Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta; teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta (1994-1998) tehdyn päätöksen N:o 1110/94/EY, sellaisena kuin se on mukautettuna päätöksellä N:o . . . . /96/EY, mukauttamisesta toisen kerran (96/C 115/01) KOM(96) 12 lopull. - 96/034(COD)

(Komission esittämä 2 päivänä helmikuuta 1996)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 1 ja 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat, että

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat päätöksellä N:o 1110/94/EY (1) neljännen puiteohjelman 1994-1998, jonka täytäntöönpano on meneillään; Itävallan tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen tasavallan liityttyä Euroopan unioniin Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttivat tämän ohjelman teknisen mukautuksen päätöksellä N:o . . ./96/EY; päätöksen N:o . . ./96/EY 1 artiklan 3 kohdassa määrätään, että suurin kokonaismäärä, jolla yhteisö osallistuu neljännen puiteohjelman rahoitukseen, on 11 764 miljoonaa ecua; samassa artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastavat suurimman kokonaismäärän uudelleen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1996 ja voivat korottaa sitä 12 359 miljoonaan ecuun asti,

neljännen puiteohjelman täytäntöönpanon etenemisestä tehdystä arviosta ilmenee, että ensimmäisiin ehdotuspyyntöihin osallistuminen on ollut runsasta; tämän erityisesti teollisuudessa esiintyneen liikehdinnän vuoksi laatuhankkeita ei ole mahdollista tukea; vuodelle 1995 varatut määrärahat on jo sidottu,

tutkimusponnistelu vaikuttaa olennaisesti teollisuuden kilpailukykyyn ja sitä kautta talouden elpymiseen ja työllisyyteen; Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisen kauppataseen tila huipputeknologioiden alalla vaatii tämän ponnistelun tehostamista; tarpeiden laajuus edellyttää kohdennettuja toimenpiteitä yhteisön tasolla,

komission perustamissopimuksen 130 p artiklan mukaisesti esittämästä vuotta 1995 koskevasta vuosikertomuksesta (2) ilmenee, että yhteisön tutkimusohjelmat edistävät yhteistyöverkkojen muodostumista ponnistelujen hajanaisuuden ja turhien päällekkäisyyksien vähentämiseksi; viimeaikaisista arvioinneista ilmenee, että taloudelliset kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät,

neljättä puiteohjelmaa koskevien korotusten on tapahduttava Euroopan unionin rahoitusnäkymien kehityksen mukaisesti,

etusijalle on asetettava erityisesti sellaiset hankkeet, joiden avulla voidaan edistää jäsenvaltioiden tutkimustoimintaan liittyvää yhteistyötä tai tutkimustoiminnan yhteensovittamista (3),

komission luomien teollisuustutkimuksen erityisryhmien (Task Forces) (4) toiminta parantaa osaltaan tutkimustyön painopisteiden määrittelemistä yhdessä teollisuuden, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, ja käyttäjien kanssa; sen avulla pystytään tehokkaammin yhteensovittamaan ja kohdistamaan ponnistuksia ja käytettävissä olevia varoja koko unionin alueella; sen tarkoituksena on luoda innovaatioille suotuisa ympäristö,

olisi pantava täytäntöön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä "TTK-toimet") koskevia hankkeita yhteisön kannalta tärkeissä aihepiireissä, jotka vastaavat teknologian nopean kehittymisen luomia kiireellisiä tarpeita ja tehostavat teollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä yhteisössä; näitä aihepiirejä ovat ilmailu, autoala, opetuskäyttöön tarkoitetut multimediaohjelmat, liikenteen intermodaalisuus ja yhteentoimivuus, ympäristö, biotieteet, junat sekä tulevaisuuden rautatiejärjestelmät ja merentutkimus,

näihin hankkeisiin liittyvien tieteellisten ja teknisten tavoitteiden saavuttamiseksi puiteohjelmaan sisältyvien erityisohjelmien kautta tapahtuvan täytäntöönpanon on johdettava suurempiin ponnisteluihin yhteistyön ja yhteensovittamisen parantamiseksi neljännen puiteohjelman (1994-1998) ensimmäisessä toimenpidekokonaisuudessa tarkoitetuissa toiminnoissa sekä joidenkin toimintojen tehostamiseen; tarvittavan kriittisen massan saavuttamisen varmistamiseksi tehostamisessa siten, että olemassa olevien aihepiirien suurempi yhtenäisyys on mahdollista, ja tulosten aikaansaamiseksi määrärahat olisi kohdistettava viidelle seuraavalle ensisijaiselle alalle, jotka ovat: ilmailu, autoala, opetuskäyttöön tarkoitettu multimedia, liikenteen intermodaalisuus ja yhteentoimivuus sekä ympäristö (erityisesti vesi), ja

tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa (Crest) on kuultu,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o . . . /96/EY mukautettu päätös N:o 1119/94/EY seuraavasti:

1. Korvataan 1 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Suurin kokonaismäärä, jolla yhteisö osallistuu neljännen puiteohjelman rahoitukseen, on 12 359 miljoonaa ecua."

2. Korvataan liite I tämän päätöksen liitteellä I.

3. Täydennetään liite III "tieteelliset ja teknologiset tavoitteet" tämän päätöksen liitteellä II.

(1) EYVL N:o L 126, 18. 5. 1994, s. 1

(2) KOM(95) 443 lopullinen

(3) KOM(94) 438, 19.10.1994

(4) SEC(95) 1824

LIITE I

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Josta 639 miljoonaa ecua YTK:n toimintatalousarvioon.

(2) Josta 96 miljoonaa ecua kilpailun perusteella valittaviin YTK:n ohjelmoituihin tieteellisiin ja teknisiin tukitoimintoihin.

(3) Kolmanteen toimenpidekokonaisuuteen tarkoitettuja varoja lukuun ottamatta keskimäärin 1 % neljännen puiteohjelman kokonaistalousarviosta osoitetaan ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen. Ensimmäiseen ja kolmanteen toimenpidekokonaisuuteen kuuluviin erityisohjelmiin liityvien levittämis- ja hyödyntämistoimien läheinen yhteensovittaminen pyritään varmistamaan.

(4) Josta 40 miljoonaa ecua tieteellisenä ja teknisenä ad hoc-tukena yhteisön muille politiikoille kilpailun perusteella.

(5) Euroopan atomienergiayhteisön tutkimusta ja koulutusta koskevan puiteohjelman (1994-1998) määrärahat tarkistetaan samanaikaisesti tämän ohjelman kanssa ja korotetaan kokonaisuudessaan 1 441 miljoonaan ecuun, jolloin yhteisön T& K-toiminnan kokonaissummaksi muodostuu 13 800 miljoonaa ecua.

