Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EY) nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönotosta ja naudanlihan merkinnästä (1) (97/C 100/09) KOM(97) 103 lopull. - 96/0228(COD) ja 96/0229(COD)

(Komission EY:n perustamissopimuksen 189 a artiklan 2 kohdan nojalla esittämä 7 päivänä maaliskuuta 1997)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

toimivat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen,

sekä katsovat, että

viimeaikaiset tapahtumat naudanliha-alalla ovat tuoneet korostuneesti esille julkisen huolestumisen tämän alan terveyskysymyksistä; nämä huolenaiheet saattaisivat johtaa yksipuolisiin toimiin, jotka aiheuttaisivat yhtenäismarkkinoiden toimintaan liittyviä ongelmia; tällaisten ongelmien välttämiseksi ja kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi naudanlihaan ja naudanlihatuotteisiin on ensisijaisen tärkeää ottaa käyttöön toisaalta tehokkaampi nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä ja toisaalta erityinen puolueettomia perusteita noudattava naudanlihan merkintäjärjestelmä yhteisössä,

eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa sisämarkkinoiden toteutumista varten 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että yhteisön sisäisessä kaupassa eläimet on varustettava tunnisteella yhteisön sääntöjen vaatimusten mukaisesti, eläimet on rekisteröitävä siten, että alkuperä- tai kauttakulkutila, keskus tai järjestö voidaan jäljittää ja että nämä tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmät laajennetaan kaikkien jäsenvaltioiden sisällä tapahtuviin eläinten siirtoihin ennen 1 päivää tammikuuta 1993,

kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (3) 14 artiklassa säädetään, että direktiivin 90/425/ETY 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen kyseisten eläinten tunnisteella varustaminen ja rekisteröiminen on, teuraseläimiä ja rekisteröityjä hevoseläimiä lukuun ottamatta, tehtävä sen jälkeen, kun mainitut tarkastukset on suoritettu,

yhteisön tiettyjen maatalousalan tukijärjestelmien hallinto vaatii tietynlaisen karjan yksilöllistä tunnistamista; tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmien on tämän vuoksi sovelluttava tällaisten toimenpiteiden soveltamiseen ja valvontaan,

on tarpeen varmistaa tiedon nopea ja tehokas vaihto jäsenvaltioiden välillä kyseisen direktiivin moitteettomaksi soveltamiseksi; yhteisön säännökset on vahvistettu jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi 19 päivänä toukokuuta 1981 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1468/81 (4) ja jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöstä eläinlääkintää ja kotieläinjalostusta koskevan lainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi 21 päivänä marraskuuta 1989 annetulla neuvoston direktiivillä 89/608/ETY (5),

nykyiset nautaeläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevat säännöt on vahvistettu eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/102/ETY (6); kokemus on osoittanut, että tämän direktiivin täytäntöönpano ei ole toiminut tyydyttävästi nautaeläinten osalta ja että sitä on kehitettävä; tämän vuoksi on tarpeen antaa nautaeläimiä koskeva asetus kyseisen direktiivin säännösten lujittamiseksi,

jotta käyttöön otettava parannettu tunnistusjärjestelmä voidaan hyväksyä, on ensisijaisen tärkeää, että tuottajaan ei kohdisteta kohtuuttomia hallinnollisia vaatimuksia; vastaavasti on huolehdittava siitä, että eläinkohtaiset kustannukset pysyvät alhaisina,

jotta eläimet voidaan terveyssyistä ja yhteisön tukijärjestelmien valvomiseksi jäljittää nopeasti ja virheettömästi, kaikkien jäsenvaltioiden olisi luotava tietokoneistettu tietokanta, johon kirjataan eläinten tunnistetiedot, kaikki jäsenvaltion alueella olevat tilat ja eläinten siirrot,

teknisten edellytysten olemassaolosta on huolehdittava, jotta varmistetaan tuottajan virheetön yhteys tietokantaan ja tietokannoissa olevien tietojen kattava käyttö; on myös varmistettava, että virheiden todennäköisyys ei ylitä tiettyä tasoa, kun tietoja kirjataan tietokantaan; tietokantojen käyttöönotto on tarkoituksenmukaista näissä edellytyksissä,

