Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) tietyistä Etelämantereella harjoitettavaan kalastustoimintaan sovellettavista säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 2113/96 korvaamisesta (97/C 189/07) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(97) 213 lopull. - 97/0135(CNS)

(Komission esittämä 15 päivänä toukokuuta 1997)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katso, että

yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 (1) 4 artiklan mukaisesti neuvosto voi määrittää edellytykset, joilla yhteisön kalastusaluksilla on mahdollisuus päästä vesille ja hyödyntää kalavaroja,

yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2847/93 (2) sovelletaan kaikkeen kalastustoimintaan ja kalastukseen liittyvään toimintaan, jota harjoitetaan jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tai siihen kuuluvilla merialueilla, sekä kaikkeen avomerellä ja muilla kuin jäsenvaltioiden vesillä toimivien yhteisön kalastusalusten toimintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden erityisten määräysten soveltamista, jotka sisältyvät yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehtyihin kalastussopimuksiin tai kansainvälisiin yleissopimuksiin, joiden osapuolena yhteisö on,

yleissopimus Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä, jäljempänä "yleissopimus", hyväksyttiin päätöksellä 81/691/ETY (3); yleissopimus tuli voimaan yhteisössä 21 päivänä toukokuuta 1982,

yleissopimuksella perustettu toimikunta Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi, jäljempänä "CCAMLR", vahvisti tieteellisen komiteansa antaman suosituksen perusteella tietyt säilyttämistoimenpiteet, joita sovelletaan erityisesti Etelä-Georgian rannikon edustalla esiintyviin kalakantoihin,

CCAMLR:n jäsenet totesivat, että ne aikovat soveltaa väliaikaisesti viimeisimpiä, 2 päivänä marraskuuta 1996 vahvistettuja säilyttämistoimenpiteitä odottamatta niiden tuloa sitoviksi, koska tietyt säilyttämistoimenpiteet koskevat kalastuskausia, jotka alkavat 1 päivänä heinäkuuta 1997 tai sen jälkeen,

Euroopan yhteisön on yleissopimuksen sopimuspuolena varmistettava, että CCAMLR:n vahvistamia toimenpiteitä sovelletaan yhteisön kalastusaluksiin vahvistetuista päivämääristä alkaen,

olisi tarpeen säätää järjestelystä, jolla neuvosto voi komission ehdotuksesta panna täytäntöön CCAMLR:n myöhemmin vahvistamia säilyttämistoimenpiteitä yksinkertaistetulla menettelyllä,

neuvoston asetukella (EY) N:o 2113/96 (4) vahvistettiin tietyt tuohon aikaan voimassa olleet Etelämantereen kalavaroja koskevat tekniset säilyttämistoimenpiteet; tähän asetukseen on tehtävä lukuisia muutoksia vuoden 1996 kokouksessa hyväksyttyjen säilyttämistoimenpiteiden panemiseksi täytäntöön; tekstin selkeyden vuoksi on aiheellista korvata asetus (EY) N:o 2113/96 uudella asetuksella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan yhteisön kalastusaluksiin, jotka kalastavat ja säilyttävät aluksella 60. eteläisen leveyspiirin eteläpuolella olevalla alueella sekä kyseisen leveyspiirin ja Etelämantereen konvergenssin välisellä alueella olevista meren elollisista luonnonvaroista kaloja, jotka ovat osa Etelämantereen meren ekosysteemiä, ei kuitenkaan rannikkovaltion kansainvälisen oikeuden mukaisesti olemassa olevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä esiintyviä kaloja.

2. Tätä asetusta sovelletaan yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden sekä yleissopimuksen hyväksyneen konferenssin päätösasiakirjan määräysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen määräysten soveltamista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu Etelämantereen konvergenssi määritetään viivaksi, joka yhdistää seuraavat leveys- ja pituuspiirien pisteet: E-50°, 0°; E-50°, I-30°; E-45°, I-30°; E-45°, I-80°; E-55°, I-80°; E-55°, I-150°; E-60°, I-150°; E-60°, L-50°; E-50°, L-50°; E-50°, 0°.

2 artikla

Kalastusoikeus

1. Ainoastaan niillä kalastusaluksilla, joiden nimi on 2 kohdassa mainitussa luettelossa, on oikeus harjoittaa kalastusta 1 artiklassa määritellyllä alueella.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo niiden lipun alla purjehtivista ja yhteisön alueella rekisteröidyistä aluksista, jotka aikovat harjoittaa kalastustoimintaa 1 artiklassa määritellyllä alueella, kahdenkymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen vähintään kolmekymmentä päivää ennen tällaisen toiminnan aloittamista ja ennen 15 päivää huhtikuuta kunakin vuonna.

3. Tässä komissiolle toimitetussa luettelossa on mainittava alusrekisterin sisäinen numero yhteisön kalastusalusrekisteristä 19 päivänä tammikuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 109/94 (5) 1 artiklan mukaisesti ja mukaan on liitettävä maininta aluksen kotisatamasta, aluksen omistajan tai rahtaajan nimestä sekä ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on tiedotettu toimenpiteistä, jotka ovat voimassa alueella tai alueilla, jolla tai joilla alus kalastaa sopimusalueella.

4. Komissio toimittaa kaikki vaaditut tiedot CCAMLR:lle 1 päivään toukokuuta mennessä vuosittain.

3 artikla

1. Jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi kalastusalusten aikomus harjoittaa ravunpyyntiä FAO suuralueella 48.3 Etelämanner. Ilmoitus on tehtävä neljä kuukautta ennen pyynnin alkamispäivää ja siihen on sisällyttävä alusrekisterin sisäinen numero ja asianomaisen aluksen tutkimus- ja kalastustoimintasuunnitelma.

2. Komissio tutkii ilmoituksen, tarkistaa, että se on sovellettavien sääntöjen mukainen, ja ilmoittaa jäsenvaltiolle käsittelynsä tuloksista. Jäsenvaltio voi myöntää erityiskalastusluvan komission käsittelyn tulokset saatuaan tai 10 työpäivän kuluttua tiedoksiannosta. Komissio ilmoittaa asiasta CCAMLR:lle viimeistään kolme kuukautta ennen kalastuksen alkamispäivää.

4 artikla

Kalastuksen kieltäminen

1. Notothenia rossiin kohdennettu kalastus on kielletty FAO suuralueen 48.1 Etellämanner niemimaa-alueella, FAO suuralueella 48.2 Etelämanner eteläisten Orkneysaarten ympärillä ja FAO suuralueella 48.3 Etelämanner Etelä-Georgian ympärillä.

2. Kalojen kohdennettu kalastus muihin kuin tieteellisiin tarkoituksiin on kielletty FAO suuralueella 48.1 Etelämanner ja 48.2 Etelämanner.

3. Gobionotothen gibberifronsin, Chaenocephalus aceratusin, Pseudochaenichthys georgianusin, Lepidonotothen squamifronsin ja Patagonotothen guntherin kohdennettu kalastus on kielletty FAO suuralueella 48.3 Etelämanner 7 päivään marraskuuta 1997.