(6) Ympäristöön liittyviä tutkimushankkeita toteutetaan myös monien muiden ensimmäiseen toimenpidekokonaisuuteen liittyvien jaksojen yhteydessä, erityisesti teollisuusteknologian, energian ja kuljetuksen aloilla.

LIITE II

Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet

Päätöksen N:o 1110/94/EY liite III säilyy entisellään ja sitä täydennetään seuraavasti:

i) Lisätään ennen johdanto-osan toiseksi viimeistä kohtaa:

"Lisäksi sovelletaan kohdennettua lähestymistapaa teollisuutta ja yhteiskuntaa koskettavien tiettyjen ongelmien ratkaisuissa. Lähestymistavan ei ole tarkoitus olla alakohtaista vaan tapa edistää kehitystä, esittelyä ja ennen kaikkea sellaisten erilaisten geneeristen teknologioiden yhdennettyä käyttöä, joihin yritykset julkisten aloitteiden puuttuessa investoivat todennäköisesti vähän tai vasta liian myöhäisessä vaiheessa.

Tämä lähestymistapa toteutetaan kahden erilaisen ja toisiaan täydentävän tavan avulla:

- olemassa olevan toiminnan tehokkaampi painottaminen ja yhteensovittaminen, joka voi käsittää muun muassa työohjelmien uudelleenjärjestelyn, yhteisten tai ryhmiteltyjen ehdotuspyyntöjen julkaisemisen, eri ohjelmissa esiintyvien hankkeiden ryhmittämisen, kohdennettujen hankkeiden yhdentämisen, yhteydet Eurekaan ja/tai yhteistyön kansallisten ohjelmien kanssa,

- toiminnan tehostaminen tietyillä aloilla samanlaisen lähestymistavan avulla ensisijaisten aihepiirien noudattamiseksi."

ii) lisätään ennen johdanto-osan viimeistä kohtaa:

"Ensisijaiset aihepiirit

Euroopan teollisuus kärsii useista merkittävistä haittatekijöistä sen voimakkaisiin kilpailijoihin verrattuna. Yhtenäismarkkinoiden lupaavasta kehityksestä huolimatta Euroopan tutkimus ja teollisuus on edelleen pirstoutunutta jäsenvaltioiden taloudellisten, kulttuuristen ja institutionaalisten eroavaisuuksien vuoksi. On tarpeen kehittää yhdennetty toiminnallinen lähestymistapa, jonka avulla tutkimukseen, kehittämiseen ja esittelyyn liittyvä toiminta sekä Euroopan unionissa että kansainvälisellä tasolla voi tehokkaasti vastata markkinoiden ja politiikan vaatimuksiin ja näin tukea teollisuuden kilpailukykyä ja taloudellista suorituskykyä. Tällainen yhteistyö luo synergiaa tarjontaketjun kaikilla tasoilla ja edistää yhdenmukaisten standardien vahvistamiseen johtavaa tutkimusta.

Ensisijaiset aihepiirit ja niiden mukaisesti hyväksytyt toimintatavat ovat ensiarvoisen tärkeitä teollisuudelle, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, sekä Euroopan unionin kaikille kansalaisille. Näiden toimien avulla voidaan yhdistää, kohdentaa ja yhdentää puiteohjelman sisällä tehtävää tutkimusta ja näin edistää työllisyyden turvaamista, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion parantumista ja tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja esittelyyn (TTK) liittyvien toimintojen tehokkaampaa yhteensovittamista yleensä.

Ilmailu

Maailmanlaajuisilla ilmailualan markkinoilla yhä kiristyvässä kilpailussa sekä ilmailuteollisuus että tutkimuslaitokset ovat osallistuneet uudelleenjärjestelyä koskevaan prosessiin ja myöntäneet, että Euroopan tasolla toteutettava tehokkaampi yhteistyö on yhä enemmän tarpeen kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää kuitenkin lukuisia toimenpiteitä: kehittynyttä teknologiaa, uusia prosesseja, parempia suunnitteluvälineitä, uusia standardeja tiedon keskinäiselle vaihdolle, uusia taitoja joka alalla. Näitä kaikkia etuja ei mikään ohjelma voi tarjota yksinään - ne voidaan saavuttaa ainoastaan yhdennetyllä sarjalla toimenpiteitä, jotka yhdessä auttavat yrityksiä (mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset) sekä yksilöllisesti että osakokonaisuutena toimimaan yhteistyössä monimutkaisessa tarjontaketjussa. Euroopan unionin rooli on merkittävä pyrittäessä monien Euroopan olemassa olevien siviili-ilmailualan TTK-ohjelmien välisen tehokkaampaan yhteensovittamiseen ja muodostettaessa niistä vastaus Yhdysvalloissa arviolta nelinkertaisen rahoituksen turvin toimiville ohjelmille.

Nykyisin haaste käsittää kolme keskeistä teollisuuteen ja teknologiaan liittyvää tavoitetta: edistyneen teknologian suunnittelu- ja tuotantoketjujen ja kustannusten vähentämiseksi 30 prosentilla uudenaikaisen laajalle alueelle sijoittuneen ja rinnakkaisen insinööritekniikan avulla, joka mahdollistaa yritysten välisten esteiden poistamisen ja tarjontaketjun tehokkuuden parantamisen ilmailualan koko verkostossa; sellaisen teknologian kehittämisen, esittelyn ja vakiinnuttamisen, joka parantaisi tulevaisuuden ilmailualan kokonaistehokkuutta ja näin merkittävästi vähentäisi sen toimintakustannuksia 25 prosentilla ja parantaisi turvallisuutta; ilma-alusten ympäristövaikutusten vähentämisen, esim. kaasupäästöjen vähentäminen ja moottoreiden ja lentokoneen rungon aiheuttaman melun saattaminen mahdollisimman vähiin, mikä koskee myös lentokoneen sisätiloja. Tällainen ilmailuun liittyvä teknologia voi tarjota muun ohella etuja monilla eri aloilla, kuten materiaaliteknologia, rakenneteknologia, tietojenkäsittely, suunnitteluteknologia, metodologia, elektroniikka, telematiikka, sähköntuotanto, järjestelmänhallinta, valmistusteknologia jne. Lisäksi hyväksi havaitut käytännöt saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön koko ilmailualan tarjontaketjussa, jotta tieto voitaisiin muuttaa teolliseksi osaamiseksi, tehokkuutta ja joustavuutta voitaisiin parantaa ja ilma-alusten ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää mahdollisimman tehokkaasti.

