Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamisesta puhelintoimintaan ja teleyleispalvelusta kilpailuympäristössä"

(97/C 133/14)

Komissio päätti 10. helmikuuta 1997 perustamissopimuksen 100 a artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut liikenne- ja tietoliikennejaosto perusti tarkoitusta varten valmisteluryhmän ja nimesi esittelijäksi Jacques Pén.

Talous- ja sosiaalikomitea nimesi 343. täysistunnossaan (helmikuun 27. päivän kokouksessa 1997) Jacques Pén yleisesittelijäksi ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 87 ääntä puolesta, ja 2 pidättyi äänestämästä.

1. Komission ehdotus

1.1. Käsiteltävä ehdotus liittyy avoimen verkon tarjoamista (ONP) puhelintoimintaan koskevan parlamentin ja neuvoston 13. joulukuuta 1995 antaman direktiivin 95/62/EY () tarkistamiseen. Kyseisen direktiivin 32 artiklan mukaan direktiivi tulee tarkistaa ennen 1. tammikuuta 1998.

1.2. Ehdotuksen tarkoituksena on direktiivin 95/62/EY korvaaminen.

1.3. Nykyiseen direktiiviin verrattuna nyt käsiteltävän ehdotuksen suurin uutuus on jo otsikossa mainittu teleyleispalvelun määritteleminen kilpailuympäristössä.

2. Yleistä

2.1. Kuten komitean 31. toukokuuta 1995 antamassa lausunnossa () todettiin, "Direktiiviehdotus ei itsessään sisällä ajatusta vapauttamisen laajuudesta. Sen mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee itse läheisyysperiaatteen mukaisesti ilmoittaa komissiolle direktiivin piiriin kuuluvat telepalvelujen toimittajat. Riippuen tarkkuudesta, jolla ONP:n sovellusala määritellään, on kuitenkin olemassa vaara, että ONP:n toteuttaminen tulee vaihtelemaan jäsenvaltiosta toiseen".

2.2. Uudessa ehdotuksessa palvelujen toimittajat luokitellaan ja siinä pyritään kuvailemaan yleispalvelujen sisältöä ja ottamaan siten huomioon TSK:n vuosina 1990 ja 1995 antamat lausunnot.

2.3. Edellä mainituissa lausunnoissa TSK muistutti, että tarjottavien vähimmäispalvelujen määritteleminen on välttämätöntä monopolien purkamisen jälkeen (). Televiestinnän yleispalvelun nykymääritelmä käsittää äänipuhelimen, tieto- ja faksipalvelut sekä joukon peruspalveluja täydentäviä palveluja, kuten eritellyn laskutuksen ja ohjelmoidun numerovalinnan. Vaikka talous- ja sosiaalikomitea on samaa mieltä tästä määritelmästä, se katsoo, ettei yleispalvelua tule välttämättä pitää vähimmäispalveluna, koska tämä saattaisi saada kansalaiset ajattelemaan, että EU takaa heille vain vähimmäisoikeudet. Koska käsiteltävässä direktiivissä pyritään määrittelemään puhelintoimintaan liittyvä teleyleispalvelu paljon aikaisempaa tarkemmin, olisi tällaisen harhaanjohtavan viestin antaminen erityisen valitettavaa.

2.4. Mitä tulee tarkastelun kohteena olevan direktiiviehdotuksen soveltamisalaan, matkapuhelinpalveluita ei pidä sulkea kokonaan sen ulkopuolelle. Tiettyjä säännöksiä, kuten tilaajasopimuksia ja tiedottamista, on sovellettava sekä matkapuhelinpalveluihin sekä kiinteisiin puhelinpalveluihin.

3. Erityistä

3.1. Komitea on tyytyväinen 3 artiklan muistutukseen, että yleispalvelujen saatavuus tulee taata koko unionin alueella. Saman artiklan toinen kohta voi kuitenkin aiheuttaa kilpailun vääristymistä. Mikäli toisissa jäsenvaltioissa yleispalvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kulut jaettaisiin palvelujen toimittajien kesken kun taas toisissa tarjoamista tuettaisiin budjettivaroin, on selvää, että kuluttajan maksettavaksi tuleva laskutushinta olisi erilainen. On tärkeää, että puheena oleva direktiiviehdotus, vastaisuudessa annettava "yhteenliittämisdirektiivi" () ja komission 27. marraskuuta 1996 julkaisema tiedonanto () ovat keskenään yhdenmukaisia.

3.2. Talous- ja sosiaalikomitea panee tyytyväisenä merkille, että sen aiemmin antamien lausuntojen mukaisesti yleispalveluja täydentävien lisätoimintojen tarjoaminen on otettu ehdotuksessa huomioon (direktiiviehdotuksen 14 ja 15 artikla verrattuna nykyisen direktiivin 9 artiklaan). Aluesuunnitteluun liittyvän huolen vuoksi TSK toivoo silti käsitteen "perustellut pyynnöt" määrittelyä (5 artiklan 1 kohta). Lisäksi 5 artiklan tulisi velvoittaa täyttämään kaikki perustellut pyynnöt ja säätää kaapelipalvelujen toimittajille samat velvoitteet kuin yleispalvelujen toimittajille ja ulotettava velvoite uusiin tulokkaisiin. Niinpä 5 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen lauseeseen tulisi lisätä seuraavaa:

"( ) ainakin yksi palvelujen tarjoaja alueensa jokaista osaa kohden. Ne voivat tarvittaessa nimetä tarkoitukseen ainakin yhden palvelujen tarjoajan."

3.3. TSK toteaa myös tyytyväisenä, että luetteloihin liittyvät seikat on otettu mukaan yleispalvelun toimittamisvelvoitteisiin.

3.4. Myönteistä on myös ehdotukseen sisältyvä velvoite mahdollistaa yleisen hätänumeron (112) maksuton käyttö.

Bryssel, 27. helmikuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL N:o L 321, 30.12.1995, s. 6

() EYVL N:o C 236, 11.9.1995, s. 38 (esittelijä: Green).

() EYVL N:o C 19, 25.1.1993, s. 126 (kohta 2.2).

() KOM(95) 379 lopull., EYVL N:o C 313, 24.11.1995, s. 7, TSK:n lausunto: EYVL N:o C 153, 28.5.1996, s. 21

() Komission tiedonanto kansallisten järjestelmien puhelintoiminnan kustannusten laskemisen ja yleispalvelujen rahoituksen arviointiperusteista sekä jäsenvaltioiden järjestelmiin soveltamasta käytännöstä. COM(96) 608.