5 artikla

Saalisrajoitukset

1. Euphausia superban suurin sallittu saalis (TAC) on kaikkina kalastuskausina:

a) 1,5 miljoonaa tonnia FAO alueella 48 Etelämanner

b) 450 000 tonnia FAO alueella 58.4.2 Etelämanner

c) 775 000 FAO alueella 58.4.1 Etelämanner

Kalastuskauden määritellään alkavan 1 päivänä heinäkuuta ja päättyvän seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.

2. Dissostichus eleginoidesin TAC on:

a) 5 000 tonnia FAO suuralueella 48.3 Etelämanner 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään elokuuta 1997,

b) 28 tonnia FAO suuralueella 48.4 Etelämanner 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään elokuuta 1997 tai kunnes a alakohdassa määritetty TAC on saavutettu,

c) 3 800 tonnia FAO alueella 58.5.2 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 31 päivään elokuuta 1997.

Dissostichus eleginoidesin kokonaismäärä ja paino on ilmoitettava, mukaan lukien "jellymeat"-tilassa olevat kalat. Nämä kalat lasketaan kuuluviksi TACiin.

3. Champsocephalus gunnarin TAC on:

a) 311 tonnia FAO alueella 58.5.2 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 31 päivään elokuuta 1997.

b) 1 300 tonnia FAO suuralueella 48.3 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 31 päivään maaliskuuta 1997.

Jos Champsocephalus gunnarin kohdennetussa kalastuksessa FAO alueella 58.5.2 Etelämanner jollakin vetokerralla yli 10 prosenttia Champsocephalus gunnarista on kokonaispituudeltaan alle 28-cm:istä, kalastusalusten on siirryttävä toisille kalavesille vähintään 5 merimailia päähän vähintään viideksi päiväksi.

Champsocephalus gunnarin kohdennettu kalastus FAO suuralueella 48.3 Etelämanner ja Shagsaarten alueella (Shag Rocks) lopetetaan, jos jonkin 6 kohdan i alakohdassa mainitun lajin sivusaaliit ylittävät vahvistetut kiintiöt. Jos Champsocephalus gunnarin kohdennetun kalastuksen aikana minkään 6 kohdan i alakohdassa luetellun lajin sivusaalis jollakin vetokerralla ylittää 5 prosenttia kokonaispainosta saaliittain, kalastusaluksen on siirryttävä toisille kalavesille vähintään 5 merimailin päähän. Kalastusaluksella ei ole lupa kalastaa 5 päivän aikana alle 5 merimailin etäisyydellä vesistä, joilla sivusaalis ylitti 5 prosenttia.

4. Rapujen, Paralomis spp. (Decapoda, alalahko Reptantia) TAC on 1 600 tonnia FAO suuralueella 48.3 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 7 päivään marraskuuta 1997.

5. Electrona carlsbergin TAC on 109 000 tonnia FAO suuralueella 48.3 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 7 päivään marraskuuta 1997, josta enintään 14 500 tonnia Shagsaarten alueella (Shag Rocks), jota rajoittaa seuraavat pisteet yhdistävä viiva: E-52°30', L-40°; E-52°30', L-44°; E-54°30', L-40° ja E-54°30', L-44°.

Electrona carlsbergin kohdennettu kalastus FAO suuralueella 48.3 Etelämanner ja Shagsaarten alueella (Shag Rocks) lopetetaan, jos jonkin 6 kohdan i alakohdassa luetellun lajin sivusaalis ylittää vahvistetun rajan.

Jos Electrona carlsbergin kohdennetun kalastuksen aikana 6 kohdassa lueteltujen kohdelajien saalis jollakin vetokerralla ylittää 5 prosenttia kokonaissaaliista painon mukaan laskettuna, kalastusaluksen on siirryttävä toisille kalavesille vähintään 5 merimailin päähän. Kalastusaluksella ei ole lupa kalastaa vähintään 5 päivän aikana alle 5 merimailin etäisyydellä vesistä, joilla sivusaalis ylitti 5 prosenttia.

6. i) Kalastettaessa FAO suuralueella 48.3 Etelämanner Gobionotothen gibberrifronsin sivusaaliit rajoitetaan 1 470 tonniin; Chaenocephalus aceratusin sivusaaliit rajoitetaan 2 200 tonniin; Pseudochaenichthys georgianusin, Notothenia rossiin ja Lepidonotothen squamifronsin sivusaaliit rajoitetaan kukin 300 tonniin.

ii) Jos Dissostichus eleginoidesin tai Champsocephalus gunnarin kohdennetun kalastuksen aikana FAO alueella 58.5.2 Etelämanner Lepidonotothen squamifrons, Notothenia rossii, Channichthys rhinoceratus tai Bathyrajja spp. lajien sivusaaliit jollakin vetokerralla ylittävät 5 prosenttia kokonaissaaliista painon mukaan laskettuna, kalastusalusten on siirryttävä toisille kalavesille vähintään 5 merimailin päähän. Kalastusaluksella ei ole lupa kalastaa alle 5 merimailin etäisyydellä vesistä, joilla sivusaalis ylitti 5 prosenttia, vähintään 5 päivän aikana. Muiden edellä täsmentämättömien lajien saaliit eivät saa ylittää 50:tä tonnia.

7. Lepidonotothen squamifronsin TAC on 2 päivästä marraskuuta 1996 7 päivään marraskuuta 1997 FAO alueella 58.4.4 Etelämanner (Objoen ja Lenajoen rannat) 715 tonnia Lenajoen osalta ja 435 tonnia Objoen osalta.

8. Jonkin edellä mainitun lajin saaliita, jotka yhteisön alukset kalastivat tieteellisiin tarkoituksiin, pidetään osana kunkin lajin voimassa olevia pyyntirajoituksia 1-7 kohdassa esitetyllä tavalla.

6 artikla

Välineet

1. Dissostichus eleginoidesin kalastus muuten kuin troolaamalla on kielletty FAO alueella 58.5.2 Etelämanner.

2. Edellä 5 artiklan 4 kohdassa määritellyn ravunpyynnin osalta ainoastaan rapumerrat (ansat) sallitaan. Tämä kalastus rajoitetaan sukukypsiin urosrapuihin; kaikki naaras- ja alakokoiset urosravut on päästettävä vapaaksi vahingoittumattomina. Paralomis spinosissima ja P. formosa -lajeihin kuuluvat urosravut, joiden selkäkilven leveys on vähintään 102 millimetriä Paralomis spinosissiman osalta ja vähintään 90 millimetriä P. formosan osalta, voidaan pitää aluksella. Merellä käsitellyt ravut pakastetaan paloina (rapujen vähimmäiskoko voidaan määritellä palojen avulla).

3. Dissostichus eleginoidesin kalastus muuten kuin pitkälläsiimalla on kielletty FAO suuralueella 48.3 ja 48.4 Etelämanner.

4. Champsocephalus gunnarin kalastus pohjatroolilla on kielletty FAO suuralueella 48.3 Etelämanner.

7 artikla

Valvontatoimenpiteet

Yhteisön aluksia koskee kolme erilaista saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmää:

1) Kuukausittaisessa saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmässä aikaväli, jolla ilmoitukset tehdään, on yksi kalenterikuukausi.

2) Kymmenen päivän saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmässä kalenterikuukausi jaetaan kolmeen kirjaimilla A, B ja C merkittyyn ilmoitusjaksoon, jotka ajoittuvat tässä järjestyksessä kuukauden 1 päivästä 10 päivään, 11 päivästä 20 päivään ja 21 päivästä kuukauden viimeiseen päivään.