nautaeläinten siirtojen jäljittämiseksi eläimet on tunnistettava kumpaankin korvaan kiinnitettävän korvamerkin ja eläimen mukana olevan eläinpassin avulla kaikkien siirtojen aikana; korvamerkin muoto ja sisältö sekä eläinpassin edellytykset on määritettävä yhteisön tasolla; jokaiselle eläimelle, jolle on osoitettu korvamerkki, on annettava eläinpassi,

jos korvamerkki on muuttunut lukukelvottomaksi tai hävinnyt, se on korvattava uudella; uudessa korvamerkissä on oltava sama koodi kuin alkuperäisessä merkissä,

komissio tutkii parhaillaan yhteisen tutkimuskeskuksen suorittaman työn perusteella mahdollisuutta käyttää elektronisia menetelmiä eläinten tunnistamiseksi,

eläinten pitäjän on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä tilallaan olevista eläimistä; tätä rekisteriä koskevat edellytykset on määritettävä yhteisön tasolla; eläinten kaupan kanssa tekemisissä olevien henkilöiden on pidettävä rekisteriä liiketoimistaan; näiden rekistereiden on pyynnöstä oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla,

kehitetty järjestelmä ei saa vaikuttaa erityisiin edellytyksiin, jotka sisältyvät jäämätarkastuksia varten otettujen näytteiden vastaavuudesta eläinten ja niiden alkuperätilojen suhteen 13 päivänä helmikuuta 1989 tehtyyn komission päätökseen 89/153/ETY (7) tai direktiivin 91/496/ETY mukaisesti vahvistettuihin asiaan liittyviin soveltamista koskeviin sääntöihin,

on tarpeen muuttaa tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3508/92 (8),

asetuksella käyttöön otetussa merkintäjärjestelmässä naudanlihan katsotaan tarkoittavan naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 805/68 (9) 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tiettyjä tuotteita,

tällaisen merkintäjärjestelmän olisi oltava vapaaehtoinen siirtymäkauden ajan naudanlihaa kaupan pitäville toimijoille ja järjestöille siinä mielessä, että toimijoiden ja järjestöjen, jotka haluavat tehdä merkintöjä naudanlihaan, on tehtävä se tämän asetuksen mukaisesti; myöhäisemmässä vaiheessa järjestelmästä olisi tehtävä pakollinen; tällä välillä jäsenvaltiot voisivat halutessaan tehdä järjestelmästä pakollisen tietyissä olosuhteissa,

tämän asetuksen säännökset eivät saa asettaa kyseenalaiseksi voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä elintarvikkeiden merkinnän ja valvonnan, maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaamisen, korkealaatuisen naudanlihan edistämis- ja markkinointitoimenpiteiden sekä lihan ja lihatuotteiden yhteisön sisäiseen kauppaan vaikuttavia, terveyteen liittyviä ongelmia koskevien sääntöjen aloilla,

tehokas merkintäjärjestelmä perustuu mahdollisuuteen jäljittää eläin tai eläimet, joista merkitty naudanliha on peräisin; alustavassa vaiheessa toimijan tai järjestön merkintäjärjestelyt hyväksytään vasta, kun toimivaltaiselle viranomaiselle on esitetty erittely ja se on hyväksytty,

merkinnässä olevista tiedoista vastaavan henkilön tunnistamiseksi asianmukaisesti, toimijat ja järjestöt saavat tehdä merkintöjä naudanlihaan ainoastaan sillä edellytyksellä, että merkinnässä on niiden nimi ja logo; merkinnässä sallitut tiedot määritellään erikseen,

kolmansista maista yhteisöön naudanlihaa tuovat toimijat tai järjestöt saatavat myös haluta tehdä tuotteisiinsa merkintöjä tämän asetuksen mukaisesti; tämän vuoksi olisi säädettävä tuodun naudanlihan ottamisesta mukaan merkintäjärjestelmään; näillä säännöksillä olisi varmistettava, että tuotua naudanlihaa koskevat merkintäjärjestelyt ovat yhtä luotettavia kuin yhteisön naudanlihaa koskevat, ja

käyttöön otettujen merkintäjärjestelyjen luotettavuuden varmistamiseksi on tarpeen velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan riittäviä ja tehokkaita valvontatoimenpiteitä; valvonta toteutetaan sen vaikuttamatta valvontaan, jota komissio suorittaa vastaavasti Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (10) 9 artiklan mukaisesti; jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on lupa peruuttaa erittelyn hväksyminen, jos säännönvastaisuuksia havaitaan,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I Osasto Nautaeläinten tunnistaminen ja rekisteröiminen

