Alueiden komitean lausunto aiheesta "Lyhyen matkan merikuljetusten kehittäminen Euroopassa: Tulevaisuudennäkymät ja haasteet"

(96/C 129/06)

Alueiden komitean työvaliokunta päätti 18. heinäkuuta 1995 antaa lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastasi valiokunta 3 ja esittelijänä oli Yvon Bourges.

Valiokunta 3 "Liikenne ja tietoliikenneverkot" kokoontui 10. lokakuuta 1995. Esittelijä toimitti jäsenten tarkasteltavaksi lausuntoluonnoksen. Tarkoituksena oli käynnistää keskustelu aiheesta ja järjestää meriliikenteen ammattilaisille mahdollisuus ilmaista asiasta mielipiteensä lausunnon välityksellä.

Työryhmä kokoontui 8. marraskuuta 1995 alueiden komitean tiloissa Brysselissä. Kokouksen aikana Euroopan parlamentin esittelijällä, valiokunta 3:n jäsenillä, Euroopan komission edustajilla sekä meriliikenteen ammattilaisilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä lyhyen matkan merikuljetuksista.

Valiokunta 3 kokoontui uudestaan 14. joulukuuta 1995 viimeistelemään lausunnon sisällön.

Alueiden komitea hyväksyi 17. ja 18. tammikuuta 1996 pitämässään 11. täysistunnossa (tammikuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

JOHDANTO

Meritse käytävän kaupan vuosittainen kasvu on ollut noin kolme prosenttia. Jäsenvaltioiden välisistä kuljetuksista vuosisadan vaihteesta lähtien 30 % tapahtuu meritse. Merikuljetukset ovat maantiekuljetusten jälkeen Euroopan tärkein kuljetusmuoto (noin 37 % kaikista kuljetuksista).

Kausivaihtelu on alalle tyypillistä, koska tarjontaan ja kysyntään vaikuttavat sekä taloudelliset (kaupankäynnin maailmanlaajuistuminen ja lisääntynyt kilpailu), poliittiset (kaupankäynnin järjestäytyminen, kuljetusmuotojen kehittyminen) että ilmastotekijät.

Merikuljetusalalla on jo usean vuoden ajan ollut havaittavissa kuljetusten keskittymistä muutamille suurille kuljettajille ja toisaalta pienten yhtiöiden ilmestyminen jäljelle jääviin markkinarakoihin.

Kehitystä on seurannut alan yritysten liiketuloksen heikentyminen, joka aiheutuu osittain käyttökustannusten kasvusta. Jotkut jäsenvaltiot ovat ongelmien poistamiseksi luoneet erityisiä investointipalkkiojärjestelmiä, verokannustimia ja/tai muita erityisiä yhteiskunnallisia järjestelmiä. Järjestelyjen avulla on esimerkiksi ollut mahdollista palkata miehistöön entistä enemmän ulkomaalaisia, joiden palkkataso on heikompi kuin kotimaisilla työntekijöillä. Samassa yhteydessä voidaan todeta, että muutamia laivastoja ja miehistöjä on siirretty jopa Euroopan unionin alueelta verojärjestelmältään edullisempiin maihin.

Toisaalta kuljetusalan toimijat pyrkivät monipuolistamaan tarjontaansa hyödyntämällä erilaisia täydentäviä kuljetusmuotoja ja laajentamalla verkkoaan kuljetusalan yritysostoin ja yhteenliittymin (vaakatasoinen keskittyminen).

Maailman kauppajärjestön (entinen GATT) puitteissa ei kuitenkaan ole solmittu merikuljetusalaa koskevia täsmällisiä sopimuksia. Tariffiesteiden poistaminen voisi kuitenkin olla käänteentekevää maailmankaupan ja erityisesti merikuljetusalan elvyttämiseksi.

Tämä näyttäisi todistavan, että eurooppalaisella tasolla ja jokaisessa jäsenvaltioissa olisi perusteltua ryhtyä ponnisteluihin merikuljetusten ja erityisesti lyhyen matkan merikuljetusten kehittämisstrategian luomiseksi.