Euroopan unioni voi tukea teollisuuden ponnistuksia pitkällä aikavälillä olemassa olevien tutkimusohjelmiensa ja erityisesti tietoteknologiaa sekä teollisuutta ja välineistöä koskevaan teknologiaan liittyvien ohjelmien kautta. Aukkoja on kuitenkin edelleen erityisesti näihin liittyvien toimien yhteensovittamisessa sekä TTK-toimien tulosten nopeassa soveltamisessa. Erityistutkimusohjelmien puitteissa on käynnistettävä sellaisia valikoituja ja laaja-alaisia esittelyhankkeita, jotka voidaan realistisesti toteuttaa Euroopan tasolla, mukaan lukien verkosto kaikille tarjonnasta vastaaville yrityksille ja käyttäjille, siten, että niihin liitetään tarkoituksenmukaista levittämis-/koulutustoimintaa kaikilla suunnittelun ja tuotantoketjun samoin kuin palveluntarjoajien sekä infrastruktuurin toimijoiden tasoilla kaikkialla Euroopassa. Lisäksi voidaan toteuttaa erityistoimia yhteistyössä kolmansien maiden kanssa.

Opetuskäyttöön tarkoitettu multimedia

Euroopan koulutusjärjestelmä on kolminkertaisen haasteen edessä, joka muodostuu Euroopan kansalaisten valmistamisesta tietoyhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi; oppijoiden kasvavan moninaisuuden aiheuttamien koulutuksellisten tarpeiden täyttämisestä tavallisista koululaisista aina erityisopiskelijaryhmiin kuten vammaisiin tai maaseutuyhteisöjen oppimistarpeisiin asti; kustannuksiin ja opetuksellisiin näkökohtiin liittyvän tehokkuuden parantamisesta, koska kasvavaan ja moninaistuvaan kysyntään ei voida vastata lisävoimavarojen avulla.

Multimediaopetus on - erityisesti sen tarjoaman interaktiivisuuden ansiosta - todellinen mahdollisuus vastata näihin haasteisiin. Tämä todentuu jo nyt esimerkinomaisesti ja suppeassa muodossa peruskouluissa tehdyissä alustavissa kokeiluissa, korkean tason teknologiaa edustavissa yrityksissä toteutetuissa uusissa koulutukseen liittyvissä lähestymistavoissa sekä koteihin sijoitettavien keskitettyjen tai erillisten multimediaopetuspalvelujen muodostamilla markkinoilla.

Tähän kuuluvan teollisuuden, mukaan lukien lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset, on sijoituttava maailmanlaajuisille markkinoille, jotka tulevat tarjoamaan korkealaatuisia mutta kustannuksiltaan edullisia multimediapalveluja vuosisadan loppuun mennessä käyttäjäystävällisempien multimediajärjestelmien sekä atk-laitteiden ja tietoliikenteen hinnoissa tapahtuvan laskun ansiosta.

Näitä teollisia ja yhteiskunnallisia haasteita ajatellen opetuskäyttöön tarkoitettuun multimediaan liittyvälle yhteisön tutkimukselle on osoitettu liian vähän varoja talousarviossa. Sitä on tuettava, jotta Euroopan teollisuus voi kehittyä ja ottaa käyttöön tulevaisuuden multimediajärjestelmiä, -palveluja ja -aineksia. Jälkimmäisen on oltava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen, otettava huomioon Euroopan kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus ja vastattava opettajien, kouluttajien ja opiskelijoiden tarpeisiin. Toiminta olisi liitettävä tietoyhteiskunnan muodostamaan kokonaisuuteen muilla maantieteellisillä alueilla toteutettavien uusien multimediasovellusten käyttöönoton ja esittelyn kautta erityisesti kehitysmaiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi.

TTK-toiminta autoalalla

Kasvava huoli kohdistuu maantieliikenteen kasvuun ja sen haitallisiin ulkoisiin muotoihin. Tarvitaan pikaisia ratkaisuja kaupunkiliikenteen aiheuttamien saasteiden ja ruuhkien vähentämiseksi väestötiheimmillä alueilla ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Suurin osa NO2-päästöistä aiheutuu maantieliikenteestä, ja ajoneuvotyypeistä autot tuottavat suurimman osan CO2-päästöistä. Tähän voidaan vastata toimenpidekokonaisuuden avulla, ottaen huomioon vaihtoehtoisen teknologian kokonaisvaikutukset ja hyväksyttävyys.

Haasteena on teollisuuden, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, ja julkisten viranomaisten osallistumisen toteuttaminen yhdessä sellaisten uusien teknologisten käsitteiden laatimiseksi ajoneuvojen ja niiden toimintaympäristön osalta, jotka heijastavat Euroopan unionin liikennettä, energiaa ja ympäristöä koskevia politiikkoja mutta jotka noudattavat samalla sosiaalisia tarpeita ja edistävät teollisuuden kilpailukykyä. Lupaavimpien teknologisten vaihtoehtojen, suorituskyvyn ja ympäristökohteiden osalta vallitseekin jo laaja yhteisymmärrys. Erityisen pikaisesti olisi keskityttävä yhteistyön muodossa toteutettavaan tutkimukseen sellaisen teknologisen läpimurron saavuttamiseksi, jonka avulla voidaan kehittää hyvin vähäisiä päästöjä (ULEV) tai nollapäästöjä (ZEV) aiheuttavia ajoneuvoja sekä tarvittavaa infrastruktuuria. Tavoite voitaisiin saavuttaa seuraavanlaista teknologiaa kehittämällä: hybridiajoneuvot, sähköajoneuvot, energiaa varastoivat laitteet/muuntajat (polttokennot, akut), läheisesti alaan liittyvä teknologia (elektroniikka, kevyet materiaalit, telematiikka jne.), uuden sukupolven polttomoottorit ja uusilla polttoaineilla (biodiesel, vety, luonnonkaasu jne.) toimivat moottorit. Toiminnassa pyritään keskittämään ponnistukset tärkeimpiin teknologisiin esteisiin, jotka edellyttävät ylimääräistä TTK-toimintaa, mukaan lukien esittelytoimia, sellaisten ajoneuvojen toteuttamiseksi, jotka ovat paitsi puhtaita, turvallisia, energiaa tehokkaasti hyödyntäviä ja `älykkäitä`, myös kustannustehokkaita valmistuksensa ja käyttönsä kannalta koko käyttöiän. Etusija annetaan sellaisille käyttövoimajärjestelmille, joilla katsotaan olevan suurimmat vaikutusmahdollisuudet kokonaisympäristön ja teollisten kustannusten/hyödyn kannalta.