3) Viiden päivän saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmässä jokainen kalenterikuukausi jaetaan kuuteen kirjaimilla A, B, C, D, E ja F merkittyyn ilmoitusjaksoon, jotka ajoittuvat tässä järjestyksessä kuukauden 1 päivästä 5 päivään, 6 päivästä 10 päivään, 11 päivästä 15 päivään, 16 päivästä 20 päivään, 21 päivästä 25 päivään ja 26 päivästä kuukauden viimeiseen päivään.

8 artikla

1. Viiden päivän saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmää sovelletaan:

- Dissostichus eleginoidesin kalastukseen FAO suuralueilla 48.3 ja 48.4 Etelämanner 1 päivästä maaliskuuta 1997;

- Champsocephalus gunnarin kalastukseen FAO suuralueella 48.3 Etelämanner;

- Lepidonotothen squamifronsin kalastukseen FAO alueella 58.4.4 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996.

2. Kymmenen päivän saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmää sovelletaan:

- ravunpyynnin Paralomis spp. (Decapoda, alalahko Reptantia) FAO suuralueella 48.3 Etelämanner. Tiedot 31 päivän heinäkuuta ja 25 päivän elokuuta 1997 välisenä aikana saaduista saaliista on toimitettava komissiolle 25 päivään syyskuuta 1997 mennessä;

- Champsocephalus gunnarin ja Dissostichus eleginoidesin ja muiden syvän veden lajien kalastukseen FAO alueella 58.5.2 Etelämanner.

3. Kuukausittaista saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmää sovelletaan:

- Electrona carlsbergin kalastukseen FAO suuralueella 48.3 Etelämanner;

- Euphausia superban kalastukseen FAO alueella 48 Etelämanner ja FAO alueilla 58.4.2 ja 58.4.1 Etelämanner.

4. Saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmiä sovelletaan kaikkiin tieteelliseen tutkimustarkoitukseen pyydettyihin lajeihin, jos saaliin määrä on tiettynä ajanjaksona suurempi kuin 5 tonnia.

9 artikla

1. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on tehtävä saalis- ja pyyntiponnistusilmoitus lippuvaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kyseinen ilmoitusjakso on päättynyt.

2. Jäsenvaltioiden on annettava tietokoneen välityksellä komissiolle tiedoksi jokaisen lippunsa alla purjehtivan ja alueellaan rekisteröidyn kalastusaluksen tekemä saalis- ja pyyntiponnistusilmoitus viimeistään kolmen päivän kuluessa kustakin ilmoitusjaksosta. Jokaisessa saalis- ja pyyntiponnistusilmoituksessa on eriteltävä kyseinen ilmoitusjakso.

3. Komissio antaa CCAMLR:lle tiedoksi 2 kohdan mukaisesti saamansa saalis- ja pyyntiponnistusilmoitukset viimeistään viiden päivän kuluessa kunkin ilmoitusjakson päättymisestä.

10 artikla

Saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ilmoitusjaksolta:

- nimi ja kyseisen aluksen ulkoiset tunnusmerkit,

- kyseisten lajien kokonaissaaliit,

- niiden päivien ja tuntien kokonaismäärä, joina kalastustoimintaa harjoitettiin,

- kaikkien lajien säilytetyt saaliit ja sivusaaliit ilmoitusjaksolla,

- pitkäsiimakalastuksen osalta koukkujen lukumäärä.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 päivän heinäkuuta 1997 ja tämän asetuksen voimaantulokuukautta seuraavan kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana pyydetyt aluskohtaisesti jaotellut kokonaissaaliit niiden alusten osalta, jotka purjehtivat niiden lipun alla ja jotka on rekisteröity niiden alueella. Tämä ilmoitus on tehtävä 10 päivän kuluessa tämän ajanjakson päättymisestä.

2. Kaikkien rapuja (Paralomis spp.) FAO suuralueella 48.3 Etelämanner pyytävien alusten on ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ennen 31 päivää heinäkuuta 1997 pyydetyistä ravuista 25 päivään elokuuta 1997 mennessä:

- jokaisen 10 päivän ajanjakson osalta mertojen määrät ja tiheys, sijainti, päivämäärä, syvyys sekä vedessäoloaika, kaupallista kokoa olevien rapujen saaliit (määrä ja paino) (käyttäen mahdollisimman tarkkaa asteikkoa, ei kuitenkaan pienempiä kuin 0,5° eikä leveämpiä kuin 1,0°),

- liitteessä 1 säädetyn menettelyn (35-50 rapua kerätään joka päivä juuri ennen keskipäivää vedetystä siimasta) mukaisesti otetun edustavan otoksen laji, koko ja sukupuoli sekä sivusaaliit, ja

- muut asiaa koskevat mahdolliset tiedot liitteessä 1 säädettyjen edellytysten mukaisesti.

12 artikla

Kuukausittainen yksityiskohtainen ja biologisia tietoja koskeva tiedotusjärjestelmä trooli- ja pitkäsiimakalastuksessa

1. Yhteisön kalastusalusten on annettava sen jäsenvaltion, jonka lipun alla ne purjehtivat, toimivaltaisille viranomaisille tiedoksi viimeistään kalastuskuukautta seuraavan kunkin kuukauden 15 päivänä tarvittavat vetokertakohtaiset tiedot CCMLR:n yksityiskohtaisen saalis- ja pyyntiponnistuslomakkeen (C1-lomake troolikalastuksessa ja C2-lomake pitkäsiimakalastuksessa) täyttämiseksi kalastaessaan:

a) Dissostichus eleginoidesia FAO alueella 58.5.2 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 31 päivään elokuuta 1997 sekä FAO suuralueilla 48.3 ja 48.4 Etelämanner 1 päivästä maaliskuuta 1997;

b) Champsocephalus gunnaria FAO suuralueella 48.3 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 31 päivään elokuuta 1997;

c) Champsocephalus gunnaria FAO aluella 58.5.2 Etelämanner 2 päivästä marraskuuta 1996 31 päivään elokuuta 1997;

d) Lepidonotothen squamifronsia FAO alueella 58.4.4 ja Dissostichus eleginoidesin sivusaaliita kaudella 1996/1997 2 päivästä marraskuuta 1996;

e) Electrona carlsbergiä kohdelajina FAO suuralueella 48.3 ja sivusaaliina lajeja, jotka määritellään pääjalkaisiksi, äyriäisiksi tai muiksi kalalajeiksi kuin Electrona carlsbergi. Edustava näyte tässä tapauksessa on vähintään 500 kalaa.

2. Kaikki kohde- ja sivussaalislajien saaliit on ilmoitettava lajeittain. Näihin tietoihin on sisällyttävä saaliiksi jääneiden ja kuolleiden merilintujen tai merinisäkkäiden lukumäärä.