PERUSTELUT

Ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ja sen 3 artiklan, jossa ehdotetaan luotavaksi "yhteinen liikennepolitiikka",

ottaen huomioon 6. huhtikuuta 1992 annetun ja neuvoston kesäkuussa 1993 hyväksymän valkoisen kirjan yhteisen liikennepolitiikan kehittämisnäkymistä, COM(92) 96 final,

ottaen huomioon komission tiedonannon aiheesta yhteinen liikennepolitiikka toimintaohjelma 1995 2000, KOM(95) 302 lopull.,

1. Alueiden komitea arvioi, että komissio avaa tiedonannossaan varsin onnistuneesti keskustelun yhteisen liikennepolitiikan kehittämisnäkymistä. Komissio asettaa tavoitteeksi vahvistaa lyhyen matkan merikuljetusten asemaa toteutettaessa Euroopan kuljetusalan yhteismarkkinoita, joilla kaikki kuljetusmuodot kilpailevat rehdisti ja kuljetuskalustoa käytetään optimoiden. Komissio tukeutuu kolmeen pääajatukseen: lyhyen matkan merikuljetusten laadun ja tehokkuuden parantaminen, satamien perusrakenteiden ja tehokkuuden kehittäminen sekä lyhyen matkan merikuljetusten valmistaminen Euroopan laajenemiseen. Valkoisen kirjan periaatteiden mukaan kunkin kuljetusmuodon ja sataman on tukeuduttava ominaisuuksiinsa ja kilpailtava rehdisti. Alan yhtenäistämispyrkimyksissä törmätään arkaluontoisiin ja monimutkaisiin kysymyksiin, joihin viitataan myös komission tiedonannossa.

2. Alueiden komitea haluaa painottaa lyhyen matkan merikuljetusten myönteistä panosta pyrittäessä eri kuljetusmuotojen entistä tasapainoisempaan kehitykseen jäsenvaltioiden välillä tapahtuvassa kuljetuksessa. Maantieliikenteen ruuhkautuminen sekä (maantie- ja rautatie)kuljetusten perusrakenteiden kasvaneet kustannukset vahvistavat näkemystä.

Lisäksi yhteisön sisäisten kuljetusten lisääntymisen voidaan olettaa merkitsevän huomattavaa siirtymistä nykyisistä maantiekuljetuksista vesitse tehtäviin kuljetuksiin.

Maantieteellisesti Eurooppa tarjoaa valtavan verkon yhä hyödyntämättömiä meri- ja jokikuljetusreittejä ja samalla yhteisön merikuljetusalan suorat kasvumahdollisuudet tarjoavat Euroopan syrjäseuduille ja teollisuuskeskuksille suotuisia taloudellisia kehittymisnäkymiä.

Lyhyen matkan merikuljetusten kehittyminen lisää ja ylläpitää työllisyyttä Euroopan unionissa ja on tärkeä osa eurooppalaista aluesuunnitelupolitiikkaa.

3. Alueiden komitea on tyytyväinen komission ehdotuksiin, joista osa on jo hyväksytty ja jopa toteutettukin Euroopan unionissa. Osa ehdotuksista kaipaa kuitenkin tarkennusta ennen toimeenpanoa ja joitakin ehdotuksia on lisäksi pyrittävä täydentämään ja selkiyttämään, joitakin jopa vahvistamaan.

Kysymystä lyhyen matkan merikuljetuksista tulee käsitellä yleismaailmallisesti. Se on otettava osaksi merikuljetuspolitiikkaa, jotta satamien perusrakenneongelmia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä lähestytään yhtenäisellä tavalla. Lisäksi merikuljetukset on otettava huomioon muissa liikennepolitiikan osa-alueissa, monimuotoisten euroopanlaajuisten verkkojen tulevaisuudennäkymissä sekä pyrkimyksissä purkaa maantieliikenteen pullonkauloja. Lyhyen matkan merikuljetusten kasvaneiden kustannusten alentaminen on välttämätöntä ja kiireellistä, jotta lyhyen matkan merikuljetukset voivat täyttää paikkansa suoritettaessa liikenteen uusjakoa kuljetusmuotojen perusteella ja jotta voidaan varmistaa tietoliikenteen perusrakenteiden järkevä käyttö ja tasapainoinen aluesuunnittelu.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on aktiivisen politiikan myötä pyrittävä tukemaan asetettuja tavoitteita ja tarjoamaan keinoja niiden toteuttamiseksi.

Yhteisöillä on myös tärkeä asema toteutettaessa ehdotettuja toimia lyhyen matkojen merikuljetuksien edistämiseksi.

HUOMIOT

Alueiden komitea esittää komissiolle ja neuvostolle seuraavat huomiot:

4. Lyhyen matkan merikuljetuksilla on tiettyjä etuja (alhaisempi energiankulutus, vähäisempi ympäristökuormitus, meri- ja satamainvestointien maantiekuljetuksia parempi kustannushyöty -suhde), mutta alan on pystyttävä korjaamaan kehitystään hidastavat rakenteelliset, institutionaaliset, lainsäädännölliset ja toiminnalliset vääristymät.