Neljänteen puiteohjelmaan kuuluvissa monissa erityisohjelmissa pyritään täyttämään tietyt tärkeät TTK-tarpeet. Kuitenkin tarvitaan edelleen merkittävää täydentävää TTK-toimintaa ja esittelyä strategisesti merkittävien ensisijaisten aihepiirien käsittelemiseksi ja yhtenäisen puitekehyksen luomiseksi erilaisten teknologisten ja politiikkaan liittyvien vaihtoehtojen vertailevaa arviointia varten.

Liikenteen intermodaalisuus ja yhteentoimivuus

Ruuhkien haitallisten vaikutusten, saastumisen ja onnettomuuksien rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin yhteisen liikennepolitiikan tavoitteena on saavuttaa kestävä liikkuvuus aikaansaamalla paras mahdollinen tasapaino erilaisten liikennemuotojen ja olemassa olevan liikenteeseen liittyvän infrastruktuurin tarjoamien valmiuksien tehokkaimman ja kestävimmän käytön välillä. Intermodaalinen liikenne tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Euroopan liikennejärjestelmien suorituskyvyn tehostamiseksi. Tällaisten toimien lisääntyminen kannustaisi Euroopan unionissa liikenteestä ja liikenteeseen liittyvästä tarjonnasta vastaavan teollisuuden, erityisten pienten ja keskisuurten yritysten, kehittämistä ja uudelleenjärjestelyä ja keventäisi lisäksi kunkin jäsenvaltion kohdalla liikenteeseen liittyvän infrastruktuurin luomisesta aiheutuvaa taloudellista rasitusta.

Kokonaisnäkemyksenä on yhdennetty liikennejärjestelmä, joka tarjoaa kustannustehokkaita ja tehokkaita ovelta ovelle -palveluja, joihin sisältyy saumaton tavaran ja matkustajien siirtyminen liikennemuodosta toiseen. Tämän saavuttaminen edellyttää täydellistä tasapainoa toisaalta kilpailukykyisen ja markkinasuuntautuneen ympäristön sekä toisaalta liikenteen toimijoiden, infrastruktuurin muodostajien, järjestelmäntarjoajien, julkisten viranomaisten ja liikenteen käyttäjien yhteensovittamisen välillä. Tärkeimmät kysymykset, jotka koskevat yhteentoimivuutta, siirtymäkohtien suunnittelua ja siirtämiseen liittyvää teknologiaa, liikenteenohjausta, tietojärjestelmiä, logistiikkaa ja toimintastrategioita, on ratkaistava tutkimuksen ja esittelyn avulla, mikäli kokonaisnäkemys aiotaan toteuttaa. Erityistä huomiota kiinnitetään rautatieliikenteen tarpeisiin.

Tällä hetkellä multimodaalista liikennettä koskevalta tutkimukselta puuttuu varoja ja se on jakautunut Euroopan unionin ohjelmien välille ja niiden sisälle. Tämän vuoksi minkäänlaista kooltaan merkittävää esittelyhanketta ei voida toteuttaa. Sekä matkustaja- että rahtialalla tarvitaan `kriittinen massa` suuremmassa määrin esittelyhankkeisiin pohjautuvia TTK-toimia sellaisten konkreettisten tulosten saavuttamiseksi, joilla voi olla merkittävää vaikutusta liikennejärjestelmiin ja Euroopan tarjonnasta vastaavan teollisuuden kilpailukykyyn. Tutkimuksessa on keskityttävä siirtymäkohtien tehokkuuteen, intermodaalisen verkon tehokkuuteen, tietoteknologian käyttöön palvelujen laadun parantamiseksi, parannettuihin liikennevälineisiin, perinteisen (modaalisen) markkinakäsityksen voittamiseen ja koulutukseen.

TTK ja ympäristö (vesi)

Kestävät vesivarat on erittäin kiireellinen kysymys Euroopan unionissa, sen välittömissä naapurivaltioissa Välimeren ja Lähi-idän ympäristössä ja kaikkialla maailmassa. Kasvava väestö ja taloudellinen kasvu ovat johtaneet vesivarojen ja niiden kysynnän epätasapainoon, veden laadun heikkenemiseen, varojen liikakäyttöön ja maailmanlaajuisiin ympäristöpaineisiin, joilla on haitallinen vaikutus vedenkiertoon.

Yhteisön TTK-ponnistuksen tehostaminen on perusteltua asian merkityksen vuoksi: vedenkierto muodostaa konkreettisen yhteyden toisistaan yhä riippuvaisempien taloudellisten tekijöiden välillä ja politiikat vaikuttavat vedenkiertoon kansainvälisellä tasolla. Lisäksi Euroopan unioni vaikuttaa jo nyt vesivarojen hallintaan sekä suorasti (direktiivit, infrastruktuurin rahoitus jne.) että välillisesti (maatalous-, alue- ja ympäristöpolitiikka) tavalla, jolla on ollut merkittävä vaikutus teknologian ja palvelujen kysynnän luonteeseen ja vesimarkkinoiden kehittymiseen. Yhteisön TTK-toiminnan avulla on autettava yrityksiä ja muita tekijöitä toimimaan muiden politiikanalojen yhteydessä tehtyjen aloitteiden mukaisesti. Sen avulla on pyrittävä tasoittamaan teknologisessa ja ohjauksellisessa vesijärjestelmiin liittyvässä suorituskyvyssä ilmenevää alueellista erilaisuutta ja ratkaisemaan tämänhetkiset veden pilaantumiseen ja liikakäyttöön liittyvät ajankohtaiset ongelmat. Sen avulla on myös pyrittävä löytämään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ääriolosuhteissa, kuten kuivuuden tai onnettomuuden aiheuttamien pilaantumis- tai tulvatilanteiden vallitessa.

Maailman vesialan markkinoiden odotetaan kolminkertaistuvan seuraavien viidentoista vuoden aikana siten, että niiden arvo tulee olemaan arviolta 125 miljardia ecua; kuitenkin täysipainoinen osallistuminen näille markkinoille edellyttää ponnistuksia sekä teknologian mukauttamisessa että yhteistyön järjestämisessä. Euroopassa on lukuisia maailmanlaajuisia vesialan yrityksiä ja laadultaan korkeatasoisia vesivarojen ohjaukseen liittyviä järjestelmiä, joista ovat osoituksena monet kansalliset ja eurooppalaiset vesien tutkimuksen suuntautuneet kokonaisuudet. On olennaista tehostaa ja laajentaa tätä eurooppalaista asiantuntemusta ottaen huomioon viime aikoina tapahtunut kehitys kansainvälisillä markkinoilla ja niiden tarpeet sekä kehittää uusia eurooppalaisia lähestymistapoja tämän alan TTK-yhteistyöhön.

