Alueiden komitean lausunto aiheesta "Vihreä kirja: `Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa ihmisläheisyys etusijalle`"

(97/C 116/11)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon vihreän kirjan "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa ihmisläheisyys etusijalle", KOM (96) 389 lopull.,

ottaa huomioon komission 2. elokuuta 1996 tekemän, perustamissopimuksen 198 c artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisen päätöksen kuulla alueiden komiteaa,

ottaa huomioon 18. syyskuuta 1996 tekemänsä päätöksen antaa lausunnon valmistelu valiokunta 3:n "Liikenne ja tietoliikenneverkot" tehtäväksi,

ottaa huomioon valiokunta 3:n 11. joulukuuta 1996 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 365/96 rev. (esittelijä: Henning Jensen),

hyväksyi 15. ja 16. tammikuuta 1997 pitämässään 16. täysistunnossa (tammikuun 16. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Yleistä

1.1. Alueiden komitea on perustamisestaan eli vuodesta 1994 lähtien käsitellyt aktiivisesti tietoyhteiskuntaan liittyviä poliittisia, taloudellisia ja teknisiä näkökohtia.

1.2. Komission toimintaohjelma "Kohti tietoyhteiskuntaa" oli vuoden 1995 alussa alueiden komitean ensimmäisen tietoyhteiskuntaa käsitelleen lausunnon aiheena. Lausunnossa () kannatettiin EU:n aloitetta ja korostettiin tietoyhteiskunnan suurta merkitystä paikallis- ja alueviranomaisten kannalta.

1.3. Alueiden komitea on sittemmin seurannut tarkasti toimintaohjelman toteuttamista ja ottanut kantaa tietoyhteiskuntaan liittyviin EU:n toimiin. Viimeisin aiheeseen liittynyt komitean lausunto käsitteli Info 2000 -ohjelmaa ().

1.4. Tietoyhteiskuntaan liittyvissä töissä alueiden komitean tärkein sanoma on ollut ja on edelleen seuraava:

1.5. Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaiset hyödyntävät ja haluavat aktiivisesti hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja, puhtaampaa teknologiaa, lisätä viestintää, tiedottamista ja yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksia. Samalla paikallis- ja alueviranomaiset ovat hyvin tietoisia tietoyhteiskuntaan liittyvistä haasteista ja ongelmista.

1.6. Alueiden komitea onkin useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota viestintä- ja tiedotusvälineiden käyttöönoton ja käyttämisen mukanaan tuomiin laajoihin uudelleenjärjestelyihin, jotka koskettavat yhteiskuntamme kaikkia tasoja.

1.7. Tietotekniikka luo paljon uusia työpaikkoja, mutta samalla monia perinteisiä ammatteja ja työtehtäviä poistuu. Teknologia voi hyödyttää paljonkin kouluja ja opetusta, mutta se muuttaa perusteellisesti opetusmetodeja ja -valmiuksia sekä oppimistuloksia. Teknologian myötä saadaan käyttöön merkittäviä tietotyökaluja, mutta suurella osalla väestöstä ei ole niihin varaa tai valmiuksia käyttää niitä.

1.8. Tämän vuoksi alueiden komitea on tyytyväinen vihreään kirjaan "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa ihmisläheisyys etusijalla", koska se keskittyy juuri paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja EU-viranomaisiin kohdistuviin poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

1.9. Alueiden komitea tietää, että kaikilta julkisilta ja yksityisiltä viranomaisilta, laitoksilta ja yrityksiltä sekä yksittäisiltä kansalaisilta edellytetään uudistumis- ja sopeutumiskykyä. Tulemme nimittäin kaikki kokemaan perinpohjaisia uudelleenjärjestelyjä niin kotona, opiskelussa, vapaa-aikana kuin työelämässäkin.

1.10. Niinpä em. uudelleenjärjestelyjä ei pidä jättää pelkästään tekniikan ja markkinavoimien määriteltäviksi ja ohjailtaviksi. Niitä ei myöskään voi eikä pidäkään valvoa pelkästään lakien ja poliittisen hallinnon kautta. Poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten tulee tapahtua vuoropuhelun ja neuvottelun kautta, johon kaikki yhteiskunnan asianomaiset osapuolet osallistuvat.

1.11. Kaikilla tasoilla toimivien poliittisten viranomaisten, elinkeinoelämän, työnantajien, palkansaajien, oppilaitosten, etujärjestöjen eikä vähiten yksittäisten kansalaisten tulee aktiivisesti tulla mukaan ja osallistua vuoropuheluun tietoyhteiskuntaan liittyvistä toiveista, tarpeista ja sille asetettavista vaatimuksista.

1.12. Alueiden komitea on myös vakuuttunut, että tehokkaimman panoksen pystyvät antamaan ne, jotka tuntevat ja ymmärtävät ongelman.

1.13. Täsmällisimmät ratkaisut ongelmiin löytävät yhteistyössä ongelman tuntijat ja ne, joilla on käytännön kokemusta ja keinoja ratkaista se.