5. Jäsenvaltioiden poikkeusjärjestelyjen ja säännöstöjen erot ovat esteenä yhteisen merikuljetuspolitiikan toteuttamiselle Euroopassa. Merikuljetusten ja erityisesti lyhyen matkan merikuljetusten yhtenäismarkkinoiden toteutuminen edellyttää sellaisten sääntöjen hyväksymistä, jotka saattavat rahtaajat ja laivanvarustajat kilpailukykyisille markkinoille.

6. Lyhyen matkan kansainvälisillä merikuljetuksilla on oltava samat ehdot kuin maakuljetusmuodoilla. Yhteisön merikuljetusten kilpailukyvyn varmistamiseksi on jäsenvaltioiden kilpailulainsäädäntöä yhtenäistettävä.

Komission asiakirjassa lähentämispyrkimyksiä ei kuitenkaan mainita ensisijaisena tavoitteena vaan pikemminkin keskipitkän tai jopa pitkän aikavälin lopputuloksena.

Tämän vuoksi

a) periaatetta yhteisön rekisteriin Eurosiin liittymisestä on sovellettava järjestelmällisesti. Alusten kansallisuuden myöntämisehtojen kirjavuus sekä poikkeavat verotuskäytännöt varustamon sijainnista riippuen synnyttävät kilpailun vääristymiä. Kansallislipun siirtäminen kolmansiin, halvemman työvoiman maihin heikentää Euroopan unionin merimiesten työtilannetta. Tämän vuoksi olisi suositeltavaa pyrkiä luomaan yhteisön laivanvarustajan määritelmä ja pohtia "Euroopan" kansallislipun mahdollisesti tarjoamia etuja.

b) on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin kauppalaivaston palveluksessa olevien eurooppalaisten merimiesten työ- ja palkkausehtoja koskevan lainsäädännön ja asetusten yhtenäistämiseksi (myöntämällä heille pohjoisten valtioiden tapaan lähetetyn työntekijän asema). Nykyisen oikeudellisesti selkiytymättömän tilanteen seurauksena Euroopassa harjoitetaan sosiaalista polkumyyntiä, jota ei voida hyväksyä.

c) eri jäsenvaltioiden ehtoja satamien hyödyntämisestä meritse käytävään kauppaan on lähennettävä, ja teollisuudessa on aluksi keskityttävä yhtenäistämään kilpailu- ja kuljetusehtoja. Talouden kannalta on olennaisempaa pyrkiä työmuotojen ja käytänteiden kuin satamien oikeusjärjestelmien yhtenäistämiseen.

d) komission on sisällytettävä periaatetta satamien perusrakenteiden käytöstä aiheutuvien ulkoisten kulujen suorittamisesta käsittelevään vihreään kirjaansa periaate, jolla ulkoisia kuluja jaetaan entistä oikeudenmukaisemmin merikuljetusten eduksi.

e) komission on ehdotettava toimia, joilla helpotetaan merikuljetuksiin käytettävien alusten rahoitusta (rannikkoalukset, ro-ro-alukset, konttilaivat). Näin voitaisiin välttää vääristymiä eurooppalaisten telakoiden toiminnassa ja uudistaa rannikkoliikenteessä käytettävien alusten keski-ikää, joka tällä hetkellä on yli 20 vuotta.

f) satamatoiminnan monopoliaseman väärinkäyttöä olisi vältettävä tavoiteltaessa asteittaista kehitystä kohti tasa-arvoista kilpailua.

7. Ratkaistavista ongelmista keskeisenä alueiden komitea pitää tarvetta yksinkertaistaa hallintomenettelyä, joka voi estää lyhyen matkan merikuljetusten kehittämisen.

8. Komission asiakirjassa lyhyen matkan merikuljetuksiin katsotaan kuuluvaksi rannikkoliikenne sekä meri-joki -liikenne. Tämä lisää alasta riippuen erilaisia interventiomahdollisuuksia. Keski-Euroopan suurten jokikanavien ongelmien liian systemaattinen huomioon ottaminen saattaa kuitenkin johtaa muiden kuljetusväylien laiminlyöntiin. Rannikkoliikenteen erityispiirteitä voitaisiin kehittää edelleen ja lisäksi voitaisiin antaa erityisesti rannikkoliikennettä koskevia ehdotuksia.