Tärkeimmät tutkimusalat ovat ekotoksikologia sekä pilaantumiseen liittyvät fysiikka ja kemia; vesivarojen seuranta ja arvioiminen; pilaantumisen etenemisen estäminen maaperässä, maaperäkerrostumissa ja pohjavesikerrostumissa; tiettyjen käsittelytoimien puhdistaminen ja hajauttaminen; veden järkiperäisen käytön edistäminen maataloudessa ja teollisuudessa kierrätyksen ja muiden keinojen avulla; käsittelytoimien mukauttaminen pienempien yhteisöjen tarpeisiin; tarjonnan ja kysynnän ennakoimiseen ja hallintaan sekä hydrologisten uhkien hallintaan liittyvät välineet; vesivarojen uudet lähteet.

Biotieteet: rokotteet ja virussairaudet

Rokotetutkimuksesta saadut edut ovat ainutlaatuisia niiden kaksiulotteisen luonteen vuoksi: toiminta ja ennaltaehkäisy -toimi, johon kuuluu kumppanuuden, teollisen kehityksen ja työllisyyden edistäminen sekä lukuisten tautien (esim. syöpä ja herpes) hoidossa käytettävien uusien yhdisteiden kehittäminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen; ennaltaehkäisyyn sisältyy sairauksien (maailmassa ennaltaehkäistään vuosittain kolmen miljoonan lapsen kuolema), kärsimyksen, pitkäaikaisten jälkivaikutusten, työnmenetyksen, sairaanhoitokustannusten ja viime kädessä ennenaikaisen kuoleman ennalta ehkäiseminen.

Hallitusten, teollisuuden ja yliopistolaitosten välillä on päästy yhteisymmärrykseen TTK-toimintaan liittyvistä tarpeista ja ensisijaisista kysymyksistä rokotteiden ja virussairauksien kohdalla. Useita ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä on määritetty niiden mahdollisten teknologisten sovellusten ja niiden maailmanlaajuisen terveyteen liittyvien vaikutusten vuoksi. Lyhyellä aikavälillä näitä ovat: uusien/parannettujen rokotteiden kehittäminen taloudellis-sosiaalisilta vaikutuksiltaan merkittävimpiä sairauksia vastaan, limakalvoimmuniteetti, eläinmallit rokotteiden kehittämistä varten, rokotteet syöpää ja muita kroonisia sairauksia vastaan, tuotantojärjestelmät (delivery systems) ja rokotteiden tuottaminen hyötykasveissa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ensisijaisia kysymyksiä ovat toiminnassaan Eurooppaan keskittyvä keskus I- ja II-vaiheen kliinisten kokeiden suorittamista varten, Euroopan valvontajärjestelmä ja yhteisön ja jäsenvaltioiden välisten yhteishankkeiden ja/tai yhteistyötoiminnan tukeminen.

Näitä aiheita käsitellään rokotteiden kehittämiseen liittyvissä erityisohjelmissa ja tutkimuksen erityisalueiden yhteensovittamisen ja ryhmittämisen parantamiseksi ponnistellaan mukauttamalla erityisohjelmien joitakin toimintoja yhteisten tavoitteiden mukaisiksi. Tavoitteena on saavuttaa rokotteita koskevassa TTK-toiminnassa kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ilmentää kansalaisille yhtenäisyyttä ja yhdenmukaisuutta tällaisilla teollisen kehittämisen ja maailmanlaajuisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä alueilla.

Tulevaisuuden junat ja rautatiejärjestelmät

Viime vuosina rautateiden osuus liikenteen kokonaismarkkinoista on pienentynyt. Kustannukset ovat olleet liian korkeita ja toimintajärjestelmät liian joustamattomia ja kyvyttömiä markkinasuuntautuneisuuteen. Rautatiealalla on nyt kuitenkin käynnissä rakennemuutos markkinoiden vapautumisen ja Euroopan laajuisten verkkojen niiltä edellyttämien yhdenmukaisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvien vaatimusten vuoksi, mukaan lukien paremmat yhteydet keskus- ja syrjäseutujen välillä sekä yhteydet Keski- ja Itä-Euroopan verkkoihin.

Pitkän aikavälin näkymään liittyy rautatieverkkoja, jotka ovat Euroopan laajuisen liikenneverkoston ja yhdennetyn kaupunkiverkoston kustannustehokkaita osatekijöitä ja jotka tarjoavat sekä matkustajien että rahtiasiakkaiden haluamia palveluja. Rautateiden kyky kuljettaa suuria matkustaja- ja rahtimääriä turvallisesti, ympäristöystävällisesti ja energiaa säästävällä tavalla tarjoaa merkittäviä etuja. Ruuhkiin, turvallisuuteen ja pilaantumiseen liittyviä ongelmia voidaan ratkaista merkittävästi.

Tämänhetkinen rautatiealan tutkimus on Euroopan unionissa sekä määrällisesti rajoittunutta että hajanaista. Rautateiden käyttäjien ja rautateille toimituksia suorittavan teollisuuden vaatimuksiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Jälkimmäisen on tehtävä hyvin merkittäviä kustannussäästöjä pysyäkseen kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla ja säilyttääkseen unionin työllisyyden. Hajanaisuuden poistaminen, synergian parantaminen, `kriittisen massan` aikaansaaminen on tarpeen nykyisen hajanaisuuden poistamiseksi, synergian parantamiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että rautateihin liittyvä teollisuus, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, voisi vastata paremmin markkinoiden tarpeisiin. Kaikki tämä vaatii rautatiealan tutkimuksen painopisteen uudelleen kohdistamista seuraaville alueille: huippunopeat moduulijunat, tulevaisuuden kaupunkirautatieverkosto, liikenteenohjaus, multimediatieto ja yhdenmukaiset logistiset järjestelmät, junia kuljettavat rahtialukset sekä rautatieajoneuvojen ja niiden osien tuotantoon sovellettavan `virtual factoryn` käsite.