1.14. Parhaat tulokset saavutetaan tämän vuoksi yhteistyössä paikallis- ja aluetason viranomaisten, poliitikkojen, virkamiesten ja asiantuntijoiden sekä alalla toimivien asianomaisten poliittisten sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden kanssa.

1.15. Läheisyysperiaatteen mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisilla tulee olla keskeinen rooli tietoyhteiskuntaan liittyvien mahdollisuuksien ja ongelmien käsittelyssä samoin kuin alaan liittyvien EU:n toimien suunnittelussa ja soveltamisessa.

2. Erityistä

2.1. Vihreä kirja "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa ihmisläheisyys etusijalle" keskittyy kolmessa kappaleessa "Työskentely tietoyhteiskunnassa", "Työllisyys tietoyhteiskunnassa" ja "Yhteenkuuluvuus: elämä tietoyhteiskunnassa" tietoyhteiskuntaan liittyviin keskeisiin haasteisiin.

2.2. 3 luku "Työskentely tietoyhteiskunnassa"

2.2.1. Alueiden komitea on selvillä siitä, että tietotekniikan mukana työmarkkinoille syntyy kokonaan uudet ehdot.

2.2.2. Standardoitu käsityötuotanto muuttuu eriytyneeksi ja tietoon perustuvaksi. Yritykset muuttuvat hierarkisista ja monimutkaisista yksiköistä, yksinkertaisine, määriteltyine työtehtävineen hajautuneiksi ja verkkokeskeisiksi organisaatioiksi, joissa työtehtävät ovat joustavia ja monimutkaisia.

2.2.3. Perusongelma on ollut, ettei yrityksissä tekniikan kehitystä ole vastannut saman tasoinen organisaation kehitys ja muutos. Nyt tästä aiheutuu suuri haaste.

2.3. Paikallis- ja alueviranomaiset sekä pk-yritysten yhteistyö työn organisoinnin muutoksessa

2.3.1. Alueiden komitea yhtyy täysin vihreän kirjan viittaukseen, jonka mukaan on tarpeen hankkia uusiin työn organisointitapoihin liittyviä tietoja ja taitoja.

2.3.2. Alueiden komitea painottaa samalla tarvetta panostaa erityisesti pk-yrityksiin. Ne ovat riittävän joustavia ja uudistumishaluisia. Toisaalta niiltä kuitenkin usein puuttuvat tarvittavat tiedot ja taidot sekä muutosten toteuttamisen edellyttämät voimavarat.

2.3.3. Kuten komissio "Luottamussopimuksen" alueellisia työllisyyssopimuksia käsittelevässä luvussa toteaa, paikallis- ja alueviranomaisten on mahdollista omaksua omaksi edukseen keskeinen rooli pk-yritysten kehitys- ja muuntautumismahdollisuuksien välttämättömässä parantamisessa.

2.3.4. Paikallis- ja alueviranomaiset helpottavat jo nykyään pk-yritysten toimintaa ja parantavat niiden kasvupotentiaalia kehitys- ja neuvontayhtiöiden, yrityshautomoiden, yrittäjäkeskusten ja muiden vastaavien järjestelyjen kautta.

2.3.5. Paikallisen elinkeinoelämän kanssa tehtävässä poliittisessa, taloudellisessa ja käytännön yhteistyössä organisointiin ja rahoitukseen sekä verkkoyhteistyöhön ja kokemustenvaihtoon liittyvä neuvonta ja ohjaus ovat vain muutamia niistä aloista, joilla paikallis- ja alueviranomaisten ja pk-yritysten välinen yhteistyö ja vuoropuhelu on hyödyksi molemmille osapuolille. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa pk-yritysten yhteydenottojen nopea, asianmukainen ja avoin käsittely.

2.3.6. Monissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaiset hyödyntävät itse laajasti tietotekniikkaa ja ovat vähitellen hankkineet kokemusta organisaation sopeuttamisesta.

2.3.7. Näin ollen käsitteet "oppiva organisaatio" ja "kehittyvä työ" ovat paikallis- ja alueviranomaisille tuttuja.

2.3.8. Paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa ymmärretään yhä laajemmin ajatus sellaisten laitosten ja yritysten muuttamisesta organisaatioiksi, joissa tunnustetaan tarve jatkuvasti kehittää ja sopeuttaa työtä ja työntekijöiden pätevyyttä.

2.3.9. Uusia haasteita ja tehtäviä tarjoavan ja tekemällä oppimisen mahdollistavan työelämän varmistaminen on myös keskeisiä tehtäviä, joka paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa leviää yhä laajemmalle.

2.3.10. Esimerkiksi Tanskassa paikallis- ja alueviranomaiset ovat asettaneet organisaatioiden sopeuttamiseen liittyvät tietonsa ja kokemuksensa erityisesti pk-yritysten käytettäviksi järjestämällä kokemustenvaihtoryhmiä, vierailuja, alakohtaisia foorumeja ja kehitysverkostoja.

2.3.11. Samalla alueiden komitea kuitenkin myöntää, että alue- ja paikallisviranomaiset työnantajina ja tiiviissä yhteydessä julkisiin laitoksiin ja yrityksiin vastaavat useimmissa jäsenvaltioissa huomattavasta osasta kokonaistyöllisyyttä. Niillä onkin suuri vastuu pysyä työn organisointiin liittyvän kehityksen ja muutoksen kärjessä sekä mukana alan uudistuksissa ja osallisena alalta saaduissa kokemuksissa.