3. Yhteisön kalastusalusten on myös ilmoitettava edustavat näytteet harjoitetun kalastuksen kohdelajien ja sivusaalislajien pituusjakaumamittauksista (lomake B2, viimeisin versio). Kalojen pituus on mitattava kokonaispituutena pyöristäen lähimpään alempaan senttimetriin ja pituusjakaumanäytteet olisi otettava yhden suorakulmaisen ruudun alueelta (0,5° leveysastetta, 1,0° pituusastetta). Jos alus siirtyy toiseen ruutuun kuukauden kuluessa, jokaisen suorakulmaisen ruudun osalta on mitattava erilliset pituusjakaumat.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän tiedoksiannon mukaiset tiedot kunkin kuukauden päättyessä komissiolle, joka toimittaa nämä tiedot välittömästi CCAMLR:lle.

5. Yhteisön kalastusalusten on kerättävä ja ilmoitettava Lepidonotothen squamifrons ja Dissostichus eleginoides -lajien sekä muiden, huomattavan osan Lepidonotothen squamifrons -lajin saaliista muodostavien lajien yleisyys, saaliin jakautuminen pituuden mukaan kokoluokkiin ja ikä/pituustunnusluvut FAO alueella 58.4.4. Etelämanner (Objoen ja Lenajoen rannat) sille jäsenvaltiolle, jonka lipun alla ne purjehtivat, kummankin joen osalta erikseen lomakkeilla B2 ja B3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä tiedot komissiolle, joka välittää ne kalavarojen arviointia käsittelevän työryhmän vuotuiseen kokoukseen.

13 artikla

Kalastustoiminnan keskeyttäminen

CCAMLR:n ilmoitettua komissiolle, että 5 artiklassa jollekin kalakannalle tai kantaryhmälle vahvistettu TAC on täynnä tai että 5 artiklassa esitetty kalastuskausi on päättynyt, mikään yhteisön kalastusalus ei saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata eikä purkaa aluksesta kyseisestä kannasta tai kantaryhmästä pyydettyjä kaloja kyseisen päivämäärän jälkeen.

14 artikla

Silmäkoot

1. Troolia, ankkuroitua kierrenuottaa eikä vastaavia verkkoja, joiden jonkin osan silmäkoko on pienempi kuin liitteessä III on säädetty, ei saa käyttää eikä vetää kalastettaessa Notothenia rossii, Dissostichus eleginoides, Gobionotothen gibberifrons, Notothenia kempi, Lepidonotothen squamifrons ja Champsocephalus gunnari -lajeja tai näiden lajien ryhmiä. Kaikkien keinojen ja välineiden käyttö, jotka tukkivat silmäkokoja tai pienentävät silmäkokoja, on kielletty.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkkojen liitteessä III määrätty vähimmäissilmäkoko määritetään seuraavien sääntöjen mukaisesti:

A. Tulkkien kuvaus

a) Silmäkokoon määrittämiseen käytettävien tulkkien on oltava kahden millimetrin vahvuisia, litteitä sekä kestävästä tai taipumattomasta aineesta valmistettuja. Tulkeissa on oltava yksi tai useampi suorasivuinen reuna, joka tai jotka on yhdistetty kaltevuudeltaan yksi senttimetri kahdeksaa senttimetriä kohti olevilla viistosivuisilla väliosilla. Tulkit on rei'itettävä kapeimmasta kohdastaan.

b) Tarvittaessa kunkin tulkin suorasivuiseen osaan tai osiin sekä viistoihin osiin on merkittävä yhdelle puolelle leveys millimetreinä mitattuna. Viistoihin osiin on tehtävä millimetriasteikko, ja leveys on merkittävä säännöllisin välein.

B. Tulkin käyttö

a) Havasta venytetään viistosti silmien pituussuunnassa.

b) Edellä A kohdassa annettua kuvausta vastaava tulkki pujotetaan kapeimmasta kohdastaan silmään kohtisuorassa havaksen tasoon nähden.

c) Tulkki pujotetaan käsin tai painon tai dynamometrin avulla silmään, kunnes silmän vastus pysäyttää sen viistojen reunojen kohdalla.

C. Mitattavan silmän valitseminen

a) Mitattavien silmien on muodostettava havaksen pituussuunnassa 20 yhtäjaksoisen silmän sarja.

b) Alle 50 senttimetrin päässä jameista, nostoköydestä ja sulkuköysistä sijaitsevia silmiä ei mitata. Kyseinen etäisyys mitataan kohtisuorassa jameja, nostoköyttä ja sulkuköysiä vasten havaksen ollessa venytettynä mittaussuunnassa. Mittaamatta jätetään myös paikatut tai repeytyneet silmät sekä silmät, joihin on kiinnitetty lisälaitteita.

c) Edellä a alakohdasta poiketen mitattavien silmien ei tarvitse muodostaa yhtäjaksoista sarjaa, jos b alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät.

d) Silmäkoko voidaan mitata ainoastaan silloin, kun verkko on märkä eikä se ole jäätynyt.

D. Silmän mittaaminen

Kunkin silmän koko on sama kuin tulkin leveys sen pysäytyspisteessä käytettäessä tulkkia B kohdan mukaisesti.

E. Verkon silmäkoon määrittäminen

Verkon silmäkoko on C ja D kohdassa kuvattujen menetelmien mukaan valittujen ja mitattujen silmien mittausten kokonaismäärän millimetreinä ilmoitettu aritmeettinen keskiarvo pyöristettynä lähimpään millimetriin.

Mitattavien silmien kokonaismäärä on esitetty F kohdassa.

F. Tarkastusmenettelyn vaiheet

a) Tarkastaja mittaa kahdenkymmenen C kohdan mukaan valitun silmän sarjan pujottamalla tulkin silmään käsin painoa tai dynamometriä käyttämättä. Verkon silmäkoko määritetään sitten E kohdan mukaisesti.

Jos laskutoimitusten tulokset osoittavat, että silmäkoko ei ole voimassa olevien asetusten mukainen, tarkastaja mittaa kaksi ylimääräistä, C kohdan mukaisesti valittua 20 silmän sarjaa.

Silmäkoko lasketaan sitten uudelleen ottaen huomioon 60 aikaisemmin mitattua silmää. Tämä silmäkoko on verkon silmäkoko sanotun kuitenkaan rajoittamatta b alakohdan säännöksiä.

b) Jos aluksen päällikkö asettaa kyseenalaiseksi a alakohdan mukaisesti määritetyn silmäkoon, niin tätä mittausta ei oteta huomioon silmäkokoa määritettäessä ja verkko on mitattava uudelleen kiinnittäen siihen tällä kertaa paino tai dynamometri, jonka valinta jätetään tarkastajan harkinnan varaan. Paino on kiinnitettävä (koukulla) tulkin kapeimmassa kohdassa olevaan reikään. Dynamometri voidaan kiinnittää tulkin kapeimmassa tai leveimmässä kohdassa olevaan reikään. Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on todennettava painon tai dynamometrin tarkkuus.

Silmäkooltaan enintään 35 millimetriä oleviin a alakohdan mukaisesti määritettyihin verkkoihin sovelletaan 19,61 newtonin suuruista voimaa (vastaa 2 kilogramman massaa) ja muihin verkkoihin 49,03 newtonin suuruista voimaa (vastaa 5 kilogramman massaa).

Määritettäessä silmäkokoa E kohdan mukaisesti (painoa tai dynamometriä käyttäen) ainoastaan 20 silmän sarja mitataan, jos tarkastaja käyttää painoa tai dynamometriä.

