51996IP0376



Virallinen lehti nro C 380 , 16/12/1996 s. 0072


A4-0376/96

Päätöslauselma Euroopan tiede- ja teknologiapolitiikan näkymistä 2000-luvulla

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon «Huomisen keksiminen» (KOM(96)0332 - C4-0491/96),

- ottaa huomioon 5. syyskuuta 1996 antamansa päätöslauselman tutkimusta ja teknologian kehitystä koskevista Euroopan unionin toimista ((EYVL C 277, 23.9.1996, s. 43)),

- ottaa huomioon komission vihreän kirjan innovaatiosta (KOM(95)0688 - C4- 0609/95) sekä 6. kesäkuuta 1996 siitä antamansa päätöslauselman ((EYVL C 181, 24.6.1996, s. 35)),

- ottaa huomioon vuoden 1995 puiteohjelman seurantapaneelin kertomuksen (Euroopan komissio, maaliskuu 1996)

- ottaa huomioon työjärjestyksensä 148 artiklan,

- ottaa huomioon tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevän valiokunnan mietinnön (A4-0376/96),

A. ottaa huomioon, että investointi tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen voi lisätä kilpailukykyä, taloudellista turvallisuutta sekä sosiaalista ja ekologista hyvinvointia ja sen on perustuttava etupäässä kansalaisten tarpeisiin,

B. ottaa huomioon, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvallat on huomattavasti lisännyt investointeja siviilihankkeisiin ja näin asettanut Euroopan unionille entistäkin suuremman teknologisen haasteen,

C. ottaa huomioon, että Euroopan on ratkaistava pakottavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset, jotka liittyvät tiettyjen ihmisryhmien lisääntyviin ongelmiin, kuten nuorten paheneva työttömyys ja iäkkäiden ihmisten suuret tarpeet,

D. ottaa huomioon, että Euroopalla on melko vahva asema perustutkimuksen alalla, mutta sillä näyttää olevan vaikeuksia muuttaa tätä tietoa riittävässä määrin patentoimiskelpoisiksi teknologisiksi innovaatioiksi ja tuotteiksi,

E. ottaa huomioon, että jo ensi näkemältä tämä paradoksi osoittaa lineaarisen innovaatiomallin puutteet,

F. ottaa huomioon, että lineaarisen innovaatiomallin korvaavat systeeminen malli ja verkkomalli, jotka edellyttävät toistuvaa ja monensuuntaista yhteistyötä ja yhteisvaikutusta tuotteiden ja menetelmien tutkimuksen, markkinoinnin ja kehityksen välillä,

G. katsoo, että sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla vaaditaan perustavanlaatuisia innovaatioita organisaatiotasolla, jotta voitaisiin lisätä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen innovaatiojärjestelmän tehokkuutta,

H. katsoo, että esikilpailullisen tutkimuksen ja käytännön sovelluksiin suuntautuneen tutkimuksen rajojen määrittely, ottaen huomioon, että perustutkimus suuntautuu enemmän myöhempiin sovellusmahdollisuuksiin, käy yhä vaikeammaksi,

I. katsoo, että uuden tutkimuksen ja innovaation olisi ennen kaikkea oltava yleisten etujen palveluksessa, jossa yritysten kilpailukyky on tärkeä, muttei suinkaan ainoa osatekijä,

J. ottaa huomioon, että tieteellisten ja teknologisten saavutusten optimaaliseen kehittämiseen ja soveltamiseen, mukaan lukien innovaatio, tarvitaan muutoksia työorganisaatiossa, erityisesti kun on kyse työntekijöiden kuulemisesta ja heidän osallistumisestaan yksittäisten yritysten johtamiseen ja vastuun kantamiseen,

K. katsoo, että erityisesti tutkijat ja myös muut tutkimukseen ja kehittämiseen osallistujat laajemmassa mielessä ovat tiedon levittämisen olennaisia tekijöitä,