2.3.12. Tämän vuoksi alueiden komitea suosittelee, että paikallis- ja alueviranomaisille kohdistettavissa toimissa mm. rakennerahastot keskitytään tarpeeseen hankkia uutta tietoa työn organisointimuotoihin liittyvistä tiedoista ja taidoista. Tavoitteiden 1, 2, 3, 4 ja 5b ohjelmiin sekä parhaillaan toteutettaviin yhteisöaloiteohjelmiin täytyisi välittömästi liittää välttämättömyys rahoittaa uusia tietotekniikkahankkeita joko ammattikoulutuksen ja yritystuen saralla tai erityisten perusrakenteiden perustamisena.

2.4. Muutokset työmarkkinoilla

2.4.1. Myös työmarkkinoilla nousee esille suuria haasteita. Työn ja vapaa-ajan, työskentelyn ja oppimisen sekä työssäkäynnin ja itsensä työllistämisen välinen raja muuttuu vastedes entistä häilyvämmäksi.

2.4.2. Tämän vuoksi alueiden komitea on yhtä mieltä siitä, että työn uudelleen organisoinnin, etätyön ja muiden työpaikan ja yrityksen ulkopuolella tehtävien työmuotojen myötä syntyy tarve löytää tasapaino työntekijöiden ansioturvan ja yritysten kannalta tarpeellisen jouston välillä.

2.4.3. Näin ollen alueiden komitea korostaakin niitä työmarkkinalainsäädäntöön ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyviä suuria haasteita, joiden edessä olemme jo tänään.

2.4.4. Kuten tunnettua työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa käsitellään jo nyt tavallisuudesta poikkeavia työehtoja.

2.4.5. Nykyään tavallisuudesta poikkeavina pitämämme palkkaus- ja työehdot voivat tulevaisuudessa olla normaaleja käytäntöjä. Tämän vuoksi alueiden komitea seuraa tarkasti tällä alalla tehtävää työtä. Komitea on myös tyytyväinen, että komissio on pannut alulle näihin kysymyksiin liittyvän keskustelun mm. julkaisemalla vihreän kirjan työn organisoinnista ja työajoista.

Alueiden komitea kehottaa kuitenkin työmarkkinaosapuolia sopimaan tavallisuudesta poikkeavista työehdoista. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuoliin tulee yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa luottaa mahdollisimman paljon.

2.5. 4 luku "Työllisyys tietoyhteiskunnassa"

2.5.1. Kasvuedellytysten parantaminen

2.5.2. Alueiden komitea myöntää, että kasvu on Euroopassa viime vuosikymmeninä ollut alhaista ja ettei tietoyhteiskunta tule ilman sopeutumista ja uudelleenjärjestelyjä perusteellisesti muuttamaan tätä tilannetta.

2.5.3. Kasvumahdollisuudet ovat erityisen hyvät palvelu- ja tietotekniikka-alalla. Alueiden komitea kuitenkin toteaa, että mahdollisuuksien ja todellisten tulosten välillä oleva ajallinen ero on suuri, koska mm. tarvittavaa pätevyyttä ei ole ja/tai yritykset tai työmarkkinat eivät ole valmiita hyödyntämään uusia mahdollisuuksia.

2.5.4. Alueiden komitea on tämän vuoksi vakuuttunut, että mahdollisimman sopivien puitelakien, työmarkkinoiden uusien työ- ja palkkausehtojen, etenkin pk-yritysten kanssa tehtävän lisääntyvän yhteistyön ja koulutusuudistuksen lisäksi on hyvin tarpeellista kehittää ja tutkia kasvunäkymiltään suotuisampia aloja.

2.5.5. Alueiden komitea korosti tämän vuoksi jo Info 2000 -ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että EU-toimille ja -ohjelmille on tarpeellista laatia selkeä poliittinen ja taloudellinen tärkeysjärjestys, jossa keskitytään palvelu- ja tietotekniikka-alojen kasvumahdollisuuksiin.

2.5.6. Tulevassa tutkimuksen ja teknisen kehityksen viidennessä puiteohjelmassa tietoyhteiskunnan kasvualojen tulee olla etusijalla, kun määritellään mm. panostuskohteita ja tukien jakoperusteita.

2.5.7. Tämän vuoksi alueiden komitea tukee myös vihreän kirjan huomiota, että on tarpeen keskustella rakennerahastojen panoksen maksimoinnista tietoyhteiskunnan ja tietotekniikan tarjoamien tilaisuuksien mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Tätä kysymystä alueiden komitea haluaa käsitellä rakennerahastojen tarkistamiseen liittyvissä keskusteluissa.

2.6. Koulutusuudistus

2.6.1. Alueiden komitea on vakuuttunut siitä, että tietoyhteiskunta ja siihen liittyvä fyysisten rajojen hälveneminen, tiedon lisääntyminen ja entistä nopeampi saatavuus muuttavat perusteellisesti sekä työ- että perhe-elämää.