1 artikla

1. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön nautaeläinten (jäljempänä "eläimet") tunnistus- ja rekisteröimisjärjestelmä siten kuin eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (11), 2 artiklassa on määritelty sekä tämän osaston säännösten mukaisesti.

2. Tämän osaston säännökset eivät kuitenkaan rajoita tautien hävittämiseksi tai valvomiseksi mahdollisesti annettavien yhteisön sääntöjen sekä direktiivin 91/496/ETY ja asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista. Direktiivin 92/102/ETY erityisesti nautaeläimiä koskevia säännöksiä ei enää kuitenkaan sovelleta.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

- tilalla laitosta, rakennusta tai paikkaa, jossa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia eläimiä pidetään, kasvatetaan tai käsitellään ja joka sijaitsee yhden ja saman jäsenvaltion alueella,

- pitäjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa eläimistä pysyvästi tai väliaikaisesti myös kuljetuksen aikana ja markkinapaikalla,

- toimivaltaisella viranomaisella jäsenvaltiossa olevaa viranomaista, joka vastaa eläinlääkintätarkastusten suorittamisesta tämän osaston tai asetuksen (ETY) N:o 3508/92 säännösten täytäntöön panemiseksi.

3 artikla

Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä koostuu seuraavista osista:

A. korvamerkit eläinten tunnistamiseksi erikseen;

B. tietokoneistetut tietokannat;

C. eläinpassit;

D. kaikilla tiloilla pidetyt yksittäiset rekisterit.

Komission ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä on oltava kaikki tämän osaston mukaiset tiedot. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan, että nämä tiedot ovat tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkien asianomaisten osapuolten, varsinkin niiden kuluttajajärjestöjen, joiden erityisen kiinnostuksen asiaan asianomainen jäsenvaltio on tunnustanut, saatavilla, ja että tietojen luottamuksellisuutta suojellaan.

4 artikla

1. Kaikki tilalla olevat eläimet on tunnistettava kumpaankin korvaan kiinnitettävällä, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä korvamerkillä. Eläimen molemmissa korvamerkeissä on oltava sama yhdenmukainen tunnistuskoodi. Kahdesta ensimmäisestä kohdasta on käytävä päätöksessä 93/317/ETY vahvistetun alpha-2-maakoodijärjestelmän mukaisesti ilmi jäsenvaltio, jossa sijaitsevalla tilalla eläin ensimmäistä kertaa varustetaan tunnisteella; tämän jälkeen seuraa enintään 12 merkkiä sisältävä numerokoodi, joka mahdollistaa jokaisen eläimen ja sen syntymätilan yksittäisen tunnistamisen.

2. Korvamerkki on kiinnitettävä 14 päivän kuluessa eläimen syntymästä ja joka tapauksessa ennen kuin eläin lähtee syntymätilaltaan.

Eläimiä ei saa siirtää tilalta, jollei niitä ole varustettu tunnisteella tämän artiklan mukaisella tavalla.

3. Kolmannesta maasta tuodut eläimet, jotka ovat läpäisseet direktiivissä 91/496/ETY säädetyt tarkastukset ja jotka ovat edelleen yhteisön alueella, on varustettava kohdetilalla tämän säännökset täyttävällä korvamerkillä 14 päivän kuluessa edellä mainituista tarkastuksista ja joka tapauksessa niiden lähtiessä kyseiseltä tilalta. Eläimeen ei kuitenkaan tarvitse kiinnittää tunnistetta, jos kohdetila on sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitseva teurastamo, jossa tällaisia tarkastuksia suoritetaan, ja eläin teurastetaan kyseisten 14 päivän kuluessa.

Kolmannen maan antama alkuperäinen tunniste ja määräpaikkana olevan jäsenvaltion eläimelle antama tunnistuskoodi on kirjattava 6 artiklassa säädettyyn tietokoneistettuun tietokantaan.