3. Pitkäsiimakalastuksesta johtuvan merilintujen satunnaisen kuolevuuden alentamiseksi sovellettavat toimenpiteet esitetään liitteessä IV.

15 artikla

Uudenlaisesta kalastuksesta ilmoittaminen

1. Tässä artiklassa uudenlainen kalastus on jonkin lajin kalastusta, jossa käytetään jotain tiettyä pyyntimenetelmää FAO suuralueella Etelämanner, lukuun ottamatta FAO suuralueita 58.6, 58.7 Etelämanner ja FAO aluetta 58.5.1, josta CCAMLR:lle ei ole koskaan toimitettu:

a) perusteellisista tutkimuksista tai koekalastuksesta saatuja kalakannan levinneisyyttä, määrää, ikäjakaumaa, mahdollista tuottoa ja sen ominaislaatua koskevia tietoja, tai

b) saalis- ja pyyntiponnistustietoja, tai

c) saalis- ja pyyntiponnistustietoja kahdelta viimeisimmältä kalastuskaudelta, joina kalastustoimintaa on harjoitettu.

2. Uudenlaisen kalastustoiminnan harjoittaminen sopimusalueella on kielletty, jollei sitä hyväksytä 6 kohdan mukaisesti.

3. Kaikkien yhteisön kalastusalusten päälliköiden, jotka aikovat aloittaa uudenlaisen kalastuksen sopimusalueella, on ilmoitettava aikomuksestaan sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla kyseinen alus purjehtii, ja toimitettava kyseisille viranomaisille 4 kohdassa määritetyt tiedot parhaan kykynsä mukaan.

4. Jäsenvaltion, jolle on ilmoitettu aikomuksesta aloittaa uudenlainen kalastus sopimusalueella, on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä ja viimeistään neljä kuukautta ennen CCAMLR:n seuraavaa vuosikokousta.

Ilmoitukseen on liitettävä kaikki seuraavat tiedot, jotka jäsenvaltio voi toimittaa:

a) ehdotetun kalastuksen luonne, mukaan lukien saalislajit, pyyntimuodot, ehdotettu alue ja kannattavan kalastuksen edellyttämä saaliiden vähimmäistaso,

b) merellä suoritetuista yksityiskohtaisista tutkimuksista saadut biologiset tiedot, joihin sisältyvät kalakannan levinneisyyttä, määrää ikäjakaumaa ja sen ominaislaatua koskevat tiedot,

c) yksityiskohtaiset tiedot toisten kanssa riippuvuussuhteessa olevista ja yhdessä elävistä lajeista sekä ehdotetun kalastuksen todennäköinen vaikutus niihin,

d) tiedot muunlaisesta tällä alueella tai samanlaisesta muualla harjoitettavasta kalastustoiminnasta, joita voidaan käyttää apuna arvioitaessa mahdollista tuottoa.

5. Komissio toimittaa CAMLR:n tarkasteltaviksi 4 kohdan mukaisesti saadut tiedot sekä kaikki muut sen käytettävissä olevat asianmukaiset tiedot.

6. Kun CCAMLR on tehnyt päätöksen, uudenlaisen kalastuksen hyväksyy:

- komissio, jos CCAMLR ei ole vahvistanut mitään säilyttämistoimenpiteitä uudenlaisen kalastuksen osalta, tai

- kaikissa muissa tapauksissa neuvosto, joka päättää asiasta määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

16 artikla

Koekalastus

Koekalastus määritellään kalastukseksi, joka aiemmin luokiteltiin 15 artiklassa määritellyksi uudenlaiseksi kalastukseksi. Koekalastus luokitellaan edelleen sellaiseksi, kunnes saatavilla on riittävät tiedot, jotta:

a) saalislajien levinneisyys, määrä ja ikäjakauma voidaan arvioida, mikä mahdollistaa kyseisenlaisen kalastuksen mahdollisen tuoton arvioimisen,

b) kyseisenlaisen kalastuksen mahdollisia vaikutuksia riippuvaisiin ja vastaaviin lajeihin voidaan arvioida,

c) CCAMLR:n tieteellinen komitea voi laatia ja antaa neuvoja sopivista pyyntimääristä sekä tarvittaessa pyyntiponnistuksen tasoista ja pyydyksistä.

Koekalastuksen osalta toimitettavat tiedot esitetään liitteessä V.

17 artikla

Säilyttämistoimien soveltaminen tieteelliseen kalastustutkimustoimintaan

1. Jäsenvaltioiden, joiden alukset aikovat harjoittaa tieteellistä tutkimusta, jossa arvioidun saaliin odotetaan olevan vähemmän kuin 50 tonnia, on toimitettava suoraan CCAMLR:lle sekä kopiona komissiolle seuraavat tiedot:

- aluksen nimi ja ulkoiset tunnusmerkit,

- alue ja suuralue, joilla tutkimus aiotaan toteuttaa,

- arvioitu sopimusalueelle saapumis- ja sieltä poistumispäivämäärä,

- tutkimuksen tarkoitus,

- todennäköisesti käytettävät kalastusvälineet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteisön alukset vapautetaan silmäkokomääräyksiä, pyydystyyppikieltoja, suljettuja alueita, kalastuskausia ja kokorajoituksia koskevista säilyttämistoimenpiteistä sekä muista kuin 5 artiklan 8 kohdassa ja 8 artiklan 4 kohdassa määritellyistä ilmoitusjärjestelmissä asetetuista vaatimuksista.

3. Jäsenvaltioiden, joiden alukset aikovat harjoittaa tutkimusta, jossa arvioidun kokonaissaaliin odotetaan olevan enemmän kuin 50 tonnia, on toimitettava CCAMLR:lle tarkastelua varten sekä kopiona komissiolle CCAMLR:n laatimalla lomakkeella tutkimussuunnitelmat vähintään kuusi kuukautta ennen tutkimuksen suunniteltua aloittamispäivää. Suunniteltua tieteellisiin tarkoituksiin harjoitettavaa kalastustoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin CCAMLR on saanut suoritettua edellä mainitun tarkastelunsa ja sen päätös on annettu tiedoksi.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava saalis- ja pyyntiponnistustiedot 1, 2 ja 3 kohdan alaisten tieteellisten tutkimusten tuloksista CCAMLR:lle sekä kopiona komissiolle vetokertakohtaisella lomakkeella (lomake C4). Jäsenvaltion on toimitettava CCAMLR:lle sekä kopiona komissiolle yhteenveto tuloksista 180 päivän kuluessa tutkimuksen päättymisestä. CCAMLR:lle sekä komissiolle kopiona on toimitettava täydellinen kertomus tutkimustuloksista 12 kuukauden kuluessa.

18 artikla

Liitteessä II vahvistetaan ravunpyynnin koekalastusjärjestelmää FAO suuralueella 48.3 Etelämanner kalastuskaudella 1996/1997 koskevat säännöt sekä sallitut kalastusalueet.