2.6.2. Pääoman, tavaroiden ja palvelujen tarjonnan kansainvälistyminen ja rajojen hälveneminen luo samoin uusia, kansalaisten koulutustasoon, joustavuuteen, liikkuvuuteen ja omaksumiskykyyn liittyviä odotuksia.

2.6.3. Näiden muutosten nopeus ja laajuus lisäävät kansalaisten sopeutumis- ja oppimiskykyyn kohdistuvia vaatimuksia.

2.6.4. Alueiden komitea panee merkille vihreän kirjan huomion, että kymmenen vuoden kuluttua 80 prosenttia nyt käyttämästämme teknologiasta on korvattu uudella. Saman ajan kuluttua 80 prosenttia työvoimasta tekee työtä yli kymmenen vuotta vanhemmalla koulutuksella.

2.6.5. Alueiden komitea toivoo, että koko väestölle taataan laajaan tietoperustaan, joustaviin koulutusmahdollisuuksiin ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuteen perustuva mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti uutta teknologiaa.

2.6.6. Alueiden komitea tukee tämän vuoksi täysin vihreässä kirjassa esitettyä toivomusta tietoteknisen vallankumouksen tasalla olevasta koulutusjärjestelmien sekä ammatti- ja jatkokoulutuksen uudistuksesta.

2.6.7. Alueiden komitea on lausunnoissaan "Elinikäisen oppimisen vuosi" ja "Valkoinen kirja koulutuksesta ja ammattikoulutuksesta" korostanut, miten yhteiskunnallinen ja tekninen kehitys asettaa suuria vaatimuksia oppilaitosten koulutustarjonnalle, yritysten mahdollisuuksille kouluttaa henkilöstöään eikä vähiten oppilaitosten ja elinkeinoelämän väliselle yhteistyölle.

2.6.8. Alueiden komitea vaatii, että ihmisten henkilökohtaisesta työllisyystilanteesta, iästä, sukupuolesta ja kansalaisuudesta riippumatta heille taataan läpi elämän mahdollisuus oppia, saada uutta tietoa ja sopeutua niin yhteiskunnan kuin elinkeinoelämän uusiin vaatimuksiin ja tarpeisiin.

2.6.9. Tämä on kaikkien poliittisen sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden etujen mukaista ja niiden kaikkien vastuulla:

EU voi toimillaan ja ohjelmillaan edistää kehitystä, uudistumista ja kokemusten vaihtoa,

kansalliset viranomaiset voivat luoda taloudelliset ja institutionaaliset edellytykset elinikäiselle oppimiselle,

elinkeinoelämä voi järjestää yrityksissä annettavan sisäisen koulutuksen ja työntekijöiden joustavan jatko- ja täydennyskoulutuksen,

paikallis- ja alueviranomaiset voivat sovittaa koulutustarjonnan paikallisten toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi ja suunnata tarjontaa erityisryhmille.

2.6.10. Tämän vuoksi alueiden komitea on vakuuttunut siitä, että rakentavia ratkaisuja ei ole mahdollista löytää ilman poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden yhteistyötä.

2.6.11. Alueiden komitea pitää samalla paikallis- ja alueviranomaisten läheisiä yhteyksiä paikkakunnan ja alueen moniin toimijoihin luonnollisena lähtökohtana tarvittavalle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, joka liittyy kansalaisia ja yrityksiä hyödyttävän koulutus- ja opetustarjonnan järjestämiseen. Lisäksi liikenne- ja tietoliikenneasiat kuuluvat monissa jäsenvaltioissa paljolti läheisyysperiaatteen mukaisesti alueiden ja paikalliselinten toimivaltaan.

2.6.12. Tästä syystä alueiden komitea valmistelee oma-aloitteista lausuntoa paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksista ja vastuusta paikallisten ja alueellisten etujen sekä oppilaitosten ja liike-elämän tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamiseksi.

2.6.13. Koska alue- ja paikallisviranomaiset ovat kiinteästi mukana alueen poliittisissa, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa verkoissa ne voivat koota eri alojen toimijoita yhteen niin virallisissa kuin epävirallisissa yhteyksissä ja aloittaa vuoropuhelun ja yhteistyön, jolla varmistetaan yhtenäinen ja jatkuva koulutus- ja työllisyyspolitiikka, josta on hyötyä alueelle, elinkeinoelämälle ja kansalaisille.

2.7. 5 luku "Yhteenkuuluvuus: elämä tietoyhteiskunnassa"

2.7.1. Alueiden komitean mielestä on hyvä, että vihreässä kirjassa keskitytään tarpeeseen varmistaa, ettei yhteiskunnallinen ja taloudellinen ero vahvojen ja heikkojen alueiden välillä tietoyhteiskunnan muutosten myötä kasva ja että kaikkien kansalaisten täydet mahdollisuudet hyödyntää uusia mahdollisuuksia varmistetaan.

2.8. Lisääntyvä yhteenkuuluvuus

2.8.1. EU:n keskeinen tavoite on poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden lisääminen. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että tietoyhteiskunnan edellyttämissä suurissa poliittisissa, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa keskitytään mahdollisuuksiin pienentää EU:n eri alueiden välisiä eroja.