4. Toisesta jäsenvaltiosta tuotujen eläinten on säilytettävä alkuperäinen korvamerkkinsä.

5. Korvamerkkiä ei saa poistaa tai korvata ilman toimivaltaisen viranomaisen antamaa lupaa. Jos korvamerkki on muuttunut lukukelvottomaksi tai kadonnut, eläimeen on tämän artiklan mukaisesti kiinnitettävä korvaava merkki, jossa on sama koodi.

6. Korvamerkit osoitetaan tiloille, jaetaan ja kiinnitetään eläimiin toimivaltaisen viranomaisen määräämällä tavalla.

7. Korvamerkit, jotka eivät täytä tässä artiklassa vahvistettuja edellytyksiä, on korvattava uusilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999.

8. Komissio päättää 9 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000 mahdollisuudesta ottaa käyttöön elektroniset tunnistusjärjestelyt ottaen huomioon tällä alalla tapahtuneen kehityksen.

5 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen on luotava tietokoneistettu tietokanta, johon on kirjattava vähintään:

I. Jokaisen eläimen osalta:

1. tunnistuskoodi,

2. syntymäpäivä,

3. sukupuoli,

4. rotu,

5. eläimen emän tunnistuskoodi,

6. syntymätilan numero,

7. kaikkien niiden tilojen, joilla eläintä on pidetty, tunnistusnumerot,

8. siirtopäivät,

9. kuolin- tai teurastuspäivä.

II. Jokaisen tilan osalta:

1. tunnistusnumero, joka on enintään 12 merkistä koostuva koodi,

2. pitäjän nimi ja osoite.

III. Tietokannassa on jatkuvasti oltava seuraavat tiedot:

1. ajan tasalla oleva luettelo kaikista tiloilla olevista eläimistä,

2. kaikkien eläinten siirtoja koskeva luettelo syntymätilasta alkaen.

Tiedot on säilytettävä tietokannassa kolmen vuoden ajan eläimen kuolemasta.

Tietokannan on oltava täysin toiminnassa ja sisällettävä kaikki asianomaiset tiedot viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999.

6 artikla

1. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä jokaiselle eläimelle, jolle on osoitettu korvamerkki, eläinpassi seitsemän päivän kuluessa eläimen syntymää koskevasta ilmoituksesta tai, jos eläin tuodaan kolmannesta maasta, asianomaisen jäsenvaltion 4 artiklan 3 kohdan mukaisesta eläimen tunnistusta koskevasta ilmoituksesta. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää toisesta jäsenvaltiosta tuleville eläimille eläinpassin samoilla edellytyksillä. Tällaisissa tapauksissa eläimen mukana sen saapuessa oleva passi luovutetaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka palauttaa passin myöntäjäjäsenvaltiolle.

2. Eläinpassin on oltava eläimen mukana siirtojen yhteydessä.

3. Eläimen kuollessa pitäjän on palautettava eläinpassi toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen työpäivän kuluessa eläimen kuolemasta. Jos eläin lähetetään teurastamoon, teurastamon pitäjä on vastuussa eläinpassin palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle.

4. Jos eläin viedään kolmanteen maahan, eläimen viimeisen pitäjän on luovutettava eläinpassi sen paikan toimivaltaiselle viranomaiselle, johon eläin viedään.

7 artikla

1. Jokaisen eläimen pitäjän on:

- pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä,

- ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki tilalle ja tilalta tapahtuvat siirrot ja kaikki tilalla tapahtuneet eläinten syntymät ja kuolemat sekä näiden tapahtumien päivämäärät kolmen työpäivän kuluessa tapahtumasta;

- täydennettävä eläinpassi välittömästi sen saadessaan ja ennen jokaisen tilalta lähtevän eläimen lähtöä ja varmistettava, että eläinpassi seuraa eläimen mukana.

2. Jokaisen pitäjän on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka koskevat hänen omistamiensa, pitämiensä, kuljettamiensa, kaupan pitämiensä tai teurastamiensa eläinten alkuperää, tunnistamista sekä tarvittaessa määränpäätä.