19 artikla

Yhteisön kalastusaluksilla on oltava vähintään yksi CCAMLR:n osoittama tieteellinen tarkkailija, jos kyseiset alukset kalastavat:

a) Lepidonotothen squamifronsia FAO suuralueella 58.4.4 Etelämanner marraskuun 2 päivästä 1996 marraskuun 7 päivään 1997;

b) Dissostichus eleginoidesia FAO suuralueella 48.3 ja 48.4 maaliskuun 1 päivästä elokuun 31 päivään 1997;

c) Champsocephalus gunnaria FAO suuralueella 48.3 marraskuun 2 päivästä 1996 maaliskuun 31 päivään 1997. Jokaisen aluksen, joka aikoo osallistua kalastukseen, on toteutettava tieteellinen tutkimus CCAMLR:n pohjatroolitutkimuksia käsittelevässä ohjekirjassa täsmennetyn tutkimussuunnitelman mukaisesti. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava luettelo ehdotetuista troolitutkimusasemista komissiolle ja CCAMLR:lle vähintään yksi kuukausi ennen tutkimuksen aloittamista;

d) Dissostichus eleginoidesia FAO alueella 58.5.2 Etelämanner marraskuun 2 päivästä 1996 elokuun 31 päivään 1997;

e) Champsocephalus gunnaria FAO alueella 58.5.2 Etelämanner marraskuun 2 päivästä 1996 elokuun 31 päivään 1997.

20 artikla

Muovisten pakkausnauhojen käytön vähentämiseen kalastusaluksilla liittyvät säännökset

Muovisten pakkausnauhojen käyttö kalastusaluksilla syöttilaatikoiden tiiviyden varmistamiseen on kielletty. Muiden pakkausnauhojen käyttö muihin tarkoituksiin sellaisilla kalastusaluksilla, joilla ei ole aluksella jätteenpolttouuneja (suljetut järjestelmät), on kielletty.

Kun pakkausnauhat on poistettu pakkauksista, kaikki nauhat on leikattava, niin että ne eivät muodosta yhtenäistä silmukkaa, ja ne on heti kuin mahdollista poltettava aluksen jätteenpolttouunissa.

Kaikki muovijätteet on varastoitava alukselle satamaan saapumiseen asti ja niitä ei missään tapauksessa saa heittää mereen.

21 artikla

Alueellinen soveltaminen

Asetuksen 12, 15, 16 ja 17 artiklassa vahvistettuja säännöksiä ei sovelleta FAO suuralueisiin 58.6 ja 58.7 Etelämanner ja FAO alueeseen 58.5.1 Etelämanner.

22 artikla

Neuvosto tekee tähän asetukseen CCAMLR:n suositusten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat muutokset määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

23 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 2113/96.

24 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

(1) EYVL N:o L 389, 31.12.1992, s. 1.

(2) EYVL N:o L 261, 20.10.1993, s. 1.

(3) EYVL N:o L 252, 5.9.1981, s. 26.

(4) EYVL N:o L 283, 5.11.1996, s. 1.

(5) EYVL N:o L 19, 22.1.1994, s. 5.

LIITE I

VAADITUT TIEDOT RAVUN KOEKALASTUSPYYNNIN OSALTA FAO SUURALUEELLA 48.3 ETELÄMANNER

Pyyntiponnistus- ja saalistiedot:

- Pyyntimatkan kuvaus:

- pyyntimatkan koodi, aluskoodi, luvan numero, vuosi.

- Merran kuvaus:

- kaaviot ja muut tiedot, mukaan luettuna merran muoto, mitat, silmän koko, suppilon sijainti, aukko ja suunta, kammioiden määrä, poistoaukko.

- Pyyntiponnistuksen kuvaus:

- päivämäärä, aika, pyydyksen laskupaikan leveys- ja pituusasteet, pyydyksen laskun kompassilukemat, laskettujen mertojen kokonaismäärä ja mertojen tiheys siimassa, kadotettujen mertojen määrä, syvyys, vedessäoloaika, syöttityyppi.

- Saaliin kuvaus:

- säilytetyn saaliin määrä ja paino, kaikkien lajien sivusaaliit (ks. taulukko 1), arkistointinumero näytetietojen kanssa yhdistämistä varten.

>TAULUKON PAIKKA>

Biologiset tiedot:

Näitä tietoja varten rapuotos on otettava siimasta, joka on vedetty juuri ennen keskipäivää, keräämällä siimaan tietyin välein asetettujen useiden mertojen koko sisältö niin, että osanäyte koostuu 35-50 yksilöstä.

- Pyyntimatkan kuvaus:

- Pyyntimatkan koodi, aluskoodi, luvan numero.

- Näytteen kuvaus:

- Päivämäärä, asema pyydyksen laskun alkaessa, kompassilukemat pyydyksen laskun alkaessa, siiman numero.

- Tiedot:

- Laji, sukupuoli, vähintään 35 yksilön pituus, esiintyykö rhizocephalan-loista tai ei, tiedot ravun lopullisesta käytöstä (säilytetty, heitetty pois, hävitetty), tiedot sen merran numerosta, josta rapu on peräisin.

LIITE II

RAVUNPYYNNIN KOEKALASTUSJÄRJESTELMÄ FAO SUURALUEELLA 48.3 ETELÄMANNER KALASTUSKAUDELLA 1996/1997

Seuraavia toimenpiteitä sovelletaan kaikkeen ravunpyyntiin suuralueella 48.3 kalastuskautena 1996/1997. Kaikkien ravunpyyntiin FAO suuralueella 48.3 Etelämanner osallistuvien alusten on toteutettava kalastustoimensa jäljempänä esitetyn koekalastusjärjestelmän mukaisesti:

1. Koekalastusjärjestelmän on koostuttava vähintään kahdesta vaiheesta. Jokaisen kalastusta harjoittavan aluksen on suoritettava molemmat vaiheet. Vaihe 1 on suoritettava ensimmäisen kalastuskauden aikana, jona alus osallistuu koekalastusjärjestelmään. Vaihe 2 ja lisävaiheet on suoritettava seuraavan kalastuskauden aikana.

2. Alusten on suoritettava koekalastusjärjestelmän vaihe 1 niiden ensimmäisen ravunpyyntiin osallistumiskauden alussa. Seuraavat edellytykset koskevat vaihetta 1:

i) Vaihe 1 määritellään aluksen ensimmäisten 200 000 mertatunnin pyyntiponnistukseksi sen ensimmäisen kalastuskauden alusta.

ii) Jokaisen aluksen, joka suorittaa vaihetta 1, on toteutettava 200 000 mertatunnin pyyntiponnistuksensa kokonaisalueella, joka muodostuu kahdestatoista 0,5° leveästä ja 1° pitkästä lohkosta.

Nämä lohkot on numeroitava A:sta L:ään. Lohkot kuvataan liitteessä II olevassa lisäyksessä (kaavio), ja maantieteellinen asema on ilmaistu lohkon pohjoisimman kulman koordinaateilla.

Jokaisen selkäsiiman osalta mertatunnit lasketaan kertomalla selkäsiimassa olevien mertojen kokonaismäärä ajalla (tunteina), jonka kyseinen selkäsiima on ollut vedessä. Vedessäoloaika määritetään kunkin selkäsiiman osalta pyydyksen laskemisesta sen vetämiseen.

iii) Alukset eivät saa kalastaa kahdentoista 0,5° leveän ja 1° pitkän lohkon muodostaman alueen ulkopuolella ennen vaiheen 1 suorittamista.

iv) Alukset eivät vaiheen 1 aikana saa käyttää 30 000:ta mertatuntia enempää yhdellä 0,5° leveällä ja 1° pitkällä lohkolla.

v) Jos alus palaa satamaan ennen kuin se on käyttänyt 200 000 mertatuntia vaiheessa 1, jäljellä olevat mertatunnit on käytettävä ennen kuin alus voi pitää vaihetta 1 suoritettuna.

vi) Kun alukset ovat käyttäneet koekalastukseen 200 000 mertatuntia, alusten on pidettävä vaihetta 1 suoritettuna ja aloitettava tavallinen kalastus.