2.8.2. Alueiden komitean mielestä tietotekniikka- ja erityisesti palvelualan kasvumahdollisuudet lisäävät niin yritysten kuin kansalaistenkin joustavuutta. Tästä on runsaasti hyötyä EU:n yhteenkuuluvuuden kehittämisessä.

2.8.3. Kun tuotteiden ja palvelujen kehittelytyö, rahoitus, tuotanto ja myynti tapahtuu yhä enemmän tietotekniikan avulla, vähenee vastaavasti yritysten ja kansalaisten riippuvuus teollisuuden, elinkeinoelämän, rahoituksen, liikenteen ja tutkimuksen keskuspaikoista.

2.8.4. Yritykset voivat nimittäin sijoittaa kehitys-, tuotanto- ja myyntitoimintonsa maantieteestä riippumatta.

2.8.5. Alueiden komitea muistuttaa, että pitkällä tähtäimellä tämä lisää niiden alueiden mahdollisuuksia, joiden on tähän asti ollut vaikeaa houkutella yrityksiä ja työvoimaa.

2.8.6. Alueiden komitea haluaa tässä yhteydessä korostaa tämän edellyttävän, että samalla varmistetaan kaikkien alueiden yhtäläiset mahdollisuudet ja ehdot tarjota käyttökelpoisia tietoteknisiä ratkaisuja.

2.8.7. Tietoyhteiskunta tulee ainoastaan lisäämään alueellista epätasa-arvoa, mikäli ei estetä sellaisten alueiden muodostumista, joilla ei ole teknisiä valmiuksia ja tietoteknisiä voimavaroja.

2.8.8. Oikeat olosuhteet varmistamalla on siis mahdollista tietotekniikan avulla lisätä yhteenkuuluvuutta. Ilman muutoksia ja uusia toimia tietotekniikka kuitenkin uhkaa yhteenkuuluvuutta.

2.9. Keinot: markkinoiden vapauttaminen, rakennerahastot ja työllisyyssopimukset

2.9.1. Alueiden komitea haluaa tässä yhteydessä kiinnittää huomiota kolmeen tekijään, joilla on ratkaiseva merkitys sille, miten tietoyhteiskunta vaikuttaa EU:n yhteenkuuluvuuteen:

televiestintämarkkinoiden vapauttaminen,

rakennerahastot,

työllisyyssopimukset.

2.9.2. Alueiden komitea on käsitellyt tai tulee käsittelemään lausunnoissaan kaikkia em. aiheita. Tässä yhteydessä se haluaa kuitenkin korostaa niiden kaikkien merkitystä.

2.9.3. Alueiden komitea tukee televiestintäalan kilpailun täydellistä vapauttamista, joka tapahtuu 1. tammikuuta 1998 monivuotisen asteittaisen vapauttamisen saavuttaessa tavoitteensa.

2.9.4. Alueiden komitea haluaa kuitenkin samalla muistuttaa, miten välttämätöntä on varmistaa, ettei vapauttaminen johda harvaanasutuilla alueilla kohtuuttomaan tai mahdottomaan tilanteeseen puutteellisen tekniikan ja puutteellisten palvelujen vuoksi.

2.9.5. Komitea onkin tyytyväinen huomatessaan, että komissio on kiinnittänyt huomiota yleispalvelujen tarpeeseen. On nimittäin poliittiselta, taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta tärkeää, että koko EU:n alueella taataan tärkeimmän televiestintä- ja tietotekniikan saatavuus ja että niitä tarjotaan hintaan, joka ei vääristä kilpailua.

2.9.6. Tämän vuoksi on myös tärkeää, ettei markkinoiden vapauttaminen ja tietotekniikan käytön lisääntyminen luo uusia fyysisiä, teknisiä tai lainsäädännöllisiä esteitä työvoiman, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla.

2.9.7. Alueiden komitea suosittelee samalla lämpimästi, että rakennerahastojen mahdollisuuksia käytetään hyödyksi entistä parempien tietoteknisten perusrakenteiden, voimavarojen sekä opetus- ja koulutusohjelmien luomiseksi unionin muita heikommassa asemassa olevilla alueilla. Kuten edellä todettiin, näin voidaan lisätä näiden alueiden kasvumahdollisuuksia ja siten eurooppalaista yhteenkuuluvuutta. Samalla voidaan estää "reikien" syntyminen eurooppalaiseen tietotekniseen verkkoon.

2.9.8. Lopuksi alueiden komitea haluaa vielä kerran korostaa, mikä merkitys komission toiveella keskittyä entistä enemmän paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuteen koordinoida ja kehittää alueen poliittisten sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden työllistämiskeinoja.

2.9.9. Koska poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta sekä kulttuuritoimi kohtaavat paikallis- ja alueviranomaisten toimialalla, on aloitteen tekeminen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseksi ja eri aloilla tehtävän työn koordinoimiseksi niille täysin luonnollista.