L. katsoo, että todellisen Euroopan tiedeyhteisön luominen on tieteen ja teknologian kehityksen perusedellytys,

M. katsoo, että tulevaisuudennäkymien hahmottelu teknologioiden tulevaisuuden kehityksestä, niiden sovelluksista ja sosiaalisesta yhteydestä edesauttaa yhteenkuuluvuutta, jatkuvuutta ja ennustettavuutta yritysten toimintaympäristössä, auttaa määrittelemään tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ensisijaiset tavoitteet ja ohjaa kilpailua yhteiskunnassa laajasti tuettujen tavoitteiden saavuttamiseen, ja että tämä vaatii tutkimusta ja teknologista innovaatiota koskevan positiivisen kulttuurin ja asenteen edistämistä suuren yleisön keskuudessa,

N. katsoo, että puiteohjelman uudessa, joustavammassa rakenteessa voidaan paremmin yhteensovittaa tutkimuksen tarjonnan (tieteenalat, yleisteknologiat jne.) eri lähestymistavat sekä sosiaalinen kysyntä sen laajassa mielessä,

O. ottaa huomioon, että mahdollisuus käyttää investointeja ja riskipääomaa teknologisiin innovaatioihin on Euroopassa varsin rajoittunut verrattuna Yhdysvaltoihin ja Japaniin ja että sitä on huomattavasti kehitettävä,

P. katsoo, että tiedon globalisoitumisen vuoksi sellaiset määräykset, joilla estetään EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden osallistuminen tiettyihin tutkimusohjelmiin, on tarkistettava,

Q. katsoo, että tärkeintä Euroopassa on nyt parantaa perustutkimuksen saatavuutta, lisätä tutkimusinstituuttien läpäisykykyä, tukea yritysten vastaanottomahdollisuuksia ja kannustaa tutkijoiden ja muiden toimijoiden verkostoitumista,

R. katsoo, että Euroopan unionin olisi tuettava perustiedon kehittymistä tieteidenvälisen yhteistyön ja kanssakäymisen kautta soveltamisen yhteydessä,

S. ottaa huomioon, että komission mukaan kaksi kolmannesta tietyn hankkeen yhteydessä perustetuista kumppanuuksista jatkuu myös hankkeen päätyttyä, joten uusien verkkojen luominen on tärkeää;

T. katsoo, että myös ekologisten tarpeiden on sisällyttävä siihen käsitykseen, jonka komissio ilmaisee tiedonannossaan «Huomisen keksiminen»,

U. muistuttaa, että yhteisön tasavertaisten mahdollisuuksien politiikka tutkimuksen ja muiden yhteisön politiikkojen alalla on otettava huomioon kaikessa viidennen puiteohjelman muotoilussa ja toteuttamisessa;

1. Pitää myönteisenä sitä, että kansalaisen asemaa on alettu painottaa tutkimuksen ensisijaisten tavoitteiden laatimisessa, kuten komission «Huomisen keksiminen» -tiedonannossa todetaan;

2. Ehdottaa, että komissio sisällyttää toimiinsa toimenpiteitä, joilla edistetään tutkimusta ja teknologista innovaatiota koskevan positiivisen kulttuurin ja asenteen edistämistä suuren yleisön keskuudessa;

3. Katsoo, että vastatakseen markkinoiden tarpeisiin ja ollakseen tehokasta tutkimuspolitiikkaan on sisällyttävä tiedon levittämistä koskeva strategia; tällaisessa strategiassa on otettava huomioon seuraavat erityisperiaatteet:

- laaja-alainen, sovelluksiin ja verkostoihin suuntautunut tutkimus on olennaisen tärkeää innovaatioille,

- ei-teollisten ja teollisten laitosten välisen alueellisen verkoston luominen helpottaa tekniikan siirtoa,

- toimivien teknisten vaihtoehtojen muuttaminen tuotteiksi ja palveluiksi, jotka voivat menestyä markkinoilla, on yksi teknologian tulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteita,

- «näkyvien tavoitteiden» laatiminen voi edistää tutkimuksen ja teknologisen kehityksen hyväksymistä jo ensi vaiheista lähtien;