3. Tavalliset kalastustoimet on toteutettava 3 artiklassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 2 kohdassa säädettyjen säännösten mukaisesti.

4. Tavallisten kalastustoimien toteuttamiseksi koekalastusjärjestelmän vaiheen 1 jälkeen sovelletaan 7 artiklan 2 kohdassa esitettyä kymmenen päivän saaliiden ja pyyntiponnistusten ilmoitusjärjestelmää.

5. Alusten on suoritettava koekalastusjärjestelmän vaihe 2 sekä lisävaiheet niiden toisen ravunpyyntiin osallistumiskauden alussa.

Jos jokin alus aloittaa koekalastusjärjestelmän vaiheen 1 kalastuskausina 1996/1997 tai 1997/1998, CCAMLR:n tieteellinen komitea ja kalavarojen arviointia käsittelevä työryhmä antavat CCAMLR:lle neuvoja tarkoituksenmukaisesta koekalastusjärjestelmästä vaihetta 2 varten seuraavalle kalastuskaudelle. Neuvoihin on sisällyttävä säännökset seuraavilta osin:

i) jokaisen aluksen on käytettävä suunnilleen yksi kuukausi koekalastusponnistukseen niiden toisen koekalastusjärjestelmään osallistumiskauden aikana; ja

ii) tietojen keruu- ja luovutusjärjestelmä, joka soveltuu suositeltavaan koekalastusjärjestelmään.

6. Koekalastusjärjestelmän piirissä 1 ja 2 vaiheessa 30 päivään kesäkuuta mennessä kerätyt tiedot on toimitettava CCAMLR:lle seuraavan 12 kuukauden ajanjakson 31 päivään elokuuta mennessä.

7. Alusten, jotka suorittavat kaikki koekalastusjärjestelmän vaiheet, ei edellytetä harjoittavan koekalastusta seuraavina kalastuskausina. Näiden alusten on kuitenkin noudatettava 3 artiklassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja suuntaviivoja.

8. Kalastusalusten on osallistuttava koekalastusjärjestelmään itsenäisesti (alukset eivät saa esimerkiksi tehdä yhteistyötä koevaiheiden suorittamiseksi).

9. Koekalastusjärjestelmän aikana pyydettyjä rapuja on pidettävä osana kyseisellä kalastuskaudella voimassa olevaa TACia (esimerkiksi kalastuskaudella 1996/1997 koesaaliita pidetään osana 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettua 1 600 tonnin TACia).

10. Kaikilla koekalastusjärjestelmään osallistuvilla aluksilla on oltava ainakin yksi tieteellinen tarkkailija kaiken kalastustoiminnan aikana.

11. Koekalastusjärjestelmä perustetaan kahdeksi 12 kuukauden ajanjaksoksi (1996/1997 ja 1997/1998), ja komissio voi tarkistaa järjestelmän yksityiskohtia tänä ajanjaksona. Kalastusalukset, jotka aloittavat koekalastuksen kalastuskaudella 1997/1998, on suoritettava järjestelmä kalastuskauden 1998/1999 aikana;

Lisäys on liitteenä.

Liitteen II lisäys

RAVUN TUTKIMUSKALASTUKSEN KOEKALASTUSJÄRJESTELMÄN KALASTUSALUEIDEN SIJAINNIT

>VIITTAUS FILMIIN>

Kaavio 1: Ravunpyynnin koekalastusjärjestelmän 1 vaiheen toiminta FAO suuralueella 48.3 Etelämanner.

LIITE III

EDELLÄ 14 ARTIKLASSA SÄÄDETTY VÄHIMMÄISSILMÄKOKO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

TOIMENPITEET PITKÄSIIMAKALASTUKSEN AIKANA AIHEUTUNEEN MERILINTUJEN SATUNNAISEN KUOLEVUUDEN VÄHENTÄMISEKSI CCAMLR:N SOPIMUSALUEELLA, LUKUUN OTTAMATTA FAO SUURALUEITA 58,6 JA 58,7 SEKÄ FAO ALUETTA 58.5.1 ETELÄMANNER

1. Kalastustoimet on toteutettava siten, että koukku, johon syötti on kiinnitetty, uppoaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on laskettu veteen. Alusten, jotka käyttävät espanjalaista pitkäsiimakalastusmenetelmää, olisi vapautettava painot ennen kuin siimat kiristyvät, mahdollisuuksien mukaan olisi käytettävä vähintään 6 kilogramman painoja, jotka on asetettu 20 metrin välein. Ainoastaan sulatettuja syöttejä saa käyttää.

2. Pitkiäsiimoja saa laskea ainoastaan yöllä (auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana). Mahdollisuuksien mukaan siiman lasku on lopetettava vähintään kolme tuntia ennen auringonnousua, jotta vähennetään syöttien joutumista isomeriliitäjälle ja linnun joutumista pyydykseen. Laskettaessa pitkiäsiimoja yöllä ainoastaan vähäisiä aluksen turvallisuuden varmistavia valoja saa käyttää.

3. Pitkiäsiimoja laskettaessa tai nostettaessa mereen ei saa heittää kalanjätteitä; jos kalanjätteiden päästämistä mereen ei voida välttää, se on tehtävä aluksen toiselta puolelta kuin jolle pitkätsiimat lasketaan tai jolta ne nostetaan ja/tai mahdollisimman kaukana tästä alueesta.

4. Olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että pitkäsiimakalastuksen aikana pyydyksiin elävinä kiinni jääneet linnut saataisiin päästettyä irti elävinä ja että aina, kun se on mahdollista, koukut irrotettaisiin vahingoittamatta kyseisen linnun henkeä.

5. Käytettäessä pitkiäsiimoja olisi hinattava selkäsiimaa, jonka tarkoituksena on pelottaa lintuja asettumasta syöttien päälle. Yksityiskohtainen kuvaus selkäsiimasta ja sen käyttötavasta annetaan tämän liitteen lisäyksessä. Leikarien lukumäärään ja sijoittamiseen liittyvät rakennetta koskevat yksityiskohdat voivat vaihdella edellyttäen, että tapsien peittämä tosiasiallinen veden pinta-ala on vähintään tässä määritellyn mallin peittämän pinta-alan suuruinen. Siiman jännittämiseksi vedessä vedettävää laitetta koskevat yksityiskohdat voivat myös vaihdella.

6. Muita muunnoksia selkäsiimasta voidaan testata aluksilla, joilla on kaksi tarkkailijaa, joista vähintään yhden on oltava CCAMLR:n kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimitetty, edellyttäen, että kaikkia muita tämän säilyttämistoimenpiteen osatekijöitä noudatetaan.