2.9.10. Alueiden komitea haluaa kiinnittää huomiota erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuteen etenkin niiden koulutus- ja elinkeinopolitiikassa tekemän työn kautta hyödyntää alojen tarpeita, toiveita ja kokemuksia tietoyhteiskuntaan liittyvien paikallisten ja alueellisten strategioiden ja toimintaohjelmien luomisessa.

2.9.11. Useimmiten parhaat ratkaisut löytävät ne, jotka tuntevat ongelman, joilla on taito-tietoa sekä voimavaroja ja jotka tuntevat asianomaisten tarpeet ja toiveet.

2.9.12. Tietoyhteiskunnassa elämään ja työhön liittyvissä EU:n toimissa ihmisläheisyys on asetettu etusijalle. Niinpä paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla tuleekin olla siihen liittyvissä aloitteissa keskeinen rooli.

2.10. Ihmisläheisyys etusijalle

2.10.1. Aivan kuten tietotekniikka voi olla eurooppalaiselle yhteenkuuluvuudelle sekä mahdollisuus että uhka, se voi olla eurooppalaisen demokratian ja yksittäisen kansalaisen kehitysmahdollisuuksien kannalta joko mahdollisuus tai riski.

2.10.2. Alueiden komitea on hyvin tietoinen, että tietotekniikan lisääntyvän käytön vanavedessä seuraavat suuret mullistukset aiheuttavat suuressa osassa väestöä epävarmuutta.

2.10.3. Uuden tyyppiset työt, uudet työmuodot, uudet laitteet ja uusi teknologia synnyttävät suuressa osassa väestöä epävarmuutta. Heidän mielestään kyseessä on paremminkin vallankumouksellisen nopea muutos kuin tasainen kehitys.

2.10.4. Uusien välineiden ja laitteiden käyttöön liittyvä epävarmuus on luonnollista. Tätä epävarmuutta lisää sekä niihin usein liittyvä tekninen ja vieraskielinen materiaali että uutuuksien ja muutosten dramaattinen nopeus.

2.10.5. Lisäksi tietotekniikan käyttöön liittyvä sukupolvien välinen kuilu syvenee samoin kuin taloudellinen kuilu niiden välillä, jotka voivat hankkia ja käyttää uusia mahdollisuuksia ja niiden välillä, joilla ei ole tähän varaa. Alueiden komitea haluaakin voimakkaasti korostaa, että tietoyhteiskunnan elin- ja työoloja pohdittaessa yksittäinen ihminen tulee asettaa etusijalle.

Alueiden komitean mielestä vihreän kirjan olisi pitänyt keskittyä enemmän todellisiin ratkaisumalleihin ihmisen asettamiseksi etusijalle sekä asettaa nykyistä selvempään poliittiseen tärkeysjärjestykseen aloitteet, joilla voidaan estää tietoyhteiskuntaa lisäämästä syrjäytyneisyyttä.

2.10.6. Tämän vuoksi on elintärkeää, että kaikki kansalaiset saavat tietotekniikan käyttöön liittyvää tietoa ja koulutusta sekä taloudelliset ja käytännön välineet soveltaa uusia mahdollisuuksia.

2.10.7. Edellä mainitussa epäonnistumisella on ratkaisevat seuraukset koko eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Ammattitaitoisen työvoiman puute, suuret työmahdollisuuksien ulkopuolelle ajautuneet ryhmät ja lisääntyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus ovat vain esimerkkejä ongelmista.

2.10.8. Mikäli koko väestöä ei aktivoida uuden teknologian käyttämiseen ilmenee yhteiskunnassa, jossa työllisyyden lisäksi myös viestintä ja informaatio ovat yhä riippuvaisempia tietotekniikasta, myös demokratiaan liittyviä ongelmia.

2.10.9. Alueiden komitea ymmärtääkin täysin vihreässä kirjassa ilmaistun huolen, että mikäli käytännölliset tai tekniset esteet tyrehdyttävät tietyn väestönosan tiedonsaannin ja keskusteluun osallistumisen, tulee valistunut demokratia kärsimään vahinkoja.

2.10.10. Aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaelämään on edellytys demokraattisen järjestelmän instituutioiden ymmärtämiselle ja sekä sen prosesseihin osallistumiselle. Koska tietotekniikalla on keskeinen osa koulutuksessa, työllisyydessä, tiedonvälityksessä ja ihmisten välisessä vuoropuhelussa varmistetaan tietoyhteiskunnan demokraattisuus mahdollistamalla kansalaisille mahdollisimman laaja tietotekniikan käyttö.

2.10.11. Alueiden komitea haluaa tämän vuoksi vielä kerran korostaa komission työn merkitystä yleispalvelujen tarjonnan varmistamisessa ja valvonnassa.