4. Ehdottaa tieteellisen, teknologisen ja innovatiivisen kulttuurin tason kohottamiseksi suuren yleisön keskuudessa, että komissio toteuttaisi toimenpiteitä, joilla helpotetaan tieteellisen tiedon levittämistä ja sen sisällyttämistä tutkimussuunnitelmiin ja viestintään, ja muita toimenpiteitä, jotka edistävät työpaikkojen aikaisempaa suurempaa osallistumista sisältäviä organisaatiomalleja;

5. Painottaa, että on välttämätöntä ottaa huomioon kestävän kehityksen sosio- ekonomisen mallin toteuttaminen;

6. Ehdottaa, että kaikkiin tutkimusprojekteihin tulisi sisältyä tiedot siitä, kuinka monta työpaikkaa niillä luodaan;

7. Ehdottaa seuraavia suuntaviivoja viidennen puiteohjelman ensimmäisen toimen järjestämiseksi: matriisirakenne, joka sisältää sovellettavien tieteiden ja teknologioiden kehittämisen horisontaalisella akselilla sekä vertikaalisella akselilla sarjan kestäviä tarpeisiin keskittyviä ohjelmia, jotka ilmaisisivat käytännön tasolla yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyyvät tarpeet laajassa mielessä ja joita täydennettäisiin teknologisen haasteen, eurooppalaisen synergian ja edistyksen hengellä;

8. Esittää, että sekä vertikaaliselle että horisontaaliselle ulottuvuudelle annettaisiin riittävät varat, jotta voidaan taata laaja valikoima hankkeita pitkän aikavälin perustutkimuksesta ongelmanratkaisuun tähtäävään lyhyen aikavälin soveltavaan tutkimukseen EU:n politiikkojen mukaisesti; tarvittavat varat vapautetaan myös jäsenvaltioiden ja niiden tieteellisten laitosten yhdessä hoitamien täydentävien ohjelmien rahoittamiseen;

9. Ehdottaa, että toteutetaan lisätoimia, joissa riskinarvioinnin suorittaa riskinarviointiyksikkö, jos ja kun kansalaisten yleinen huolestuminen sitä vaatii, ja että tällainen yksikkö liitetään yhteiseen tutkimuskeskukseen;

10. Ehdottaa, että T & K -puiteohjelman ja uusien tuotteiden ja menetelmien käyttöönoton välisen yhteyden vahvistamiseksi perustetaan «teknologian kehitysrahasto», jolla tuetaan toimia paikallisella tasolla, jolloin saavutetaan laajempi levikki, ja että tämän rahaston tulisi toimia kansallisten järjestelmien rinnalla;

11. Vastustaa EU:n tutkimusmäärärahojen mahdollista käyttöä aseiden kehittelyyn tai tuotantoon;

12. Katsoo, että jos EU:n rahoittaman hankkeen tuloksia käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin, rahat on palautettava EU:lle;

13. Viidennen puiteohjelman toisen toimen osalta

- pyytää komissiota tekemään arvion mahdollisista keinoista, joilla voidaan saada kolmannet maat mukaan kokeellisiin EU:n johtamiin TTK- yhteistyöohjelmiin niin, että kyseiset kolmannet maat osallistuvat osaltaan rahoitukseen

- katsoo, että viidettä puiteohjelmaa on kehitettävä niin, että Keski- ja Itä-Euroopan maat saadaan siihen nimenomaisesti mukaan;

14. Viidennen puiteohjelman kolmannen toimen osalta

- vaatii, että tämän toimen metodologista lähestymistapaa on arvioitava uudelleen, jotta se paremmin selittää ympäristön vaikutuksen tiedonvälitykseen sekä teoreettisten taitojen ja tietojen muotoutumiseen,

- vaatii tässä yhteydessä, että otetaan käyttöön henkisen omaisuuden omistusoikeuksien suojelemiseen tarkoitetut säännöt, jotka pikemminkin edistävät teknologian siirtoa kuin estävät sitä,

- vaatii, että rakennerahastojen ja puiteohjelmien toimia yhdennetään ratkaisevasti niin, että ensin mainitut huolehtivat tutkimuksen infrastruktuurista epäsuotuisimmilla alueilla ja viimeksi mainitut huolehtivat yhteistoiminnan välineistä ja väylistä,