7. Seurantalaitteiden käyttö aluksilla, jotka kalastavat CCAMLR-sopimusalueella, on kielletty.

8. Lepidonotothen squamifronsin kohdennetun kalastuksen aikana FAO suuralueella 58.4.4 Etelämanner pyyntikaudella 1996/1997 seurantalaitteiden vuoksi kunkin merilintulajin kuolleiden ja vahingoittuneiden yksilöiden määrät on myös ilmoitettava.

9. Muita muunnoksia selkäsiimasta voidaan testata aluksilla, joilla on kaksi tarkkailijaa, joista vähintään yhden on oltava CCAMLR:n kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimitetty.

Lisäys on liitteenä.

Liitteen IV lisäys

1. Selkäsiima on jännitettävä aluksen perään ja kiinnitettävä noin 4,5 metriä vedenpinnan yläpuolelle siten, että siima on suoraan sen paikan yläpuolella, jossa syötit osuvat veteen.

2. Selkäsiiman halkaisijan on oltava noin 3 millimetriä, sen on oltava vähintään 150 metriä pitkä ja sen päässä on oltava laite, jolla siima jännittyy siten, että selkäsiima pysyy suoraan aluksen perässä myös vastatuulessa.

3. Selkäsiimaan olisi kiinnitettävä viisi tapsia, jotka muodostuvat kahdesta, halkaisijaltaan noin 3 millimetriä paksusta köydestä, 5 metrin välein siitä kohdasta alkaen, jossa selkäsiima kiinnitetään alukseen. Tapsin pituuden olisi vaihdeltava noin 3,5 metristä aluksen lähellä noin 1,25 metriin viidennen tapsin kohdalla. Selkäsiimaa käytettäessä tapsien olisi yllettävä meren pintaan ja ajoittain tultava veden pinnan yläpuolelle, kun alus kohoaa aallokossa. Leikarit olisi asetettava selkäsiiman hinauspisteeseen, tapsien kiinnityspisteen molemmin puolin ja aivan selkäsiiman päähän kiinnitettävän painon viereen. Jokaisessa tapsissa olisi myös oltava leikari kohdassa, jossa se on kiinnitetty selkäsiimaan.

>VIITTAUS FILMIIN>

LIITE V

KOEKALASTUKSESTA TOIMITETTAVAT TIEDOT

1. Sen varmistamiseksi, että yleissopimuksella perustetun tieteellisen komitean käytettävissä on koekalastusaikana asianmukaiset tiedot arvion tekemiseksi:

i) tieteellinen komitea laatii (ja päivittää tarvittaessa vuosittain) tietojen keräämissuunnitelman, jossa eritellään asianmukaisten koekalastusta koskevien tietojen saamiseen tarvittavat tiedot ja esitetään siihen tarvittavat toimet,

ii) jokaisen tällaista-kalastustoimintaa harjoittavan jäsenen on vuosittain määrättynä päivänä toimitettava CCAMLR:lle tieteellisen komitean laatimassa tietojen keräämissuunnitelmassa eritellyt tiedot,

iii) jokaisen tällaista kalastustoimintaa harjoittavan jäsenen tai jäsenen, joka aikoo sallia alustensa harjoittaa tällaista toimintaa, on vuosittain laadittava tutkimus- ja kalastustoimintasuunnitelma ja toimitettava se CCAMLR:lle määrättyyn päivään mennessä, jotta tieteellinen komitea ja toimikunta voivat tarkastaa sen,

iv) ennen kuin jäsen voi antaa aluksilleen luvan jatkaa jo käynnissä olevaa koekalastustoimintaa, kyseisen jäsenen on ilmoitettava siitä toimikunnalle vähintään kolme kuukautta ennen toimikunnan sääntömääräistä kokousta, eivätkä kyseisen jäsenen alukset saa aloittaa koekalastusta ennen kuin kyseinen kokous päättyy,

v) jos tietojen keräämissuunnitelmassa eriteltyjä tietoja ei ole toimitettu CCAMLR:lle viimeisimmältä kalastuskaudelta, jolla koekalastusta harjoitettiin, tietonsa ilmoittamatta jättänyttä jäsentä kielletään jatkamasta koekalastusta, kunnes asianmukaiset tiedot on toimitettu CCAMLR:lle ja kunnes tieteellisellä komitealla on ollut mahdollisuus tarkastaa tiedot,

vi) pyyntikapasiteetti ja -ponnistus rajoitetaan varopyyntirajoituksella tasolle, joka on ainoastaan hiukan enemmän kuin tietojen keräämissuunnitelmassa määriteltyjen tietojen saamiseksi tarvittava ja 16 artiklassa esitettyjen arvioiden tekemiseen edellytetty taso,

vii) jokaisen koekalastukseen osallistuvan aluksen nimi, tyyppi, koko, rekisteröintinumero ja radiokutsutunnus on ilmoitettava CCAMLR:n sihteeristölle viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kalastuskauden alkua, ja

viii) jokaisella koekalastukseen osallistuvalla aluksella on oltava tieteellinen tarkkailija sen varmistamiseksi, että tietoja kerätään sovitun tietojen keräämissuunnitelman mukaisesti, sekä avustaakseen biologisten ja muiden asianmukaisten tietojen keräämisessä.

2. Tietojen keräämissuunnitelmaan, jonka tieteellinen komitea laatii ja jota se pitää ajan tasalla, on sisällyttävä tarvittaessa:

i) selvitys pyyntiponnistuksesta ja siihen liittyvistä biologisista, ekologisista ja ympäristöä koskevista tiedoista.

ii) suunnitelma pyyntiponnistuksen kohdentamisesta koevaiheessa niiden asianmukaisten tietojen hankkimiseksi, joita tarvitaan kalastuspotentiaalin ja hyödynnettyjen, näistä riippuvaisten ja näitä vastaavien kantojen ekologisten suhteiden sekä epäsuotuisten vaikutusten todennäköisyyden arvioimiseen, ja

iii) arvio aikataulusta, jota käytetään määriteltäessä hyödynnettyjen, näistä riippuvaisten ja näitä vastaavien kantojen reaktioita kalastustoimintaan.

3. Tutkimus- ja kalastustoimintasuunnitelmiin, jotka koekalastukseen osallistuvien jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden, jotka aikovat osallistua siihen, on laadittava, on sisällyttävä kaikki seuraavat tiedot, jotka jäsen pystyy toimittamaan:

i) selvitys siitä, kuinka jäsenvaltion toiminta sopii yhteen tieteellisen komitean laatiman tietojen keräämissuunnitelman kanssa,

ii) selvitys koekalastuksen luonteesta, mukaan lukien saalislajit, pyyntimenetelmät, ehdotettu alue ja tulevalle kaudelle ehdotetut pyynnin enimmäistasot,

iii) perusteellisilta tutkimusmatkoilta saadut biologiset tiedot, esimerkiksi tiedot kannan levinneisyydestä, määrästä ja ikärakenteesta sekä sen ominaislaatua koskevat tiedot.

iv) yksityiskohtaiset tiedot riippuvaisista ja vastaavista kannoista sekä todennäköisyys, jolla ehdotettu kalastus vaikuttaa niihin, ja

v) tiedot muunlaisesta kalastuksesta samalla alueella tai samanlaisesta kalastuksesta muilla alueilla, joita voidaan käyttää arvioitaessa mahdollista tuottoa.