2.10.12. Ennen kaikkia tietoyhteiskuntaan liittyviä suoria ja epäsuoria toimia ja ohjelmia komitea kehottaa lisäksi luomaan mahdollisuuksia kehittää, kokeilla ja vaihtaa kokemuksia käyttäjäystävällisistä keinoista osallistua tietoyhteiskuntaan. Tässä yhteydessä kyseeseen tulevat esim. seuraavat aloitteet:

julkiset tieto- ja tietokonekeskukset, joissa ihmiset voivat ilmaiseksi tai edullisesti saada tietotekniikkaan liittyvää opastusta ja kokeilla sen monia mahdollisuuksia,

kirjastojen mahdollisuus toimia informaatioviidakossa em. keskuksina ja oppaina, jotka jalostavat informaatiosta tietoa,

koulujen ja oppilaitosten mahdollisuudet ja vastuu pitää tietoja ja kokemuksia sekä laitteistoja ja ohjelmia saatavilla niin koulutuntien aikana kuin niiden ulkopuolella,

paikallisverkkojen perustaminen, joiden kautta ihmiset pääsevät edullisesti muihin verkkoihin ja voivat saada tietoja alueen tapahtumista.

2.11. Entistä parempi paikallinen ja alueellinen palvelu

2.11.1. Alueiden komitea haluaa huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on sekä vastuu että mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tietoyhteiskunnassa ihminen asetetaan etusijalle.

2.11.2. Edellä mainittuja tietotekniikan käyttäjäystävälliseen saatavuuteen liittyviä aloitteita toteutetaan onnistuneesti jo nyt useissa paikallisissa ja alueellisissa yhteyksissä.

2.11.3. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat samalla läheisten poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten yhteisö- ja henkilösuhteidensa kautta koordinoida lisääntyvää alueellista yhteistyötä ja vuoropuhelua tietoyhteiskunnan asettamiin alueellisiin haasteisiin liittyvistä strategioista ja toimintasuunnitelmista.

2.11.4. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat ja haluavat samalla hyödyntää tietotekniikkaa palvelujen parantamiseksi seuraavilla vihreässä kirjassa mainituilla aloilla:

kansalaisten palveleminen ja heidän asioidensa ja kysymystensä käsittely,

vammaisten olojen parantaminen,

miesten ja naisten tasa-arvo,

terveydenhoito.

2.11.5. Paikallis- ja alueviranomaisilla on monia mahdollisuuksia parantaa kansalaisille suunnattujen palvelujensa tasoa ja laatua. Ajatus entistä nopeammasta ja tehokkaammasta kansalaisten palvelemisesta on levinnyt koko EU:n alueelle.

2.11.6. Julkiset tietokioskit, palvelukeskukset ja "yhden luukun virastot", joissa kansalaisten tarvitsee asioida ainoastaan yhdellä "luukulla" tietoa ja apua saadakseen perustuvat ajatukseen, että mahdollisimman moni "helppo" asia hoidetaan tehokkaasti ja yhdessä paikassa.

2.11.7. Asioiden ja asiakirjojen hoidossa tietotekniikkaan perustuvien hallintojärjestelmien käyttöönottaminen mahdollistaa monien hallinnollisten käytäntöjen rutinoitumisen ja yksinkertaistamisen. Hyvään hallintotapaan kuuluu myös huomion kiinnittäminen asioiden käsittelyyn liittyviin odotusaikoihin. Tähän liittyen uudet järjestelmät voivat olla välineinä hyvin hyödyllisiä.

2.11.8. Tietotekniikan tiedotuskeskusten perustamisen kautta yhä suurempi osa kansalaisista ja yrityksistä voi hoitaa asioitaan itsepalveluna. Ajan myötä tämä merkitsee, että viranomaisten voimavaroja vapautuu ja niitä voidaan käyttää monimutkaisempien asioiden käsittelyyn sekä sellaisten kansalaisten, kuten vanhusten, sosiaalisesti syrjäytyneiden, vammaisten palveluun, jotka tarvitsevat muita enemmän palveluja ja opastusta.

2.11.9. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat aloittaneet em. ajatusmallin kokeilemisen käytännössä. Alueiden komitea haluaa kuitenkin muistuttaa, että hankkeiden ja kokemustenvaihdon tarve alalla on suuri.

2.11.10. Alueiden komitea on lisäksi hyvin selvillä tietoyhteiskunnan seurauksista vammaisten kannalta. Monissa jäsenvaltioissa keskitytään jo varmistamaan, että uusi tekniikka ja uudet viestimet eivät hankaloita vammaisten elämää, vaan päinvastoin luovat heille uusia mahdollisuuksia.

2.11.11. Alueiden komitea haluaa muistuttaa, että Euroopan tasolla on tarpeen varmistaa vammaisille suunnattu laitteisto- ja ohjelmisto-opastus samoin kuin vammaisten uusiin työmahdollisuuksiin liittyvä erityisopastus.

2.11.12. Alueiden komitea on tyytyväinen EU:n vammaispolitiikkaa käsittelevään komission tiedonantoon ja kehottaa komissiota hyödyntämään suunnitelluissa asiantuntijaryhmissä paikallis- ja alueviranomaisten asiaan liittyviä tietoja ja kokemuksia.

3. Päätelmät

3.1. Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaiset hyödyntävät aktiivisesti tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja, nykyistä puhtaampaa teknologiaa, lisätä viestintää, tiedottamista ja yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksia.

3.2. Alueiden komitea on samalla hyvin tietoinen uusien viestintä- ja tiedotusvälineiden käyttöönoton ja käyttämisen mukanaan tuomista laajoista uudelleenjärjestelyistä, jotka koskettavat yhteiskuntamme kaikkia tasoja.