9. Koska lyhyen matkan merikuljetusten kasvun oletetaan vaikuttavan merkittävällä tavalla pienten ja keskisuurten satamien toiminnan kehittymiseen, alueiden komitea toivoo konkreettisia ehdotuksia satamien kasvun entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.

Uudelleenlaivaukseen käytettävien satamien kehittäminen esimerkiksi lisäisi pienten ja keskisuurten satamien toimintaa ja mahdollistaisi investoinnin satamien perusrakenteisiin entistä pienemmin kustannuksin. Satamien välinen yhteistyö on sekä mahdollista että toivottavaa ja sitä tulee edistää eurooppalaisella tasolla. Varoja voitaisiin myöntää tietyille koe- tai kokeilumarkkinoille, jotka tehokkaiksi osoittautuessaan voisivat tarjota viitteitä satamien lyhyen matkan merikuljetusten edistämiseksi.

10. Atlantin rannikkoalueiden tekemästä lyhyen matkan merikuljetuksia koskevasta työstä saadut tulokset, joita ei ole otettu huomioon komission tiedonantoa laadittaessa, tulisi pyrkiä yhtenäistämään.

Työt tulisi liittää tiedonantoon Pohjanmeren, Itämeren ja Välimeren satamissa ja liikenteessä suoritettujen töiden yhteyteen, jolloin yhteisön rannikkoalueita voitaisiin tarkastella kokonaisuutena. Kahdeksan väylän yhteydessä tehdyt tutkimukset tuovat mielenkiintoisen lisän lyhyen matkan merikuljetusten kehittämissuunnitelmiin, mutta olisi väärin perustaa tulevat konkreettiset toimintaehdotukset yksinomaan näihin tutkimuksiin. Myös muita väyliä voidaan tutkia.

11. Maris-ohjelman toteuttaminen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Meriä koskevan tiedon valtaväylän luomisen voidaan olettaa vaikuttavan myönteisesti tarjottujen eurooppalaisten lyhyen matkan merikuljetuspalvelujen kehitykseen ja tehokkuuteen.

Lyhyen matkan merikuljetuksia voidaan pitää korkeaan teknologiaan perustuvana, helposti hyödynnettävänä kuljetusmuotona. Alueiden komitea ehdottaa, että komissio ryhtyy tekemään kokeita kahdella tai kolmella kokeilualueella, joilla on mahdollisuus soveltaa huipputeknologiaa.

12. Lisäksi olisi toivottavaa, että komissio ja neuvosto täsmentäisivät yhteisön edun mukaisille satamahankkeille myönnettävän eurooppalaisen rahoituksen hakumenettelyä. Vaikka satamia ei olisikaan mainittu osana suunniteltuja euroopanlaajuisia verkkoja, ne tulisi kuitenkin liittää Euroopan unionin tukemien hankkeiden hyväksymis- ja rahoitusmekanismiin, kun otetaan huomioon niiden merkitys yleisessä talouskehityksessä ja Euroopan alueiden, varsinkin syrjäseutujen satama-alueiden, tasapuolisessa kehittämisessä. Alueiden komitea toivoo, että satamat otetaan joka tapauksessa euroopanlaajuisia verkkoja käsittelevien neuvottelujen asialistalle vuonna 1999.

PÄÄTELMÄT

13. Jotta komission esittämiä mielenkiintoisia, joskin epätäydellisiä ehdotuksia voidaan ryhtyä toteuttamaan, olisi toivottavaa laatia lyhyen matkojen merikuljetuksia koskeva säädösluonnos.

14. Alueiden komitea on valmis pohtimaan tätä tärkeää asiaa yhdessä komission kanssa. Alueiden komitea on tyytyväinen komission läheisyysperiaatteeseen tekemään viitaukseen ja toivoo, että läheisyysperiaatetta sovelletaan aina kun käsiteltävät asiat edellyttävät alue- ja paikallisyhteisöjen toimivaltaa.

15. Lyhyen matkan merikuljetuksia koskeva politiikka voi ja sen on oltava merkittävä osa aluesuunnittelua. Paikallis- ja alueyhteisöjen mielipidettä on kysyttävä, ja yhteisöjen on oltava aktiivisia niitä koskevien alojen päätöksenteossa ja erityisesti satamien perusrakenteiden suunnittelussa, liikenteen johtamisessa sekä ympäristöasioissa.

Bryssel, 18. tammikuuta 1996.

Alueiden komitean puheenjohtaja

Jacques BLANC