3. Rekisterin on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä muodossa, ja se on säilytettävä saatavilla tilalla, ja toimivaltaisen viranomaisen on pyynnöstä saatava se käyttöönsä kyseisen viranomaisen määräämän vähimmäisajan, jonka on oltava vähintään kolme vuotta.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän osaston noudattamisen varmistamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisilleen ja komissiolle tämän viranomaisen henkilöllisyys.

9 artikla

Komissio antaa tämän osaston soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (ETY) N:o 729/70 13 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat erityisesti:

I. korvamerkkejä koskevat edellytykset;

II. eläinpassia koskevat edellytykset;

III. rekisteriä koskevat edellytykset;

IV. suoritettavan valvonnan vähimmäistaso;

V. seuraamusten soveltaminen;

VI. siirtymäsäännökset järjestelmän alkuvaiheessa.

10 artikla

Täydennetään asetuksen (ETY) N:o 3508/92 5 artikla seuraavasti:

". . . ja asetuksen (EY) N:o . . .".

II Osasto Naudanlihan ja naudanlihatuotteiden merkitseminen

11 artikla

1. Euroopan yhteisöön perustetaan pakollinen naudanlihan merkintäjärjestelmä.

2. Kaikkiin lihaan tehtäviin merkintöihin on sisällytettävä jokaisessa seuraavassa luetelmakohdassa säädetyt tiedot:

- alue, kolmas maa tai tila, jossa eläin on syntynyt,

- alue, kolmas maa tai tila, jossa eläin on lihotettu osittain tai kokonaan; osittainen lihottaminen on eriteltävä,

- alue, kolmas maa tai teurastamo, jossa eläin on teurastettu,

- eläimen tunnistusnumero ja sukupuoli,

- lihotusmenetelmä tai muut ruokkimiseen liittyvät tiedot,

- tiedot teurastuksesta, kuten eläimen ikä teurastettaessa ja teurastuspäivä tai lihan kypsyttämisjakso.

Kaikissa tapauksissa on yksilöitävä teurastamo ja osoitettava teurastuspäivä. Tämän lisäksi jokaisessa merkinnässä on oltava viitenumero, joka osoittaa varmasti 15 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädetyn yhteyden. Tämä numero voi olla kyseisen eläimen tunnistusnumero.

3. Naudanlihan pakollinen merkintäjärjestelmä tulee kaikissa jäsenvaltioissa pakolliseksi 31 päivästä joulukuuta 1999.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 päivään toukokuuta 1999 mennessä komissiolle kertomukset naudanlihan merkintäjärjestelmän täytäntöönpanosta. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen naudanlihan merkintäjärjestelmän täytäntöönpanon tilanteesta eri jäsenvaltioissa.

5. Komissio antaa ennen 31 päivää joulukuuta 1999 yksityiskohtaiset säännöt pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän soveltamisesta koko yhteisön alueella kyseisestä päivästä alkaen asetuksen (ETY) N:o 805/68 27 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Näiden sääntöjen soveltamisalaan on kuuluttava erityisesti luettelo tuotteista, joita pakollinen merkintä koskee, sekä edellytykset, joilla toimijat tai järjestöt voivat päättää muiden tietojen lisäämisestä merkintöihin.

6. Komissio antaa 5 kohdassa säädetyn menettelyn ja yhteisön kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ennen 31 päivää joulukuuta 1999 yksityiskohtaiset säännöt kolmansista maista tuodun naudanlihan pakollisen merkintäjärjestelmän soveltamisesta.

12 artikla

1. Jäsenvaltiot, joissa on riittävän kehittynyt nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä, voivat määrätä pakollisen merkintäjärjestelmän alueellaan syntyneiden, lihotettujen ja teurastettujen eläinten lihalle 31 päivään joulukuuta 1999 saakka. Tämän velvoitteen on koskettava ainakin 11 artiklan 2 kohdan kolmessa ensimmäisessä luetelmakohdassa sekä toisessa alakohdassa säädettyjä tietoja.

2. Edellä 1 kohdassa säädetty pakollinen järjestelmä ei saa häiritä jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

3. Jäsenvaltioissa sovellettavat täytäntöönpanojärjestelyt, joilla on tarkoitus panna täytäntöön 1 kohdan säännökset, edellyttävät komission etukäteen antamaa hyväksyntää.