- ehdottaa edelleen, että kolmannen luetelmakohdan periaatteita sovellettaisiin myös PHARE- ja TACIS-ohjelmiin sekä muihin Euroopan unionin ohjelmiin, jotka on suunniteltu tukemaan kolmansien maiden taloudellista kehitystä,

- vaatii sen tunnustamista, että kaikki pk-yritykset eivät ole tasavertaisia, ja että ainoastaan teknologisesti suhteellisen edistyneiden pk-yritysten voidaan odottaa olevan kiinnostuneita osallistumaan EU:n yhteistoiminnallisiin tutkimushankkeisiin tai hyötyvän niistä,

- viittaa siihen, etteivät pienet ja keskisuuret yritykset ole homogeeninen ryhmä, vaan pikemminkin hyvin erilaisia ja siksi tarvitaan erilainen lähestymistapa jokaista kohderyhmää varten, jotta pk- yritysten osallistuminen eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin voidaan optimoida,

- vaatii, että tutkimuksen alalla edistetään pk-yritysten ja alueellisten yliopistojen sekä suurten yritysten välistä tiivistä yhteistyötä,

- huomauttaa, että koska innovaatioon liittyy taloudellisia riskejä, on ryhdyttävä yhteensovitettuihin pk-yrityksiä hyödyttäviin toimiin, joiden avulla saavutetaan seuraavat tavoitteet:

i) suotuisampien verotuksellisten, rahoituksellisten ja taloudellisten olojen luominen,

ii) esikuvien luominen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön edistämiseksi, mihin on sisällytettävä myös riskipääoman sijoittaminen,

iii) rahoitukseen kannustaminen osakepääomaa lisäämällä, lainaamalla ja antamalla lainatakuita, erityisesti Euroopan investointipankista ja Euroopan investointirahastosta, sekä antamalla lainatakuita investoinneille, joita pienet ja keskisuuret yritykset tekevät ja jotka luovat työpaikkoja (ELISE), mikä vaatii pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen tason nostamista ja sen vauhdittamista,

- vaatii, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden tutkimuselinten välille vakiinnutetaan läheinen yhteistyö, jotta tiedon leviämisen tehokkuutta voidaan lisätä;

15. Viidennen puiteohjelman neljännen toimen osalta

- katsoo, että arvokasta tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta koskevaa TMR-ohjelmaa on vahvistettava ja laajennettava niin, että siihen sisällytetään kohdennetut tutkijastipendit yliopistoissa sekä teollisuusyrityksissä ja kaupallisissa yrityksissä, kokeellinen teollisuuden alan tohtorinkoulutushanke, alkuperämaahan uudelleenasettautumista helpottavat «paluustipendit», institutionaaliset stipendit sekä suurten eurooppalaisten tutkimuskeskusten tunnustetuille tieteenharjoittajille ja insinööreille suunnatut vanhemman tutkijan stipendit, jotka antavat mahdollisuuden työskennellä tilapäisesti tieteen alalla vähemmän kehittyneillä yhteisön alueilla,

- ehdottaa uutta ohjelmaa, jolla kehitettäisiin ja hallinnoitaisiin tutkimusinfrastruktuurin täydentäviä voimavaroja, eurooppalaisten tutkijoiden yhteisiä foorumeita ja laitoksia sekä «Networks of Excellence» -verkkoja,

- vaatii, että komissio suorittaa pikaisesti tieteiden ja teknologian opetusta jäsenvaltioiden kouluissa koskevan vertailevan tutkimuksen taatakseen tulevaisuudessa tutkijoiden ja teknologien riittävän määrän ja kansalaisten valistuneisuuden,

- vaatii rahoitusta ohjelmalle, jossa laaditaan ja organisoidaan tietokantajärjestelmä eurooppalaisten tutkimustietojen ja julkaisujen julkaisemiseksi sellaisessa muodossa, ettei näiden tietokantojen sisältämien tietojen levittämisen tarvitse olla riippuvaista muista, ei-eurooppalaisista tietokannoista;