3.3. Tämän vuoksi alueiden komitea on tyytyväinen vihreään kirjaan "Tietoyhteiskunnassa eläminen ja työskentely: etusija inhimilliselle ulottuvuudelle", koska se keskittyy juuri paikallisten, alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten kohdistamiin poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Alueiden komitean mielestä tarvitaan kuitenkin entistä konkreettisempia toimia ja tietoisempia poliittisia valintoja sekä alan EU-aloitteiden parempaa koordinointia.

3.4. Alueiden komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osaltaan edistää kehitystä, aiheesta käytävää keskustelua ja hankkeiden toteuttamista seuraavilla aloilla:

työn organisoinnin uudet muodot,

työmarkkinoiden muuttuvat palkkaus- ja työehdot,

pk-yritysten tukeminen,

koulutus uudistukset ja elinikäisen oppimisen varmistaminen,

yhteenkuuluvuuden vahvistuminen EU:n sisällä,

hankkeet, joissa tietoyhteiskunnassa etusija annetaan ihmiselle,

kansalaisille suunnattujen palvelujen parantaminen ja vammaisten olojen parantaminen.

Tämä tapahtuu neuvonnan, opastuksen, hankkeiden, kokemusten vaihdon avulla sekä käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä alueen poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

3.5. Alueiden komitea muistuttaa samalla, että vaatimuksiin usein vastataan parhaiten yhteistyössä paikallis- ja aluetason viranomaisten, poliitikkojen, virkamiesten ja asiantuntijoiden sekä asianomaisten poliittisten, yhteiskunnallisten eikä vähiten yksityisten alan elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

3.6. Läheisyysperiaatteen mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisilla tulee olla keskeinen rooli tietoyhteiskuntaan liittyvien mahdollisuuksien ja ongelmien käsittelyssä samoin kuin alaan liittyvien EU:n toimien suunnittelussa ja soveltamisessa.

3.7. Tätä taustaa vasten alueiden komitea suosittelee, että komissio mm. alueellisten työllisyyssopimusten kautta ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan ja aktivoi niitä:

muotoilemaan tietoyhteiskuntaan liittyviä strategioita ja toimintasuunnitelmia,

kehittämään työllisyysstrategioita,

tukemaan pk-yritysten kehitys- ja sopeutumismahdollisuuksia,

toteuttamaan koulutusuudistuksia,

lisäämään paikallista ja alueellista yhteistyötä.

3.8. Alueiden komitea haluaa erityisesti korostaa, että on tarpeen:

keskittyä työn uudelleenjärjestelyyn liittyvien tietojen ja taitojen tarpeeseen paikallis- ja alueviranomaisille suunnatuissa toimissa rakennerahastot mukaanluettuina,

jättää uusiin palkkaus- ja työehtoihin liittyvät kysymykset työmarkkinaosapuolten ratkaistavaksi,

asettaa EU:n toimet ja ohjelmat selkeään poliittiseen ja taloudelliseen tärkeysjärjestykseen keskittyen palvelu- ja tietotekniikka-alan kasvumahdollisuuksiin,

keskustella, miten rakennerahastojen tuki voidaan maksimoida ja parhaalla mahdollisella tavalla ohjata tukemaan tietoyhteiskunnan ja -tekniikan mahdollisuuksia luoda entistä parempia tietotekniikan perusrakenteita ja voimavaroja EU:n epäsuotuisilla alueilla,

asettaa paikallis- ja alueviranomaisten läheinen yhteys paikallis- ja aluetason toimijoihin sopivien perus-, ammatti- ja jatkokoulutusmahdollisuuksien luomiseen tähtäävän vuoropuhelun ja yhteistyön luonnolliseksi lähtökohdaksi,

varmistaa elintärkeän televiestintä- ja tietotekniikan kattavuus koko EU:n alueella sekä se, että palveluja tarjotaan hinnoilla, jotka eivät aiheuta kilpailun vääristymistä,

ennen tietoyhteiskuntaan liittyviä suoria ja epäsuoria toimia ja ohjelmia luoda julkisen ja käyttäjäystävällisen tietotekniikan saatavuuteen liittyviä kehitys-, kokeilu- ja tietojenvaihtomahdollisuuksia,

antaa tietoyhteiskuntaan liittyvissä aloitteissa, hankkeissa ja ohjelmissa etusija ihmiselle, esim. antamalla kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet käyttää vapaasti tietoteknistä tietoa ja osallistua aiheesta käytävään keskusteluun,

asettaa ihminen tietoyhteiskunnassa etusijalle keskittymällä tietotekniikan mahdollisuuksiin palvella kansalaisia entistä paremmin, parantaa vammaisten mahdollisuuksia, edistää tasa-arvoa ja kansanterveyspolitiikkaa.

Bryssel, 16. tammikuuta 1997.

Alueiden komitean puheenjohtaja

Pasqual MARAGALL i MIRA

() EYVL N:o C 210, 14.8.1995, s. 109

() EYVL N:o C 129, 2.5.1996, s. 39