13 artikla

1. Asetuksen 13-18 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 1999.

2. Jos 14 artiklassa määritelty toimija tai järjestö haluaa tehdä myyntipisteessä naudanlihaan merkintöjä, jotka koskevat merkityn lihan tai eläimen, josta se on peräisin, alkuperään, tiettyihin ominaisuuksiin tai tuotanto-oloihin liittyviä tietoja, ne on tehtävä tämän osaston mukaisesti.

Tämä osasto ei kuitenkaan koske:

- neuvoston direktiivin 79/112/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pakollisia tietoja 7 kohtaa lukuun ottamatta,

- asetuksen (ETY) N:o 2081/92 tai (ETY) N:o 2081/92 mukaisesti suojattuja tietoja,

- asetuksissa (ETY) N:o 1208/81 tai (ETY) N:o 1186/90 tarkoitettuja tietoja,

- direktiivin 64/433/ETY mukaiseen terveysmerkintään liittyviä merkintöjä ja muita vastaavia asiaa koskevassa eläinlääkintäalan lainsäädännössä säädettyjä merkintöjä,

- sellaisia merkintöjä, jotka sisältävät vain tietoja, jotka voidaan helposti tarkistaa myyntipaikalla, kuten erityisesti tuotteen painoa tai paloittelun nimitystä koskevia tietoja.

3. Seuraavia säännöksiä sovelletaan edelleen huolimatta siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

- tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan 4 päivänä huhtikuuta 1962 annettu neuvoston asetus N:o 26 (12),

- terveyttä koskevista ongelmista yhteisön sisäisessä tuoreen lihan kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annettu neuvoston direktiivi 64/433/ETY (13),

- kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 79/112/ETY (14),

- virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevista lisätoimenpiteistä 29 päivänä lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 93/99/ETY (15),

- jauhetun lihan ja raakalihavalmisteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sovellettavista vaatimuksista 14 päivänä joulukuuta 1994 annettu neuvoston direktiivi 94/65/ETY (16),

- yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta 28 päivänä huhtikuuta 1981 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1208/81 (17),

- yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen laatuluokituksen soveltamisalan laajentamisesta 7 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1186/90 (18),

- maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92 (19),

- maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista 14 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2082/92 (20),

- toimenpiteistä korkealaatuisen naudanlihan menekin edistämiseksi 30 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2067/92 (21),

14 artikla

Tässä osastossa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

- naudanlihalla tarkoitetaan nimikkeisiin 0201, 0202, 0206 10 95 ja 0206 29 91 kuuluvia tuotteita

- merkinnällä tarkoitetaan merkinnän kiinnittämistä yksittäiseen lihapalaan tai -paloihin tai niiden pakkausmateriaaliin, mukaan lukien tietojen antaminen kuluttajalle myyntipaikassa

- järjestöllä tarkoitetaan naudanlihakaupan samalla tai eri osa-alueella toimivaa toimijaryhmää.

15 artikla

1. Kunkin toimijan tai järjestön on toimitettava erittely hyväksyntää varten toimivaltaiselle viranomaiselle jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa kyseistä naudanlihaa tuotetaan tai myydään. Tässä erittelyssä on mainittava:

- merkintään tulevat tiedot

- toimenpiteet, jotka on toteutettava näiden tietojen paikkansapitävyyden tarkistamiseksi

- valvontajärjestelmä, jota sovelletaan tuotannon ja myynnin kaikissa vaiheissa, mukaan lukien tarkastukset, jotka suorittaa toimivaltaisen viranomaisen tunnustama ja toimijan tai järjestön nimeämä itsenäinen elin. Näiden elinten on noudatettava eurooppalaisessa standardissa N:o EN/45011 määriteltyjä vaatimuksia viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1998

- järjestön osalta sellaisen jäsenen, joka ei noudata erittelyä, suhteen toteutettavat toimenpiteet.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että itsenäisen elimen suorittamat tarkastukset voidaan korvata toimivaltaisen viranomaisen suorittamilla tarkastuksilla.