Tulevaisuuden merentutkimus

Laivanrakennukseen, laivaukseen ja meren luonnonvaroihin liittyvät meriteollisuudenalat ovat maailmanlaajuisesti keskeisiä aloja talouden, kaupan ja ympäristön kannalta. Laivanrakennusteollisuuden on tuotettava yhä tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä, vähemmän energiaa kuluttavia ja turvallisempia laivoja pystyäkseen vastaamaan pääasiassa Korean, Japanin ja lähitulevaisuudessa myös Kiinan sekä Itä-Euroopan maista tulevan kansainvälisen kilpailun vaatimuksiin. Meriympäristö on merkittävä suurten energia- ja raaka-ainemäärien lähde ja merkittävä ympäristönsuojelullisista ja energianhankintaan liittyvistä syistä.

Meriteollisuudenalat ovat keskeisellä sijalla yhdessä kaikkiaan yhdestätoista G7-maiden helmikuussa 1995 (Maris) hyväksymästä tietoyhteiskuntahankkeesta. Niistä pitäisi omalta osaltaan muodostaa suunnannäyttäjä tietotekniikan ja uusien tietoliikennejärjestelmien käyttöönoton yhteydessä tapahtuvissa yhteiskunnallisissa ja teollisissa muutoksissa.

Teknologinen ja logistinen tutkimus on avain näiden alojen tulevaisuuteen. Uuden teknologian kehitys johtaa laivanrakennuksen ja laivauksen nykyaikaistamiseen, kuten myös meren luonnonvarojen parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen, ja parantaa näin kilpailukykyä, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua sekä myös työllisyyttä. Tällä alueella toteutettavat toimet auttavat poistamaan päällekkäisyyttä, lisäämään yhteensovittamista ja luomaan synergioita olemassa olevien yhteisön ja jäsenvaltioiden ohjelmien välillä ja varmistamaan tutkimustoiminnan parhaan mahdollisen hyödyntämisen yhteistyössä meriteollisuudenalojen kanssa."

iii) Lisätään otsakkeen ENSIMMÄINEN TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNOLOGIA: A. Yhteisen mielenkiinnon kannalta tärkeät telemaattiset sovellukset jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: telemaattiset sovellukset maantieliikenteen ohjausta ja turvallisuutta varten; ilma-alusten kokonaistehokkuutta, turvallisuutta ja toimintakustannuksia varten; intermodaaliseen `ovelta ovelle`-liikenteeseen; meriliikenteen logistiikkaan, alusliikenteeseen ja lastinhallintajärjestelmiin, Maris-tutkimustoimintaan; rautatieliikenteen ohjaukseen; korkealaatuisten uusien multimedia- sekä koulutuksellisten välineiden ja palvelujen kehittämiseen siten, että painopiste on yhä enemmän koulutuksellisten tekijöiden, kirjastojen, museoiden ja julkaisijoiden osallistumisessa; telemaattisten järjestelmien kehittäminen veden pilaantumisen ja vesivarojen hallinnan kohdalla.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: toimivan ympäristö- ja ajoneuvovalvonnan kehittäminen, toimivat turvallisuus- ja tietojärjestelmät uusiin ajoneuvokäsitteisiin, ilma-alusten lisääntyneeseen tehokkuuteen ja turvallisuuteen painottuneiden telemaattisten sovellusten kehittäminen ja esittely; työvälineet intermodaalisia liikenneterminaaleja, verkkotoimintoja, tieto- ja maksujärjestelmiä varten; innovatiivisten opetuspalveluiden laajamittainen kokeilu, telematiikkaan perustuvien opettajankoulutuspalveluiden tutkimus ja esittely, multimediaan perustuvien opetusmateriaalien ja palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto."

iv) Lisätään otsakkeen 1.C. Tietoteknologia jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: vankat elektroniset anturit, suorittimet ja kokonaismallin luominen optimoidulle ajoneuvo- ja päästöhallinnalle sekä integroiduille avoimen järjestelmän arkkitehtuureille; välineet tietojenvaihdolle ja ilmailualan teollisuuden hankintaverkoston rinnakkaiselle insinööritaidolle; innovatiiviset yleistyövälineet ja opetuksen ja koulutuksen toimintaohjelmat; ammattilaisten multimedia-aineiston suunnittelua, tuotantoa ja laadunvalvontaa helpottavat teknologiat; Maris-tutkimustoiminta kuten esimerkiksi Marvel; rautatiealalle kalustoa toimittavan teollisuuden hajautettu teollisuuslogistiikka.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: ajoneuvojen elektronisten valvontajärjestelmien suunnittelu ja kehittäminen; ohjelmistotutkimus järjestelmässä käytettävästä lähestymistavasta, jonka tarkoituksena on komponenttien, verkkojen ja liike-elämän toimintojen toiminnallinen tai fyysinen yhtenäistäminen ja komponenttien toimittajien kanssa tehtävän yhteissuunnittelun parantaminen. Hajautettua rinnakkaista insinööritaitoa ja ilma-alusten tehokkuutta edistävien menetelmien ja IT-välineiden esittely; koulutuksessa multimediaan keskittyvien multimediatukikeskusten (Multimedia Support Centres) lisääminen ja opetukseen liittyvien toimitusjärjestelmien ja toimintaohjelmien yhteentoimivuus."

v) Lisätään otsakkeen 2. TEOLLISUUSTEKNOLOGIA A. Suunnittelu-, valmistustekniikka-, tuotantojärjestelmät sekä inhimillisten voimavarojen hallinnointi jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia erityistoimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: vesialan julkisten laitosten teollisen suorituskyvyn parantaminen, veden säästäminen teollisissa prosesseissa ja vesialan teknologian mukauttaminen pienten toimijoiden tarpeisiin.

Seuraavia erityistoimintoja olisi tehostettava: sellaisen puhtaan teknologian tutkimus ja esittely, joka liittyy veden käsittelyyn, uudelleenkäyttöön ja säästämiseen sekä pilaantumisen leviämisen estämiseen; suolanpoistoteknologian soveltamisen laajentamista koskeva tutkimus."

