jättää ne perinnöksi ja oikeus tehdä käyttöoikeussopimuksia.

5. Jäsenvaltiot voivat säätää rajoitettuja poikkeuksia hyödyllisyysmalliin liittyviin yksinoikeuksiin edellyttäen, että kyseiset poikkeukset eivät kohtuuttomasti ole ristiriidassa hyödyllisyysmallin tavanomaisen käytön kanssa eivätkä kohtuuttomasti loukkaa hyödyllisyysmallin haltijan oikeutettuja etuja, kolmansien osapuolten edut huomioon ottaen.

6. Jos jonkin jäsenvaltion lainsäädäntö sallii ilman hyödyllisyysmallin haltijan lupaa tapahtuvan hyödyllisyysmallin kohteen muun käytön kuin sen, johon 5 kohta oikeuttaa, mukaan lukien viranomaisen tai tämän valtuuttamien kolmansien osapuolten toimesta tapahtuvan käytön, on noudatettava patentin käyttöön sovellettavia vastaavia säännöksiä.

21 artikla

Oikeuksien päättyminen yhteisössä

1. Hyödyllisyysmallioikeudet eivät ulotu tämän hyödyllisyysmallin kattamaan tuotteeseen kohdistuviin toimiin sen jälkeen, kun oikeuden haltija on saattanut tuotteen vaihdantaan yhteisössä taikka antanut tähän suostumuksensa.

2. Sen sijaan hyödyllisyysmallioikeudet ulottuvat tämän hyödyllisyysmallin kattamaan tuotteeseen kohdistuviin toimiin, vaikka oikeuden haltija olisi saattanut tuotteen vaihdantaan yhteisön ulkopuolella taikka antanut tähän suostumuksensa.

V LUKU KAKSOISSUOJA, RAUKEAMINEN JA MITÄTÖINTI

22 artikla

Kaksoissuoja

1. Samasta keksinnöstä voidaan jättää samanaikaisesti tai peräkkäin sekä patenttia että hyödyllisyysmallia koskeva hakemus.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää myönnetyn hyödyllisyysmallin raukeamisesta sen jälkeen, kun samaa keksintöä koskeva patentti on myönnetty ja julkaistu.

3. Jäsenvaltioiden, jotka eivät käytä edellisessä kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos haltijan oikeuksia loukataan, tämä ei kyseisiin kahteen suojajärjestelmään vedoten voi aloittaa perättäisiä menettelyjä.

23 artikla

Raukeaminen

Hyödyllisyysmalli raukeaa:

a) 19 artiklassa säädetyn voimassaoloajan päätyttyä,

b) jos haltija luopuu hyödyllisyysmallista,

c) jos 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja maksuja ei ole suoritettu määräajassa.

24 artikla

Mitätöinti

1. Mitätöintihakemus voidaan hyväksyä ainoastaan seuraavin perustein:

a) jos hyödyllisyysmallin kohde ei ole oikeutettu tämän direktiivin 3-7 artiklan mukaiseen suojaan,

b) jos keksintö ei käy hyödyllisyysmallista ilmi niin selvästi ja täydellisesti, että ammattihenkilö voi sen perusteella käyttää keksintöä,

c) jos hyödyllisyysmalli käsittää sellaista, mikä ei käy ilmi hyödyllisyysmallihakemuksesta sitä jätettäessä,

d) jos hyödyllisyysmallin antamaa suojaa on laajennettu.

2. Jos mitätöintiperusteet koskevat vain osaa hyödyllisyysmallista, on mitättömäksi julistaminen rajoitettava koskemaan hyödyllisyysmallin vastaavaa osaa. Rajoitus voidaan toteuttaa muuttamalla suojavaatimuksia, selitystä tai piirustuksia.

VI LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Direktiivin täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

26 artiklan

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen,kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

27 artikla

Valtiot, joille säädös on osoitettu

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.