Toimivaltaisella viranomaisella on oltava käytettävissään henkilöstö ja voimavarat, jotka ovat tarpeen vaadittujen tarkastusten suorittamiseksi, ja sen on esitettävä komissiolle työsuunnitelmansa sekä toimintakertomuksensa.

Tässä osastossa säädettyjen tarkastusten kustannuksista vastaa merkintäjärjestelmää käyttävä toimija tai järjestö.

2. Erittelyn hyväksyminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen 1 kohdassa tarkoitettujen osatekijöiden huolellisen tarkastelun perusteella antamaa vakuutusta siitä, että suunniteltu merkintäjärjestelmä ja erityisesti sen valvontajärjestelmä toimivat moitteettomasti ja luotettavasti. Toimivaltaisen viranomaisen on hylättävä sellainen erittely, jolla ei osoiteta varmasti yhteyttä toisaalta yksilöityjen ruhon, neljänneksen ja lihapalojen sekä toisaalta yksittäisen eläimen tai, jos merkinnässä olevien tietojen oikeellisuus voidaan erittelyn perusteella, kaikkien kyseisten eläinten välillä.

Myös harhaanjohtavaa tai epäselvää tietoa sisältäviä merkintöjä koskevat erittelyt on hylättävä.

3. Jos naudanlihaa tuotetaan ja/tai myydään kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava toimitettuja erittelyjä siltä osin kuin erittelyjen osat koskevat niiden alueella tapahtuvia toimenpiteitä ja annettava niille hyväksyntänsä. Tällaisessa tapauksessa jokaisen asianomaisen jäsenvaltion on tunnustettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden antamat hyväksynnät.

Jos 19 artiklan mukaisesti asetettavan, hakemuksen jättämistä seuraavasta päivästä laskettavan määräajan kuluessa hyväksyntää ei ole hylätty tai annettu eikä lisätietoja ole pyydetty, erittely katsotaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymäksi.

4. Jos kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät toimitetun erittelyn, kyseisellä toimijalla tai järjestöllä on lupa naudanlihan merkintään edellyttäen, että merkinnässä on sen nimi tai logo.

5. Poiketen siitä, mitä edellisissä kohdissa säädetään, komissio voi sallia 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti nopeutetun tai yksinkertaistetun hyväksymismenettelyn tietyissä tapauksissa, erityisesti pienissä vähittäismyyntipakkauksissa olevalle naudanlihalle tai yksittäin pakatulle parhaista ruhonosista leikatulle naudanlihalle, joka on merkitty yhdessä jäsenvaltiossa hyväksytyn erittelyn mukaisesti ja tuotu toisen jäsenvaltion alueelle, jossa alkuperäiseen merkintään ei ole lisätty mitään tietoa.

6. Lupa tehdä merkintöjä ei rajoita asetuksen (ETY) N:o 2081/92 13 artiklan ja asetuksen (ETY) N:o 2082/92 13 artiklan noudattamista.

16 artikla

1. Jos naudanliha tuotetaan kokonaan tai osittain kolmannessa maassa, toimijoilla ja järjestöillä on lupa tehdä naudanlihaan merkintöjä tämän osaston mukaisesti ainoastaan, jos ne noudattavat 15 artiklassa säädettyjä vaatimuksia ja ovat tämän lisäksi saaneet asianomaisen kolmannen maan tätä tarkoitusta varten nimeämän toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän erittelylleen.

2. Kolmannen maan antama hyväksyntä on voimassa yhteisössä ainoastaan, jos kyseinen maa toimittaa etukäteen komissiolle tiedot:

- nimetystä toimivaltaisesta viranomaisesta

- toimivaltaisen viranomaisen kyseisen erittelyn tarkastelussa käyttämistä menettelyistä ja vaatimuksista

- jokaisesta toimijasta ja järjestöstä, jonka erittelyn toimivaltainen viranomainen on jo hyväksynyt.

Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioille.

Jos komissio tulee edellä mainittujen tietojen perusteella siihen tulokseen, etteivät kolmannessa maassa sovelletut menettelyt ja/tai vaatimukset vastaa tässä osastossa säädettyjä normeja, komissio päättää kuultuaan kyseistä maata, etteivät sen antamat hyväksynnät ole voimassa yhteisössä.