vi) Lisätään otsakkeen 2.C. Liikennevälineisiin liittyvä teknologia jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia erityistoimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: suunnittelumenetelmät ja prosessit, joilla pyritään alentamaan ilma-alusten kehittämisen liittyviä kustannuksia; ilma-alusten tehokkuutta parantava ja ympäristövaikutuksia vähentävä välineistö; ilma-alusten toimintatehokkuuden parantamiseen ja niiden aiheuttaman metelin ja päästöjen vähentämiseen tarkoitettu teknologinen kehittäminen ja esittely; hybridiajoneuvojen optimoidut polttomoottorit, joihin on yhdistetty kehittyneitä voimansiirtojärjestelmiä; vaihtoehtoisiin energiaa varastoivia laitteita/muuntajia koskeviin vaatimuksiin mukautetut kevyet rakenteet; suunnittelu, insinööritaito ja tuotantoteknologia laivanrakennuksen kilpailukyvyn/tuottavuuden parantamiseksi; laivaturvallisuus (suunnitteluvaiheessa kuten käyttövaiheessakin) sekä tehokkaampi toimivuus aluksen ja rantautumisen osalta (esim. lastinkäsittely); modulaarisia rautatievaunuja koskevan kehittyneen teknologian yhdentämistä koskeva esittely; radanvarsi- ja lastinsiirtoteknologia.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: materiaalien esittely ja teknologian kehittäminen ilma-alusten tehokkuuden parantamiseksi (erityisesti lentokoneen runko, moottori ja järjestelmät) ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi; suunnittelumenetelmät, sellaisten hajautetun ja rinnakkaisen insinööritaidon ja prosessien esittely, joiden tarkoituksena on alentaa ilma-alusten kehittämiseen ja tuotantoon liittyviä kustannuksia; energiaa varastoivien laitteiden/muuntajien ja puhtaiden polttomoottoreiden yhdennetyt suunnittelu- ja valmistusprosessit; kevyisiin ilmanvastukseltaan pieniin ajoneuvorakenteihin tarkoitettu materiaalien ja teknologian kehittäminen; teknologian kehittäminen erityisiä intermodaalisia liikennevälineitä varten, intermodaaliset rahtiliikenneyksiköt ja intermodaalinen yhdentäminen."

vii) Lisätään otsakkeen 2.D. Standardeihin, mittauksiin ja testaukseen liittyvä tutkimus jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia erityistoimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: toteutettavassa tutkimuksessa pyritään keskittymään vesialaan liittyviin aiheisiin, mikä tukee yhteisön muita politiikkoja.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: yhteistyö teollisten ja muiden toimijoiden välillä mittaus- ja testausmenetelmien yhdenmukaistamisessa sekä vesialueiden laatuvaatimuksia koskevien standardien kehittämisessä."

viii) Lisätään otsakkeen 3. YMPÄRISTÖ: A. Luonnonympäristö, ympäristön laatu ja maailmanlaajuiset muutokset jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: ajoneuvopäästöjen ympäristövaikutuksiin liittyvä tutkimus; ilma-alusten päästöjen ympäristövaikutuksiin liittyvä tutkimus ja laivaliikenteen päästöt; Safemar; vesivarojen ja veden pilaantumiseen/vesitalouteen liittyvien ekosysteemin häiriöiden arvioiminen.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: ilma-aluksista ilmakehään joutuneiden päästöjen vaikutusten ennakoimisessa käytettävien mallien esittely; vesivarojen määrälliseen ja laadulliseen arviointiin liittyvä strateginen tutkimus; analyysimenetelmät nykyisten ja tulevien vesivarojen käytön/pilaantumisen vaikutusten arvioimiseksi sekä niiden hyödyntämisen rajat; mallit ja välineet kestävää vesitaloutta ja vesivaroihin liittyvien kriisien hallintaa varten (tulvat, kuivuus); avaruuskaukokartoitustekniikoiden kehittäminen ja soveltaminen."

ix) Lisätään otsakkeen 3.B. Uusi ympäristönsuojeluun liittyvä teknologia jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: vesivaroihin liittyvä ympäristöteknologia: pilaantumisen estäminen ja puhdistaminen.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: pilaantumismekanismeihin ja pilaantumisen tunnistamiseen maaperässä, sedimenteissä ja pohjavesikerroksissa sekä puhdistusteknologiaan liittyvä tutkimus."

x) Lisätään otsakkeen 3.C. Merentutkimus ja meriteknologia jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: merenpohjan käyttö ja hyödyntäminen, rannikkovyöhykkeiden ja matalien merien hoito, toimintaennusteet mukaan lukien."

xi) Lisätään otsakkeen 3.D. Ympäristönmuutosten inhimillinen ulottuvuus jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja tehostetaan: tutkimus yhdennetyn analyysin kehittämiseksi vesijärjestelmään vaikuttavista sosiaalis-taloudellisista vuorovaikutussuhteista ja suuntauksista."

xii) Lisätään otsakkeen 4. BIOTIETEET JA -TEKNOLOGIA: A. Bioteknologia jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: yhdistelmärokotteet: limakalvoimmuniteetti ja tuotantojärjestelmät (delivery systems)."

xiii) Lisätään otsakkeen 4.B. Biolääketieteen ja terveyden alan tutkimus jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: rokotteita koskeva tutkimus tiettyjä Euroopan tartuntatauteja vastaan; syöpärokotteet; standardit, verkottaminen, rokotteiden kehittämisessä käytettyjä eläinmalleja koskevat turvallisuus- ja tehokkuusnäkökohdat; uudet in vitro -vaihtoehdot."

xiv) Lisätään otsakkeen 4.C. Maatalous ja kalastus jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: rokotteiden tuottaminen hyötykasveissa; vettä säästävät tuotantomenetelmät maataloudessa ja maatalouteen liittyvässä teollisuudessa; kalastuksen ja vesiviljelyn optimointi ja hyödyntäminen, Maris-hankkeet, mukaan lukien Marsource.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: veden järkiperäistä käyttöä maataloudessa ja maatalouteen liittyvässä teollisuustuotannossa koskeva tutkimus ja esittely sekä sellaiseen maataloustekniikkaan, jossa pyritään maataloudesta peräisin olevan pohjavesiä johtavien kerrosten pilaantumisen estämiseen, liittyvä tutkimus ja esittely."