16. Vaatii, että viidennen puiteohjelman ensimmäiseen osaan sisältyvien ohjelmien suunnittelusta ja valmistelusta vastaavat projektiryhmät, joihin kuuluu komission asianomaisten osastojen edustajia, ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osaksi ovat Euroopan parlamentin nimittämiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden edustajia;

17. Ehdottaa, että perustetaan vertikaalimatriisiin liittyviä asiantuntijaryhmiä, jotka saattavat yhteen yliopistojen ja teollisuuden tutkimuskeskukset antamaan lausuntoja, tavanomaisista neuvoa-antavista komiteoista riippumatta, tarpeisiin keskittyvien ohjelmien täytäntöönpanossa;

18. Ehdottaa edistyneen teknologian rahoittamiseen tarkoitetun eurooppalaisen instituutin perustamista riskipääoman varaamiseksi ja/tai takuiden antamiseksi tällaisille investoinneille Euroopan unionin puiteohjelmista rahoitettavien hankkeiden yhteydessä sekä mekanismien kehittämiseksi korkeakoulututkimuksen kaupallisen hyödyntämisen tukemiseksi ja pyytää komissiota laatimaan yhteistyössä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa tutkimuksen tämän suunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta ja esittämään siitä kertomuksen Euroopan parlamentille;

19. Painottaa sellaisen ilmapiirin tärkeyttä, joka edistää tutkimustoiminnan vuorovaikutusta ja joustavuutta ja kannustaa laitosten sisäiseen laatutietoisuuteen; tämä tehtävä voitaisiin siirtää uudenlaisille ohjelmanhallintokomiteoille, joissa parlamentilla ja neuvostolla on yhtä suuri edustus;

20. Ehdottaa hankkeiden valintaan ja arviointiin, tietojen levittämiseen sekä tieteen ja teknologian kehityksestä tiedottamiseen käytettävien menettelyjen perustavanlaatuista uudistamista;

21. Vaatii, että kaikista tuleviin puiteohjelmiin sisältyvistä ohjelmista ja hankkeista tehdään joustavampia, että paikoilleen pysähtyneet tutkimushankkeet lakkautetaan, että voimavarat siirretään lupaavammille aloille ja että luodaan kyky reagoida muuttuviin oloihin ja uusiin tärkeisiin tutkimustarpeisiin;

22. Tukee laajalle levinnyttä erityisohjelmien kaksivaiheisen hakumenettelyn käyttöä, jossa ensimmäinen vaihe toimii valintamekamismina, jonka jälkeen paljon pienempää määrää projektiryhmiä rohkaistaan toisessa vaiheessa esittämään yksityiskohtaiset ehdotukset;

23. Painottaa, että on välttämätöntä, että kansalliset tutkimuslaitokset osallistuvat mahdollisimman paljon valintaprosessiin, ainakin ensimmäisessä vaiheessa, joka on suuntaa-antava;

24. Ehdottaa yhteisen tutkimuskeskuksen tehtävien uudelleenmäärittelyä; tutkimuskeskuksesta on tultava unionin kaikkien toimielinten, mukaan lukien Euroopan parlamentti, tieteellisen tukemisen olennainen väline ja avaintekijä eurooppalaisen tiedeyhteisön kehittämisessä erityisesti yhteisten laitosten ja foorumien tasolla;

25. Pitää välttämättömänä, että komission aloitteesta pidetään laajat toimielinten väliset neuvottelut, ennen kuin komissio esittää luonnoksensa viidenneksi puiteohjelmaksi;

26. Painottaa, että viidettä puiteohjelmaa varten ehdotetun matriisirakenteen interaktiivisuuden ja joustavuuden pitäisi sallia jäsenvaltioiden ja unionin perustamissopimuksen mukaisen tieteellisen yhteistyön toteuttaminen;

27. Vaatii unionin T& K-puiteohjelman ja hallitusten tasolla tehtävien suurten tieteellisten aloitteiden välisen koordinointirakenteen luomista, erityisesti EUREKA- ja COST-ohjelmien osalta;

28. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.