17 artikla

1. Merkinnässä ei saa olla muita kuin seuraavia tietoja eläimestä, josta naudanliha on peräisin:

- alue, kolmas maa tai tila, jossa eläin on syntynyt,

- alue, kolmas maa tai tila, jossa eläin on lihotettu osittain tai kokonaan; osittainen lihottaminen on eriteltävä,

- alue, kolmas maa tai teurastamo, jossa eläin on teurastettu,

- eläimen tunnistusnumero ja sukupuoli,

- lihotusmenetelmä tai muut ruokkimiseen liittyvät tiedot,

- tiedot teurastuksesta, kuten eläimen ikä teurastettaessa ja teurastuspäivä tai lihan kypsyttämisjakso.

- mahdolliset muut tiedot, jotka toimija tai järjestö haluaa ilmoittaa ja kyseinen toimivaltainen viranomainen hyväksyy.

2. Jos naudanlihassa on eri eläimistä peräisin olevaa lihaa, merkinnässä saa olla ainoastaan sellaista tietoa, joka koskee yhteisesti kaikkea tällaista naudanlihaa.

3. Jokaisessa merkinnässä on oltava viitenumero, joka osoittaa varmasti 15 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädetyn yhteyden. Tämän numero voi olla kyseisen eläimen tunnistusnumero.

18 artikla

Jos todetaan, että toimija tai järjestö ei ole noudattanut 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua erittelyä, jäsenvaltio voi määrätä seuraamuksia, jotka on suhteutettu rikkomisen vakavuuteen, peruuttaa hyväksynnän 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai määrätä lisäedellytyksiä, joita on noudatettava hyväksynnän voimassa pitämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta järjestön itsensä tai 15 artiklan mukaisen valvontaelimen toimia.

19 artikla

Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt tämän osaston soveltamisesta ja tarvittaessa siirtymäkauden toimenpiteistä asetuksen (ETY) N:o 805/68 27 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Yksityiskohtaiset säännöt voivat koskea erityisesti 17 artiklan mukaisten merkintöjen sisältämiä tietoja. Niillä voidaan myös laajentaa 13 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa mainittujen tietojen tai merkintöjen luetteloa.

III Osasto Yleiset säännökset

20 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet ja valvontatoimenpiteet tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan rajoita valvontaa, jonka komissio voi suorittaa vastaavasti asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan perusteella.

Jäsenvaltioiden määräämät seuraamukset on suhteutettava rikkomisen vakavuuteen. Seuraamuksiin voivat kuulua oikeutetuin perustein eläinten siirtoja asianomaiselle pitäjälle tai asianomaiselta pitäjältä koskevat rajoitukset.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sen voimaantulon jälkeisen neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

(1) EYVL N:o C 349, 20.11.1996, s. 10.

(2) EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/118/ETY (EYVL N:o L 62, 15.3.1992, s. 49).

(3) EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 56, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

(4) EYVL N:o L 144, 2.6.1981, s. 1, asetus muutettuna asetuksella (ETY) N:o 945/87 (EYVL N:o L 90, 2.4.1987, s. 3).

(5) EYVL N:o L 351, 2.12.1989, s. 34.

(6) EYVL N:o L 355, 5.12.1992, s. 32.

(7) EYVL N:o L 59, 2.3.1989, s. 33.

(8) EYVL N:o L 355, 5.12.1992, s. 1.

(9) EYVL N:o L 148, 28.6.1968, s. 24.

(10) EYVL N:o L 312, 23.12.1995, s. 1.

(11) EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(12) EYVL N:o 30, 20.4.1962, s. 993/62.

(13) EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 2012/64.

(14) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 1.

(15) EYVL N:o L 290, 24.1.1993, s. 14.

(16) EYVL N:o L 368, 31.12.1994, s. 10.

(17) EYVL N:o L 123, 7.5.1981, s. 3.

(18) EYVL N:o L 119, 11.5.1990, s. 32.

(19) EYVL N:o L 208, 24.7.1992, s. 1.

(20) EYVL N:o L 208, 24.7.1992, s. 9.

(21) EYVL N:o L 215, 30.7.1992, s. 57.