xv) Lisätään otsakkeen 5. ENERGIA jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: akkukäyttöistä ajoneuvoa koskeva TTK ja esittely; ajoneuvoon asennetut polttokennot/muut vastaavat muuntolaitteet; infrastruktuurit uudelleenlatausta/tankkausta varten; ajoneuvopäästöjen simulointi, vertaileva arviointi ja Euroopan kannalta parhaan käytännön tietokanta vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimiville ajoneuvoille; energiansäästöä koskevan tutkimuksen esittely, jonka tavoitteena on ilma-alusten tehokkuuden parantaminen tai päästöjen vähentäminen; energiaa säästävien ratkaisujen esittely rautateiden ja intermodaalisen liikenteen alalla; uusiutuvat energiasovellukset vesialalla; energian säästämiseksi vesialalla kehitettyjen käsitteiden ja välineiden laajentaminen; merellä etsittävät hiilivedyt ja uusiutuvat energiajärjestelmät.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: energiansäästöä koskeva tutkimus, jossa pyritään parempaan ajoneuvotehokkuuteen ja pienempiin päästöihin; akkujen, tehovarastojen, polttokennojen ja muuntolaitteiden lisätutkimus; puhtaat polttoaineet ja polton simulointi polttomoottori- ja hybridiajoneuvoissa; energiaa varastoivien laitteiden/muuntajien integrointi; kehys käyttövoimateknologian vertailevalle arvioimiselle, mukaan lukien käyttöikä, kustannushyöty, sosio-taloudellinen analyysi, turvallisuusarviointi sekä energiaa varastoivien laitteiden/muuntajien kestävyyden ja suorituskyvyn testaus; uusien intermodaalisten energiaa säästävien ratkaisujen esittely olemassa olevien liikenneratkaisujen osalta; uusiutuvan energianlähteitä ja suolanpoistoa koskevan teknologian integroiminen."

xvi) Lisätään otsakkeen 6. LIIKENNE jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: ilma-alusten tehokkuus, turvallisuus ja ympäristövaikutukset lentoliikennejärjestelmässä; analyysi valmiuksista luoda vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivia ajoneuvoja hyödyntäviä intermodaalisia liikennejärjestelmiä ja analyysi niiden vaikutuksista; teknologisten ja organisatoristen ratkaisujen täysimittainen esittely tehokkuuden, kaupan pitämisen ja koulutuksen parantamiseksi intermodaalisen liikenteen alalla; meriliikenne ja satamalogistiikka, alustehokkuus, turvallisuus, liikenteenohjaus ja ympäristön kestävyys; raideliikenteeseen liittyvä pitkän aikavälin strategia, joka perustuu pitkälti ensisijaisiin aihepiireihin ja päätöksentekoa tukeviin välineisiin rautateiden hallinnossa ja yhteentoimivuudessa.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: ilma-alusten tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevien käsitteiden esittelyn yhdentäminen lentoliikennejärjestelmässä; uusien ajoneuvokäsitteiden esittelyn yhdentäminen osana intermodaalisia liikennejärjestelmiä, näppärän intermodaalisen rahdinsiirtoteknologian yhdentäminen ja esittely; modulaarinen ja joustava teknologia pienten kuormien yhdentämiseksi; lähtö- ja määräpaikkaan liittyvät maantieliikenneratkaisut kaupungeissa; matkustaja- ja rahtiliikenteen tietojärjestelmät; erityisissä verkoissa käytettävien optimaalisten liikennetuotantojärjestelmien, markkinahyväksyttävyyteen liittyvien strategioiden, yhdennettyjen ja avoimien maksujen ja tariffien tutkimus ja esittely; intermodaalisten markkinaedellytysten tutkimus, mukaan lukien markkinoiden erityistarpeet, markkinoille pääsyn edellytykset, kilpailu, vastuu ja liikenteen laatu."

xvii) Lisätään otsakkeen 7. KOHDENNETTU SOSIAALIS-TALOUDELLINEN TUTKIMUS: B. Opetus- ja koulutusalan tutkimus jälkeen seuraava:

"Ensisijaisen aihepiirin eli opetuskäyttöön tarkoitetun multimedian mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: innovaatio ja laatu tavallisessa ja poikkeavassa koulutuksessa; multimediaopetuksen tiedollisten ja opetuksellisten näkökohtien tutkimus; multimediaan perustuvien opetusjärjestelmien käyttöön ottamisen sosiaalis-taloudelliset vaikutukset."

xviii) Lisätään otsakkeen TOINEN TOIMENPIDEKOKONAISUUS A.2. YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN SEKÄ ENTISEN NEUVOSTOLIITON UUSIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN KANSSA jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: vesivarojen säästöä ja hoitamista sekä vedenjakelua ja -käyttöä koskevat yhteistyöhankkeet. Vesivaroihin liittyvien hankkeiden yhteensovittaminen, mukaan lukien kansainvälisten järjestöjen osallistuminen; tutkimus rokotteista sellaisia tartuntatauteja vastaan, joilla on tärkeä sosiaalis-taloudellinen vaikutus Keski-Euroopan maissa ja uusissa itsenäisissä valtioissa; ilmailualan tutkimus yhteistyössä uusien itsenäisten valtioiden kehittyneimpien tutkimuslaitosten ja teollisuudenalojen kanssa.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: Euroopan unionin multimodaalisen liikenneverkon yhdentämistä EU:n eurooppalaisten kumppaneiden ja naapurivaltioiden liikenneverkon kanssa koskeva tutkimus."

xix) Lisätään otsakkeen B. Yhteistyö muiden kuin eurooppalaisten teollistuneiden kolmansien maiden kanssa jälkeen seuraava:

"Edellä lueteltuihin ensisijaisiin aihepiireihin kuuluvilla aloilla voitaisiin tarpeen vaatiessa luoda yhteyksiä ja säännöllistä vuorovaikutusta."

xx) Lisätään otsakkeen C. Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden kanssa kolmannen kohdan jälkeen seuraava:

"Ensisijaisten aihepiirien mukaisesti seuraavia toimintoja painotetaan ja keskitetään entistä enemmän: vesivarojen säästöä ja hoitamista sekä vedenjakelua ja -käyttöä koskevat yhteistyöhankkeet; vesivaroihin liittyvien hankkeiden yhteensovittaminen, mukaan lukien kansainvälisten järjestöjen osallistuminen; tutkimus rokotteista sellaisia tartuntatauteja vastaan, joilla on tärkeä sosiaalis-taloudellinen vaikutus kehitysmaissa.

Seuraavia erityistoimintoja tehostetaan: suolanpoistoon, yhdennettyyn vesitalouteen, mukaan lukien kastelussa ja muissa yhteyksissä käytettävä vettä säästävä teknologia, ja tarkoituksenmukaisiin jätevesien käsittelyprosesseihin liittyvä tutkimus ja esittely; opetuskäyttöön tarkoitettuihin multimediasovelluksiin liittyvä tutkimus ja esittely kehitysmaiden erityisten tarpeiden täyttämiseksi; yhteisön alaan liittyvän tutkimuksen hajauttaminen; liikenne."

xxi) Lisätään otsakkeen KOLMAS TOIMENPIDEKOKONAISUUS jälkeen seuraavan johdannon kolmannen kappaleen jälkeen seuraava:

"Levittäminen ja optimointi sovitetaan yhteen erityisesti ensisijaisiin aihepiireihin liittyvillä tutkimuksen ja kehityksen aloilla."